Vapaus, June 24, 1950

              Sivu 2 Lauantaina, kesäkt 24 p. — Satiirday, Jiine 24
dljEtEBTY} — Independent Labor
^1|M!Mft«%. #vf 19ivtnffl%i ^ ^ Q T K i f f l e m u f^n»
TOetituiaia: Bmdnos Of f Ice 4-4281;
auto;rläl orfl(»B 4r4265^ »ibnager
E. Stilcsl, Bdit<)rW, Eklund, S&dltng
addresa Box 69, 8ud)niiy, Ontario.
^ g ^ e d Hpv. $tb. m?^ Autborlzed
cirEiQposdi c^ss inall tv tbe Bost
0mce Sqattment. attawa. P u b -
llslied tbrtoe 'aeeidf: Tuesdays,
•nmrsdays and Saturdaya Iqr Vappua
jPobllshlng CSompanjrUd, at 100-102
Ebtt Bt. W., Sudbiny, Ont.. Canada.
^ v e r t l s i c g rates upon; afvlicattoD»
nta^slatlan frea o i cbaiee.
TILAUSHmNAT:
Canadassa: 1 vk. 6XlO 6 kk. 3:25
3 kk. 2.00
VhdysvaUolssa: 1 vk. 7 ^ 0 3.80
Suomensa; 1 vk. 7.00 6 kk. 4.25
. Lie on sitteiUdn oikeassa
YKraylfissihteeriTrygve Lie sanoi Cenevassa toukokuun 8 pnä pi-tSmäfisään
puheessa» että "on lyönyt hetki kylmän sodan lopettami­sesi".
Eikä mr. l i e ole vmn puhunut kylmän sodan lopettamisesta, vaan
höD on myös toiminut sen hyväksi. '
Saadakseen kylmän sodan mielettömyyden lopetetuksi mr. Trygve
X i c vieraili johtavain hallitusmiesten luona VVashingtonissa, Lontoo-ssa,
^isissä j a Moskovassa.
Toimiessaan rauhan puolesta ja puhuessaan kylmän sodan lopetta­misesta)'
mr. Trygve Lie on toiminut ja puhunut koko ihmiskunnan
jsutiren enemmistön syvempien toiveiden mukaisesti.
Mtitta kuten lehtepnie uutisosastolta viime torstaina ilmeni, kyl­män
sodan järjestäjät j ^ sotakapitalistien hyväksi toimivat politiikot
ovat raivoissaan mr. Lien toimenpiteistä rauhan hyväksi. "Republi­kaanien
kaksi senaiattoria on ryhtynyt kampanjaan sitä varten, että
Y K : n pääsihteeri Tiygve Lie erotettaisiin virasta, jollei hän peruuta
ehdotustaan Kiinan kansantasavallan edustajien hyväksymisestä Y K : -
hon. Senaattorit SylesBridges ja William F. Knowland hyökkäsivät
Y K : n jrääsihteeriä viastaan ja sanorvat, että hän on 'ijeuvostoparti-saani
ja Moskovan kätyri^'^ ?fäin Iterrottiin uutistiedössamme.
; J a mistä sitten johtuu maiden suuren rahan sötasenaattorien vihan-ptirkaus
YK:rt pääsihteeri^ vastaan? IlmeiseMifctns^^
on kaikessa yksinkertaisuudeffiaari luullut, pttä^^^V^^ päättää oraista
asioistaan, ja että sen päätehtävä oh maailman rauhan vakiinnutta­minen
ja säflyttämlnen; Tämä on kokonaan väärin sanovat hä*mä so-tasenoattorit
Washingtonissa. Hei<^ käsityskantansa mukaan Y K
o r i — kuten koko maaiUnakin --- Ylidysyaltain suurr»^^^^^
t3dsomaisuutta ja sellaisenaan sen tehtävänä on, iei yhteisymmärryk­sen
» ystävyyden ja rauhan etsiminen, vaan eripuraisuuksien ja ^
lietsominen! Mr. Trygve Lie teki näinmuodpin anteeksi antamatto-liiao
synnin Wall Streetin sotakapitalisteja vastaan kun hän vieraili ,
erimaidfen valtiomiesten luona "rautaesiripun mojemmilla puolin" ja
^otUvissejä toimenpiteitä rauhan hjrväksi. Heitettäköön pois koko
l ^ :n jäsenyydestä sellainen pääsihteeri, joka- luulee, että. Y K voi
tehdä jotakin rauhan hyväksi silloin kuin sotakapitalistit vaativat it-selTeen
U s ^ lihavia, sptaurakoita jä miljoonien ihmisten verta!
Mutta, iuiten torstaisessa uutistiedössamme kerrottiin, mr. Trygve
Lie pitää edelleen kiinni "vääristä" ajatuksistaan ja menee jälleen
'EäMOppaan mIssäMn tekee uusia yrityksiä sen hyväksi^ että Kiinan
iUl^anhalUtus hyväksyttäisiin V K : n jäsenyyteenpä että lopetettaisiin
YK: ssa nykyisin vallitseva umpUcuja en rien yleiskokouksen alkamista
';syys](iiussa.';. ^ '
Selvää myös on, että mr. T r y g w L i e n harkitut toimenpiteet rau-hjän
pelastamiseksi ja vakiinnuttamiseksi saavat laajojen kansanjoyk-
|(oj(en kannatuksen ^ai^issa maissa. Ja mikä tärkeintä, rauha voidaan
Yllyttää ja vakiinnutitt^v jps raubanvoin^t puh ja toimivat kylljn
jpäättävästf sodanlietsojia vktaah.
Meistä ttmtuu, että mr. Trygve Lie on Niittenkin oikeassa ja sodan­lietsojat
auttamattomasti väärässä. Lisäksi me uskomme, etta me
haikin voimme omalta osaltamme auttaa rauhan asiaa keräämällä
nimiä ja itse allekirjoittamalla Tukholman julistukseen perustuyan
Canadan^ Riaiihankongirejssin adr<0ssi, missä vaaditaan atomiaseiden
laittomaksi julistamista j a sen hallituksen sotasyyiliseksi määräämistä
mikä ensimmäiseksi käyitää atomiaseita mitä tahansa maata vastaan.
