Vapaus, November 1, 1949

              2 Tiisttama, marrksk. l p — Tuesday, Nov. 1
. I
3
mm-iUBKBTir)
— laaepeoam utttat
TelepbooM: nrlnMi OCflea «•4BM.
Edttodal OCOea 4-436». Uknacv
B.8akiL XdltorW.BcliiDd. Kafltnf
tabli^ed KOT. 9Qi 1917. Antbottted
M feoand da» maU tj the Post
OCflee Depäxtmeat.. Ottawa. Pnb-
VUbeA thrlee vedUyrTtiesdajra,
PnbudHiig oooBpaor «t loo-ios
• m at W., BaSburr, Oat, Canada.
AdrertmnK rates upoa appUeatton.
Ttandatlasi frae of dteife.
T T T J ^ T T H H 1 Hl M A T f
Caaadaaa: 1 vk. &00 0 kk. Sifi
rklc3j00
YhdymQolM: 1 fk. 7JI0 • kk. IM
SaooflM»: 1 fk. 7.M • kk.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sudet ulvovat
George McCuUagh, joka "löysi" miehen mikä omistaa kul­takaivoksen,
ja tuli tämän onnen potkim ansiosta ensin Toron­ton
Globe and Mail lehden kustantajaksi ja vähän myöhem­min
vanhan Telegramin presidentiksi ja kustantajaksi, on
sama mies joka takavuosina tyrkytti kovaosaiselle kansalle
"johtajaliittoaan" (Le/?dership League) sanomalla torontolai-sessa
joukkokokouksessa, että "olkaa te hevosena, minä olen
ratsastajana". Jostakin kiittämättömyyssyystä kaiketi johtui
se, etteivät omaa parastaan käsittämättömät ihmiset hyväksy­neet
George McCuUaghia ratsastajakseen ja siitä syystä "joh-tajaliitto"
kohtasi luonnollisen kuoleman, eikä suinkaan en­nenaikaisesti.
Tämän jälkeen mr. McCullagh ryhtyi "kuninkaiden" teki­jäksi.
Hän vei johtavaa osuutta eversti Drewn "ylentämises­sä"
torypuolueen kansalliseksi johtajaksi sillä seurauksella,
että torypuolue kärsi historiansa yhden suurimman häviön
viimeksipidetyissä vaaleissa.
Kaikista näistä vastoinkäymisistään — vieläpä siitä pro­testiliikkeestäkin
mikä on kehittynyt sen johdosta kurt kunin­kaiden
tekijä yrittää lakivoimaisesti tuhota ainoan kilpaile­van
päivälehden Torontossa — ratsastushaluinen kustantaja
mr. McCullagh syyttää työväienliikettä yleensä ja kommunis­teja
erikoisesti. Kaikki olisivat hyvin, kansan hartioilla rat­sastaminen
kävisi vaivattomasti, ja kuninkaaksikin voitaisiin
tehdä vaikka eversti Drew, jos ei olisi sitä kirottua työväen-liikettä,
tuumii mr. McCullagh hengenheimolaisineen.
Tämän vuoksi mr. McCuUaghin molemmat sanomalehdet
ovat jatkuvasti vaatineet työväenliikkeen" hajoittamista Ca-
; nadassa. Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Ja ratsastus-haluinen
mr. McCullagh on johdonmukainen ajattelija, hän
vaatii sotaa sosialismia ja kaikkia kansandemokratian maita
• vastaan Euroopassa ja Aasiassa.
Hänen keltainen sensatioiehtensä, Telegramin, viimeisin
sotahuuto on Toronton työläisnuorten yhteiskunnallisia kou­luja
ja iltakursseja vastaan. Kuinka "kommunistisia" nämä
koulut ovat, se ei meitä liikuta tällä kertaa, sillä maan lakien
mukaan LPP:lla on yhtä hyvät oikeudet järjestää kouluja ja
iltakouluja kuin mr. McCuUaghin torypuolueellakin. Tästä
huolimatta sensationälkäinen "Telegram" teki viime viikolla
sellaisen hirveän "paljastuksen", että Torontossa toimii marxi­laisia
iltakouluja ja Telegramjulkaisi_etusivuUaan kuvat kol­mesta
oppikirjasta — Kommunistinen manifesti, jonka on kir­joittanut
Karl Marx ja Friedrich Engels, Dialektinen ja histo­riallinen
materialismi, kirjoittanut Joseph Stalin ja LPP:n
säännöt; mitkä on laadittu mainitun puolueen kolmannessa
konventionissa helmikuussa 1949. Kun on näinkin "vaarallis­ta"
ainehistoa työväen iltakoulussa, niin silloin pitäisi koko
porvarillisen kansan nousta vaatimaan LPP:n lakkauttamista,
vihjailee keltainen Telegram! Se unhoittaa vain sen pienen
sivuseikan, että kaikki yllämainitut kirjat ovat täysin laillisia,
työväenliikkeen klassillisia kirjoja, mitkä varmasti löytyvät
myös Toronton yliopiston kirjastosta. Jos ylioppilaat voivat
tutkia Marxin ja Stalifnin klassillisia teoksia, sekä LPP:n sään­töjä,
niin miksikä ei nuoriso yleensä?
