Vapaus, February 10, 1949

              Torstaina, helmik. 10 p. — Thursday, Peb. 10
OnUI fl( PIfHlMIt
tiUtabed Ifov. «th ItlT. Ani rted
M «eeond dus maU br the Fort
PMN» P^Hrtnentb Ottov». Pob-iftiea
ib«i«e «Mktr: Tuesdfty*.
mmtadaya «od Oitiixdajv bjr Vapsia
MSriiiBC GoBBpuqr UdU •» liDO-lOS
EdttötlAi QfBee
SL ailprt, te» W. «ÖQBd.
TZLAVBHXmiAT:
Caxuutana: i vk. «JQO 6 kk. 3 ^
S.kfe;.3jD0
YbdmaUolmi: l vk. 7i» 6 kk. aj80
Stuxnessa: i vk. 7.50 0 kk. 425
rauhansopimuksen päivänä
l Tänään tulee kuluneeksi 2 vuotta siitä jolloin Parisissa allekirjoi-iettiin
Suomen,,sekä Italian^ Rumanian, Bulgarian ja Un^rin rauhan-
^imukset.
' Kuten muistetaan, rauhansopimuksen allekirjotttaroifien oH «uuri
Ilosanoma kaikille demokraattisille suomalaisille, jotka rakastavat
maataan sekä haluavat säilyttää sen demokraattisen hallitusjärjestel'
JBBSOX ^ pyrkivät tur\'aamaan <maansa kansallisen vapauden. Vain
"^ifasdstiset "aseveljet" ja mi^ut sotarikolliset oliyat tyytyroättBmiä rau-iiansopimii^^
; Suomen valtioneuvoston johdolla järjestettiin Helsingin Messu-
Jiallissa helm&uun 10 pn iltana 1947 suuri isänmaallinen jtihlatitaisutis
tittihansopimuksen allekirjoittamisen kunniaksi. .Samanlaisia juhlia
jifjestettiin eri puolilla Suomea ja koko maa oli liputettu kauan odo­tetun
ja kipeästi kaivatun rauhan kunniaksi.
X>1, Suomen rauhansopimuksen allekirjoittainisen toisena vuosi­päivänä,
jolloin taas epäinhimilliset, demokratiavastaiset sotaimperia-
Jtstit kalistelevat sapeleitaan ja yrittävät keinolla millä tahansa liittää
i|iin Suomen kuin Skandinaviankin maat strat^iseen sotapiiriinsä, on
hyvin ajankohtaista palauttaa mieliimme yllämainitut seikat ja niiden
l ^ k s i yjelä joitain edustavien suomalaisten julkisuusmiesten lausun-torja
rauhasta.
Kansanedustaja Voionmaa (sd) lausui eduskunnan istunnossa
mtbansopimuksesta keskusteltaessa mm. seuraavaa: ''Kun Suomi epä-yapauten&
i aikana on voinut olla niin hyvissä väleis.sä Venäjän keisa­rin
Aleksanteri II kanssa, että oh pääkaupunkinsa Suurtorille pystyttä-liyt
hänen kunniakseen muistopatsaan, luulisi Suomen kansan voivan
dää. ystävyydessä Neuvostoliiton ja sen kansojen kaa-jsa, joka en-jdnvmaisenä
tunnusti maamme itsenäisyyden."
' Kansanedustaja I^essi (SKP:n pääsihteeri) lausui: "Demokratian
JVOltto toisessa maailmansodassa pelasti e: vain meidän maamme, vaan
4U))co maailman fasistiselta hirmuvallalta.'
Ei ole epäily.stäkään siitä, etteikö rauhansopimuksen allekirjoit­taminen
täyttänyt Suomen kansan suurinta ja harlainta toivoa.
^ Vasta kaksi vuotta sitten allekirjoitetun rauhansopimuksen jäl­keen
on tapahtunut paljon asioita. Myönteisellä puolella mainittakoon
^ r i esimerkkiä Suomen kohdalta: Neuvostoliitto vähensi sotakorvaus-liuiksuja
puolella, nimenomaan paljon parjatun Suomen SKDL:n
aloitteesta. Sen lisäksi on rauhansopimuksen luekäl laadittu Neu-
.Vi;^tpliiton ja Suomen välillä keskeisen avunannon sopimus, sekä tehty
hyvin merkittäviä kauppasopimuksia, mitkä kaikki ovat rauhaa ja
•Suomen kaasan parhaita etuja palvelevia toimenpiteitä.
Mutta samanaikaisesti on tapahtunut maailmanlaajuinen jakaan­tuminen
siten, että nyt on olemassa kaksi suurta vastakkaista leiriä:
yhdysvaltain imperialismin johdolla ärhentelevä sotaleiri ja sosialisti-
'^n Neuvostoliiton ympärille muodostunut demokraattinen* rauhan-
^rintama. Ja näiden vastakkaisten leirien välHIe on kehitetty äärim-sota",
mikä nyt uhkaa syöstä ihniiskun-ilian
sotaan, missä atomiaseidien avulla
^>^)^:aan kärventää kokonaisia kansakuntia.
