Vapaus, July 15, 1950

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 15 p. — S^turday, July 15
(LEBEBTK) — Independent Labor
Qrgan of Hnnlsh Canadlans. Es-tabltehedNov.
etb. 1917. Auibanlxeä
as seäiiiid "däJis 'mäil i^b7 tbe Post
.Office Pepartmentii Ottawa. Pub-.
Ibshed Ontoe tre^y: Tuesd^ays;
Thursdays and Saturdays Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100^102
Ebn St. Vf^ Sudbury, Ont., Canada.
Tdepbones: rBuslne»'.OffIee
IBditorlalTbfflce -4^4265. IS^ätäser
E. I^jatl, Bdttör W; Eiaund.^2&tling
address-Böx^, Sudbury.-Ontario.
yidvertising rates, ttpm ffppUcaUoa.
l»angIatiop ,fte6 ett iäiäsee. ^'
CSariadalssa: ' l i*.*ej6o^ lik. 3J25
, 3 kk. 2J00
Yhdyslanoissa: i vk. 7jpOf e lUc aso
Suomessa: l vk. 7i)0^ff kk. 4.25
-Ei « M pitäiiyt ^telteä
IxiävVHilaessaAn kolme canadaläistaMvittäjää kenraali MactArthu-rin
täytettäväksi sotatoimissa "Korean kansantasavaltaa vastaan, liit­tohallitus
korosti ulkoministeri Pearjionin lausunnon muodossa sitä,
' 'että näitä tahroja ei saa Myttää Riinan kansantasavaltaa vastaan
'Formosassa ja «amalla se esitti heikosti esitetyn toivomuksen, ettei
^kfeiiräaliMacArthur vaatisi caiiadalaisia maaj
Tämä sellaisenaan viittaa siihen, että liittohallitus epäilee sotiaal-listen-
toimenpiteidensä järkevyyttä. Tuntia sen voimakkaan sota-t^
tais^^ ja erikoisesti Canadan ranska­lasten
^eskuudfessa v a l l i t a , liittohalli lus turvautuu «manööveriin,
jonka sisältönä on askel askeleelta sotaan liittyfhihen, sen sijaan että
sinne törmättäisiin suoraa päätä. Sen lisäksi liittohallitus panee^a
oikein kyseenalaiseksi presidentti Trumänin edesottamisen" Kauko­idässä.
ICiittn TiHiistetaan, samanaikaisestikuin presidentti Truman
'antbi ttiääräj^n hyatätä KÖreaiErn, hän antoi laivastolleen määräyk­sen
ryhtyä sotatöimeripiteisiiri myös Kiih^^ kansantasavaltaa vastaan
Formosan saaren Vpuolustamisen"himis^,
Canadan hallitus liatsoo nyt ilmeisesti, että Trumänin cdesottami-set
Fomlos^n suhteen ovat laittamia liyöfckäystoimenpiteitä, jotka
' vbrvat vaikuttaa ''provokäattörlseSti'^Kirnan kömiViuhistieihin'
idkoministeri Pearson selitti. Yleisesti leviää kuitenkin sellaiitieri käsi­tys,
että Yhdysvaltain sotatoimeripiteet Koreassakin ovat yhtä laittor
mia kuin rffekin, aiiitä ftytsutftmitellaan Kiinaa vastaan,- mistä liittohal­litus
aivan^kdnHalUäa Caaiädän eristää.
Kuten muistetaan. Yhdysvaltain toimesta julistettiin maailmalle jo
ennen Y K : n Turvallisuusneuvostdn '^^kofeoönttimista --kesäk. 27 pnä,
että Yhdy.svallat sekaantuu Korean' taisteluihin. ^ s«Bllaisenaan
oli toimenpide, joika perusteella Turvallisuusneuvosto pantiin tapah-
• tuneen'fösläslän tte&n, öiissä kaikkivoipa döllarivalta* pakotti '»avus-
- tettavat" maat äänestämään jo ennen kokousta järjestetynhinterventin
puolesta. Tämä yksinään tekee'\rK; h Turvällisudsneuvo"^
• sen kyseenalaiseksi. Mutta sen lisäksi on eräitä muita hyvin täriceitij
tekijöitä. YK: n peruskirja määrittelee^ että kaikissa t^^^^^
• känsÄittvälisissä asioissa täytyy päätös olla yksimiielfrien Viiden suur­vallan
— NfetiVöstoliiton, Britannian, Yhdysvaltain, Ranskan ja Kii­nan
—keskön. 'Kaikki ilman täliaista yksimielisyyttä tehdyt päätök-set
ovat laittomia — tai sellaista päätöstä iei Vöidafcaän tehdä, sillä yh­denkin
maan erimielisyys tai-köfttäa ieittöarfiista. 'Kiin hiuf^tetään,
'Ilttä 'TUt^allismisnenvoston Itokotrkseen ei osälli^uriut i^jfeuvosto^
, -eikä^Klinan'kansan asläHifien ja lailUnen edustaja, niin Y K : n Turyal-lisutisneuvoäton
päätös Sotajoukkojen lähettämiseksi Koreaan ori lai­ton
päätös. Ja kaiken tämän lisäksi tulfce vielä 3*si erittäin tärkeä
seikka: Turvallisuusneuvosto voi,"VKrn p
sekaantua feiitwaistäan''känsainyälistä Itiö^iifetta oleviin'^^
' i^ikä''tnlifkäSn maan sisfiisim asioihin, missä eri ryhmien välille syntyy
ristiriitoja.