Mistä sitten johtuu tämä susien ulvonta väestön demo­kraattisia
oikeuksia vastaan? Keltaisen lehdistön nälkäiset
sudet haistavat makkarankäryä. Uskollisina mustalle taan-
' tumukselle, ne näkevät Yhdysvaltain puolella kehittyneen
kommunismivastaisen hysterian antavan tilaisuuden rajoittaa
väestön demokraattisia oikeuksia myös täällä ja käsittävät,
että Wall Streetin miehet vaativat täälläkin "tekoja". Siksi
ratsastushaluinen McCullagh haluaa olla ensimmäisten jou­kossa
vaatimassa Pontius Pilatuksen tavoin demokratian uh­rien
päitä. Siksi Canadan sotatoimia vastustaneen pahamai­neisen
fasistijohtaja Adrien Arcandin ystävät Wilfrid LaCroix
M.P. on päässyt liittohallituksen luottamukseen sikäli, jotta
hän voi nyt kertoa meille, että liittohallitus suunnittelee jon­kinlaista
rikoslain 98. pykälää kommunistien pään menok^ ja
siitä syystä hän ei enää esitä sitä kolmesti kumoon puhuttua
lakiehdotustaan, jonka avulla hän on yrittänyt saada LPP:n
ja kaikki epämääräisesti "kommunistiksi" järjestöiksi leima­tut
järjestöt pannaan!
Kuinka paheellista tämä susien ulvonta kansan demo­kraattisia
oikeuksia vastaan on, se ilmeni hyvin kouraantun-
. tuvalla tavalla siitä torontolaisesta uutistiedosta, jonka mu­kaan
ratsastushaluisen mr. McCuUaghin "Perjantai", kontrol­leri
David Balfour oli sanonut, että Bathurst Streetin Yhdis-tyjiyt
kirkko on "kommunismin keskus kaupungissa" ja "pe­rustellut"
tätä tyylikästä väitöstään- sillä, että mainitussa kir­kossa
olleessa väittelytilaisuudessa hän oli jäänyt alakynteen
eteväksi puhujaksi tunnetun entisen kontrollerin ja tunnetun
kommunistin Stewart Smithin kanssa. Kun argumentit eivät
riitä, kun kuulijat osoittavat suosiota Smithille eikä Balfou-rille
ja kun sanan voima tulee tehottomaksi, silloin taantumus-porvari
näkee punaista ja ainoana ulospääsytienä sen, että
työväen järjestöt hajoitetaan ja lakkautetaan.
CSJ:n tpk oli tuhannesti oikeassa lausuessaan että Yhdys­valtain
kommunistipuolueen johtajien luokkatuomio vaaran­taa
myös Canadan kansan vapauksia, ellei tätä vaaraa torjuta.
Huomenna ,tk- 2 p:nä täyttää Lydia
Tisert Beaver L a k e l U 72 vuotta. Y h ­dymme
ystävien j a sukulaisten o n n i t ­t
e l u i h i n !
Mitä muut sanovat
NOUSISI HAUDASTAKIN
VALHEITA "VAHVISTAMAAN"
K i r j a i l i j a Leonovilta k y s y t t i i n (Suo­messa
vieraillessaan — Vapaus), onko
lehdistömme viiqae päivinä levitetyis­sä
uutisissa Atomgradin tuhoutumi­sesta
perää. K i r j a i l i j a Leonov vastasi
tähän, että on olemassa ihmisiä, j o t ­ka
ansaitsevat leipänsä a m m a t t i m a i ­sella
valehtelemisella, j a j c s j o k u täl­l
a i n e n v a l e h t e l i j a kysyisi häneltä tä­män
atomlräjähdyksen todenperäi­syyttä,
n i i n hän myöntäisi k a l k k i , se­littäisi,
ettei yksin Atomgrad, vaan
paljon muutakin, myös hän itse, on
hajonnut atomeiksi j a kokoontunut
ehjäksi vain tullakseen kertomaan
tälle sanomalehtimiehelle, että tämä
on suuri suunsoittaja. — Helsingin
Vapaa Sana,
• • •
AMMATTINSA KULLAKIN
Jos kansainvälisissä riidoissa saa­t
a i s i in a i k a a n jonkinlainen sovinto,*
n i i n a m i r a a l i e n j a kenraalien välillä
Wa8hingtonissa- n i a h d o l l i s e s t i k i n t u ­lisi
välirauha. Kuten tiedetään, he
ovat tukkanuottasilla siitä, että kuka
heistä suurimman lohkaisun saisi ase-rahoista.
K e n r a a l i t rehentelevät,«ttä armeija
kykenee murhaamaan enemmän i h ­misiä
k u i n toiset osastot; amiraalit
puolestaan välttävät, että k u n n i a siitä
kuuluu laivastolle j a i l m a v o i m i e n pää­miehet
väittävät, että heidän osas­tonsa
se on j o k a murhaamisessa on
johtoasemassa n i i n armeijasta kuin
laivoistakin.
K a i k i l l a kolmella osastolla on oma
propagandakoneistonsa, sensuurinsa,
kimniasanaosastonsa ja taistelusää-döksensä.
Mikään ei niistä sure k a n ­s
a n maksettavaksi lankeavista kus­tannuksista
enempää k u i n sodan t u ­hoistakaan;
H e i l l e se k a l k k i o n ikään­k
u i n asiaan kuuluvaa. — Työmies.
