Vapaus, May 28, 1949

              Hl:
Sipi 2 Lauantaina, toukok. 28 p. — Saturday, May 28
mi
m]
:>ii:f^i:^-"
m
i Ii
i l
4
'api: ...
liiifiii
»llsrtli:./-
l U B C B T D ~ ipdtpendmt Imbor
Ote*& of FlnziUb CsnadlanB. Sii>
tV'Tlf*"'^ Vav. 6th 1917. AutliQrlzed
M MBOOOd dass tnall by tbe Post
Office DepattzDent, Ottamu Pnb-lUbed
thrice veekly: T u e e d a y s,
7|ntndays and Saturdays tqr Vapaiis
PJi^Uhlng Conpaoy Ud^ at 100-102
Bim-St. W^ Sodbuty. Ont. Canada.
Telephonei: Btniiieai OtOee
Kdltorlaj Office
E. Suksi. Editor W. EUnnd
addrega Bo» 69, Siagmiy. OBttto.
AdyertlslDg ratea opon «ppHftlnn
Translaäon free of charge.
TZXiAUSHIMNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kk, 3.25
S.kk, 24»
Yhdysvalloissa: 1 vk. iJt» 0 kk. 3 ^
Suomessa: I vk. tJSO 6 kk. 4 ^
Mitä muut sanovat
— :
Shanghain vapauttaminen
J -Maailman neljänneksi väkirikkain kaupunki, Kiinan tär-l^
in kauppa- ja liikennekeskus Shanghai on vapautettu Kuo­mintangin
väärinhallinnasta, sorrosta ja riistosta. Toronton
dlobe and Mail lehti oli varmasti oikeassa lausuessaan, että
Slbanghain vapauttaminen "on suurtapaus maailman histori­ansa",
sillä tämä varmistaa sen, että koko K i i n a tulee vapaute­tullasi
aivan lähiaikojen kuluessa.
'•'Shanghain vapauttaminen on historiallinen suurtapaus
J ä i s t ä än sen vuoksi kun sen sodan oloissa suuresti lisäänty-njrtväkiluku,
mistä ei ole varmoja tilastotietoja kenelläkään,
on<.arvioitu olevan 5 ja 6 m i l j . välillä. Väkilukunsa perus­teella
Shanghain vapauttaminen merkitsee samaa jos puoli­toista
Suomea kääntyisi sosiali.smin tielle! Mutta tämän l i ­siksi
on selvästi havaittavis.sa eräitä muitakin hyvin tärkeitä
seikkoja. Vaikka täkäläiset suurpääoman omistamat päi-
"vmlehdet tiesivät jatkuvasti kertoa Chiang Kai-shekin "voi­toista"
ja siitä, että Shanghaita puolustetaan "viimeiseen asti",
njirilopputulokseksi saatiin kuitenkin se, että Shanghai vapau­tettiin
miltei riemumars-si-ssa ja ilman suurempia taisteluja.
l\)Siasiassa sanomalehtikirjeenvaihtaja Walter Sullivan tie-doittiShanghaista
toukokuun 25 pnä, että Kiinan kansan va-pffiiusarmeija
tuli lainkaan vastarintaa kohtaamatta sisään ja
lil^upungin talolla olleet Kuomintangin joukot nostivat esiin
sfiuren'taulun, mi.ssä oli kirjoitettu: "Tervetuloa kansan va-
I^usarmeija." Ja kun Kuomintangin valtiollinen poliisi —
lijinalaihen ohrana — oli liimauttanut ympäri kaupunkia tun­nuksia
niissä kehoitettiin väestöä "taistelemaan loppuun asti
kommunisteja vastaan", niin väkijoukot repivät nämä tunnuk­set^
alas jo ennen vapausarmeijan paikalle tuloa. Erikoisen
laivaava siinä "missä henge.ssä Shanghain miljoonaiset väes-töjoukot
ottivat vapausarmeijansa vastaan, on Toronton Globe
and Mail lehden torstainen uutLstieto, mrtkä yllärriainittu
Walter Sullivan oli Shanghaista lähettänyt toukokuun 25 pnä.
Globe otsikoi mainitun uutiskirjeen seuraavasti: "Shanghai
on iloinen nähdessään kansallismielisten selän." Näin joutuu
paatunut torylehtikin myöntämään lopuksi totuuden kun sen
emä'kirjeenvaihtaja kertoo muun vähemmän merkitykselli­set!
tnukana seuraavaa: "Kommunistien kurinalaisuus oli luja.
Ketään ei loukattu. Ei tapahtunut mitään rosvousta. Kaikki
tSmä oli vastakohtana Shanghain piirityksen viimdisllle päi-vjllle.
Pöyhkeilevät kansallisntieliset sotilaat pitivät Rooman
Juhlapäiviä kaupungin suurissa hotelleissa, kaupoissa/kodeis-
8ft"jä'ravintoloissa. Kansallismieliset sekoilivat taistelun ryös­töön.
Shanghain väestö pelkäsi pilkan saarron mahdollisuut­ta.
Huolimatta väestön mlelipileeslä kommunismin suhteen,
ei ole epäilystäkään siitä, etteikö se ollut kyllästynyt kansal­lismielisiin."
(Korostus Vapauden)
'•'Väestön ilon ja riemun on pitänyt todellakin olla suuren
kuh,"torylehden kirjeenvaihtajakin joutuu .sen näin myöntä­mään!