Nänmuodoin voidaan todeta, että Yhdysvaltain sotatbimehpit
Köreas^-övat yhtä laittömiaj ja yhtä julktlita hyökkäyksiä, kuin sön
töiftieriiiiteet Fofmosänkln suhteen, rtiistä CTänääänliittÖhällitiis'halu­si
ainakin tässä tilanteessa pysyä erillään: Tähiän \m
donmukalsesti ajatellen paljon viisaampaa, että Gänada pysyttelisi
kokonaan 'erillään myös Korean taisteluista j a vaatisi Yhdysvalloilta­kin
Y K :n ^'russääntöjen 'kunnioittamista ja noudattamista, sekä <^kä-
•'dfet ii'ti*'Köreästa"-ohjelman töteuttäithista. €ähadän ja-1^^^
kunnan edut vaativat ^itä, että meidän maäinrtieöniaksuisii^
sen vuonna 1948 viitoittaman linjan, jonka mukaan tuomittiin tihki-
*ihättä 'ne poliittiset toimenpiteet, jotka ovat kehittäneet j a johtaneet
nyt vallitsevaan sotatilanteeseen Koreassa. Maailman tilanne on siksi
vakava, että kaikenlaisen iniojlun ja ajattielertiättömiän; tekojen ase-ihesta
hallituksien johtavilta jäseniltä vaaditaan harkihtäkykyä ja vai-tiomiestaitoa
ynnä riitävä -määrä pätriöottKta rohkeutta Seurata itse­näistä
ulkopolitiikkaa kansainvälisen rauhan hyväksi. Parempi olisi
ollut, fettei kanadalaisia hävittäjiä olisi lainkaan lähetetty Kaukoltaan
— sillä korealaisilla on kiistämätön Oikieus saavuttaa kansallinen yh­tenäisyys,
kansallinfen itsemkäräämisbikeus ja vapaus — kuten tämä
oikeuskuuluuCknadalle, Suomelle ja kaikille kansakunnille.
^Ttygsfe Lfe:ja tfeitt«rf
YK:n'pääsihteeri Trygve Lie on jähettänyt^sekä Pohjois-' että Ete.
lä-Kör«an 'hallituksille vetoonvuksen, missä niitä kehoitetaan' kohtele­maan
säädyllisesti sotavankeja ja pitlättymäUn mielivaltaisista joukko­murhien
t^sta.
Korean kansantasavallan hallituksen radio tiedoitti hieti, että se
noudattaa tiuliasti Genevan sopimuksia vainkiensa suhteen ja Etelä-
Korean hallitus lupasi myös ryhtyä niitä noudattamaan.
Tämä sellaisenaan on tietenkin hyvä. Mutta maailman yleinen
"niielipide odottaa sittenkin Y K : n pääsihteeri Trygve ,Lieltä vahäu
6hÖH>Wän. Virkansa vuoksi hänen vehtdlisuutensa on nähdä ja kuulla
se kun Etelä-TCorean poliisilaitoksen päällikkö'Kim Taisoon ilmoittaa
kerskuen, että hän ön telotuttanut 1,200 kommunistia ja "kommunis­tiksi
epäiltyä" ilman mitään muodollistakaan oikeudenkäyntiä. Mis­sä
ön Tryve Lien oikeudentunto ja velvollisuudentunto kun hän kiel­täytyy
tällai^n joukkomurhan johdosta kohottamasta ääntään?
Eikä tässä kaikki. Yhdysvaltalainen kenraaliluutnantti' G^^
Stratemeyer. julisti tällä viikolla, että "me järjestämme vuorokauden
ympäri jatkuvan pommituksen eikä ilmastosuhteet ole haittana".
Toronto Daily Star lausui heinäkuun 12 päivänä toimituskirjoituk-sessaan
yllämainitun johdosta: "Korean teitä pommitetaan vapaasti
öin ja päivin, pilvisinäkin päivinä."
Mr. Tryg\'e Lie tfetaä mitä nuo lausunnot tarkoittavat. Kysymys
ei ole mistään sotilastukikohteiden pommittamisesta — tarkoitus on
sirmmamutikassa ja joukkomitassa pommittaa Korean kaupunkeja ja
1tyliä,imurhatamifehiä, naisia ja lapsia. Miksi ei mr. Trygve Lie esitä
jyrkkasanaista protestia asianomaisille viranomaisille tästä yleisesti
tuomitusta siviiliväestön pommituksesta?
Yhdysvaltain senaattori Pat MiCarran (Dem. Ne.) vaati tällä vii­kolla
hallitustaan rikkomaan diplornaattiset suhteeiisa Neuvostoliiton
ja kansandemokratian maiden kanssa. Edustaja Lloyd • Bentsen
(Dem. Tex.) meni vieläkin pitemmälle ja vaati "suosionosoitusten
raikuessa" käyttämään atomipommia Korean kansaa vastaan. Rau­han
vartijana, Y K : n johtavana henkilönä, mr. Trygve Lie ei olekui-
'tehkään huomioinut sita sodan vaaraa, mitä tällaiset puheet merkit­sevät,
eikä öle ainalcaan julkisesti esittänyt protestiaan niiden joh­dosta.
Meistä tuntuu, että mr. Trygve Lien korkea "puolueettomuus" Ete­lä-
ja Pohjois-Korean välisissä suhteissa pitäisi •nniuttaa päättäväksi
kannaksi rauhan ja denHjltratian-puöli&ta;^^^^^^
vAife^TAvÄr-Äi;<»r<rf6n
/Osakkeiden liJnnat be&kenivät
kaikkialla ;tordnto8to'ören tilanteen
huonontuessa 'Koreassa, Indeksi las­ki
kahd^a ja neljaiuiekeeSBtä aina
n^lJMn pisteeseen asti kädpänkäyjäln
töinriessa fennastuheestl ^Icömniunis-tlcn
menestykseb vuoksi taistelualu­eilla
... — Gliibe «öd^Mäll Ifebden
finanssiuutlnai; heinäk. W.pnä.
Osakkeiden hintojen lasku ellen ku­vasi
taas Korean sotaonnea sellaise­na
kuin sfjdiftaiäf ja^kaurt»Iaat sen
MkevBt ;..HA<»kov&ssa; ^Aiheuttaja­na
voi blläBriiantiiatfiähettilfiSnkes-kustelu
(rauhasta) —^ellöigton^Jef-fers,
Globe and Mali lehden «hanssl-iolmittaja,
hfelnäk. 13 pnä.
