Vapaus, November 15, 1949

              MATKUSTATTEKO SUOMEEN
KEVÄÄLLÄ V.
Jas olette suunnitelleet Suomimatkaamie ensi kevääksi
niin nyt on A I K A tilata laivapaittanne sitä varten, sillä myö-'
henunin laivapaikkojen saanti on kovin epävarmaa.
Teidän ei tarvitse muuta kuin ilmoittaa, koska haluatte
matkustaa, niin matkailutoimistomme huolehtii siitä että
TeiUe varataan laivapaikka haluamananne aikana.
yhtäIälmUeopiättinak laipa,u nj.o sko haluatte edestakaisen tai aaimnooaasstiaaaann
Menomatka — koska?
Takaisin tulo — koska?
EDWIN SUKSI
. Valtuutettu asiamies
VAPAUS TJIAVEL AGENCY
Bos 69
Maaseudun sähköttämi­nen
edistyy Suomessa
Helsinki. — Maaseudun Sähköyhty-
Lien Liiton taholta todettiin, että
aaaseudun 565,000 taloudesta oli v.
1947 noin 50 prosenttia kytketty säh-iöverkostoon.
Maaseudun sähköistä­misen
sanotaan edistyneen sen jäl­keen
siinä määrin, että tämän vuoden
loppuun mennessä saadaan suorite-tu'isi
noin 40,000 talouden sähköistä­minen,
jonka mukaan n o i n 57 p r o -
I senttiä maaseudun talouksista tulee
[trtketyksi sähköver^ostoon.
I Valtioneuvoston v. 1SW< asettama
I sähköistyskomitea t o i m i i edelleen to-jteuttaakseen
tehtävänsä: koko maan
jtäbköistämisen. H a r v a a n a s u t u i l l a seu-jäiilla
on k u i t e n k i n talouksia, j o i t a ei
j voida liittää verkostoon koska siltä
(aiheutuisi kohtuuttomia Jcustannuksia.
K i r j . S C H E L D E MÖLLER
V i i m e vuosina cvatlääkärit j a p s y - l a i r e ja useat muut ovat kuvailleet
Porocope rohjennut
palata Suomeen
Helsinki. — (DLP) — Tasavallan
presidentti otti lokak. 19 pnä vastaan
[Hjalmar Procopen, joka aloitti v a l -
(tiollisen uransa lapuanliikkeen n o u -
Isun ja 30-luvun taahtumuskauden a i -
Ijana. Hän oli useita vuosia Suomen
lähettiläänä VVashingtonissa, • mutta
I hänet vapautettiin toimestaan presi-
Identti Rooseveltin hallituskauden a i -
Ihna, Yhdistyneitä K a n s a k i m t i a vas-
Itaan tähdätyn juonittelunsa johdosta.
I Sodan jälkeen toimi Procope Suomen
(sotarikollisten puolustusasianajajana
Jjasen j ä l k e e h h ä n s i i r t y i pois maasta
I ja oö olesl^QlIut .iJääa§{a^a'Yh^ysyal-'
lloiäs?:. väittäen kötimäähjan paläamls-ta.
• • - • :
Sadbnry, Ontario
Suomen presidentin •
palkka ja eläke
H e l s i n k L — K u n eduskunnan i s t u n ­nossa
käsiteltiin lokak. 21 pnä perus­tuslakivaliokunnan
presidentin p a l k an
korottamista koskevaa mietintöä, e h ­d
o t e t t i in S K D L : n taholta, että presi­d
e n t i n palkka korotettaisiin ainoas­t
a a n miljoonaan markkaan vuodessa^,
eikä puoleentoista miljoonaan mark­kaan
kuten hallitus on ehdottanut.
Toimitetussa äänestyksessä hyljättiin
k u i t e n k i n edustaja K u j a l a n ehdotus
120 äänellä 36 vastaan, joten presi­d
e n t i n palkaksi määrättiin 1.500.000
markkaa. Presidentin eläke päätettiin
korottaa 300,000 markasta 600.000
markkaan.
Viime kesän halla va­hingot
Suomessa
HelsinkL — (S-S) — Pohjois-Suo-men
katokomitea on nyt saanut las­ketuksi
kunnallisilta katotoimikun-n
i l t a saapuneet arviot viime kesän
hallavahlngoista. Ohjeet h a l l a v a h i n -
kojen arvioimiseksi on annettu 251
kuntaan, joista eräistä k u i t e n k i n on
ilmoitettu, ettei niissä arviota suori­teta.
Nämä kunnat ovat maan etelä­osassa.
Tähän mennessä on arvio
saapunut 233 kunnasta j a saataneen
v i e j^ paristakymmenestä. H a l l a - a l u e en
kunnat jakaantuvat 14 inaänvHjeTya-seuran
alueelle .Saapuneiden arvio­laskelmien
mukaan h a l l a n tuottamat
vahingot nousevat mainituissa 223
T i i Ä T K Ä Ä V Ä*P A t; S !
kclogit innokkaasti tutkineet eräitä
h y v i n merkillisiä ongelmia, jotka k a i ­kesta
päättäen tulevat aivan uudella
t a v a l l a valaisemaan sitä tapaa, millä
aivot suorittavat yhteistoimintaansa
muun elimistön kanssa.
