1950-01-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iki'' Sivu 2 Lauantaina, tammik. 14 p.^-Saturday, Jan. 14 mmm m 1 ^ iiii tit-Hfit Uoaepenaem Labar ' <Ushed Nov 6th i d l 7 . AuUiozlzed V jtecond das» maU Ijy tbe Post 'r.{tc«: Department. Ottawa. Pub-j^^ fi^ied tbxice •aeöHs T u e s d a y s, Jv!::K!aisday8 aiid'SaturdayB b7 Vopaos Edttiofal Offies 4;4m ErBoksL Edftar W. EUand. Advertlalng raies CVKQ| iq^plieattoB TranaiatioD free of elifuree TOiAXiaBIRNAT: " C a m d a ^ : l Vk. 6J00 6 Ift. 3 ^ " • ^ fir. a i » «ib^faini; Compaxiy Ltd.. at 100-1(A Y h d l y B r a l l ^ ^ 9J09 0 ltk. Otp 6t W Sudburir Onk Canada. Saaznesssr: - 1 Tk. 0 kk. 42S Italiassa hallituskriisi SYNT 1 Kuten tiedetään, Italiair taantumuksellinen hallitus mitä johtaa v:^^^^^ Gasperi, esitti tällä vii-jproanomuksensa nimellisesti '"uudelleen järjestelyn" takia sen vuoksi k^n oikeistolaisen Saragatin sosialidemokraattisen puolueen -•«'jäsenet erosivat kolmisen kuukautta sitten hänen hallituksestaan. Italiasta tulleissa uutistiedoissa korostetaan, etfö Italian työläis- ^•^i-il^ talonpoikain valtavilla liikchtimisiliä ei ole mitään tekemistä J^allituskriisin kanssa, mutta selvää kuitenkin on^ että Italian täantii- —mos <m'syvästi huolissaan hallituksensa johdosta. Knn tilanne kdiit- /i^-Hyy laajojen joukkojen painostuksen johdosta niin kirräksi, että oi- • i r keistososial^ Saragatin puoluekin joutui eroamaan hai» 1[ litusvastuusta, niin se on jotakin se. * Mitä sitten on Italiassa tapahtumassa? Ensinnäkin muistetaan, -1 että oikeistolaiset "voittivat" viimekilpidetyissä vaaleissa vain sen I! ä^lla kun brittiläiset ja ennenkaikkea amerikkalaiset taantumukselli. \\ sei sekaantuivat ennen kuulumattoman julkealla tavalla Italian v Il le-hin uhaten Italian kansaa "avustuksen'' menettämisellä ja yleisellä \\ nälällä, jos kansa ei äänestä Wall Streetin ohjelman puolesta taantu-t* tinuksen hyväksi. Tämän lisäksi tuli paavin ukaasi minkä mukaan •5 italialaisia uhattiin helvetin ikuisilla vaivoilla, elleivät he äänestä \ «oikein". >ä Tässä tilanteessa Italian taantumusvoimat saivat "voiton" vaa- »jleissa, mutta kommunistinen puolue jäi kuitenkin toiseksi suuremmaksi J: ryhmäksi, mikä on Wall Streetin määräysten mukaisesti pidetty kä- Ijsivarren ulottuman päässä De Gasperin kokoomushallituksesta. \\ Mutta vaikka italialaisia saatiin vaaleissa huiputetuksi valheelr listen avunaijtolupausten ja erinäisten uhkaästen avulla, niin tämä ei *| kuitenkaan antanut maata •maattomille talonpojille, ei työtä työttö- • | mille, eikä parempaa elintasoa fasismjn ja sodan köyhdyttämälle Ita-lian kansan enemmistölle. Tästä johtuu, että Italiassa pn ollut J3t< tr kuvasti suuripiirteisiä taisteluja lyön ja pääoman väliirä ja mikä tär- • »i keintä, työtätekevä väestö on peräänantamattoman järjestymistyön tr j a taistelun avulla voittanut huomattavia parannuksia elämäänsä. Ke- *1 vääirä 1949 Po-laaksossa alkanut maataloustyöläisten lakko, mikä J: kesti 35 päivää, päättyi kartanonomistajien ja hallituksen häviöön •J- sekä talonpoikien vaatimaan maareformiin, mistä hallitus pii itsepin- Jv taisesti kieltäytynyt. Työläisten lakot, jotka jokin aika sitten tähtäin rsivät pääasiassa taloudellisten vaatimusten läpiajamiseen, oyat saajia heet yhä enemmän hallitusvastaisen, poliittisten lakkojen luonteen, • 3 mikä kuvastaa sitä harvinaisen korkeata tasoa, mihin Italian kansan- #i joukkojen taistelu on poliittisessa mielessä kehittynyt. Tässä yh- $i leydessä voidaan viitata torstaina saapuneisiin nutistiietöihin missä ji! kerrotaan, että Roomassa järjestettyyn neljän tunnin yleislakkoon li osallistui 100,000 ihmistä ja Modenassa pidettyyn työväen kuuden {{ tihrin hautajaistilaisuuteen osallistui 100,000—3^30,000 kansalai^^ | | julista Italian .Xyö\:^enliitön johtajan Giuseppe de Vittpriofn suun I* kautta: "Me olemme saaneet tarpeeksemme. Me olemme väsyneet ff; itkuun. Italian hallituksen täytyy oppia, että sen ohjelma on suun- %\ nattava "kansan etujen edistämistä kohti". 