• . ••• •. •
Osakemarkkinat laskivat 'eJlen TXU-
; '*Soiaarlsuus Aasiani kan^je^ kans­sa
ei öle-VahiftiDUxn^
niailiiiien'irävollisutts kaikile^äläLsil-le,'
erikoisesti USA:ssa. SutÄbritanni-assa.^^
lfennteävija'=kaikt^a
listlmaissa oleville." Häin saiiotaan
"ArntiiattOä^jestöJen 'aföailbiahliiton
yetoomnlcs^a maailman'^ työläisille
^fHtkäjnsaddan iohdcsta^Kin^ah kan­saa
vastaan". ;:•
^Anunattijärjestöjen I b ^^
kehdiU^a kaikkia'siihen kuuluvia jär­jestöjä
ryhtymään, sikäli kuin kansal­liset
olost^teet sälIivat;:heUkohtaL5iin
Ja t&xjieeU'.siin^t«ia^p
seen Amerikan sodanlieteojain pirul­liset
suunnitblmat ja antamaan -luktn-sa
Korean uiUotovereiUei" ^
AM:tto, kehoittaessa Järjeäförnään
nuelenosoituksia,. joissa vaaditaan US-A:
n JoukkOjiSn kuljettamilta iheti pois
teen alhaisimpaan tasoon v. 1950. hin- iCöreasta. sanoo, että ?'kökomaatlinan
kokonaan £en sotapolitiikan a l a i s ^L
tbjen "j^hdeasä - pahlmiilässa läSfcussa
sltten'lCprean intervention alk4mlsen
jälkeen. 'Pielbkkaät kaiipiiiaät tiimp-pa.
sivät osaikeita inarkkihoille kah­dessa
aallossa.'Avairäis«mässa^«^
osakkeiden hinnat laskivat dollarista
neljään dollariin'ästi:., — AP:n l i -
nariisluutlften New Yorkista, lieinäk;
13 pnä.
VASEN KASI EI *TIEDA . . .
... Vapaus: lainaa tästä kh-Jeestä
kohtia, Joista mm. 'eräs kohta ön fi€u-räava:
"Nykyään meillä on partisaaneja
kaikkialla etelässä; Jossa ne pitävät
hallussaan yhden köUnasossn aluees­ta.
'Yksistään lokakuussa ... lähes
90,000 partisaania mobillsöitUn 684 pa­taljoonaan
jä jokaisen päivän ofealte
käytiin kesklmäärto 29 taistelua."
vapauden toimittajien tyhmyydelle
on todellakin nostettava hattua, sUlä
yksi 'ainoa korealaisen kommunistin
ystävälleen Boychukille kirjoittama
päticä paljaj^taa-kaikessa alastomuu­dessaan
koko totuuden .., Kuten l u ­kija
huomaa . . . 90,000 sissiä on ollut
Järjestettynä 684:ään • pataljoonaan
Etelä-Korean t^avallan alueella, Joi­ta
on Johdettu Pohjois-Koreasta ...
Nämä sissijoukot ovat siis olleet perin
ahkerana Ja viime syksynä sodan­käynnissä,
koskapa kU-jeen kirjoitta­ja
kehaisee, että keskimäärin on käy­ty
29 taistelua- päivää kohden ... - -
Toronton Vapaan Sanan heinäk. 13
pnä kolmen palstan otsikolla julkaise­ma
artikkeli, missä yritetään lyödä
Vapautta tunltim;>amalla, että Vapaos
on läbeassa kertoeäaan, 'että Etelä-
Korean nokkehailttus ei nauti- kortor
laisten iuottämiis^^
jiarenimto f C ^^
kaan.
työnöestenjä työläisnaisten prötestoi-
^tnin^n tiilee epäilemättäkasvämaan Ja
saamaan' könkiieettisen ja-elävän so-lidarisuuden
muodon".
' Veloomökjseösa isanotaan: v''fltoeri-kän
imperialismi haluaa alistaa: Y K : n
Be-cm pakoittanut: iurvalllsuusneuvos-ion-
tekemään ioitfoman'päätöksen^^Ja
äekaäntumaan ^^Sorean :kansan i^stsäi-
Diin hsiöibin ...
"Koko maailman työläisten tulee
saada tietää, että Korean miehet Ja
naiset, työläjset, talonpojat Ja - intel-
-lektuaalit käyvät njrt. tai&.elua heidän
vanhaa vihollista vastaan: feodaliloo-redeja,
maanomistajia, kapitalisteja,
kansan asian pettureita, jcita: japani­laiset
tukivat eilen Ja nykyään Ame­rikan
monlmiljoneerit. Amerikan len-tok<
meet- pommittavat siviili-ihmisiä
naiden sortajien auttamiseksi ... Ko­ko-'
Korean-kaiisa on noussut sUureen
Ja oikeutettuun vapaustaistelutm. Oli­pa
imperialistien ^ voimat kuinka suu­ret
hyvänsä, niin ne elvat onnistu
voittamaan Ihmisiä. Jotka taistelevat
vapautensa "puolesta. Lopullinen voit­to
tulee olemaan rauhan puolxista-jlen
voitto kokomaailmassa."
