1949-11-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siro 2 Torstaina, marrask. 24 p, — Thursday, Nov. 24 j Of fSönftdi Ci^iii(ttmi lfor.ttbl917. Atithnrhifrt dui maU b7 tbe Poft OfXiee Degtxtagat, Otteva. Pob-llJbed tfaxke veekly: Taesdays. Pabttbtnc Ontnpany Ltd^ at 1 0 0 - 1 03 W« Budbmy, Qirt, Canada. Bdttädal Otfle» KSokiL XdttarW.BEl8Dd, Iblltxv addTMi Boa Bodftay, O"*'"*»' Adrerttoim ratc» apon appBcatfcML Tmittlatlon free of ebaifa^^ TILAVBHJmAT: Canadaaa: 1 vk. & 0 0 d kk. & 3 5 9tk.tO0 ThdyiralloiMa: 1 rfc. 7JOO • kk. t;80 1 fk. 7 M e kk. 4 3 8 Mitä muut sanovat Ystävästäsi sinut tunnetaan Noronicin palo J A TAALLA P U H U T A AN " Y t U X Ä M Ä T U O T T E I S T A - M a a i l m a n ruoliatavatuotanto X e i r Yorfc. — Sinä m a a n a n t a i n a joll o i n C I O : n j o h t a j a t ryhtyivät Cleve-ei landiKsa toteuttamaan valtiodepart- Tuomari Kellockin raportti syyskuun 17 pnä Toronton satamassa tapahtuneesta Noronic-laivan palosta, niissä 118 ihmistä menetti henkensä, on ankara syytöskirjelmä Canada Steam- ; ship Lines Ltd:iä ja sen virkakuntaa sekä ohjelmaa vastaan. Kuten muistetaan, Canada Steamship Lines Ltd. on juuri se yhtiö mikä aloitti sisävesillä Canadan merimiesunioa vastaan iten paheellisen punakauhukampanjan, jonka seurauksesta valtamerilaivoissa työskennelleet canadalaiset merimiehet pakotettiin äskettäin kuusi kuukautta kestäneeseen katkeraan lakkotaisteluun. Tuomari Kellock kysyy, "mikä aiheutti Noronicin ihmishenkien menetyksen" ja vastaa mm. seuraavaa: "Höyrylaiva Noronicin ja ihmishenkien menetys johtui siitä kun omistajat ja virkailijat eivät: a) pitäneet jatkuvaa palo-patrullia . . . b) ei ollut satamassa oltaessa mitään järjestelyä niiten harjoitetut miehet lähetetään nopeasti palopaikalle... c) vain 15 miestä 171:stä oli palveluksessa... d) ei ollut mitään suunnitelmaa miten matkustajat saadaan tulipalon sattuessa pois laivasta . . . e) miehistöä ei ollut asianmukai-sesti harjoitettu tulipalon sammutusta varten . . . " Tämä sellaisenaan kruunasi kaiken sen laittomuuden ja mie- " fivaltaisuuden mitä Canada Steamship Lines Ltd. on harjoittanut työläisiään ja heidän edustajaansa, merimiesten unioa vastaan. Näin huolimattomia ja mistään välittämättömiä matkustajiaan ja asiakkaitaan kohtaan ovat sellaiset työnantajat, jotka omia sopimuksiaan ja maan työväenlakeja rikkoen pakottivat valtamerilaivojen merimiehet katkeraan lakkotaisteluun, murskasivat niissä toimineen Canadan merimiesten union ja käyttivät apunaan kurjaa rikkuri kaartia omien voittojensa edistämisen hyväksi. Muistaa nimittäin sopii, että Canadan merimiesunio on moneen kertaan varoittanut, että on matkustajille hengenvaarallista kun yhtiöt käyttävät tottumatonta työvoimaa ja kaiken lisäksi sitäkin liian vähän laivamie-histönä. Nyt tuomari "fCelföckm raportissa myönnetään asiallisesti sekin, että merimiesten unio on ollut tässäkin asiassa oikeassa. ' Torontolainen torylehti Globe and Mail riensi toimituspals-tallaan puolustamaan laivayhtiötä selittämällä, että kukaan ei ole tapahtumasta vastuussa, sillä hallituksen tarkastajat ovat katsoneet epäkohtia läpi sormiensa. Tosiasiassa tuomari Kel^ lockin raportissa osoitetaan, että hallituksen viranomaiset, joiden pitäisi valvoa matkustajien ja työläistenkin turvalli-suussuhteita, ovat olleet kovin "hellätunteisia" ja suvaitsevaisia tätä mahtavaa laivayhtiötä kohtaan. Ja muistaa sopii, että hallituksen edustaja vihjasi alahuoneen istunnossa, jotta tämän suuren onnettomuuden johdosta Canadan merilakia vihdoinkin korjataan — seikka mitä merimiesten unio on vuosikausia vaatinut. Mutta Globe and Mailin toimittajat ovat lapsiakin naiyimpia jos he otaksuvat canadalaisten uskovan, että Canada Steamship Lines Ltd ei muka tiedä eikä tunne laivaus-säädöksiä ja ole velvollinen niitä noudattamaan ilman eri-koisohjeita. Yksityisen kansalaisenkaan kohdalta ei sanota tietämättömyyden kelpaavan puolustukseksi oikeudessa, vaikka heillä ei aina ole mahdollisuuttakaan tietää lain "kaikkia .koukkuja", mutta suuret laivayhtiöt, joilla on omat lakimies-palvelijansa jne. tietävät ja ovat velvoitetut tietämään lai-vaussääntöjen kaikki kohdat. Noronicin palossa menetettiin ainakin 118 ihmishenkeä ja heidän joukossaan on vieläkin 7 tuntematonta ihmistä. Tällainen hirvittävä onnettomuus, mikä johtui siinä määrin laivayhtiön ja sen virkailijain edesottamisista, että laivayhtiö mää^ rättiin maksamaan suoritetun tutkimuksen kulut, pitäisi velvoittaa sellaisiin lainopillisiin ja muihin varotoimenpiteisiin, ett«^ toista samanlaista onnettomuutta pääse kehittymään. Puhelin pitäisi kansallistaa • Bell Telephone-yhtiö, mikä jokin aika sitten esitti trans-porttikomissionille vaatimuksen puhelinmaksujen korottami- ' seksi 20 prosentilla, on kiiruhtanut nyt vaatimaan hetikoh-taista kymmenen prosentin "väliaikaista" korotusta 'Quebecissa ja Ontariossa, sillä yhtiön tulot eivät kuulema riitä tarpeeksi suurien voitto-osinkojen maksamiseen! Mutta milloin suurpääoma sitten saa "tarpeeksi suuria voitto- osinkoja?" Ja jos kerran otaksutaan, että työläisten pitää hyväksyä palkankorotusvaatimuksissaan lain määräämät sovittelu- ja "tuomio-istuimet sekä "kylmenemisojat" jne., silloin luulisi olevan itsestään selvää, että Bell-puhelinyhtiökin — miljoonatuloistaan huolimatta — joutaa odottaa asiansa käsittelyä lain vaatimassa järjestyksessä. Tosiasia luonnollisesti on, että suunnattoman suurista voitoistaan huolimatta mitä puhelinyhtiö on monopoliasemansa perusteella kiskonut, Bell-yhtiö haluaa saada entistä suurem- • pia