Vapaus, October 3, 1950

              sivu 2 Tustaina, lokakuun 3 p, — Tuesday, October 3
^ ^ ^ ^
VmA u^i» ijzeeKty* T^iie<4a78;.
Jos tätä sotaa ei nyt saada Jopetetuksi, Diip se tarki^tttaa e{$il£^
inättä^sitU, että sodan vaara tulee entistä suuremmaksi. On nimit­täin
muistettava, että kaikesta sotarummutuksesta huolimatta Yh­dysvallat
ei ole vielä voittanut I^orean kansaa. Totta tietysti on,
i^Uä. Koreaa tilanteessa on viiineksiHuluneiden viikkojen aikana ta-
,{:>|a|ii^unut täydellinen mmitbs. Korean kansa ei voinutkaan pikaisesti
selvittäk välejään Syngman Rheen mädän diktatuurihallituksen kans­sa
-^kiitos Yhdysvaltain sotilaalliselle,avulle. Yhdysvaltain sotilas-
..ttjahti sai siis huomattavia tuloksia Etelä-Koreassa. Mutta kun
mustetaan ne puheet, joiden mukaan piti saarrettaman ainakin
100,000 iniestä käsittävä armeija Kansantasavallan joukkoja etelässä
— ja;että tästä nuotasta vedettiin kuiteinkin miltei täydellinen "yesi-pm'
— niin silloin voidaan vetää sellainen johtopäätös, että Pohjois-
Kot^a oli valmistunut pahimman varalta. Tuntuu siltä, että kun
l^rean Kansantasavalta havaitsi, ettei se voi Yhdysvaltain asevoimia
lia^tiä pois maasta, niin se päätti vetäytyä takaisin 3S^:nnen leveys­asteen
.taakse. On siis maMoiiist^> ^ttä Pohjois-Korea sai vedetyksi
takaisin huomattavia määriä ase\'oimiaan samalla kun on otaksutta­vasti
tehty valmisteluja sissisodan jatkamiseksi etelässä, jos se tulee
tarpeelliseksi. Kun tähän lisätään se tosiasia, että Pohjois-Korean
iisukkaat ovat jo saaneet pitemmän aikaa n/iuttia kansallisesta va­paudestaan,
sekä tehdä tarpeellisia valmisteluja itsenäisyytensä puo>
lusttniseksij niin melkoisella varmuudella voidaan ennustaa, ettei hyök­käys
38: nnen leveysasteen yli ole mitään paraatimarssia, "helpon
voiton" asemesta, jolla nyt puolustellaan Pohjois-Koreaan hyökkää­mistä,
kuten Hitler puolusti aikoinaan toisen maailmansodan aloittar
mlsta, on odotettavissa pitkäaikainen ja verinen sota, Korean kansa
tulee puolustamaan tuuma tuumalta maataan ja jatkamaan taistelua
k^qlliseeiK voittoon asti sittenkin, vaikka se joutuisi jpksikin ajaksi
turvautumaAn sissisotaan. Selvää nimittäin on, että kansallisen itse­määräämisoikeuden
hedelmistä -maistamaan pääsyytä Kolean kansaa
ei koskaan enää voida pakoittaa siirtomaakansan asemaan. Yhtä
irarm^a myös se, että Korean kansa tulee saamaan yhä suurempaa
k/in^jatiista vapaus^ saa Aasian kaikkien kjuisojeh kan-fVttulclsiaEi
ja myötätunnon, samoin kuin kaikkien sosialististen maiden
ja kaikkieh oikeamielisten ihmisten niöräaliseri myötätunnon^
Kaiifkien oikeus- ja ihmis3ryskäsitteidenanuka^ sota pitäisi
nyt loi><öttaia, ennenkuin se ihmisiä
ja hukuttaa ihmiskuiinan verivirtoihin: Vain neuyott^ieinälla ja pi-keud^
mukaisesti Koreani kansaan suhtautumalla voidaan ihmfskuhta
pelastaa uhkaavasta vaarasta.
jm fcujoittaess? (maanantaina) näyttää siltä, ftt^ Ylidyisvalt^v»
. hflf^aayä imperialismi viittaa kintaalla .maai^np^ k^psojen yleiseen
m ^ ^ t e e ^ ja jatk^ iiyökjcäyssot^^sa I^ojiean jcansaa vastaan
3Sif^ ieyeysasteen pohJQispuoleJIa, si.ten pitly^täen loppnmatUy
'm^isistelv^ JKorjean sodan ja vaaranta*».«sptistö € U [ ^ € p i ^^
iuÄ^Tatijt^a.
' ^ti Vhdysvaltaiii soitainen impetialismi .op .tekopyhästi ;
g^Utt^vyt, että se "vain puolustaa" Etelä;-'K9iea^ ''j^capmujiistjbyök-
^ys!^" vastaan. J|utta *'n<;»pean" j? "helpon" vositon tojjvossa YJi-dysva^
raln sptapuolueet laskelmoivat^ jettä »yt ei .«nää tantta ^mtpn ,
veötpja avonaisen iyiikkäyksen ja valloit«53odan jjeit^ksi. Hyök-
^IjTs 38:.nnen leveysasteen yli vahvistaa täydellisesti Korean ^.ans^n-ta^
ayalli syytökset että Yhdysvaltain nukkehallitus Syngman Rheen
johdoliä suoritti kolme kuukautta sitten hyökkäyksen, kMten oU ai-kais4^
mih julkisesti uhannut, siinä nimenomaisessa: imielessä, että
' Pobiols-Kor^n kansan hyväksi toiminut kansandemokraattinen h^lli-tUÄ
v<>i^aai» kukistaa amerikkalaisten marioneettihallitsijain hyväksi.