5I "Selvästikin Italiassa on kehittymässä vakava poliittinen kriisi, :5|; «inka taustana on kansanjoukkoj syvällinen tyytymättömyys;val-l-- 3iisevaan tilanteeseen. Eilen, £k. 14 j m ä täytti Ananlaa A a | . tpfltffp, South P c » c i ^ 70 vuotta. Pnnitipiumme päivän san - IkariBel. v ' ^ ' ''u V^./:'^ : Sunnuntaina, tk, 15 p n ä t ä y t t i 2^fatilda Xaabso Sopsta 70 vuptta, A l l i Kinfei, Mead3W Ppitagesta; M a - nitpbasea t ä y t t ä ä maniana p ä l v ä i ^ 50 vuotta:/" SylyiaXopp^pen Torontosta t ä y t t ää 65 viiotta/' • ,;':'•/•„,'' • Yhjiymme sukulaisten j a ystävien onnitteluihin! > omAIStJ: Meidän jouluk. 31 Päivän numeromme s y n t y m ^ ä i v ä p a l s - talla ilmoitettiin, e t t ä Amaöta Ja S y l vester Salo täyttivät tammik. 1 p : nä 72 vuptta . Tuo nimi on kuitenkin väärin, sen p i t i olla Amanta Ja Sylvester Saha. Valitamme erehdystäm-me.-' ••. ^ Saometsa vierayieen .bott-1 neo m i ^ voi olla J^elnrostoliit^ foorivaltoiislnimian j ä s m p r o f . ystävä, k o ^ KeuvpsUpton 3iuplea< Zaudavski on kertonnt valktttebni- pito kansasta on omiaan bäiritEetaää^ aan matkaltaan jonka searaarassa kapitaiistisiaiden taantumtiksääisia Jnlttaisemme. 'Neuvostoliiton kulttuurivaltuuäcun-politiikkansa ajamisessa kansan sortamiseksi. Meidän ei, tarvinnut ett ä palasi ä ^ e t t ä i » Suomesta. Se| s iä vihollisia.^. M^^ pikeu- Britannian tulevat vaalit V mt • i »< Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Britannian oikeistolainen labor-hallitus on päättänyt järjestää vaalit, mitkä pidetään perustuslaillisessa järjestyksessä tulevan helmikuun 23 pnä. Huomioonottaen labor-hallitusten äskettäiset vaalitappiot Australiassa ja Uudessa Seelannissa, sekä sen, että tämän mantereen suuret päivälehdet ennustelevat ilmeisesti Wall Streetin toivpmusten mukaisesti "sosialismin häviötä" Britanniassakin, nämä vaalit kiinnittävät erikoishuomiota puoleensa. Ensinnäkin on todettava, että vaikka Britannian kansan enemmistö äänesti viimeksipidetyissä vaaleissa sosialismin puolesta, niin rfilstään "sosialismin häviölle saattamisesta" ei nyt ole Britannian •'^) vaaleissa kysymys siitä yksinkertaisesta syystä, ettei/^'sosialismia" \y voida hävittää sieltä missä.sosialismia ei ole. Tosiasia nimittäin on, *r. että Attleen hallitus on jättänyt Britannian kapitalistisen järjestel- L»*' män koskemattomaksi. Se suoritti tosin hiilikaivosten ja pankin kan- •»«sallistamisen, minkä olisi tor\puoluckin tehnyt olosuhteiden pakosta, \ \ mutta kuten tiedetään, maansa "köyhyydestä" huolimatta Britannian monopolikapitalismi on voinut hyvin-ja rikastunut labor-hallituksen valtakaudella. Oikeistolaisten johtamat sosialidemokraattiset puolueet eivät ole tähän päivään mennessä i>erustaneet sosialistista yhteiskuntaa minnekään, eikä Britannian labor-puolue ole tässä poikkeus. Kysymys ei siis ole joko "sosialismi tai kapitalismi" kuten täkäläiset torylehdet selittävät, vaan siitä, että saako labor-puolue edelleen hallita kapitalismin hyväksi, vai ottaako suurpääoma valtio-ohjat omiin rautaisiin kouriinsa ja sanoo Attleeh "kolmannen tien" hallitukselle, että "Mauri on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt mennä". Mutta labor-hallituksen kehnosta uiko- ja sisäpolitiikasta huolimatta ^ 'tr \ \ Ml «( \ \ -r/ «f » I •'••*•/ »j te •\i\l t\ olisi kuitenkin meidän mielestämme poliittinen tappio, jos torypuo tt t«i! • > ti 0} tt %•* *! • t ••«ii ^»» Ji tl II »• il •W tl «> tl *< • \\ LAIHAT NKLKÄVVODET NAROPintlSSA Kymmenkunta sahalaitosta suljetaan eri puolilla British Cciumbiaa kylmän ilman j a vahvan lumen vuoksi, heittäOT tuh^a työttömien armeijaan. Työttömyys on BCrssa ilsäähtynyt vilmekslkuluneen Viikon aikana 35.000:sta lähes 50,000. Cteä suljetiiista tehtalst^^ aloittaa toimintansa uudelleen ilmojen parantuessa, mutta toiset ovat Jonkin aikaa tolmeitoniina. — Pacific Tribtme, "HOKSAUTUS" , KEI«m. CaERAI»Il£ George McCullaghilla on "vildesko-lonnalainen" Telegraminsa henkilökunnassa —• Thomas Richard Etenryn persoonassa. Huolimatta McCullag-h l n toimituspolitiikasta, mikä syyttää Venäjää kaikesta j a kehoittaa hyväksymään Länsi-Saksan takaisin "kansojen perheeseen", mainittu pakinoitsija kaivoi Viime viikolla maata pois McCuUaghin Jalkojen alta