Yhdysvaltain hyökkäävä imjierialismi on valitettavasti kyllä saa­nut
joko^nemmän tai vähemmän .salaisesti toimivia kannattajia Sun­in,
jota yritetään takaoven kautta kuljettaa uudelleen sota-seikkailujen
tielle. Jokainen suomalainen ja Suomen kansan ystävä
»tuomitsee sydämensä pohjasta ne vehkeilyt, -mitä Fagerholmin "työ-
- väenhallituk^en" nojaten nyt harjoitetaan Suomen iiudelleen sota-
''piiriin vetämiseksi. . Tässä on yksi vakava esimerkki: Kun vuoden
!:a]ussa ilmoitettiin, että Canadan uusi ulkoministeri L. Pearson on
-vaknis ryhtymään neuvotteluihin Pohjois-Atlantin sotasoplmukseen
liittymisestä, niin samassa radiouutisessa mainittiin, että tarkoitus on
myöhemmin vetää Suomikin tähän itsemurhaliittoon. Toinen esi-
"mei^tki voidaan ottaa Norjasta. Tammikuun alkupuolella Norjan
; ulkoministeri Lange julkaisi ".Arbeiderbladetissa" haastattelun jossa
hän Selitti, että "pohjoismainen sotilaallinen yhteistyö'' on tarkoitettu
anglo-amerikkalaisen sotaliiton järjestelmään soveltuvaksi lisäkkeeksi
Neuvostoliittoa vastaan. Ministeri Lange, joka on nyt saamassa lisä-määräyksiä
Washingtonin dollartmiehiltä, kehoitti silloin ^Ruotsia ja
Tanskaa asettumaan tälle kannalle. Ohimennen hän teki tuolloiit^ sel­vän
viittauksen myös Suomeen päin. Kun tähän lisätään Suomen
patamustan taantumuksen viimeaikainen "ryhdbtyminen" ja Fager­holmin
'työväenhallituksen" kaksimieliset esiintymiset, sekä Neu-
: vostoliiton Suomelle lähettämät nootit, niin ei voi olla epäilystäkään
siitä, etteikö Suomen kansainvälinen tilanne ole viimeaikoina heiken­tynyt
ja pahentunut.
• * •
NiiUe täkäläisille maanmiehillemme, jotka kaikkien onnettomuuk­sien
jälkeenkin toivovat uutta "revanssisotaa" Suomen ja Neuvostolii-t^
ton välille — ja tällaisia epäinhimillisiä, mistään seurauksista välittä-
^mättömiä ja tykkänään edesvastuuttomia Suomen kansan parhaitten
etujen vihollisiakin kansanlaistemme keskuudesta löytyy — tämän
rauhansopimuksen allekirjoittamisen päivä pitäisi olla erikoismuistu-
Vtuksena siitä, että sota ei tuonut odotettua "Suur-Suomea", vaan
köyhtyneen ja >'ieläkin haavojaan sairastavan "pienen Söomen". So­dista
on kautta aikojen koitunut Suomelle pelkkää vahinkoa ja alueel­lisia
menetyksiä. \'ain rauhan aikana j a 'sivistyksen aseilla" kuten
suuri kansallinen herättäjämme J. W. Snellman opetti, Suomi on a i ­kaisemmin
saanut korjatuksi sodan hävitykset ja takaisin menettä­jänsä
maa-alueet. Näin kävi juuri päättyneessä sodassa mutta vielä
hullummin kävisi siinä, jos Suomen oikeistojohto, mikä ei ole mitään
(^pinut eikä mitään unhoittanut, saisi tehdyksi vielä sen koiran pal-vdun,
että Suomi nyt sidottabiin \VaU Streetin sotastrategiaan. '
Seh^ää on, että Suomen amerikkalabmieliset porvarit ja heidät
auliit oikeistolaiset sosialidemokraattiset apulaisensa ovat valmiit en-tbten
virheittensä uusimiseen. Mutta aiN-an varmaa kuitenkin on,
.että nämä paheelliset sotasuunnitelmat tulevat kohtaamaan kuaniatto-
~inan häviön. Suomen kansa ei halua joutua uusien akselivaltojen peli-
" nappulaksi ja sen seurauk%?t7r atomisodan tuhottavaksi. Suomen
- työläiset, talonpojat ja q)pineiston parhainunbto — vieläpä fauomat-
"tavaosa järkevinmMstä por\'arastakin — käsittää uuden sodan niielet-
; tön^tsi itsemurhapoljtiikaksi. Suomen kansa haluaa ennen muuta
rauhaa — ja kaksi vuotta sitten allekirjoitetun rauhansopimuksen
rIcatkkein -täricein kohta onkin se, että nyt ei voida enää Suomen kansaa
^^toa pakkc^itaan. Allekirjoitettu rauhansopimus vakiinnuttaa de-nic&
raattiset vapaudet Suoihen kansalle määrittelemällä, että "Suo-ttien
pn ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpitebiin taatakseen
I^B^kilte Suomen lakien ala . . . Oikeuden nauttia ihmis-i^
ii^ujtsia |a {KDisv^pauksia . . Rauhansopimtis kieltää suojeliis-l^^^
n järjestämisen ja fasistijärjestöjen perustamisen ja niin kauan
SuMnen ksuisa saa vapaasti päättää omista asiobtaan, me voimme
Mitä inuut sanovat
TilSTVSTAA UUTTA
Vastusuessaan Italian i i n t t ä m i s t ä \
Läzisi'Ea:roop2n. Jiittoon, minkä hän \
kimasi -uudeksi pyhäkKi alUaasiSasi" j
Italian konununistl5«n puoiueen joh­taja
Palmiro Toglia-tti kirjoitti " U n i ­ta"
lehdissä.:
"HäyU&ä. siltä, että vi«lä ole
päättynyt aika, Joiloia italialafcten
täytyy £aada sanomalehdistä tietoja,
e t t ä heidän maataan Jobdstaan o^ak-fll
'Icommur.Lstiva&taisesta sppimukses-ta'
tai Jastain muurata akssliata . .
Dyson Carter:
Wall Streetin södan
Canadan urania l i e d ä ä n Yhdysval.
l<3iix^ £dtas3l2i.suuden verhossa. T||i-iä
kaupalla, Jonka määrää et edes
Me kujeenkin pa!autaax.-ne mieliin | parlanuntti saa tietää, ryöstetään
mikä oli tulo3 aikais^mmkta suman
laisista poltJikoista."
* * •
KANNATETAAN
T ä s t ä uiaallmaftta, joka on synty-nyt
Ja saanut ravintoa' Magna Char-taBta.^
Oikeuksienl/alsta. Neljä-stä Va­paudesta
ja kaikista ihniL>en vapaut­tamiseksi
laadituilta asiakirjoista, e'
voida sulkea pois k,2tääh. Yhtään
Junista ei voida Julistaa laixxsuojatto-makfii
här.-jn'kansallisuutensa, rotun­sa,
uskontonsa tai politiikkansa vuok­si.