^ Kuten lehtenune uutisosastolla on eri yhteyksissä kerrottu, Ranskan
hallitus esitti n.s. "Schumanin suunnitelman" jonka mukaan Ranskan
kivihiili- ja Saksan terästMllisuus yhdistettäisiin so-takonsemikst.
Näin syntyi aivan "ranskalainen" suunnitelma.
Täimän suunnitelman piti saaman Länsi-Euroopan maiden, veljel­listä
iiittolaisten, hyväksymisen. Niiden kaikkien piti luopuman
^ähän kansallisista itsemääräämisoikeuksistaan tämän "ranskalaisen"
suunnitelma(n onnistumisen hyväksi.
Mutta sitten nousi "myrsky vesilasissa". Ensiksi Britannian
' l^rpuolueen johtok asiakirjdn, missä se asettui vastus­tamaan
tällaista kansainvälistä kartellia selittäen, että se olisi mahdol­linen
vain sosialismin olosuhteissa. Tämä siitäkin huolimatta vaikka
Euroopan useiden sosialidemokraattisten puolueiden marshalloidut
johtajat mobilisoitiin viivyttelemättä 'kannattamaan'' Schumanin
suunnitelmaa ja hankkimiaan sille työkansan tukea. Merkillepanta­vaa
myö» on, että vaikka Britannian laborhallituksen pääminiäteri
Attlee- on puolueensa kansallisen johtokunnan jäsen, niin "diplomaat-
Una" ja "varavaisena" valtiomiehenä hän protestoi oman johtokun­tansa
kirjasen johdosta, jonka julkaisemisesta hän ei kuulema tietä­nyt
mitimn! Ja vaikka tässä yhteydessä ilmoitettiinkin, ettei labor-iraolueenjunsallisen
johtokunnan kannan tarvitse välttämättä olla sa­amalla
laborhallituksen kanta (!) niin tosiasia kuitenkin on, että Bri­tannian
hallitus on tähän asti suhtautunut kielteisesti tähän "rans­kalaiseen"
Schumanin suunnitelmaan.' Ja nyt tulee tietoja, Belgia ja
Hollanti ovat myös ruvenneet vikuroimaan selittäen, etteivät ne ha­lua
luopua kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan.
Britannian laborhallituksen kantaa valaistiin osittain Toronton
Batly Starin toimitiiskirjoituksessa seuraavalla lausunnolla: "Britan­nian
terästeollisuus on vakuuttunut siitä, ettei laborhallitus halua
fcaasalK-sta terästeollisuutta.^ Se uskoo voivansa kilpailla kenen kans­sa
tahansa. Se ei halua jakaa markkinoitaan kenenkään kanssa. Sil­lä
on paljon tilauksia täytettävänä."
Toisin sanoen, kun Britannian terästeollisuus ei halua jakaa mark­kinoitaan,
niin se ei liioin halua liittyä Schumanin suunnitelmaan. Täs­tä
myös johtuu laborhallituksen ryhdistyminen ja se, että melkoisella
varmuudella voidaan ennustaa Attleen hallitukselle luottamuslauset­ta,
kun asia tulee ensi viikon aikana keskustelun alaiseksi parlamentin
istunnossa.
Mutta "ranskalainen" Schumanin suunnitelma joutui täten todel­liseen
valoonsa. Tuslun oli laborpuolue julkaissut kielteisen kantan­sa
tätä "ranskalaista" suunnitelmaa kohtaan kun AVashingtonista nou­si
todellinen suuttumuksen myrsky näitä niskottelevia "liittolaisia"
vastaan. Esim. Pennsylvanian kuvernööri James H . Duff vaati v i i -
memaanantaina Yhdysvaltoja antamaan ultimaattumin Britannialle,
että sen on täytettävä lupauksensa, t a i muuten siltä lopetetaan Mar­shall-
avustus. Näin kautta linjan.
"Ranskalainen" Schumanin suunnitelma osoittautuikin siis "Made
in USA" vehkeilyksi Saksan sotateollisuuden elvyttämiseksi — M y n - '
chemn petokseksi vuoden 1950 malliin.
Mutta kaikesta vastaanhangottelemisesta huolimatta ja lainkaan
välittähiätta siitä, saako se luottamuslausetta tai ei, Britannian l a -
M n . Mary JidmsontäyUää tänään,
tä. ,24 p:nä 75 vuotta. Toivotamme
Jatkuvasti onnea korkean iän «aa-vutaneelJe
päljTäB sankarille!
Mita mmt sappyal
SmOSEN FIASKO
Kun eduskunta eilen lopullisesti hy
väksyi lakiesityksen Kemin työläisten
"armahtamisesta", niin tämä taritoit-taa
sitä; että kaikki syytetoimenpiteet
Ja- tuomiot lakkouisteluun osaU.stu-ttsita
työläisiä ya-staan on peruutetta­va-
'• •;- • '
Eagerholniin haUituksen aikaansaa-j
n a suurporoj/okäatioJCemin jä^ samal­la
koko znaan työväenluokkaa; vastaan
on siis päättynyt ellhen, että edus­kunnan
oikeistoryhmienkin oli pakko
myöntää työläisiä vastaan nostetut
syytetoimenpiteet aiheettomiksi. Ja
kestämättömiksi. Ne taipuivat vain
pakon edessä, sillä jollei Suomen työ­kansa
taistelullaan olisi torjunut po-llislteri-
oria, niin Jutut jatkuisivat en­tiseen
tapaan.. Eilen hyväksytyn lain
oleellinen sisältö on se, että Kemin
raastuvanoikeuden Jakelemat tuomiot
tulivat eduskunnan päätöksellä k u -
motuiksi.