Sellaiset tapaukset, että iliminen
äkkiä kohtaa kadulla itsensä t a h i että
hänestä tuntuu siltä, kmn hänen
päänsä kasvaisi hirvittävää vauhtia
t a h i että hän vei nähdä, vaikka to­della
on sokea, tahi että hän väittää
vakavissaan, ettei hänen vasen kä­tensä
Ja j a l k a n s a kuulu hänelle jne.,
eivät ole niinkään harvinaisia. On
ilmeistä, että a l a i s e t ihmiset ovat
vakavasti sairaita. Heidän tietoisuu­tensa
kehon toiminnoista cn häiriin­tynyt,
useasti Qman että heillä. itsel­lään
on siitä aavistustakaan.
Eräs tanskalainen lääkäri on k i r ­joittanut
miehestä, jolle v. 1944 osui
oikealle puolelle päätä granaatinsir­pale.
Leikkauksen jälkeen alkoi hä­nen
tajuntaansa tunkeutua hyvin
omituisia ilmiöitä. Syötyään a a m i a i ­sensa
hän saattoi nähdä itsensä m a ­kaavan
sängyssä suuri side otsalla.
"Elämyksellä oli ehdoton todellisuu­den
leima", lääkäri kirjoittaa. " N i in
k a u a n k u i n se kesti, potilas oli v a ­kuuttunut
näkevänsä oman r u u m i i n ­sa
makaavan vuoteessa. Hän ei voi­nut
nähdä, että '-hän" hengitti, ja
siitä hänen vakaumuksensa, että hän
oli kuollut, yhä l u j i t t u i . Myöhemmin,
päästyään sairaalasta, hän havaitsi
usein, että hänen kaksoishahmonsa
käveli hänen vieressään kadulla, ja
v a r s in usein tapahtui, että hän sai
väistyä p a r i askelta syrjään, ettei tör­mäisi
yhteen itsensä kanssa tahi o i ­keammin
kaksoishahmonsa kanssa.**
Kaksoishahmoelämys on t u n n e t tu jo
vanhoilta ajoilta, mutta romanttiset
runoilijat — usein käyttämärä,nar­koottisia
aineita — saivat j o n k i n l a i s ­ta
kokemusta tästä tilasta. Sinä kau­tena,
j o l l o in saksalainen k i r j a i l i j a E.
T. A. Hoffmann kirjoitti kuuluisaa
"Paholaiseneliksiiriään". t a p a h t u i
useita kertoja, että hän äkkiä havait­si
itseään ympäröivän koko joukon
käksoishahmojaan. Päästäkseen .sel­ville,
kuka heLstä o l i " t o d e l l i n e n " hä­nen
oli huudettava apua j a annettava
vaimonsa ajaa pois toiset. Kcehe, E d ­gar
A l l a n Poe, A l f r e d Musset. Baude-
VIBLÄ EHTII LÄHJAPAKETTINNE
JOULUKSI SUOMEEN!
Jos todellakin tahdotte tuottaa iloa sukulaisillenne ja
ystävillenne Suomessa
LÄHETTÄKÄÄ HEILLE SALm
SUOSITTU
KAHVIPAKETTI
P a r h a i n lahja minkä voitte antaa heille
j o u l u n yhteydessä.
PAKETTI SISÄLTÄÄ 6 PAUNAA
jauhettua erikciskahvia i l m a t i i ­v
i i s t i pakatuissa peltirasioissa
käärittyinä vahvoihin pahvikar-tonkeihin.
joitten ympärillä on
teräsvanne. Kokonaispaino: 10
paunaa.
VALV
$ 6 . 25
SIHÄLT.
T U L L L V
NOPEA JA LUOTETTAVA PERILLE TOIMITUS
Lähettäkää lahjapaketti tilauksenne osoitteella:
cy
P- o. Box 69
aus
EDWIN SUKSI- i -VALTUUTETTU ASIAMIES
Sudbury, "Ontario
käksoishahmojaan. jota kohtaan he
tunsivat kauhua j a liäinmästystä. A i ­kamme
lääkärit sanovat, että k a k -
soishahmo voi t u l l a n i i n todelliseksi,
että potilas olentaa kätensä t a r t t u a k ­seen
s i i h e n , koettaa taputtaa sitä o l a l ­le,
j a puhua s en kanssa, ellei nimittäln-satu
sitä säikähtämään.
M u t t a e i siinä k y l l i n : niinä m i n u u t ­t
e i n a t a h i sekunteina, j o t k a ilmiö kes­tää,
voi kaksoishahmo n i i n sanoak­semme
cttaa kantaakseen k i v u n , j o ka
muuten o n raivannut potilasta. " K i v u t
tuntee nyt kaksoishahmoni enkä minä
Itse", sanoi eräs potilas k e r r a n r a n s k a ­laiselle
lääkärille, tohtori SolUerlUe.
Yhtä kummallista on, että eräät p o t i ­l
a a t välttävät voivansa nähdä k a k ­soishahmonsa
lävitse, a i v a n k u i n se
o l i s i l a s i a ; k a i k k i sisäelimet nSkyvÄt
k a i k k i n e yksityiskohtineen!