2^«*illepantavaa tässä tilanteessa on se, että 'Etelä-Korean" joukot
hyökkäsivät Yhdysvaltain kenraalin määräyksestä ja Juvalfe: 33:,iWiep
leveysasteen yli aikar» jolloin YK:n yleiskokous vasta "harkitsee"
lähetetäänkö YK:h joukot Pohjois-Koreaan 1 YRtn kokouksessa
vaaditaan jpjyt vakavasti Korean sod^n lqpet.tam.ista. Selvää fftiyös
00, e t ö Intian, Neiivostöliiton ja muiden rauhaarakastavien kansojen
tanta Korean sodan lopettamiseksi voittaa jatkuvasti lisää kannatusta.
]^tuU^]^aali MacArthurijaiänen kännättyynsä eivät halua kuulla
i|iuhp^ phtä. He haluavat sötla, et^ä saisivat sotateollisuuskapita-
,li$teiUe^ lisää lihavia hankiotaurakolta. 9e haluavat loppumattomasti
sotatti^iasemia ja halpaa työvoimaa alisti^mista4n siirtomaista. Siksi
feenr^li MacArthur ja hänen kaltaisensa haluavftt hyökätä 38:nnen
Ijiv^ysääteen yli Pohjois-Koreaan. He pelkäävät rauhaa ja siis myös
Ktfr^an kysymyksen rauhanomaista ratkais.ua.
• • •
T^sä yhteydessä näyttää siltä, että YK tn yleisistunto aiotaan ,
pan^l^' "tapahtuneen tosiasian" eteen kuten pantiin Y'K:n Turvalli­suusneuvoston
tynkäkokous noin kolme kuukaiitta sitten. Kuten
niui^tetäati; Korean sisällissoc^an alkaessa li^dy^altain presidentlti
iruilnan antoi määräyksen lähettää sotajoukkoja Koreaan — ja vasta
^ jälkeen tämä toimeppide alistettiin VK:niynkäkokouksenhjr.
Väfcsyttäväksi. Silloin ei kuultu "syytetyn" mielipidettä. "Syyttäjät"
olivat its<5stään muka oikeassa. Ei uskallettu tuoda' yleisen mieli-pUe^
p parrasvaloon nähtäväksi mUä Pohjois-Korean edustajilla pii
asioista- sanottavaa. Yl^dysvaltain sotapuolueqt julistivat .^preaiji
J^ansantasavallan "hyökkääjäksi", määräsivät sotajoukkona "Etelä-
Kori^h''nuld£ehalKtukseh tueksi ja sanoivat YKrnT^
vostOii' tyiikäkokoukselle, että antakaahan siunauksenne tälle '^demo­kraattiselle"
teolle. • • «
>tyt äfötaän öiiieisestl uiisia tämä näytös. Yhdysvaltain presidentti
.dTi^ainäiiJulistisyystuun 21 päivänä-r-ja valtiosih^
llfliajst wnan k^iuian el#;uun 30 pnä — että YK:n p\tää päättää
syta> menevätkö Yhdysvaltain joukot 3^:m>en .leveysasteen yli. Ja­analla
presidentti Truman silloin sanoi, että: Yhdysvallat noudattaa
'YK:n päätöstä asiasta.
„ , Mutia nyt kun YK:n yleiskokous on keskustelemassa siitä lähe­tetäänkö-
YK:n lipun alla sotineet joukot 38:Tjnen leveysasteenvyli,
Yhdysvaltain kenraalit yrittävät panna ihmiskunnan uudelleen la-
|l»&tuoe^nito5iasiaa ^teen. Yhdy^£»ltal^inefivkenr^Uruutnantti »VVal-tpn
HiAValker ei malttanutkaan odottaa YK:n*päätöstä^iasta vaan
antoi lo viirpe lauantain? alaisilleen .Etelä-Korean joukoille l^omen-nuksen^
littää 38. leveysaste. Tarkoitus onilrneisesti se, että .saatai­siin
"horjuvat" piirit Wall Streetin linjalle VK: n. istunnossa. Siihen
a s M ' t ä t ä rajaa ei oltu ylitetty, nousi jatkuvasti vaatimus; että
vet^dvuodatus on lopetettava; Mutta ylitettyään 38:nnen le\(eys-asteen
rajan. Yhdysvaltain imperialistit toivoivat pääsevänsä siihen
astoiaau, että "horjuvien" täytyy tapahtuneen tosiasian johdosta
taipua- ja ryhtyä kannattamaan uutta hyökkäyssuunnitelmaa. Yain
^imtäi selittää sen miksi: kenraali MacArthurin miehet hyökkäsivät
viikon vaihteessa 38:nnen leveysas.teen r^an yli..
: E. J^M^IMiisti,. WfiOds. Oat.,
täjftti J?0 päivänä
.^l^i^f^lW^\Vt^. Woocl8. Ont-,
t^t^'4r4.VMOtta4pi^MUn 3 päivänä.
jgf^ Pinlaii»!. ,9nt., täytti
70 vuotta fiyyjskuun 30 .päivänä-l^
jjnu^b opqentoivötuiosijD päivien
•hJlutosta; >
jP«^^l& —IJetVelalS täältä
pol^oisen ^Unf^lmni^Uta. Täällä on,
;€lefcty ^llalsta 'Jhiyälsrelf^' sitten
niiden mainehikkaiden Liittojuhlien
lUHeen. f>H9Xm Mtoit .tainneet ot­taa
oikein nokka uniakin tässä jär-.
Jestön elämässä. Kaikille el ole siihen
kuitenkaan ollut tilaisuutta, vaan on
täytynyt työskennellä ilman väli ai­koja....
• '-^ .
Mitään surempia ihmeitä täällä ei
ole tapahtunut kansalaistennae kes­kuudessa.
Ei syntymisiä eikä ^kuole-;
man tapahtumia. On ivalp pysytty
"livenls.sä". Tosin Joitakin näitä
kauppalamme asukkaita on siirtynyt
kaivoksista metsätöihin. Ja Jotkut oi­kein
emäntien kanssa. Toivotaan
onnea uusissa työoloissa. Ja samalla
kehoitan että pidettäisiin Vapauden
^a Liekin tilaukset kunnossa, lehdet-hän
m^nhä huristavat melkein kaikille
käpipillekin v9lk$ca Joskus vähän myö­hästyneenä.