Tämä ve^mus julkaistiin Ammat­tijärjestöjen
MaaUmahliiton- bulletU-nlssä.
jota j«aetaan siihen kuuluvien
70 mllj.-Jäsenen keskuuteen. *"
Murhattuja ihmisiä Koreassa.
ien majoi-itiaan
fsen
Kingston. United^iElectrlcäl ^Vor-fcersf
tinlön (!UE) viidennen pihrin koko
25,000 jäsentä käsittävä'jäsenistö mo^
billfiöldään hankkimaan allcklrjoituic-äla'
Canadan 'RaUhahkongfessin' ato-thipomriiln
pähnaanJultetamlisäiKJmuk-seeh.
päätettiin täällä koidlla ollessa
piirin netivoston neljännesyuosikoko-lUts^
a, JokaT)iäettlln to^B^^
MITÄ OIKEA KÄSI TEKEE
.,. Ilmeisesti ei ole enää järkevää
pitää selviöhä. että amefikkfiJalset a-seet
ja heixvönantäjat,'eipä edesf huo­mattavat
määrät sotilasjoukkojakaan^
voivat "pelastaa" iJÖtikun'"hädWtiiicsen,
Jolta puuttuu kanskauntätäa^^ilä^^
Joukkotuld. kiinalaiset köiiHiJlälilstit
ja heidän rtUOTemnmtib^^
ireassa ovat luoneet sUurielia • ffehölla
varustetun -VtälähktiihÖulisölllsön äso-tllasfcönei^
tbn . ' . ^ TOi'ontöh Vajpaän
sanan töimituskirjoitiiläesta hähäk.
13 pnä. Vapaa Sana myöntää tolnii-tiispalstallaankin,
mitä Vapaus, dn sa­nonut,
että'Kdreäissa täfätelfe^at val-lahkuihöUks^
lliSet Joiäkot'to^^^^
tuita vaätäan,'iiäfcä d n B i i i t t ^ i i ^ fco-ibiiaassa=^
JbiikkoJ«in kaäikfttkien' ja
p y j ^ "pystyssä väln^: Anierlkan -ilnpe-rialismin
pistinten varassa.
JTir'ii-ri'i*faJi«i
litt eduiMvit kirjoitujitn ^nleiipiteltä. KirJ«ct
pitäiu lajoilUi. J O I m d J o l l U f a , ^ ' l a i f A i i ; T U i o
OHtloon läbetettyji klijelti «i paUatata.
Tlmtailns, 'Ont. —''Kirjoitlh eilen
niistä "paremmista" ja "huöhdöimia-ta"
ihmisistä, joihin tämSn^maan-suo­malaisten
eräät lehdet jakavat Ca­nadan
suohiälaiSen känsän. "'Sen' jäl­keen
keskustelin' kahdien - pakolaisen
kanssa siitä' Ja rähhan' asiasta. 'Yksi
heistä kertoi semtiavään taiKiah:
Minä tunnen tuon-päk^hinim&käsit-teen
perinpohjin. Ölln nuoruuden k u ­koistuksessa
ja säähut vähän koulu­sivistystäkin
mutta ei käytänxiöUistä
elämän kokemusta. ' Silloin Oli suo-,
malaistenpäremmuuskäSitteet' yhtey­dessä
ärjalatädUtefen. mmisiäjpfti isii-tä
syystä germanisoida. I>[iinpä^mi-rtutkin.
Sitä varten jouduin Saksaan.
Kuljin leirit ja liiuut palkat. Lopulta
olin • kodittomien joiikossa. Uifyin e-rääseen
toiseen ködittöinäan ja niin
tiemme johti tänne Canadaan.
•Kun hän öll päässyt tähän koh­taan
koputettiin ovelle. Sisään tuli
allekirjoitusten kerääjä atomipommin
pannaan julistamista koskevan 'ano­muksen
'• kanssa. Tämä kddittomien
joukkoon Joutunut nainen isanoi sen
Johdosta:
"Siihen minä empimättä kirjoitan
nimeni, vaikka en tiedä olisiko Ini-nulla
siihen oikeutta niiden mäfiäSys-ten
mukaan, jotka koskevat tähän
lisisa noin 150 ödustajän ollessa pai­kalla
Ontarion ja Quebedin teollisuus­keskuksista.
"Tälliä ei ole'mikään ob-
Jelmapäätös vaan se merkitsee toimin­taa
meidän aikaisemman rauhanohjel-raamme
toteuttärnlseksi", *knotaarn
asiaa koskevassa päätöksessä..
Neuvosto'hyväksyi'myöskin suunni­telman,
että "piirin pnesld^^^
Jackson ja kaksi rivijäs^istöti''edusr
tajaa lähetetään union edustajiksi
ItoomäsSatuleTaäsa-lokakuussa''pidet­tävään
rauharitaistelljaln maailman-kongrössin.
• Toisen•jäsenistöa^keskuu-dMta^
alltfcavariiödustaJan pitää- olla
^Quebecin'maakunnasta Ja toisen On­tariosta.
-mvän kestäneessä- kokbutasrasa oli
keskeisithpänä-kysymyksenä' ratjba Ja
sbta-^sekä yhtenäisi*yäenaikaanisaami-nön
^-anMMätayhdlstyslhkke
'työvä«ir'«tujeh'^tehbkkaeädpaa'^i^^^
tamista varten • * y t kUn ellnköstan-fnUksfetjkohoaVat
ija 'työnantajat^blih-dyttäVät-
tJrötehoai säaäen'entistä suu-retnpia
voittoja-kun ostokyky väheiiee
elinktutarmusten-kohotessa.
•Hdähanliike' Voittaa yhä lisää^kan-
'ntrtusta ;ferikölsestUsirt; Korean täiiah-tuäiien
Jb"hä<Äta ktin entistä iukul-äanunät
joUkot allekh-Jöittavat "rau-hanvetoomnksen,
joka eJsitetään-kaik-klen
maiden hallituksille pyytäen-nii­tä
julistamaan Jsötarikolliseksi sen h a l -
Utuksen,:jbka'^nsiksi käyttää atomi­pommia
mitä maata vastaan tahan­sa.