Kaksoiselämys muodostaa Itse a s i ­assa
v a i n suhteellisen pienen alueen
k a i k k i e n niiden psykiatristen ilmiöi­den
joukossa, j o i h i n ei vielä ole saa­t
u tyydyttävää selvitystä. Minätajun-t
a voi häiriintyä siinä määrin, etta
potilas ja hänen kaksoishahmonsa
esiintyvät aivan eri henkilöinä. K a k s i
ranskalaista lääkäriä, Azam j a Le-maitre,
ovat kertoneet tavattoman
kummallisesta potilaasta, mademoi­selle
Jennystä, jollä^oli A z i l l a - n l m l n en
kaksoishahmo. Jenny-neiti o l i heikko
j a surumielinen, mutta muututtuaan
A z a l i a k s i hän oli iloinen, m u s i k a a l i ­nen
j a hauska n u o r i tyttö. A z a l l a t i e ­si
kaiken, mitä J e n n y koki j a a j a t t e l i,
mutta Jenny ei tiennyt A z a l l a s t a m i ­tään!
Eikö tässä yhteydessä tule­k
i n mieleen Stevensonin romaani
" T r i Jekyll j a M r . H y d e " tahi s p l r i t l s -
Iset mediumit!
Useammaksi henkilöksi m u u t t u m i ­sen
sijasta tapahtuu s e l l a i s t a k i n , että
pr>tilas n i i n sanoaksemme " s u p i s t u u"
puoleksi henkilöksi. Hän ei hetkeä­kään
epäile, että häneltä puuttuu t o i ­n
e n keuhkopuölikas. Jopa pääkin
saattaa puuttua. Tahi hän välttää,
että hänen kätensä j a j a l k a n s a k u u ­l
u v a t toisille ihmisille, esimerkiksi
sukulaisille tahi häntä hoitavalle lää­kärille.
U s e i n tapaa potilaita, kirjoittaa
tanskalainen tämän a l a n erikoislää­käri,
t r i V i l l i a r s L u n n , j o t k a tuntuvat
unohtaneen toisen kehonpuoliskonaa
olemassaolon. Potilas on a i v a n välit­tämättä
siitä, se tuntuu kokonaan
hävinneen hänen tajunnastaan. Hän
ei puhu siitä m i l l o i n k a a n j a käyttäy­tyy
aivan n i i n k u i n sitä el olisi ole­massakaan.
K u n hänen on pukeu­duttava,
hän " u n o h t a a " toisen sukan,
toisen h i h a n j a toisen housunlahkeen.
Nukkumaan mcnneesään hän u n o h t aa
vetää tci-sen j a l k a n s a vuoteeseen, n i in
eitä se jää riippumaan sängynlaidan
y l i , syödessään hän käyttää vain
toista kättään jne., v a i k k a unohdettu
kehonpuolikas on täysin tolmlritaky-kyinen.
Tässä yhteydessä on mainittava
eräs toinen ilmiö, joka o n paljon t a ­vallisempi
j a tunnetumpi. Sattuu n i ­mittäin,
että potilas, joka tapatur­maisesti
on menettänyt kätensä tahi
jalkansa, on tuntevinaan, että mene­tetty
ruumiinosa on edelleen p a i k o i l ­l
a a n . Hyvin kummallisin menetelmin
rakentavat heidän aivonsa "hourejä-
.senen", j o k a usein tuntuu todellisem­m
a l t a kuin jäljelle jääneet jäsenet.
H y v i n kuuluisa ranskalainen lääkäri,
t r i Lhermitte kertoo potilaasta, joka
oli menettänyt toisen kätensä. K un
hän löi potilaan, "kättä", joka kauan
s i t t en oli ollut poissa, n i i n mies tunsi
ilmeistä kipua j a voihkaisi. — Useissa
lääketieteellisi.s.sä oppikirjoissa on ker­r
o t tu potilaasta, j o l t a oli ampuloitu
toinen jalka aina lonkkaa myöten.
Siitä huolimatta hän — astuttuaan
p u u j a l a l l a a n vesilätäkköön — saattoi
seivästi tuntea varpaidensa kastuvan.
N i i n kummalta k u i n k u u l u u k i n , voi
myöskin menetetty näköaisti korvau­t
u a jonkinlaisella "harha-näköaistil­l
a " . On olemassa l u k u i s i a esimerkkejä
.sellaisesta, että potUaat, jotka josta­k
i n syystä ovat kadottaneet näkönsä,
uskovat yhä näkevänsä hjrvin. K u n
heille koettaa vakuuttaa, etteivät he
näe, he uskovat sen v a i n puolittain
— "ainoastaan tällä haavaa en näe
oikein hyvin, t o h t o r i " , he välttävät.
A i v a n uskomattomalta tuntuu ker­tomus
oppineesta muhamettilaisesta,
joka o l i t u l l u t mielipuoleksi j a uskoi
olevansa Messias. Sairaalassa hän
joutui makaamaan sokean potilaan
viereen. Eräänä päivänä hän huusi
tälle vakuuttavasti: "Mene. poikani,
tästä hetke.stä lähtien sinä n ä e t ! "
Minkä jälkeen sokea kuolemaansa
saakka uskoi näkevänsä.
N i i n . paljon on vielä ihmisessä tie­teellekin
selittämätöntä j a useita vä­hän
t u t k i t t u j a alueita, j o i l t a lääkärit
Ja psykologit löytävät mielenkiintoista
selvitettävää.