seuraavasti:,- . • •••• • , •: • "Kenraali H, D . G . Crerar ehdottaa rauhan formulaksi sitä, e t t ä me työs-köntelipmine salaamisten kanssa vehä- Jäisten pysähdyttämiselMi. Ehkä on paikallaan palauttaa mieieemine, e t tä 25 vuoden aikana mataol tahdessa otteessa saksalaisten pysähdyttäminen 30,598,915 kaatunutta, 55.619,452 haavoittunutta ja $l,303.32$,i00481 rah a s s a — k u n saksalaiset tulivat niin voimakkaiksi että he voiyat antaa t^lB);e|uhj(asteim maällraiallei"^ r - C a - nadian itibune. • . « * . ONKp ITSENÄISYYIERIME USA:n PANTTINA? Mitä bttawa odottaa? Miksi St. l A u r e n t i n hallitus ei tunnusta KUnaa? Britannia on sen tehnyt; Yhdysvallat ei ole siksi kun WaU Streetin miehet vihaavat sokeasti K i i n a n kansaa. . ''.Noudattaakö Ottawa taas Tnunanln määräyksiä? Missä on meidän, itsenäisyytemme? Oliko se Washlngtonissa p a n t t i n a ? . .. — Canadian Tribune. Toronton naiset vpimistelemaan Toronto. — Nyt olemme taasen Jättäneet vanhan vuoden taaksemme Ja kaikkine rientomeen olemme uudenvuoden alussa. Mitä tämäkto vuosi tuo tullessaan on hämärjryden peitcs-sa, vaan omasta puolestani toivon kaikille Vapauden lukijoille mitä parhainta menestystä v. 1950. Nyt kun kaikki ovat vähän levänneet pyhien aikana niin tämä cn nyt oikein tärkeä huomautus Toronton naisille. Kaikki ne, jotka ennen Joulua ottivat osaa voimisteluun mrs. Lempi Serran Johdolla, saapukaa Joka maanantai klo 8 Don-haalille, sillä harjoitukset tulevat jatkumaan koko kevään. Samalla pyydän huomauttaa, e t t ä uusia Jäseniä voi tulla mukaan vaikka kuinka paljcn. Tämä - n c^iimittäin muokkausvoimisteluia läkkäämmälle luokalle. Oletpa äiti tai vaikkapa Jo isoäiti, n i i n mukaan vain, jos ei ole m i t ä ä n erityistä syytä minkä vuoksi ei 'vollottaa cÄaa. Siis kaikki mukaan! — L . T . vietti siellä kaksi vUkkoa. l&iltä valtuuskunnan jäseniltä k y e t ä ä n: millaisia ovat saamanur^ vaiicutel-mat. Me vastaamme; vaikutelmat ovat e r i t t ä in hyviä. Me näimme paljon lyhyessä ajassa. Ei tarvita kahta viikkoa Suomessa clsskelemlseen, riittäisi kaksi päiväääcin tullakseen varnruuteen todella kumoamattomista seikoista: meillä on Suomessa paljon ystäviäi mutta meillä oift myös vihollisia. V i hollisiimme kuuluvat ensi kädessä porvarilliset lehdet. Tietysti he e l i v ä t ole itsenäisiä, ne esittävät Isäntiensä, kapitalistien katsomuksia. K a pitalistit vaikenevat, mutta ' h e i d än lehtensä lörpöttelevät, j a ne lörpötte-aevät Julki lierröjen salaisuuden n i i den viliamiesen neuvostovastaisen politiikan. Poliittinen taarttumiis suo-, messa-kasvaa. Porvaristo hyökkää työväenluokkaa vastaan se näkyy joka askeleelta. Täyttäessään kapitalistien tahtoa Fagerholmin sosialidemokraattinen hallitus on jyrkästi k ä ä n t y n y t Suomen taantumuksen rie" hunnan vanhalle tielle. Se b n myös-km Neuvostolittoon kohdlstman v i - h a m i e l i ^ d e n tie.. Pageriholm on kääntänyt ohjauspyöräin oikealle eng-lantilals- amerikkalaiseh blc^dn suun-tajui. Mistä voivat vallassa olevat luokat onnitella Itseään? Teollisuustuotannon jatkuvasta laskusta, vieimln supistamisesta, ahdir^otilasta .maataloudessa, hintojen noususta j a kalkkien työtätekevien reaalipalkan laskusta. Vajaan vuoden aikana Suomen markka cn menettänyt melkein puolet ostokyvystään. Työtätekevät eivät voi tulla toimeen ansioillaan ja varojen pinKtteessa heidän on pakko luopua sokeri- ja kahviaimostenkln ostosta. Työttömyys kasvaa h i r v i t tä vässä määrin ylittäen porvarillisten politiikkojen kaikki ennustelut. Suomen koko väestön valtaa levottoinuus j a epävarmuus huonaispäivän suhteen.. Missä on Ulospääsy tilanteesta? Porvaristo etsii sitä hyökkäämällä työväenluokkaa: vastaan, hävittämällä sen kaikki saavutuksert, alentamalla tuotantcdcustannuksia proletaJEiaatin terveyden Ja voimien kustannt&^sella. J a sitä varten tehostetaan jtyöläis-ten Ja heidän järjestöjensä, v j ^ a , tukahdutetaan asevoimin, aakkoja, t ^ d ä ä n yrityksiä selviytyä väkh^al-taisesti 'kaikista demokraattisista aineksista, riistää työväenluokalta Johto, Julistaa kommunistmen puolue l a i n ulkopuolelle. . , Suomen taantumus