-SITÄ:
/O
Viime lauantaina avattiin Sodboryssa. Prince Charles keulalla Canadan
Kansallisen Gallerian j a Sadburyn Arts and Craft CInbIn järjestämänä
kunlnisan suomalaisen taidemaalarin Helena Schjerfbeckin taidenäyt.
tely. Näyttelyn avajaisiin osallistaneita suomalaisia vasemmalta oi­kealle:
Edvdii Suksi, Olavi Laine, ministeri Toivola, Hannes Sula, D.
Kuikka, Aarne,Ritari j a W.Ekland.
John Blaine:
U S K O N N O N V A P A U S
V A R J O S E N M A A S SA
M A A R A I L E E — D O L L A R I!
' Kansallemme vakuutetaan, . e t t ä
Suomella e i o l l u t m u u t a p a h d o U i s u u t.
t a kuin seurata E n g l a n n i n puntaa.
Devalvolmlsen " a s i a n t u n t i j a n a " e s i i n ­tyvä
ministeri V a r j o n e n esim. 20. 9. 49
S S : l l e antamassaan haastattelussa
v a k u u t t i :
"Suomen P a n k i n yhteisymmärryk­sessä
h a l l i t u k s e n kanssa tekemä pää­tös,
että s u o m e n m a r k a n arvo ssuraa
punnan arvoa, oli ainoa mahdollineh
toimenpide. Pienenä tekijänä maa­i
l m a n m a r k k i n o i l l a Siiömi e i v o i asen­noitua
muulia tavoin k u i n siten, että
seuraa isompien esimerkkiä."
Mitä alentuvaisin orjamieli puhuu
tuossa lausunnossa. On alistuttava
kaikkeen, mitä " i s o t " sanovat j a teke­vät.
Tosiasia k u i t e n k i n on, että Suo­men
ei olisi mikään pakko seurata
" i s o j e n " perässä, v a a n se voisi nou­dattaa
täysin itsenäistä kansamme
omien etujen mukaista talouspolitiik­kaa.
Me kansandemokraatit qlemme k o ­k
o sodanjälkeisen ajan osoittaneet,
että on olemassa tie, joka johtaisi
maamme talouden todelliseen v a k a u ­tumiseen
j a työtätekevän väestön h y ­v
i n v o i n n i n nousuun. Se oh tie^jöta
Neuvostoliitto j a kansandemokratian
maat kulkevat — suunnitelmatalou­den
tie. Nyt o n j o t u l l u t tietoja, että
Tunnuslause "uskonnon vapaus" on
jälleen kohotettu Tshekkoslovakiaa
vastaan aivan samalla tavalla kuin
aikaisemmin U n k a r i a vastaan — t a r ­koituksena
saada tällä sotahuudolla
moninkertainen painostus niitä m a i ­ta
vastaan, j o t k a ovat riuhtasseet i t ­sensä
i r t i W a l l Streetin käsistä. M u t ­ta
ihmisillä, j o i d e i r esivanhemmat
tunsivat J o h n Hussin k u n hän kato­lisen
k i r k o n kiroamana p o l t e t t i i n r o ­v
i o l l a , voimat omata oman ajatuk­sensa
uskonnon vapauteen nähden.
. Tosiasiassa tällä tunnuslauseella-.on
pitkä j a monimutkainen historiansa,
e r i k o i n e n piirteensä ettei sitä ole k o s ­k
a a n yksistään käytetty-uskonnon a s i ­oissa,-
vaan k a i k k i a l l a , pääasiallisesti
— k u t e n njrkyäänkin — p o l i i t t i s e n a ja
taloudellisena timnuslauseena.
L u t h e r i n j a C a l v i n i n . u s k o n r e f o n n in
edellä, k u n k a t o l i n e n kirkTco h a l l i t si
ylimpänä ainoana -tunnustettuna u s ­kontona
länsl-Euroopassa, e i . e s i t ^ ty
lausetta "uflkonnoh vapauden" puoles­ta^
J o k a i n e n oU j o k o katölikki t a i k ka
pannassa. Kerettiläisyyttä iiävitettiin
yksityisiä mestaamalla t a i k k a joukko-rangaistuksien
k a u t t a . K a t o l i n e n k i r k ­ko,
p a i t s i ' n a u t t i e n "tilapäistä" j a suo-t&
a p o l i i t t i s t a valtaa, oU s u u r i n m a a n ­omistaja
Euroopassa j a siitä syystä-ta-loripolkaiston
suora sortaja.
Sitä tilannetta k u n k i r k k o joutui
nousevan porvariston, joka valmistui
taisteluun feodalismia vastaan, kuvaa
Engels seiiraavasti:
M u t t a suuri feodalismin keskus o li
Rooman k a t o l i n e n kirkko. Se y h d i s ­ti
koko feodaalisen länsi-Euroopan,
h u o l i m a t t a sisäisistä sodista, yhdeksi
suureksi poliittiseksi systeemiksi, j o ka
vastusti n i i n hyvin k r e i k k a l a i s - k u in
muhamedin uskoisiakln. Se ympäröi
f e u d a l i s m i n pyhyyden sädekehällä. Se
oU järjestänyt o m a n h i e r a r k i a n s a feo­d
a l i s m i n m a l l i i n j a lopuksi se oll''itse
k a i k k e i n s u u r i n feodaaliherra, pitäsn
h a l l u s s a a n y h d e n kolmanneksen k a t o ­l
i s e n m a a i l m a n m a i t a ."