,
:' • J a tämän ilon vastakohtana täytyy olla syvä ja sammu­maton
viha kaikkia niitä kohtaan, jotka auttoivat ja vielä
auttavat Chiang Kai-shekin väärinhallintaa: Tämä viha koh­distuu
luonnollisesti ensikädessä Trumanin Amerikkaa vas-taaiJ,
mutta samalla myös Canadaa kohtaan, joka Trumanin
linjan mukaan on lähettänyt aseita ja ammuksia käytettäväksi
Kiinan kansaa vastaan. Tämä on erikoisen tärkeä seikka
muistaa nyt jolloin Yhdysvaltain hallituksen sanotaan taas
puuhailevan eräänlaista yhteisrintamaa ennenkaikkea Bri­tanniaa
vastaan ja Canadakin aiotaan vetää siihen paheelli­seen
kommunismivastaisen tunnuslauseen suojissa. New York
Tjjoesin kirjeenvaihtaja Bertram D. Hulen tiedoitti toukok.
JJ5 pnäAVashingtonista, että Yhdysvallat suunnittelee kahden-tk)
ista maan yhteisrintamaa kommunistista Kiinaa vastaan, ja
että yksi Yhdysvaltain "liittolaisista" on Canada. Mutta vä­hänkin
huolellisempi Hulenin kirjoitukseen tutustuminen
osoittaa, että tämä "yhteisrintama" kohdistuu myös Britan­niaa
vastaan, ja että Wall Street aikoo sen suojissa nousta ylös
^sekaivamastaan montusta; Tilanne kaikessa lyhykkäisyy-dessään
on seuraava: Vaikka Britannian imperialismi on taka­vuosina
tehnyt oman osansa Kiinan orjuuttamiseksi j a rais­kaamiseksi,
niin vuodesta 1945 lähtien se on pysytellyt paljon
Enemmän puolueettomana kuin Yhdysvallat, minkä hallitus
<Jn sysännyt Chiang Kai-shekin iikaviemäriin aseita, ammuk­sia,
rahaa ja sotilasteknikkoja. Nyt Wall Streetin pankkiirit
j^elkäävät, eivätkä suinkaan suotta, että tämän mielettömän
politiikkansa seurauksesta he menettävät demokraattisen Kii­kan
tarjoamat markkinat — ja että heidän suurin kilpailijan­pa,
Britannia valtaa Kiinan ehtymättömät markkinat. Tä-ijtiän
"onnettomuuden" välttämiseksi Wall Streetin miehet
Ijaluavat sitoa Britannian kädet "kommunistivastaisen yhteis-mntamasopimuksen"
nuorilla siten, että voisivat uusissa olo­suhteissä
harjoittaa kiristystä ja taloudellista painostusta de­mokraattista
Kiinaa kohtaan — ja s i t t ^ i , jos tämäkin epäon-
4istuu, oman tahtinsa mukaan sivuuttaa kilpailijansa Britan­nian
Kiinan markkinoilla.
\ Shanghain vapautuminen ja Kiinan tilanteen yleinen ke­hitys
on vakavana varoituksena siitä, että Canadan tulisi vi­susti
pysj'ä erillään Wall Streetin miesten "kommunistivastai­sesta
yhteisrintamasta". Sen sijaan Canadan kansalliset edut
Vaativat ystävällistä suhtautumista demokraattiseen Kiinaan,
^n hallituksen pikaista tunnustamista ja hetikohtaisten kaup-payhteyksien
järjestämistä.
OIKEITA aHMXLASEIA
TYÖLÄISET TARVITSEVAT
Yhtiön mainosvlraston rjTUblic re-laiions
Office) tehtävä on uskotella I h ­misille,
ettei nykyaikainen busines ole­kaan
mitään keinottelua.
... TSaaä sai uuden tason Fort Mo­tor
Co. of Canada Ltd:n koko sivun
Umoituk&essa j a radio-ohjelmassa.
Fordin autotehdas on Wind3t«t8*at
<Ont.) palvellaksenne teitä Ja nimcaii»
omaan juuri teitä. Työskennellen ko­vasti
Ja pitäen aina yhdysltuntaa oiij-lessä
ja huolehtien kaupasta, i e säa^
.siinä sivussa vähän rahaakin.
Teistä näyttää, että yhtiö, saa pal­jon
rahaa. Ja että se i r i t ä ^ ' HunJ^iä
töissä vain siksi kun el tule muuten
toimeeti, mutta tämä Johttm elitä kun
te olette tottuneet katselemaan For­dia
paljain silmin. Teidän jritälsi ko­keilla
yhtiön mainos-silmälaseja! —
United Automobile Workcrsin Cana­dan
numero.
• • •
JA KAIKKI TTHnX
Jos epäilette, ettei Canada ole l u ­vattu
maa, niin kuxmnelkaa nyt vaa­lien
aikana vanhojen puolueiden eh­dokkaita.
Tämä ei ole ainoastaan
luvattu maa, vaan monien lupausten
maa. — Ukrainian Canadian,
• • •
SE T A K A P A J U I N E N VENXJA
Sillä takapajuisella maalla. Venä­jällä,
on television-radioasema toimin­nassa
Moskovassa Ja lenlngradissa.
Ensin mainitun kaupungin "depart-ment-"
kaupat ilmoittavat myytävänä
olevista television-radioista Ja huo­mauttavat,
että "se pitäisi olla jokai­sessa
kodissa". Meitä peloittaa aja­tella
kuinka alas tämä .panee Canadan
kansallisen kulttuuriin luettelossa.
— Radio & Electric Trade Builder.
Toronto, maaliskuun numero.
• • •
SOTAHVLLUUS JA
MUU HULLUUS
Valokuvaajien kameroiden tulituk­sen
kohteena seisoi Zilliacus, Englan­nin
työväenliikkeen kuuluisa edustaja.
Joka loistavalla äänellään, taitavan
oratoorin elein vangitsi kuulljain mie­lenkiinnon.
Hän sai koko kuulijakunnan naura­maan"
puhumalla "Forrestalin sairau­desta".