Piirin Järjestämistyön johtaja Itoss
Russell'ssUioi. että rauhan harrastus
on erikoisen • voimiakas juuri nuot«n
kansan keskuudessa sillä "he ovat nii­tä,
jotka joutuvat taistelemaan ja kuo­lemaan
sotakentillä siinä tapauksessa,
että Canada sekaantuu siihen uuteen
verilöylyyn. Jota • parhaillaan valmis­tellaan
Koreassa. Mutta meillä kai-kiria
dn 'hiahdolliiuUs JoUtua ]j)aiste-tuksl
kodeissaäime, jbs ätdmipömme-
Uhiimsia
ja ruvetaan tiputtelemaan", "isanoi mr.
Russell.
Laiiikaän välittämättä hiistä eri-nähden.
päättrneuvosto kehoittaa Ot
tawan hallitusta tekemään kaikkensa
ehkäistäkseen Korean taistelun V^a-
Jenemisen -ja^-muodostumisen- atomi­sodaksi,
/ • - - . '' ' —• — — — — •
Port Arthur, Önt. — CSJ:h seitse­mäs
laulu- ja soittojuhla on ollut ja
marmyt. Siitä on jälellä vain muistot,
mutta monille ja varsankin kaukaa
saapimeille jiihlä vieraille kauniit
muistot. He saapuivat tänne pitkien
matkojen takaa nauttimaan juhlam­me
antimista, tapaamaan entisiä to­vereita
ja .ystäviä, uudistamaan en­tiset
tuttavuudet ja tekemään uusia.
Meillä paikallisilla juhlan järjestä­miseen
osallistuneilla ihmisillä oli pa­risen
päivää sellainen tunne kuin oli­simme
sivuuttaneet jonkin suuren ja
Suomen Yleisradion
n
niielisyykislistä. jotka saattavat vallita
• ^ ^ ^ ^ ^ " ^ alkamisen syihin .«desvastuulliser^tehtävänr jonka on­nistumista
oli pitkät ajat odotettu
jännityksellä. Kun se oli si-/uutattu
huotoisimme -helpotuk5,esta kcska mi­tään
pahempia kommelluksia ei ta­pahtunut.
Majoituskomitea on yk.si etukäteen
tuskia kärsinyt komitea: Se suoriutui
kuitenkin kaikesta kunnialla sen suu­ren
ja avuliaan ihmisjoukon avulla,
joka mielihyvin antoi juhlavieraille
majoituspaikkoja.
Majoituskomitea kiittää kaikkia tei­tä
ai?vokkaastä yhteistoiminnastanne
komitean kanssa. Kutos. myöskm
kaikille niille, joiden lupaamaa vie­raanvaraisuutta
ei tarvirmut;, käyttää
sillä tekin olitte avustamassa majoi-tuspulman
ratkaisemisessa.
' Komiteamme toivoo Vilpittömästi,
että kalkki ;juhlavieraätnme saivat
täällä vieraianvaraisen kohtelun ja, et-,
tä kenelleisään ei jäänyt mitään huo­noja
muistoja vierailustaan vaan et­tä
kaikki salvat nauttia Ilosta ja hu-
•yista.- ,, ^ ;.'
'kUtän kaikkia; ^^^^n^
puolesta: Tyyne.
maahan saapuneita koditonta (DP-)
väkeä. MUiä blen sodan takia jubniit
katkeruudenIkalkin pohjaan saakka.
En halua muille iluhisille sitä nutä
olen nähnyt ja kokenut."
'Palkalla ollut "feestflälnen ""SMöi
myöskin tuntevansa Sodan kaikkine
kauhuineen. Hän-öli ollut tsäaiSval-lan
aikana Venäjällä Ja käynyt siellä,
koulussa, nähnyt sodan, valahkunip-"
uksen ja Hitterih ryntäyksen"UraliUe.
Hänkin ällekirjbitti mainitun äsliäkir-jan
rauhan puolesta. "Minä vastus­tan
sotaa: ja panen nimeni kaikkiin
»d^rivästafsiiri papereihin", sahöi'ees-tilätoen.
Hän kertoi hänen heimo veljiensä
jakautuvan, myöskin kahteen Jouk­koon.
'Hänen kbtfiiiaaftsa oli tiy^fin
takäpäjuTiMfn tsaari vallan J^tÖiuina
mutta nyt ovat aiiat*pälnvastöin: Val­lankumous
merkitsi edistystä "Beslih
kanisälle hiin taloudellisen '^SbiSn
kilin kulttuuritoiminnankin "fiäaäa.
Hän esitti meille kuvia Eestin kansan
nykyisestä Ktikolstuk^sta niin tirtiei-luh
' kUin mUunkin kulttuurleiattän
aloUta. "EUel olisi tapahtunut väl­tä
Vaa muutosta, ei kyettäisi ottamaan
tUoHaisiä^kijVla kansan Joukoista",
tlolhän.
'Kehbitan "kaikkia sodan Vastustajia
ja rauhan ystä-viä ailekhjoittaoiiaan
atömlpdihmln pänhään Juliitaihista
koskevan anomiiksen.
"Kädet irtf Korean kansasta f — iMai-hari.
—• • : • • —9
'lV[eiiidöw'^^Förtage, Man. — Kesä on
kbhta^hiermyt, eikä vielä öle öllUt yh­tään
kuumaa kesäpäivää. Aina vaan
on pilvistä 'Ja i:ylmää. - Kuivuuskin^on
haitaimut, mutta nyt saatiin sievä sa­de.
Kunhan nyt Vaan saataisiin täi*-
pbeksi lämpimiä säitä. '
Täällä pidettiin toineri bingopeliti-laisuus
MahitOban tulvasta kärsinei­den
hyväksi. Ttthän ävustiistarkoi-tukseen
on tältä pleheltä- paikkakun­nalta
-saatu tähän mennessä - hyvän
joukon-^li/töistäsatäa^dollaria.
"Työhbriiäda; ei käillä Inain ole ollut
sen jälkieön kuin •vesirbttlen pyynti
päättyi. Miehet ihailevat sileitä kä­siään
ja-'pelkäävät saävärisa"heinä­töissä
rakkoja kämmeniinsä. K^llä
täihä 'paflika' on - iftiesten taivas sillä
naisilla 'On-^käikesta: huolimatta joka-päivläsfeV
taiousä8il&:reens>a.