Kun yhdeltä mieheltä vähenne­t
ä ä n oikeus omaan mielipiteesean-sa
silloin vähennetään kaikkien ihmis­ten
oikeuksia omiin mielipiteisiin-maamme
kalkkein Icalleinta kansalHs-rikkautta.
Minun huolellisimpien laskelmieni
mukaan me olemme antaneet Wall
Streetin ryöväreille vähintään $80
bilj. edestä potentlaalLsta atomivol-f että se voima tyydyttäisi Canadan
nnaa. Tämä on kahdeksankymmentä- I tarpeen 60 vuoden ajaksi,
tuhatta miljoonaa dollaria. i Nämä numerot ovat n i i n «uuria, et-
Canada oc ollut kahdeksan vuotta tä Joku ehkä luulee minun lioittele-
KuviU']kaa tätä voiman määrää!
'canadassa tuotetaan vuosittain 40
bilj. kllovFatfitUKtia sähkövoimaa. Se
uranimäärä, Jonka me lähetämme
Yhdysraltoibin, vastaa biljoonaa
kilovrattitimtia sähkövoimaa. Siis
tarkemmin sanoen, .me lähetämme
atomipommeja valmistaville JänkeUle
kunakin vuotma urania niin.paljon.
Amerikalle pääasiallisin uranin lähde, van. Näin ei kuitenkaan ole asian-
Se on s::ä edelleenkin. Tämä urani j laita. Olen olettanut, e t t ä vain puo-on
kehitetty atomipommien elemen­teiksi,
U-235:ksi ja plutonifcsi. Nämä
elementit, vaikkapa n e c n varastoijtu
atomipommeja varten, omaavat ä ä r e t ­tömän
voim^varaston.
let meidän uranlstamme voidaan ke­h
i t t ä ä atomivoimaksi, Atomifyysikot
ilmoittavat nyt. e t t ä uusissa '^siitos"-
ka.soiss3, ei vain kaikkea urania voida
k ä y t t ä ä voimaksi, vaan lisäksi näissä
Yksi pauna U-235:ttä. joka on va- kasoissa kehittyy entistä enemmän
^ s ä . , ." — The Vet«ran.s' Advocatp j r3.stoitu atomipommia vartsn, sisältää | vo:maa synnyttäviä aineita,
lehti, \ yhtä paljon voimaa kuin 10 miljoonaa) Tä-män lisäksi atomikasoissa oleva
• •*• • kilowattituntia sähkövoimaa. Taval-1 urani kehitetään thoriksi. Joka on
ME O L E M M E - K U U L E M A • ]iscota uranista, Jota Canada antaa j vieläkin parempaa atomivoimaa. Tä-
JO KUUMA88A SODASSA | yhdysvalloUle, .saadaan U-235:ttä ja mä lisää suuressa määrässä maailman
Muutama päivä sitten talon- j piutonia. Olettakaamme, e t t ä puolet
omistajat häätivät Fort Worthlsta,
Texasista pääpubujan. Hänen ilmoi­tettiin
sanoneen: . . . 'Minä ihailen
Joe Stalinia' , , .Hän ihaili ehdotonta
diktaattoria maassa mikä käy hyök­käyssotaa
hänen maataan (Yhdysval­toja;.
Canadaa, Suurbritanniaa ja
muita demokraatteja vastaan • • —
Sudbury Daily Star.
• • •
PUHEET J A TEOT
Minusta' tuntuu, että meidän halli­tuksemme
on pois omalta toimialueel­taan
kun se rupeaa sekaantumaan
colsten maiden sisäisiin a.sloihln, eri­koisesti
sillein kun .siitä voi kehittyä
uskonnollinen väittely. Mistä johtuu,
ettei hallitus korottanut lainkaan ään­t
ä ä n kun kahden uskonlahkon edus­tajia
vangittiin äskettäin. Quebecissa
•ja miksi se odobti n ä i n kauan ennen­kuin
se korotti äänensä Unkarin us­konnollisten
johtajien vangitsemisÄ-ta?
. , . — John Budgle, Toronto Dai­ly
Starin yleisön, kirjeessä,
• * •
K A K S I OIKEUSKUULUSTELUA
. . . Mmdszenty itse tunnustaa syyl­lisyytensä.
Hän joutui tunnustamaan
siksi, e t t ä kirjalliset aslakirjatodiste«t
ovat «ikgi selvät, ettei )iän voi niitä
kieltää. On kjrjeitä ja asiakirjoja jot­ka
h ä n on itse omakätisesti kirjoit­tanut.
On todisteita rahasiirroista,
mustan pörssin kaupoista.' yhteyksis­t
ä vakoilujärjestöjen, monarkistien Ja
ulkomaiden, huomattavasti Yhdysval­tain
kan.ssa . . . Samanaikaisesti . . .
New Yorki-ssa syytetään 12 kommu­nistijohtajaa
"vehkeilystä marxismin-leninismin
opettamiseksi. Heitä syy­t
e t ä ä n siltä, että ovat muodostaneet
poliittisen puolue3n, julkaisseet kirjo­ja,
artikkeleita ja sanomalehtiä . . . —
N. Y. Daily Worker.
*• • •
PYYTÄÄ ANTEEKSI
OLEMASSAOLOAMME!
Ottawa. — Pääministeri St. Laurcn-
Un vieraillessa ensi viikolla Washing-tonlssa,
pre-sidentti Truman ja pää­ministeri
St. Laurent keskustslevat
siltä millä tavalla toimivat Nswfoimd-landln
kolms sotatukiasemaä, mitkä
Yhdysvallat on vuokrannut 99 vuo­deksi
. . . Canada voi pyytää, e t t ä ai­nakin
nlmellioen kontrolli annettaisiin
sen (Canadan) asevoimille, tai se (Ca­nada)
voi pyytää, e t t ä siUe annettai­siin
vain äänioikeus niiden hallinnas­sa.
