1950-08-31-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M l Sivu 2 Torstaina/elök.31pnä---^Thi^^ fi f-f M** 5^ ' V ii f J i V Pk Im k ii i mm ' t e : li? i i u Olgan of Ftiuifsb^Oa&adlaxKB* F*» tabllshfd Növ. etb. 1917, ^AnOuvlzed as second clasB xnaU tqr the 1 ^ Office Department, Ottawa. Pob^ llsbed thrioe weekl7: Tuesday tnnirsdays and Saturdays i^y Vapaus l^lJsbing Company Ltd^ at 100>102 Elm 8t. W;, SudbuÖTf Ont., Canada. X ^ b r o e s : Biu^nezs QtOce ,^-4384. B.. SokbL^Edltor W. )SUm^ AdverU^ng zates opon aM^Ucatlon. Ttanslalion free of chaige. '"-y TILAUSHINNAT: u Canadassa: V l vk. 84» 6 M t 855 Ylufirsrelloiissa: 1 ylL 7JOO O^^^l^ eixaxnessä: i « t I T O 6 tt. 425 Tervehdys uudeUe Itdokluiyie Rautatielakosta huolimatta,' jonka johdosta ei sanoniatdHiä ole k u l jetettu Canadan pcstissay saimme ^cuitenkin wikon lopulla käsiimme Superiorissa, Wis. viime maanantaina ilmestyneen "Tyiöroies-Eteeh- ] ^ i n " lehden ensimmäisen numeron. Sfe öH mJrille miellyttävä tuttavuus ensinnäkin sil«i, eltä^ päivän väUajän jälkeen dli hauska nähdä taas Veljeslehtemme, mfit-t a erikoisen mifeUyttävä tämä uusi tulokas oli siksi, että se lupaa pelk-iaä hyvää Yhdysvaltain isuomalaiselletyöyäehh^^ On suotta kieltää sitä tosiasiaa, etteikö kahden päivälehden yhdistäminen ote vississä mielessä peiääntymisaskel. Se on meikki siitä, ertä toimipiiri on supistunut siitä, mitä se joskus'menneisyydessä fliH. Mutta toiselta puolen velj^slehtiemme yhdistäminen^^oteaä vain tämän foimijpiirin supistumisen tapahtuneeksi tosiasiaksi eikä sitä enää supista. Tällä pohjalla on tehty, jos näin julistaimattoman sodan olo^ ^db&iss^ sää iuväh 1^^^^ termejä, voimien uudelleen järjestäaÄihki toisia pöhri jä uusia voittoja varten^ : M^, kuten yeiljiKJä kokonaisuudessaan rajan ete-iäfiuolellk, öteinnte täysiri vakuuttuneita siitä, että Työmiehen ja JEltie^päitt yhdistäminen, hiiden toimittajain, kirjeenvaihtajaan j a mui- ^en toimitsijäyoimien yhdistäminen "yhdeh katon alle'' ön sellainen "perääntymisaäka" joka muodostuu yhteiseksi siunaukseksi sikäläisil- Ife'iftäänmiehiitemme ja antaa viankan perustan uusille saavutuksille. Työmies-Eteenpätn lehden ensimmäinen numero oli jo tavallaan voi» män näyte. Lehti oHintistä monipuolisempi ja mikä tärkeintä s^^ rastaan voimannäyte kansan "kirjeiden runsauden h^uödosiääy mistä työväenlebtt imiee itselleen jatkuvasti lisää voimia ja opetuksia. TyömiesrEtcenpäin lehden, takana oin kunniakas historia. Sen edeltäjät ovat lähes puolivuosiäataa pitäneet korkealla edistyksen jä lyöväenliikkeen lippua. Ja nyt kun häiden JeKtieh^^^^y^^ mukset ja yhteiset voimat ön yhdistetty saman katon alle, me voim-me- hyvälla syyllä odottaa lehteä, mikä ennenpitkää saa Yhdysyahatn suomalaisväestön enemmistön kännatuk^eh jä tuen osakseen. Luonnollisesti on'kääit^ttävääy että lehtiien yhä^ ykäii^äh ei ole mikaan kaikkiaparantava patenttilääke, mutta yhdi^ Työmies-Eteenpäin käytettävissä on sellainen määrä kyvykästä ja tarmokasta työvoimaa, että se voi ratkaista iäkä^äisten työväentehtieh nykyhetken yhden perusprobleemin--^ palvella v^ lukeutuvaa lukijakuntaansa ja samalla orientoitua niin, että tällä puoleti .'\tlahtin syntyneet suomalaiset — joilla on lukemattomia kulttuuri- ja kansallissiteitä vanhempaan sukupolveen — tuntevat lehtemme omakseen ja liittyvät aktiivisesti sen kannattajakuntaan. ^Me uskomme vuoren varmasti siihen, että Työmies-Eteenpäin tulee Yhdysvaltain suomalaisille työläisille ja farmareille entistä rakkaammaksi ja läheisemmäksi yhdyssiteek{si, lie(|onväUttäjäksi ja kollektiiviseksi tien viitoittajaksi. Vapaus puolestaan puristaa lämpimästi uuden tulokkaan — Työmies-Eteenpäin lehden — kättä ja toivdo, että yhteisymmärrys ja yhtetstoinunta lehtiemme välillä tulee fentfetä läheisemmäksi Ja elävämmäksi. J . K. Työmies-Eteenpäin syyslevityskilpailu alkaa lokakuun alkupäivinä. Sen tilaushinta on Canadassa $7.50 vuosi. Paras keino on-i^ itella uutta tulokasta lienee se, että lähetetään Työmies-JBteenpäin lehdelle uusia tilauksia. . aiadanie Sim J^-sei» oo Kiinan deni^^aatlan isän San lat-seiäD läbijsk rijeiAsam Chiaajp Kä^;-äheA:<- hinrjaniattbinaite tydUieen K U n ^ kansan demokra^n puolesta M - net valittiin Kiinan DenutosaiU-Ben kansantasayaUan varapresi-dehlikiil. Kiinan