Ottivat -naisetkin sentään kuukauden
lataan. Tarkoitan tällä ähloästaän s i ­tä,
että näistien liiton kuukausikokous
päätettiin jätiää pitämättä elokuus­sa..
Täältä lähtivät kyläUemäänSaskat-chewaniin
inrs.'B. Hill ja mrs. A. Hill
sekä heidän vanhempansa nir.' &; mrs,
l9ick'ÄiviharJu ja Sanurin. Saskat-chtfwaniih
meni löihälleen -Aili Koski
tyttärensä ja - kahden pbikansa-käns
sa. Toivotan onnea relsulle. — Alika.
itoy kanta saavuttanut
kaksi uutta ennätystä
nuorten kilpailuissa
Toronto. — South Porcuplnen Vies­tin
Roy Ranta voitti täällä viikon l o ­pulla
pidettyjen nuorten sarjan rata-ja
kehttäiirheiluniestarmislcilpailujen
kääpiösarjassa kaksi uUtta ennätystä
Ja seuralleen kaikkiaan 23 pistettä^-
mikä saattoi hänen seiuransa lO. tilal-,
•le seurojen^pistotuloksissa.
. Royn Ennätys kolmiloikassa oli 43
gaikaa ja-l:5 tuumaa ja pituushypyssä
19 jalkaa ja 3.5 tuumaa. Hän kilpaili
muissakin lajeissa ja sijoittui mm, toi-äfeksi
apäUnan kuulähfyöiinösisä.
Tukhclma. — Ruotsin sosialidemo­kraattinen
puolue ja hallitus joutui­vat
kesäkuussa vakavaan kriisiin ulko­ministeri
Undenin ja pääministeri Er-landerin
välisten erimielisyyksien joh­dosta.
Nämä erimielisyydet kärjis­tyivät
puoluetoimikunnan kokoukses­sa
jyrkkäsanaiseksi välien selvittelyk­si
näiden kahden miehen ja heidän
kannattajiensa välillä.
kokouksessa Unden uhkasi erota
hallituksesta, jollei puoluetoimikunta
asetu hänen puolelleen ja anna anka­raa
muistutusta ErlanderiUe. Unden
syytti kiivaassa äänilajissa Erlanderia
siitä, että tämä ulkoministeriön selän
takana neuvottelee amerikkalaisten
kanssa Ruotsin osallistumisesta Schu-manin
suunnitelmaan ja virallisesta
liittymisestä rpohjoisrAtlantin sotaliit-toon.
Hän viittasi siihen, että sqsia-lidemokraattiseri
puolueen jäsenten
enemmistö fei hyväksy maan kytkemis­tä'
hyökkäysluoritoiseen sotaliittoGn, ja
huomautti, että sääntöjen mukaan Er-lahder
itse asiassa olisi erotettava puo­lueesta.
Undenin ja Erlanderin -välinen riita
Suomen Yleisradion tulevan viikon
ly hyi aalto-ohjelmassa, joka laajalle-taan
entiseen tapaan ja -entisinä aikoi­na,
havaitaan mm. seuraavat erikoi­suudet:
Sunnuntaina-IieiRäic. 6;pnä klo-5.05
ip. esitellään viikon kirjat, Victor-Hu­gon
''Meren- ahertajat" ja Stendahlln
"Rakkaudesta", klo lO- ip. on •YL:n
laulua, klo 10.25 ip. esitetään kalastus-retlcikuväus.
klo 10.45 ip. • Pieni kesä-leskitärina
ja - klo 11 •-lp. vieraillaan
•Hels-ngin Linnanmäellä seuraamassa
karusellien vauhtia ja tnlkiurien temp­puja.
• ,
Maanantaina klo' 12.20 lp. päkinbi
Pentti Nikulainen aiheesta"Mirert"voii
tan ystäviä" ja klo 10.10'Ipiesltietään
W. Somerset Maughamin näytelmä
"Teatteria".
Tiistaina klo 12^0 ip. pakinoidaan
kesän helteestä ja klo 10.50 lp. päki-noidaah
Hämmenlinnan ja Vehonie-men
välisestä turistilaivaihatkaista.
? Keskiviikkona 'klo 12 päfvallä Xih
Vaasan 'Naiskuoron laulua.'oklo -liäfi
ip. pakinoi johtajatar Marjatta Kahi­luoto
tämän hetken tuoreista Salaa-,
teista ja klo io.lO ip; selostetaäh-mitä
kaupuiiki antaa veronmaksajilleeh?
Torstaina klo 4.20 ip. alkaa lasten
tuiiti, klo 10.10 ip.esitelmbiäääh kas­veista
kulttuurin ja historian kuvas­tajina
ja klo 10.25 ip. Juhani'Tefva-pääri
kuulokuvia Työmiehen perhees­tä.
•
Perjantafna klo 12J20 ip. Vieraillaan
suomalais-amerikkälaisessa 'ihähne-keittiössä
ja klo lOJiq; ip^ ; ^ t ä än
selbsttis puutt^n pankih;^
-konttoriii työskentelystä. .
Lauantaina klo 10 lp. lUödaäh-kat­saus,
seuraavan viikon ohjelinään ja
klo 10.20 ip. -Agapetuksen' kuUtökuvia
"Aatamin puvussa ja vähän Eevan­kin."
• •
Laajallukset tapahtuvat aaltopi-tuuksUla
19 m. kj/s 15190 ja 17 m.
kj/s 17,800 sekä klo 10 — 12 ip. 31- m.
kj/s 955..
Kaikki aikamääräykset ovat Eastern
Standard Time.
i-SITÄ
Vanha ^hitfaani. Joka
heensä luokse h^ny^.
