Vapaus, November 8, 1949

              Sl?a 2 Tiistaina, marraskuun 8 p. — Tuesday, Nov. 8
t a U U ^ Mor. etb 1917. Astfaorized
JM Moood tlMMB maa by tbe Poit
OCflee DtvmrUaeBA, Ottawa. PolH
ttabeA ttarlee vadOyr-Tnesdays,
Thnada]» aad Batördays bjr Vapatu
PnbUibtiv Oompanjr U d . at 100-108
• m Sk. W, Budbury, OiiL, Oanada.
TtiepbooM:
adttocial Otflee
ELSnkiL SdttorW.EklaDd. ibdUiif
addi«« Bo» eodbiay, O P * ' » ^ '
AdTerttotng ratea vpan ^pneaqoeT
Tranalatton free cf chagge.
1 vk. «40 e kk. S.2S
s kk: 3X0
Yhdniralkdaa: l vk. 740 • kk. UBO
- 1 Tfc. 74tf e k k 44S
Mitä muiit ^«anovat
Tervehdys uusille lukijoille
Menestyksellisesti juuri päättyneen levityskampanjan aikana
• Vapaus sai n . 300 uutta tilaajaa. Tämä tarkoittaa, jos oletamme keski-
• tnäärin perheessä olevan 3 Vapautta lukevaa henkilöä, että lehtemme
i u k i j a p i i r i in l i i t t y i kuukauden kuluessa lähes tuhat uutta lukijaa.
Vapaus puolestaan lausuu kaikki uudet lukijansa sydämellisesti terve­tulleiksi
tuhansien muiden lukijainsa joukkoon, jotka tilaavat j a ! u -
— kevät vaikituisestt tätä lehteä. Me toivomme että uudet lukijat suh­tautuisivat
avomielisellä, mutta samalla arvostelevalla tavalla lehteem-
' " m e . T u t k i k a a j a vertailkaa sitä täällä ilmestyviin muihin suomenkie-
. ..lisiin lehtiin, ei joidenkin opinkappaleiden tai ennakkoluulojen, vaan
työtätekevien yleishyvän kannalta katsoen. Ja kuten ennenkin, me
sanomme: Jos tykkäätte Vapaudesta, sen toiminnasta työläisten^ far-inarien
j a pikkuliikemiesten taloudellisten ja yhteiskunnallisten etu-
, J e n , .sekä rauhan j a demokraattisten oikeuksien puolesta, kertokaa
näistä hyvistä puolista naapureillenne ja tuttavillenne. Mutta mi-
^ l i havaitsette Vapaudessa heikkouksia j a puutteellisuuksia, kirjoit­takaa
siitä toimitukselle. Vapaus ei pelkää eikä karta rehdisti.es"-
tettyä arvostelua, vaan antaa sille täyden tunnustuksen, sillä vain
• ksearvostelun avulla on Vapaus voitu rakentaa siks{ mikä se tänä päi­vänä
on j a ainoastan koko lukijakunnan valppauden ia itsearvostelun
pavulla Vapaus voi edelleen kehittyä.
Samalla kun lausumme uudet lukijat lämpimästi tervetulleiksi
hiljaa mutta varmasti kasvavaan Vapauden lukijakuntaan, haluamme
kiittää lehtiliikkeemme kaikkia asiamiehiä, kaikkia niitä yksilöitä ja
järjestöjä, jotka työskentelivät niin esimerkillisellä tavalla uusien t i ­lauksien
hankkimiseksi juuri päättyneessä levityskampanjassa. Kiitos
toverit, hyvin suoritetusta päivätyöstä.
HUONOA BUOKAA SALKAIS1LLE
Englanti saa suuren määrän pom­mittajia.
70 B-29 pommittislentoko-netta
Yhdy-svallolsta Atlantin sopi-muk.
sen mukaisena apima — Uutis-
<rtslkko Toronton Vapaas-sa Sanassa.
marrask. 5 pnä.