Porrestalin, Joka eli sellaisessa
ympäristössä että kukaan ei huoman­nut
hänen menettäneen järkeään s i i ­hen
hetkeen asti jolloin hän huudah­t
i : "Aseisiin, Puna-armeija hyökkää
meidän kimppuumme! — Vapaa Sana.
Helsinki.
• • •
HOLLANTI K A U P I T S EE
TYÖLAISI AAN
Hollanti tarjoaa Canadalle enem­män
farmityöläisiä. Ottawa. — H o l ­lanti
haluaa lähettää Ihmislasteja
Canadaan.
"Me haluaisimme lähettää enem­män
silliä, juustoa j a suklaatuotteita
saadaksemme enemmän canadalaista
vehnää" lausui H. D. •Louwes tänään
haastateltaessa, "mutta ennen muuta
me haluaisimme lähettää enemmän
siirtolaisia — erikoisesti farmityöläi­siä".
— CP: n uutistieto Olobe and
Mali lehdessä toukok. 27 pnä.
• • •
DOLLARIDEMOKRATIAN
JULKISUUSPERIAATE
... Myöhemmin on saatu tietää, et­tä
Frederick Osbprae, Yhdysvaltain
edustaja, kysyi Malikilta ((Neuvosto­liiton
edustajalta) jos hän suostuu s i i ­hen,
että <Atomipomniikysyraystä
käsittelevä YK:n työkomitean istun­to
suljettaisiin lehdistöltä ja yleisöltä.
Käsitys on, että Malik hylkäsi t ä ­män
ehdotuksen... — CP:n uutistie­to
toukok. 25 pnä. • * •
MINKÄ SODAN UHRI
Presidentti Truman sanoi, että enti­nen
puolustussihteeri Porrestal, joka
hyppäsi sairaalan 16. kerroksesta kuo­lemaan,
oli sodan uhri. Nyt tehdään
kysymyksiä siltä, että minkä sodan
uhri? Senkö, mitä Forrestal suunnit­teli?
Göring odotti kunnes hän hä­visi
sodan ennenkin hän teki itsemur­han.
Porrestal ei saanut omaansa al­kuunkaan.
— Canadian Trlbune.
tuhot voidaan ehkäistä
Sudbury Star tiedoitti tonkok. 14
pnä Sudburyn piirin katQ>pakamarin
Johtokunnan ehdottaneen, että Cana.
dan armeijaa Ja sen reserriä olisi h a r ­joitettava
tdtisäpaloi&a «ammutta.
misvälineiden Ja -menetelmien käyt­tämiseen.
Sudburyn kauppakamarin
ilmoitetaan ehdoiuneen, että asevoi­mien
tulisi olla käytettävissä simrem-mlssa
metsäpalotapaukslssa, sellaisis­sa
kuin Oli valtava Mississagin metsä­palo
viime kesänä. ICauppakamarl oli
Ilmeisestikin käsitellyt Port Arthurin
kauppakamarilta saaptmutta ehdo­tusta
missä luonnehditaan suimni-telma
vakinaisen armeijan voimien
käyttämisestä metsäpalojen sammut­tamisessa,
joko liittovaltion tai maa­kuntien
viranomaisten toimesta. Sen
mukaan voitaisiin reserviarmeijaa
käyttää hätätila.ssa j a vapaaehtoisuu­den
pohjalla. Koska me olemme suo­ranaisesti
kiintyneet metsärikkauksiin
jokapäiväisen leipämme lähteenä, pu­humme
tällä kertaa tästä asiasta.
nessä viime vuonne»^ erikoisestikin n i i l ­lä
altailla, joiss^<>li ollut puutetta
miesvoimasta^ T^inä osoittaa, että
mikäli on kysynuyk^sä yhteistoimin-ta
työväen kaima metsäpälojen sam-muttamisek.^
i, -«ttä siinä suhteesäa ei
o:e vallmnuS vaikeuksia. Sahoilta
metsäpaloja ssmmuttamasn lähetetyt
\ miehet saivat tavallisen palkiariSa cl-i
lekaan metsäpalotifcsä. J a miksi ei?
j Silrxä suhteessa ei ole ollu^ mitään
li^iiceuicsia. Kahta ilmavoimien pom-mittajakqneöa
käytettiin Mississagin
metsäpalon loppuvaiheen aikana .sa­teen
synnyttämiseen pudcttafhalla
kuivaa jäätä sopiviin pilviin.
i
METSÄPALOKAUSI K A S I L LA
Me olemme jälleen vuotuisen metsä-
3>alokauden edessä. Nyt jo tuhoisat
metsäpalot hävittävät miljoonien dol­larien
arvosta puutavaraa pohjols-
Saskatchewanis.sa Ja Albertassa. Siten j
tapahtuu joka vuosi j a tllarme muo- '•.
dostuu entistä vaarallisemmaksi. K a i . i
ken lisäksi menetetään usein ihmis­henkiä,
puhumattakaan työläisten ja
farmarien kodeista. Esimerkiksi poh-jois-
Albertan Assineaun piirissä jou­tui
71 henkeä kodittomiksi siellä rie­huvien
metsäpalojen johdosta. K u ­kaan
el tiedä missä syttyy seuraavat
metsäpalot. Ontarion pohjoiset seu­dut
saivat viime kesänä osansa met­säpaloista,
eikä ole mitään takeita s i i ­tä,
etteivätkö samanlaiset murhenäy­telmät
uudistuisi tänä vuonna.