Jtesa hänou tolmfautoppas^;
rikkalalsille rikkaille t u r i S
nen Talmoma tiedusternuiiai,.,
mä-valkoiset turlsutovatTS
nen miöhensä vastasi: '
"Puhuvat paljon mutta eivät,
inltSäri." ""'^ä
. Ylioppilas ja farmari mat]
samassa väuhuosastossa ja yfio»
«hdotti taimanlle. että alkalsw
^-paUa^£iren,'etta vuoroteDeriS
ky^yksm ja jos vastaa vmn'tm n
ka ei osaa Vastata min dltä fe. U
maksamaan. Koska farmari eV^ 2
suostuvainen niin ylioppilas &^ j
etta Jos hän häviää, niin h ä n S ^
50 senttiä Ja jos-farmari hät^,
hän pääsee 10 sentillä ja fannjri]
alkaa. •
•Pannari: "Mikä on sellalmff«
• jcna on ijöline jalkaa Ja ijijee (
siäan?"
-Ihibppllas: "Entiedä. Tasäoal
•sikymta^ritä senitiä: Mikä m
oh?"
' iPttrmari: "En "mihäkään.
kymmfiheh" sentfiä."
- Enshnmälsen kerran lentoU,
dissä ollut matkustaja maahan
syn Jälkeen sanoi lentäjälle:
'^luan-kiittää teitä iäöl,
kyydeistä."
^!Mitä i e •tarkoitatte'', sanoi lei
"lettihän ble ollut kuin kerran
massa."
"Koska tämä oli ininuUe ehs'
heh "Ja vilinelheh kerta kun ötanllf^ ^
kyytiä, hiin kUtän molemmista."
"Pimeän pirtin hävitys'
tfättetääh^^tfuth Gille.
^teä^tk.'J8näivälnä
Uusi maailmanennätys
'l^nlare, Cal. — Lontoon Olympia,
kihojen kymmenotteltunestari, Stan.
fordin yliopistbin väirejä edustanut
nuori Bob Mathias, saavutti täällä
uuden maailmanetmätykseii kymmen-r
ottelussa kun hänen suoritteistaan
saatiin 8,042 pistettä. Entinen ennä­tys
oli 7,900 .pistettä ja saavutti sen
yhdysvaltalainen G. -Morris vUohna
1936. ;
Sonll^ QlUes. —'Snnri
'-hen iefökiiVa-Uutdus
tinhxviij^' esitetään
niuniiy haalilla ensi tiistaiiii,
-Mk^^S^phä, alkaen källo iso
''Moni fsnomalalnen on
Mailla Talvicm romaanin
V^^n-^^hävHys". S*n tä]
liikkuvat 1870—80 luvulla
" Knvofcsl isoVitnä dh 'subriiettoi
lisesti-ja teknillisesti önnistimi
Elokuva esitetään vain ;]
karan, Bill^ täältä se moiejo
la^vafiisi'imksi N i p ^ ^ j i
'^Kfbkämaän. — Pairmari.
Inen
lisiin,
ma
i maan
I ainte
Maailmanennätysmies
valittiin nuorison
keskuskomiteaan
— Kafferlpuhveli, voimakkain kal­kista
puhveleista, elää laumoissa E-telä-
ja KeSki-Alrikan tasangoilla.
on herättänyt "Tukholman sahömaleh-timlespiireissä
suurta huomiota, jos­kin
lehdistö hällitiiksen toivomukses­ta
on siitä toistaiseksi vaiennut.* Ylei­sesti
myöimetään, että päärtiinlsteri
Erlander ori slvuuttaessaän lilkominis-,
terinsä saattanut tämän erittäin kiu­salliseen
asemaan.
. Prahasta saapuneissa tiedoissa]
rotaan, että kultamitali ja
ennätysmies Emil Zatopek
äskettäin pidettyyn 'fshek
Nuorisoliiton ensimmäiseen
kokoukseen, jossa käyttämissään]
heei»vuorolsSa ja kokouksen
julkaistuissa kirjoituibissaan
maisi selvästi olevansa Tshek
kian -kansandemokratian
Hän ilmaisi halunsa olla rakeiiti
sa vapaata isänmaataan ja puluilj
hasta jä taistelusta sen puolesta,
kouksen lopulla hänet valittiin ]
sbliitön keiskuiskomitean jäsi
ja seuraa-iraha päivänä hän
-vuoden kärkituloksen 5,000
thatkälla, 4.17.2.
Efikdken lähellä Zatope^ sS
tä on rauhanasia. Vuonna 1W|
net valittUn jäseneksi Tshek
kiän rauhan valtuuskuntaan, jö
osallistua Pariisissa pidettyyn i
puölustajäin kongressnn.
set virahoniaiset tosin'idelsivitj
tuustolta maahantuloluvan,
ta ^Prahassa pidettiin toinen ]
gressi, ja sen puhujakorokkfeelt
tautUlvat -Zatopekin sanat -
UrheiUJain-kuultaviksi.
Iha
Ifliiiliifp
murhatoimenpiteitä vastaan — mutta hiinen päätehtävänään on sit­tenkin
rauhain asian puolustaminen Y K : n perussääntöjen noudatta­minen,
mitä nyt'Koreassa niin julkeasti rikotaan \'hdysvaltain toi-htesta.
Sanalla sanoen Verta vuotava ihmiskunta odottaa mr. Tryg­ve
Lieltä, että hän vaatii Yhdysvaltain ja seh liittolaisten sota:ypimifen
poistamista Kore^bta ja Korean aluevesiltä, ja jos hän ei tätä, tee,
niin historia tulee toteamaan sen valitettarran toäseikan, että mr.
Trygve Lie oU sittenkin-liian pieni ja-voimaton niin suureen ja vas-
— -
-i^ill!fe|-1tf-lwiiillB'ffifl j-j^
Quebecin maakunnasta on viime
vUoslen aikana tehty Hitlerin Saksaa
ja'Mussolinin Italiaa muistuttava pie-nolsfäslstlvaltakiinta.