Se tosiasia kun ne (Newfoundlan-din
sotatuidascmat) maksavat Yhdys­valloille
niin paljon <$500,000,000) al-t|
euttaa sen, ettei C&nada todetmä-kölsesti
yritä ostaa ja pitää niitä yk­s
i n ä ä n käynnissä. l i s i k s i . Yhdysval-i
a i a sanotaan p i t ä r ä n niitä huomat­tavan
täriceinä, eikä sillä ole halua
latoma niistä. On useita esimsrkkejä
siitä mitä voidaan tehdä. Pohjoisen
sääasemilla on toisinaan enemmän
yhdysvaltalaisia kuin canadalaisla,
mutta canadalaiset komentavat aina.
Churchillissa. Man., talvikoeasemalla
amerikkalaiset sotilaat ovat välittö­mästi
omien upseeriensa kurissa, vaik­ka
itse asema on Canadan komennuk­sen
alaisena. Kolmella pienellä len­tokentällä
pohjoisessa amerikkalaiset
upseerit komentavat. — Warren Bald-wimn
erikoistieto helmik. 8 pnä. Tum­mennus
Vapauden.
• • •
J A JÄNJfCKEJÄ ON VÄHEMMÄN
uranista voidaan kehittää voimaksi
(joka ei enää pidä paikkaansa), niin
jokainen pauna urania on $25,000 ar­voinen.
M u t t i salainen uranin astaja: on
määrännyt paunan hinnaksi kolme
dollariaf Toisin sanoen meidän maam­me
kaivokset saavat $8.000 arvoisesta
uranista yhden dollarin. EntLsst rau-tatlerakennusaikamme
ryöväriparoo-nit
varmaanltin kääntyvät hauda&saan
kateudesta.
Jos oll.si kysymys vain muutamista
tonneista urania. niin sillä olLsi vähän
merkity.stä. Mutta Canadasta viedään
Yhdysvaltoihin suunnaton m ä ä r ä ura­nia.
Hallitas sanoo, e t t ä tilastotiedot
tästä viennistä ovat "sotasalaisuuk­sia".
Jokainen tiedemies voi osapuil­leen
arvioida fcj'symykse.s.sä olevan
määrän.
Washington ilmoitti vuodfn 1940
tuonnin. Silloin tuotiin tJSA:n noin
2.400 000 paunaa t ä t ä metalltrikastettä.
O.sa tuli Belgian Kongosta, mutta suu­rin
o.sa Canadasta. Vuodesta 1941
vuotesn 1945 Canada varusti melkein
kaikki Amerikan pommimateriaaKh.
Voimmeko rae arvioida kuinka paljon
meidän maastamme on sitä viety?
Amerikalla on nykyään vähin
300 "standardi", atomipommia, proit'-
Jolict-Curie. Ranskan atomikomlssio--
n i n johtaja, arvioi kunkin pommin si­sältävän
eorstä 200:n paunaan pah-'
dasta "U-MSittä tai piutonia. hiutta
eräät toiset tiedemiehet arvioivat tä­män
määrän niinkin alhaiseksi kuin
20 liaunaksi. Me voimme varovaisesti
laskien olettaa tämän m ä ä r ä n 50 pau-nak.
si. Tämän perusteella me voimme
sanoa, että noin 13,000 paunaa puh­dasta
atomivoimaa on varastoitu Y h ­dysvalloissa.
Tämän määrän saamiseksi on tar­vittu!
vähintään 2.225,000 paimaa ura­nia.
Kaikki tämä urani, joka on va-ra.
stoltu. voisi antaa hyödyllistä voi­maa.
Kun otetaan huomioon vuoden
1940 tuontimäärä ja arvioitu atomi-pommlmäärä,
n i i n sen perusteella voi­daan
olettaa, e t t ä Canada on vuosit­tain
vienyt Yhdysvaltoihin urania
noin 500,000 paimaa.
Sen voiman, joka voitaisiin .saada
tästä uranista — vaikka laskettaisiin-kin
kilowattitunnin hinnaksi vain
puoli senttiä — potentiaalinen hinta
vuosittain olisi vähintään kaksitoista
ja puoli biljoonaa dollaria. Seitsemän
\aioden aikana olisi sen hinta 87 bil­joonan
arvoinen.
voimavarastcrä. Tämä lisää uranin.
välttämättömän raaka-aineen, todel­lista
arvoa. .
<Htawa.ei anna kansalle tietoa m i tä
tehdään meidän manillamme, ^ryksi
selitetään, e t t ä atomipommi on erit­t
ä in tärkeä salaisuus. Todellinen syy taakse-tuhansien biljoonien hevos
on se. e t t ä maailman kaikkein kal­leinta
metallia, "atomikauden raaka-materiaalia",
ulkomaalaiset monopoli-yhtymät
vievät salaa Canadasta p i l -
lottautmnalla sodalla peloittelun ver­hoon.
Urani myydään ulkomaalaisille niin
halvalla, että sitä kauppaa tulisi oi­keammin
nimittää varkaudeksi. Sa­maan
aikaan kun meidän työläisiäm­me,
farmareitamme ja liikemlehiäm-me
pyydetään laskeutumaan polvil­leen
j a k i i t t ä m ä ä n iMarshallin avusta,
nim-hallitus meidän selkämme taka-^
na antaa jänkeille noin 80 bilj<)onan
dollarin edestä atomivoimaa. Cana-dalajsten
pitäisi kysyä itseltään:
"Kuka kenenkin rahoittaa?"
Todellisuudessa urani on arvok­kaampaa
kuin jänkkien dollarit. Y h -
dysvaltam dollarin arvo putoaa kun
Wall StraetiUä tapahtuu romahdus.
Mutta Canadan urani on ehdotto­masti
turvattu "arvopaperi". Urani
on huomispäivän "kovanrahan vol-msia.".