kansalaiset parhaillaan kirjoittavat nimiään maailman rauhan puolustamiseksi; Szechuanin riisi viljelijät, jotka juuri äskettäin vapautettiin sorrosta Ja lukutaidottomuudesta, pysähtyvät raadannastaan Ja ylpeänä panevat nimensä rauhanadres-siin. Tehdastyöläiset Ettiahghalssa ja koillisessa osassa kokoontuvat työvuoronsa päätyttyä iheikitäkseen heidän halunsa maailäian rauhan puolesta. •Liikepiirit, taiteilijat Ja kirjailijat, nuoriso ja oppilaat — kaikki ovat halukkaita antamaan sille oman painonsa. Jokaisesta kylästä. Jokaisesta kaupungista kymmenet miljoonat huutavat <tämän rauhanadressin kautta vaatien, että rauhan tulee yi* läpitää ja säUyttää. Se on mahtava äänten Joki, Joka kasvaa virraksi ja kokoaa toiset joet laskeakseen mereen, jossa pauhu rauhan puolesta ei jätä varaa epäilemään nxitä Kiinan kansa haluaa. Talonpojan epävarma kirjoitus, in-tellektuaalin yarmtstuneet Itaaret ja Shanghain työmiehen raskaat piirrokset nämä allekirjoitukset ilmaisevat mitä kiinan kanöa tekee ja on tehnyt rauhan hyväksi. Eräitä fcank-reettisia ""tapauksia on tapahtunut, taikka niitä tulee tapahtumaan, joka lUli. Maäatne Sun Jä%-seii »älkälilaiiteen pöJstaiancn taikka '•••'}• y;:,'. ;^v••••^^:.,4•K•••v;':-:•• maataToutemrne dS/y'ttSEteen. Tatsan: ovat yrittaöi^a^ ovat eiöonnistuneet. Miksi? Koska to^ dellisuua^ssa vakauttamlnMi ei'^'^ niiden tarkoituksena. Niiden taxkol^>««**^:;^ raUhah mahdoilisuutta vastaan jä juoksee sormien lomitse kuten hielika. jbkairreh laukaus Tai'wahin (Porino-san) saamiseksi takaisin sen oikealle omlstäjaUe. Kiinan kansaUe, jokainen askel Tlbetin vapauttamiseksi tarkoittaa pÄljon suuripää turvallisuutta maalimassa. Kuri nämä toteutetaan, niin kansa voi käyttää kaiken aikanr sa ja voimansa maansa Jälleenrakentamiseen. Tästä syystä tämän konfliktin tuloksella on merkitystä rauhalle, Voimakas Kiina, täydellisesti yhdistettynä ja liitossa toisten rauhaa rakastavien valtojen kanssa asettaa esteitä sodanvalmlstajain tielle. Se vakavasti vähentää heidän voittonsa mahdollisuutta jos he todellakin aloittavat hitlerilälsmäisen seikkailun maailman halUtsemlseksi voiman avulla. Toinen Kiinassa nykyään tapahtuva muutos, joka yhdistää taistelun 1 maailmanrauhan pUolesta, on meidän taloutemme vakauttaminen. Monia kymmeniä vuosia edeUiset hallitukset Tanskassa on sittenkin mätää New York Timesin kirjeenvaihtaja Michael L. Hoffman tiedoitti viikon lopulla Kööpenhaminasta, että Tanskassa on sittenkin jotakin mataa, kuten tavataan sanoa, joskin on myönnettävä, että se. mätä on lähtöisin tältä puolen Atlantin. . • V Mainittu kirjeenvaihtaja kertoi Tanskan ilmoittaneen Naapurimailleen, ettei se voi toteuttaa Marshallin suunnitelman vaatimaa kauppapolitiikkansa "Uberalisoimista". Tätä päätöstä perustellaan seuraavaan tapaan: "Oltuaan kaksi vuotta Marshallin avun alaisuudessa, maa (Tanska) ei kykene seisomaan omilla jaloillaan eikä kukaan amerikkalaisissa tai tanskalaisissa talouspiireissä voi nähdä mi ten se voi koskaan seisoa omilla jaloillaan talouselämän nykyisessä kehityssuunnassa, ellei kaikki käänny hyvin eikä mikään huonosti." Ja tama maassa, missä sanotaan vallitsevan sodan jälkeinen hyvä* aika ja yksi kaikkein korkein elintaso Euroopan maissa! Mainitussa uutiskirjeessä selitetään, että Marshallin avun seurauksesta Tanska ei ole lakannut velkaantumasta, vaan yelkaantuu entista enemmän. Viime vuonna Tanska Velkaantui noin $11^000,000 kuukaudessa, imutta tänä vuonna se velkaantuu noin $16,000,"000 kuu-kaudessa. ; Yksi syy, miksi Tanska' velkaantuu nyt enemmän kuin edellisenä vuonaa, on se kun Yhdysvallat pakoitti "avustamansa" maat alentamaan rahansa arvoa. Se aiheutti sen, että Tanska joutuu ostamaan kalliimmalla hinnalla (Yhdysvalloista) ja myymään joko entisellä hinnalla tai vielä halvemmalla ariaallman markkinöiila. Näin selitti mm. Vapaus aikoinaan. Näin selittää nyt New York Timesin kirjeenvaihtaja Tanskasta. . .Tällaista on MarshalJin "apu" Tanskalle. Sellaista se on kaikille muille. Todellisuudessa Tanskassa ja vähitellen muissa "avustettavissa" maissa pursuu ylös amerikkalaisen suurpääoman eduksi toimivan Marshallin "avun" kehittämä mätä. tukseria oU ihnds^ Tämänvuoden aikana, jolloin Kiinan mannermaa täydellisesti vapäatettiin; kansantasavallan alalsei^; finax^ asiat on keskitetty, ravintoaine!