' • • •
WALL STBEETIN SODAN­LIETSOJILLE
Pathfinder Magazinesta lainataan
Benjamin Franklinin seuraavat sa­nat,
jctka on jurjoitettuna Lontoon
Unltarian kirkon seinälle:
"Toivon löydettävän suunnitelman
joka pakottaisi ja velvoittaisi kanso­jen
.selvittämään keskinäiset riitaisuu­tensa
ensiksi enneniuin ryhtyvät tois­tensa
kurkkuja katkaisemaan.
"Milloin ihmisen järki paranee n i in
paljon, että .se voi käsittää tämän
edullisemmaksi? Milloin ihminen t u ­lee
käsittämään, että vieläpä menes­tyksellinen
.sota pitkän päälle tuo on­nettomuutta
niille, jotka sen aloittivat
ilman oikeutta ja jotka onnistuivat
pää.semään voittajiksi, näkemättä
kuitenkaan kaikkia sen tuloksia."
Rikkaide^ii kokemusten Idliilu on
italian voimakas rauhanliili:e
BaBhanpaolostaiien maallman-koncr^
asin komitean IfhitfMi on
iAettiin jalka ista Halialaisen se­naattorin
•Emilio Somin kfijoitns
lUIian ranhanliJMreertä. Sensat.
tori Sereni •iitta» kirjaUnktentr
alassa, siilien, kninlot raahnnpBo-lusUJai
eri inaissa votvst avttaa
toisiaan saattanuU» kokemak­sensa
tolstenss tietoon, |» sHostaa
sitten Italian ranhantJ^^Hl?"^
saatoja iuAemoicsia. tirfvocn. niiden
innosUvan veljdliseen kilpallann
yhteisen asian eteenpälbViemlsek-
MARSHALLOITUA DEMOKRATIAA
"For Lasiing Peace, for a PeoplCs
Democracy"-nimisessä lehdessä jul­kaistiin
seuraava uutinen:
TurkLssa lokakuun 16 pnä toimeen,
pannuihin vaaleil^in osallistui alle 25
' j prosenttia äänikelpoisista. "Tasaval­talainen
puolue" sai kaikki 14 paikkaa.
N.S. vastustuspuolueet kieltäytyivät
osallistumasta vaaleihin koska "vaali­laki
ei taannut puoluettomia vaale­ja".
Taas vaalilupaus roskakoriin
Rahaministeri Abbottin tiedoitus, että hallitus sallii vuokrien ko­rotuksen
20—25 proseritilla joulukuun 15 päivän jälkeen on nostatta­nut
koko järjestyneen tyfiväenliikkeen j a kaikkien vuokralaisten suut­tumuksen
St. Laurentin julman tunnotonta hallitusta vastaan. Eikä
suinkaan suotta, sillä 25 prosentin korotus vuokrissa tekee työtäteke­vien
ihmisten toimeentulon mahdottomaksi, ellei sitä seuraa hetikoh-tainen
j a huomattava palkankorotus.
iLiittohallituksen toimenpiteet vuokrien korottamiseksi tekee vä­hävaraisen
väestön asunto-olot entistä kurjemmiksi ja johtaa pika-i.
jPU9]ii|i^ljoukkomitta häätöihin, sekä niitä seuraaviin kurjalisto-
; >ifcQrttelJen:täyttymiseen. Tämä sellaisenaan on täydellinen*vastakohta
j liberaalipuolueen Vaalilupauksille. Kuten muistetaan, pääministeri St.
'L'a(ircht16iiä^i'viimeisessä radiopuheessaan ennen vaaleja, tarkemmin.
"sat|o^n^kesallci|un 24 pnä. 1949, että "'me emme ole tyytyväisiä'enrieri
k u i n kaikki meidän ihmisemme saavat säädylliset asunnot." Sei^ ^
'j[Slkeen.'mrV S t . L a u r e n i . o n pääministerin ominaisuudessa saanut ve-
'^i^niiia^^ itselleen komean loistoasunnon, mikä
.:sijaitsee Susse;(- Streetillä Ottawassa, mutta köyhimmän kansanosan
"kohdalle hallitus järjesti ylivoimaiset vuokramenot, jotka pakottavat
"itthannet'työläisperheet supistamaan muita välttämättömiä menojaan,
' että Voiyat pjta^ ja ajaa toisia tuhansia pienem-pipall^^
isia^työräisiä suurkaupunkien kurjalistohökkeleihin, jotka ei-s^
vät pleikelvollisia edes eläinten asuinsijoiksi.
