Vapaus, November 3, 1949

              Sfii Iiii
Mmi 'm
i 1.
mi
'•^^M f. '
('•Il
y cl
t
« [
1
8lm 2 Torstaina, marrask. 3 p. — Thursday, Nov. 3
( U B D t r r ) — laaepevamt lAOcg
of flbuibib OtntAivm
t a b U i ^ KOT. 6tb 1917. Antliarlsed
M Kcond clan maU by the Port
QCflee DqMttmeitt, Ottowa. Pub-
Iflbed tbtloo iveddy: Tuesdftys,
PubUihiag Oampuj Lt<L, at 100-103
Bm 8t W, SDdbotT, Ont^ Osztada.
TUepfaooei: BailMa ÖfOei
F<tit<*rirt OCfleo I OOO,
E.6alEiL BdttarW.Bkltllid. IteUtHf
xkfTM» Boat flp, endbmy, Ontaria
AdYartmag » t o qpoo «ppMotJoa
TranBlatton Iree of efasrge.
TZZiAUSHZKNAT:
Canadans: 1 vk. SJ» 6 kk.
S Idc ZOO
YhdmaHolMa: 1 Tk. 7J00 < kk. SM
BuomMm: 1 vk. 7.60 « kk. 4 ^
•-••:.'v
Vapauden vuosipäivä
Ensi sunnuntaina tulee kuluneeksi .32 vuotta siitä kun Vapauden
ensimmäinen numero ilmestyi. Tällainen on merkkitapaas Canadan
suomaJaisten historiassa.
Yleisesti tunnettua on, että kuluvan vuosisadan alkupuolella, eri­koisesti
1905 suurlakon jälkeen, alkoi voraakas siirtolaisvirtaus Suo­mesta
Canadaan. Xaiden siirtolaisten joukossa oli paljon sellaisia,
jotka Suomessa olivat osallistuneet työväenliikkeeseen. Näiden po­liittisesti
N'alistuneitten työläisten aloitteesta perustettiin jo v. 1907
TyiJkansa-niminen lehti, joka ilmestyi jonkun aikaa Port Arthurissa,
Tämän lehden jouduttua vararikkoon ei lannistanut näitä työläi­siä
ja heidän ponnistustensa tuloksena perustettiin v. 1917 Vapaus,
joka on ilmestynyt tähän päivään saakka.
Tänä vuonna ei, järjestetä erikoi,sia juhlatilaisuuksia tämän
merkkipäivän johdosta, mutta Vapauden viimeinen yhtiökokous päät­ti
järjestää tänä syksynä Vapauden kirjailtamia eri puolilla maata.
Tämän johdosta on lehtiKikkeen johtokunta katsonut sopivaksi, että
nämä järjestettäisiin, mikäli sellainen on mahdollistä, tämän vuosi­päivän
yhtejrteen. Sikäli kuin tietoja on saapunut, niin useimmilla
paikkakunnilla on tätä kehoitusta noudatettu.
Näiden kirjailtamien yhteyteen on järjestetty sopivaa ohjelmaa
ja niissä myöskin tehdään selkoa Vapauden historiasta ja sen merki­tyksestä
canadansuomalaisten herättäjänä ja valistajana.
~~ Se että pienilukuisen ja hajanaisen siirtölaisryhmän valistunut
tjröväenmielinen joukko on voinut rakentaa jä ylläpitää sellaista va­listus-
ja tiedonantovälinettä kuin mikä Vapaus on, on jo sellaisenaan
suuri saavutus. Sen esittämä osa poliittisen ja unionistisen liikkeen
tunnetuksi tekemisessä on kansalaistemme keskuudessa ainutlaatui­nen.
Valistus- ja kulttuurityön alaHa on Vapauden ympärille keskit­tynyt
joukko myös näyttänyt johtavaa osaa, vaikka sitä ei visseissä
piireissä die haluttu tunnustaa.
Nyt kun näitä kirjailtamia järjestetään on toivottavaa, että
kanisalaisemme antavat niille täyden kannatuksen. Näin edistetään
niitä, pyrkimyksiä, joita Vapaus on ajanut Canadassa olevien maan­miestemme
edistykseksi ja eduksi.
Toivomme runsasta osanottoa Vapauden kirjailtamiin!
STNTYMÄ-
PÄIVIÄ
Arthur Nakkila Torontosta täytti tk.
2 pnä 50 vuolta.- Onnittelumme päi­vän
.sankarille!
Mitä muut sanovat
'-k il
ClO:h v^
Viime maanantaina alkoi Clevelandissa CIO:n vuosikonventioni.
Jo pitkän aikaa on CIO: n korkein oikeistojohto julistanut maailmalle,,
että tässä konventionJssa tullaan heittämään ulos vasemmistolaisten
rMiohc&ps£,^)vi|ii4iiAHa unioja.:: SjSuuuu rkapitatistieh. lehdistössä on' täi-
(Raisiot Mayeti'^tUtil,an j a l n i i d ^ toimitiiskirjoiti^csis^ on kau-
''nop^^eisestV ilmaistu tyydytystä cto-.n oikeistojohtajien suunnitel­mille.
^J^o etukäteen on selvää, että niitä hjrvänsä tapahtuneekin
r.
i .
> .
»•
* •.
^^-^n^sÄiosiköflvfentlonissa, niin sillä tulee olemaan suuri merkitys
^'^l^y^ Canadan; iiifioiiistiselle liikkeelle, sillä kuuluuhan monet cana-dalaiset
uniot CIO:n alaisiin uniokeskuksiin.