T ä t ä me men?tämme .rajan
Finland, .-,Oiit.'
joitakin Tiyf^a^^tään
lumisista. 'C8Jm-eiEairt^ oli
mrs. T,ommin. asunnolla. Ta
kokous Jäi pitämättä jumalat
-taKjnon ilman t a ä a ja enenunta
Eaanut osallistua nytiön
kokoukseen.
!Kokmis kuitffrtMn pjdettiiQ
muicaisifpsa Järjestykses^ ja
voimain arvosta.
Jo yksistään se, että me annaQiine
t ä t ä ainetta AmerlkaUeX-maaOman
rauhaa imkaavan ;aton3ipoinnUn val­mistamista
varten, on jo sellaisenaan
kyUin häpeällistä. Ja mu Streetto
pankkiirit voIvat<^yttää sen uranin,
jonka me heille annamme.-fcymmenien
biljoonien arvoiseksi voimaksi-kun sen
parhaaksi katsovat.
Tämä on libsraali-toryjen "kansal­lista
politiikkaa". Tällaisen "puolus­tussopimuksen"
Ottawa tarjoaa meil­le.
Tämä p n e t u k ä t e e n tuomittu teol­linen,
finansslaalinan ja sotilaallinen
itsemurha Canadalle. Historia tulee
osoittamaan, että AmerilcaUe se on
l a n t n h e i t t ä j ä n vippakeino: "Jos sota
tulee, m i n te häviätte, jos rauha tulee,
me voitamme!"
Finlandissa oji
hajoittajia vastaan
Pietikäinen ja Laakso
sijoittautuivat 1. ja 2.
hyppykilpailuissa
Duint^i, Minn. — Suomesta saapu­neet
mäenlaskijat M a t t i Pietikäinen ja
Leo Laakso voittivat ensinunäisen ja
toisen tilan viime sunnimtaina Fond
du Laeissa pidetyissä hyppykilpai-luissa,
joita oli seuraamassa noin vii­situhatta
henkeä. Pietikäinen saa­vutti
uuden Fond du Laoin mäen hyp­py
ennätyksen lentäessään 220 Jalan
etäisyyteen mäen ollessa mainiossa
kunnossa. Sntisen 20& j a l an ennätyk-
! sen saavutti viime vuonna norjalainen
; Art Tokle. Sunnuntaina rikottiin h ä -
I nen ennätyksensä kaikkiaan 12 ker?
< taa. Viime talviolympialaisissa Y h -
Suojatkaa Nevvfoundlandin vähem- | dysvaltoja edustanut Sverre Fredheim
mistön oikeudet, vaatii Diefenbaker.' teki toiseksi pisimmän hypyn — 218
— Uutisotsikko Globe and Mailin uu-! jalkaa.
tisessa. I Pietikäinen sai kaikkiaan 233.30 pis-
Kirj. John Clark
ICMMSW: n l^aasalnvälinen
presiflMitti
Port Colbornessa, Ont., pidetty ko­ko
Canadaa käsittävä lUMMSWm
konferenssi oli onnistunut ja avasi
tietä tulevalle taisteltille palkoista ja
työläisten tiuvallisuudesta metallituo-tannossa.
Edustajat eri puolilta Ca­nadaa
hyväksyivät yksimielisesti ylei­sen
toimintaohjelman.
Kansainvälisen union edustajat ja
virkailijat olivat hämmästyneitä kun
kongressin alussa lautakunnan jäsen
Carlin sai C C L : n ylimmlltä virkaili­joilta
sisällöltään enn^okuulumatto-man
julkean sähkösanoman, e t t ä l U -
MMSW:n pitää vetäytyä pojs Tim-mlnsin
j a Port Colbomen alueilta ja
j ä t t ä ä nämä. alueet C C L r n käsiin.
, Muutamia'päiviä ennen ^konferens­sia
tuU mfnOÄ ^ChibalöD ',^<mttc^hl
CCLrn slhteeriltä\Pat Conroylta kirje,
jossa ehdotettiin ClÖrn, CCL:n ja
lUMMSVl^th ylempien virkailijain
n e u v o 11 elukpkousta käsHtel^Joään
uniomme tilannetta Cänadässa. k o s ­tuin
t ä h ä n j a Allen Haywood, CIO:n
kansallisesta .neuvostosta määräsi sen
pidettäväksi- . Pittsburghissa tammi­kuun
17 • päivänä. Pyysin muutta­maan
päivän.koska se sattui yjiteen
aikaan sovitun Canadan Iconferenssin
kanssa.
Ilmoitin CCLrn johtajille, että Ca­nadan
konferenssin pääkysymyksenä
tulee olemaan järjestämlstyö kUlta-alueella.
Ennenkuin minulle on tiedoitettu
miten suhtaudutaan ehdotukseeni
päivämäärän sihrtämisestä, lautaktm-nan
jäsenelle CarUnille l ä h e t e t t i in ke-hoitus,
että nJMMSW luopuisi j ä r ­jestämisoikeuksistaan.
Minä en kä­sitä
miksi tällainen keltoitus lähete­t
ä ä n ennen kuin ehdotettu kokous on
pidetty. Sellainen toimenpide on mie­livaltainen
ja aiheeton. Se oli hyök­käys
kansainväliseen järjestöön kuu­luvan
unIon oikeuksia vastaan jä se
on yritys riistää järjestämisoikeus
IUMMSWrlta.
On taifpeetonta sanoa, e t t ä l U M M -
SWr n virkailijat jyrkästi kieltäytyivät
noudattamasta sellaista byrokraatti-maista
määräystä ja konferenssin
hyväksyivät
Konferenssi
edustajat yksimielisesti
heidän päätöksensä,
j p ä ä t t i ryhtyä taisteluun CCLrn vir-j
kailijain määräystä vastaan sUIä PC~
rusteella, e t t ä kysymyksessä on reit-taus
h j ^ i n järjestettyyn ja keskusliit­toon
kuuluvaan unioon.