' -. Vuokrien korottaminen palauttaa mieleen erään toisenkin hyvin
itiirkeän seikan. Kuten muistetaan, pääministeri S. Laurent lupasi
vaalipuheissaan torjua kaikki yritykset €anadan dollarin arvon alen­tamiseksi
mitä toryjohtaja Dre\v suositteli. Toukokuun 31 pnä pää-toinisteri
St. Laurent sanoi:- '"Devalvointi tekisi anglo-canadalaisen
kaupankäynnin entistä vaikeammaksi, kohottaisi yleisiä elinkustan­nuksia
ja auttaisi niitä kultakaivoksia, jotka tarvitsevat vähintmän
a p u a . " Mutta k u n Britannian 'työväenhallitus" alensi Wall Streetin
määräysten mukaisesti punnan ar%oa niin silloin St. Laurentin halli-
•"xJlus — vastoin juhlallisia vaalilupauksiaan j a ilman parlamentin mieli-
* pidettä kysymättä -— alensi Canadan dollarin arvoa saaden siitä to-
•' ryjen j a kultakaivosten omistajien kiitoksen osakseen. iMutta k u n
• Canadan dollarin arvoa alennettiin, silloin vakuutettiin, ettei se a i -
V, heuta hintojen kohoamista muualla, paitsi ehkä Yhdysvalloista tuo­tettavien
tavarain suhteen. Sen jälkeen ovat hinnat kuitenkin kohon-
». neet kautta linjan j a '"Kiinteimistön omistajien yhdistyksen" vara­presidentti
R. M . WiUes C h i t t y y l i s t i nyt annettua vuokrien korotta-mispäätöstä
jä puolisti sitä vetoamalla siihen, että ' d o l l a r i n arvo on
' laskenut j a kustannukset ovat kohonneet". Tämä on lisätodistus, m i -
^. käii sellaisia tarvitaan, m.m. Vapauden selitykselle, että hallituksen
kaikista meriselityksistä huolimatta dollarin arvon alentaminen oli
vain alkutoimenpide yleiselle hintavyör>'lle, millä on tuhoisa inflatoo-rinen
vaikutus Canadan ekonomiaan yleensä j a erikoisesti vähäväki­sen
kansan elintasoon.
• *
Vuokrien korotus oli jonkmlainen silmien avaaja niillekin työ-
- väenjohtajille, jotka herkkäuskoisuudessaan, tietämättömyydessään
• ^ l a i petostarkoituksessa ovat tukeneet hallituksen u l k q j o l i t i i k k a a sen
valheellisen tekosyyn perusteella, että Marshallin avun ohjelma aut­taa
muka Euroopan nälkäisiä samalla kun Atlantin sotapakti edistää
rauhan asiaa j a rahan arvon alentaminen auttaa kansanjoukkojen hy­vinvoinnin
edistämistä. C C F ; n kansallinen JQhtaja M . J . Coldwell
«anoi, että vuokrien korottamispäätöstä tehdessään liittohallitus on
. jättänyt huomioonottamatta kansanjoukkojen edut. Se aiheuttaa
'sanomattoman suuria kärsimyksiä tuhansille canadalaisille", sanoi
hän. ' L P P : n kansallinen johtaja T i m Buck on jo etukäteen varoit­tanut,
että hallituksen i w l i t i i k k a an kuuluu vuokrien korottaminen ja
hän on esittänyt taistelua tätä onnettomuutta vastaan. Toronton
p i i r in X L C : n presidentti W i l l i am Jenoves sanoi, että vuokrien korot­taminen
aiheuttaa uuden palkankorotusvaatimuksen työläisille ja
montrealilaiset unionistit, mukaanlukien katolinen uhioliike, suosit-
•televat täysvoimasta taistelua vuokrien korotusta varten. T L C :n
presidentti Bengough myönsi, että vuokrien korottaminen on " y k si
uusi lisäys elinkustannuksiin" j a veteraanien järjestön, Canadian L e -
gionan puhemiehet sanoivat, että vuokrien korottaminen on "vastoin
meidän toivomuksiamme".