Eroitettaviksi uhattujen unioiden joukkoon kuuluu sellaiset suu-'
re^imiot^.^in säätkötyöläisten, kaivostyöläisten, farmityökalutyöläis-ten
y.m. uniot. Niiden jäsenmäärä on pitkästi toista miljoonaa, eli run­saasti
yksi kuudesosa'ero;ri jäsenmäärästä. Tällaisen suuran työ-jäismassan
riuhtaiseniinen irti pääjärjestöstä on vakava kysymys ja
sellaiseen jyrkkään toimenpiteeseen pitäisi myös olla vakavat syyt.
Mitkä sitten ovat ne syyt, jotka CIO:n korkein johto esittää?
Oikeistojohto on selittänyt julkisesti eroittamisen syyksi sen,
että nämä uniot ovat kommunistien johtamia ja että ne ovat arvos­telleet
CIO:n johtoa.
Vaikkapa näin olisikin asianlaita, niin miten ihmeessä tällaiset
fijrytökset demokraattiseksi väitetyssä järjestössä voisivat olla riittä­viä
syitä yli miljoonan työläisen eroittamieksi CIO:sta. CIO: n oi­keistojohto
ei ole edes koskaan väittänytkään, että jonkun eroittamis-uhan
alaiseksi joutuneen union virkailijoita olisi sääntövastaisesti va­littu.
Eikö myöskin alkeellisinkin demokratia anna oikeudet jokai­selle
jäsenelleen seurata valittujen uniojohtajien toimintaa ja arvos­tella
niitä rehellisesti?
Kun United Electrical Workers uniö CIO:n konventionin ensim­mäisenä
päivänä kieltäytyi maksamasta liitfoveroaan CIO:Ile ja kun
sen 13 edustajaa käveli konventionista pois, niin sen yhteydessä pal­jastui
osaltaan se törkeä taktiikka mitä CIO:-n korkein johto on har­joittanut.
/
Sähkötyöläisten taholta, tiedoitettiin, että jo viime kesäkuussa
heidän unionsa taholta ilmoitettiin CIÖ:n korkeimmalle johdolle, että
ellei sen taholta lopeteta reittauksia sähkötyöläisten uniossa, niin liit-toverojen
maksaminen lopetetaan. Vielä viime sunnuntaina yritti
sähkötyöläisten unio saada neuvotteluja aikaan Philip Murrayn kans­sa
tämän asian selvittämiseksi, mutta "Murray kieltäj^tyi neuvotte­lusta.
Jo kauan aikaa on Philip Murray, joka on sähkötyöläisten union
presidentti, harjoittanut samanlaisia reittauksia kaivostyöläisten
uniossa. Nämä reittaukset ovat saaneet mitä julkeimman luonteen
sillä monissa tapauksissa on käytetty väkivaltaa. Yhtenä hy\'änä
esimerkkinä on kaivostyöläisten union rahaston kirjurin Maurice
Travesin pahoinpitely CIO: n oikeistojohtajien palkkaamien gangste­rien
toimesta. Travis menetti tämän pahoinpitelyn johdosta silmänsä.
Kaikki nämä o\'at pinnallisia ilmiöitä, joiden takana on paljon
vakavammat tavoitteet. CIO:n oikeistoiohdon yritys yhdessä Bri­tannian
Trades and Labor Congressin ja hollantilaisten vanhoillisten
ammattiyhdist3rsbyrokraattien kanssa hajoittaa Ammattijärjestöjen
Maailmanliittoa osoittaa, että länsimaiden ammattiimioiden johtaja-pamput
ovat liittoutuneet Wall Streetin imperialistisen ulkopolitiikan
ajajiksi. Voidakseen tehokkaasti suorittaa tämän käytännössä on
välttämätöntä tukahduttaa keinolla millä lm'änsä jokainen ääni, joka
kannattaa työväen kansain\'älistä yhtenäisjyttä. Tälle imperialisti­sen
politiikan linjalle asettuminen myöskin edellyttää palkkataistelur
KBckeen tukahduttamista omassa maassa.
Mikäli tulee kysymykseen työräen taistelu elinoikeuksiensa puo­lesta
heikkenee se CIO:n ja toisten ampiattiunioiden byrokraattien
bajoituspolitiikan vuoksi.
Totta kuitenkin on, että kaikesta Iästä hajoituspolitiikasta huo­limatta
imperialistisissa maissa syventyvää taloudellista ja poliittista
kriisiä ei voida estää. Työläisten elintaso jatkux^asti laskee ja työ-ikiihdytys
lisääntyi'. Oikeistojohdon rauhoitustoimenpiteistä huoli­matta
työläisten taisteluita elämisenoikeuksiensa puolesta puhkeaa
ilmiliekkiin jatkuvasti.
Tässä on eräitä perusnäkökohtia, joiden valossa CIO:n vuosi-
"^-konveationia tulee seurata.
CONROY EHDOTTAA
COLDVVELL VASTU.STAA
Ottan-a. — "OJen ehdottomasti sitä
va.staan Icun uniojchtajat ehdottavat
työnantajiensa e l ä k e suunnitelmaa
työläisilken", .sanoi CCF:n Johtaja
M. J . Coldwell Carleton yläkoulun op­pilaille
ä.skettäin. Tämä lausunto tu­lee
yllätylcsenä niille .oppilaille, jotka
olivat lä.snä CCLrn konventionissa vä­hän
aikaifiemmln ja kuulivat Pat Con-royn,
toisen johtavan ccf:Iäisen, tuo­mitsevan
ne imiot, jotka ovat sanoneet
.samaten.