Asia sinänsä on. eUä eduskimtian
oikeistolaisen enemmistön perustelut
nololle perääntymiselleen eivät olleet
sopusoinnussa l a in sisällön Ja tosiasi­oiden
kanssia. Nämä perustelut ovat
kuitenkin löysää layertelua. Joka ei
muuta sitä tosiasiaa, että Simosen
"kapina"-provokaatlo päättyi täydel­liseen
fiaskoon. Eorvari^on oli pak­ko
myöntää työlälsiliie ''armahdus".
Jota nämä suinkaan eivät itse olleet
pyytäneet,
. . . Selvä johtopäätös tästä-totea-riiuksesta
on se, että kalkki Fager­holmin
hallituksen lakkolaisille a i ­heuttamat
tälöudelllaiet menetykset
ojlsi korvattava valtion varoista. Y h ­tä
lucnnolHpen johtopäätös on se, että
lainvastaisuuksiin syyllistyneet viran­omaiset
tulisi saattaa rangaistukseen
teoistaan. Mutta näihin johtopäätök­siin
ei eduskunnan enemmistö vielä
ollut kypsä, joten tältä osaltaan tais­telu
jatkuu edelleen ... — Työkan­san
Sanomat, kesäk, 1 p. 1950.
"KYLMÄN SODAN" OHJELMAN
MIEHIÄ KIVESTÄÄ
Vuosi sitten Washingtonis3a oli ko­vaa
tohinaa. Miksi? Sotajärkitrustlt
väiltelivät siitä, että kuica eiisimmäi-seksi
keksi — "kylmän lois­tavan
tunnuslauseen? Jotkut sanoi­vat,
että sen keksi James Porrestal,
joka atomisotahurmassa tuli huiliiksi
j a teki itsemurhahypyn Yhdyävaltain
laivaston sairaalan 14 :sta kerroksesta.
Lopuksi he pääsivät yhteisymmänry
seen siltä, että "kylmän sodan tun­nuslauseen
keksijä oli Wall Streetin
propagandisti Ja lempipoika Bayard
S\wöpe.'.-
Minä haluaisin nähdä mitä Swope
ajattelee nyt?
isUlä Yhdysvaltain valtiosihteeri
Dean Acheson sanoi viime viikolla:
"Kylmä sota ei ole hyvä fraasi Ja
siksi se voidaan hyljätä."
Sitten vetypommljoukon sotapääl­likkö
presidentti Truman toisti saman
ajatuksen. Missourin yliopistossa p i ­tämässään
puheessa mr. Tnunan
käytti "rauha" sanaa 17 kertaa. Sit­ten
St. Louisin puheessaan hän käytti
"rauha" sanaa 29 kertaat
N.Y. Times esitti seuraavan juurek-kaan
käsityskannan: "Täten Truma-nin
hallitus ahtoi asiallisesti puhuen
tiedoituksen, että se puhuu mieluim­min
'ky linästä rauhasta' kuin 'kylmäs­tä
sodasta'." Samalla se yritti v a ­kuuttaa
Länai-Euroopalle Ja kongres­sille
— että "kylmä rauha" voidaan
voittaa ... — Charles Sims, Canadian
Tribune.
> - r.
Port Arthur. — Edcsicm a-vcmuia ! laulumaan kiitoksensa nautittuaan
on Vapauden kssak. 17 p :n numerossa j lahjastanne.
oleva sivunkokolnen Ilmoitus X a o l u - { Tama lohijuttu oikeastaan piti t u l -
Ja soittojuhlista, s y^nnyin lähemmin } la yllätyksenä juhlavieraille, mutta
ajattelemaan sitä työn paljoutta, mi- kun siitä on tullut ennenkin jo kaut-tarantain
mainittua, niin yon parasta
saattaa se kaiken kansah- tietoon, eh­kä
siitä on sekin hyöty, että voi Jou­kossa
olla sellaisiäkiri-ietkä vartavas-tä
Qmofdcaat laulajamme Ja rxolttajat
ovat sen eteen uhranneet. K a i k k i työ
on suoritettu illan Ja yön hetkinä, y l i ­määräisenä
työnä päivätyön Usäksi.
Jcs jokaisella kuorolla, soittajilla, i t en tuleva,tjulihin. saadakseen kerran
Joukikouh-
Ktrkland Lake. —: Jos pistän tässä
muutaman rivin näistä Jjrmyn rien­noista.
Meillä ei kylläkään ole oUut
toiminta niin aktiivista kuin sen t u l i ­si
olla. Nyt kun nuo kuulut liittojuh­latkin
ovat jo aivan käden ulottuvilla
niin on meillä tullut Jo sellaista tuu­mailua,
että missä lajissa siellä yllä-tettöisUn
juhlayleisöä. Meillä on jo
viikkoja touhuttu j a tehty laskelmia,
sekä hiljaisuudessa Jo tehty valintaa
yhteen joukkueeseen. Se Joukkue t u ­lee
olemaan kuuluisaan ruotsalaisvles-tiin.
Vilbert Halcala on jo melkein
varma joukkueestaan, että jos ei nyt
aivan ensimmäiseksi, niin ainakin
varma alkupään sijoitus tulee, la­taan
viestijoukkueen nimUuetteloa
en vielä julkaise, sillä se pidetään sa­lassa
vielä vähän aikaa.
Tapasin alue-juhlien aikana niitä
porcupinelaisia ja kyselin mitä ne ovat
hommailleet niiden liittojuhlien eteen.
He sanoivat, että on ollut niin kiire
ettei ole vielä kerinnyt Vapauteen y h ­tään
kunnon mainostusta kirjoitta­maan.
Me täällä olimme suunnitel­leet
lainata tätä meidän Kenokamin
saunaa heille Juhlien ajaksi, mutta
näyttelijöillä Ja muilla yhteiseeh hii­teen
pidialtajilla olisi cllut työtun­tien
merkitsijät, siitä varmasti kart­tuisi
määräämätön määrä yliinääräl-slä
työtunteja.