•rasta syystä j a koska uskonto h a l ­l
i t s i ajatuksia ja antoi oikeuden
kaikeen yhteiskunnassa, y h t e i s k u n n a l ­liseen
järjestykseen, p o l i t i i k k a a n , f i l o ­sofiaan
Jne., n i i n p o r v a r i s t o l l a o l i v a in
menestystä asettumalla myöskin k a t o ­l
i s t a k i r k k o a v a s t a a n j a kehittämällä
uuden uskonnon. — protestanttisuu­den.
...
Tä^lÄ syystä "uskonnon vapaus
v a s t a a n on usein p i i l o t e t tu p y h i t e t yn
j a vähemmän kjihnostayalta näyttä­vän
hengellista ^despotismia vastaan
käytävän taistelun t a a k s e . . ."
Näin tunnuslause "uskonnon va­paus"
suurille kansanjoukoille el m e r -
Icinnyt vain "vapautta katolisen k i r ­k
o n pakkovallasta" v a a n laajemmas­sa
mielessä "vapautumista feodalismin
monista sortotoimenpitelstä". Missä
hyvänsä feodalismin voimat o n n i s t u i ­vat
voittamaan taikka'estämään p o r -
v a r l l l l s d e m p k r a a t t l s e n vallankumouk­sen
(kuten erikoisesti itä-Eiiroopassa)
k i r k k o jatkoi iefodaalimaanomistajien
tukemista aina toiseen maailmanso­t
a a n saakka. Mutta missä hyvänsä
tarkoitti v a p ^ t a j V ^ l t e a pa^ollista^!ka- k a p i t a l i s m i kehittyi siellä katoline:
tolis-iuttä' Vaötaan. Mutta samalla
se tarkoitti, myös enemmän; se tar­k
o i t t i vapautta elää omalla tavallaan
— talouidellisesti p o l i i t t i s e s t i ; k u l t t u u ­rillisesti
ja tebioögisesti — pörviarilli-sellä
t a v a l l a , k a p i t a l i s t i s e l l a tavalla.
lUstä syystä o l i m a h d o l l i s t a järjes­tää
s u u r i a j o u k k o j a t a i s t e l u u n uskon­sodissa.
Tästä saa p a r h a i m m a n k u ­van
C r o m w e l l i n 1640—1649 j o h t a m a s .
t a E n g l a n n i n kansalaissodasta, jossa
h u o l i m a t t a p u r i t a a n i e n uskonnollisuu­den
pelaamasta huomattavasta osasta,
oli huomattavana piirteenä p a r l a m e n ­t
i n sisällä j a sen ulkopuolella vuosia
käyty taistelu feodaalien K a a r l o I te­l
o t t a m i s t a v a s t a a n eikä se edes kadon­nut
t a i s t e l u n aikana.
J a ne uskoimölliset pakolaiset, jotka
jättivät Englannin kaksikymmentä
v u o t t a ennen tämän taistelun a l k a ­m
i s t a matkustaakseen uuteen m a a i l ­maan,
eivät lähteneet saadakseen
" p a l v e l l a jumalaa tahtonsa mukai-ne
eivät seuraa punnan esimerkkiä,
vaan järjestävät rahataloudelliset a s i ­ansa
Itsenäisesti, omien k a n s a n t a l o u ­d
e l l i s t en suunnitelmiensa mukaisesti
. . . K a n s a n d e m o k r a t i a n maat ovat
j o päässeet turmiollisen talouspulan
p i i r i n ulkopuolelle . . . — Kansan
T a h t o , Oulu.
«H
rwf. •••• •••• ••
Tito maaran paassa
Ei ole vielä montaakaan kuukautta siitä jolloin pellinpa-laloilla
rintapieliään koristeleva, Jugoslavian riikinkukkomai-nen
diktaattori Tito puolusti itseään väittäen olevansa oikea­oppinen
kommunisti ja "väärinymmärretty" Neuvostoliiton
sosialismin horjumaton kannattaja. Nyt uutistiedot kertovat
hänen tällä viikolla julistaneen: "Me taistelemme sitkeästi es-tääksemme
Venäjän alistamasta . . . "
Yhtään arvostelevaa sanaa ei Titolta enää kuulu kapitalis­timaiden
hallitusten edesottamisia vastaan, mutta sensijaan
jatkuvaa sapelinkalistelua sosialistista Neuvostoliittoa koh­taan.
Tässä on Titon "puhdasoppisuuden" määränpää. Lenin
aikoinaan sanoi: "Raaputtakaa liberaalia hyvin, niin hän osoit­tautuukin
yksinvaltiuden kannattajaksi." Nyt voidaan sanoa,
että raapimalla Jugoslavian natsionalisteja tulee esiin joko
jugoslavialainen poroporvari tai jonkun imperialistisen val­lan,
eli vieraan maan asiamies.
Ja mitä Titon diktatuuri on saanut sitten toimeksi? Se
on pystyttänyt lupaavasti alkaneen kansandemokratian tilalle
fasistivaltion mitä ylläpidetään poliisilaitoksen ja armeijan
voimilla.. Kommtinistinen puolue, niitä 15 yrit­tänytkään
kehittää tietoiseksi joukkopuolueeksi, 6n kuohittu
mitään merkitsemättömäksi varjojärjestöksi ja kaikki sösialis-,
tisia periaatteitaan noudattavat ihmiset heitetään vankityx-mään
kuten konsanaan fasistiterrorin alaisuudessa.