GoMwell lisäksi selitti, että hänen
mielestään terästeollLsuudessa ehdo­tettu
eläkesuunnitelma nostattaa vain
yhtiön "paternalismia". Hän ei tosin
sanonut, että jois.sakin tapauksissa tä­tä
suunnitelmaa käytetään työläisten
huomion kiinnittämiseksi pois palkois­ta.
— Pacific Tribune.
KVS HYVIN RASVATAAN
Rovasti Heljaksen ä.skeisen Ameri­kan
matkan johdosta antaman rapor­tin
pohjallfi kirjoittaa maalaisliitto­lainen
Etelä-Saimaa siitä miten Ame­rikan
edustajat rasvaavat ja muok­kaavat
sodem. Fagerholmin hallitiista
mm. seturaavasti: •
"Helsingissä vaikuttaa nykyisin k o ­koelma
Amerikan lehdistön kirjeen­vaihtajia,
jotka viime aikoina ovat
havainneet olevansa hallitusherrojem-me
aivan" erikoisessa .suosiossa, ja pää­kaupunkimme
herrashotelUen kabi-neteis.
sa on kuulemma Jo menet si_
nunmaljat juotu sen kunniaksi aina
UP:stä alkaen. Herroja kirjeenvaih­tajia
syötyään ja juotetaan ahkeras­ti
ja kiitollisin mielin he taas puoles­taan
tekevät "työtä käskettyä" ja lä­hettävät
USA:han sensatiojuttuja,
joissa Suomen suurin puolue maalais,
liitto rotjataan likaisilla väreillä ja
simalla .sosialidemokraattinen puolue
j-listetään maasta taivaaseen."
"JFagerhplmin hallitus esiintyi voi­makkaasti
naainostettuna ja ylistetty­nä
Yhdysvaltojen lehdistössä, joka
suorastaaji juhli. "Suomen uutta kan-sallLs-
sankaria, ministeri Unto Varjos­t
a ! " ; Amerikan lehdissä on lukuisasti
Varjosen kuyia ja pitkiä elämäkerta-kirjoituksia
,kuten konsanaan jostakin
uudesta "Pohjolan Napoleonista." Mm.
eräässä kuuluisassa suurlevikkisessä
amerikkalaisessa aikakausikirjassa oli
Varjosesta ollut piirros kuva, jossa
hän suuren ritari Pyhän Yrjänän
haahmossa taistelee kommunismin
lohikäärmettä vastaan ja tekstissä oli
Varjosta mainittu "Suomen pelasta­jaksi.".
Nykyisin .syötetään Helsingistä
tarkoituksellLsesti ja systemaattisesti
ulkomaille sellaista myyttiä, että
"Suomi on ollut suuressa vaarassa,
mutta sosdem-hallitus (tarkemmin
sanoen Varjonen) on sen pelastanut!"
Ja samalla vedotaan Kemin mellak­kaan
ja loppuke.sän lakkoruljanssiin."
32-vuotias Neuvostoliitto
"Canadan Uutiset", Joka ei k o l a an
pääse omistavan Ja baUitsieTan luokan
jäseneksi, on 7ksi niistä "mmiten vain
pOTvareista", jotGca intoilevat ilman
aikojaan kapitalistisen Järjestelmän
Toronton näytteli­jäin
illanvietto
tk. 18 päivänä
Toronto. — c S J :n täkäläisen osas­ton
näyttelijät esittivät Don-haalilla
viime sunmintaina hyvin onnistu­neesti
vaativan ja loisteliaan "Eilen
syntynyt"-nimisen näytelmän salin
itäyteiselle katsomolle.
Esityksen johdosta haluamme an­taa
näjtelmän ohjaajalle Olavi Lat­valalle
vilpittömät kiitoksemme. S a ­moin
kiitämme kaikkia näytelmässä
esiintyneitä .tovereita hyvin suorite­tusta
työstä. Näyttämöasetuksesta
on sjTtä. kiittää kulissimiehiä suuri-itöisistä
kulissilaitteista ja naisia
näyttämön vaatetuksesta ja kalustuk­sesta.
Yhteistulos oli esimerkillinen,
todistaen mitä uhrautuvaisuudella ja
hyväll-ä tahdolla voidaan saada a i ­kaan.
•
Näyttämökomitea on päättänyt jär­jestää
näyttelijöille illanvieton' tJc. 18
päivän illaksi. Komitea kehoititaa
näyttelijöitä ja kaikkia niitä henki­löitä,
jotka haluavat tavalla tai toi­sella
avxistaa näjittämöharrastuksi-amme,
osallistumaan tähän illanviet­toon
Ja muodostamaan illasta niiö
hupaisan kuin ainoastaan näyttelijäin
illanvietto saattaa olla. — Nä\i^tämö-komitean
puolesta A. N.
Kiniinipuita N:liitossa
BatamL — Neuvostoliitcn lääke- ja
aroomikasvien instituutin Takakau-kasian
koeasemalla on aloitettu laa­jat
työt kiniinipuun kasvattamiseksi
Neuvostoliitossa. Koeaseman mailla
kasvaa jo kahden vuoden ikäisiä ja
metrin korkuisia kiniinipuita. Tänä
•vuonna on istutettu liisituhatta tain­ta
lisää samaan aikaan kun on ryh­dytty
valmistamaan kotimaista kine-thinia-
nimistä lääkettä, jota käyte­tään
malariasairauksiin ja jonka väi­tetään
olevan parempaa kuin tavalli­nen
kiniiru.
puolesta vaikka niiden omat edut to-deUisoudessa
vaatisivat -vallan muuta.