voittoja kansanjoukkojen kustannuksella. Sen 20% hin-nankorotusvaatimus — minkä transporttilautakunta epäile-t- mättä hyväksyy jos ei kovempaa protestiliikettä nouse — . merkitsee, että ne yksityistaloudet, jotka ovat tähän mennes- ., sä Torontossa maksaneet $3.60 puhelinmaksua kuukaudessa, ' • joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan $4.75 ja ne liikelaitokset, jotka ovat tähän asti maksaneet $7.50 kuukaudessa, joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan- puhelimestaan $12 kuukaudessa. Pienemmissä kaupungeissa korotus olisi $3.50—$4.25 yksityistaloudessa jne. Näistä muutamista tilastotiedoista jo näkyy kuinka suunnattoman suuren lisäkuorman puhelinhintojen korottaminen kansakunnan harteille sälyttäisi. Ja Bell puhelinyhtiö suunnittelee tällaista kaappausyritystä aikana, jolloin sen yoitot ovat ennätystasossa! K im Sudburyn mainehikas kaivosmiesten unio keskusteli ' tästä asiasta viimeksipitämässään kokouksessa, se päätti lähettää liittohallitukselle voimakassanaisen protestin puhelihmak- ' sujen korotusta (kuten vuokrienkin korotusta) vastaan. Kaivostyöläisten union kokouksessa viitattiin aivan oikein siihen tosiasiaan, että "Bell Telephoneyhtiön suuret voitot eivät puhu puhelin taksojen korottamisen puolesta". Paras ratkaisu olisi se, että puhelinlaitos kansallistettaisiin — otettaisiin sopivin järjestelyin valtion haltuun ja siten kansan palvelukseen. Sellainen toimenpide "vapauttaisi" Bell-yhtiön yhä suurenevan voittoiluhalun tyydyttämisvelvoUi-suiidesta ja antaisi maan väestölle jonkinlaisen sanavallan tyydytä vielä tarvetta: F A O <YK:n Raoka- j a maatalousjärjestö) — A P : n uutistiedon otsikico marraÄ. 20 pnä. • • • " P U . V A I S E T " O V AT K A I K K I A L L A P A H O J A ~ Punaisten kahdeksan k r a n a a t t i on osunut brittiläiseen l a i v a a n — aid-bury D a i l y S t a r i n lauantainen otsikko uutistledossa .missä kerrottiin, että C h l a n g ICai-fihekin sotalaivat olivat ampuneet kahdeksan kertaa brittiläistä 2.643 tonnin höyrylaivaa, Louise M o l l e r i a , mikä tQdellisuudes.sa paken i K i i n a n punaisten suojiin Shang* h a i n satamaan. K A L L I S T A H O M M AA T Y 0 1 ' X T E K E V I L L E Työläisten t u n t i p a l k k a (Suomessa) on keskimäärin 80 mk. Työmiehen pitäisi työskennellä 225 m i l j . t u n t ia maksaakseen Suomen valtiolle deval-vatioiden aiheuttaman valtiovelan l i säyksen, j o k a o n 18 m i l j a r d i a mk. Suomessa on 250,000 teollisuustyöläis ta. Jos devalvaation tuottaman v a l tiovelan lisäyksen maksaminen jätettäisiin heidän tehtäväkseen, n i i n j o u . tuisi kukJn heistä työskentelemään 900 tvmtia. TcdellLsuud€.ssa tätä valtiovelan l i säystä ei makseta kerralla, vaan se jää p i t k i k s i ajoiksi rasittamaan k a n saamme. Siitä maksettavat korot jäävät veronmaksajain rasitukseksi. Sitäpaitsi valtiovelan suureneminen lisää Suomen riippuvaisuutta A m e r i kasta. — D L P . H e l s i n k i . P U O S K A B E I T A O N K A I K E N L A I S IA 1 0 8 O N " U S K O V A I S I A " Newsweek-niminen j u l k a i s u j u l k a i s i marraskuun 14 p n numerossaan u s konnon asioita käsittelevällä sivull a a n kuvan, mistä näkyy " u s k o l l a p a - r a n t o j a " Bruno Groening, jonka s a notaan vetäneen tuhansia sairaita ihmisiä Rosenheimlin, B a i j e r i s t a . Tämä " u s k o l l a p a r a n t a v a " puoskari k e - h o i t t a a kuulijansa "heittämään pois sairautertsa" — j a siinä k a i k k i . Sjrj'- tökslln, että hänen t u k i j a i n s a joukcs-sa on entisiä korkea-arvoisia natsej a , " u s k o l l a p a r a n t a v a " G r o e n i n g vastaa, ettei häntä kiinnosta maalliset seikat. m e n t i n määräystä, o l i t o i n e n k i n k e n . v e n t i o n i n koolla A t l a n t i c Cityssä ja sen puhujana o l i L e o C h e m e . Tämä o l i National P a i n t , V a m i s h a n d L a c - quer-yhdistyksen konventioni. Cheme on herrasmies Joka tunnet a a n "työväensuhtelden" auktorlteat-t i n a <ja m i l t e i k a i k k e n a muuna) sen vuoksi k u n R e s e a r c h Institute of A - merlca, minkä j o h t o k u n n a n jäsen hän c n , juliai5i v. 1946 työnantajille käsik i r j a n siitä miten päästään eroon imioiden vasemmistolaisista j a m i t en heitä pitäisi käsitellä. Hän neuvco yhtiöltä myös veroasioissa. Puheensa jälkeen tämä "työväen-suhteiden" e r i k o i s t u n t i j a pyysi yleisön joukosta ky.symyksiä. Juuri samaan a i k a a n j o l l o in M u r r a y Clevelandissa mustamaalasi vasemmistolaisia syyttämällä, että he " o v a t yhdistäneet kätensä Wail Streetin kanssa", eräs m a a l i - j a vernissa mies nousi Istuimelt a a n A t l a n t i c Cityssä j a k y s y i C h e r - neltä, että "edustaako union jcÄitaja jäsenjoukkojen mielipidettä"? Cher-n e n vastaus, j u u r i sellaisenaan kuin P a i n t J o u r n a l D a i l y sen raporteerasi, o l i seuraava: "Yleisesti puhuen unioiden rivi jäsenet odottavat Ja haluavat enemmän mitä nykyiset 'työväenjohtajat katso, vat että heille kunlun. Tämä edustaa pemsieelKsta munto&ta Amerikan työ-väenasioissa. Työväenjohtaja on v i i meisen kymmenen vuoden aikana n i - , Kirj. George Morris retmat oppimaan Joitakin tmiseikkoja ekOBOmiarta. "TäaBi oa fayrfn töfeninen polkkeas sillien. Sählcö^öläirtco tmio (UE) «m yksi. Sälikfttyöiäisten onion Johto vaa. tii 10 kertaa enemmän o l t ä Jäsenistö katsoo keidovaa itsälecn. Xohn L. Lewis on,aina oltot kankana Jäsenistönsä edellä yaatfrnnkslssa, miAta esimerkiksi aototeoIKsaiiaeaB» ^ teräs-teöUistmdessa Johto on yrittSnyt oUa iulUtsevänä voimana, sivumennen