KUn lisämme henkisen työn ääres­sä
ahCTtajien työmäärään sen ras­kaan
työn j a iihrautuyaiSujudeBi mitä
palkalliset ahertajat ovat joutuneet
tekemään käytännöllisessä juhlien
valmistelussa, työtuntien määrä. nou-slsh
huimaavasti. Pyörelssä luvuissa
mainiten useat kymmenet Ihmiset
ovat rientäneet vapaa-aikansa teke­mään
Joukolla yalmisteluja Juhlien
hyväisl. Useat toverit ovat noin 8
kuukauden ajan uhranneet kalkki
Eunnuntaipäivät talkoisiin.
Mikä on se kannustin, mikä innos­tuksen
valaja? Osaltaan lienee sekin
perinnöllistä esi-islltämme. Vuoslsa-tojen
vieraan yallan sorto oii Juurrut,
tanut Suomen kansaan halun jcUkko-työllä
auttaa lähimmäistään h^dän
hetkellä. Muitta suurimpana innoitta­jana
on halu päästä valistuksen vai­niolla
aina korkeammalle täsoUe. S i i ­nä
työssä voidaan päästä parhaiten
eteenpäin joukkotyöllä,
rauksilla.
Eteenpäin onkin päästy, Silmäilles-sä
e.m. kuorojen johtajien luetteloa,
huomaamme^ että enemmistö heistä
on nuorta polvea. Samoin soittajien
Ja laulajien Joukossa on paljon nuo­ren
polven kasvattajia. Se toteaa sen
tosiasian, että nuorisomme ei olekaan
sellaista annamennä joukkoa, kuten
joltaikin taholta on koetettu-uskot-taa.
Vaan se on sellaista ainetta mik^
tulee työtämme' jatkamaan; kun?jan-ha
polvi häviää maan uumeniin.
Nyt käsillä olevat juhlat joiil^öjen
keskuudesisa oyat mielestäni saaneet
paljon suuremman huoinlon osak­seen
kuin edeltäjänsä. Se o n yaan
todistus siltä, että juhlamme Vuosi
vuodelta ovat tulleet omiksi kailäan-
Juhliksl. JuhUdcomitean. puolesta ' h l i -
nä haluan kiittää ka«tkia niitä töve^
reltamitkä ovat Vapäiiden ja Liekin
palstoilla Julkisen sanan Icautta mair
nostaneet Juhlia.
Juhlat ovat tulleet huomioitua k a u .
kalsinta länttä myöten. ^ Esimerkiksi
Vancouverin perukoilta, mahdotto­man
pitkien matkojen vuoksi, ei voir
da odottaa suurempien joukkojen <
osallistumista Juhliin, imutta he k u i ­tenkin
haluavat osallistua juhliin,' lär
hettämällä äänilevyissä osaston tun­netun
kuoronsa laulamia lauluja.
Sointulan kalamiehet taas ottavat
osaa juhliin niillä keinoilla mikä
heUle on mahdollista. Sieltä nimittäin
on matkalla lännen lohia juhlavie-den
nälän tyydyttämiseksi. Annamme
tässä puheenvuoron toveri Hannes
Myntille:
"~r- Seuraavat sointulaLset osallis­tuivat
kalojen hankintaan: Ml-. Vic­tor
ja Mtnnie Bloom, John Fredrldc-son.
Paul Langvist, Tony Anderson,
Veikko "Tyivhäiä, Otto Luck, Teuvo
Tanner, Urho Tynhälä, Eino Ahola,
Mike Luoma, M. Maitland. J . Hämä­läinen,
Lauri Pdhto, J . Kulmala, V U .
ho Ludi, Matt Anderson ja O; J . A n ­derson.
Itse ostin pytyt ja maksan
kyydin Vancouveriin. John Anderson
oli suolamestari. — Niitä tulee ole­maan
kaksi 50 pyttyä ja parasta
lajia mitä on missään saatavissa."
Juhlaikqmitean puolesta minä'ha­luan
lausua vilpittömän Julkisen kli-;
toksen toveri Myntille ja kalojen lah­joittajille
suuriarvoisesta työstä mil­lä
olette yhteisiä juhlia huomioineet.
Juhlayleisö varmasti tulee aikanaan
elämässään maistaa paljon iehuttua
lännen parasta lohta. Siinä sivussa
kun hän kuulee hyvin esitettyjä laur
luja, innostuu hän menemään jo seu­raaviin
Juhliin juhlien henkisen r a ­vinnon
vuQksi Ja loppujen lopuksi a l ­kaa
toimimaan mukana joukkotyössä.
Lähiympäristön ihmisiä täiiän asti
ei ole. tullut erikcisesti huomioitua,
silla minä olen pitänyt itsestään sel­vänä,
että me kotiväki tiedämme
muutenkm lähestyvän suurhetken.>
Jos sittenkin sgttui^I joukossa ole­maan
sellaisia, jotka eivät ole juhla-rattailla,
niin asioista tietoinen, me­ne
naapurisi tykö ja pyydä hvuatä son­nustautumaan
ja cttamaan osaa
suurjuhliimme.