Uuden Kiinan johtomiekiä
MAO TSE-TUNG
B l i i n a n satojetuniljoonien talonpoi­k
i e n j a työläisten poliittisen Johtajan
Mao Tse-tungin hahmo on ^ n u t ym.
parilleen legendaarista hohdetta. M a o
Tse-timg ei ele ainoastaan poUtUkko,
sitkeä ja päättä\-älnen toiminnan i h ­minen,
vaan hän on myös huomattava
runoUija ja kulttuufihenkUö. Hän
c n epäilemättä merkillisimpiä hahmo­j
a eräiden poikkeuksellisen kyvykkäi­den
kommunistijohtajien ryhmässä.
K i i n a n kansantasavallan presidentti
Mao Tse-ttmg syntyi 1893 H u n a n l s s a
keskivarakkaan talonpojan poikana.
Loistavan l a h j a k k a a n a hänet lähetet.
t i i n lukutielle. Suoritettuaan yliopis-tolllset
tutkintonsa hän U l t t y l K i i n an
vallankumoukselliseen 11 i k keeseen,
jossa hän kunnostautui n i i n hyvin,
että hänet v a l i t t i i n vuonna 1921 edus­tajaksi
K i i n a n kommunistisen p u c l u -
cen ensimmäiseen perustavaan ko­koukseen,
Joka p i d e t t i in Shanghaissa.
Jo sitä ennen Mao T s e - t u n g oli t o i ­minut
erinomaisella menestyksellä t a ­lonpoikaisten
organisaattorina Huna­n
i n maakunnassa, jonne hän o l i muo­dostanut
talonpoikien, työläisten ja
y l i o p p i l a i d en kommunistisia järjestö­jä.
Vuonna 1924 hänet v a l i t t i i n k o m .
munistlsen puolueen keskuskomitean
sekä K u o m i n t a n g l n toimeenpanevan
komitean jäseniksi. Toimitettuaan
p o l i i t t i s ta sanomalehteä Kantonissa
hänet v a l i t t i i n 1927 ylelskUnalaisen
talonpolkalshlton puheenjohtajaksi
Chiang K a i - s h e k l n vallankaappauk­sen
jälkeen hän järjesti H u n a n i n t a -
Icnpoiklen aseellisen nousun, johti
Joukkonsa K l a n g s i n - P u k l e n l n vuorille,
l i i t t y i siellä C h u - T e h l l n j a v a l i t t i in
4:nen pimalsen armeijan poliittiseksi
komlsaarlksl. Mao T s e - t u n g l n joh­dolla
K i a n g s l n - F u k l e n l n ensimmäinen
k i i n a l a i n e n neuvostovaltio suoritti
K i i n a s s a ennennäkemättömiä yhteis­k
u n n a l l i s i a reformeja ja nousi poik­keukselliseen
kukoistukseen, mikä
j o h t i Chiang K a l - s h e k i n s u u r i i n t u -
hcamls-sotaretklln. Hän kuului n i i ­h
i n j o h t a j i i n , j o t k a menestyksellisesti
siirsivät nuoren neuvostovaltion Ja
sen sotavoimat K i i n a n kansan suu­r
i m m a l l a eepillisellä sankarlretkellä,
"pitkällä m a r s s i l l a " etelästä pohjoi­seen
Shenslln. Japanilaisia miehit­täjiä
j a heidän kukistuttua Chiang
K a i - s h e k l n puolifasistisla armeijoita
vastaan käydyissä kovissa taisteluis­sa
Mao T s e - t u n g i n p o l i i t t i n e n johta-j
a t a l t o j a organlsatlokyky on tuotta­nut
loistavia tuloksia. Vähäisen J e -
n a n l n alueen hän on laajentanut 7.5
miljoonaksi neliökilometriksi, jossa
asuu y l i 400 miljoonaa K i i n a n 475,-
miljconalseäta väestöstä. Y l i 100 m i l ­joonaa
maatonta talonpoikaa o n saa­nut
maata. Hän c n antanut K i i ­n
a l l e maan historian ensimmäisen
pätevän, rehellisen, kelvollLsen j a k a n _
sanomalsen hallituksen. Hänen joh­d
o l l a a n K i i n a n kommunistinen puo­lue
on aiheuttanut mammuttimaiselle
amerlkkalai-selle imperialismille en­simmäisen
valtavan laajan katastroo-f
l n tpLsen maailmansodan päättymi­sen
jälkeen. Hän on vapauttanut
K i i n a n kansan ulkomaisen Imperlalrs-m
i n j a sisäisen feodalismin riistosta.
Palasivat Suomesta
takaisin Canadaan
New York- — K u n R u o t s i n A m e r i ­kan
L i n j a n S t o c k h o lm saapui tänne
Gööteporista t.k. 10 pnä o l i sen m u ­kana
myöskin 43 matkustajaa Suo­mesta,
josta saapimeiden matkusta­jien-
joukossa h a v a i t t i i n m m . setiraa-vat
canadalaiset;
B e r t t a j a A l l e n Salo Sherrldonlsta,
M a n . ; Lydia Mäki Mattawasta, Ont.