Tito on sosialismivastaisen ohjelmansa ansiosta katkaissut
kaikki taloudelliset yhteytensä Neuvostoliiton ja kansandemo­kratian
maiden kanssa ja sen vastapalkkioksi hän on ruvennut
myymään Jugoslavian kansallisia perintöjä sekä vähitellen
että tukuttain niitä haluaville kapitalisteille, jotka tahtovat
Jugoslavian kansan kustannuksella pitää Balkania edelleen
pelinappulanaan — sodan ruutitynnyrinä.
Vehkeiltyään ulkomaisten isäntiensä käskystä sekä Jugo­slavian
että kansandemokratian maiden kansoja ja Neuvosto­liittoa
vastaan, Titon hallitus on diplomaattisesti Joutunut täy­dellisesti
Yhdysvaltain monopolipääoman armoille — ja jou­tuu
sitten viemään sellaista rengin roolia mikä sille esim.
vasfikään annettiin Y K : n Turvallisuusneuvoston vaaleissa.
Tito, jonka tehtäväksi eräiden uutistietojen mukaan on
annettu jonkinlaisen mustan "kansainvälisen" perustaminen
vakoilu- ja sabotaasityön edistämiseksi sosialismia vastaan,
yrittää luonnollisesti vieläkin huiputtaa pahaa-aiavistamatto-mia
ihmisiä puhumalla toisinaan korulauseita sosialismista.
Kouraantuntuvin esimerkki tästä oli titolaisten äskettäinen
"selitys", että Kiinan kansan vapauttajat muka noudattavat
samaa linjaa kuin Jugoslavian kansallispetturitkin. Mutta
kun Kiinan kommunistit torjuivat jyrkästi tämän heitä hal­ventaneen
väitteen, niin Titon mainostama "rakkaus" uutta
demokraattista Kiinaa kohtaan päättyi siihen. Ja huolimatta
lainkaan siitä, mitä korulauseita Tito vielä viljeleekin sosia­lismin
suhteen, käytännölliset teot ovat sittenkin paljon mer-kitsevämpiä
ja tosiasia on. että Tito antoi, Wall Stree­tillä
olevien isäntiensä määräyksestä, puukoniskun Kreikan
vapausarmeijan selkään. Taistelim kriitillisessä vaihteessa
Titon hallitus avasi rajansa Kreikan monarkistifasistiselle
armeijalle ja^sulki sen Kreikan vapausarmeijalta.
Tito on siis saavuttanut määrän pään, missä muiden ohel­la,
torontblainen Vapaa Sanakin voi häntä suudella aikaisem­min
erehtyneenä, mutta takaisin omiehsa liib ttilleeAa tuhlaa- •
Japknkanav.: -^^rM
s e s t i " vapaana Jaakko I : n alaisesta
voimakkaasti katolisesta kirkosta,
v a a n myöskin päästäkseen t a l o u d e l l l - aa
sestl vapaiksi .
Niissä maissa missä t a i s t e l u feoda­l
i s m i a vastaan oli valkeampaa k u in
E n g l a n n i s s a ( esim. Saksassa) otti se
"uskonnon vapauden" kaavun ylleen.
Engels sanoo:
" H i s t o r i a t a r j o a a meille l u k u i s i a e s i -
4 merkkejä k u i n k a . . . j u m a l a t o n j a v a a ­r
a l l i n e n vastustus maallista valtaa
k i r k k o menestylcEeilisesti sopeutti i t ­sensä
k a p i t a l i s i r i i i n.
K a t o l i n e n iraaka i k v i s l t s i o n i «is. " k e ­rettiläisiä"
vastaan on ihmiskunnain
h i s t o r i a n k a i i h e i m p l a —• jolle e i löydy
v e r t a i s t a k u i n . vasta natsien vuodella.
J a protestanttinen l^jrkko omasta puo-"
lesta h a r j o i t t i samaa katolisia vas­t
a a n . . . .
Protestanttisissa maissa, joissa " u s -
kbhrioh vapaus"" ei t a r k o i t a vapautta
valtiokirkosta, katoliset saavat, kärsiä
''syrjäyttämisestä" — tämä tarkoit­taa,
että heistä bn tehty toisen luo­k
a n kansalaisia J o i l t a o n r i i s t e t t y v i s .
sit oikeudet, kuten virkapaikkojen
k i e l t o (samanlaiset k u i n kommunisti­vastaiset
l a i t oh hyväksytty joissakin
maissa .joissa " k a t o l i n e n hierarkia
näyttelee johtavaa osaa).
Vasta Ameirikan vallankumous to­t
e u t t i "uskonnon vapauden" — sen p e ­r
i a a t t e i d e n m u k a a n k u i n Jefferson t o ­t
e u t t i ; perustuslain v a p a u s k i r j a mää­räsi
v a l t i o n j a . k i r k o n eron.
K u n Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s polkke-tästä
periaatteesta lähettämällä
V a t i k a a n i i n j a k u n se protestoi k a t o ­l
i s en h i e r a r k i a n puolesta U n k a r i a ja
Tshekkoslovakiaa vastaan s i k s i ' että
ne ovat asettuneet puolustautumaan
kylmää isotaa'vastaan, n i i n s i l l o i n se
asettuu traditiota j a A m e r i k a n k a n ­s
a n p a r h a i m p i a etuja vastaan.