kuuntelee eng-lanitUals- ämer&ikalaisten sodan, lietsojain neuvoja j a olhjeitä, Amerik-k a l ^ e n korostus tuntuu selvästi Suomen .porvaöillisteh lehtien kirjoir luksissa. Nuo lehdet eivät e n ä ä (kainostele. Julkeudeh huippuna oli amerikkalaisten entisen Neuvostoliitossa olleen l ä h e t t i l ä ä n Bedell Smith i n parjaavien neuvostovastaisten kirjoitusten julkaiseminen HeQsingin Sanomissa Juiui Suomen j a Neuvosto, liiton ystävyyden kuukauden aikana, päivinä, jolloin viralliset piirit iilko- Icultalsen . ystävällisesti tervehtivät neuvostovaltuuskuntaa Ja vakuuttivat sille, e t t ä Suomessa ei muka löydy ainoatakaan Neuvostoliitoile vihamielistä henklöä. , Aivan kuin vartavasten korostaakseen todellista suuntautaan porvarilliset lehdet kuittasivat heuvosfcoval-tuustomnan maassaolon lyhyillä, kuivilla tiedoltuksilla ja suuriäänisesti kaikin tavoin mainostivat 20 amerikkalaisen sanomalehtinaisen saapumista Suomeen noina päivinä. Heistä kirjoltettin palstakaupalla, julkaistin lukemattomia valokuvia j a haastatteluja. Me kävimme eduskunnassa. Sen puhujalavalta eräs kapitalisti vaati kaikkien niiden sosiaalisten toimenpiteitten kiunoamlsta, joita on säädetty työväenluokan aseman turvaamiseksi. Me käsitimme, e t t ä tubilai-j dessa. Me h ä i n n n e s i d l ä syjnbtäjän Ja tuomareita, jotka ovat: inttäneet häpeä31isen pikcätsilveilyn Suomeh tunnettuja iumuntmisteja, t y ö v ä ^ - luokan puolustajia ^vastaan. -Me saimme nähdä amerij^iia^^isen tU^^ mari Medinan suomalaisen iKiihoksen ja käsitimme, e t t ä '.tuollaisen-Oikeuden virkamiehet ovat v ^ Neuvostoliittoa j a zauhazdeiriä kohtaan, joka taistelee lasiCTxinpal^ t a m i s t ä vastaan Suomessa Ja fasistisen politiikan harjoittamista vastaan. Me käsitimme. :efctä -juuri tuollaisessa poliittisessa, tilanteessa on mahdollinen sotarikollisen TEumerin häpeällinen armahtemainen j a Kemin r a t ^ U i s t e n työläisten julkea ampuminen s ä t ä kyyninihen' oikeusilveöy heitä vastaan. . . - . Me näimme k u i t ^ Suomessa k ä y dään suiiimitelman mukaisesti Järjestettyä kampanjaa kiäiko^cansalli-suuden lietsomiseksi, inm. sillä varjolla, e t t ä asetetaan marmoritauluja toisessa maailmansodassa kaatuneiden uhrien muistolle. Kirjoituksissa j a kirjoissa vääristellään sen sodan todellista luonnetta^ jossa Suomi oli Hitler-Sidöan vapaaehtoisena liittolaisena. Nyt samaa sotaa. Jonka Suomen oma oikeus cn leimannut häpeäUä sotarikollisten Rytin, Tannerin jrm. jutussa, ylistetään IsänmaaSIseksi siuaksi maan itsenäisyyden puolesta ja Neuvostoliitto esitetään parjaa-vasti, hyökkääväksi puoleksi. Me näimme kaiken täotän. Naskalia ei voida kätkeä säkkiin. Ja täytyy ihmetellä niiden vallassa olevien henkilöiden maalai^aista pikku-viekkautta, jotka iuulevat, että koko tuo meitä kehtaan vihamielinen por Jitiikka voidaan, peitellä viralllseila ulkokultaisella kohteliaisuudella. Me näimme mutauldn. Me ollmhme kaksi viikkoa neuvostokansan ystävien parissa. Helsingissä ym. kaupimgeissa. Me kuulimme ptihelta SN-Seiurah 3. edustajakokouksessa. Ja nuo puheet ilahduttivat ja liikuttivat meitä. Niitä pitivät tavalliset työtätekevät ihmiset Suomen kaikilta koUdlta Ja ne olivat täynnä ystävyyden tunnetta Neuvostoliittoa kohtaan. J a me sainmie tietää, e t t ä seuran kannattajia vainotaan jb muutamilla paikkakunhiUaV e t^ vistyneistö'pelkää oöäBistujäifeta W ^ r a n työhön, koska taantunius on tuivautimut pelottelxua j a terrorih koeteltuun menetelmään; Se ö n J u listanut ystävyyden Neuvostoliittoa kohtaan kommunismin tunnusnier-kiksi kaikkine siitä Johtnivine seurauksineen, siinäikin tuntuu selvästi amerifctolalnen korostlis. : \EdiU3tajak^ lähes 400 osanottajaa, j a he edustivat tuhansia j a kymmeniä tuhansia 'Neuvostoliiton ystäviä, miltei ..ylcsihomaan työmieOilä j a talonpoikia. He ovat voima j a yhä kasvava voima. Me näimme,, kuinka Suomen kansan laajat jbiikoii ottivat vastaan neuvostotaiteilijat j a millaisella menes^!ksellä esiintyivät nuoret voimistelijamme. Kaikkialla, niin kokouksissa kuin esitelmätilaisuuksissakin, meidät otettiin vastaan ei vain ystävällisesti, vaan riemulla. Mieliin pamul Joukkokokous Messu' ha'llissa, johon mahtuu » , 8,000 lh« mistä, Neuvostoliiton kulttuurivaltuuskunnan Jäsenten jokamen esiin* tyminen sai voimakkaat suosionösoi< tukset. Charles JBaketille, knoden lapsen. isäHe, .'oh- Toronton lilidUO-departmenUn tahcdtä ilmoitetta, e t t ä ellei h ä h löydä kmmoUteta asoJitoa perheelleen, n i i n h ä n e n on mnate^ttava ^ o t l i d s a Nb^^ Scotiaan. ' - ^' • .