C H U - T E H
K i i n a n kansantasavallan varapre­s
i d e n t t i ja K i i n a n kansanarmeijan
ylipäällikkö C h u - T e h syntyi 1886 " K i i ­n
a n p a r a t i i s i s s a " Setshuanlssa varak­k
a a n tilanomistajan poikana. Hän
v a l i t s i sotilasuran j a kävi J y n n a n ln
sotilasakatemian. K u t e n useat a l k a n -
•sa edlstysnjleliset C h u - T e h l i i t t y i jo
nuorena "SunJatsenin perustamaan
ensimmäiseen vallankumoukselliseen
•seuraan Tungmenhulhln, Joka oli
K u o n i i n t a n g i n edeltäjänä. Vuoden
1911 vallan'.iumouksessa. j o k a kaatoi
Mant hu-d;na-.tiEn, hän johti kap­teenina
i:omrpan:3a. V : n a 1916 t a ­pahtuneessa
Jynnanin kansannou-sus.
sa, j c k a ratkaisevalla tavalla vai­k
u t t i J u a n s h i k a l n sotilasdiktatuurin
romahtamiseen, hän johti J y n n a n ln
sotavoimia prikaatikenraalina. Sit­t
e m m i n hän johti J y n n a n l n asioita
m a a k u n t a m i l i t a r i s t i n a j a r a h a m i n i s ­terinä.
Tänä aikanfi C h u - T e h joutui
k u i t e n k i n marxilaisten aatteiden vai­kutuksen
alaiskesi. Hän luopui ase­mastaan,
matkusti S h a n g h a i h i n , joka
oli eräs vallankiunouksellisen l i i k k e en
keskuksia sekä sittemmin Saksaan,
jossa hän tutki marxilaisuutta sekä
perusti sikäläisten k i i n a l a i s t e n yliop­p
i l a i d en kanssa kommunistisen puolu­een,
samanaikaisesti Ranskassa ja
Shanghaissa tapahtuneen puolueen
pemstamlsep kanssa. Jatkettuaan
opintojaan Moskovassa Ja Y h d y s v a l ­loissa
hän palasi 1925 S h a n g h a i h i n,
j o s t a puolue lähetti hänet työsken­telemään
ensin Setshuanlln Ja sit­temmin
keskiselle Jangtselle, jossa
hän Johti K u o m i n t a n g l n upseerikou­l
u a Nantshangissa. Chiang K a l - s h e ­k
i n tehtyä vallankaappauksen C h u -
T e h j o h t i kuuluisaa Ja merkittävää
N a n t s h a n g i n kapinaa. Joka merkitsi
ensimmäisten kommimisUsten sota­voimien
syntyä K i i n a s s a . Sieltä C h u -
T e h l n voimat peräytyivät K w a n g s l n -
P u k i e n i n vuoristoihin, Jossa hänen so­t
i l a a n s a liittyivät Mao Tse-tungln
jouluöihin Ja perustivat K i i n a n e n ­simmäisen
neuvostotasavallan. Tor-j
u t t u a a n l o i s t a v a l l a s o t i l a a l l i s e l l a me­nestyksellä
Chiang K a l - s h e k i n viisi
tuhoamlssotaretkeä neuvostovaltioita
vastaan C h u - T e h Johti yhdessä M ao
T s e - t u n g l n Ja C h o u E n - l a i n kanssa
legendaarisella j a m a a i l m a n h i s t o r i a l ­l
i s e l l a "pitkällä m a r s s i l l a " Etelä-Kii­n
a n neuvostovaltion Ja sotavoimat
P o b j o i s - K i l n a a n Shensiln aloittaak­seen
puolustussodan J a p a n i n aggres­s
i o t a vastaan. C h u - T e h l n sotavoimat
saavuttivat Japanllaissodan enslnt-maiset
j a ainoat suuret v e l t o t Sodan
päätyttyä hänen armeijansa halUtsl-vat
alueita. JoUla oU lähes 100 m U -
Joonaa ihmistä.' Vuonna 1946 C h i a ng
Kal-shefc hyökkäsi C h u - T e h l a vas­t
a a n 4.3 miljoonan miehen voimalla.
L};ötyään hyökkäyksen C h u - T e h a l o i t ­t
i vastahyökkäykesn. Jonka kuluessa
K i i n a n kansanarmeija on vyörynyt
3,000 km. m a t k a n H a r b i n i s t a K a n t a -
n i i n Ja antanut kuolettavan iskun
C l i i a n g l n Ja Y h d y s v a l t a i n yhtyneelle
sotilaalliselle mahdille. Chu-Teh on
K i i n a n kansanarmeijan sotaneuvos-t
on Johtava s o t i l a a l l i n en nero J a K i i ­n
a n kansajatasavallan p o l i i t t i s en Joh­t
a j an Mao T s e - t u n g i n läheinen työ­toveri.
K i i n a n vapautusliikkeen suu­ret
menestykset on luettava lähinnä
näiden kahden miehen p o l i i t t i s t en Ja
s o t i l a a l l i s t en kykyjen ansioksi.. "
CHOU EN-LAI
K i i n a n kansantasavallan pää- Ja
ulkoministeri C h o u E i i - l a l k u u l u u K i i ­n
a n kommunistisen puolueen van­h
i m p i i n Ja k c e t e l l u l m p l l n voimiin.