'Kukaan ei halua kieltää sitä tosiasiaa, etteikö hallituksen poli­t
i i k k a ole aiheuttanut yksityisasuntojen omistajille suuria lisäkustan­nuksia.
M u t t a kys>-mys ei olekaan heidän eduistaan, vaan suurista
)uinteimistöyhtiöistä, joille hallitus nyt tarjoaa vuokralaisten kus­tannuksella
miljoonien dollarien lisätuloja. Kaikkien tavallisten kan­salaisten,
vuokralaisten j a omien kotien omistajien edut vaativat päät­tävää
esiintymistä vuokrien korotusta vastaan j a sellaisen ohjelman
puolesta, mikä e i lisää vaan vähentää kotien onustajien kustaimuksia,
isaan-tynyt
50 prosenftia
0(tawa. — Viime vuoden syyskuu­hun
verrattuna sai tämän vuoden
syyskuussa lähes 50 prosenttia enem­män
Canadan työläisistä työttömyys-vakuutusapua,
ilmenee Canadan tila.s_
tolllsen toimiston työttömyystilastois­ta.
Viime vuoden syysk. oli apua saa­neiden
työläisten lukumäärä 33.036
henkeä mutta viime syyskuuhun men­nessä
oli lukumäärä kohonpuj; 57,750
henkeen.. Tämän vuoden lukumää­rään
eiväf" slsäliy^^ ne ^työttömät, jotkia
ovat esittäneet vaatimuksen avuri saa­neista.
Newfpundlandissa. Työttöjnyys
on. vakavin jQUebecih inaajcuiihassa,
jossa •. työilöiftyysvakuutusä , niaH-settiini
.21^2^8 ^ 'hpokilö^le., ] yerfattiu^
10^686 henkeen .^dshisen vuoden syyd-kuus^.'
il ., '. ,
V^iniilpeg.' —7, Interjialional^ Lädles
Garmerit WötTt&'ä 'tJriloÄ edustaja
Sam Herbst sanoi täyllä, että rieula.
amrtiattien aloilla,: ohi itä-CääadässJEi
jä '$Tidy^äiloissa\'t a y'a
polkkeavq.; 'tyqt'tömyy^ .niikä"
ulottuu riiyös tähäi> iaupunklln? Mr.
Herbst. sanoi, puiiui)ie^naa 'tilanteesta
'iinipj^sa paviä .l5ubiiwk,yn kanssa,, o l ­lessaan
äsioettäln'i^e'»f% \
Tilanteeseen ei ole toivossa jnltään
muutosta ennenkuin tulevan kuukau.
den aikgna, jolloin aloitetaan työt ke-vättilausten
valmistamiseksi.
Viime syyskuussa oli kaupungissa
tilastollisen toimiston tietojen mukaan
2,050 henkilöä, jotka saivat työttö-myysvakuUtusapua.
Tällä erää arvel.
laan työttömien lukumäärän kohoa­van
lähes neljään tuhanteen henki­löön.
\
Ruotasin, Tanskan ja
Norjan pääministerit
Suomessa
Helsinki. — (S-SV —• Kolmen poh­joismaan
pääministerit sekä sos.dem.
puolueen johtomiehiä Hollannista,
Englannista ja Länsi-Saksasta saapui
j Suomen sosialidemokraattisen puolu­een
50-vuotisjuhlien vieraiksi Helsin­kiin.