^-^ Kirj. PORISE NIELSEN Meikein vuosi sepjäUtelen k im historiallinen Naisten Demokraattisen Me kävimme tehtaissa. Tosin meit ä yritettiin estellä erilaisten tekosyiden nojalla pääsemästä (työläisten luo. Se kiellettiinkin meiltä suoraan j a jä,rjestettiin asiat niin, e t t ä emme olisi voineet tavata työläisiä^^ Mutta •kuitenJtin yhdessäolctHalsmtksiakin oli. "Ne tekivät meihin syvän Valku-txiksen. Me näimme todellisen Suomen, sen Suomen, joka ei vielä ole sanonut sanaansa, mutta Joka ^vielä sanoo sen. Me havaitsimme .työläisten k e ^ u u - dessa vilkasta mielenkiintoa -kaikkea Neuvostoliiton elämää kohtasm.MeU-le tehtiin iT&enxättomia kysymyksiä srsialistisesta rakehniisiyöstä, sosialistisesta kilpailusta. ; M e i t ä . pyydett i i n Silittämään, mistä johtuu, ettei neuvostOTiaassa ole työttömyyttä.' Me kerroimme maamme kulttuurielämän stEiavuituksista, työtätekevien kasvavasta • hyvinvoinnista, kaikkien neu-. vostokansalaisten vapaista mahdolli- Buuksistä siVlstykseh hankkimiseen. Millamen vastakohta edelliselle olikaan käynti ruotsalaisessa akatemiassa Turussa, korkeassa oppilaitoksessa, jonka kirjastosta emme löytäneet ain-satakaan NeuvostcAiitbn elämää kuvaavaa kifjaa emmekä profes-soreitteh joukosta y h t ä ä n , joka olisi ollut kiinnostunut nykyajan . kysymyksistä, sosialismista j a köiranunis-iä^ tk. Yhdessä vanhan i^^eim taiteen muistomerkin, tuomiokirkon kanssa mainittu yliopisto edustaa kes-kiaikaisuuden nurkkausta Suomessa. Me näimme, e t t ä Suomen porvaristo . y r i t t ä ä kaikin yoimin palauttaa maan sodanedelliseen menneisyyteen, jolloin taantumus oli kaikkivaltias, työväenluokka 'täysin vaiHa oikeuksia j a kommunistit maan alla, joUom iSuoml. avoimesti j ä julkeasti kuului fasismin leiriin j a viljeil fasbmla maassaan, jolloin ei ollut sopimusta ystävyydestä suuren heuvostonaapu-r i n kanssa vaan päinvastoin sopimus sotaliltosta fasistisen iSanksan kanssa Neuvostodiittoa vastaan. Taantumus harjoittaa tänäkin päivänä epäviisasta ja epärehellistä politiikkaa, mutta Suomi ei ole tänä päivänä enää sama kum silloin. Suomen kansan enemmistön ystävyys neuvostokansaa kohtaan on tosiasia j a voima. Mie tulimme siltä vakuuttuneik^. Ja sen vuoksi me vastaamme kysymykseen, • millaiset ovat vaikutelmamme Suomesta, täys in vannoina: oikein hyvät. Maailman Järjestön?4£on§?^fe(Bh' neuvosto kokoontui B u d a p f ö t i s^ tui se jälleen Möskovassa/macrs^^^ 17 päivänä,: viime, vubniia.:' > • Mikä vuosi tämä ö n ollut ja; kuinka ihmeellisen saavutuksen naiset, ovat saavuttanet rauhanvomilpn Joukossa 1 Edustajat 45 maasta pitivät kb-koukscnsa Moskovan Taidemuseon salissa marraskuim IT p : s t ä sahis^h kuun 22 :n palvaan. Heitä innostutti viir me vuoden voitot rauhan puolesta. Kilnadaisten naisten loistavista samis-t ä me näimme vuosisatain orjuuden ikuisen lopun j a me lloistoa kuulimme mikä osuus K i i n a n naisilla oli. maansa vapautumisesta Amerikan hallinnasta. Mikä vastakohta oli Intian naisten raportin valillS?, Nälkäkuolema on miljoonien ihmisten edesää ja kun miljoonat talonpojat vaativat-rifckali. ta suurmaanomistajiHa kolhiuullista osuutta ruokatavarasta mitä he Itse ovat tuottaneet, n i i n Nehnm poliisit kylmäverisinä ampuvat heidät; ^'Oniko tämä tapahtimut kerran taikka kahdesti?" me k3'symme. "igi", vastaavat i i t i a n naiset, "sellaista t ä p a h t t i u j o kainen päivä." , - Malakkan, Viet Namin j ^ Indonesian naiset kertovat myöskb^ fhelkeln uskomattomasta raakuudesta sodassa heidän maassaan, jcssa - brittiläiset, amerikkalaiset j a hollahtilaiset. yrittävät nylkeä kansan oikeuksia-ja s ä i l y t t ä ä itsenäisyytensä. Teille on vafmaaiikin mlelettklin-toista tietää, ett.