Nostaen tunnuslauseen "uskonhon
vapaus" katolisen h i e r a r k i a n puolesta
u u s i a kansandemokraattisia valtoja
vastaan Yhdysvaltain valtiodepart-mentti
kohottaa tunnuslauseen Jota
k a t o l i n e n k i r k k o itse ei ole koskaan
hyväksynyt. F r a n c o n Espanjassa, V a ­t
i k a a n i n paratiisissa, ei ole tiskonnon
vapautta. Katolinen k i r k k o k a i k k i ­a
l l a maailmassa vieläkin pitää k a i k ­k
i a muita uskontoja "erehdyksenä",
j o t a täytyy voittaa.
Vieläkin tärkeämpää o n se, että k a ­t
o l i n e n h i e r a r k i a ei ole koskaan h y -
väksynjrt Amerikan yleistä "uskon­non
vapauden" toteuttamisen t u r v a a ­mista
— k i r k o n j a v a l t i o n eroa. Se
edelleenkin toivoo voivansa, oman a l -
Iniperäisen totalitaarisen systeeminsä
toteuttamista, että k i r k k o saisi h a l lL
ta työväen suhteita ja monissa E u ­roopan
maissa se on monta kertaa
aiheuttanut hajaannusta työväenliik­keen
,sisällä k a t o l i s t e n uniolden k a u t ­t
a .
S a m a l l a t a v a l l a k a t o l i n e n h i e r a r k ia
yrittää h a l l i t a valistusta j a k u l t t u u ­r
i a . The N a t i o n i n kieltäminen New
Y o r k i n koulujen kirjastoista, koska
siinä on j u l k a i s t u a r t i k k e l i j u u r i täs­tä
hallltsemisyrltyksestä, osoittaa
k u i n k a pitkälle demokratianvastai­sessa
toiminnassa he mienevät. Jo
kauan a i k a a toiminnassa olleen C a -
t h o l i c Legioh of Decencyn sensuurin
toimenpiteet Hollywoodla vastaan on
suurimpana syynä amerikkaliaisten
f i l m i e n huonouteen, joka nykyään
tijnnetaan y l i koko maailman.
Syy miksi kansandemokraattiset
maat kohtaavat n i i n katkeraa Vas­tasta
katolisen h i e r a r k i a n taholta ei
j o h d u vain siitä, että v i i m e k s i m a i n i ­tut
yleensä vastustavat edistystä, v a an
koska ensikslmalnitut hautaavat V a ­t
i k a a n i n toiveet l a a j a n k l e r i k a a l l f a -
sistisen v a l l a n pystyttämisestä.
On h y v i n tunnettua, että V a t i k a a ­n
i n r i i t a H i t l e r i n kanssa o l i v a i n se,
että , hän ei hyväksynyt V a t i k a a n ia
kumppanikseen. K u n t u l i kysymyk­seen
toimenpiteet antifasistien ja
j u u t a l a i s t e n puolesta, n i i n V a t i k a a ni
t u l i äkkiä avuttomaksi j a p i i l o t t a u t ui
kuluneen f r a a s i n taakse, että " a n t a ­kaa
keisarille mitä k e i s a r i l l e on t u l e ­v
a " . Mikäli tulee kysymykseen E s ­panja,
n i i n h i e r a r k i a n taholta jär­jestettiin
m a a i l m a n l a a j u i n e n l i i k e V a ­t
i k a a n i n F r a n c o n keisariksi tekemi­seksi.
( J a t k u u 5. sivulla)
EI AUTTANUT
Viisivuotias Jaska oli oppina,
lemaan j a äitinsä yfitti
häntä pois tästä huonosta 11'^
K o s k a hän ei tavallisin kei '
nestynyt, n i i n äiti päätti
kasvatustaan. Hän \-alniisti Jaj
evästä j a sanoi, että nyt on j
j a vasta sitten kun on
roilemasta saa palata takaisin]
sa.
J a s k a käveli läheiseUe mäelle u j
t u i siellä Utapäivään saakka. E
tinsä huomasi hänet ja s a ^ j
M a a n , n i i n Jaska syötti
eväitään.
"Minä luulin sinun mat.
kauas pois", sanoi äiti. "vai
lakannut kiroilemasta?"
" O l i s i n kyllä matkustanut, mnttil
tiennyt minne helvettiin mennä"
t a s i Jaska.
• • •
VÄÄRÄ SUUNTA
Mies juoksi katuvanun'
teossa j a kysyi konduktöörtltä 1
p a l j o n maksaa asemalle.
" K a k s i penseä", vastasi kondu
Mies jatkoi juoksuaan ja
a a n seuraavalle asemalle hän ]
tyneenä kysyi: "Entä nyt?"
" K o l m e penceä". kuului vastamr
juoksette väärään suuntaan."
rr Mustalais-Manjiij
Lakella
lähiaikoina
Naistenkerhon syys*
juhla marrask. 6 pnä
K i r ^ I a n d Lake. — Vapauden
j o i s t a ehkä näyttää, että täällä i
dän r i n t a m a osalla on toiminta 1
n a a n halvaantuniit. Ei sinne
kään! Syy on vain siinä,
k u k a a n ole ottanut asiaksi ja
kansalle tiedoksi touhuistamme,
dän uskollinen ja monivuotinen
portterimme, Vapauden ja
asiamies, mrs. Olga Rissanen
k o i t e t t u huonon terveyden
muuttamaan tyttärensä mrs. F.
b e r g i n luokse Sault Ste. Marieen.