Samall^ voisi ajatella tätä
lehtiliikkeen nykyistä raholttamis-kamppallua,
vastata haasteisiin, Ja jos
ei ole haastetta saanut niin lahjoltufi,
olisi O.K.
Viime viikon aikana tulivat kotia
kesl(n Suomessa vierailleet paikka­kuntamme
asukkaat Selma Ja Matti
.Visti. Esteri Ja Hannes Peura ja El­len
Ja Heikki Väyrynen. Tervetuloa
kotiin! Kuulumisia en ole ehtinyt
vielä kyselemään.
Kaksi tärkeää kokousta olisi edessä
.näillä Järjestöihmisillä. Ensimmäi­nen
on torstai-iltana t.k. S päivänä.
Silpiä pldetä|bi tämän osuusliikkeem-me
puoUvuosikokous. Näihin kolEouk-siin
on Qllut viime vuosipa hyvin lai-
.mea osanotto j^enistön taholta. Nyt
olisi aika kaikkien korjata täm^ lais-l^
uus Ja kä^dä käsiksi Joukkoina llik-
,keen Johtoon. Kokous pidetään ku­ten
ennenkin, C8J:n ;Osaston haalilla
. ja .p^^lle ryypätään väkevän puoleiset
.kahsit,
Tplpep kqkQUs op CSdm osaston,
varsinainen kuukausikokous. Joka pi-dgt^&
n en^i sunnuntai-iltana. t.k: a
päivinä kello 7 illalla. Täs^ä koko-uloessa
- tullaan ke^ustelemaan ja
päätt^Qiään^cttä mitä voldaaw järjes-,
tös^sämme tehdä kulttuujrltyön alalla
nyt kulumassa Qlevan syksyn Ja tule­van
talven aikana. Toivon runsasta
(Hsanqttoa Ja toimintatarmoa kaikille
Järjestimme ihmisille. Tulkaa koko-
.ukseen!
Toiskielisten touhuista vähän. Pe­rukkamme
johtavlmraat liikemiehet
Ja erinäiset järjestöt panivat toimeen
täällä, .ensimmäiset. ^bJois-Ontarion
näyttelyt. Jotka pidettiin Ma/j^ntyren
Arenalla. Mielestäni tämä ensimmäi­nen
näyttely oli .hyvip onnistunut,
min näytteUle asetettujen, tavarain
kuin yleisömenestyksenkin puolesta.
Siellä saivat Ihmiset nähdä moma uu-?
simpia kotitaloustavaroita. Joista säh­köllä
toimivat keittovälineet olivat
runsaasti edustettuina Ja yleensä säh-:
koalan tuotteet, Joita-ollvat asettaneet
näytteille ne monet tuotantolaitokset,
jotka nykyään niitä tässä maassa val­mistavat.
Olihan sieUä näytteillä vä­hän
maatalomtuotteitakln, mit^ on
kasvatettu täällä pohjoinen perukoU-la,
kuin myöskin käsitöitä ja erinäisiä
.rakenn|jstarpeita ^ekä myöskin kai­vosteollisuudessa
tarvittavia uusimpia
koneita, Näyttely oli- todella .virkistävä
katseltava, vaikka ilmat sen aikana
eivät olleet erikoisen suotuisat. — H.
Wlnnlpeg. —' CCL:n kymmenennen
v uo.s ikonventlonin merkillepant^ira
seikka on se Innostuksen puute,' mikä
oli havaittavissa piuiakauhua lietso­vien
puheiden yhteydessä J^; SS tosi­asia,
etiä 40 prosenttia edustajista
Istui käsiensä päällä", t.s. kieltäytyi
äänestämässä oikeisto:;iiven «nukana
S8llaiq2s.s3 asioissa kum sähkötyöläls-ten
union erottapiisessa, Yhdysva|tain
sotaohjelman tukemissssa Koreassa
ja "talpusfilosoflsen Julistuksen" liy-vaksymisessa,
Samalla kun porvanlehdet korosti­vat
kommunistivastaisten. noltajahtl-puheiden
merkitystä CCa^:n konven-tlopissa,
fco.siasia kuitenkin on, että
jiäitä .jiuheita kuunneltiin pääasiassa
äänettöminä. Suosionosoitukset, mil-loip
hyvänsä niitä annettiin, olivat
Idimeila. v Ei ol|ut nutään sellaista
pöytiin hakkaamista mikä tapahtui
viime vuoden konventiopissa, .eivätkä
Mosher. .Com^oy, Baron 4a Mdlard
voineet jnostattaa mitään innostusta
hyökätessään "konununismla" ja
!'kop\munisteja" vastaan. .
Tavalliset rivijasenedustajat tulivat
konventipnim saadakseen vastauksen
Joihinkin niihm talousongelmiinsa,
jotka ovat lähtöisin Yhdysvaltain so­dasta
Koreassa. He tulivat konven-tionlin
epäilevma, horjuvina Ja huo-jlestunelna.
Ensimmäisen kahden päi­vän
aikana Reille annettiin tulvimalla
punakauhun lietsontaa mika otettiin
vastaan pääasiassa hiljaisuudella-
Merkillepantavaa myös on, että n^.
kommunlstikysymys, mika esitettiin
konventionllle, ei saanut tavallisten
rivijäsenten kannatiista puheenvuo­roista
kun se tuli keskusteltavaksi.
Puheenvuoroja punakauhunlietsontaa
vastaan käyttivät jotkut progresslivit,
sillä enemmistö heistä pii valmennet­tu
suukapulalla. Johtokunnan ohjel­maa
puolusti vain huippujohto.