^ jakaminen kansallisesti öni säS0i&si». telty, tilastoja voidaan karätä' ja ta«^ loudellinen suunnittelu voidaan toteuttaa/"^ Näillä tctoieripiteillä on oljut |«ir* veellinen vaikutus Ihmisten p^olö? giaan. He näkevät, että hinnat pysy| vät pitempiä aikoja vakautettuiJDa. He ovat tulleet huomaamaan; 'ett& heidän o omalla voimallaan voidaan kontrolloida taloudellista eiäinäS kansanhallitukseir johdon alaisena. Tämä meiUtsee entiitä vähemmän tavaran kasaamista, jolla on infla-toorinen vaikutus, kuten tehtiin ennen. •.' •••^.••:'v' Ihmiset ovat saaneet luottamusta. Nyt he käsittävät mitä puheenjohtaja Mao TSe-tung tarkoitti kun hän sanoi, että Kihtalla on vaikeuksia* mutta sillä on myöskin keinoja ratkaista he. Mitä vohnakkaammaksi md tulemme, mitä varakkaampi meidän kansamme on. sitä vähemmän mahdollisuuksia on sotaan. Kiinan kansa hyödyttää kolmannellakin tavalla rauhan ylläpitämistä. Se on se horjumaton asenne n i , "Euroopan elvytysohjelmaa", "Atlantin paktla" Ja niiden seuralaisia väistään toisissa maailnian osissa. Tämän todistaa se tosiasia, että me teemme selvän eron taantumuksellisten hallitusten, jotka julistavat näitä historiallista epäonnistumisia, ja Yhdysvaltain, Suurbritanriian. Ranskan ja Italian ja toisten maiden kansain välillä, jotka saavat vastata seuraukset. Me olemme tehneet selväksi, ja tulemme edelleenkin tekemään, että me emme halua hävittää tai tukahduttaa kotimaamme teollisuutta, joka seuraa sellaisia "elvyttämisohjelmia". ife emme halua pitkiä työttömien jonoja: Emmekä me halua hyökkäyksiä demo4 kraattisla lyhmiä vastaan, joka on osa siitä hinnasta, jonka täytyy maksaa aseisiin ja ammulcsiin, emmekä tarpeettomia ylellisyyksiä, kuten savukkeita ja virvoitusjuomia. Me tulemme toimeen ilman niitä. Me tulemme tekemään omin voimimme ja sen velr jellisen avun kautta mitä me tairvitr semme, olipa sitten kysymyksessä maamme teollisuuden rakentaminen, sanoen,; ine tiejanptne «nitä adlaläet ••avun" ohjelmat jä aseelliselt sapl-mukset ovat — imperialistien manöö-sen »aUstreetilälaen Ja heidän satelliittien, jotka yrittävät tukkia ne kansamme kurkusta alas, edessä, emme alistu. Täsää yhteydessä t u l ^ meidän ko^ rostaa, että me tulemmie aina roiikai-seniaan ja antamaan kai&ki mahdollinen apuimne Yhdysvaltain, Suiir-britannian. Italian ja toisten maiden kansoille kun ne. puolustautuvat ihmiskuntaa vastaan -tähdättyä rikoksia. Rauhanrintazna ei tmme elsrteitä, ei enempää kansallisia kuin muitakaan. Taistelu kansalaisvapauksten. paino- ja radiovapauden puolesta i l maisevat todellakin laajojen kansanjoukkojen ajatuksen täystyöllisyyden, tasavertaisten mahdollisuuksien, hyö-dyllisempieri ja rauhalliämpien suhteiden puolesta koko tnaallmassa — kalkki nämä taistelut ovat kansanmiesten Ja -naisten taistelua kaikkialla maailmassa. Tästä syystä tämä taistelu ön yksi ja salnä. Jos rauhallisen elämän-yksi osa puuttuu Jossain maailman maassa, niin se uhkaa kaikkia toisia. Fämvastoin sellainen voitto kuin kiinan kansan voitto on kaikkien muiden .voitto. Nämä ovat ne tarkoitusperät. Joiden takia . Kiinan kansa kokoontuu rauhanliikkeeseen nykyään. Ne lukemat-toman suuret määrät allekirjoituksia, jolta me olexmae saaneet rauhanad-ressim, osoittavat kuinka laajalle on levinnyt meidän päättäviäisyytenune taistella. Me tunnemme. sodan tässä maassa melkein jatkuvasti 100 vuotta. Me olemme enemmän kuin valmiit rauhaan. Me vaadiinme sitä. Kiinan m3.§ 1 -'IT km W m kansa haluaa tehdä itselleen suuremman vadin enemmälle riisille Ja samalla se haluaa auttaa koko maailman hyvinvomtla.' Tämän me voimme tehdä toteuttamalla puheenjohtaja Mao Tse-tungm Ja Kiinan Kommunistipuolueen Johdon ohjeita. Tämän me voimme tehdä seisomalla rinnan horjumattoman kallion. 