M o n i e n muiden uuden t a s a v a l l an J o h ­tomiesten
tavoin hän k u u l u u älymys.
töön Ja o n lähtöisin vanhasta, ylhäi­sestä
mandarllnlperheestä. Hän s y n ­tyi
1898, kävi amerikkalaisen lähetys-koulun,
opiskeli K i i n a n Ja J a p a n in
yliopistoissa sekä c s a l l l s t u l Jo v a r h a in
vallankumoukselliseen t o 1 m l n t a a n .
O s a l l i s t u t t u a a n ylloppllaskaplnaan
1919 hänet t u o m i t t i i n vuQdeksl van­keuteen.
Vapauduttuaan 'hän mat­kusti
Eurooppaan sekä h a r j o i t t i u s e i.
t a vuosia opintoja Ranskassa» Sak­sassa
j a Englannissa. Vuonna 1921
iiän oU m u k a n a perustamassa K i i n an
kommunistista puoluetta Pariisissa.
P a l a t t u a a n K i i n a a n C h o u £n-lal t o i ­mi
useita vuosia Kuomlntanglssa y l i ­oppilaiden
organisaattorina. V. 1927
hän t u k i K u o m i n t a n g l n loistavaa p o h .
j o i s t a sotaretkeä nostattamalla
S h a n g h a l n työläiset valtavaan lak­koon
Ja kapinaan, Joka avasi C h i a n -
gllle kaupungin portit. Chiang K a i -
s h e k l n vallankaappauksen Jälkeen
Chou £n-lai lUttyi Mao Tse-tungUn
j a matkusti NeuvostoIllttoQn, Jossa
hän h a r j o i t t i nelisen vuotta p o l i i t t i s ia
opintoja. V. 1931 hän palasi K i i n a an
Ja n i m i t e t t i i n K l a n g s i n - P u k l e n l n n e u ­vostohallituksen
u 1 k o m i n i s t e r i k s i .
"Pitkällä m a r s s i l l a " hän t o i m i eräänä
r e t k i k u n n a n johtajana. K u n " n u o r i
marsalkka Chang-suellang dramaat­t
i s e l la tavalla vangitsi Chiang K a i -
.shekln Sianfussa j a aikoi siu-mauttaa
hänet, aikaansai Jenanlsta saapunut
Chou E n - l a l n johtama kommunistien
valtuuskunta kaukonäköisesti C h i a ng
K a i - s h e k l n pelastumisen Ja vapaut­tamisen
syystä, että h a l u t t i i n muo­dostaa
k i i n a l a i n e n y h t e i s r i n t a m a j a ­p
a n i l a i s i a vastaan. Yhdessä Mao
T s e - t u n g l n Ja. C h u - T e h l n kanssa
Chou E n - l a l kuului liittoutuneiden y h .
teiseen N a n k i n g k s a toimivaan puolus-tasneuvastoon.
Toisen maailmanso­d
a n Jälkeen K i i n a n yhdistämiseksi
käydyissä neuvotteluissa Chou En-Ial
toimi J e n a n i n v a l t u u s k u n n a n ' j o h t a ­j
a n a . K u n C h i a n g K a l - s h e k petolU-
.sestl lopetti neuvottelut Ja hyökkäsi
miljocna-armetjoln kansanarmeijaa
vastaan, oli C h o u E n - l a l n luovuttava
.sovitteluyrityksistään. — Chou E n -
l a l on hienosti sivistynyt, notkea Ja
kokenut diplomaatti, joka koko k a n ­salaissodan
ajan on hoitanut Mao
T s e - t u n g i n u l k o p o l i i t t i s i a asioita. K l L
n a n kansantasavallan ensimmäisenä
ulkoministerinä hänellä on edessään
jättiläismäinen työkenttä uuden v a l ­t
i on kansainvälisen aseman vakaan­nuttamiseksi,
m i h i n epäilemättä tar­v
i t a a n kaikki Chou E n - l a l n diplo­m
a a t t i n e n kokemus j a joustavutis.
Tiistaina, marra$k. 15 p., ~
TÄ ON Ä
Suljetussa kotitaloudessa talonpot-kaisperhe
tuotti suurimmaksi osaksi
Itse elatukseensa tarvittavat välineet.
Niitä muutamia esineitä. Jolta se e l
Itse tuottanut se saattoi veihtamalla
saada suhteelUsen helposti Joltakin
kylän asukkaalta, joka tarvitsi sitä
mitä tuolta perheeltä riitti. Ja j o l la
puolestaan oli yli tarpeen sitä mitä
perhe tarvitsi.
Mutta tällainen kävi yhä vaikeam­maksi
vaihtotalouden yleistyessä. S o.
piva valhtotoveri el ollut välittömästi
löydettävissä. Yleinen vaihtovälinä
kävi tarpeelliseksi.
Ylelsäcsl vaihtovälinecksi (siis r a ­haksi)
tuli alkujaan se tavara, jota
tuotettiin, käytettiin j a vaihdettiin
yleislihmin. Myöhemmin l i i t t y i arvon
rahanmuoto siihen tavaraan, jonka
luonnolliset ominaisuudet tarkoituk­seen
parhaiten soveltuivat.