san o ^ paljon TibefnmäaBä uäärässä mitä se yksityisesti oskOo olevan tarpeellista. "Sfntta johtajat tekevät Jaiiiavia kompromisseja sen välillä mitä ^ s e - nistö vaatii heiltä Ja mitä heidän täytyy hankkia etteivät menetä toimiaan, j a minä loulen, sivumennen sanoen, että ajan kuluessa, te näette tämän l i sääntyvän, siliä vähän kerrallaan, teidän työväenjohtajanne tulevat yhä enemmän opetetuksi yhtei^Eonnan Jäseninä, enemmän j a enemmän y h . dyskonnan hnomatt«vaksi Jäseniksi Heille tulee mielenkiintoa omiin omai-suuksiinsa. He menettävät kuuman nuelenmalttinsa j a Iieistä on kehitty. mässä konservatiivisia kansalaisia. "Htidän rivijäsenensä eivät knften-kaan tole samassa tempossa konservä-tiivisdcsi Ja te havaitsette hetken kulottua että rivijäsenet heitliävät pofs onion Johtajan Ja vetävät esiin uutta j a nuorempaa verta mikä paremmin tulkitsee jäsenistön 'tahtoa. Ja yksi lUifuen setldEa täiH|än on se, ^ a sdbiset miehei kahi miip M m A j Ja Wsitcr Beather edoaäUhrat teoBEsn- Ot^ enenmöm biUitBeTää voinma loabx vaatimnflkeo kehittämistä. "JMm L. letrB. Fitzgerald eAnia^ vat vastakohtaa. Jos Mnrray toteuttaa nhkanksensa, nnio tolee lähemmäksi sitä että Cie puhdisteitaan kan-sallisesti vaatimnsten kdiitajistä Ja kontrolliin ^ ryhmä mikä hillitsee jäsenistön vraatimnksia.*^ T^mä on yhden huomattrimmah "työväereuhteiden" j a veroauktoritee-t i n neuvf liikemiehille. Hän on R e u t h e r l n j a M u r r a y n ystävä, puolust a e n heitä teollisuusmlesten piireissä. S i v i m i e n n e n sanoen hän tulee s o s i a l i . demokraattien oikeistoryhmästä (hän o n D a v i d D u b i n s k y n y s t ä v ä ) . .. Hänen vastauksensa antaa hyvää a j a t t e l un a i h e t t a myös A m e r i k a n u n i onisteille. Hän neuvoo yhtiöitä, ettei n i i d e n pitäisi tuomita k a i k k i a työ-väenjohtajia. v a a n että heidän pitäisi tehdä ero n i i d e n suhteen j o t k a ovat v a l m i i t pelaamaan palloa ("hillitsemään") j a n i i d e n välillä, j o t k a ajavat jäsenistöä suurempiin v a a t i m u k s i u i. Hän panee myös merkille, että u n i on o i k e i s t o j o h t a j a n k in täytyy t o i m i a j os jäsenistö sitä t i u k a sU v a a t i i , t a i m u u s sa tapauksessa hän menettää toimensa. Lopuksi hän selittää työnantajille m i t e n vasemmistolaisten poistaminen säästää h e i l l e r a h a a. C h e m e sanoi kylmästi j a selvästi minkälaiset työväenmiehet todella nukkuvat yhtiöiden miesten kanssa. Huomautus Toronton naisOle -Toronto. — Manantalna, t k . 28 poä on Don-haämia ylänen naisten kokous alkaen kdio 8 illalla. Kaikki tenretoltlttta. Vatikaani on veJiiieillyt ja edelleen velil(eilee taantumul(sen hyvältsi Arvokas tieto- ja lähdekirja ilmestynyt paljastaen Rooman kirkon törkeän vehkeilyn^ Maailman suurin jäänsärkijä tehdään Suomessa Helsinki. — (S-S) — "Jääkarhun" j a " V o i m a n " Neuvostoliitolle luovuttamisen yhteydessä muodostui Suomen jäänmurtajakaartin raskaam-mantyypplsten alusten k o h d a l l a paha a i i k k o j o k a o l i s i t a l v i m e r e n k u l u n häi-riintymättömän jatkumisen k a n n a l ta välttämättömästi täytettävä. Jo vuoden -47 alussa r y h d y t t i i n k i n toimenp i t e i s i in uuden jäänsärkijän a i k a a n saamiseksi. Viime vuoden kesäkuussa t e h t i i n sopimus Hietalahden telakan kanssa uuden särkijän rakentamiseksi j a nyt ovat suunnitelmat kiteytyneet s i l l e asteelle, että rakennustyöt voidaan Värtsilän H i e t a l a h d e n telakalla a l o i t t a a heti vuoden vaihteen jälkeen. Aluksen sähkökoneet valmistaa Strömberk j a kuusi pää-diesel-moot-t o r i a sekä 3 apudieseliä on t i l a t tu Ruotsista. Aluksen rakennuspiirustukset ovat j o suurin p i i r t e i n valmiina, joskin eräiden yksityiskohtien lopullinen muoto on vielä avoinna. Niinpä esimerkiksi alkuperäisiin rakennussuun, n l t e l m i i n sisältyi l a i v a n varustaminen kolmella p o t k u r i l l a , mutta nyt o n k in päätetty, että l a i va saa k a i k k i a a n 4 potkuria, joista kaksi keulaan j a t o i set kaksi perään. Uudesta jäänsärkijästä tulee h y v in voimakas, uudenaikainen j a käyttökelpoinen murtamaan p a k s u j a k i n jäitä. Aluksen neljän j o t k u r i n teho o n yhteensä 10,500 akselihevosvoimaa •kuuden Dieselmoottorin kehittäessä 12,000 hevosvoimaa. Dieselit ovat suunnilleen samantyyppiset k u i n " S i sussakin". Murtajasta tulee m i t o i l t a a n suunnilleen entisen "Jääkarhun" verrattava, ainoastaan pituutta sillä on kolmisen metriä enemmän uppou-man ollessa n . 4,500 tonnia. A s i a n t u n tijapiireissä kerrotaan, että uuden jäänsärkijän murtokyky on suurempi k u i n millään muulla jäänsärkijällä koko maailmassa. Ybdysvallqjssa on tällä hetkellä tosin samaa suuruusluokkaa olevia murtajia, mutta niiden suurempi uppouma vähentää jossain määrin niiden murtokykyä. Suunnitellusta aluksesta tulee muutenkin täysin nykyajan k a i k k i a vaatimuksia täyttävä alus, mm. s i i h en asennetaan 2 r a d a r - l a i t t e i t a . Myös päällystön j a miehistön muka^niudesta o n pidetty huolta, laivassa o n y k s i t j i s h y t i t j a e r i t y i n e n päiväoleskeluhuone. — O n l a s kettu, että jäänsärkijä valmistuu tästä hetkestä suunnilleen kolmen vuoden kuluttua, siis talvikaudeksi 1952 —53. K o l m e uutta satamajäänsärkijää valmistumassa. Helsingin, T u r u n j a P o r i n lähiaftolna valmistuvat uUdet satama jäänsärkijät ovat suurena a p u - K a t o l i s e n k i r k o n häikäilemättömyys on v a r s i n t u t t u asia k a i k i l l e v a n h a n a j a n historian h a r r a s t a j