'Neuvostoliiton rinnalla, jota johtaa voimakas J . V. Stalin. Miljoonat jokainen päivä tekevät hallituksemme eläväksi ja kasvavaksi aseeksi. Miljoonat seuraavat päästävää Johtoa. Miljoonat seisovat kallion rinnalla. Ja nämä 475,000,000 herännyttä kiinalaista johtavat ^ koko Aasian maailmanrauhan päämäärään. Voitte öUa vakuutettuja, että me emme pysähdy puolitiehen. •'m ^ Tbrontbs^ huomenna, ^sRyät • i pnä, « 2 * " merkkipäivän j o h d o s t a / ^ ^ Canadan raätatleläisten lakon jchtajat Frank.Sali yasemau^ ja A. B. Mosher .oikealla. "Me vastustamme poliisivaltion sikiötäkin^ sanovat he Suomalaista voita varastoidaan TUkholmaah Helsinki. — (S-S)'Koska vointuo-lanto maassamme on tällä kertaa kulutusta niin paljon suurempi, että ylijäämän vorastoimmen kotimaahan käy-' kunnollisetn varastoimistildjen vuoksi mahdottomaksi ja ettei voita tarvitsisi tällä kertaa viedä ja myöhemmin ulkomailta tuoda, on valtioneuvosto ellen tekemällään päätöksellä oikeuttanut kauppa- Ja teollisuusministeriön tekemään Vomvienti Osuusliike Valio rJ:n kanssa n. 9:000 astiaa käsittävän voinvarastoimisso-plmiiksen. Jonka mukaan ministeriö tule^ oikeuttamaan Voinvlenti Osuusliike Valio rJ:n varastoimaan tämän voimääran Tukholman vapaasatamassa sijaitsevaan volnvarastoimislaitok-seetr. jossa se syväjäädsrtetään säilyen näin ollen tuoreena. K.o. voimäärää ei Austraalialainen tiedemies kieltää vetypommin käytön Melbourne. — Atomifyysikko M. L. E. Oliphant sanoi äskettäin, ettei vetypommia saisi koskaan räjäyttää, sillä se onerkitsee koko sivistyksen loppumista. Hän sanoi, että vetypommi on "pelkkä tuhooja" eikä sitä saisi käyttää missään tapauksessa. EI edes kaikkem loistavimmat vetypommia tutkineet aivot ole päässyt selville sen «kuolettavasta vaikutuksesta. Viljo Heino julistettu kilpailukelvottomaksi HelslnkL — suomen Urheiluliiton Johtokunta on päättänyt julistaa Karhulan Katajaisten jäsenen Viljo Hemon kilpailukelvottomaksi Suomen yleisurheUun eduista vällttämättömän esiintymisensä vuoksL Mitään muita asiaa koskevia tietoja ei ole tällä erää Ottava. — Canadan nniönlsti-nen liike esitti viime tiistaina hallitukselle jyrkbäsanaisen vaatimuksen, ettei nykyisessä rautatielakossa saa ottaa täytäntöön pakollista sovitteldmenelelmäa. • . _ Tämän lausunnon allekirjoittajina olivat: Trades and Labor Qongress of Canadan presidentti Peircy R. Ben-ffoa «ii; Canadian Congre^ of Labo-rin sihteeri-rahastonhoitaja Pat Con-roy; Canadian and Catholic Federation of Laborm presidentti Gerard Picard ja •Rallway Bunning Tradesin yhteisen lainlaatijakomitean puheenjohtaja A. J . Kelly. Mr. Bengobgh Ja mr. Conroy edustaa 1.000,000 unionistia, mr; Picard 90,000 roomalaiskatolista työläistä ja mr. Kelly noin 80.000 rautatietyöläistä jotka eivät ole nyt lakossa. Näiden uniojohtajain lausunnossa sanotaan, että' lakop pakollinen sovittelu on alku "poliisivaltiolle" ja selitetään että'se johtaisi "laittomiin lakkoihin ja liitäisi työsuhdekysy-mykset poUtllkkaan". Lausuttuäan toivomuksen rautatielakon pikaisen sopimisen puolesta, yllämaimttujen unionistien lausim-nossa sanotaan mm. seuraavaa: ". . .Samalla kertaa olemme yksimielisiä siltä, että kaikki riitakysymykset on sovittava cikeamielisesti ja kohtuullisesti.. Me emme usko, että tällainen sopimus saadaan toimeksi pakollisen sovittelun aviUla. Me teemme kaiken voitavamme estääk-semme sellaisen menettelytavan . . . Me vastustamme yksimielisesti pakollista sovittelua seuraavista syistä. "1. Paikollinen sovittelu poistaa vastuunalaisuuden timtaen niin unioilta kuin työnantajiltakta . . . "2. Pakollisesta sovittelusta el ole mitään hyötyä ellei sitä voida toteuttaa. Tämä voi vaatia huomattavaa poliisitoimintaa jotta työläiset saadaan pysymään työmaalla Ja työs-ikentelemään. Kuka suorittaa tämän paikoituksen? Miten? Me emme hyväksy poliisivaltion sikiötäkään. "3. Pakollinen sovittelu edellyttää useimmissa tapauksissa sitä. että hallitus nimittää sovittelijan. Kokemus osoittaa, että tämä taitoltlaa tuomareita. Meidän tuomarimme ovat kUttävästl tehtävänsä tasolla normaalisessa työssään. Mutta, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, heitä ei ole varustettn käsittelemään niitä monimutkaisia asioita, jotka sisältyvät työsiöidekysymyksim . . . "4. Pakollinen sovittelu johtaisi laittomiin korpilakkoihin . . . "5. Pa3collinen sovittelu panee teol-. lisuussuhdekysymykset poliittiselle arenalle. "6. Pakollinen-sovittelu ei tohni...'» Todettuaan vielä sen. että Cana-dässa oli viime vuonna vähemmän lakkoja ja sulkuja kuin Austraalias-sa, missä p^Ulnen sovittelu on voimassa, unionistien laustmnoissa: sanotaan lopuksi: • "Nämä ovat ne syyt, joiden perusteella me vastustamme lainlaadintaa, mikä' pyrkii työmaariitöjen pakolliseen sovitteluun . , ," N-liitoh