P o i k k e s i n haalille viime torstai-i
na j a siellä oli sellainen kuhina
en n i a l t a olla kertomatta. Yksi j
ko l a i t t o i kahvipakettia, jotka
vät Suomeen maksuksi Uuden Na
t i l a u k s i s t a . Toinen jouidco pelasi
goa j a miehet kuulemma pelasirat
.sain nurkassa hitua (jotain uutta
n u l l e ) . Näyttämöllä harjoitettiin!
p a l o t t a "Mustalais Manja", kuulen
kaunis kappale. Silloin saamme
dä näyttämöllä pitkästä aikaa
lyttävän H e l m i Heinon Manjan
Siinä esiintyy myös- Emma Tu(
Helga Plesanen. Felix Makl, Vi
Järvi, J e n n i Seppälä ja monia m
hyviä voimia, joita en satu muis
maan. S i l l o i n varmaan keko pohj
O n t a r i o n j a vielä Quebecin suomal
set tulevat seuraamaan tämän kapi
leen esitystä.
No, olin tässä unohtaa
tärkeimmän asian. Naisten
s ^ s j u h l a on sunnuntaina, J
6 p:nä alkaen klo 8 iUalla.
esitetään hauska ja opettavaina
näytökstaen huvinäytelmä ym. ja
puksi tanssitaan.
SUs kuulemiin ja näkemiin!
t e r v e i s i n : Maija.
— Hudson tutki Hudsonlälidea|
James B a y n v. 1610.
— Port Royalin valloitus tapi
vuonna 1710.
Autossa, vieläpä monissa muissakin
ajoneuvoissa on kaikennäköisiä värk­kejä,
joiden tarkoituksena on estää
ajoneuvon vaurioitumisen. Autossa
o n esimerkiksi " p o m p p a i i " edessä ja
t a k a n a . . N i i d e n tehtävänä on " p o m ­p
a t a " t a k a i s i n edestä j a t a k a a tulevat
iskut. Vietereissä o n i s k u n v a i m e n t a -
j a t , j o t k a ovat erittäta hyvät epäta­saisella
tiellä, sillä ne estävät l i i k k u ­v
a n auton l i i a l l i s e n äkkinäisen h e i l u,
misen, ettei m a t k u s t a j a n pää j a t k u ­vasti
iske kattoon. Samalla i s k u n v a i -
mentajat säästävät autoa l i i a l l i s e l ta
k o h l i i n t u m i s e l t a . Mahdollisesti au­tossa
o n myös m o n t a m u u t a k i n samaa
t a r k o i t t a v a a värkkiä, m u t t a k u n e m ­me
ole a u t o m ^ a n i k k o , n i i n emme
lähde a n t a m a a n tämän laajempaa se.
lostustk a u t o n mekaniikasta.
P o l i i t t i s e s s a taistelussa käytetään
myöskin k a i k e n l a i s i a " i s k i m v a i m e n t a -
j l a " k a p i t a l i s t i s e n järjestelmän suo­jaamiseksi
p a h i m m i l t a k o l h u i l t a . V a l -
lassaolevalle l u o k a l l e o n tämä välttä­mätöntä
ns. k a p i t a l i s t i s e n a " n o r m a a li
a i k a n a " , e l i s i l l o i n k u n työläisten r e -
s e r v i a r m e i j a a l k a a käydä levottomaksi
j ä uhkasi a n t a a l u j a n i s k u n k a p l t a l i s -
tistSk järjestelmää vastaan. Vaivais-a
p u p n y k s i s e l l a i n e n iskunvaimenta-
J[a, j o l l a - r a u h o i t e t a a n nälkäisiä työt.
tomläl M y ö h i n monenlaisia m u i t a ­k
i n tidoudellisia myönnytyksiä käyte-seksi.
K a p i t a l i s t e i l l a on käytettävä myös­k
i n m u i t a keinoja, e l i i s k u n v a i m e n t a.
j i a , kuin mitä edellä mainitsimme.
Esimerkllcsi . työväestön keskuudessa
t o i m i v a t työväen p e t t u r i t ovat k a p i t a ­l
i s t i e n käyttämä iskönvaimentajla
työväkeä vastaan.
Tällalsjena iskimvaimentaj^ä toi­m
i i myöskin ,.iww-läisten äaiienkan-n
a t t a j a " I n d u s t r i a l i s t l " sosialismia
vastaan. Se t o s i n edelleen jyrisee v a L
lankumouksesta, k a p i t a l i s t i e n j a työ­väenluokan
sovittamattomista r i s t i r i i ­doista
j a luokkayhteiskimnän t u r m i o l ­lisuudesta..