CCL:n.jo^to olisi ottanut ns^clelläan
I^annatuksen piiltä edustajilta, jotka
he luokittelevat "ei-poliittisiksl", mut­ta
ei &3lla'sta kannatusta saanm.
Kahden ^ensimmäisen kokouspäivän
aikana kgytti vain .kaksi autotyöläis-:
ten umon rivijäsentä puheenvuoron
ja toinen heiltäkin puhui johtokuntaa^
vastaan, sekä yksi terästyölälsten
imion edustaja. Muiden unloiden
edi^taJ^t olivat äänettöminä. Sähko-tyolälsten
union epädemokraattisen'-ja
sääntövastaisen- erotuksen- suhteeA-> el
luonnollisestikaan annettu puheen­vuoroja
käyttää. Jos tästä asiasta
olisi annettu edustajien pitää puheenr;
vuoroja, nita siitä olisi epäilemättä^
muodostunut koko konventionin vilk­kain
keskustelu. OikeistoJohto käsitti
luonnollisesti taman Ja siksi siitä
asiasta Iiiellettiin keskusteluoikeus.
Miten rivijäsenet todella suhtautu­vat
päivän kysymyksiin se saatiin
nähdä kolmantena kokouspäivän^.
Jolloin konventionllle esitettiin pää­töslauselma
asuntokysjmiyksesta. Se
sai laajan ja yksimielisen kannatuk-'
sen kaikilta edustajilta; se antoi myös
oikeistojohdolle verhon, jonka suo­jissa
he <voivat esiintyä radikaaleina,-
Jotka muka huolehtivat työläisten asi­oista
heti sen Jälkeen kun he ".selviä­vät
kommunismikysymyksesta".
Conroyn, Millardin Ja muiden oi--
keistolaisten taistelumielisiltä tuntu-täan
toiminfäöhlNlJ^ Ja ss puh­distaa
itsensä, heti^aluksi syyttämällä
kcirkeista hinnoista, työnjdlhdyttämi-
^sis4a,p^pj?|a4^ —
\ .epi^^-jfepjc^yentio-
[rdä^^^i^^ on
;mnatt^ j J s ^ ^ ^ l y ^ ^
JökQjS^l^i^
kjn.^a^a-.<^
kipa^eiä^ej^i^s^ tonven^ioniste
Vät ^p]uii«nf^ _k^
sillain '^^i^ • kokpu^essa
••f^^^^^t^^y^n^^i^^i oikeistijo^ton-
'islj^ray^n^ pii'^^'^
- . ,l5eskuud€S£a.jotfci'vaativat'" ollK^^
hetta Canadan suurbisnekselle, sUte.tolmintaoliielmiwl'-nykyhetken vaati-sima
ei kerta kaikkiaan esitetä mi-' musten perusteella.'
KM. Mel Colby
-kapitalisminkin" Ja sen ensimmäisen
osan punakauhun - lietsonta on esi-laistoi,
että herr tri Göbbelskin ihai­lisi
sitä. Toisessa' osassa ilmoitetaan
sitten kapitalismille, :ettei se "voi pi­tää
kaakkuaan Ja samalla syoda sita^
£ekä puhutaan asuntojen tarpeista ja
muista talouskysymyksistä jotka ovat
ylimpärui kansan mielissä nykyailiana.
Mutta "Julistuksen" tämäkin osa
rajoittaa itsensä hurskailla toiveilla
eikä edes vihjaakaan toimintasuunni­telmaan.
Syytettyään Canadan kai­kista
talousvaikeuksista "kommunis­teja"
tassa "julistuksessa" pyydetään
monopölikapitalismilta osaa voitoista
työläisille. Sen taloustavoitteet ovat
seikkoja, jolta Canadan työväestö voi
tukea, mutta sen toiminnan "ohjel­ma"
el jätä mitään huolestumisen ai-
PUil^LASTA YHPESSÄ YUpp^^^A
KIRJ. K. KUMpl^
neet puheet rajoittuivat kuitenkin
jRaulianeMas
täytevaaleissa
Montreal—, Kansalllsmiellhen Le
Devoir-lehtl.tiesi kertoa yllätysuutl-sen,
että St. ^«arle-vaaUpUr^ Mont­realisi
•pldettä.vissä lilttpparlamentin
..täyteyaajeissa tulee olemaan myöskin
itsenäinen sotavastainpii ehdokas
Tieto on otettu vastaan hämmastyk-seUä
Quebecin polUttlglssa piireissä,
vain rauhan kannattajat pitävät sitä
tervetulleena;
Le Pevpir-lehden mukaan tämä
.itsenäinen rauhan .puolustajain ehdo*
kas tulee olemaan Pierre Archam-bault.
joka oli v. 1949 vaaleissa CC-P:
n ehdokkaana, mutta .erosi CCPata
kun el hyväksynyt St. I^urentlrt soi-topolitilkari
ttiemlsta.
jSiihen a$ti kun tieto tuli Archam-
.l?auitln ^dok*aaksl asettumisesta,
pidettiin iiheraalipuolueen ehdokkaan^
ilDxan muuta yaUt^k^ttilemi^ta ^Ir
vänä. koska fäuel^ectn töryt olivat
ilmoittaneet etteivät tule ahtamaan
ehdokasta mainittuun .vaalipiiriin,
enempää kuin Jollette.Ja Rlmouskln
I pilrelhbdEääin. - Myaskään "Valitsi»
yhteen pyjmtöbn: Asimtokysymys olisi
ratkaistava vaaliuurnalla äänestämäl­lä
CCF:n ehodkkalta seuraavissa vaa­leissa.
Niin Pat Conroy kum Millard-kin
ehdottivat (Sam Baronin vastus­taessa
sitä) että asuntokysymyksiä'
käsittelevä lausunto lähetettäisiin ta-:
kaism paatöslauselmakomltealle "lu­jittamista
varten", mutta he häm­mästyivät
kuitenkin kun edustajien
suuri enemmistö paatti, että päätös­lauselmaehdotus
lähetetään takaisin
"välittömiä" toimenpiteita varten.;
Lopuksi hyvaksjrttiin muutosehdotus­ten
perusteella paätöslausshna. missä'.