Mutta niin innokas Jcapitalismin puo­lustaja
ktiln "Canadan Uutiset" yrit­tää
ollakin, sekin Joutui viikko sitten
tunnustamaan, että sosialismia ei
enää voida suoralta kädeltä tuomita
ja laiuui toimituspaMällaaii:
"Siis~soSlälismista ei -voida aivan
suoralta kädeltä tuomita epäedulli-'
seksi kansalle. Vaan toiselta puolen
voidaan nyt jo kommunistimaista
saatujen kokemusten perusteella sa­noa,
että täysi soelia^Isöflaiineh asettaa
kansan pakkopaitaan. Kqiettaa yritte­liäisyyden
ja yksilövapauden, alentaa
tuotannon suuruutta ja laatua, siis
alentaa kansan elintasoa."
Sosiaalinen omistus siellä Ja täällä
on jopa edullistakin kansakunnalle,
mutta auta armias maan tuotantoelä­män
kokonaan sosialisoimista, selit­tää
"Canadan Uutiset"!
Katsotaanpa Joitakin tosiasioita:
Ensimmäisen maailmansodan aika­na
(1914—1918) tsaarien mahlava Ve­näjä
murtui kuin saippuakupla kun
se Joutui sodan koettelemuksiin. Toi-se.
ssa maailmansodassa — Ja lainkaan
'aliarvioimatta läntisten liittolaisten
osuutta — Hitler keskitti ainakin 90%
hirvittävästä sotakoneistostaan Neu­vostoliittoa
vastaan. Neuvostoliitto
maksoi suuren hinnan voitosta, 7 milj.
kuollutta, 25 milj. asunnotonta 1,700
tuhottua kaupunkia,'70,000 tuhottua
Icylää 98,000 tuhottua kollektiivitilaa
Ja 3,589 tuhottua teollisuuslaitosta,
mutta sosialistinen Venäjä kesti ja
voitti historian hirvittävimmän sota­koneiston
mikä on koskaan lähtenyt
maailmaa valloittamaan! Tämä ei
selvästikään sopeudu yhteen "Cana­dan
Uutisten" arvion kanssa sosialis.
min merkityksestä.
Ja samalla kertaa kun kapitalisti­sen
maailman johtavien teollisuus­maiden
työttömien määrä lähentelee
jo 10 miljoonaa, Neuvostoliitossa on
työtä kaikille ja huutavan kova työ­voiman
puute. Siellä eivät nuoret
miehet joudu kulkemaan maan ran­nasta
toiseen työtä etslmSssä — työ
etsii Neuvostoliitossa tekijäänsä! E n ­täs
tulokset? Neuvostoliiton tuotan­to
on Jo ylittänyt 2/5 osalla sodan
edellisen tason. Tuotannon lisään­tyessä
laskevat kulutustarvikkeiden
hinnat samalla kun palkat kohoavat
jatkuvasti. Tämän vuoden aikana on
myyty 19% enemmän kulutustarvik-keita
kuin edellisenä vuonna. Entistä
suurimmat kansanjoukot omistavat
nyt oman asimnon ja oman auton,
samalla kuitt kalkki tuotantolaitokset
ovat koko kansan kontrollissa niin,
että kitkaan yksilö\ ei voi rikastua
toisten työn tuloksista. Vain kaksi
muuta esimerkkiä: Vanhukset eivät
ole Neuvostoliitossa huolissaan huo­misesta,
sillä sosialismi takafe van­hoille
miehUle Ja naidlle, Jbita se
kunnioittaa, huölettbinan ja täyte­läisen
elämän ehtoon. Ja missään
ei ole nuorisolla niin suuria edistyk­sen
mahdollisuuksia kuin sosialisti­sessa
maassa, mikä näkyy yksinomaan
siitä tosiasiasta, että Moskovan y l i ­opistossa
on enemmän oppilaita kuin
Englannin ja Britannian yliopistois­sa
yhteensä!
Miten tämä kaikki sopeutuu "Cana­dan
Uutisten" väitökseen, että sosia­lismi
lopettaa "yritteliäisyyden" ja
"yksilövapauden"? Yksilövapaudesta
voidaan esittää vielä tällainenkin vas­takohtien
esimerkki: Kapitalistimai­den
noin 10 milj. työtöntä on "vapau­tettu"
ainakin osittain leivän syömi­sestä.
Mutta Neuvostoliitossa keskus­tellaan
ja suunnitellaan lakia, minkä
mukaan ruvetaan jakamaan leipää
ilmaiseksi kaikille! Niin, leipää i l ­maiseksi
kaikille, kuten me saamme
vapaasti ilmaa! Ja miksi? Tilasto­tiedot
kertovat "yritteliäisyyden" ko­honneen
Neuvostoliitossa siinä mää­rin,
että siellä tuotetaan nyt noin
tonni viljaa henkeä, iokalsta sylilasta,
aikuista ja vanhusta kohti. Mutta
kun sosialismin alaisuudessa ei tuo­teta
mitään joidenkin yksilöiden r i ­kastuttamista
varten, vaan känsän
tarpeiden tyydyttämiseksi, niin tuo­tannon
jatkuva lisääntyminen johtaa
lopulta siihen, että tavaroita on yltä­kyllin
kaikille. Silloin voidaan ruve­ta
siirtymään asteettaln kommunisti­seen
yhteisktmtamuotoon, missä kaik­ki
tuottavat "kykyjensä mukaan ja
saavat tarpeittensa mukaan". Sosia­listisessa
yhteiskunnassa, m ^ Neu­vostoliitossa
tällä kertaa on, on tuo­tannon
ja jaon mittapuima rnäSritiBl-mä,
että kaikki tuottavat "kykyJenSä
mukaan ja saavat palkkioksi tuotan­tonsa
mukaan".