~
Malmin lentokentälle saapuivat
Tukholman koneella Ruotsin päämi­nisteri
Einar Gerhardsen sekä Tans­kan
pääministeri Hans Hedtoft, Hol­lannin
sos.dem. puolueen puheenjoh­taja,
eduskunnan jäsen Koos Vorrink
sekä Länsi-Saksan sos.dem.-puolueen
varapuheenjohtaja Erich OUenhauer
ja puoluetoimikunnan jäsen. Kielin
ylipormestari Andreas Gayk. Myö.
hemmin saapui Englannin työväen­puolueen
jäsen, Tribune-lehden pää­toimittaja,
parlamentin jäsen Michael
Foot. Puoluejuhliin ottavat mainittu­jen
vieraiden lisäksi osaa Ruotsista
puoluesihteeri Sven Aspelin, talou­denhoitaja
Ernst Nilsson ja toimitta­ja
Herming Thylin.
Vieraat matkustivat maasta marras­kuun
1. pnä.
Suomen Sos.dem
puolueen 50-vuotisjuhIat
..Helsinki. — (S.S) — Lokakuun 30-
31 pnä vietti Suomen sos.dem. puo­lue
50-vuotisjuhliaan Helsingissä~sekä
Kansallisteatterissa että Messuhallis­sa.
Viimemainittua juhlaa edelsi soih­tukulkue.
Juhlissa oli useita kutsu­vieraita
ja edusti siellä ASKLra Os­kari
Tokoi.
Juhlien jälkeen kokoontui puolue­neuvosto
marraskuun 1-2 pnä.
Italian rauhantaL'>telussa saavutettu
kokemus, Sereni kirjoittaa, näyttää
meistä tarjoavan aihetta yleteem-päänkin
tarkasteluun. Italia on y h ­dessä
Ranskan kansa aivan sodan
voimien taloudellisen, poliittisen Ja so.
tllaallisen painostuksen keskuksena.
Italian kansalla on samoin kuin
Ranskankin kansalla mitä vastuuna-lalsimpia
tehtäviä suoritettayanaan
taistelussa sotaa vastaan. Ja Rans­kan
u v o i n Italiassakin tätä taistelua
tukee kaikkine perinteineen ja koko
voimallaan mahtava kansanliike, Joka
antaa sille mahdollisuudet kehittymi­seen
j a uusien asemien valtaamiseen.
Mitä sitten on tehty Pariisissa Plsy-elin
salissa pidetyn kongressin jälkeen
näiden mahdollisuuksien käyttämisek­si?
Mitä saavutuksia j a mitä puut­teita
meillä on työssämme, mitkä ovat
kiireellisimmät tehtävämme?
Jo Italian valtuuskunnan kokoon­pano
Pariisin rauhankongresslssa teki
mahdolliseksi kongressin työn laajan
tunnetuksitekemlsen Italiassa. Val­tuuskunnan
1,200 jäsenestä ainakin
242 oli valittu kylien ja piirikuntien
rauhankomiteoista, 145 Italian Nais­ten
Liiton paikallisjärjestöistä Jne.
Kokemus on näyttänyt, että kongres­sin
työn tunnetuksitekeminen on ollut
sitä tehokkaampaa, mitä demokraat­tisemmalla
tavalla valtuutetut selos­taa
tehtävänsä suoritusta paljon vä-littömämmUi,
o^taa tehtävänsä vaka­vammalta
kannadta ja sisällyttää se-lostuksiinsa
enemmän intoa ja var­muutta.
Näin on esim. neljän Raven­nan
perusjärjestön naisvaltuutetun
näl^ty i^lttäväu vähintään 54 selos­tusta
kongressin työstä eri järje(|töis-
Yleensä voidaan sanoa, että tehpk-kain
työ kongressin tunneti&sitekemi-seksi
on tel^ty^ tuhansissa perusjärjes-t,
öi8sä, (ei °s,Uinkaan aina Jä^nmääräl-
'^ään'juurissa) Joissa kosketus tjröläi-siih,
iyöläis- j^'^ionpoikäisnal6ii;||^ ja^
perheenemähliiti on säatU ei kok<^uk-feieh
vaan yäilittönilen keskustMäjeh
'muodossa.V; ' , , .'. , ;
;f "Vislistäilti; .SPlreijzeri 'i^alainnässa
;<)Vat'<i^uustolinintä^j valtiuu-^
tetut järjestärieet 50 perh^nemäntien
kokousta ostiusliikkelssä ostajatuliran
aikana. Samahtap^äisia mUotojä Von
käytetty muillakin paikkakunnilla
kosketuksen sa^aihlsieksi' mähdollis))n-.
nlan laajoihin perheenemänUeii' Ja
talonpoikaisnaisten piireihin.