T ^ l tavaraksi tuli kulta. siUä sitä
voi helposti Jakaa pienempiin osiin,
samoin liittää yhteen (sulattaa), sen
arvo säilyy, sitä on helppo kuljettaa,
Ja Jo muutamana grammana se edus­taa
suurta työmäärää j a s i t en suuria
arvoja. Kalkkien m u i d e n t a v a r a i n a r ­vo
Ilmaistiin nyt vastaavassa k u l t a -
määrässä. Tavarain arvo n i i d e n y l c i.
senä vaihtoarvona tulee näkyvHn ver­rattaessa
niitä kultaan.
Raha voi täyttää tehtävänsä yleise­nä
valhtovällneenä vain. Jos sillä It­sellään
on arvoa tai (paperiraha.sta
puhuttaessa) kun se edustaa arvoa.
Vain itsenäisesti omana arvonaan
se voi limaista muiden t a v a r a i n arvoa
Ja käydä niistä vaihdossa samanar­voisena.
Kukaan,ei vaihda t a v a r o i t a a n a r.
vottomaan. Paperirahalla on arvonsa
juuri sen takia, että se edustaa kullan
arvoa, muussa tapauksessa täytyisi
kullan olla paperirahan sijasta käy­tössä.
Valtio voi tosin asettaa paperira­halleen
pakkokurssln, pakottaa myy­jät
vastaanottamaan kultaosoltuksla
(seteleitä) selvän k u l l a n sijasta, mut­ta
se el voi mleilvaltalscstl mäiirätä
sitä arvoa, Jota paperiraha esittää.
Jos valtio tuottaa enemmän paperira­haa^
kuin yhteiskunnallisen v a i h d on
mahdolliseksi tekemiseksi tarvittai­siin-
kultaa, silloin tapahtuu paperi­rahan
arvonlasku (Inflaatio).
Riippumatta kiertämässä olevan p a ­perirahan
määrästä, se edustaa arVoa
vain sen kultamäärän, Joka htudten
KiUlalla sinänsä j a l^
metallina el ole kutirta:«rfM|^
nioastaan, koska »e «MUti^
teis.^unnalllsta y'
tettua työtä. 8e,el-toimitit}
täyäänsä "arv(>kkäsiia ^
vaan yhtelskunnallteen
vänä muotona.
Tämä on marxilaisen,
ydin.
R a h a eroaa kalkista im3iji^[iiil^:;j^
reistä, j o i s ta ei aina varmasti Ued^^tlll';'!^^
tunnustetaanko lUldea snaitiini j f t i^ sityinen työ yhteisktmnaUtselal "km
•^1
si. suiä r a h a n ottaa VMtaaiBjofc»infn^-r^„.
koska. sillä saa kaikkea.' Beamdltit-'''^'
raha edustaa k a l k k e i n selvimmin rflkir
kautta tavaroita tuottavass» yhteisi
kunnassa.
R a h a n yhteiskunnallinen mahUimn
tehdessä mahdolliseksi yleisen vaihta­misen.
muodosttmrabanomist«jMikJL
sissu yksityishenkilön mahdftiL, (Eta-nanparren:
"Raha hallitsee maail­maa"
taloudellinen merkitys oa JttUll
siinä. • •
— Ensimmäinen sähkölenhfttln <Ti>-
rontö-Nlagara) avattiin v.
mmmmmmmmmmmm%
r i k o s t u t k i j a K i v i n e n pidätti itsullcen
oikeuden tutustua esitettyihin a.siu-k
i r j o i h l n , huomauttaen samalla,-ottii
esitetyt laskelmat oli näin ensi näke­mättä
täytetty huomattavalla mäil-rällä
faneerla, Jotka clVät kuitenkaan
kuulu Juttuun millään, tavoin.
•SunrfTkäslttely lykätti i n . '
Neljää erilaista . . . . . . $ 1 .M
Kolmea erIUisU .(Ltf «astau^
S i t t e n on postikortin mallisia, oi*.
I;3in vanhan ajan JOULUKORT­T
E J A , sellaisia kuin oli emen
Suomessa.
Ainoastaan 5e kappale
T i l a t k a a heti eunenkuln ne
loppuvat. ,
Lähetetään kaikkialle Oai
IIYVA VALIKOIMA
EBgUntltaisia
JOULUKORnEJA
LAATIKOSSA
Hinnat valhtetevat 6Qo aina 9i.7S
laatikko.
ERIKOISUUS
50 juulukorttia ^a kttei^ flM
T i l a t k a a osoitteelta: : .
VAPAUS PUBUSHING
COMPANY, LIMITED
j a Väinö, S y l v i a Ja Onerva Salomaa
CSoldenista, B . C,
Tervctulrja t a k a i s i n k o t i p a i k o i l l e!
Suurvarkaan jutun
käsittely H:gissä
lykätty II kertaa
H e l s i n k i . — Lokak. 20 pnä o l i S o t a -
ylioikeudessa esillä yhdennentoista
kerran syytejuttu Suomenlinnan k a ­sarmialueen
entistä rakennusmestaria
F. O, Strandströmlä y m .Juttuun se-kautuneita
henkllötä vastaan. Syyt­täjä
uudisti a ikalsemnmt vaatlmuk-
!vensa, nimeten samalla Joukon todis­t
a j i a . Kuten muistettaneen velkoo
p u 0:lastusminlsterlö Strandströmlltä
puutavaramäärää, josta v o i t a i s i in l a s ­kelmien
mukaan rakentaa kolme k i l o ­metriä
pitkä j a 500 metriä korkea r a ­kennus,
täyttäen tämä puutavaramää-rä
y l i 200 rautatievaunua.