Toinen paljon puhuva esimerkki on
Yhdysvaltain yhden johtavan atomi-tiedemiehen,
Nobel-palkinnon voitta­jan
tri Harold C. Ureyn lausunto, et­tä
Neuvostoliitto "todennäköisesti s i -
vimttaa Yhd37svailat atomiponamikil-san
pakkopaitaan, lopettaa yrittelf-äisyyden
Ja jicsildvapauden, alentaa
tuotannon suimiutta" jne? Tosiasia
luonnollisesti on. ^ t ä "Canadan Uu­tiset"
ei jako tiedä mistä se puhuu,
tai sitten se lykkää tietoisesti paksua
pajukäyttä orjamaisen "muuten vain
porvarin tapaan".
Tosiasia on. huolimatta lainkaan
siitä mitä me itse "kukin sUtä ajatte­lemme,
että "Venäjällä 32 vuotta sit­ten
xnarra^un 7 pnä tapahtunut
vallankumous avasi uuden ajanjakson
fhmtrir^ir^Tipn historiassa, sosialismin
ajanjakson, mikä tulee omalla taval­laan
Ja a&anaan yhtä varmasa yleis­maailmalliseksi
järjestelmäksi kuin
kapitalismi tUli feudalismin Jälkeen.
Sosialismi el ole enää pelkkä aate,
joi&a Johdosta voidaan lapsia pelol-tella
"susilisteista" ptihumalla, vaan
suuri käytännöllinen tosiasia, mitä ei
voida enää miliään maailmasta hävit­tää.
Jotka toisin luulevat, niiden
sietää panna mieleensä sen tosiasian,
että 32 vuotta on ihmiskunnan his­toriassa
vain plexii Ja lyhyt hetki.
Mutta, 32-vuotta sitten Venäjällä pe­rustettu
sosiallsttoen Järjestelmä, on
laajentunut — ei Moskovasta impoj-teerattuna.
vaan kunkin kansakunnan
enemmistön oman tahdon Ja talste-;
lun peruneella — Kaaikcris-Euroopan
maihin Ja JBäinaan niin, että yksi kol­masosa
kato ihmiänmnasta elää Jo
sosialistisen hallituksen tai sosialis­mia
kohti n<H>easti kulkevan hallituk--
9sn alaisuudessa! Yksi iulmannes
ihmiskunnasta on sosialismin alaisuu­dessa,
e ^ tähän sisälly se tosiasia,
että ainakin yksi kolmasosa ranskalai­sista,
sama määrä Italialaisista, suo­malaisista
Ja muista "kapitalistisista"
kansoista äänestää tietoisesti ja jat­kuvasti
sosialismin puolesta.
Minkälainen on sitten se sosialisti­nen
yhteiskunta missä ei ole laisku­reita,
ei pinnareita, ei kuponkien leik­kaajia
eOcä muita kansanjoukkojen
työn tuloksesta rikastuvia kapitaliste.
ja? Antakaamme Stalinille, sosialis­min
käytännön teorian johtavalle
arkkitehdille, tässä puheenvuoro:
"Meidän myllymme Ja tehtaamme
käyvät ilman kapitalisteja. Työtä
johtaa kansan miehet Ja naiset. Täs­sä
on se, mitä me sanomme käytän­nön
sosialismiksi. Maalla kyntäjäm­me
tekevät työtä liman kartanonher­roja
ja kulakkeja. Työtä johtaa kan­san
miehet ja naiset. Tässä on se
mitä me sanomme sosialismiksi Joka­päiväisessä
elämässämme, tässä on se
mitä me sanomme vapaaksi, sosialis­tiseksi
elämäksi." —-«T, E.
hi.
ATOMIPOMMIN
PANNAAH JULISTAMISEKSI
Toronto. — Canadan Bauhankong-ressln
hiljan alkama kamppailu vä­hintäin
200,000 nimikirjoituksen ke­räämiseksi
anomukseen, jossa halli­tusta
kehoitetaan hetimiten ryhty­mään
sellaisiin toimenpiteisiin, että
Tähänkin nuoreen paHsknntaan on tarttunut syksvliä niin vldseitKi metsästysicnnme. Heillä on oltit metsästysonnea' koska saamro^ fasaaneja.
atomipommi julistetaan Yhdjrskanso-jen
toimesta laittomaksi, asetetaan te­hokas
kontrolli päätöksen toteuttami.
seksi käytännössä Ja sensijaan tehos­tetaan
tutkimuksia atomivoiman ke­hittämiseksi
hyödyllisiin tarkoituksiin
soveltamiseksi, ei suinkaan ole yksis­tään
Rauhankongressin kamppailu.
Rauhankongressi alotti tämän kamp-paimn,
johtaa sitä Ja tulee huolehti­maan
siltä, että tämä anomus niml-kirjoituksineen
esitetään hallitukselle
p a r i a mentin kevätistimtokaudella.
Mutta itsie kamppailu, nimikirjoitus­ten
kerääminen on kaikkien rauhaa­rakastavien
puolueiden, järjestöjen,
tyhmien ja yksilöiden tehtävä; kalk­kien
niiden ihmisten tehtävä jotka to­della
haluavat pelastaa Canadan Ja
sen känsän atomisodan kauhuilta ja
hävitykseltä. ,
Tässä mielessä kamppailu oh Jär­jestetty
Jä käsittäen kysymyksen täl­tä
pohjalta osallistuu Canadan Suo­malainen
Järjestökin tähän kamppai-liiim.