Sitten vielä yksi Jiuomautus. Per-
Jantai-iltana 30 pnä kesäkuuta tulee
huomattavan suuret Joukot juhlavie­raita
junassa, busseissa Ja mahdolli­sesti
lentämälläkin. Kckcontumis-paikkana
on osaston haali. ' K a i k k i a'
auton omistajia minä hartaasti pyy­dän
kokoontumaan bsajton talon lä­heisyyteen
31^ Bay St. Ja^ antamaan
apua vieraiden maJoItuspalkkoiUn
kuljetuksessa; ; 3^4kaa kontrellta&lio;,
olkaa hyvä Ja antakaa apuannerinar
j o l t u * o m i t e ^ e ;h^id|ln työs;sä9n.;,<jl-,
kaamme iuiikin puolin vieraanvarai­sia
Ja avuliaita .vlera|lienuns, s l l l^
kuka sen r t i e ^ l kuka niUloIxikln Jou­tuu
menemään vastavierailulle toisil­le
paiitolqmnllle.. .JMfinä kUtän Jo
etukäteen autojen omistajia heidän
antamastaan ajrvol^Eaasta' a.yu5ta. -
Loppujen lopuksi vaan sanon, että
Mauri saa nyt m e n n ä , , a n teh-.
nyt tehtävänsä, pitkäaikaisessa :Oi3l-nostustyössä;
— LosojätKä.
he sanoivat, että kiitos tarjouksesta,
me olemme jo sen kerinneet valmista­maan
itsellemme ja aivan uudenaikai­sen.
Sanoivat, että kaikki tulee ole­maan
ensi luokltaisessa kunnossa- h y ­vissä
ajoin ennen juhlia. Uskon sen
sillä heillähän on jo entistä koke­musta
lUttojuhllen järjestämisessä.
Jymyläiset sitte lähettävät osanotta­jia
vähän joka lajiin, mutta erikoises­ti
haluan mainostaa meidän tyttövol-mistelijoita.
He ovat harjoitelleet jo
monia kuukausia juhlien voimistelu
ohjelmaa ja minusta näyttää, että se
sujuu hyvin. Mutta tässä haluan huo­mauttaa
sitä, että eivät juhlat ole Juh­lia,
jos ei niissä olisi suurta juhla--
yleisöä. Sen vuoksi on meidän kaik-kien
suomalaisten annettava niiU(^ sa­dan
prosentin kannatus. Uskon sen
niin olevankin, sillä Eteläpäähän me­nee
tiet niin pohjoisesta kuin eteläs­täkin.
Me täältä Kirkland Lakelta
mennään kallein, kun tästä on nUn
lyhyt matkakin, vain noin 80 maUIa.
Jack Hymander sanoi, kun täältä läh­ti,
että liittojuhlissa tavataan ja s i i ­hen
vain tiedotan, jotta niinpä tava­taankin.
Urheiluterveisin,
Jymyläinen.
K i r k l a n d . Lake. — Vjane yukon
vaihteessa kyliniiaalto levisi y l i koko
pohjois-Qntarion ja taisipa siitä saa­da
maistaa myöskin etelämmässä ole­vat
ihmiset. CSJ:n pohjois-Ontarlqn
alue juhlaa- valmistavia ihmisiä var­maankin
peloitti lauantaiaamuna sillä
elihän edellisenä yönä helteliyt lumi­hiutaleita.
Tuntui Siiuh turkit olisi plr
tänyt ottaa esille säästyäkseen kylmäl­lä..
•
Sunnuntaina oli kuitenkin hieman
lämmennyt, inutta aamu oli vielä hy­vin
kylrnä. Tämä oli vannaankin
yksi syy miksi Blenogamin luonnon­kauniiseen
kesänviettopaikkaan oli
saapunut vähänpuoleisesti. ihmisiä.
Ehkäpä noin; parisataa, ,Se että T i m -
minslsta ja South Porcupinesta oli
saapunut vähemmän kuin olisi ollut
toivottavaa oli se,, että sieltä lähtee
paljon järjestömme aktiivisia jäseniä
ja kannattajia Port Arthurissa pidet­tävään
laulu-ja soittojuhlaan. E i ole
varotjä ja aikaa matkustaa kaikicialle.
Aluejuhlan ehkä puutteellineh mai­n
o s ^ oli myöskin hukkunut laulu-juiilamainostuksien
yleiseen humuun.
Kaikesta tästä.huolimatta urheilu­kilpailuihin
oli tyydyttävän paljon
osanottajia. Erikoisesti nuoret olivat
runsaasti edustettttina.
^ l i p a l l u alettiin yleisen sarjan 3-
.ottelun- kuulantyönnöllä; Enslqamäi-senä-
työnsi Ikämles Bound Laken A u ­ranen
hyyänpuolelsen tuloksen 11.94.
Tämä tulos pysyi parhaana kunnes
South Porcupinen Viestin nuori »R.
Ranta ja saman seuran P. Penttilä
työnsivät y l i 13 m. Parhaaksi tulok­seksi
sai R.„ Ranta 13.46, P. Penttilä
13.42 ja M . Auranen 11.94. Kuula oli
12 paunan painoinen.
Seurasi pituushyppy ja R. Ranta
saavutti tuloksen 5.92 ja hänen seura­toverinsa
P. Penttilä hävisi hänelle
vain sentillä. M. Auranen el saanut
ainoatakaan hyppyään onnistumaan.
Kolmanneksi paras oli IT. Hemmilä
Jymystä tuioksella 5.10.
100 m. juoksussa R. Ranta osoitti
olevansa erinomaisessa kunnossa voit­taen
ylivoimaisesti toiset ja saavutti
erinomainen ajan 11.7. Tpiseksi tuli
P. Penttilä ja kolmanneksi edellisten
seuratoveri E. Vukoyich tuloksilla 12.4
j a 12.8.
Tyttöjen alle 15-v. 2-ottelu aloitet­tiin
60 m, juoksulla, jossa L. Mäki. P.
Graham j a B[. Stewart saivat aja]|;seen
9.8; Saman sairjah pituushypyn voit­ti
P, Graham tuloksella 4.12, toiselle
tilalle pääsi P. Sloan tuloksella 4.02
ja komanneksi tuli L. Mäki tulolssella
3.46. •
Poikien alle 15-v. osallistui vain Dick
Mäki ja R. Niemi. 60 m. juoksun voltti
R. Niemi ajalla 9.00 j a D. Mäki sai
ajäkseen 9.3. Edellinen Echosta Ja
jälkimmäinen Jymystä: Pituu^ypys-sä
sai R. Niemi tuloksen 4.43 j a p .