Tekosyy hyökkäykseen IUMMSW
vastaan selitetään johtuvan siitä, e t tä
me emme ole järjestäneet työläisiä
meille kuuluvassa teollisuudessa. Mut­ta,
kun tarkastaa järjestöjämme Ca-nadassa
sekä meidän sopimuksiamme
suurimpien metaiiiyhtiöiden kanssa,
nim ne varmasti kumoavat tällaisen
väitteen.
Meillä on työehtosopimusasia ja
palkkataksoja. joille el löydy vertoja
Canadassa. Me,idän teollisuutemme
on paremmin järjestetty kuin suurim­malla
osalla ClOrn kuuluvilla Untoil­la
on. Ontarion kiata-alueen Jär­jestämistä
6^ai"iiidastuttaneet muu-taniat
johtajapaikkoja kärkkyvät yk­silöt,
jotka saivat apua ulkopuolelta.
IUMMSWrn Järjestämisohjelma oli
hyvin toteutumassa kunnes pirulli­nen
uniovastaineri ulkopuolinen ryh­mä
sekaantui asiaan, kaikkialla Ca­nadassa
— j a erikoisesti Ontariossa ja
Quebecissa — me voimme osoittaa
olevan tuhansia järjestymättömiä työ­läisiä,
jotka työskentelevät sillä teol­lisuusalalla,
jonka Järjsstämisalaan
kuuluu se unio, joka suorittaa reit-tauksia.
. Suurilla teollisuusalueilla olevissa
terästehtaissa oh vielä tuhansia jär­jestymättömiä
työläisiä j a heidän, jot­ka
nykyään ovat tukeneet taikka j ä r ­jestäneet
hajoitusTyhmiä jo järjestet­tyihin
teoUisuuksUn, tulisi ryhtyä
heille kuuluvia aloja järjestämään.
Jotkut työväeniVhmät näyttävät saa­neen
vaarallisen kuolettavan tartlm-nan,
joka ei ole hyvä työväenliikkeel­le.
Kaivostyöläisten unio on -vakuu­tettu,
e t t ä sillä oh oikeus torjua pak­kotoimenpiteet
j a varmaa on, e t t ä kun
työläiset huomaavat totuuden, niin se
saa täydellisen kannatuksen. Kaivos­työläisten
unio on päättänyt taistella
t ä m ä n asian loppuun saakka koska se
on työläisille elinkysymys.
:fl TifflBunsifl
OS.
tl(. 13 jMivana
Tinunlns. CSJ:n Timminsln osas­ton
vuosikokotis pidetään osaston
omalla haalilla tk. 13 p : n ä klo 7.30
lp. Tämä on tärkeä kokous, joten
jokaisen osaston j ä s e n e n vävollisuus
on saapua kokoukseen. Uudet jäsenet
ovat myös tervetulleita.
Kuten yleensä tehdään vuo^ko-kouksissa.
valitaan ktiluvan vucxlen
virkailijat csastolle, johtokunta sekä
muut tarvittavat toimikunnat, kuul­laan
menneen vuoden toimintakerto­mukset
j a suimnitellaan kuinka tuleva
toiminta tulee -'jatkumaan. Osaston
jäsenet, tulkaa kaikin j a tuokaa mu­kananne
sellaiset tuttavat, jotka eivät
vielä ole Jäseniä. Suurella jotikoUa on
rattoisa keskustella Ja päätellä asi­oista.
-
Osastomme jäseniä on useita vaka­vasti
sairaana. Niilo Aho on ollut
sairaana jo p i t k ä n ajan,'faän ehkä jou­tuu
menemään Torontoon «xikolslää-k
ä r i n tarkastettavaksi ja- mahdollis­ta
hoitoa saamaan. Elsa Virkkala ön
paranemaan päin, Mnessä oli myös
hyvin vakava sairaus:
L i l i ja Matti IVynelä ^ v ä t erikoisen
kovan-kohtalim eteen joutuneet. Ot­taa
vielä pitkän alkaaiennenkuin'Mat­ti
on työkykyinen ,ja nyt vaimonsa,
L i l i , joutuu Torontoon hoidettavaksi.
Näille tovereille toivon 'sydämestäni
pikaista ja täydellistä : parantumista.
• • — K . H .
oletteko j& uussneet VAPA V-DEN
tilauksen?
Iskun hiihtokisat
siirretty viikolla
Port Arthur. Voimistelu- ja ur-
'heiluseura Iskun järjestämät yleiset
hiihtokilpailut, Jotka oU ihnpitettu p i ­dettäväksi
t.k. 20 p n ä pn p ä ä t e t t y s i i r ­t
ä ä pidettäväksi sunnuntaina t.k: 27
pnä. Siirtäminen on tapahtunut sen
johdosta, e t t ä tJc. 19 j a pnä pide­t
ä ä n Canadan mestaruuskilpailut Fort
Williamlssa. ' \ '
Kaikkia hiihtäjiä kehoitetaän huo­mioimaan
tämän kilpailujen viikolla
lykkääntyniinen ja J varustautumaan
kilpailemaan tJc 27 pnä.
Iskun juhlaiUatsii pidetään kaikesta
huolimatta t k . 20 p n ä kuten on alks(i-semmin
ilmoitettu.
teltiin alustavasti rauhan asian
muiden kj-syiqysten edistämisesu
fen«kunaääsuhteet paranevat.
Talvi on t ä ä l l ä ollut tavallista
mempL Lunta on paljon ja lisu-leeaina.
Kuinkahampaljon sitä
piikaan ennen kuin on kevät? ijjt
ilunta a i l a ä . 3 jalan vahvuudelta.
Osastomme maaliskuun kokous i
kotaan voitavan j o pitää haaiaia."