M u t t a siitä h u o l i m a t t a se^
k a i k i m a i ^ i s t a a uutisissaan j a k i r j o i ­tuksissaan
samaa valhepropagandaa,
mitä k a p i t a l l s t n i i o k a n koneisto värk­kää
Neuvostoliittoa j a kansandemo­k
r a t i a n valtioita, vastaan. Äskettäin
I n d u s t r i a l i s t l j u l k a i s i Prahasta muka
lähetetyn uutisen, jossa s a n o t t i i n mm.
seuraavaa:
Luotettavista lähteistä on tiedoi-tettu,
että Tshekkoslovakian kommu­n
i s t i t ovat hyökänneet oman puo­lueensa
jpäämajaan lähes 200 a r m e i ­j
a n sotilaan kanssa. Hyökkäyksen
tarkoituksena sanotaan olleen ' e r i t ­täin
tärkeiden asiapapereiden e t s i m i ­nen"
. . > , •
Tämä oliä ; a i v a ^ samaa k u i n D u -
l u t h i s t a luotettavista lähteistä t i e d o i -
jkttaistiA» että. 1 ovat äellä
hyökänneet omaan päämajaansa ja
etsivät tärkeitä asiapapereita jne. A i ­van
yhtä vähän järkeä tällaisessa
väitteessä olisi.
E i ole vaikea haväita^mlssä nämä
I n d u s t r i a l i s t l n "luotettavat lähteet"
ovat. Ne ovat todellisuudessa V a t i ­kaanissa.
Tämän osoittaa mm. seu­raava
IndustriaUstissa lokakuun 25
pnä j u l k a i s t u "luotettavista lähteistä"
lähetetty t i e d o n a n t o : -
" V a t i c a n City. — Vatikaanisista
lähteistä tledoitetaan, että seurakun.
n a n pappi on m u r h a t t u Rimianiassa
j a hänen k u o l l u t r u u m i i n s a ripustettu
kolmeksi päiväksi seurakunnan h u o -
neuston ovelle varoitukseksi ' k a p i n a l -
lislUe
I n d u s t r i a U s t i , j o k a viime päivinä on
julkaissut kansankirjeissä^ j a vielä­pä
toimituspalstallaan kirkonvastaisia
k i r j o i t u k s i a j a j o k a o n aina j u l i s t a n ut
pyhää vihaa V a t i k a a n i a vastaan, on
ryhtynyt V a t i k a a n i e n h i r m u j u t t u j en
levittäjäksi. Niin kaiketi sitä l w w:
iäisten teollisuusyhteisfcimnan tule­m
i s t a edistetään? On todettu, että
s u u r i n osa Tshekkoslovakiasta l e v i ­tetyistä
hirmu j u t u i s t a on -värkätty
V a t i k a a n i n toimesta.
Vieläkin avoimemmin se On r y h t y ­nyt
puolustamaan U S A r n k a p i t a l i s t i s ­ta
järjestelmää lokakuun 28 päivän
toimttuskirjoituksessa. Tämä tapah­t
u u k u n s u u r k a p i t a l i s t i e n t i e d o n a n t o,
toimisto Associated Press tiedoittaa.
että Moskovan Isvestia on kuvaillut
erinäisiä p u o l i a Y h d y s v a l t a i n elämäs
sä, arvostellut vallitsevaa taikauskoa,
lukutaidottomuuden suurta määrää,
l a s t e n m o r a a l i n p i l a a m i s t a s a d i s t i s i l la
e l o k u v i l l a j n e.
T o s i n ' I n d u s t r i a U s t i mySntsa:, «ttä
se toimii amerikkalaisen kapiU
iskunvaimentajana ja hörähtää, (
sentään siinä määrässä kuin
sanoo. Toisin sanoen, ettei
t i n e n järjestelmä ole nUn paha'
l u u l l a a n . Vieläpä se innostuu'
määrin, että suorittaa vastaMr
siä kapitalismin puolesta.
K u n esim. Isvestia. AssociaUonI
6 i n mukaan, sanoo lukut
j a puoleksi lukutaldottoinien
määrän nousevan USA:ssa 10
naän, n i i n Industrialistl väittäij
olevan v a i n noin 4 miljoonaa,
seuraa seuraavanlainen byööa
"Mikähän lienee lukutaide
l u k u Venäjällä?" .
Me emme tarkoin tiedä minB^
r a n A m m k a s s a on täydellL'^
k a o s i t t a i n lukutaidottoniia. M^a J
.tiedämme etteivät venäläiset
v i n kaukana totuudesta, vaadaj
r i k k a l a i s t e n viralliset tUastot r
tä t a r k k a a n sano. Niissä kyto'
t a a n . että neekereitten. joita '
mUj., joukossa o l i V. 1940 tilast^
k a a n lukutaidottomia 16J
v a l k o i s t e n ulkomaalaisten W J
t i a ja amerikkalaisten
385 prosenttia.
Tarkoituksemme ei ole »ani^
t o j a penkomaan, sillä k y D ä^
I n d u s t r i a l i s t i «deUeenkm vait»*']
tä ei se amerikkalainen si
m i n komento kuitenkaan ole xamf
k u i n sanotaan. ^
l-yyflynune toteamaan.
men lakkouutisissa se luott»
S e u r a n tiedonantoihin. Ne
tiedoissa suurkapitalistien *
P r e s s i i n , I t a l i a n , ^ f ^ ^ n s k a n ^^
den»kraättisten maiden « o ^ j
tettava lähde", josta se unB«^J
mentaa janolsiUe lukij
*1
k
fmu
Box
arvostelussa oao perustaa, imitta siMeaitikaanL-r Voti.