spesialistin tietoja lakimiehen silmäleikkaukseen Mcliiourne. Aostraalia. —. Eräs täkäläinen silmälääkäri sai tiistaina neuvostoliittolaisestä kirjasta tärkeitä tietoja siltä, miten voidaan pelastaa harvinaista - silmätautia potevan lakimies Gillesple-Jonesin näkö. Vladimir Filatovin asiaa koskeva kirja tuötHn lentoteitse Moskovasta Lontooseen ja sieltä tällaista sUmä-lelkkausta koskevat oleellisemmat kohdat sähkötettiin Melboumiin. Tähän leikkaiifcseen sisältyy silmäterän siirtäminen elävästä siasta. Leikkaus on suoritettava ennen elokuun 31 päivää, johon mennessä potilas tulisi sokeaksi. Nyt tämä leikkaus voidaan suorittaa ensi perjantaina ja lääkäri arvioi, että leikkauksella on 50-50 onnistumisen mahdollisuus. Quebiec Telephone Co. voitot nour hivat kuluvan . vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 60 prosenttiin. • Suomessa fekeiliä paikkojen jäädytys valtalain nojalla Helsinki. — (S-S) — Elokuun 24 pnä eduskunta sai valtioneuvosten tiedonaxmon, jota varten se oU kutsuttu koolle kymmenen päivää ennen kesälomansa päätt3rmlstä. Tiedonannossa, jossa aluksi selostetaan halli-tiäcsen talouspolitiikan suimtaviivoja, huomautetaan, että ellei palkikakysy-mystä voida rauhanomaisesti ratkaista, hallitus katsoo, että sen on pa^o r y h ^ valtalain nojalla uudelleen palkkojen säännöstelemiseen suunnilleen samalla tavalla kuin ennen 5 päivää tammikuuta 1950. Noudatettaviksi palkoiksi vahvistettaisiin ne palkat, jotka ovat muodostuneet toukokuim välityssoplmuiksen ja sen jälkeen tapahtuneen 5%:n indeksikorotuksen perusteella. Tiedonannossa esitetään lisäksi va-kaannuttamisohjelmaa sekä fyysilli-sille henkilöille verohelpotuksia. Tiedonanto pantiin pöydälle seuraavaan istiihtoon eli eloik. 25 pvksi. jolloin suoritetaan keskustelu Ja päätetään hgrväiksytäänkö haUituksen esittämät suuntaviivat talouselämän tervehdyttämiseksi. Yleensä ollaan äsiantmi-tevissa piireissä sitä mieltä, että hallitus saa luottamuslauseen. T]6*ontö. — 10-VUoti6s Cliff Lums-den NeW Torontosta voitti täällä (keskiviikkona Canadan ^ fcaMsallis3n näyttelyn vuotuisen 15 mailin mara-toniulnnin suoriutuessaan matkasta 7 tunnissa. 18 bUnuutlssa ja 5.6 sekunnissa. Hänen;aikansa «li 36 minuuttia ja 50 sekunttia hitaampi kuin vHme vuonna. :>joiloin hän voitti myöskin tömän .voimaa ja' ja kestä-vyjrttä ih^syvän -lupailun. Cliff sai voittonsa johdosta $5.950 palkintorahat.- josta $450 oli. .kierrospaMntoja. Toiseksi sijoittui hamiltonllalnsn Tommy Park Jr javkolmanneksl to-rontolalnen Ben .Oazel. He salvat palkintorahoina $2,752 ja $1,000. Kilpailuun osallistui kaikkiaan: 58 uimaria kim lähtölaukaus ammuttiin Wo^ll.30 ap. Vaikika vesi oli verrattain lämmintä, yli 67 asteen, el veteen jäänyt muuta .kuin 13 'kilpailijaa kun liUmsden saapui voittajana maaliin. Aikaisemmin tte^sitetun nuq^ten sarjan miesten ;maj^ uinnin voitti Gerry McAmee V|fi^uverlsta 24 minuutissa ja 30 s^u^nissa. Detroitilainen George Li^ii^ oli/160 jaardia jälessä ja :'rtoiwhtolatoen Gordie Brockie sijoittui kolmanneksi. Naisten nuorten, sarjan mailin kilpailun voitti ' 14-vuotias Shirley Campbell iPerguslsta. ' 16-vuotias Alanjia Angus- Lakeshore Swim Clubista oli 30 jaardia jälessä ja saman klubin 12-vuotIas" Marilyn Bell sijoittui kolmanneksi. Voittajan aika oli 27.17. ^ - Kummankin nuorten sarjan voittajan ajat olivat noin 'Kaksi minuuttia Canadan ennätyi^tä huonommat. , lJSA:n ^^ilr^sidehtin ! Valtufoksiä' ^i^tetä^^ laajenneitayaksi •''•::X.\. • Washington. : Senaatissa; suunni, teilaan presidentin valtuuksia . laajennettavaksi , sikäli kmn tulee kysymykseen palkat ja hinnat. Senaatin taholta sanotaan, että jos presidentti kcntrollol. kalkkia tavaroiden hintoja, niin silloin hänellä täytyy olla valtuudet kontrolloida palkkoja myöskin; Ranskalaiset jet-koneet törmänneet yhteen Ancerville, Ranska. — Kaksi ranskalaista jet-Oionetta törmäsivät, yhteen täällä tk. 29 pnä ja yksi lentäjä kuoli. Toinen lentokoneista räjähti kun se putosi alas. Toisen . koneen lentäjä laskeutui alas laskuvarjostl-mella. OIKEASSA - • ^ -Kulta "telään __ yi — «ejätystoellot. • ' ' 'y^- r - ' .• • KOKEMUSTA !• Ä = S " O n ifejjön tyttbjä. w vät halua naliätslih." Jenny: /'Mistä sen Oedät?» BIU: "Olen Itysyhyt ^ntä." l..