CCL:n jasenunioita kehoitetaan mo­bilisoimaan
jäsenensä toteuttamaan
halpahintaisten asuinrakennusten
'Vaatimusta.
CCLrn johdon halu välttää kaikkea
välitöntä toimintaa halpahintaisten
asuntojen hyväksi (kuten he väitteli­vät
yhdenmukaistettua palkkaliiket-takin)
perustuu luonnollisesti "Posi­tiivisen
talousfilosofian lausuntoon",
mika esitettiin toisena kokouspäivänä
käsiteltäväksi siinä mielessä, että se
olisi johtona kokouksen loppuajaksL
Tama kaksiosalnep "julistus" "tuo­mitsee"
niin "kommunismin"' kuin
Nuden viiden vuoden aikana, jotka
ovat kuluneet Puolan vapauttaipisesta
fasistien miehityksestä, tama kansan­demokraattinen
maa on saavuttanut
erinomaisia tuloksia taloudellisessa ja
kulttuurisessa rakennustyössään. Puo-
.lassa on tapahtumassa todellinen
kult tuurivahankumous.
Puolan Icansa on lyhyessä ajassa
saavuttanut hyviä tulolssia kulttuu­rinsa
kehittämisessä. Maassa suori­tetaan
laajoja kulttuurlrakeimustöitä;
silla yli 60 prosenttia kaikista koulu-rakennuksis^
tuhoutui sodan aikana.
Entiset koulut on täydellisesti jäl­leenrakennettu.
Maassa on toimeenpantu koulu-uu­distus.
Kouluja on nyt avattu maan
kaikidin Iclrkonkyliin, ja koulua käy­vät
jo melkein kaikki kouluikäiset
lap^. Suurella menestyksella ollaan
siir^^nassä yleiseen maksuttomaan
kansakouluoppivelvoUisuuteen.
Hyvin suulta-huomiota kiinnitetään
sivistyneistön kouluttamseen työl^is-ja
talonpoikaisnuorisosta. Korkea­kouluissa
opiskelevien työläisten ja
talonpoikien. maara lisääntyy Jatku-
TOstir"Tässä ovat smurcna apuna kcrr
keakouluihip johtavat valmistavat
kurssit ja valtion stipendit.
Korkeakouluissa opiskelevien yliop­pilaiden
määrä on kohonnut enem­män
kuin kaksinkertaiseksi sodan-edelliseen
tasoon verrattuna.
Lukutaidottomien maar^ aikuisen
väestön keskuudessa vähenee jatku­vasti,
^hallituksen suunnitelmien mu­kaan
maan koico .vaesto saadaan luku-
.taltoiseksi lähimmän Icahden vuoden
aikana. Joka neljäs kansalainen opis-
.kelee nykjrism Puolassa.
Nuorison kasvatus on eras valtion
tärkeimmistä tehtävistä. .
Kansandemokraattinen järjestelmä
on luonut suotuisat mahdollisuudet
myös talonpo^aiston kulttuiu-ltason
kohottamiseUe. Maaseudulla on suo-,
ritettu laajoja töitä kylien varusta­miseksi
radioilla: Vuoteen 1955 men­nessä
tulee 18,(X)0 kylaa samaan ra­diot,
niistä }o tänä vuorma 6,200 Isylaa.
Tuhannet kaupunkien tuotantolaitok­set
ja virastot avustavat maaseutua.
Maaseudulle, samom kuin kaupunkei-hinkm
on kansandemokraattisen jär­jestelmän
aikana ilmestynyt suuri
mäara uusia kouluja, kurjastoja ja'
Idubeja. Palkastaan klubien maani
on kohonnut yli 9'.6oO:een. Ammatti­liitot
ovat järjestäneet 1,600 kirjastoa
kuntien keskuksiin ja.20,000 kiertävää,
kirjastoa kyliin. '
Puolan väestön kulttuurita&o on
suuresti kehittynjrt:'. Tasta on hyvänä
esimerkkina omatoimisen taiteen ke­hittyminen,
lisääntyvät käynnit teat-
.tereissa, museoissa ym. kulttuurilai­toksissa
jne. Esim. ammattiliittojen
taidekerhojen maära on noussut 4,-
800:sta (1948) 7>669:ään (1949). Vuo­ksien
1945—;1949 välisellä ajalla taide­kerhot
ovat järjestäneet kaupungeis­sa
"ja maaseudulla .71,000 juhlaa, jois­sa
on ollut yleisöä yli 1 miljoonaa
henkeä. Elokuvissa kavi vuonna 1948
95 miljoonaa ja vuonna 1949 118 mil­joonaa
henkeä j/^ museoissa vastaa­vina
aikoma 3,n9iQ00 ja 5,628,000 hen-kea.
.• •••.•.-•>' / •
Väestön kulttuuritason kohoamista
kuvastaa myös lUrjaUisuuden ja sano-1
malehdiston en,t«jtä. suurempi. kysyn­tä.
• • • . - .
Vuonna 1948 Puolassa- kustannettiin
kirjallisuutta 62.5 miljoonaa kappa­letta;
vuonna 1949 \ 73 miljoonaa. kap­paletta
ja taman vuoden suunnitel­man
mukaan.85 miljoonaa.kappaletta.
Sodan jälkeen oiettiin uusista klr--
joista ^0—30,000 kappaleen painoksia,
mutta nyt on monien kirjojen painos­määrää
pitänyt lisätä sataantuhan­teen
ja vieläkin korkeammaksi.
Sanomalehtien yhteinen painosmää­rä
oli vuonna 1949 4.5 miljoonaa kap-^
paletta eli neljä kertaa suurempi kuin
ivuonna 1939. . •
Kansan laajojen .kerrosten kulttuu­rin
ja tietotason. nopeasti kohotessa
on yli 17,000 entistä työläistä voitu
siirtää tuotaimollisen työn johtoon!