Tämä ei tietenkään ole estänyt mei­tä
turvautumasta myös vähemmän
paikallisiin j a erlkoislaattasiin, mutta
suurempia joukkoja tavoittaviin muo­toihin
kongressin työn tunnetukslte-kemlseksi.
Koko demokraattinen leh­distö
on antanut runsaasti tilaa kon­gressia
koskeville kirjoituksille ja j u l ­kaissut
sen jullstidflsen; taantumus-lehdistökään
ei ole voinut siitä vaieta,
mutta on siitä puhuessaan tieteihin
vääristellyt sen merkitystä. Naisten,
ammattiliittojen ja osuustoimintajär-jestöjen
demokraattiset lehdet ovat
erikoisesti kunnostautuneet hyvällä
työllään kongressin ttmnetuksitekemi.
seksi, esim. osuustoimintalehti Jul­kaisi
yhtämittaa seitsemän viikon k u ­luessa
erilaista ainehistoa Ja selostuk­sia
kongressista. Kaiken tämän lisäk­si
Italian valtuuskxuman huomatta­vimmat
jäsenet ovat pitäneet satoja
suuria joukkokokouksia. Joissa kon­gressin
päätöksiä on selitetty yleisölle
jokapäiväisten esimerkkien pohjalla.
Lehdistöstä kootut leikkeleet (vielä
sangen vajavaiset) kertovat yksistään
toukokuun ajalta 277 maassa pidetystä
joukkokokouksesta lukuunottamatta
Emilian maakuntaa, missä rauhan­liike
on erikoisen voimakasta. Tähän
lukuun sisältyvät, se on tarkoin huo­mattava,
vain tärkeimmät kokoukset,
jotka ovat saaneet kansallisessa leh­distössä
vastakaikua; paikallisen l e h ­distön
tarkastelu antaisi paikallisissa
mittasuhteissa tärkeistä kokoukdsta
paljon suinemman luvun.
Mutta toukokuussa ei työ Pariisin
kongressin tunnetuksitekemiseksi saa­vuttanut
huippuaan. Italian kan­sallisen
komitean aloitteesta vietettiin,
kesäkuun 2 päivänä — Garibaldin'
kuolinpäivänä ja Italian tasavallan
perustamispäivänä — k a i k k i a l l a I t a l i ­assa
"vapauden Ja rauhan päivää".
Hallituksen Ja Icristillls-demokiaatti-sen
puolueen pakko ryhtyä kiitake.
ään Juliste- ja vastakamppailiBin rau­hanpuolustajien
toiminnan häiritse­m
i s e s i . Taantunuisvoimien, jctka
ensin yrittivät salata icoko kysymyk-sea.
aodanvaarasta^ on ollut pakko
asettaa' se propagandassaan keskei­selle
sijalle. Kongressin työn**tunne­tuksi
tetemlsen ansiosta kysymys so.
4anvaartu5ta jäi Italian parlamentin
iöiväjärjestjkseen ensimmäisen kä­sittelyn
jälkeen.' J ^ Jiniri samaan a i -
"kkah toimlhta raiihan hyväksi sai Ita­liassa
jo muitakin kuin pelkän propa-g<
mds& muotoja. 8e s i i r t y i Joukojen
poliittisen toiminnan maaperälle.