ä sitten BijÄtaptothi kongtessin Japanhi naisetiöv£ä|; esitt ä n e t jäsenhakemuksensa-jäirjfestöön; Vaikka Japanin • naiset - e i v R i vbi-; neet osallistua neuvoston kokoitkseen, n i in meidän iloksemme tiedoitettiln, e t t ä he yrittävät' l ä h e t t ä ä edustajia Pekingissä pidettävään Aasian häls-- ien konferenssiin. :^ "Tämä WIDF:n erikoiskonftorenssl kutsuttiin kekoon taxikoituksella auttaa siirtomaiden naisia; . . • • Monista osista Afrikaa mustia naisia ensimmäisen kerran .osallistui t ä h ä n konferenssiin. Vaikka Nehni kie'si matkustusoikeuden Intian naisilta niin h e i d ä n edustajansa olivat •kuitenkin Pekmgin konferenssissa. WIDP;n taholta tehtiin paljon ty«5- t ä t ä m ä n maailmaa t ä r i s t y t t ä v ä n k o n. gressin valmistamiseksi.- Meidän tulee antaa kunnia meidän naisten kansainvähselle järjestölle siltä, e t tä se n ä i n antoi tilaisuuden.maistaa s i i - t ä vapaudesta, jota kiinalaiset siskomme saavat nykyään maistaa. > Muutamia päiviä sitten oli cänada-laisissa lehdissä uutisia Pekingin kon- Hiii' m J » P * I » U i o n a l £ i a < mn rime^fe^/tianölcifia) s^ 7^ silll.Ee ön pehmela raaift^tun. . e.t.ee, hyä äJiäa •ääiflcknvo r»^oiV - . . ! ! !^ i # iälulj^^ S^piä^fctehU.tuolille ja k i v i ? ? # * ^ : ^ ^ i ^ sanat slnkoOiyit: i p I Ä - ^ J i t ^ , V Ä silisi,tuoliaaa", i a ' : ^ Ä Ä e n i Ä pappia, ' • * ^ ; ^ | ; 0 l e i p t i s q ^ 1 k ^ ^ f t n ; vangin hiin inncflt k u j ^ f e ^ n i g s g r i ^ ^ te.> : Ä;;jj3;ii6;4^ne|^ Ä ^ b H ; ~ - - p u i t a en^^0^ y U ö t ^ iiaistänut nin hyvän koaji jiptyössä, 'päikkialcunhallc "Oletteko elätö^ koko bel tasiel Ijestajao Unitaan. Drtlaoks «ttä AU' paikani jyshnyjs Dgkarvoj 11 .perin Aljoshac lijn oli But must i^tflas, joka hetäsi nukuttainjs jälkeen, vilkaisi ympärilleen ja iij l ä ä k ä r i n : " O n n i s t u i k o leikkaus?" "Läälkätt: "Kyllä, minä en lotiisi nut ItseänL" ' ' • •• • VAttAN SEKAISIN Huutoibupan pitäjä: "Mitä taij taan t ä s t ä JEtobert Burnsin kauniisi riiltiikavasta?" Miesjoukosta: "Eihän se oleBnn vaan Shakespeare 1" Huutokaupan p i t ä j ä : "No, herrat] rouvat» iloitkaa kustannuksellani i osoittaa kuinka vähän minä tcM t l e d ä b jaamatusta." A J A ' i l t l S T EN L U K U A i Kdjiteeni ja eversti kävelivät b A n s a jul joltudBäfearmilia,. Heitä -^astasn^Beaver 1 monta sotamie^tä^a Joka kerta kaptteni vastasi kuimiantekooa nianieollä h ä h mutisi hiljaa: "i sinuile".: Jotikln ajan ikuluttua eversti e n ä ä .voinut pidättää uteUaisuul j a ; f i l l n j i ä h ä i l kysyi: "Miksi ama n l l i i ? " ' k^pteehi vastasi: "Minäkin josieiis. oUut i t ä m i e s ja tiedän heSjätteievät."- VUme SUqiii6n suttrimpien ^ k^lipmi^en ja kauppalain v^M^U lieldli^ 400,662, Turku 110, Täthpcfe n. 108,000, Lahti n. 45; Pori 44,^7 Oulu n. 40,700, Vaasa I 929, iCÖÖl^iO 31,090, .Kall|>ittilat: Imatra 28,571, Vi 16,020, iHeksämaki 14,856, R i Ölä^: 14^92, Nokia 14,082. Jsnuse 1 ttrtefiööta, . jonka öU 'khrjoii ^n^jäikkälamen kirjeenvaihtaja, m ä k i r j e e h v a i h t a j a uskollisena xillleen ilmaisi vihan tällaista !kod renssla vastaan, Ntiriskoon a ; m kllnt I M se] a, pai kalaiset inäperiallstit sUtä, että ta sa on päättänyt lopettaa ajoiksi Imperialistien sorron ja tiä; 'vapaudestaan j a onnestaan. Olen vakuutettu, että lukii t ä m ä n teidän edustajanne joka osallistui Moskovan konf< fiiih^ yhd(srtte edustajaanne, js&a ja: taputti käsiään kun 'kimal edustaja sanoi puheensa "EH^HÖÖii Naisten DemökraatUneri LUtto, «l^^^^jCTiiia « i i . liitto, joka sitoo idan länteen! köön rauha!". lue voittaisi vaaleissa. On nimittäin muistettava, että vaikka labor-hallitus onkin hajoittamit työläisten lakkoja sisäpolitiikassa ja toiminut \Vall Streetin hyökkäävän ulkopolitiikan asiapoikanä', hiin tosiasia kuitenkin on, etia taantumuksellinen tor>'puolue menisi niiis-sä ja muissa samansuuntaisissa edesottamisissa vieläkin pidemmälle. Huomattava poliittinen edistysaskel sensijaan olisi, jos torjpuolue tulisi uudelleen lyödyksi siten, että laboristien joukossa valittaisiin entistä enemmän vasemmistosiipeen kuuluvia sosialidemokraatteja ja heidän lisäkseen voimakas ryhmä kommunisteja. Mutta kysymys on myös siitä, uskaltaako .