Tietävätkö suomalaiset mn
iPäin sitä, että täälläkin on
kauppa, mutta kun minäkään en -
ne sen asioita yksityiskohta!
nihi en lähde nUtä erikoisemmin
•.vittelemään. Olen kuitenkin sitä
k , että sieltäkin taholta kanna
tehdä vähän julklsuustyötä.
takoon tässä kuiterikm, että syi
tuli uusi liikkeenhoitaja ja hän
t ä ä *toukiinmenevältä" miehelti*
Muistakaa sitten tulla koko-maallskuim
6 "päivänä. "Joka
kuin sotamies" paikalle. — Se va
Venäläiset o$tavat Aus-tra%
n villan ja
Malakkan kumin
New York. — Venäläisen kullan pii.
jous on aikaansaanut 'Vai
:8en villamarkkinoiUa j a uhkaa
tomuudella _myös luonnonku
kinoilla. <"
Amerikkalainen vaatetus
on katsellut huolissaan, kumka
ralian villan hinnat ovat huimra~
nousseet sen jälkeen k u n Neuv
ton lailliset kauppiaat ovat tarjo
yli kapitalististen maiden -hmtojfn.
Amerikkalaiset -pvat huoks
todenneet, että etelä-afrlk
pitkäkarvainen^villa on loppuu
ty. Etelä-Amerikan valtiot ovat it
mqjttaneet t ä n ä vuonna tarvlt
kaiken paremman villan omiin taipei­siinsa
ja n ä i n oUen täytyy amerikki-laisten
piakkoin tarjota y l i venäläistä
hintojen Austraalian. markkinoilla.
Samanlaisesta tilanteesta, vaikb.
k i n pienemmässä mitassa, kerrotau
luonnohkumlmarkkinoilla. Ve
set ovat tehneet suuria ostoja Sm-gaporessa.
,
Neuvostoliiton halu maksaa hyrii
asetetaan maan kultakaivostoiminoa
yhteyteen, jonka tuotto lasketaan »
— 400 miij. döllsttikä Vuosittain. Vfr
näläisillä on myös useita tarvikkeita,
joita muut maat tarvitsevat ja täto
he hankMyat valuuttaa o6taaksem>
ollisuutensa tarpeisiin tarvitsemiaaa
raaka-alneite..
Eläkeikäisten luku
l^a^vamassa %glannissa
Lontoo.. — Normaalin eläkeiän, 6
vuotta, täyttäneiden englantilaistai
luku on meikein neUnkertaistuöut vi-hemmässä
ajassa kuin kahden si&o-polven
elinaikana. Nykyään Englan.
nissa on 4,013,000 vMihusta heidän lo*
kunsa oltua 1,046,000 vuonna IKL
Vuodesta 1871 nykypäiviin el koko
väestön luku ole toisaalta edes kaksin­kertaistunut.
Se on noussut 27,43V
OOOrsta 4 9 , 5 3 9 ^ : ä ä n . Tämä vSes-t^
xtkasvun heikkous onkin tätä nykyi
Einglannin suurimpia ongelmia.
Syntyneiden luku v. 1870 oli 35 tu­hatta
kohti. Sotien välisenä aikass
luku aleni noin 15 tuhatta kohU. T.
1946 - - v i i m e i n e n vuosi, jolta ti^jt
on käytettävissä, lukut nousi J&lka
19.4 tuhatta kohtL. Lasten kuoUeisms
pn yliä pienentynyt. V. 1937 kucfi
2.463 lasta hinkuyskään, mutta v. IM
vain 976. Vastaavat luvut olivat kurif
kumädän osalta 3,393ja 564 sekä tuh­karokon
osalta 1,127 ja 296.
PÄIVÄN PAKINA
sotateoriaa
r t e t t ä ja Laakso 23L10. Leo Laakso
VASTAUS K U V A N KANSSA , arvosteltiin asentonsa puolesta par-
Eräässä lehdessä oli seuraava ilmoi- • haaksi kilpailijaksi, mutta hyppyjen
tiisr ; pituuden perusteella "sai Pietikäinoi i t ä Atlantin nailitarisopimusta kannat-
"Maanviljelijä 37 vuotias, haluaa
aviollittotarkoituk-sessa yhteyttä n.
30-vuotiaaseen naishenkilöön, joka
omistaa • traktorin. Liittäkää kirjeen
mukaan ystävällisesti traktorin kuva."
Viime perjantaina piti Caiiadan u l ­koministeri
L. Pearson parlamentissa
neit^puheensa. Ulkoministerin pu­heen
sisällöstä huomasi, e t t ä h ä n pel­käsi
rauhanmielialan kehittymistä Ca­nadassa.
Hän sanoi, ettei pidä tai­pua
' "helppoon optimismiin sen ta­kia,
että Moskovasta tulee kauniita
sanoja". Puhe oli kaikin puolin hy­vin
sotaisa.
Merkillistä oli hänen puheessaan
se, e t t ä h ä n arvosteli kohseryatiive-j
a sUtä etteivät he lietso tarpeeksi so-^
tahysteriaa. Mr. Pearson osoitti, .et-runsaammin
pisteitä. tavat CCP j a SpcialTCredit puolue.
Eugene Wilson Colorainesta saavut-{mutta konservatiivit ovat hiljaa.
ti 227.80 p i s t e t t ä j a Roy Bietila Ishpe^
mingistä tiUi neljänneksi 223.70 pis­teellä.
-M
littttaafsiihen;' ei enää koskaan sidota imperialiunin
sotavankkurien vetäjäksi. Tässä on Suomen rauhansopimuksen tär­kein
merkitysr Suomen kansan onneksi se vakiinnutti lopullisesti de­mokraattisen
järjestyksen ja teki mahdolliseksi sen, että sodan rau­nioille
rakennettava demokraattinen Suomi asennoituu kaikista väli­aikaisista
syrjähyppäyksistä huolimatta rauhan ja edistyksen puo­lelle
— mitä Suomen kansan parhaat edut v-aativat. I
Tämä ei suinkaan todista sitä. että
konservatiivit olisivat yhtäkkiä tulleet
sodan vastiistajiksi. Konservatiivien
johtaja on viime aikoina puhunut eri
puolilla Canadaa ja Julistanut sotaa
Neuvostoliittoa ja kansandemokratian
maita vastaan. '
• Syy konservatiivien pidättyväisyy-teen
sodanlietsonnassa Johtui siitä, et­t
ä QudbfBcin maakimnassa . Nicolet-
Tamaskan vaalipiirissä oltiin vaalien
aatossa. Yleisteti''on ttumettua, että
quebeciläiset tivat^-suiirimmalta osal­taan
kiivaita sodan vastustajia. SUtä
s y j ^ konservatiivit pitivät toisessa
kädessä palmun oksaa rauhan merk­kinä
quebeciläisteh edessä kim taas
toisessa k ä d e s ^ ' o l i miekka, jota hei­lutettiin
muiden canadalaisten edes­sä.