K u n Sudburyn kauppakamari kea^
kusteli asevoimien käyttämisestä
metsäpaloja vastaan ilmoitetaan sa­malla
esitetyn lausuntoja siitä minkä
takia metsäpalojen sammutustyöt v i i ­västyivät
Chapleaun alueella viime
kesänä. Syyk-si mainitaan metsätyö-
Iäisten ja hallituk.sen välinen erimieli,
syys palkkaan nähden. Siten tahdot­t
i i n vihjata, että saha. j a metsätyö-
Iäiset olisivat kiintyneet ainoastaan
palojen sammuttajille maksettaviin
palkkoihin, vieläpä vihjattiin, että
miehet sytyttäisivät tahallisesti met­säpaloja
saadälkseen työtä niiden
sammuttamisessa. Se on edesvastuu,
tönta puhetta ja Canadan työläisten
solvaamista, asettaen kyseenalaiseksi
vilpittömyytemme työläisinä. Vaikka
elämän kaikilla aloiUa löytyy edes­vastuuttomia
yksilöltä, jotka saatta-i
vat antautua likeisiin tekoihin, niin
tosiasiana pysyy, että mikään ryhmä i
kansastamme ei ole siinä määrin k i i n ­tynyt
metsäpalojen ehkäiseniLseen
kuin työläiset. Jotka saavat toimeen­tulonsa
siltä, lähteestä.
Lomber and SawmiU Workers
Union Ontarion nenvostoa sibteeri
Bruce Magnnsen puhui t k . 19 pnä
Timminsin CKGB-asonalU lähe-ietyssä
"Voice oT the Bash"-laa-jalluksessa
perin ajankohtaisesta
UNIO T E K I ALOITTEEN
Kiinnostavaa tässä asiassa on se,
että se oli meidän uniomme, joka teki
ensimmäisen ehdotuksen asevoimien,
myöskin ilmavoimien käyttämLsek<;i
metsäpaloja vastaan. Me olimme m i l ­tei
vuoden edellä pohjois-Ontarion
kauppakamarista. Aloitteenteko kuu.
lui tässäkin, kuten niin monissa muis­sakin
yieSissä yrityksissä työväelle.
metsäpalotitonteesta'ja sen yhtey- j ''^"^^ liikemiesjärjestöt ovatkin myö-
,des8ä olevista asioista seuraavaani lemmin omaksuneet ne j a niittävät
tapaan: l "^^^ä kunnian, joka kuuluisi oikeas-
• • • . I ta«n työväelle. Se ei ole kuitenkaan
1 tärkeätä.
takia mitä itsekkäimmällä tavalla, j Mutta tärkeätä on se, että me edel-
Tämän omistuksen ja niiden fay- i leen ehdotamme armeijan käylettä-
Sudburyyn saapuvan
edustajakokousväeii
huomioon otettavaa
CSJn 17. edastajafc<d»iiksen ma-joitnskomitea
pyytää kalkfcfa. Jot­ka
saapuvat ednstajakokonkseen ja
halaavat saada majoitaskomitean
t o i m i t a asunnon ednstajakokooic-
£en ajalcsi. Ilmoittamaan osoitteel­l
a H. Sula, Box 69 Sudbury, Ont..
minä päivänä j a millä junalla he
saapuvat, että komitean ednstaja
vf>i olla asemalla vastaanottamas­sa
ja viedä asianomaisen timkilmi
majapaikkaansa. Maistakaa ilmoit­taa
samsUa minkä rautatien j a n a l ­l
a saavutte. Nämä kaikki seiliat
ovat tärkeitä koska junat saapuvat
Sudburyyn etupäässä vatiiain aa­mulla
tai myöhään i l l a l l a . Kaiken
lisäksi suosittelemme, että maticns-taisitte
CPR:Ila koska CNR:n Sud­buryn
yhteydet ovat kaikin puolin
huonommat.
väkslkäytön välisen ristiriitaisuu­den
poistamiseksi on välttämätön­tä,
että metsätuotantoa ryhdytään
harjoittamaan valtion toimesta,
saattaen samalla käytäntöön oi­keat
metsänhoitomenetelmät. Me't-säpalojen
oikean ehkäisyohjelman
juuret ovat terveessä metsänhoito-ohjelmassa,
jota nouda'tetaan läpi
vuoden. Kysymyksessä ei ole pel­kästään
tehokkaat sammutustoi.
menpiteet silloin kuin metsäpalot
riebuvait. Probleeman on metsä­palojen
syttymisen ehkäiseminen.
Tämä on meidän kantamme l y ­hyesti
esitettynä.
METSÄPALOT VOIDAAN
EHKÄISTÄ
Vaikka meidän unlomme •vuonna
1946 kuninkaalliselle Ontarion metsä,
aeiolden komissionille esittämä ohjel­ma
oli paljon perusteellisempi kuin
monet muut alistetut lausunnot, an­nettiin
sille perin vähän huomiota
sanomalehdistössä ja muissa julkisis­sa
tledoitusellmissä. Sen vuoksi on
tarpeellista, että palautamme suuren
yleisön mieliin miten syvällisesti
olemme kiintyneet tähän asiaan.
Metsäpalot eivät ole välttämät­tömiä.
Ne voidaan ehkäistä. Pää­syy
uudistuviin j a tuhoisiin metsä­paloihin
voidaan löytää siftä. etiä
rikkauksiamme el hoideta oikealla
tavalla. Maakuntahallitus on siitä
vastuussa. Metsärikkautemme ovat
ne tärkeimmät yleiset rikkaudet,
jotka on uskottu hallituksen hoi­dettaviksi
hansan hyväksL Näitä
rikkauksia viljellään mitä sattuma,
varaisimmalla 'tavalla, antamalla
siihen oikeuksia yhtiöille j a yksi­löille.
Niin kauan kuin tämän me­nettelyn
sallitaan jatkua, ei val­tion
omistus merkitse mitään. Y l e i.
set edut hyljältäan yksityisvoiton
UNIO EHDOTTI ASEVOIMIEN .