\ttleen hallitus voittaa? Esimerkiksi toronlolainen torylehti Globe and Mail kertoo tietävänsä, että ainoastaan vasemmistolaiset laborpuolueen jäsenet ha-" •luavat voittoa, mutta .-\ttlee ja kumppanit uneksuvat "tasapelistä", missä he pääsisivät pois hallitusvastuusta ja voisivat muodostaa to-ryjen kanssa kokoomushallituksen. Tällainen "tasapeli" olisi epäilemättä Attleen tapaisille 'sosialisteille" herran lahja. Se antaisi heille poliittista valtaa ja kunniaa, sekä lihavia leipäpaikkoja — silti joutumatta kansan tuomittavaksi toimettomuudestaan sosialismin hyväksi. \m Tämä selittää '.\ttleen hallituksen joitakin viimeaikaisia edesotta-misia. Se on pehmittänyt sosialistista ohjelmaansa, kuten sanotaan, siinä määrin, eita milaan huomattavimpia kansallistamisia ei enää ehdoteta. Sen sijaan on tarkoitus lujittaa '-sosialistisia" saavutuksia — ^SUten tekisi torjpuolnekin- hiilikaivosten kansallistamisen yhteydessä jne. S^n lisäksi Attleen hallitus on asettunut tiukasti kotimaisten porvarien puolelle työläisten palkankorotuksia \'astaän — vaikka porvariston voitto-osingot ovat ennätystasossa. Kaiken tämän tarkoituksena on vedota sekä yhdysvaltalaisiin että brittiläisiin porvareihin — että laborhallitus on heille edullinen ja tarpeellinen — ja samalla kertaa vaikuttaa kuitenkin työväenliikkeeseen pidättyvästi, ettei työläisten kannatus tulisi liian suureksi, sillä voimakas oppositioasema tai "tasapeli" ja kokoomushallitus ovat ihanteellisia tavotteita oikeistolaisille sosialidemokraateille, jotka käsittävät, että hallituksessa ollessaan he tulevat punnittavaksi tekojensa eikä vain puheittensa mutkaan. Erikoisen luvun tässä tilanteessa ansaitsee labor-puolueen vasemmiston ilmeinen käsitteiden sekavuus ja ohjelman yleinen horju-vaisuus. Parlamenttijäsenten vasemmistoryhmä julkaisi jo ohjelman, mikä vaatii aivan oikein sotamenoj'en vähentämistä, armeijan pienentämistä ja Marshallin avun suunnitelman hylkäämistä, sekä atomipommin vaarattomaksi tekembtä. Mutta samalla kertaa tämän vasemmistoryhmän ohjelmasta löytyy myönteisiä -viitteitä titolaisuu-teen jä yleensä "kommunismin vastustamiseen", mikä sellaisenaan edustaa -sitä "kylmän sodan" ohjelmaa, mitä vasemmistolaiset haluavat työväenliikkeelle vaarallisena ja vieraana ohjelmana \'astustaa. Ylläoleva yksinään antaa vihjeen siitä, että Britannian •vaalitaistelun yhteydessä tulee esim hyvin mielenkiintoisia seikkoja, joista keskustellaan ja väitellään sen maan rajojen ulkopuolellakin. Siivilöiminen on e r i t t ä in hyvö, asia. Näin voidaan saada roska j a l i k a pois erinäisistä nesteaineista. Erimerkiksi siivilöity maito on parenxpaa fcuin '^siivilölmätön. ; Siivilöidä voidaan muitakin fcuto erinäisiä ju<&5eria alnbita. Aiimkln sikäli kuin Canadan hallituksen ahtamat tiedot osoittavat. K i m tuli k5-^mykseen kodittomien eurooppalaisten, ns. DP-henkilöiden tähän maahan pääseminen, plln maamme halUtus lähettt erikoisia herÄilöitä telmi ttamaan näiden henkilöiden s i i vilöimistä ennenkuin h e i d ä t laskettim Canadaan. Moni ehkä luulee, että maamme halHituksen tarkoituksena oli löytää terveitä sekä demokraattisia kodittomia. Toisin sanoen puhtaita ihmisiä kaikessa muodossa. T l m ä siivilöiminen toimltettUn h y vin tarkasti ettei vain vahingossahan "kommunisti", siis toisinsanoen demokraattisesti ajatteleva j a luokka-tietclnen_ työläinen pääsisi Canadaan. Työnantajat toivoivat saavansa t ^ tavalla hyvää zikkurivoiniaa. Siivilöhnlnen sila toimitettiin. Ja OP-miehiä saatiin aikarutkastL H e i l - le asetettUn e r i i i ä i a ä älxtoja Ja sen- Jälkeen he saivat vapaasti v ^ t a k o tipaikkansa. Nyt meHlä on jo vähän tuloksia, näistä 'siivilöidyistä" miehistä. Meillä ei ole tosin tiedossa, kuinka hallituspiireissä pidetään näiden "urhojen" käyttäytymisestä. Bötämine vain osan siitä mitä .julkinen scma heistä tietää. Jätämme pois erilaiset rU^okset, joista osa oh suorastaan pyörryttäviä rUKÄaia, mitä ovat tehneet, « i m . et^läTpntarlossa. . Noin vuoden .päivät sitten eräs tunnettu ]itoäinalainen, jonka nimi bn Tereslo j a joka