^MAUSKA 3DTTD ^ Eräs hatoen elokuvissa mm nuoren miehen puoleen: " "Jte^ ette i«)i nähdä kuvaa haui,. ni takia, nUn otan sen pois» v' "Älkää vaivatko i t i e t o i t t V '^ n u g mies, , .liattunne im ^ hauskempi kuin tämä elokärä •• EIVÄT EHTINEET .;. Tilallisen pojat eivät osaa läksi : i Opettajan vaatiessa selltvS hö vastaavat: 7^: - - Emme ehtineet lukea tajn meiui oUtuUpalo. < ^ t t y a : ^ M i h ä t ^ ^ ta se alkonrasta kello 9. siihen Ääi nessä teidän olisi pitänyt ne jo lÄ^ /Pojat: — l*lto, mutta me llöiinaä kantaa huonekaluja ulds jo 'viiden ai:käah. y •' y JOB... y : • Neljännen luokan oppilaan koeto- Joltufcsesta: "Jos lapset elVät 'syis ]» kasva isoiksi kun he ovat pieniä, idin he ovat pfemä kun he tulevat IsdlU" toviis TOKO C ST.. Ci syyskB HAMI laina, KALLE TÖBO laina. Näinä dJm ja ov SÄtJN Satoja tJ Voitte lue ONtAB (Joi John Str 24 tl P ia 1:^34 DRÖNTC h i i i i l l l l l H l l i l l Inlmistaa n ävotoia, nl jija, korppi tuotteita. I^iekki ei ilmesty täilä viikolla Koditon nainen synnytti lapsen Toronto. — j^taveteraanl Arthur JOhns saapui tänne viime maanantaina Ja koska helliä'^el ollut asuntoa saivat he yösijan Otmdas-kadun poliisiasemalla, «änen vaimonsa täytyi kuljettaa-fealraalaan, jossa hän sai keskensyntyneen lapsen. Mr. Johns häädettiin pois poliisiasemalta ja lasteiäiuoltoyhdlstys on ottäiiut • hiMliäitlakseeh muustia iapsästa kuunnes äiti pääsee pois sairaalasta. : . Yksi kuoli ja 14 loukkaantui yht^enajossa Rocport. ^ Archie Sexmlth kuoli täällä tk. 28 pnä <kun hänto autonsa törmäsi yhteen Colbnial Ccach Line bussin !kanssa. Samassa onnettomuudessa loukkaantui 14 muuta henkilöä, Joista pahimmin Morris Warner Morrlsburgista. Hänet kuljetettUn tiedottomassa tilassa sairaalaan. Eautatieiakon^ ailienttaman «. lanteen takia ei Liekki i^esty iäl-lä Viikolla, vaan vasta ensi viikolla. Viime viikon numero po^U> tain tällä viikolla niin pian koin pos'täaiitos ottaa poislia ^isiaui taätäteinä lähetettäväksi. ^.ime viikon liekki jaeitUn SÄäbnryssa j a osaksi ympMtstoUi» matta k^U^ ne palkiiu^^uiit, Jotka saavat ixistinsa raniäteitse^ eivät saaneet viime Viikon muut. rba. .^ia korjaantuu W(«q]dB nyt, kuu normaalinen i^otatitlii' kenne taas alkaa. VÄLlTJi • . • » 12-vuotias poika menetti jalkansa Toronto. — Viime tiistaina menetti 12-vuotias Bernard Solomon oikean jalkansa kun hän joutui katuvaimun aUe. Katuvaimun kuljettaja Ross . O*- Leaiy sanoi, että kiin hän oli tulossa Bathurst-kadulta ~ Vaughan radan käännekohtaan hän tunsi, että katu^ vaunu törmäsi Jotain vastaan ja'kun hän meni ulos tarkastamaan, niin hän löysi pojan katuvaimim alta.- Poika ikuljetettimwestem sairaalaan. — Miehille, Jotka b^uavat olla kirjaili jbita. heidän • jjarhäät vuodet sai-notäah olevan 40—44 ikäyiioden .välillä^ näisten35--39 välillä. : Ruotsalainen laiva yhteentörmäyksessä lähellä Bostonia iBpstpn. — Ruotsalainen ihoqttori-lalvaMäsen torinasi; yhteen'^^ ja-aluksen kanssa 20(); mailia , itään täältä: leivässä oli ^iö8^ i p^ Virosta, Latviasta Ja, I^ö nlkkovartloston laiva hinaa Ma^enia tänne.'' Kilpailukutsu Täten kutsumme lilttonune urheili*, joita ja muita urheilun harrastajia osallistumaan rata- ja kenttäurhellu-kilpBllulhm, jotka järJestänJme Jehun urheilukentäUä CSJ:n osaston ja Jehun. yhteisesti järjestämissä sjTSjiili' Iissä syyskuun 10 pnä, alkaen kielloll ap. . \ •• Tohronune runsasta osanottoa nil* hin kesän viimeisiin klsolhinune. Urhellutervelsin Beaver Laken V.- Ja U.-senra JÄa. Vilho Salniinen. Eino Tikkanen. Kilpailuohjelma. Yleinen 5-otteIn. Johon kuuluu 200 m., kuula, kiekko, korkeus- Ja pituushyppy. Alle 17-v. po-jiUe 100 m., kiekko ja pituusbyK>y. Naiset: ioo an., kiekko ja pituusbjppy- Alle 13 V. tytöt ja pojat: 60 m. Ja pituushyppy. Yletaen mailin juoksu. Osanottollmoitukset sihteerille d: R.R. 1, Warthington. Ont. EUel flmol-tusta ole tehty sihteerille kirjeellisesti, on se täitävä 'viimfeistääh puolta tuhiia ennen (kentällä knpailun s9i-teerille. Palkmtoja jaetaan 3 kn^ sakta sarjassa. Alle 13 v. tytöille ja pojUlei annetaan pa&toto k a « jotka ottelevat kaikki lajit loppuo asti. y. i I37BeV( Canadan rautatieliikenne on oUUt seisauksisfsa jo useita päiviä. Jos mi-icään maa on riippuvainen rautateistä niin Canada' on. Huomattavia keskuksia sijaitsee rautateiden varsilla eikä minkään muunlaista liikenneyh-tt^ ttä ole -hiiden kanssa. TäUalsla paikkoja ovat mmJSteep Rock, Armstrong. Naklna ym. • ^ ; Kun on. tullut kysymykseen, rauta- .jtleläisteh lakon aiheuttamat vaikeudet, niin suurlehdlstö ja koko radio-propaganda on kohdistettu lakkolaisia vastaan. Mutta mikäli tiilee. kysymykseen työläteet yleensä,; niin (heidän taholtaan on ymmänretty lakiko-laisten palkkataistelu. Järjestyneet kaivost^läiset. Jotka ovat Joutuneet rau^ii^iakon takia työttömyyteen, i l maisevat käsittäv^sä rautatletyö-läisten taistelun. ErSsikin sanoi: " O - tamme Ilolla osaa rautatieläisten suruun." y-.