Mäki 3.34.
10x100 m. viestissä muodostui jän-nittäyä
kilpailu;- Johdon alussa otti
South Porcupinen. yiestl ja piti sen
loppuun saakka.. Kova kilpailu toi­sesta
tilasta alkoi Roimd Laken Echon
Ja K. Laken Jymyn välillä. Jymyn
mies pääs;i alussa toiseUe tilalle, mut­ta
yhden k^erroltsen jällteen pääsi
edelle Echon-mies: Sitten alkoi kova
kilpailu ja toisen tilan peri Echon
joukkue.
Piippu viestistä muodostui Jännä k i l ­pailu.
Tämä ainutlaatuinen vieatin-juoksu,
joiui on ollut käytännössä tie­tääksemme-
vain pOhjols-OntarioEsä,
on sellainen, että juoksijan täytyy olla
vähintään 35 vuoden ikäinen ja CS-J
: n jäsen. Voittajajoukkueen kaikki
jäsenet saavat palkinnoksi piipun ja
paketin piipputupalckaa. Kilpailu oli
4x100 m..
Tällä kerralla oli Timminsin ja
South Porcupinen yhdistynyt jo.ukkue
Kirkland ]^ken osastoa vastassa. K i l ­pailijat
olivat yleensä raskaan isarjan
miehiä. Yhdistyneessä Timminsin ja
Eteläpään joukiiueessa juoksivat O.
Hinkkuri, Y., Oja, T. Niemi ja K .
Ojanperä. Kifkland Laken joukkuees­sa
Juoksiyai^,^,..Mäki, E ! Mähönen, M .
Hopiavuori ja U . Vuorinen.
Kirkland Laken joukkue voitti sel­västi
ajalla 1 min. 4.8 sek. Timniinsin
ja South Porcupinen yhdistyneen
joukkueen saadessa ajan 1 min. 6.5 sek.
Naisten "4x100 m. viestinjuoksim
voitti Kirkland Laken Jymyn joukkue
ajalla 1 min. 5 sek. jä toiseksi Round
Laken Echon joukkue ajalla 1 min. 10
sek . \ • ' ' " ' ./ ^
1.500 yleinen juoksu oli siliäli mie
lenkiintpinen, eitä vanhin juolcsija K .
Niemelä on 60-vuotias ja nuorin Dick
Mäki B-vuÖtiäs. Alussa meni johtoon
Echon Ö. T o r i i k a ja voitti matkan
ylivoimaisesti tuloksella 4.54. Selvänä
kakkosena selviytyi myöskin Echon
J . Korhonen ajalla 5.31.6. Mäki ja
Allen saavuttivat saman ajan 7.53.
Kahdeksan: vuotias D. Mäki lähti
kuten vanhat juoksijat eikä aluksi hä­täillyt.
Hän juoksi tasaisesti j a kun
viimeinen kierros alkoi hän -kiri ja
oli vähällä ettei hän päässyj; kolman­nelle
tilalle. Hänen aikansa oli 7.54
j a lian sai erikoisen kehoituspalkin-non
sillä hänen juoksunsa ikäjselcseen
oli kerrassaan ihmeellinen.
OTTELUIDEN TULOKSET
Miesteii yleinen sarja: 3-ottelu
(kuula, pituushyppy ja 100 m. juok­su):
1) R. Ranta South Porcupinen
Viesti, 227.84 pistettä; 2) P. Penttilä,
Viesti 220.00 pistettä; 3) J . Bränny
Round'Laken Echo 187.99 pistettä.
l ^ t aUe ;i5-vaotiaat? 2-ottehi (60
m. juoksu ja pituushyppy) :• 1) P. G r a ­ham,
Jymy 119.00 pistettä; 2): L. Mäki.
Jymy, 107.00 pistett;; 3) S. Jaskarl
Echo 102.00 pistettä.
Pojat alle 15-ypotiaat: 2-otteIu {60
m. juoksu Ja pituushyppy): 1) B, Nie­mi,
Echo 140.55 Ristettä Ja Dlqk Mäki
Jymy 114.73 pistettä.
LOPETTAJAISICrTAMA
Suhnuntal-Illaksi oli Järjestetty
Kirkland Laken naalille lopettajalsU-tama.
YJeisöä o l i saapunut kohtalai­sesti.
• ••
Ohjelman aloitti South Porcupinen
Nuorten Soittokunta esittämällä pari
kappaletta. Lily Niemi esitti yksin­laulua
samoin Toivo Niemi. Sitten
molemmat esittivät duedon "Kuulet­ko"
j'a yleisö vaati toisintoa Ja saikin.
Esitys oli hyvä ja IhmeelUslntä oli
Lily Niemen suomeiiklelen lausunnan
selvyys huolimatta .siitä, että hänen
äidinkielensä ön englannin kieli.
Tanssia .esittivät mlelyttävästl Lah­ja
Mäki, A n n Sokoluk Ja L . Hanyk.
Jean Marlnichin pianosoolo oli palko-tellen
hyvä, mutta toisissa kohdissa
txmtui epävarmuutta. P.. Marlnicb
esitti mukiin menevä^ ykshttanssia.
Peggy Sloaninhuömöristlneh' laulu-esitys
sai yleisön huvitetuksi. •./
Jugoslavialaisten tambori.inIorkestei-r
in esitys oli erinoinalnen j a oU sel­västi
havaittavissa, että: sen taliiana
on tottuneita ' J a kykeneviä nuoria
ihmisiä. . . r
Kirkland Laken nalstenkerhon p l -
lakuvaelma *^Splikaten > 8UQiim"f sfU
yleisön nauramaan, r. .
C S J : n Tpk:n tcrvehdyssähke luet­t
i i n ja aluetotanlktmnan t ^ ^ d y k s en
esitti O. Hinkkiin.