Sen gauleiteri-ilä
häärää. fasistimlelinen Maiurice
'Duplessis. yäikka Diiplessis. ei to­sin
karju aivan samalla tavalla kuin
saksalainen manalle siirt3rnyt aate-veljehsä
ja pir^stäile samanlaisissa
hepÖiKlssä kuin "jaloistaan ' hirtetty
italialähien suupaltti, niin siitä huoli-niattä
'Quebecissä tapahtuu Quebecin
maakuhtahäUitiiksen toimesta sellai­sia
vapauden rajoituksia kuin fasisti-hiäissa
ja samalla ilnienee samanlais­ta
mätää kuin totalitäärisissä maissa.
Mutta eiohehkuin puhu<hme muna-lukkolaista
ja muista vapauksien ra­joituksista,
niin heittäkäämme sil­mäys
kalikkeen siihen 'mätään mitä
'Quebecin-iriaakiinnassa on havaitta­vissa.
Äskettäin jlilkalstlta Montreal Dai­ly
=Stai^^Al E. Pdrksiii kirjoitus, jos­sa
niitattiin Montrealin kaupungin
finonssidepartmentln tilastojen perus-teäla
eräitä nierkillisiäniinieralta ky-joltuksessa
sanottiin mm. seuraavaa:
"Montrealissa on olemassa 52 tans­sikoulua,
.432 paikkaa, joLssa Quebecin
väkijuomakomissionin luvalla ''myy­dään
väkijuomia, mutta vain seitse­män
haalia konserttien ja teatteriesi­tysten
Järjestämistä vartsn..;"
Tämä osoittaa, että Duplessisin hal­litus
edistää juopottelua mutta mi­käli
tulee kysymykseen parempien
taidelaitosten kehittäminen maakun-liassa.
niin se ei' kelpaa Quebecin gau-leltterille.
Siitä on todistuksena se­kin,
että muiiutamia kuukausia sitten
suljettiin juutalaisten kulttuuritalo
munali^olain nojalla muka sen pe­rusteella.,
että on haalia oli jolloin­kin
"kommimistit" käyttäneet.
Mutta mitä edellä sanottiin on v i ­rallista
tilastoa ÄIontrealLn kaupungis­ta.
Kaiken täinän virallisen tUaston
"rautaverhbn" takana on piiloitettuna
se alamaailma, josta silloin tällön va­hingossa
saadaan vähän tletojal : .
Monta kertaa on piursunut päivän­valoon
kuinka korkeissa viroissa ole­vat
henkilöt ovat olleet suoraan yh-tofessa
olevasta taupimglsto. Kir- teyksisBäalamaaihnan kanssa Ja sub-jelleet
jUuri niitä, joiden paljastami­nen
olisi ollut heidän tehtävänsä. Ja
kun prcstitution, uhkapelin ym, rikol­lisuuden
harjoittajat Saavat inelkbisen
vapaasti harrastaa ammattiaan; niin
ei ole ihme vaikka rikollisuus 'röhoit-taa.
Parhaillaan on MohtreJilissa asetet­tu
syytteeseen maäkuhtäpollisin Joh­taja
salapoliisiluUtnantti ja kaksi
muuta maakuhtapoliisia on määrätty
vangittavaksi ja kanteessa syytdtääh
heitä siitä, että he ovat konsphoineet
keskenään ja järjestäneet St. Paul
L'Hermitessä Canadan Kansallisen
Pankin ryöstön joUlukuussa 1949.
Jos Duplessis biisi samalla tarmolla
käynyt-rikollisuuden ja seh harjoitta­jien
kimppuun kuin millä'hän on hyö
kännyt työväenjärjestöjä Ja, niiden
johtajia vastaan, niin Quebecissä olisi
voitu pestä pois paljon sitä likaa, jota
Quebecin maakimnassa on enemmän
kuin yhdessäkään toisessa maakun­nassamme.
Ei ole kaUan sitten ktm 8ä\vignan
Fallsissa roskoJoukko hajoitti erään
uskonnollisen setn-akimnan'kokouksen
ja särki Tukoushuoneeh sisällä olevat
huonekalut, mutta ilkityöhtekijät o-vat
saaneet olla kaikesisa rauhassa tä­män
Jälkeen.
Mairiitshnme eddlä juutalalsteh
kulttuuritalon sulkeriilsesta Montrea­lissa.
Viime aikoina on -monta tun­nettua
unlQjohtaJaa-saanut myöskin
pitkät vankeustuomiota-- Quebecissa.-
Olisi - yksipuolista ja HsäM
haan väärin väittää, että talBl
becilälset seuraisivat ja kannaf
Duplesslssin fasistisia tdi
Huolimatta punakauhun lii
ja poliittisesta terrorista _
maakunnan kunnat näyttäratj
maakuntien kunnille tietä rat -
telussa. Viime viikkoon
22 Quebecin maakunnan
tuustoa hyväksynyt vlralli^°:||^
höhnan vetoomulöen. ValköJi^
Ilsen kirkon kalkkkein körk^
hlerOTklan. Adrlen Arcandin^
fasistien ja gauleitteri D u p l^
holta on järjestetty häikäiieffl^
no työväenliikettä J ^ « S
vastaan; niin sittenkin q u * ^
työläisten taistelu t a l o u d et
liittisten oikeuksiensa P j ^
monta kertaa leimahtanut i ^
Sitä <«oltti P "*
Arvidan ja Asbestosin_tydfl^
mokas taistelu suurpääomaa >n
lesslsta poliisimlelivaltaa ^
kaikki tämä dn osoituksena
tä Canadan ranskalaisten P
ten rauhantahtoa ja va^«^.
puuta ei voida väkivallalla
taa.
Fasistinen mielivalta kaiöc*
kuuksineen ja rikoksia
ilmiöineen ovat hetkellisiä Ja
känsä tulee, ennemniin te^
hemmto. lakaisemaan ne 1^
Koi
Patk