^y.. • Kapitalistinen suurlehdlstö on jatkuvasti valmistanut mielipiteitä lakkolaisia vastaan.' Jo heti lakon alussa vanhoiliinen" Globe and Mail valmisti niielipiteitä;ja kehoitU haUitus-ta ^yttämään pakkovaltaa lakkolaisia vastä'an> .I3o?tiuim 26 päivän toi-nutuskirjoitiildiässa vsanottim. mm. semaavasti: . "Xanaa el voi kärsiä sellaista vastuutonta iuhkaa sen • olemassaololle'. Jos ihmiset käyttävät ammattiunioil-le köuluvaa oikeutte. yleistä yhteis-, kunnan: hyväksymää inielipidettä vas taan mm heidät täytyy est^ä sUtäu Kafl^en elämän hinta täytyy. olla muutanolen -edellä. HaUituksen vastuuni vt^iaudu lakon sopimisesta.: Sen täytyy t^dä selväksi, ettei sellaista enää tapahdu." • '-^ Tämä lehti luonnollisesti pi^uu rautatieyhtiöiden puolesta. Mitään ei mauilta siitä,, että lakossa olevien rautatieläisten p a ^ t ovat huomattavasti alapuolella maan ke^mäJäräis-ten palkkojen: Unio tiedoittaa. että Canadan 60 teollisuudesta lakossa o-leyien rautatieläisten pallit ovat 55 tilalla palKkarappujen ^päässä. Esimerkiksi tUäpäisen ''radahkot^jaa- Jan palkka oh 63 senttiä tunti.' - joka todellakin on häpeällinen palkka nykyään. Vai&naiseen rautaäen kunnossapito joukkoon * kaksikymmentä vuotta osallistuneen' työläisen palkka on 86 senttiä bntl.- Sekin on/huomattavasti alhaisempi Imin Ontarion työläisten normaalipalkka. Esimer-klksl\ tilapäinen radan. koi^jiiaja saä puolta vähemmän paliiaa k t i^ kein alhaisimmin palkattu (kaivostyöläinen,^- •; 'f y - ' ' f Hallituksen kutsumassa, parlämen-tin yli|3äärälsessä istunnossa., tätä kirjoittaessa, on esitys lakon lopettamisesta lainsäädännön-tietä. Näyttää sUtä. että lakko tätä tietä' tullaan lopettamaani Tyytyvätkö lakkoiaiset tähän toimenpiteeseen .'on eri asia, , -Lähes • : sa(^viIdenkymmenentU'- hannen rautatieläisen, lakSEOutumlnea osoittaa ainakin yhden asian.-Ei missään teollisnudessa, ei edes rautateillä, voida työläisiä pakoittaa tekeinään työtä kurjilla palkoUla. Ei ole kysymys työläisten poliittisista mielipiteistä, vaan eimtärkeästä palkkakT-sjrmyksestä. " HubUmatta siltä, että kapitalistinen suurlehdlstö on tehnyt toikkeffi» kääntääkseen yleisen mielipiteen lakossa olevia rautatieläisiä vastaan, n i i n siinä se el ole onnistunut. Globe and MaUn väite yleisfc^ mielipiteestä on harhaanjöhtaTS. » vain tulkitsee suurten rautatieyhta^• den osakkeenomistajien mielipl*^ Rautatletyöläisten lakko <» tanut inaan elämää, mutta on viir» ^ t ä ä ' lakkolaisia siitä. Nd^toö» kuukautta, ovat lakkolaiset yrittsn» sovitella ja he ovat niokapöydisä^ tunteneet jatkuvasti kohoavat eao- Inistanhukset. Kalkki toivovat lakon P^^^^ Mutta, Öanadan varsinainen varmaankin toivoo, että ^ ^ / ^ tyysit^n. että työläiset, J^^rt^ nollisen-paikan. EUei tähän niin edelleen on olemassa f että rautatictyölälset J<»«J^ icen turvautumaan ^^°f^JZ merkitsee. häiriötä ttmo sessa elämässä. Sitä ei sulnkatf.«»- lEaan halualsL — Uoti. _^ 71 Alge AI N( TIMMI ift 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 31, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-08-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500831 |
Description
Title | 1950-08-31-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
M l
Sivu 2 Torstaina/elök.31pnä---^Thi^^
fi f-f M**
5^
' V ii f J
i V
Pk
Im k
ii
i
mm
' t e : li?
i i
u
Olgan of Ftiuifsb^Oa&adlaxKB* F*»
tabllshfd Növ. etb. 1917, ^AnOuvlzed
as second clasB xnaU tqr the 1 ^
Office Department, Ottawa. Pob^
llsbed thrioe weekl7: Tuesday
tnnirsdays and Saturdays i^y Vapaus
l^lJsbing Company Ltd^ at 100>102
Elm 8t. W;, SudbuÖTf Ont., Canada.
X ^ b r o e s : Biu^nezs QtOce ,^-4384.
B.. SokbL^Edltor W. )SUm^
AdverU^ng zates opon aM^Ucatlon.