Listoja nlinlklrjotiisteh kerää­miseksi
on lähetetty kaikille Osastoille
ja osastoja kehoitetaan järjestämään
keräys mahdollisimman tehokkaaksi
jokaisella paikkakunnalla, Varatak-semme
irilttäVäsU alkaa listojen Jär­jestelylle
ja nimlkirjoitusteh laskeml-selle
sekä lähetystön Järjestömlselle,
joka menee esittämään anomuksen
hallitukselle, tulee listat nlmikirjoi-tidfcslrieen
palauttaa «isi tammikuiu:
viimeiseen päivään mennessä. Ke­rääjien
tulee palauttaa listat samaa
tietä kuin ovat he saaneetkin.
• "Voidaan sanoa, ja sn jo sanottukin,
että 200,000 on liian alhainen tavote.
Montreal turkiksien
myyntikeskuksena
BfonCreaL — Hudson's Bay Co:n
kuvernööri sir Patrick Ashley Cooper
on ilmoittanut täällä, että yhtiön tar­koituksena
on muodostaa tästä kau­pungista
kolmannen ttirkiksien myyn­tikeskuksen.
Tähän mennessä on yh­tiöllä
ollut varasto- ja myyntiraken-nukset
Lontoossa ja New Yorkissa,
mutta parhaillaan viimeistellään tääl­lä
Beaver Hall Rillin läheisyydessä
nykyaikaista varasto- ja myyntiraken-nusta,
jonka huut<^auppasaliin sopii
noin 300 ostajaa.
että hallitus ei perusta mitään 200,-
O00:sta nimikirjoituksesta, ja että
kamppailulla niinollen ei olisi mitään
merkitystä^ Ja myönnettävä on. että
2*0,000 on verrattain alhainen tavote.
Se on tarkoituksellisesti asetettu näin
alhaiseksi siinä mielessä, että on pa­rempi
ylittää tavoite kuin että se
jäisi vaille, Ja mikään ei estä meitä
ylittämästä tavoitetta, keräämästä
vaikka miljoonan nimikirjoitusta, jo­ka
ei suinkaan ole mahdotonta-kun
kamppailu vaan kehitetään kyliin voi.
makkaaksi.
Sellainen-Olettamus, että tällaisella
kamppailulla ei olisi mitään merkitys­tä,
ei pidä paikkaansa. Meillä on siinä
suhteessa riittävästi aikasempta koke­muksia
ja tiedämme varsin hyvin, että
hallitukset ovat i-lippuvaisia kansan
tahdosta —•yleisen mielipiteen pai­nostuksesta.
Kysymys on vaan siitä,
että kansan tahto tuodaan esiin kyl­lin
voimakkaasti, joka tässä tapauk­sessa
tarkoittaa sitä, että kerätään
i-iittävästi nimlkii-joituksia anomuksen
alle. -Ja'tämänkin kamppailun yhtey­dessä
on hjrvä muistaa, että me tääl­lä
Canadassa emme ole yksin tässä
kamppailussa. Kamppailua atomi­pommin
pannaan Julistamiseksi käy­dään
kaikissa maissa muodossa tai
toisessa. Mutta meidän on suoritet­tava
osamme tässä kamppailussa.
— G . Sundqvist.
"Eilen syntynyt
oli Don-haalin
CCL:n kullankaivajain
unio valmis tinkimään
vaatimuksistaan
Timnuns. — CCL:n täkäläisen ha-joitusunion
— Porbupine Mine Wor-kers'
Union organiseeraaja Leo Behie
on ilmoittanut union olevan valmiin
tinkimään Buffalo-Ankerite Gold
Mines-yhtiölie esitetyistä vaatimuksis­ta.
"Yhtiö oli antanut mr. Behielle
tilaisuuden tilikirjojen tarkastami­seen,
jonka johdosta hän on toden­nut,
että yhtiö ei kykene maksamaan
sitä dollarin ttmtlpalkkaa, minkä unio
on asettanut vaatimukseksi. NykyL
nen tuntipalkka on 72 senttiä ynnä 15
sentin kalliina Jan lisä. Mr. Behie
väittää, etta unio ei alenna vaatimus­taan
rtickäisiin yhtiöiden nähden.
Santa Cnu De Henerife, Kanarian
saaret. — Oscar Buchard, tunnettu
saksalainen kasvitieteilijä, kuoli täällä
viime keskiviikkona. Hän asui tällä
saarella monta vuotta.
Toronto. — Lokak. 30 pnä esitettiin
CSJ:n paikallisen osaston näytelmä-seuran
toimesta Don-haalilla "Eilen
syntynyt"-niminen näytelmä. Joka
muodostaa cman ryhmänsä täällä esi­tettyjen
näytelmien joukossa.
Esitystä seuratessa saa katsomo nau­raa
rikkaiden tyhmyyksille, eika"Eoy^
hien, kuten on niin tavallista.
Rikkaiden luokan edustajana oli
näytelmässä Harry Brock. jovika osan
O. Latvala esitti hyvällä sntaumuk-sella.
Brock ostaa rahalla kaiken sil­lä
Janella op rahaa kylliltsi. Hänen:
käsityksensä mukaan kukaan ei voi
antaa hänelle mitään koska hän ostaa
kaiken • rahallaan, mutta hän vaatii
myöskin ehdotonta kuuliaisuutta. Hä­nen'
raalcuutehsa kätkeytyy rikkaan
tyhmään järkeen ieli Järjettömyyteen.