KÄYTTÄMISTÄ
Kun Mississagin metsäpalot olivat
viime kesänä pahimmillaan, lähetti
ma akun ta järjestömme sihteeri Ontar
rion maiden j a metsien ministerille
kesäk. 16 päivätyn seuraavan säh­keen:
, "Uniomme on suuresti hälyyntynyt
.sen arvaamattoman vahingon johdos­ta
minkä metsäpalot ovat jo aiheut­taneet
Algoman piirissä ja uhkaavat
meitä muualla vakavalla yleisellä on­nettomuudella,
vaatien'''nyt jc^ ihmis­henkiä
uhreikseen. Sanomalehdissä
esitetyt lausuntonne viittaavat siihen,
että "te ette ole kiintyneet muuhun
kuin käyttökelpoiseen metsään, jota
on myyty aikaisemmin metsäpalojen
jälkeen alhaisilla kantorahoiUa yksi­tyisille
metsätyöliikkeille. Yleiset edut
vaativat Ontarion ja liittovaltion hal­lituksia
yhteiseen j a pikaiseen toimin­taan
metisäpalojen .sammuttamiseksi
heti ja kaiken, lisäksi ryhtymään .sel­laisiin
toiinenpiteisiin. jotka kaikkein
käytännöHisimällä tavalla ehkäise­vät
tämänlaisen onnettomuuden u u ­distumisen.
(Kuulkaahan nyt huo­lellisesti
». Me ehdotamnie kunnioit­taen,
että kääntyisitte liittovaltion
hallituksen puoleen asevoimien vams-tusten
käyttämiseen nähden, ilmavoi­mien
yksiköt mukaan laskettuna.
Omasta puolestamme lupaudumme
parhaalla tavalla avustamaan tehok­kaan
yleisen yhteistoiminnan aikaan
saannissa."
Sihteerillemme lähettämässään vas­tauksessa
oli ministeri kiitollinen teh­dystä
yhteistoimintatarjouksesta ja
sanoi sen lisäksi, että "saha- j a metsä-työläiset
yleensä" ovat tehneet hyvää
työtä niiden 80O metsäpalon sammut­tamisessa
joita oli ollut siihen inen-väk-
si moniin rauhanajan hyödyllisiin
yrityk-siin. avustaakseen siten maa.m-me
kehittämisessä ja rakentamise.ssa.
Pohjois-Canadassa. mis-sä tuhoisat
metsäpalot riehuvat, on Irirjaimelli-sesti
puhuen sotilaita kuin kärpä.siä.
eikä ainoastaan canadalaisia vaan
myöskin jänkkijoukkoja, jotka ovat
sananmukaLsesti vallanneet joitakin
osia pohjoisista alueistamme. Samaan
aikaan kuin ne ovat .sotaharjoituk­sissa,
polttaa metsäpalot niiden j a ­loissa.
Eikö olLsi edullisempaa kiin­nittää
vähän enemmän huomiota
maamme kehittämiseen rauhaa var­ten
.S2n taloudellista ja teollista kas­vua
silmällä pitäen? Olettakaamme,
että ne .sadat miljoonat dollarit, jot­ka
ollaan valmiit käyttämään .sot.ia
ja tuhoa varten, käytettili.siinkin
maamme talouden edistämiseen rau­haa
varten, yhteiskunnalliseen huol­toon
ja ihmisten hyvinvoinnin hyväk­si.
Meistä muodcstuisi varmaan en­tistä
ehompi maa ja kansa kaikessa
suhteessa. Sen sijaan että poltettai­siin
väestön koteja tuhoisiS3a metsä­paloissa,
kyettäisiin ehkaisemäär. nä­mä
onnettomuudet ja käyttämään
metsärikkaulciiamme uusien kotien
rakentamiseen.
TÄYTEVAALIT TULOSSA
P a i : ^ viiköh^kahifttua-on maaktin-n
«n täytevaalit CJochrane North va-litsijapllrissä,
TäSlä hetkellä esite­tään
uniomme toiinesta tässä valitsi-japiirissä
taloudellinen ohjelma mai­nitun
valitsijapiirin väestön etuja s i l ­mällä
pitäen. Me haluaisimme tietää
teidän mielipiteenne sen suhteen. Me
häluaisim.Tie teidän kysyvän ehdok­kailta
m i k ä on heidän kantansa tähän
ohjelmaan nähden. Tällä hatkellä
saattaa olla myöhäistä nimittää oikea
työväen ja farmarien ehdokas näihin
täytevaaieihiö mutta missään tapauk­sessa
ei ole myöhäistä valitakssnne
parhaan ehdolla olevista. Me haluai.
simme teidän kysyvän konservatiivien
ehdokkaalta, mitä tapahtui hänen
puolusgrisa lupaamaan Ontarion met-säkomi.
ssion nimittämiseen nähden?
M i n k ä vuoksi metsänkäyttötuloja
käytetään yleisiin' menoihin vaikka
olisi käytettävä paljon varoja metfän-huoltomenoihin?
. Edelleen miteu pal­jon
Mississagin: metsänpelastusohjel-ma
maksaa hallitukselle? On ilmoi­tettu,
että ne "20 lurakoitsijaa, jollia on
54 kämppää ja noin 2,000 työläistä,
ovat saaneet rahallista apua maakun-
Sarniassa on kokous
kesäkuun 4 p:nä
Samia. — Tk. 14 päivänä oli Unta­mo
Mäkelän puhetilaisuus täällä Sar-niassa
W. Lampisen asunnolla. 0.san-o:
to tilaisuuteen oli niin nuxsas kuin
1 .se täällä voikin olla. Mäkelä puhui
erikoisesti nuorisolle urheilukysy-myksistä.
mutta kyllä se kiinnosti
vanhempaakin väkeä. Samalla myös
pidettiin kerhoilta.