i l l e polttoro-vlolneen, sotineen j a i n k v i s l i t t o r e i - neen. Mutta Rooman k i r k o n äskel-sempi historia e l ole k u i t e n k a a n vars i n h y v i n tunnettu. Siitä saa k u i t e n k i n erittäin hyvän käsityksen i t a l i a laissyntyisen Avro M a n h a t t a n i n k i r j o i t t a m a s t a teoksesta " T h e V a t i c a n i n W o r l d P o l i t i c s " , j o n k a o n kustantanut Gaer Associates New Y o r k i s s a . Tätä arvokasta 420 s i v u i s t a k i r j a a levittää Canadassa mm. Progiess Books, 95 K i n g St. E a s t , Toronto, Ont. K i r j an h i n t a o n $4.50 j a se s o p i i v a r s i n h y v in j o u l u l a h j a k s i k i n koska se o n h a r v i n a i s l a a t u i n e n tieto- j a lähdekirja. L u o t u a a n laajan j a perusteellisen katsauksen katolisen k i r k o n t o i m i n taan, vaikutusvaltaan j a pyrkimyks i i n e r i maissa muutamien kuluneiden viime vuosikymmenten aikana, t o teaa k i r j o i t t a j a yhteenvedossaan, " e t tä katolinen k i r k k o o n u s e in j a t e hokkaasti ohjannut nykyisen histor i a n peräsintä . . . K u t e n on t a p a h tunut menneiden vuosisatojen aikana, käyttää katolinen k i r k k o hyt j a t u l e vaisuudessakin kaikkien mahdollisuuksien mukaisesti j a säälimättömäs-ti viekkauttaan, tarmoaan j a t a i t o a an ehkäistäkseen edistyksen voimien menestyksen nykyisessä yhteiskunnassa . . . taistellen sosialismia j a sen v a l - tiomuodokseen omaksuneita maita vastaan — maailmanlaajuisessa r i s t i - retkessään kommunismia j a Neuvosto- Venäjää vastaan". Kii*jassa todistetaan miten paavi j a i i o o m a n k i r k k o ovat olleet pappineen, piispoineen j a k a r d i n a a l e i n e e n Mussol i n i n , H i t l e r i n , F r a n c o n y.m. f a s i s t i - d i k t a a t t o r i en takuumlehinä "pjTkles-sään säilyttämään vallitsevan t i l a n teen entisellään t a i siirtämään h i s t o r i a n kellon viisarit taaksepäin, l i i t toutuen sitä varten kaikkien n i i d en voimien kanssa, j o i l l a o n o l l u t samat tarkoitukset". P a a v i n ja hänen kirkkonsa l i i t t o l a i s i k s i ovat kelvannet n i i n fasistiset murhamiehet j a maanpetturit kuin vääräuskoisetkin sillä ilmeisestikin " t a r k o i t u s pyhittää kemot" yhä e d e l leenkin. Vaikka Mussolini j a H i t l er ovat kukistuneet jä v a i k k a maailman kansat ovat tuominneet fasismin, v e h - kellee Rooman k i r k k o yhä edelleenkin k a i k k i e n n i i d e n v o i m i e n kanssa, j o t ka ovat pe:-ineet näiden veristen d i k t a a t t o r i en aatteet j a j o i d e n huomattavim-pana edustajana on tällä k e n a a E s p a n j a n Franco. Tässä kirjassa paljastetaan mm. se törkeä peli. jota paavi j a k a t o l i n en k i r k k o pelasivat Espanjan laillisen h a l l i t u k s e n kukistamisessa, avustaes-saari Francoa j a m u i t a taantumuksellisia. ' V i i m e i s i n Rooman k i r k o n l i i t t o l a i nen sen taistelussa sosialismia Ja Neuvostoliittoa vastaan on W a l l S t . johtokunta. Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s , j o ka o n viime a i k o i n a entistä enenunän antautunut v e h k e i l y y n p a a v i n kanssa. Tämä l i i t t o l a i s u u s o n j o h t a n u t Room a n k i r k o n aseman l u j i t t u m i s e e n Y h dysvalloissa, jossa se p y r k i i k a i k in k e i n o i n saavuttamaaii entistä suuremman vaikutusvallan, elämän k a i k i l la a l o i l l a , m u t t a etukädessä j u u r i sosial i s m i n vastaiseen sotapolitiikkaan nähden. K i r j a s s a todetaan m i t e n k a t o l i n e n k i r k k o o n poikennut Yhdysvalloissa niistä menettelytavoista, j o l t a se o n käyttänyt Euroopan maissa asemansa lujittamiseksi, todistaen s i teen V a t i k a a n i n pcrtltlikan yrittävän soveltua amerikkalaiseen tilanteeseen j a oloihin. Työttömyyttä Kapuskasing. — T a l v i n e n tervehdys k a i k i l l e Vapauden l u k i j o i l l e . Luontok i n o n j o e h t i n y t m u u t t a m a a n väriään viimeksi lähettämäni k i r j o i t u k s e n j ä l - Heen. Elämä o n k i n h i l j a i s t a n i i n järjestötoimintaan nähden k u i n muut e n k i n täällä. Työsuhteissa on täälläkin t a p a h t u nut s u m i a muutoksia v l i m e k s l k u l u - n e i s i i n vuosiin verrattuna . Työvoim a n vähennyksiä tapahtuu j a s a m o in palkanalennuksia, mitkä eivät l u o n n o l l i s e s t i k a a n ole hauskoja u u t i s i a k e nellekään. Paljon suljetaan kämppiä j a t o i s i a niistä pitemmäksikin ajaksi. Tästä kaikesta johtuu että työläiset j o u t u v a t h y v i n usein v a i h t a m a a n työm a a t a j a t o i s i n a a n siinä vaihdossa j o u t u u odottamaan pitkiä aikoja e n n e n k u i n saa uuden, työmaan. Eikös o l e k i n merkillistä j a p a l j o n ajattelemisen aihetta antavaa k u n i h m i n en ei m u u t a h a l u a k a a n k t i i n työtä elääkseen mutta sitäkään ei v a i n tahdo saada? "Majakan Nänni'' So. Porcupinessa Joulukuun 4 pnä So. Forcupine, Ont. — Naisten n i melle cmistetttt näytelmät ovat aina olleet h y v i n kansanomaisia n i i n täällä k u i n mtraaliakih. " M a j a k a n Nänn i " o n nimenä sillä näytelmällä, jota p a r h a i l l a a n h a r j o i t e l l a a n "kovapainei-s e s t i " tääUä. " M a j a k a n N a h n i " p e rustuu amerikkalaiselle ajatustavalle. Siinä o n k a i k k i amerikkalaiselle näytelmälle välttämättömät n i k s i t i h m i s . rj'östöineen y.m. T a i d e t a a n p a siinä k a i k e n lisäksi oilcein hyvään v i l l in läimen tapaan lyödä ny/kki toisen miehen silmäänkin. K a i k e s t a h u o l