Juhlapuheen pttl U. Mäkelä. Aluk­si
hän osoitti miten pohJols-On^rlon
taloudelliseen, ja henkisen elämän
nousuun ovat suomalaiset oisaillstu-*
neet. Suurimman (tfan ajasta, puhur
ja keskitti rauhankysymykseen, j a ve­tosi
suomalaisia osalllstuinaan kaikel-r
la voimalla rätihantyöhön auttamalla
käytännöUisesU tämän elintärkeän
asian eteenpäin viemistä.
Lopuksi hän totesi, että Jonkunver-ran
on havaittavissa pessimlstlsyyttä
C S J : n jäsenten keskuudessa ja sitä
ei millään ihmetempuilla saada pois.
Siitä on vapaututtava parantamalla
työtä. Samalla hän myöskin usealla
tavalla osoitti ettei pessimlsti^teen
ole mitään syytä, isillä edistysmielinen
liike voittaa taantumuksen ryntäyk­sestä
huolimatta.
Lopuksi esitettiin 1-näytÖksInen
pilanäytelm4 "Minä pien Adoifi". Har­joituksen
puute Ja osien muistamatto­muus
haittasi jonkunverratv esitystä.
Kun ottaa huomioon monet vas­tukset,
niin CSJ:n pohjols-öntarion
aluejuhlat onnistuivat tyydyttävällä
tavalla. — M .
TÄTÄ
, Mies dltjipeä vaimonsa
lahjoista, . n m t t a i m n h ^n
Arjoitta m3?öhään yöhön, niin
nsrpesm jsällä. KeiJoT.?^
nousi ylös ja sanoi:
"Jean. nyt c n aika paaeut.,»
kuntaan." i^uiua
-aKvor.sa^pi vaimo,'aUBna ?y .Jpelasta» sankaritar, jokT^
'tnnpt su^Uaumap teskeUe."
«Kuinka vanha sankarittaren
'^hc^nkynunenenviiden
l a , " .
"H^n o^ Jo tan>eeksi vanha,
keksikööt Itse keinot mitea-^
••; • •.. •. .
ÄACAN SIKTEN KDOtttJT
Luennoitsija luennoi _
taan — tupakan vahingolla
^HuolelllsesU kootut tilastot
kaaaä. jonka te poltaiteTl
Ääänne kymmenen päivää ja
qen savuke ,kolm;."
ÄSnl yleisön joukosta: "OTatia
.lastötledot ehdottomasti taräS
"Ehdottomasti", sanoi luer
"BiUksI?"
"Se on hyvin tärkeä minulle"
tasi mies. "Jos n& ovat tartut'
painun oUsi jjitänjt olla UoUeL
287 vuotta.sitten."
• • •
KOETTjEU TAHDöNLU-Ältl:
. -Mitä teet siellä
neessa, Tuomas?"
Tuomas: "Taistelen vietteljBiä
taan."
; Kysymys: Onko Canadassa y
kään osuustoiminnallisella järj
kastelulaitteita suurempia vii.
ta varten? — Tietoa haluava.
yaetans: Meidän Uetääkfiemnii
ole.
• • • .
Kysymys: Saako farmarin lesöt
•tään avustusta, kun hän hoitaa
naosairasta poikaansa joka ei tule
m m i missään työssä, eikä koU
vpl suuria; tehdä? — Tietoa od
.Väfiteus: Riippuu suuressa
sä siitä, minkälaiset säädökset «.6
maakunnassanne. Tällainen ]< ^
voi - kuitenkin varattomuuden pen
teellä Anoa kuiman apua tai nuutai
nallista äitien apua. Varakkaana
TILATKAA VAPAUSl
, lakin., leskillä on mahdollisuus a.
apua ainakin verohuojennukseni:
dossa.
Otataumme, että kysyjän kaniui
yrittää saada maakunnallista J
apua.
J^panjan lapsista
sairastaa 60 pros.
tttberfculoosia
ParlisL — Täällä ilmestyvä espj
jäinen lehti "Mundo Obrero" ke
Espanjan. kansan lasten traagllLsa
asemaasta seuraavaan tapaan;
, Fasistinen järjestelmä ei väiltä i
tään varattomien lapsista. L sl
työvoimaa riistetään usk
tavalla, he nääntyvät moi
tauteihin ja elävät kurjissa
sä-kaupungin laidoUla. Sellaislsa
loissa eivät ole ainoastaan onot
työttömien lapset, vaan suuria
työläisten lapsista. Raskaat
teet, nälkä ja köyhyys ovat j
n^fc. siihen, että jokaisesta
lapsesta'b;olme sairastuu
s i ln Ja jokaisesta tuhannesta la
9» kuolee alle yhden vuoden Ikäi
Francon järjestelmä ei myöskään
na lapsille mahdollisuutta käydä
hia. Mainitun lehden kertoman
kaan yli Itaksl miljoonaa espan
ta- lasta ei käy koulua, kosk
vanhemmillaan ei ole siihen
borhallituskin pakoitettaneen joko ennemmin tai myöhemmin "oikealle
linjalle" sillä isoa nuijaa heiltittavat "auttajat" sanovat, että INIarshall
dollareita ei muuten tule.
Kesäkuun 13 päivän Industrialistin
numerossa on toimituksen puolesta
julkaistu kirjoitus, Jossa sanotaan mm.
seuraavaa:
"Saimme lukijoiltamme, Canadan
Uutistoimiston kautta, huomautuk­sen,
että alakertana julkaistava ker­tomus
"Erämaan Prinsessa" on ker­ran
ennen julkaistu Industrialistissa
samalla tavalla. Ryhdyimme otta­maan
asiasta s.elvyyttä ja totesimme
että niin asia on. Se julkaistiin noin
yhdelcsän vuotta sitten. Nykyisistä
toimittajista el kukaan muistanut sl-
Meidän myötätuntomme on Indus­trialistin
toimittajien puolella, jotka
ovat joutuneet lukijoittensa tukistet­tavaksi
tällaisesta, sanoisinko tökerös­tä
epähuomiosta. Mutta syntinen i h ­minen
on heikko. Ei ole mikään i h -
oie Jos sitä jolloinkin erehdys sattuu.