Järkeähän voi ostaa muilta rahalla
ja hänen tyhmyydestään Johtuu ,ettei
katsomo vihaa häntä vaan nauraa hä­nelle.
Hänen rahalla ostettujen seuralais­tensa
joukossa on sievä tyhmä tyttö,
Billie Pawn, jonka päässä el ensinäy­töksen
aikanär ole todellakaan kerras­saan
mitään — äänikin oli tyhmän
viehättävä. Tytöllä oli paljon kaunii­ta
vaatteita ,jotka sopivat hyvm hä­nen
kauniiseen vartaloonsa. "Kau­niin
naisen nähdessäsi unohdat kai­ken
muun paitsi hänen kauneutensa."
Thora Neil esitti tämän tyhmän mut­ta
kauniin tytön osan erikoisella tai­dolla,
elävöittäen kauniin amerikka­laisen
mampsellin ilman mitään pään
vaivaa. Mutta Washingtonlin tultua
Harry Brock huomaa, että tytön p i ­täisi
osata valita sopivampia sanoja
kuin hän on oppinut Harryn seurassa
ollessaan.
Opettaja hankitaan (E. Tarvainen)
ja sen jälkeen alkavat hullunkuriset
kohtaukset seurata toinen toistaan.
Niiden vauhti tempaa mukaansa kaik­ki
näyttelijät.
Näytelmässä paljastuu amerikka­laisen
yhteiskuntaelämän ristiriitaisen
kirjavat muodot; jotka sekaantuvat
Billien kauniissa päässä niin opetta­valla
tavalla, että Harrystä näyttää
siltä kuin tjrttö pitäisi saada jälleen
tyhmäksi, antautuakseen hänelle kai­kessa
suhteessa, kuten ennenkin.
Näytelmä pitää nähdä sillä kerto-
-SITÄ:
;TÄT
EI VAKAVAMPAA VACElJ
Pietari: "Tänä aamuna
pieni vallinko. Ajoin isäsi xi
lani."
Hilda:
vi?"
Pietari: "Ei vakavan
lan kiitos. Rapakaari vä
ja maaliin tuli viiruja."
"Jumalani, miten :
Vankilan päällikkö ipitäes
hetta vangeille i : "Olen anti
le radion, järjestänyt kon
tanut teidän pelata palloa ,n
ja vieläkin te valitatte.'
Vanki: "Miksi ette ole järjj
meille murtomaajuoksua?"
» • •
SUONENJOEN ASE3
lisvedelle fnenevä-stä
hästynyt helsinkiläinen kau:
kustaja kysyy ukoilta:
— Milloinkas lähtee seunaij
lisvedeUe?
— Niij junako, jotta
lähtöö —
— Niin —
— Nii lisvedellekö?
— Niin, n i i n . ..
— Mänisittekö työ lisveelle? |
— No tietysti...
— Mittee työ sinnem määti
. — Ääsh! Ettekö nyt piru'
osaa vastata!?
— Kyllähäm myö osatta-sj, i
myö ee tiietä . . .
maila siitä ei voi antaa oiki
vausta.
Esityksen päätyttyä ]
mo raikuviin suosionosoit
ta kukin sai osansa .
Edellämainittujen lisäksi
vät näytelmässä H. Elimen, L
nen, Aino Gustafson, M.
Niiranen, Aino Heikkinen,
G. Gustafson ja Aune Rautio.]
Lavastus oli rikkaan lois'
ka johdosta osoitettiin suosioi
esiripun ensikertaa avaantui
Tämä näytelmä esitetään
tammikuussa uudelleen. Kel
kaikkia pitämään tämän
pauksen mielessään. Siinä on|
jille paljon oppimista ja naul
X .
— DeMonts asutti siirtoku
relle St. Croix-joessa v.
— Britannian työssäkäypien työ­läisten
lukumäärä on 2O.00O,00a
pailussa kahdessa vuodessa" (AP:n
uutlstieto Chicagosta lokak. 21 pnä).
Tunnettu tosiasia luonnollisesti on,
että Neuvostoliitto kokeilee jo kah­dessa
pienessä kaupungissa atomi­energiaa
lämmitysaineena. 2ktyös tie.
detään, että Neuvostoliitossa on Jo
kokeiltu atomivoimaa teollisuuden
palveluksessakin. Me "länsimaalai­set"
saamme ruveta totuuttelemaan
itseämme siihen tosiasiaan, että nxe
jäämme kansakuntina Neuvos^liitos-ta
jälkeen atomivoimaa valja^ttaes-sa
ihmiskunnan palvelukseen! Mutta
miten nämä seikat lyövät yhteen "Ca­nadan
UuUsten" meriseiit^^cscEQ Ibois-sa,
että sosialismi jn\ika panee "^can-
Pitäisikö lähteä typeryyden tielle?
Marraskuun 7 päivänä on Neuvosto­liitto
32-vuotias. Se on verraten l y -
hjrt aika vissinlaisen valtiomuodon
elämässä, mutta vieläkin lyhemmäksi
sitä ennustettiin. On niitä lyhyempiä,
kih nähty nykyaikana.