i m a t t a siinä on k u i t e n k i n k u v a t t u etupäässä sopuisaa elämää, jota kaikki =TÄT LÄSnnrXSAINEET L a i v a s s a puhkesi vakaTa'"'^ ja merimiehiä kuoli joukottji;, pui painot, jotka sidotaS^ j a l k o i h i n k u n mereen haudat vanhaa "Merimi=s-lisaikia-t i i n . n i i n hänen jalkoihiaa"' t i m kivihiilipussi. TänSn^ sanoi eräs merimies: " O l e n nähnyt monella taTaE, dattavan. -mutta en ennerS,! nähnyt, että helvettiin m ^ e tS netaan mukaan lämmit^a^S — Voiko morsiammesi säil lalsuuden? — No jaa, kyllä. Me oliao,; kuukauden kihloissa mnmZ, tiesin siitä mitään. ilk( leu) Lähtemättä tämän pitempään se- Martha Ruohoniemelle tapahtui lostamaan k i r j a n sisältöä, suosittelemme sitä k a i k k i e n a i k a a n s a seuraav i e n luettavaksi. Se oUsi h a n k i t t a va k a i k k i i n n i i h i n k i r j a s t o i h i n , j o i h i n ost e t a a n englanninkielistä k i r j a l l i s u u t t a. — H . S . —— _-—: _ L Pankkien voitot Toronto. — V i i m e l o k a k u u n loppuun päättyneen tilivuoden a i k a n a o l i C a n a d i a n B a n k of Commercen puhdas voitto $6,194,585. K u n siitä v a r a t t i in $1331.635 v e r o i h i n j a $746.988 k i i n t e t - mistöjen arvon kuolettamiseen, jäi osakkaUle jaettavaksi $3,615,962. Jä-lelle jääneestä voitosta j a e t t i i n osakk a i l l e kymmenen prosentin voLtto-osinko, yhteensä $3,000,000. Pankin talletusten' määrä o l i t i l i v u o d e n l o p u l l a y l i 1,576 m i l j o o n a a dollaria. täällä- ikävästi k u n hän k a a t u i k o t i n s a l i u k k a i l l a rappusilla sillä seur a u k s e l l a että pieni l u u käsivarresta meni p o i k k i jä käsi j o u d u t t i i n panemaan k i p s i i n . Toivon M a r t h a l l e p i k a i s t a j a täydellistä tolpiunisita. C S J : n paikallisosaston kuukausikokous pidetään aina jokaisen k u u k a u den toisena s u n n u n t a i n a k l o 2 L p . — R a p o r t t e r i. Oikeaa jänkkikomentoa Alabamassa Blmiingfiai« A l a . — P o l i i s i t l l m p i t . tlvät maanÄtitai-iltana, että erään k a t u v a u n u n .valkoihoinen konduktöri o l i ampimut Ikolmea neekeriä, k t m y k s i heistä oU-yrittänyt Istua k a t u - vaunun valkoihoisten osastoon. haluavat seurata j a n a u t t i a samalla meille rakkaaksi muodostimeesta näyttämötaiteesta. Eräs emäntä kysyi m i n u l t a h i l j a t t a i n m i l l o i n o n seiuraava näytelmäesitys? K e r r o i n hänelle, että y k s i näytelmä näiidään ennen joulua, mutta seuraavat jäävät t u l e v a n vuoden puolelle. Olimme täysin yksimielisiä s i i tä, että näytelmän esityskuntoon v a l mistaminen on s u u r en työn panttina, j o t en s i l l o i n h a r v o i n k u i n niitä saadaan esitettäväksi, pitäisi kaikkien rientää niitä katsomaan. Se a n t a i s i innostusta tähän työhön u h r a u t u n e i l le j a s a m a l l a t u e t t a i s i i n rahallisesti tätä järjestömme kulttuurityötä. Odotamme siis k a l k k i e n rientävän haalinemme sunnuntaina joultik. 4 pnä katsomaan " M a j a k a n N a n n l a ". Näin etukäteen v o i n sanoa, että näy. telmä ön k i i n n o s t a v a j a esitys o n hyvä koska "pelissä" o n kyläkuntamme p a r haimmat iekijät. V U N A - A S I O I S T A Täälläpäin o n koko syksyn ajan kiertänyt ihmisiä l i s t o j en kanssa. O n näet kysymys siltä k u k a s a i s i perustaa v i i n a - a n n i s k e l u p a i k a n (Cocktail Bar) tähän kylään. Meillä e i o l e aikaisemm i n ollut sellajsta laitosta mutta n3rt sen kuulema j o k u yksilö saisi tänne pei;ustaa oikein l a i l l i s e s t i koska k y lämme väitetään olevan n i i n suuren, että:se edell3rttäisi yhden C o c k t a i l - b a a r i n perustamista. S e n perustamis-oikeydesta c n n y t kysymys. N y t o n a l k a n u t k u u l u m a a n vastust a v a a k i n ääntä, erikoisesti Yhdistyneen k i r k o n t a h o l t a . Väitetään, että moista baaria e i tässä kylässä l a i n k a a n t a r v i t a j a n y t näyttää siltä, että k i r k o n toimesta ryhdytään keräämään kylän väestöltä nimiä anomukseen, jossa vastustetaan m a i n i t i m l a i s e n a n n i s k e l u p a i k a n tänne perustamista. K i u i tätä aislaa h a r k i t a a n todelll-suusseikkojen pohjalta n i i n ei siitä v o i t u l l a mihinkään muuhun tulokseen k u i n siihen, että Ciocktail-baarla el tässä kylässä t a r v i t a . Siitä t t i l i s i v a in j o n k u n yksilön k e i n o t t e l u l a i t o s j a s u u r i kompastuskivi nuorisollemme. S en a v u l l a v o i t a i s i in k i s k o a i r t i viimeisetk i n pennit v i i n a a n menevän työläisen taskuista. Tässä kylässä o n j o tarpeeksi juo- V Ä A R L N K - ^ S I T Y S " E n saa selville mikä teitä TJT. sanoi lääkäri potilaalle, "jj^ j o h t u v a n juomisesta." "Tiedän hyi-in missä tilassa olette j a miltä se potilas. "Tulen selvinneet." • tuntuu", takaisin kun V A I K E A OIKEi:ST.\PArg Eräs saksalainen tuDmioistua 50 pulloa konjakkia ja sen tehti^ oU ratkaista, olivatico juomat vai e i. Tuomari, A^irallinen sjyttäjä, i lustusaslanäjaja, jj-rj-n jäsenet muut oikeuden virkamiehet joivat dessä kahdeksan pulloa voia« päästä ratkaistavassa kysymyia, luötl mihinkään tulokseen. "^^^^ P u l l o t j a j u t t u siirettiin ylenjj ".^ouk oikeuteen. M K.D. n ylpe 10 klub o£kova ipallon '. no:n •Jcapa! Neuvo .etrin k feristi I ja! ;aljast£ T. omi-telua, i SE a";tä 1 ippuo:t' m a h a l u n tyydyttämismahdoUisim, k a i k k i a a n kuusi oluen anniskelupa k a a — j a Canadan Legionalla m semäs jäseniään j a heidän ystävÄJei ott varten. K a i k e n lisäksi on maakam iästä viinakauppa, josta saa ostaa paj kotona nautittavaksi, mikäli rahat h e n riittävät. Meidän kyläkuntamme ei ole ki k a a n kuivanlalnen, eikä sitä tani sen "märemmäksi" saadakaan.