^ • -
Konservatiivit laskivat aivan oikein,
sillä viime maanantaina he saivat
edustajan valituksi parlamenttito ai­kaisemmin
mainitsemassamme vaali­piirissä.
•
Vapaan Sahan Kiviperän Pekka
kannattaa sotaa r ^ d i s t i . , Bäxi on
tosin silloin tällöin- puhunut rauhas­ta,
vaikkakui kyllä perin harvoin.
Viime tiistain pakinassaan h ä n sanoo
suoraan, e t t ä sota on välttämätön ei­kä
näin ollen ole mitään syytä sitä
yastiistaa. Heti alussa h ä n sanookm
seuraavasti:
^"Jotkut ovat s i t ä mielipuolta, että
maailmaan oUsi atahdcdlisuus pystyt­t
ä ä pysyvä r a u h i ^.
"Johon haaveeseen me emme us­k
o . . . "
Siis s i m ä k u u U t t e äidit Ja isät, jot­ka
menetitte poikanne viime sodassa,
e t t ä on välttämättömyyteen, kuulu-yaa
järjestää joukkomurhia: !^ Siis ei
ole mitään syytä valittaa ja "mieli­puolia".
ovat ne, jotka yrittävät teh­d
ä työtä rauhan h j r v ä ^ i. Nimittäin
Kiviperän P ^ a n jgolelestä.
Hän perustelee ">antJaa55a siihien,
e t t ä maailman v ä ^ t ö lisääntyy niin
paljon, ettei kaltelle' ole syönUstä ja
sUtä syystä täytyy tehdä ihmisten
keskuudessa, keinotekoista apiihaxven-nusta.
"Maailmaa ä i s uhkaa, l i i k a ­kansoitus";
M n . k i r j i r i t t a a . "ja sen
seturauksena. elihmahdoiläuuksien su­pistuminen
Jä vieläpä pilaaminenkih.''
Tämän teorian mi&iaan liikakansoitus
johtaa sotaan, eivätkä mitkäätt toiset
syyt. S a n m ' m i e l t ä ouiHU^
ka vaati Sakssmkcmsaile^eil^^
k i v i p e r ä n Padan mielestä varmaan­k
i n asekauppiaat'pvat v ä i n suuria y h ­teiskunnan
hyvänteldjöitä,:jotka val­mistavat
mIIrharaaeita^sikgi, e t t ä ' i h -
miskimnan apuharvenhus on väittä-;
mätöntä. Mitkään .itaekkaät. syyt e i ­vät
tietysti hei^..kannusta. ^urha-aseiden
valmistukseen. Tämän kan­nan
peTusteÖla täytyy tulla siihen t u ­lokseen,
että tTn(inT>T,fp fiBUttTifl lä­h
e t t ä ä TnrioTipaipan hyviUä atieilla va­rustettuja
sotUsöta k o ^ ^^Iku^
kaät eivät kykene kellin tehoidkää^
tappamaan toisiaan.' .^{"Ssaäkin o a j^
tysti.meidän vain.shinatii^ya ja pan­tava
£(ol)anhin lupttAäsen azuicpio-l
e l l e . \ X i h i a ^ el e4e ä e ^ : Ä l ä n
muusta ky^jroys kuin^^.a^
sesta Ja siitä syyfc^ tfilee meidän
l l t ^ " ^ ameikkalaisten asekauppitit*
teti-ja C h i ^ Kai:6he>kin jpäitä hyfis
asian edistämisestä.
Kiviperän^ Pekka kauppaa lukijoil­leen
.Malthuksten t e o x ^ sikäli kisa
oh kysymys i h m i s t ä i Usääntymisesti
iptttta ei Maltfaiuskaan pitänyt ilunii-ten.
toppamista väittämättömäoä ti-n
^ probleeman ratkaisemiseksi ffi-n
^ Oh paljon korkeammat öao-teet
Ja inhimilUsemmä^, ehdotukset
Pekka vahit sanoo, e t t ä henki poi
eikä mikään muu ratkaise ihmiskun­nian
kohtaloa.
: <Äi ^ y t ä 'uskoa, etteivät Vapa»
sanan kaikki lulöjat nielaise täti
sj^tikk^ niiirhateoriaa.
ötyiripta* suurin, enemmistö ihmisia
t ä usk;<K) rauhaan. Ne »O miljoona»
naista, jotka K h e t t i ^ t edustajansa
Buöä^estihi ä s k e t t ä i n ovat vakuutet­tuja;
e t t ä sota ei ole välttämätön kau-sainvällsten
asian.latkaisune ja rau­ha
voidaan säUyttää .jos sen puolel­ta,
taistellaan. A i a m a 11 i uniolden
Maailmanliitto, J o k a edustaa kymntf-nJä
miljbohla työläisiä, on protestoi­nut
sodan valinistelnja vastaan.
olemassa mi^hdoUisuurclet estää uoäeo
si)tien'syttyiiiiset, mu^^ ristis­s
ä ei s i t ä voida tehdä.
, p n häihmäs^ttiä^iääv e t t ä vielä JiJ-t
e t ä ä o JcrGttää ihmisate nihi juln»*
6e(ttiaÄ kBiö i d t ä ^'