Tässä yhteydessä on tunnustettava,
että on sitä Vapaudessakin JoUoinldn
tökeröity samaan suuntaan. E l to­sin
s i M ' t a v a l l a , että olisi jatkökerto-
«musta alettu toiseen kertaan julkaise­maan
j a sitten vasta havaittu k im
lukijat xmtavat tukkapöllyä. Kerran
sattui niin, että eräs toimittaja suo­mensi
Jonkun p a r in tuuman mittaisen
jutun, joka julkaistihi otsikolla "Ikuis­ta
käyttöä varten"! Amerikan puolen
lehdet saksittlvat sen meidän lehdes­tämme.
Eräs. toinen toimittajamme
saksitti sen Amerikan puolen leäidistä
ja lähetti sen julkaistavaksi Ja niin
se jälleen näki päivänvalon lehdes-
Eämme. Kolmas toimittaja oli myös­k
in saksittanut saman jutun Ameri­kan
puolen lehdistä Ja hänkin lähetti
sen omassa osastossaan julkaistavaksi.
Oikolukija sattui sen huomaamaan ja
Latojat ?attul sen huomaan ja
Latoja sattui sen huomaamaan Ja
kiinnitti sen toimituksen seinään ja
kirjoitti huomattavasti alle: "Ikuista
käyttöä varten."
Industrialistin toimittajat, jotka o-vat
julkaisseet toista kertaa "Erä­maan
Prinsessaa" raapivat nyt nls-kavillojaan..
Se kuvastuu seuraavasta
lausunnosta:
- "Nyt on kysymyksenä: Mitä teh­dään?
Keakeytetäänkö kertomus Ja
aletaan uusi?. Vai julkaistaanko se
loppuun, saakka? sutä on nyt lähi­main
neljäsosa Julkaistu , .
Niinpä niin, mitä tehdä. SU-nä
on pulma. Toimittajat y r i -
tävät, kuten meistä tuntuu, etsiä
tdeman myötätiuatoa Ja myöskin a n ­teeksiantoa,
koska tcirjoltuksessa,sa­notaan
seuraavasti:
"Saattaa olla lukijoita, jotka eivät
ole sitä ennen lukeneet ja tcHsIa Jotka
ovat halukkaita sen uudelleen Iuke>
maan, sillä eihän yhdeksän, vuotta
sitten luettua kertoihusta enää paljon
muisteta . . .
Eihän sitä todella^kaan niuisteta. I h ­misen
muisti on n i in hatara. J a on
suuri vahinlco jos ei $atu miilstamaan
sal^^atkö' rakastuneet toisensa. Tämä
cn tärkeä nimittäin seUalseUe lehdel­le
kuin luokkataistelulehtl Industrla-^
listi on.
IndustrlaUslI kun on muuten nUn
demokraattinen lehti, että se ratkaisee
pulman keinolla, joka ilmenee seu­raavasta
kohdasta.
'''Turvaudtuxmie k a n sanvaltalseen
menetelmään; annanimy lukljaimme
päättää. Paikalliset lukijat voivat
Joko" suusanallisesti ilmoittaa toimi­tukselle
tai lehden kantajalle mitä h a ­luavat
tämän asian suhteen tehtävän.
Ulkopuolisille lukijoille annamme a i ­kaa
ensi lauantaihin asti ilmaista
mieUpiteensä kirjeeilä tai postlkoHlila.
Viimeistään silloin postttetut otetaan
päätöstä tehtaissa huomioon .
Tämä on otaksuttavasti keholtus
myöskin allekhrjolttajäne, JOka on y k ­si
uskollisimmista Industrialistin l u ­kijoista,
tehdä ehdotuksensa. Mutta
Inui olemme aoyöhästyiieet. n i in ehdo­tan,
että mjröhäisiinkin ehdotuksiin
kiinnitettäisiin my&Un huomiota.
S i k s l i ^ esitämme nUeUplteemme jä
jätämme arvoisalle tol^tuskunnalle
ehdotuksemme.
Mitä sitä hyvää märepalaa 57
see pois kun sellaisen on kerran
nut. Pureskelee sitä vain ed
S i i s ehdotamme, että Ind
edelleen julkaisee "Erämaan
saa". Tunnustamme muuten sen
temme ole sattuneet seuraamaan
nottua jännitysromaania, mutU
lainen tapaus pakoitti sllmäilfs
mitä tämä todellakin sisältää. '
vakuuttuneemmaksi tulimme, e:J
on välttämätön edeUeen
Julkaistavaksi. Silmäämme sattu |
t i se\^avanlainen kohta sanJ:
jatkokertomuksesta: ^ "
• "iosesin käsivarret kietoutuin»
JaroannopeasU hänen kaulansa
r i Ja^liäh painoi huulensa lujasö
nikalseji huulille. Sitten hän
lailla katosi. Hänen hyväilevä
iduksensa kuului hämärän läP-
— Tule pian takaisin .raUMani •
AI, a i l Kylläpä on hemaiseva»!
tenhän lopussa käy, saavatkotan
kastuneet toisensa?
TUmän lisäksi ehdotamme. ^
tämi Jatkoromaani sitten päättJJ-mittain
jos se julkaistaan
n i i n otettaisiin uudelleen j u l k ^_
81 l ^ t l m l e l l s e n Arthur Leinoan
keukslen lukko". Onhan siiu _
niit viitisen- vuotta sitten m»
kalstiin tadustrlalistissa. KaikU
kä eivät ole sitä lukeneet j»
on Jotka todennäköisesU
lukea^ sen uudelleen.
BOtSsIta hyvää märepalaa
ulos kun sellaisen on kernm