Kaikesta voi havaita, että kansan­demokraattinen
järjestelmä on luonut
suotuisat edellytykset Imnsallisen
kulttuurm ja taiteen kehitykselle.
Puolan kansan kulttuuri, kirjallisuus
ja taide elaäkm nyt parasta -nousu­kauttaan.
,
RaillianiiikMiin
en
iirketonlp
teen "ols näkynyt mitään paikk^nto-tamme
touhuista Vapauden palstoilla.
Kesä cn meimyt kaikkine vaÄetaeen.
On saatu kokea kylmää Ja liian mär*
kää. Myöskin paikotellen jää sateen
tuhoa. IJarhakasvit Ja pentoat It^r-sivät
kuii?;udc«tä . syy5pu<?!löBU» kesä^
Joten niistä kuulostaa tulevan huonon-lamen
sato. Muusta viljasta tulee'
keskinkertainen, parempi varsto^JOj
missä ei rakept val^ngolttanut, ,.SJ:Jti
Osaston kokouicsia on pidetty sään­nöllisesti.
Rauhan Adressi Ustoja. on
täytetty useampia. Osanotto niihin
on oUut kohtalaisen hyvä kaikkiin
icansallisuuksiin nähden. -
Saatiinhan keväällä se kauan odo­tettu
sähkö josta saamme vanhoilla
päivillämme nauttia vielä. .Kesävie-
Tailijöita on käynyt nmsaasti eripuo­lilta
maata tei!V^timässä sukulai­siaan
ja tuttaviaan. ^Käväsihän se
joukko laulujuhliUakm täältä. Sen
reissun vaiheista multana olleille oLsi
.sopiva kirjoittaa matkamuistelma.
Hauskaa se ehka oli tavata siellä
vanhoja paikkakuntalaisia ja suku­laisiakin,
myöskin nauttia Juhlaohjel­masta.
24 palva kävimme joukolla tervehti­mässä
J.L3lnosta uudessa tuvassaan;
Vietiin käyntimme muistoksi kiikku­tuoli
jossa hän saa liekutellen muis­tella
menneitä aikoja Ja nauttia rau­hallisesta
vanhan pojan elämästä;
John on ensimmäisiä paikkakuntam­me
suomalaisia asukkaita, ottaen osaa
Joukkctoimintaan ensi aikoina.
Kaunista syksyä kaildlle Vapauden
lukijoille ja kannattajille.
— Yksi joukosta.
mk. 1^
S^N^ BUUMINSA
RuckapaJka» emäntä odotfii
nes kaikki ^ e n 12 ruokavfe
aä ehttayt djoittautua pSjään
rllle. ^ineidniin ryhtyi ma.
hyvin surkean näköistä kaaaT^
oU valmistettu ateriaksi
paloittelun hän kysyi joftalsätamS
palkkaa kukin haluaa. KyronZ?
moitti haluavansa jalkaa.^^
^S^lcln emäntä pudotti UMmm^
3«?J^,ff?f"« ia katsoeTSS
ruo^ilijoihln ÖuskasI: " M J '
Wtä luulette, satajalaksl S?
Eräs ruoikavieraista, joka <fli Jo A
fcinyt saada palan kaulaa viAkoj!
"Sen psrusteeUa mitä voI^jJS
saamastani kappaleesta usfaa, ta
kuuluneen eirakklUe."
tokak. U pnä
Wesfniin^r^
New .VVestinin^ter, Jfi. .C. — Kirjoi­tan
taas pitkjästä 'aikaa .länne|t5.!
Taalla on ollut oikein kaunis Ja läm­min
kesä. onpa ollut Qlkein kuumia­kin
päiviä. Mutta nyt on syksy Jä
tätä kirjoitettaessa sataa kuin saavis­ta
kaataen.
Täällä pidettiin CSJ:n osaston ko­kous
sjr^sk. 24 pnä tulevan toiminnan
suunnittelemilta varten. Enslimäkln
Santiago ¥11,20.000 työläistä on
työttömänä tässi^nJcaupungissa. Työt­tömyys
on ihuomattavasti lisääntjmyt
myöskin muissa maan kaupungeissa.
päätimme pitää Whlst Drlven ja l>ln
gopelitilalsuudeh hotelli I{ussellin'alä-kerrassa
lauantaina iokak. l4 pnä;
Palkintoina tulee olemaan käsitöitä ja
'lopuksi tanssitaan.
Ideillä oli myöskin innokas keskus­telu
fihnin ("PhneänpirLip hävitys")
esittämisestä täällä. Matta koska on
valkeuksia sopivan paikan saannin
suhteen (sillä paildcä, jossa tavalli­sesti
kokoonnumme, on sopimaton)
niin päätimme liienna Vancouveriin,
sita katsomaani Siellä on tilaa suu­remmallekin
joui&olle.
Meillä on täällä mUutakin puuhaa.
Olemme nimittäin vaknistaneet petin
peittoa koko kesän ajan ja nyt näyt­tää
siltä, että-se rupeaa valmistu­maan.
Toivomme/ että kimlähet^-
me myytäväksi lippuja, että kaildlla
paikkakunnilla : avustettaisUn m(>itä
niin mjrynnlssä kuin ostamisessakin.
Siihen tulee lisäksi multakin palkin­toja,
joista en tiedä Vielä yksitylskoh-taisemnUn
mainita kc£ka asiasta ei
ole vielä lopullisesti päätetty.
Panimme Jo myöskin lasten Joulu-juhlahomman
likoamaan, mutta sutä
ilmoitetaan sitten myöhemmin. Toi­vomme
siitä muodostuvan jotakin ai-pTTI
TODEKSI
Vanha herra nousee ensinjniiisea
luokan vaunuosastoon, istuu it^-^.
fcUle ja asettaa:matkalaukkunsa lei"
selle. Vä<hän päasta tulee osastoon"
myös nuori iples, j&iie vahha lima
rientää heti selostamaan: "Päi^j^
varattu, ystäväni jätti siihen' jo «at.
kalaukkunsa."