Nyt kokoonnutaan kesäk. 4 päivänä,
klo 8 illalla Huittarilla keskustelemaan
lähemmin e d u s t a jakokousasioista.
Muistakaahan saapua kaikki. Sattuu
että saamme piirakoltakin. — Alva.
-MIELDUMMIN KOKlÄtt^
K u n Hösingissä aanetffiTtos-mäisiä
lentoktoekyyteji ajiu ^
viUe. kysyi kntoyhtiön w2
eräältä paikalle tulleelta m i ^ Z^
-Haluatteko tekin l e n t ä ä ? ^
"Mitä se maksaa?"
"Kolmesataa markkaa*"
"Vai niin! Minä astan miehiteJ
pullon konjakkia ja annäaiuS
vitukseni lentää", tuumi miet^*^
* * •
PAHAAN AIKAA.V
Kaksi naista keskusteU viime ^
Icaudesta. ^
'•Se uih niin pahaan aikaan" *
noi toinen. "Juuri kun kalkki «s^
työttömiä,- ^
NUOREMPI POLVI
Poliisi miehelle, joka kello 3 ^äoM
yöllä kävelee edestakaisin k a d u^
"Mitä te kävelette lähän aika»nj|
"Minä unohdin avaimeni si6äii.j
odottelen lapsiani tulevaksi kotilo,",
tä pääsen sisään", vastasi miö.
* • •
Jättiläispaukku
Taitaapa Yhdysvallat alkaa vähitel­len
menettää yksinoikeutensa sellai­siin
ihmisiin joita kuvataan sanonnal­la
"The biggest i n the World". Neu­vostoliitto
aikoo ilmeisesti näyttää s i l ­le
monessa .suhteessa taivaanmerkit.
Ainakin lienee mainitun suiu-en Itäi-
.sen demokratian hallussa maailman
suurin yhtaikaa lohkaistu rautamalmi-kimpale.
Krivoi Rogin kuuluisilla kaivoksilla
lohkaLstiin nimittäin äskettäin 213,000
tonnin painoinen yhtenäinen rauta-malmimöhkäle,
ilmoittaa Isvestija.
Paljon porua ja
vähän villoja
Washington. — Eräiden sanomaleh­tien
suurilla otsikoilla kuuluttama
uraanivarkaus sai toisenlaisen kään­teen
kun atömivoimakomissionl joutui
tiedottamaan, että se pieni määrä
uraania, joka oli kadonnut laborato­riosta,
löydettiin jäteaineista.
Alunperin havaittiin kadonneeksi
hiukan yli 5 unssia uraania lähellä
Chicagoa sijaitsevasta laboratoriosta.
Sotahumalassa oleva sanomalehdistö
ehti kuuluttaa, että suuri määrä ato-mipommiaineita
on kadonnut.
tahallitukselta koska yksityispääoma
kieltäytyi koskemasta palaneisiin met­siin
sen takia, että pelättiin tuho­hyönteisten
pilanneen tukkipuut. Hei-r.
äk. 1 päivään mennessä arvioidaan
kaadetun tätä Canadan parhainta
petäjikköä noin sata miljooraa lauta-jalkaa.
Mississagin alueella kohoaa
sahoja kuin sieniä sateen jälkeen.
M i l l i i ehdoilla Ontarion hallitus on
luvannut avustaa näitä yrityksiä?
Maksaako maakuntahallitus suora­naista
raha-apua näille urakoitsijoille,
joiden työläiset saavat kurjan nälkä-palkan
ja elävät joillakin kämpillä
likaisissa olosuhteissa?
Näiden tukinkaatajain puhdas viik-koansio
on vähemmän kuin 30 dollaria
koska he ovat järjestymättömiä.
Kysykää ehdokkailtanne näijtä asi­oista.
KOKEILI
Sähkömies apulaiselleen: "Höfii
ota kiinni tuosta langasta."
Apulainen: "OK. Pidän sUtä t i
nl." ^
Sähkömies: "Tunnetko mitäior
Apulainen: "En."
Sähkömies: "Mainiota! Mutta g
koske siihen toiseen lankaan,
näes en tiennyt, kummassa nilsäi
virta päällä.
• • •
HALUSI AIKAA
"Oletko unohtanut, että olet mini
le velkaa viisi dollaria?"
"En suinkaan. Mutta anna i
vähän aikaa, niin teen sen."
, * • •
TOSUAN!
Mr. Jones: "Miksi nainen sanoo i l
leensa ostoksilla, vaikka el hin I
päitään kotiin?"
Mrs, Jones: "Miksi mies sanoo t
leensa kalassa, vaikka el tuo i
kaan kalaa kotiin "
• • •
RAITIS MAA
Kieltolain aikana kierteli ersj i
komainen ralttlusväen retlatais!i|
Suomessa käyden mm, Savossa, M
pansa mukaan tiedusteli retkUofflt^l
minkälainen raittlustllanne
on. Eräs haastateltava vastasi:
"Maa on raitis, mutta kansa juo."
• • •
OLI ENSIMMÄINEN
Puutarhuri ja seppä joutuivat!
ran väittelyyn, kumpi edustaa TO.|
hempaa ammattia.
"Tietenkin minun ammattini' a i
vanhempi", sanoi puutarhuri,
kerrotaanhan jo raamatussakin, ni'1
ten ensimmäinen ihminen. MtMl
luotiin hoitamaan ja viljelemään j»-!
ratiisia."
"Mutta kuka teki hänelle kiKtoji
lapion?" kysyi seppä.
• • •
TEHOKAS KEINO
Rautatien rakennusmiesten keial
entisaikaan sukeutui keskustelu i
kin strategisista kysymyksistä
arveli, että vihollinen voi
käyttämällä porhaltaa pian
maan sydämeen.
Lapatossu oli kuunnellut kesk
lua Ja sanoi tuohon:
"Kyllä sen estämiseksi on
sanoi hän.