-H fr K a t i p u n g l n etsiväpollisl R . A . M a c - Murdo sanoi Samuel Lee "VVilllams-nimisen neekerin haavoittuneen vaikeasti vatsaan. K a k s i muuta neekeriä haavoittui lievemmin. • A m p u j a a ei edes pidätetty, mutta tapausta l u v a t t i i n t u t k i a edelleen. T ä . kalaisten katuväunukonduktöörien s a l l i t a a n k a n t a a aseita "itsesuojelua'' varten. Eilen syntynyt" a ensi sunnuntaina C S J : n Toronton osaston näytteli vierailevat Sudburyn Finnlsh-haali t k . 27 pnä näytelmällä "Eilen.sjTi n y t " . Näytelmä esitettiin muuui v i i k k o s i t t en ensimmäinen kertaa menklelellä Torontossa Don-haal hyVällä menestyksellä. Harvoin kään näytelmä on täällä saanut yksimielistä tunnustusta kun sai " i Ien syntynyt" niin sisältönsä hi esityksensäkin puolesta. Se el ( huvinäytelmä ykistään vaan satiri t i n e n kuvaus nykyisestä yhteiskunt järjestelmästä j a rahamaailman hä källemättömyydestä. Toivomme, että sudburylaiset dv pety esityksen suhteen ja että näy telijämme onnistuisivat siellä yh h y v i n k u i n täällä kotonakin, josi näyttämöasetus ehkä ei tule olemai a i v a n sama k u i n oli täällä. Yritän me saada sen tarkoitustaan vastai vaksi j a luotamme Sudburyn toveri* myötävaikutukseen tässä suhteess Tällä ymmärryksellä rohkenemme to voa parasta menestystä ja että vii r a i l u s t a tulisi tarkoitustaan vastaai k a i k i n puolin. Näyttämötervehdyi s i n : A . N . Ilmi H; 1898 50 V L: \-ain H P: me — Luonnonhelmet tarvitsevat val( loistonsa säUyttämiseksi. Jos niitä p detään p a l j on laatikossa, niin ne hin menevät pian. telyssä, joskaan ne eivät vaikuta v a l t i o n jäänsärkijäin s i j o i t t e l u un H e l s i n g i n satamajäänsärkijä "Tursossa" suoritetaan, p a r h a i l l a a n sähkö- yva. viimeistelytöitä j a alus valmistunee laskelmien mukaan joulukuun a l k u un menhessä. Turso t o i m i i valmistuttua a n satamajäänsärkljänä pääasiallisesti y k s i n j a sen käyttö tulee e d u l l i semmaksi k u i n vartavasten P o r k k a l an •väylän lilkeimettä silmälläpitäen r a kennetun " O t s o n " . Mikäli jääesteet muodostuvat valkeiksi, siirretään myös " O t s o " toimimaan stamavesillä. V a l t i o n Metallitehtaiden Pansion t e l a k a l l a T i u i i s s a on valmisttmiassa T u r u n j a P o r i n uudet satamajäänsär> PÄIVÄN PAmNA Istunut yritys «>- kljät. Ne saataneen valmiiksi t a m m i na tulevan talven merenkulun järjes- I helmikuussa. tämän tuiki tärkeän yleishyödyllisen laitoksen asiain hoidö^ä. Bell-yhtiö saattaisi luopua kokonaan hinnankorotus vaatimuksestaan jos liittohallitus esittäisi sille tiukan vaihtoehdon, joko^ tyytyä nykyisiin puhelinmaksuihin tai antaa puhelinverkoston Valtion omaisuudeksi. K e n työväenliikkeen pettää, hän j o u t u u luisuvalle p i n n a l l e j a löj^de-tään p i a n porvariston leiristä. Tämä o n k a u a n t u n n e t t u totuus. . Y k si tällainen työväenliikkeestä porvarist o n l e i r i i n paenneista on Kiviperän P e k k a . A i k o i n a a n hän v a k u u t t i olevansa k o m m i m i s t i . Tässä liän tietysti v a l e h t e l i , sillä hän o l i s i l l o i n k i n susi lammasten vaatteissa. Vieläpä seri-jälkeen k i m hän .kykötteli porvarien oven t a k a n a hän - v a k u u t t i olevansa t o d e l l i n en L e n i n i n kannattaja. Tämän näkee v a n h e m m i s t a V a p a a n S a n a n numeroista. s i t t e n jälleen tapahtui muodon vaihdos. Hän rxipesl p a r j a a m a a n L e niniä, kommunisteja j a Neuvostoliitt o a j a v a k u u t t i olevansa' todellinen s o s i a l i s t i . Jälleeit-häi^ valehteU, sillä hän o l i s i l l o i n k i n tosiasiassa susi l a m masten vaatteissa. O t t i pitkän a i k a a e n n e n k i t i n t a p a h t u i uusi muodonvaihdos. Hän o n näihin saakka yrittänyt esiintyä s o s i a l i d e m o k r a a t t i n a , se o n o l l u t h y v in v a i k e a t a hänelle j a 1 ^ o n k i e p p u n ut >ktiin h u o r a U a tanssija. 'Nyt^ v i h d o i n k i n hän o h heittäxtyt viimeisenkixi naärUdn pois jä t o f i n i i s t i ^ odevänsa Viykin musta p o r v a r i; . K i v i p e r S n P e k a n ttmnustos t a p a h t ui V a p a a n S a n a n tk. 17 i^vah; m i m e - n i s s a . Peldka selostaa siinä A F L :n edustajan Irving B r o w n i n Suomessa antamaa haastattelua. Jenkki B r o wn o n kertonut k u i n k a A P L : h ori puhdas sosialismista Ja s i k s i se ön piarempi k u i n Eiurbopän unlot. Pekka hyväksyy täydeUisesti B r o w n i n hyökk^kset sosialismia v a s t a a n j a l o p u k s i omasta puolestaan k i r j o i t t a a seuraavasti: * T 8 r o w n i n lausunnon y d i n o n siinä, että a m e r i ^ l ä l n e n ammattiyhdistysmies o n r e a l i s t i n e n , j o k a a i v a n s i e k a i l e m a t t a voi heittää sl\ruuh p a r t a - K a l - leri t a i m u m ihanteelliset teoriat, j os ne eivät Ä ^ a ä yhteen häneh j o k a päiväisen leipaxisä leveyden j a y h t e i s k u n n a l l i s en turvallisuutensa v a a timusten kianssa. " A m e r i k k a l a i h e h unlonlsmi o n u u den maailman u i i t t a työväenliikettä j a kieltämättä h u i k e a s t i onnistuneempaa k t i i n n i . eurooppalainen työväenl i i k e , k u n d t a m i t a t a a n ihmisen hyv i n v o i n n i n ja-olosuhteiden — vieläpä vapaudenkin — p o h j a l l a ." Näin o n I ^ ^ ä täydellisesti asettunut A P L : n jcdidön ttikeman Wall S t r e e t i n puolelle. O h huomattava, että Euroopassa