"Ei väliäsanoi nuoreippi,
laukkua PPlvlllani kunnes ystäiSnne
wapuu Ja sitten annan paildtanl hä.
peUe." .
Juna lahu,. mutta ystävää.«i-iiäky.
.»yt. .. :• ,
'^Teidän ystävänne näköjään mj5.
hästyi,-mutta~meidan el:pa£saa.^taa
hänen menettää matkalaiikkiaan",
vixÄkol nuori.mies ja heitti een ulos
avcnaisesta ikkunasta.
EI SAMAA
^ Haluan paunan voita,
——r. Parhaintako? . ,
— Mita annoitte minulle viime ker­ralla?
— Se oli parasta.
— Antakaa. nyt jotakin toista.
• • •
PUHUI TOTTA
Nu,ori lääkäri sai opistotoverejltaan
puhi^linkutsun saapua neKänneksi
bridge-pelim. Kun han ryht:^ .pu*
keutumasn' kysyi hänen vaimonsa:
''JMepetkö ulos, rakas?"
"Minun täytynee mennä", tuli va­kava
vastaus, "silla tama on tätkeä
tapaus..Siellä on jo kolme läälcM.''
20,000 tervehti maail­man
nuorison
edi^tajiätoa Harbinissa
.Hj^rlldiit. — ^D^mckraattisen Nvori-
\scan-, .Maft^l^napliiton L^us^is^ijo-iipn
kuului myöskin (Tanad^n.edusta-
Ja^ saapui Harhiniin syyskuun Mpnä
"Wang FengmingiUä", nyl{yalkal??Ili
Maudshurian .pikajunalla.
20,000 nuorta Ja myös toisiin iiäluok-
,klin ikuuluvaa ihmistä oli; saapunut
asemalle' lausuakseen edustajiäon
tervetuUeeksi. Edustajisto liitftHie-tl
joukkojuhlaan, joka oU heidän kun-nlalcseen
järjestetty aseman vieressi
olevalle torille.
Ohiar Walemsley, joka .putoili ^*
nadan edustajiston puolesta, saqol
mm: "Kiinan kansan saavuttama-sa-
valtavassa voitossa me näemme
totäutimeen tunnuksen 'yhtenasyys
on voimaa', me uskomme
muissa maissa voivamme tätä ses-räämalla
saavuttaa voiton taistäas-same
rauhan puolesta."
van -erikoista. Josta kuullaan nps
myöhemmin.
Toivon SivupaikkakuntalaisteDkm
saapuvan meidän korttipeUtjlalsnn-teänme
lauantaina lokak. 14 pui-
Hotelli RUssellln alakerrassa # ta­vataan.
— Sylvia Lund.
I4yyät neuvot ovat a i n a . . ,
jäin Union' ei uskota asettavan eli-jdokkaita
näissä kolmessa piirissä. •
Le Devoir-lehden mukaan on Ar-chambault
ilmoittanut, ^ttä hän
"kannattaa Canadan assttumista kan-,
sainvallsissa kysymyksissä suurten
.valtojen, erimielisyyksien välittäjäk­si".
Myöskin että hän "vastustaa
täydeUisesU juuri hyväksyttyä sota-budjettia,.
Joka on uudelleen huonon­taa
kiansan elintasoa".
Ehdokkaaksi asettumisensa syylcsi il­moittaa
Archambaul^ sen, että libe­raalien
ehdokas Joka itannattaa half
lituksen polltijikkaa, ei edusta Cana-danranskalaisten
mielipidettä ja että
osallistuminen sotapolitiikan tukepU^
sfien, tulee jt>l?t.amaap pakolliseen'.«or
tapalvelukseen. Hän my&ikin myytti
CCP:n pettäneen Quebecin sotayas-talset.^
perinteet. ^
.Kuten arvoisat lukijat ja kaikki
niaanmiehemme hyvin tietävät, on
"Vapaan Sanan" toimitus tarttunut
kuin iilimato Wall Streetin sotama-siinan
pyrstöön ja ahkerasti heilutel­len
suuren hirviön rinnalla mitättö­män
pieneltä näyttävää häntäänsä,
Icoettaa parhaansa muicaan antaa
-vauhtia • tuolle masiinalle.
Vaikka se vanha sananlasku, että
"sääsken ääni ei kuulu taivaaseen"
onkin vahvaa totuutta, niin avuksi se
vain on sotahysterian lietsomisessa
pUckumenkin sen puolesta pyristely..
Ainakaan ei kukaan voi syyttää et­teikö
Vapaa Sanan toimittajat olisi
panpeet parastaan, .voittaakseen -Ca­nadan
suomalaisia sodanhetsojain
puolelle.
Mutta asiassa useimmin on kaksi
puolta ja sota-asiassa varsmkm.
Jos maailma syöstään- sotaan ja
ryhdytään käyttämään atomi- ym.
Joukkotuhon aseita, min niitä voi
käyttää tohien nilnktUn tohienkln
puoli,, -jolloin; missään maailman
maassa Ihmiset eivät voi olla kauhell-.
ta kärsimyksiltä ja tuholta turvassa.
"Vapaa' Sanan" sotaintoinen ja
•'p<ötkela" tolfoitus on myöskto ha-yaiimut
tämän ja varmaankin.epäil­len,
etta' monet tässä maassa olevat
maamzii^^emmekin saattaisivat juuri
d^tä syystä. Mttyä raiyiiaiipuplusta-
Jim. on rientänyt selittämään, kuln-jka
Ihmeellisen helppoa sentään on
selvitä atomipommituksesta.
Sehän on Icuin leikkiä vaan, kun
tietaa miten menetellä.