MnssöHrtih fasistinen valtiojärjestys,
Jbnka hän •vakuutti kestävän ikuisesti,
nmiahti 22 vuodessa. Hitlerin tuhat­vuotinen
valtakunta pyllähti 12 vuo­dessa.
koska Netivostdliiton kukistamisen
historia on niin laaja, ettei sen edes
osittaineadkaan selostus mahtuisi ly­hyen
kirjoittöööai puitteisiin, niin tyy-dsmuie
heittämään muutamia sil­mäyksiä
millä tavalla eräissä suoma­laisissa
piireissä uskottiin Neuvostolii­ton
kukistumiseen Ja natsien sekä fa­sistien
vallan horjumattomuuteen.
Koko Suomen virallinen politiikka
v:sta 1918 T:n 1945 perustui salaiselle
ajatukselle, että Neuvostoliitto on t i .
lapäinen ilmiö, joka kukistuu omaan
mahdottomuuteensa. Se sanottiin v i -
selle uskolle. Se oli myöskin se perus­syy
miksi Stiomi raahattiin verisiin
eotita. Jossa se, eikä Neuvostoliitto,
kärsi musertavan tappion.
Monelle on vielä tuoreessa muistos­sa
kun Suomen marsalkka lausui, että
Suomen kaihta piirretään miekalla.
Tämä miekka oli luonnollisesti kohdis­tettu
Neuvostoliittoa vastaan.
Sitä yritettiin toteuttaa Isontalon
Antin ja toisten seikkailijoiden avulla,
mutta 3*itykset päättyivät hyvin no­losti,
sanotaan, että suomalainen ei
usko ennenkuin se koettaa. Kun ajat- ' vostolUttoa."
Ihmisten pitäisi ottaa <
riasta ja viimeisen kolme
kahden \-uoden aikana liistori4|
man poliittisista tapauksista (
että Neuvostoliittoa ei voida 1
väkivallalla. Koska «itä «
kukistamaan Saksa yhdistynd
min toisessa maailmansoda.
keskukseen uskotettiksi, että Suomi
yksistään voisi menestyksellisesti tais­tella
Neuvostoliittoa vastaan. "Yksi
suomalainen voittaa sata ryssää", oli
laajalle levinnyt tunnuslause. Muis­tammehan
myöskin täkäläisen Va­paan
Sanan mankutuksen tammik. C!
pnä v. 1940 kuinka muka ukkoJCusti
Suomen talonpoikaisaTmeijan avulla
lyö idän jättiläisen savijalat poikki.
Ei ole ihme jos sitten, kun Hitlerin
ryöstöretkeilljöiden rinnalla taistelles­sa
oltiin asioista niin varmoja, että jo
ejutuhkliättoe epnä ämsyyhyptpuunj aP. ietarin valloitus- ,la isee•n pak, ot.ta.v.ia ^ i t a,•j»j ^
Tätä Neuvostoliiton kukistmnisen .-fr^^väitteiti
varmuutta kuvaa suomalaisten kor­keimpien
valtiomiesten joukossa Ry-nyt
se ainakin on mahdotonta.
Nyt kun länsivaltain
sesti varustaudutaan Ne
ja kansandemokraattisia
taan, niin on kysyttävä, €ttä
tin puhe Tampereella elokuussa 1941.
Hän mm. sanoi: "Omasta puolestani
sattui tämä sota oikeaan aikaan...
nyt ei ole epäilystäkään, etteikö Saksa
ole kyllin voimakas nujertamaan Neu-raUisäta
taholta Ja taantumuslehdet
t<MtotövBt sitä Jokainen päivä. Suur­suomi
baaTeOa perustui Juuri tillal-telee
suomalaisten fasistien Neuvosto­liiton
kukistamlsyrityksiä, niin tämä
saxiaiQiarsi voitaisiin muuttaa, että f a .
sisti ei udco Taikka on koettanutkin ja
saanut päihinsä.
Emme tiedä voidaanko yhdenkään
kansakunnan keskuudessa niin pit­källe
menevää Järjetöntä neuvostovas
taista propagandaa niin menestyksel­lisesti
levittiui kuin Suomen kansan
keskuudessa, "tähän propagandaan ei
tietysti kaikki uskoneet, mutta valitet­tavan
suuri määrä. Siellä saatiin hy.
Tin huooiBttavan kansankerroksen
Sosdemien V. Hakkila säesteli tätä
samana vuonna pitämässään puheessa
sanomaDk, että "Euroton Järjestely­kykyisin
kansa. Saksan kansa. murs.
kaa nyt teräsarmeiJaHaan meidän a i ­na
yhtä kavalan ja petollisen perivi­hollisemme.
Sen Tuoksi meidän tal­vinen
sotamme jatkuu nyt kesälsoi
valoisana ja voltonrarmana."
tällaisia typeryyksiä voisi lataata
loppumattomiin. Kaikista eimuste-luista
ja vakuutteluista huolimatta
Neuvostoliitto seisoo entistä voimak­kaampana.
Huolimatta siitä mitä
tään Neuvostoliittoa vastaan
käysvarusteluista. niin
tosiasioihin perustuvaa tc
laisen väitteen tukemiseksi i
lä esitetty- 'Jrhdestä me
voimme olla vannoja, että
laisen sodan ratkaisu päät>;
ten hyvänsä, niin se olisi
kunnaUe tappio. Siksi on sr
telia rauhan puolesta.
Olkoon kullakin feansalb
päättää omista asioistaan,
kansan suunnaton in^osttö^
sessa sodassa ja
den menestyksellinen
ovat tuottaneet tuloksia,
kieltää. Tämä todistaa
vostokansa on päät
lismin tiellä, sillä se uskoo,
takaa rauhan ja talo
sosialistisei
vaUlsouden. — Uoa