oh ammatllti^n opettaja, piti puhetta Smoky I<akella Albertassa. Me emme tiedä m i t ä 'kysymyksesi oleva henkilö puhui. T a vallisesti t ä s s ä maassa, samaten kuin muissakin sivistysvaltioissa, jos cn puhujan kanssa eri m i e l t ä saa esittää vapaasti vastalskalset käsityksensä. Asiat ratkaistaan puhumalla, kuteii yleisesti sanotaan. Paikalle tuli DP-miehiä j a exmöi-kuin puhuja ehti lausua montakaan sanaa ryhtyivät he väkivallan töihm Onneksi ei kukaan sattunut louk* kaantumaau näiden "siivilöityjen" miesten käsissä. Viime kesänä Winnlpegin u'.irain3- laisella Labor Templellä oli kon:ertti Uskomme, että VnT/fVi suomalaiset orat nähneet, kuinka mainioita ukrainalaiset ovat laulamaan j a tanssimaan. Heidän konserttinsa ovat todella kaikkein korkeinta kansantaidetta mitä tassa maassa < voidaan näyttää. • N ä i t ä "siivilöityjä" mUOhlai saapui joukolla p a i k ^ e j a he albli^iVBt tai«>elun, ^Montä h e n k i l ö ä loukkaantui sen Johdosta. Tämä on s i t ä f a sistista "sivistystyötä", jota Hitler opetti. .Täällä eudburyssa oli.nrfibetUal- SUU8. jossa j u u r i Ukrato^ta^Äaäpunut hehkilö puhui. Ennenkum^tnthttja o li fcunnoHisesti ehtinyt, « ^ 1 ^ faaapul paikalle "sitvllöiftrjä'.i Q^&li^:: t än ne tootuja.uäcrainalaisia,:jft.:'t*ti ryhtyivät fasistien - tfl«>aatt öäÖiteemään :pruhujaa: Sxeai. he . e i i ^ t " fö^nnöstä huolimatta poistuneet -; %ti!tsij*tto paikaUe poliisit,, joiden vaatfihijstah^^^ edelleen vastustivBit -kunnes löyslväV itsensä kadulta. Timmihsissä nämä "siivilöidyt' miehet särkivät ukrainalaisen haalin akkxmat, pahoinplteövät • ihmisiä, Joista yksi sattui olcmiaan sirullineo henkilö j a canadalalnen sodan aikai' nen lentäjä. E^räs leMemmc lUklja,; j o k a on oMut 6 t t a w a - j o ^ a säit^dyoimaaäitoksen rakennuksella kertoi, e t t ä sieHä. olevill a "sUvilöidyillä" iniehiHä o n M kuvat kämpän semässä j a kerran kun kiviä ammuttiin, nämä. HeiT Hitlerin kirvat olivat pudbimeet seinältä. Tämä oli saanut "silvUöidyt^ touhub valtaan. ^ ' • .•' Tällaista voisi jatkaa; Haluamme kuitenkin vielä esittää. ySnlenheidäA "urotöistään", joka sattui täällä Sud-buryssa. '•'.-• ^ i n simri osa tänsei tnodtdiS^ ^daöidyistä" ovat ansahinect lelujansa butlerin torrakkamiehinä, niin päättlvätpä he käyttää'aseita'täälläkin. Menivät erääseen jaloki pa^n, panivat pyssynpiipun 01 jäfaähfen vaimonsa leuan allej» toivat heidät tuolelhm kiinni Ja maslvat kaikenlaista arvokasta varaa.' • • .iHe;'iöiituivat myöhemmin laiitäaa3&- salvat neljän vuode» thibh.; lt\mi he olivat oikeudessa. Mfflk^ '^Vllöidxlllä'r oU k; s a n ^ t ä v ä a . lidutta lainaamme xai^^i^' sahianalehtir£«)orttien eksi "v( Siirtye imme 1 emoe ;! ^Flsena s 'btelstoi ;eu 7arl gaeliin ijakoko in mui 'aan m' ätöksi tedel i«n toin , ei,ollut muuta sanpc T^iS, eitä he ovat saapuneetj i l i ^ k | i ^ ^ ä ä 5 t u a & s e e n konuniT'''^ l^Mmy^i eitä heitä el pf tc4^ "T^heUccälovakiaan sihiä i 8 & - ^ t t & hfe^ätkarkoltetaaa< dasta.* • "Minä en halua mennä Slovakiaan, siellä pn a l a n paljoni miinistcja; Minä en cde kc sanoi Sinda» j a toiset yhtyivät 1 lausuntnonsa." Riittäköön esimerkit. Ts^ keen taholta on useaan kertaan 1 h i t e t ^ äiamtöksen huomio fiUb^ tä stRViQ osa IXP-mlehiä on j o t i a taistelivat meidän viho H i a e r i n Saksan iniolesta. Set»» kunut kmn-offle icorville. Jos hallitus olisi ollut viistt' kxnninunlstikauhuti vallassa. nSSj biisi tuottanut t ä n n e »nt työläisiä, jotka ovat tottuneet m ä ä n t9öfä , val^ torraSSM j ^ s s ä i n ^ p B D i t ^ Canada t j m y t p o H i t t i s e s s j ibe^jdeäsä k u n onäan, n i i n sattiJSj että^?lWiiätEan ^] l ä s t l i päästä, joten ifd ole fbP^l tul(^äena on paU^stä törkyä, -r* m • i i i mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 14, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-01-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500114 |
Description
Title | 1950-01-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
iki''
Sivu 2 Lauantaina, tammik. 14 p.^-Saturday, Jan. 14
mmm
m
1 ^
iiii
tit-Hfit Uoaepenaem Labar
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-14-02