"Vapaan Sanan" tounitus sen tem-punHietaa
ja t.k. 16 p:n numerossaan
antaa tämän "arvokkaan" tiedon
myoskm lukljoiUeen: Ei edes niitä
$150 atomisuojia ! tarvita, joita ura­koitsijat
p^ivälehitien ilmoituksissa
tarjoutuvat rakentamaan. ;
Nain helpostl.se vSanan" mukaan
kay:
"Jos olet ulkosalla, pudottaudu
kohta maahan;« Kääriydy sykky­rälle
Ja koeta suojata ruiuniisi pal­jaita
paikkoja kuten käsiä, niskaa
ja kasvoja. Makaa. kääntyneenä
selin räjähdykseen päin. Vedä
takkisi kaulus ylös Isaulasi suojak-sL
Taivuta kätesi vatsasi alle . .
Kukapa ei njrt tuollaista neuvoa
voisi noudattaa,; varsmlcin kun ei
tuossa "syl^yrässä" tarvitse olla kuin
"kymmenen sekunttia", Initen tuossa
"asiantuntijan" • selostukssssa- sano­taan..
Vielä parempi kuuluu olevan, jos
aina pysyttelet parin askeleen päässä
jostakin suoja/sta, siiloin ei tarvitse
muuta kuin menet' heti' suojaan. Rä­jähdyksen
kuuluu ensin havaitsevan
^'häikäisevästä valosta", mutta sitä
k^hti ei saa katsoa.''se turmelee Ihmi­sen
näön". Joten on aina paras olla
selkä räjähdykseen päm.
: Millä sitten, haistamallako tai Jol­lakin
muulla tavalla voi tietää missä
päm räjähdys tulee tapahtumaan, sitä
ei tässä tavattoman viisaassa neuvos­sa
sanota.
On siinä .vielä toinenkin pulmalli­nen
kohta. .
Nämä "arvokkaat neuvot", tai oi­keastaan
niiden noudattaminen, kuu­luvat
auttavan vain räjähdyksen var-shiaisen
iskualueen ulkopuolella
ehkä parto mailin päässä.^
Samassa kirjoituksessa mis;^ edel
lämamittuja "viisaita^' Ja "lohdutta­via"
neuvoja ani\etaani sanotaan
myös; että "atomivoimakomlsslopi us­koo,
etta sellaisia mat^dollisuuksia
eloonjäämiseen on'
Turhaahan siis on pelätä Ja vastus­taa
atomisotaa, kun kerran ainakin
jollakin on "mahdollisuuksia eloon
jäämiseen'.'. • • •
Eäelleen samassa kirjoituksessa
lainaten "The Effects of Atomlc
Weapons" kirjassa olevia-selostuksia
kerrotaan, että seDatsen atönnlponi-min
kuin Japanissa käytettiin kuolet­tava
vaikutus ulottuu suunnilleen 2
mailin päähän, hyvin tappavien gam-masäteitten
".vain" 9.000 Jalan päähän.
Jos nyt ajateltaisiiPkin, että' mrky-aikaiset
atomipommit — jättäkäämme
vetypoaunit sivuun—• ollstvä* vaikka­pa
vain kolrriffpnpffSPn- ypltin^lfk^^iip.
pia, nim eihän tarvitsisi muuta Jenin
olla noin kolmen mailin - päässä tär
Jähdyskeskuksesta, kun hyvälle "syk­kyrälle"
kiertyneenä olisi mahdolli­suuksia
eloonjäämiseen.
Kukapa ei nyt esim- New Yorkissa,
Detroitissa tai vaikkapa Torontossa,
osaisi olla 3 mallin päässä maassa
sykl^yrässä kun atgmlytmmi putoaa.
Se jolca el osaisi oäa saisi- syyttää it­seään
tyhmyydestä — Jos mitätln
syyttämistä enfiS olisi. ^
Nöhi "järkevästi" ja helposti
märrettävällä": tavalla sotaa Ihannpi'
visaa piheissä selitetään se, kua4%
ihm?eh'helppoa on säästyä sodan tu­holta.
Mutta eiköhän siltikin jokainen ta-vaUineh'
Ihmhiert. sellainen J<?nlo
ijäässä on vielä vähän muutakin toin
täitä; Ja sahajauhoja, katso parj-maksi
toimia nim, ettei tuolla»»
kauheaa hävitystä tulisi. Vaikkapa
Joku saattaisi toivoakin olevansa al-lainen
onnenpoika; etta sattuu p(J-min
tipähtaissa olemaan 2^3 taaSia
päässä räjähdyspaikalta, niin pitkäl=-
si tulisi yrittää atoa olla selitä oiteaan
suuntaan käännettynä ja taönkan-lus
pystyssä.
Sota on estettävissä ja se voldaaa
estää maailman ihmisten Pää^tf»^
yhtelstohnhinalla. kuten MaalfiaaB
Rautiankongressi esittää.
Kirjoittamalla nimensä ranbanjö-'
llstukseen voi jokainen yksilö,
miUoonat yksilöt, heittää p a j^
raiihan voimien puoleUe ja «uod^
sellaisen esteen. Joka voi P i ^ " ^
sen helvetillisen hirviön -
Joka nyt uhkaa maailmaa suoiw
nialla tuholla kuin mlUoInkaanenno-
Mltä iloa on Jopkhi
itsensä kiertäneen «"«Isen i « t o ^ ;
sesta. Jos mUjoonat ihmiset, ra^
satalsen työn ja ponnistusten tosm
kulttuuri ja.sivistys tuhotaan?
Jätämme sen sotamtoilijain vastot­tavaksi,
.»aa-
Me puolestamme kannataniineJ»^
haa. atctolpommln Ja ^""^J^i
kotubon aseitten hävlttämisajj^
«n Vähentämistä.^
maissa.v rauhaa, sivistyksen, koi»^
rto Ja ihinlrten hyvinvoinnin ed»»-
mista. — KuUdirL