kiertävä A F L : n I r - v i i i g Brövn. m&tkustelee Amerikan faamtuksen d^artmentin a b i l l a j a •. h i i i f " o n t u n n e t t u r e p u b l i k a a n i . SUs J ^ ä ^ ttmnustaa katse-l e v a h s a ^ K i n i ; i m m e ! ^ ^ ammäffllifr. t a mketts;ii«9» o n öikeistososiäiide-m o k r a a t t i e n Johdossa, a m e r i k k a l a i s en republikaanipuoliieen silmälasien läp i . Toisin sanoen hänellä on eurooppalaisesta ammatillisesta liikkeestä sanuit käsitykset k u i n a m e r i k k a l a i sella monopolikapitallsnlilla. Reilu tunnustus! Tämä' P e k a n avoin tunriustus o n saanut v a n n a a n k i n monet s e n lehden kannattajat hätkähtämään. Siitä o n todistuksena Vapaan Sanan monivuotisen a\TistaJan Väinö Suomelan k i r j o i t u s tk. 22 päivän Vapaassa S a nassa. Suomela, j o k a e s i i n t y y sosialidemokraattina, yrittää t a r t t u a Pekk a a housxm tafkamuksista k i i n n i ja pelastaa hänet sosialidemokratian k a r s i n a a n . Yleisön osastolla hän k i r j o i t t a a o t s i k o l l a (jonka Pekka huomion välttämiseksi o n l a i t t a n u t v a in musiennetuUa t e k s t i k i r j a i m i l l a ) " I r v i n g Brourn j a Kiviperän P e k k a ". Suomelan kirjoituksessa parjataan Neuvostoliittoa j a kommunisteja, j o k a on vallan- l u o n n o l l i s t a hänen k a i - täiselleen " s o s i a l i s t i l l e " . M u t t a s i vuuttakaamme' tämä. sillä k i r j o i t u k sessa o n p a l j o n myönteistä työväen näkökulmasta k a t s o t t u n a j a hän näkee, a i n a k i n s e n häränpyllyn minkä Kivipeiän B e k k a o n t e h n y t . Suomela aluksi k i r j o i t t a a seuraavaa: "Lehtemme numerossa. 131, e i v i i me torstaina; o l l u t t a Kiviperän P e k a n p a - kinajuttixa esx v o i s i e k a i l e m a t t a s u l a t t a a j a t a h t o i s i m p a o l l a e r i mieltä sli^ nä esitetyssä asiassa. Kysymyksfösä o H A F L : n edustajan I r v i n g B r o w n in lausunto, Jotdca hän o n Suomessa käydessään i l m a i s u t . v e r t a i l t i n a E u roopan s o s i a l i s m i in j a A m e r i k a n a m - m a t t i y h d i s t s ^ e n välillä. B r o w n vert a i l i Ametäan ammatt^hdistyksiä Eurocqian s o a l i s m i n vakssa^ aivan k u n ziäniä kalEsi oU^vat samaa asiaa. a j a v i a . Ja meidän Pekkamme siunaa hänet täydellisesti. Kumminkin ti dämme v a l l a n hyvin, että ammatt y h d i s t y k s i e n a l a on tehdä vain piön parannuksia kapitalistisen maailmi sisällä—- k u n sitä vastoin sosialian historialUnen tehtävä on kapitalist sfen järjestelmän muuttaminen sosi UsMseksi — riistännän ja palktajä jestelmän hävittäminen j a todellia k a n s a n v a l l a n luominen . . •" Tämän jälkeen Suomela osoitti k u i n k a sota on vaikuttanut Bcoi p a n taloudelliseen rappeutumiseen s maan a i k a a n k u i n .Amerilcka on 10! p a l l a a n rikastunut. Rähistyään munisteja vastaan hän kuitenkin i puksi huudahtaa Wall Streetin le riln loikanneelle Pekalle: " K a n n a t t a a työskennellä siis llsnUsei» työn v a i n i o l l a meidän m k l e n , s h i u n k l n - Pekka Kivli»* Edut vaativat sitä. Eikös Peö»! Lienee p a i k a l l a a n huomauttaa, ^ Peikka o n j u l k a i s s u t Suomelan j e en kielivirheineen uskoen Umeä^ saavansa siten lehden uskollisen cr Jeenvaihtajan naurettavaksi lu5äjofi bensa silmissä. Meidän on helppo kuritella miU PeMca vastaa monopolikapitalist^ asiamlehille valmistetusta karsinastJ Jossa hän yhdessä Irving Brownu W i l l i am G r e e n i n ym. taantumuJBei l i s t e n kanssa kuuntelee Suomela huutoa. " E i k a n n a t a " , huutaa P e » " T o i v o n pääseväni samanlaisille OD» v i l l e päiville k u i n nämä veljet ova päässeet. Alas sosialismi!" Myt P t t k a e i «Se enää lasuna* vaatteissa, v a a n alastomana se nw hän t o d e l l a k i n an j o kauan oM' p i k i m u s t a porvarL Sen on S U M * l a k i n huomannnt J a s i k s i tämä i » » p a r k a i s u . — XToti. syn lass vaii laaj V kuu Mik Mik elor Nyt Mul c t f Olit mei Me jokj Mul SikJ
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 24, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491124 |
Description
Title | 1949-11-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siro 2 Torstaina, marrask. 24 p, — Thursday, Nov. 24
j
Of fSönftdi Ci^iii(ttmi
lfor.ttbl917. Atithnrhifrt
dui maU b7 tbe Poft
OfXiee Degtxtagat, Otteva. Pob-llJbed
tfaxke veekly: Taesdays.
Pabttbtnc Ontnpany Ltd^ at 1 0 0 - 1 03
W« Budbmy, Qirt, Canada.
Bdttädal Otfle»
KSokiL XdttarW.BEl8Dd, Iblltxv
addTMi Boa Bodftay, O"*'"*»'
Adrerttoim ratc» apon appBcatfcML
Tmittlatlon free of ebaifa^^
TILAVBHJmAT:
Canadaaa: 1 vk. & 0 0 d kk. & 3 5
9tk.tO0
ThdyiralloiMa: 1 rfc. 7JOO • kk. t;80
1 fk. 7 M e kk. 4 3 8
Mitä muut sanovat Ystävästäsi sinut tunnetaan
Noronicin palo
J A TAALLA P U H U T A AN
" Y t U X Ä M Ä T U O T T E I S T A -
M a a i l m a n ruoliatavatuotanto
X e i r Yorfc. — Sinä m a a n a n t a i n a joll
o i n C I O : n j o h t a j a t ryhtyivät Cleve-ei
landiKsa toteuttamaan valtiodepart-
Tuomari Kellockin raportti syyskuun 17 pnä Toronton satamassa
tapahtuneesta Noronic-laivan palosta, niissä 118 ihmistä
menetti henkensä, on ankara syytöskirjelmä Canada Steam-
; ship Lines Ltd:iä ja sen virkakuntaa sekä ohjelmaa vastaan.
Kuten muistetaan, Canada Steamship Lines Ltd. on juuri se
yhtiö mikä aloitti sisävesillä Canadan merimiesunioa vastaan
iten paheellisen punakauhukampanjan, jonka seurauksesta
valtamerilaivoissa työskennelleet canadalaiset merimiehet
pakotettiin äskettäin kuusi kuukautta kestäneeseen katkeraan
lakkotaisteluun.