"Mitä sinä tekisit seUaisessa
pauksessa?" kysyi joku.
"Polttaisi kaikki matkaliput", i
Lapatossu,
PÄIVÄN PAKINA
i Forrestalin itsemurha
. Kylmän sodan kiihkeä edustaja, Yhdysvaltain äskettäinen
puolustussihteeri James V. Forrestal teki viime sunnuntaina
Remuthan, Merkillepantavaa on, että "puolueettomat" päi-tälehtemme
ovat tässä tapauksessa pidättyneet siitä häpeä-Äiättömästä
ja ilkeämielisestä vihjailusta ja viittailusta, mitä
ne oVat tähän päivään asti harjoittaneet Tshekkoslovakian ul­koministeri
Masarykin itsemurhan johdosta. Näiden "puolu­eettomien"
suurvalehtelijain selit\'ksen mukaan oli aivan
^mahdotonta", että niin huomattavassa asemassa oleva tshek­koslovakialainen
mies kuin Masaryk, tekee itsemurhan hyp-
^»ääipällä ikkunasta alas, mutta ne eivät näe nyt mitään epä­normaalista
siinä jos vielä huomattavampi amerikkalainen
sotapolitiikko hyppää viimeisen kerran kylpymekon vyö kau­lassaan
16. kerroksen ikkunasta alas!
Mutta Forrestalin itsemurha on aiheuttanut hermostunei­suutta
vissien sodanlietsojien keskuudessa. Suuren yleisön
keskuudessa on rajan eteläpuolella — ja täälläkin — nouse­massa
syvällinen epäilys kaikkea sitä kohtaan, mitä Forrestal
ja hänen ystävänsä ovat tehneet. Siksi puhutaan nyt siitä,
että amerikkalaiset viranomaiset tutkivat Forrestalin työtä.
Julkisena salaisuutena on piihuttu pitemmän aikaa siitä,
että Forrestal oli* henkisesti sairas ja nyt ilmoitetaan viralli­sesti,
että hän oli "liiallisen rasituksen" vuoksi sairaalassa.
Huomatun sanomalehtimiehen Drew Pearsonin selostuksen
mukaan Forrestal joutui oman sotakiihoituksensa uhriksi si­ten,
että hän pelkäsi sekä sionisteja että venäläisiä. Mutta
nykyisyyden kannalta katsoen on erikoisen tärkeätä se kun
Washington Post lausui myötämielisessä töimituskirjoitukses-saan,
että Forrestalin "liikarasittuneisuus" ulottuu ainakin 12
kuukautta taaksepäin, ja että Forrestal oli "epäjohdonmukai­nen
keskustelussa ja horjuva päätöksissään". Toisin sanoen
Yhdysvaltain hallituksen atomipolitiikan ja sotakiihkoilun
johtavan henkilön sanotaan olleen toista vuotta epänormaa­lisessa
henkisessä tilassa.
Canadan osalta on tämä asia vakava kysymys siksi, että
Forrestal vieraili virallisilla ja syvästi salaisilla asioilla Otta­wan
hallitusherrain luona, jotka keskustelivat silloisten lehti­tietojen
mukaan yhteisistä puolustuskysymyksistä ja -tehtä­vistä.
Kun Washingtonis5a on katsottu tarpeelliseksi tutkia
Forrestalin työn laatua, niin meillä on kansakuntana ainakin
yhtä suuri syy tutkia kaikkia niitä suimnitelmia ja mahdol­lisia
sopimuksia mitä on tehty Forrestalin johdolla ja kanssa.
Jokatapauksessa olisi kesäkutm 27 päivän liittovaaleissa va­littava
ainoastaan rauhan asiaa' kannattavia ehdokkaita eikä
sellaisia sotahulluja, joiden läheinen ystävä ja poliittinen joh­taja
havaitaan olleen epänormaalisessa mielentilassa.
Mr. Coidwellin sotaratsu
COP:n johtaja M. J . Cold\vell va­kuutti
Brantfordlssa pitämässä pu­heessa
Canadan porvareille, että h ä ­nenkin
puolueensa taistelee kapitalis­min
pelastamiseksi hirveätä kommu-nismlvaaraa
vastaan. Tosiasiassa mr.
Coldwell y r i t t i nostaa itseään omista
saappaan varsistaan selittämällä, etta
oikeistososiahdemokraattien kontrol­loima
CCP on kapitalismin lujin Un-nake
kommunismivaaraa vastaan.
Hitlerin etullnnaketta kun" ei enää
ole' kommimisinivaaraa vastaan niin
Coldweilin C C F — jumala varjelkoon
viemästä ajatusta loppuun asti.
J a myöntää täytyy, että kapitalis­mia
puolustavan qikeistososialidemo-kratian
kannalta katsoen kommmiis-mivaara
on" hirveän peloittava. Aja­tellaanpa
vaikkapa vain Shanghain
"kurjaa" kohtaloa.