Tällä k e r r a l l a k u u l t i i n valaehtoises­ti
todistajana puutavaraUIkemles J o ­hannes
Ivakkoa, joka uudisti a i k a i ­semman
kertomuksensa. Kysyttäes­sä
todistajalta puutavaroiden toimi­tusta,
vastasi hän, että tilaukset Suo­menlinnasta
olivat olleet kovin epä-
.tasaisla. Edelleen todistaja kertoi
lainanneensa syytetylle n. 500,000 mk
r a h a a sekä antaneensa syytetylle e r i ­näisiä
puutavaramääriä velaksi, Jois­t
a o l i maksamatta vielä n. 97,000 mk.
Nämä puutavarat oU, Strandström
käyttänyt oman huvilan rakentami­seen.
Todistajien Kivisen, Heikkilän,
Halosen, V, A . G . L e h t i s e n Ja V . I.
Lehtisen kertomukset toistivat pää­s
i a s s a aikaisemmin kuulustelupöytä­k
i r j o i h i n antamansa lausunnot.
V a s t a a j a n asiamiehen taholta Jätet­t
i i n oikeudella Jo-jkko t i l i k o r t t e j a vuo­delta
1944, Jolta e i tutkimuksessa o l tu
h u o m i o i t u Ja Joiden p i t i osoittaa, että
Strandströmin ttlUlä olisi h i u k a n vä-ht-
nunän rötöksiä. Todistajana k u u l tu
M/S BATORY
M a t k a t S U O M E E N j a S U O M E S T A Kööpenhaminan k a u i ta
Buuri henkilökohlaUcstt Johdettu Jo^jluhuvlmatka Jooink. It
RUUANLAITTO SK AMDIM AVlNENTtlNNELMA
PALVELU O n H l f E i m i l l l l l M TARJOILU
Nopeat Ja mukavat l a i v a - , r a u t a t i e - Ja lentoyhteydet
Kööpenhaminasta eri p u o l i l l e Suomea.
V A R H A I S E T 19.'50 I.A1ITOVUOROT
N E W V O R K L S T A : KU0PENHAMINA8TA:
Tammikuun 20 Helmikuun 18 Tammili. 6—Helmilt. 6
Maaliskuun 20 Huhtikuun 17 Maallsk. f—Htthtik. 4
T a r k e m p i a tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän
asiamiehen puoleen t ai
G D Y N I A AMEItICA L I N E I NC
2*5 Dnimmond BIdg, 1117 Htc. Catherine St. W., IMUmtreoL
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C8J:n Wanupin osaston kuukau- C S J : D Sudburyn osaston kokoukset
slkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä .sunnun­taina
klo 1 lp- osaston haalilla.
Sihteerin osoite; Voitto Lehti,
Wanup, O n t .
C S J : o Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään jokaisen k u u ­kauden
toisena sunnuntaina k lo
2 ip.
C 8 i : n Sprucedalen osaston No. 30,
kuukausiicokoukset pidetään jo-
Icaisen kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 l p . Johto­kunta
kokoontuu t u n t i a a i k a i ­semmin.
C8X:n Port Arthurin osaston k u u ­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo'7 U l a l l a , 316 B a y S t .
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona k l o 7 i l l a l l a samas­sa
paikassa. K i r j e e n v a i h t o osoi­te:
A. KarJ, 71 N . K e n o g a m l Ave,,
Port Arthur, O n t ,
C S J : a Toronton osaston v a r s i n a i ­nen
kuukausikokoas pidetään j o -
Icaisen kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 i l l a l l a osas­ton
huoneistolla D o n - h a a l l l l a .
C81m Tinunlnsin osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuulauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
pidetään Jokaisen kuukauden tn-
.simmäisenä suranmtalna. Pa-hecnjohtaja
Oscar Männistö, sib*
teeri Hilma Mäki. osoite Boat 364^
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osastoa Noi, 55
k u u k a u s i kokoukset pidetUn
ciinton-haallUa Jokaisen t u u -
kaudcn toisena sunnuntaina klo
2 l.p. Johtoktmta kokoontou
puolitoista tuntia aikaisemmin.
C S J : n Kapaskasingin osastoa I n u -
kauslkokoukset pldetäSn jokai­sen
kuukauden toisena stmnutt-t
a l n a klo 2 l.p.
CHJ.n Sault Ste. Harien
No. 5 työkokoukset pldetäftn Joka
kuukauden ensimmäinen Ja kol^ -
mas sunnuntai osaston om&lla
t a l o l l a , . 321 John St., alkaen klo
8 illäUa.
CgJ:n. Vai d'Oritt osastoa kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­n
u n t a i n a klo 2 Lp. Sibteerta'
osoite ^ Lempi Ojanen* Box tS9,
V a i d'Or, Que.
C S J : n Beaver Lakea oflMiiea k u n - '
kausikokoua pidetään JOIBI kuu- ^
kauden kolmantena sannotttains:.-
klL> 1 päivällä osaston haalin*.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wnt'
Rönkä, R. B. I, WorthingtOa, O&t. ^ 1 ^