Tuomari Kellock kysyy, "mikä aiheutti Noronicin ihmishenkien
menetyksen" ja vastaa mm. seuraavaa:
"Höyrylaiva Noronicin ja ihmishenkien menetys johtui siitä
kun omistajat ja virkailijat eivät: a) pitäneet jatkuvaa palo-patrullia
. . . b) ei ollut satamassa oltaessa mitään järjestelyä
niiten harjoitetut miehet lähetetään nopeasti palopaikalle...
c) vain 15 miestä 171:stä oli palveluksessa... d) ei ollut mitään
suunnitelmaa miten matkustajat saadaan tulipalon sattuessa
pois laivasta . . . e) miehistöä ei ollut asianmukai-sesti harjoitettu
tulipalon sammutusta varten . . . "
Tämä sellaisenaan kruunasi kaiken sen laittomuuden ja mie-
" fivaltaisuuden mitä Canada Steamship Lines Ltd. on harjoittanut
työläisiään ja heidän edustajaansa, merimiesten unioa
vastaan. Näin huolimattomia ja mistään välittämättömiä
matkustajiaan ja asiakkaitaan kohtaan ovat sellaiset työnantajat,
jotka omia sopimuksiaan ja maan työväenlakeja rikkoen
pakottivat valtamerilaivojen merimiehet katkeraan lakkotaisteluun,
murskasivat niissä toimineen Canadan merimiesten
union ja käyttivät apunaan kurjaa rikkuri kaartia omien voittojensa
edistämisen hyväksi. Muistaa nimittäin sopii, että Canadan
merimiesunio on moneen kertaan varoittanut, että on
matkustajille hengenvaarallista kun yhtiöt käyttävät tottumatonta
työvoimaa ja kaiken lisäksi sitäkin liian vähän laivamie-histönä.
Nyt tuomari "fCelföckm raportissa myönnetään asiallisesti
sekin, että merimiesten unio on ollut tässäkin asiassa
oikeassa.
' Torontolainen torylehti Globe and Mail riensi toimituspals-tallaan
puolustamaan laivayhtiötä selittämällä, että kukaan ei
ole tapahtumasta vastuussa, sillä hallituksen tarkastajat ovat
katsoneet epäkohtia läpi sormiensa. Tosiasiassa tuomari Kel^
lockin raportissa osoitetaan, että hallituksen viranomaiset,
joiden pitäisi valvoa matkustajien ja työläistenkin turvalli-suussuhteita,
ovat olleet kovin "hellätunteisia" ja suvaitsevaisia
tätä mahtavaa laivayhtiötä kohtaan. Ja muistaa sopii, että
hallituksen edustaja vihjasi alahuoneen istunnossa, jotta tämän
suuren onnettomuuden johdosta Canadan merilakia vihdoinkin
korjataan — seikka mitä merimiesten unio on vuosikausia
vaatinut. Mutta Globe and Mailin toimittajat ovat lapsiakin
naiyimpia jos he otaksuvat canadalaisten uskovan, että
Canada Steamship Lines Ltd ei muka tiedä eikä tunne laivaus-säädöksiä
ja ole velvollinen niitä noudattamaan ilman eri-koisohjeita.
Yksityisen kansalaisenkaan kohdalta ei sanota
tietämättömyyden kelpaavan puolustukseksi oikeudessa, vaikka
heillä ei aina ole mahdollisuuttakaan tietää lain "kaikkia
.koukkuja", mutta suuret laivayhtiöt, joilla on omat lakimies-palvelijansa
jne. tietävät ja ovat velvoitetut tietämään lai-vaussääntöjen
kaikki kohdat.
Noronicin palossa menetettiin ainakin 118 ihmishenkeä ja
heidän joukossaan on vieläkin 7 tuntematonta ihmistä. Tällainen
hirvittävä onnettomuus, mikä johtui siinä määrin laivayhtiön
ja sen virkailijain edesottamisista, että laivayhtiö mää^
rättiin maksamaan suoritetun tutkimuksen kulut, pitäisi velvoittaa
sellaisiin lainopillisiin ja muihin varotoimenpiteisiin,
ett«^ toista samanlaista onnettomuutta pääse kehittymään.
Puhelin pitäisi kansallistaa
• Bell Telephone-yhtiö, mikä jokin aika sitten esitti trans-porttikomissionille
vaatimuksen puhelinmaksujen korottami-
' seksi 20 prosentilla, on kiiruhtanut nyt vaatimaan hetikoh-taista
kymmenen prosentin "väliaikaista" korotusta 'Quebecissa
ja Ontariossa, sillä yhtiön tulot eivät kuulema riitä tarpeeksi
suurien voitto-osinkojen maksamiseen!
Mutta milloin suurpääoma sitten saa "tarpeeksi suuria voitto-
osinkoja?"
Ja jos kerran otaksutaan, että työläisten pitää hyväksyä
palkankorotusvaatimuksissaan lain määräämät sovittelu- ja
"tuomio-istuimet sekä "kylmenemisojat" jne., silloin luulisi
olevan itsestään selvää, että Bell-puhelinyhtiökin — miljoonatuloistaan
huolimatta — joutaa odottaa asiansa käsittelyä lain
vaatimassa järjestyksessä.
Tosiasia luonnollisesti on, että suunnattoman suurista voitoistaan
huolimatta mitä puhelinyhtiö on monopoliasemansa
perusteella kiskonut, Bell-yhtiö haluaa saada entistä suurem-
• pia voittoja kansanjoukkojen kustannuksella. Sen 20% hin-nankorotusvaatimus
— minkä transporttilautakunta epäile-t-
mättä hyväksyy jos ei kovempaa protestiliikettä nouse —
. merkitsee, että ne yksityistaloudet, jotka ovat tähän mennes-
., sä Torontossa maksaneet $3.60 puhelinmaksua kuukaudessa,
' • joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan $4.75 ja ne liikelaitokset,
jotka ovat tähän asti maksaneet $7.50 kuukaudessa,
joutuisivat korotuksen jälkeen maksamaan- puhelimestaan
$12 kuukaudessa. Pienemmissä kaupungeissa korotus olisi
$3.50—$4.25 yksityistaloudessa jne.
Näistä muutamista tilastotiedoista jo näkyy kuinka suunnattoman
suuren lisäkuorman puhelinhintojen korottaminen
kansakunnan harteille sälyttäisi. Ja Bell puhelinyhtiö suunnittelee
tällaista kaappausyritystä aikana, jolloin sen yoitot
ovat ennätystasossa!
K im Sudburyn mainehikas kaivosmiesten unio keskusteli
' tästä asiasta viimeksipitämässään kokouksessa, se päätti lähettää
liittohallitukselle voimakassanaisen protestin puhelihmak-
' sujen korotusta (kuten vuokrienkin korotusta) vastaan. Kaivostyöläisten
union kokouksessa viitattiin aivan oikein siihen
tosiasiaan, että "Bell Telephoneyhtiön suuret voitot eivät puhu
puhelin taksojen korottamisen puolesta".
Paras ratkaisu olisi se, että puhelinlaitos kansallistettaisiin
— otettaisiin sopivin järjestelyin valtion haltuun ja siten kansan
palvelukseen. Sellainen toimenpide "vapauttaisi" Bell-yhtiön
yhä suurenevan voittoiluhalun tyydyttämisvelvoUi-suiidesta
ja antaisi maan väestölle jonkinlaisen sanavallan
tyydytä vielä tarvetta: F A O |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-24-02