Ttanslalion free of chaige. '"-y
TILAUSHINNAT: u
Canadassa: V l vk. 84» 6 M t 855
Ylufirsrelloiissa: 1 ylL 7JOO O^^^l^
eixaxnessä: i « t I T O 6 tt. 425
Tervehdys uudeUe Itdokluiyie
Rautatielakosta huolimatta,' jonka johdosta ei sanoniatdHiä ole k u l jetettu
Canadan pcstissay saimme ^cuitenkin wikon lopulla käsiimme
Superiorissa, Wis. viime maanantaina ilmestyneen "Tyiöroies-Eteeh-
] ^ i n " lehden ensimmäisen numeron.
Sfe öH mJrille miellyttävä tuttavuus ensinnäkin sil«i, eltä^
päivän väUajän jälkeen dli hauska nähdä taas Veljeslehtemme, mfit-t
a erikoisen mifeUyttävä tämä uusi tulokas oli siksi, että se lupaa pelk-iaä
hyvää Yhdysvaltain isuomalaiselletyöyäehh^^
On suotta kieltää sitä tosiasiaa, etteikö kahden päivälehden yhdistäminen
ote vississä mielessä peiääntymisaskel. Se on meikki siitä,
ertä toimipiiri on supistunut siitä, mitä se joskus'menneisyydessä fliH.
Mutta toiselta puolen velj^slehtiemme yhdistäminen^^oteaä vain tämän
foimijpiirin supistumisen tapahtuneeksi tosiasiaksi eikä sitä enää
supista. Tällä pohjalla on tehty, jos näin julistaimattoman sodan olo^
^db&iss^ sää iuväh 1^^^^ termejä, voimien uudelleen
järjestäaÄihki toisia pöhri jä uusia voittoja varten^ :
M^, kuten yeiljiKJä kokonaisuudessaan rajan ete-iäfiuolellk,
öteinnte täysiri vakuuttuneita siitä, että Työmiehen ja
JEltie^päitt yhdistäminen, hiiden toimittajain, kirjeenvaihtajaan j a mui-
^en toimitsijäyoimien yhdistäminen "yhdeh katon alle'' ön sellainen
"perääntymisaäka" joka muodostuu yhteiseksi siunaukseksi sikäläisil-
Ife'iftäänmiehiitemme ja antaa viankan perustan uusille saavutuksille.
Työmies-Eteenpätn lehden ensimmäinen numero oli jo tavallaan voi»
män näyte. Lehti oHintistä monipuolisempi ja mikä tärkeintä s^^
rastaan voimannäyte kansan "kirjeiden runsauden h^uödosiääy mistä
työväenlebtt imiee itselleen jatkuvasti lisää voimia ja opetuksia.
TyömiesrEtcenpäin lehden, takana oin kunniakas historia. Sen
edeltäjät ovat lähes puolivuosiäataa pitäneet korkealla edistyksen jä
lyöväenliikkeen lippua. Ja nyt kun häiden JeKtieh^^^^y^^
mukset ja yhteiset voimat ön yhdistetty saman katon alle, me voim-me-
hyvälla syyllä odottaa lehteä, mikä ennenpitkää saa Yhdysyahatn
suomalaisväestön enemmistön kännatuk^eh jä tuen osakseen. Luonnollisesti
on'kääit^ttävääy että lehtiien yhä^ ykäii^äh ei ole
mikaan kaikkiaparantava patenttilääke, mutta yhdi^
Työmies-Eteenpäin käytettävissä on sellainen määrä kyvykästä ja
tarmokasta työvoimaa, että se voi ratkaista iäkä^äisten työväentehtieh
nykyhetken yhden perusprobleemin--^ palvella v^
lukeutuvaa lukijakuntaansa ja samalla orientoitua niin, että tällä
puoleti .'\tlahtin syntyneet suomalaiset — joilla on lukemattomia
kulttuuri- ja kansallissiteitä vanhempaan sukupolveen — tuntevat
lehtemme omakseen ja liittyvät aktiivisesti sen kannattajakuntaan.
^Me uskomme vuoren varmasti siihen, että Työmies-Eteenpäin tulee
Yhdysvaltain suomalaisille työläisille ja farmareille entistä rakkaammaksi
ja läheisemmäksi yhdyssiteek{si, lie(|onväUttäjäksi ja
kollektiiviseksi tien viitoittajaksi. Vapaus puolestaan puristaa lämpimästi
uuden tulokkaan — Työmies-Eteenpäin lehden — kättä ja
toivdo, että yhteisymmärrys ja yhtetstoinunta lehtiemme välillä tulee
fentfetä läheisemmäksi Ja elävämmäksi.
J . K. Työmies-Eteenpäin syyslevityskilpailu alkaa lokakuun alkupäivinä.
Sen tilaushinta on Canadassa $7.50 vuosi. Paras keino on-i^
itella uutta tulokasta lienee se, että lähetetään Työmies-JBteenpäin
lehdelle uusia tilauksia. .
aiadanie Sim J^-sei» oo Kiinan
deni^^aatlan isän San lat-seiäD
läbijsk rijeiAsam Chiaajp Kä^;-äheA:<-
hinrjaniattbinaite tydUieen K U n ^
kansan demokra^n puolesta M -
net valittiin Kiinan DenutosaiU-Ben
kansantasayaUan varapresi-dehlikiil.
Kiinan kansalaiset parhaillaan kirjoittavat
nimiään maailman rauhan
puolustamiseksi; Szechuanin riisi viljelijät,
jotka juuri äskettäin vapautettiin
sorrosta Ja lukutaidottomuudesta,
pysähtyvät raadannastaan Ja ylpeänä
panevat nimensä rauhanadres-siin.
Tehdastyöläiset Ettiahghalssa ja
koillisessa osassa kokoontuvat työvuoronsa
päätyttyä iheikitäkseen heidän
halunsa maailäian rauhan puolesta.
•Liikepiirit, taiteilijat Ja kirjailijat,
nuoriso ja oppilaat — kaikki ovat
halukkaita antamaan sille oman painonsa.
Jokaisesta kylästä. Jokaisesta
kaupungista kymmenet miljoonat
huutavat |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-08-31-02