Vaikka oU viikkokausia vakuutettu,
että Chiang Kai-shekin diktatuuri-miehet
puolustavat tätä miljoonakau­punkia
loppuim asti; j a vaikka väes­töä
oli aivan omiksi tarpeiksi peloi-teltu
sillä kauhealla kommiuiismin
vaaraUa, n i i n kaikesta huollnäatta kävi
kuitenkin siten, että Shanghai j a sen
5—6 miljoonaa asukasta tuli Kiinan
vapausarmeijan käsiin kuin kypsä
omena . irtaantuu syksyllä puutarhu­r
i n tottuneeseen käteen, iäkä tässä
t a l k k i . Shanghain miljoonat näyt­tävät
tykkäävän kovasti sUtä hirveän.
tä kommunismivaaxasta. Näin kir­joitti
erään torylehden kirjeenvaih­taja,
jota ei varmaankaan voida l e i ­mata
kommunistiksi, viime torstaina
Shanghaista:
"Tämä kaupunki ja- sen mUjoonat
asukkaat näyttävän yön aikana kään­tyneen
kommunismin puolelle. M a i l i,
määriä on jokaisessa kaupassa j a r a -
keimuksessa punainen lippu. Sano­malehdet
muuttivat yön kuluessa oh­jelmaansa
ja tuhannet oppilaat me­nivät
aamulla kadulle mj^mään kom-mimismia
kansalle. He tanssivat,
näyttelivät ja lauloivat sanomansa
levittämiseksi. Heidän (oppilaiden)
innos/tuksensa j a rakaomolcsensa j ä
katselijain. vastavaikutus siihen oli
merkki lännen demokratian (tarkoit­taa
porvarillisen demokratian — K.)
epäonnistumisesta heidän suhteensa.
"Korkeakoulujeii oppilaiden on täy­tynyt
työskennellä useita päiviä salai­sesti
valmistuessaan tätä päivää var­ten.
Heillä oli mainoksia ja p i l a ­piirroksia
mitä he liimasivat seinUle
ja katuvaiminhin, ja ikkunoihin . . .
Vanhempiensa ollessa yleisön joukossa
yksi lapsi, jonka kasvot oli maalattu
häikäisevän punaiaeksi j a mustaksi,
tanssi j a lauloi Kansan vapausarmei­j
a n hyvyydestä-pikktiilimisiä kohtaan.
Ystävät lauloivat kuorossa ja soitti­vat
kiinalaista viulua ja hamonicaa
. . . Tulllviraston työ näytti keskey­tyneeltä.
Sen sijaan kirjurit har­joittelivat
kommunistisia lauluja. R a ­dioasema
käytti suurimman osan päi­västä
laulutuntien antamiseen . . ,"
J a kaiken ylläkuvatun Usäksi New
York Timesin kirjeenvaihtaja Walter
Sullivan tiedoitti myös viime tors­taina
Shanghaista seuraavaa:
". . . Kaupungissa ei ilmeisestikään
ole enää i-uokaproblcemia. Kasviksia
'oita ei saatu lainkaan viimeksikulu-neitten
päivien aikana, tulvii kaupun­kiin
. .
E i siis ole ihme vaikka mr. Coldwell
näkee kummituksia, kaappaa H i t l e r i l -
tä pudonneen likaisen mutta vielä
ruostumattoman kommunlsmivastai..
sen sapelin ja porhaltaa ähkytautia
sairastavan koninsa kanssa pyhään
ristiretkeen kapitalismin puolesta!
Muutenkin näyttää siltä, että 'mr.
Coldw-ell porhaltaa sitä leveätä tietä
suoraa päätä kapitalistiseen helvet­t
i i n.
Hänen vaalipuheittensa sisältö on
nyt poikkeuksetta seuraava: 1. kom-munisnii
on päävihollinen ja 2. eversti
Drewn torypuolue on liian räikeä por.
Variston luokkapuolue "kolmanneni
tien" sosialismille, mutta 3. Uberaali-puolue
on — ilmeisesti kulissien t a ­kaisten
sopimusten mukaan — "pie­nemmän
pahan" puolue jota sopii
kannattaa.
Mr. Coldvrell j a kumppanit ovat a i ­na
kieltäytyneet työväenliikkeen-yhte­näisyydestä
sen "verukkeen perusteella,
että CCF "ei ryhdy minkäänlaiseen
yhteistoimintaan toisten puolueiden
kanssa", kuten meille o n selitetty.
Mutta vastatessaan eversti Drewn
km-jiin hyökkäyksiin, -mr. Coldwell
toisti Brantfordlssa sen, mitä hän
sanoi aikaisemmin St. J o l m i s ^ ^ Newr.
foundlandissa, nimittäin, että missä
ei ole CCF:n ehdokasta, siellä
sijahi pitäisi äänestää pienintä ]
kahdesta. Ei siis mahdollista
nistien tai muiden työväenjärji
ehdokasta, vaan toisen por
lueen ehdokasta ikäänkuin knnna;
klaava el olisi kaksi eri puolta :
ta rahasta. Mitä eroa on silli,'!
liberaahpuolueen halUtus
Ätorshallln suunnitelman ja
maamme Atlantin sotapaktiin j»«
kun torypuolue vaalii juuri
epä-canadalaista ohjelmaa
seita'ja uhkaa jatkaa sitä?
Mr. ColdwellIn mielestä
puolue on siis "pienempi paha"J«*
beraalipuolueen johtaja mr. St f
rent on Coldwellin lausunnon i '
"kxmnlan mies" liian
eversti Drewhim verraten.
Huomaamatta ei liioin ole
se tosiasia, että liberaali
huippujohtokin suhtautuu
sella huomaavaisuudella CCTnJ
kelsjohtoon. Esimerkiksi
St. Laurent sanoi vaalikar
alussa pitämänsä puheen yH
että CCP:n "sosialismi" on todeJ
dessa vain "kiireellistä
— mairittelu. Josta mr. Coldwdli
tuu pitävän n i i n paljon, että
tasi kintaall» kaikkiin työvä
perinteisihi ja riensi lakkotJ
vielä riehuessa avoimesti laiv*?
defi" Ja niiden hallituksen
Canadan merimiehiä-vastaafl.
Yletoen kommunismivastain»?
retki johti mr. crtdwellin sä»^^
hän iski häpräroättömäDä
elämästä j a kuolemasta
Canadan merimlesunioa potdail*
kään. Ja Jtutri tfissS se
vastaisen hölynpölyn kurjoa»
Se kohdistuu Canadan tyät»B
vastaan. — gänsäkoura.