. Italian demokraattiset nuoret teki­vät
tähän aikaan Pariisin kongressin
vahvistaman linjan m t ^ l s e s t i aloit­teen,
nuorison rauhankokouksesta ke.
säkmm 10 päiväksi Roomaan, miime
100,000 nuorta italialaista olisi ko^
koontunut kantamaan maan kaikissa
kaupungeissa Ja kylissä vihittyjä rau-hanlippuja.
Hallitus turvautui silloin
erikoislaklin: se kielsi joi^^kokouk-set
pääkaupungissa estääkseen tämän
mielenosoituksen. Mutta sisäministe­r
i Scelban demokratianvastainen ma­nööveri
antoikin vain enemmän vauh­tia
Ja laajuutta Italian nuorison r a u .
hantaistelulle. Ei enää 100,000, vaan
miljoonia nuoria kokoontui mahtaviin
rauhaiunielenosoituksiin Rooman pii-^
rikunnan kaikilla tärkeimmillä palk-kaktmnilla.
Ja poliisitoimenpiteistä
huolimatta huomattava Joukko osal­listui
myös nuorison keskusmielencsoi-tukseen
Rooinassa.
Kesäkuun 10 päivä muodostui mer­kitykselliseksi
kääxmekohdaksi Italian
demokraattisten nuorten liikkeen ke­hityksessä.
.Täöä päivänä armettiin
todistus siitä, kuinka oleellisen täytyy
olla sen panoksen. Jonka nuoriso voi
antaa j a Joka sen tuleekin antaa r a u .
hantalsteluim. Tiet3rt heikot kohdat
tässä taistelussa jotka erityisesti kos­kivat
nuorisoa, voitettiin uudessa In-noUcaassa
rynnistyksessä. Tämän t u ­loksen
vakauttaminen on eräs Italian
Voidaan vakuuttaa, että sinä päivänä
ei Italiassa ollut ainoatakaan kaupun­kia
tai kylää, jossa Pariisin kongressin
ääni ei olisi tullut kuuluviin valtuu­tettujen
tai rauhan kannattajien him-lilta.
Varmaa on, että kongressin timne-tuksitekemiseksi
käyty laaja kamp­pailu
on pakottanut rauhan viholliset
paljastamaan patterinsa Italiassa.
rauhaidilkkeen tärkeimpiä tehtäviä,
ja kesäkuuif 10 päivä antoi meille täs­sä
suhteessa perustan, Joka vaatii en­tistä
'kestävämpää Ja monipuolisem­paa
toimintaa. 'Ulkomielenosoitusten
Jälkeen nuorison on nyt aika ,tehcstaa
moninkerroto toimintaanBa- volttaak.
seenipuoldleett Jatjärjestääkseai nuo­rison
laajDja.JoukkoJai -erittäinkin n i i ­tä,
Jotka-Tielä ovatjtaantumukeellisten
Ja kirkollisten Järjestöjen vailasPft,-.
J u u n tällaista- toiminta»* Itallasjia
• on viime -kuukäuslm' aikana kdiiteit^y
tolsöj; aloitteen pohjalla talstelU8sa
rauhan puolesta. Nlmlenkeräy;? r a u -
hanadresseftln ei^ J»^el}akaatt, ,o|e a-loite;
Joirica rpääteköft^a olifsl, jtosin
näkemisen- arvoinen^tmu^a vailla» t u ­levaisuutta
oleva mielenosoitus.; Pe­rustuslaillisen.
:nin4e»ker8*«^uden
käyttöyaatU-iiilnsuur^ organisatco-r
l s ia ponnistuksia, «jtö-ifatiokoiieisto-k
in pystyy nlist8rhft<|ln t u i * i n suoriu­tumaan
yleisten vaalien a*«Mtta-. ^
ole kysymys yksistään «litä, että dn
kerättävä nimiä, vaan on myös Järjes­tettävä
jokaisessa kylässä j a pUrikun-nassa
virallisia komiteoita. Joilla on
vaitxmdet ottaa selville nimikirjoitus­ten
todenperäisyys. On syytä lisäksi
vielä muistuttaa, että nimlenkeräys
rauhanadresseihin toteutettiin Italias­sa
villin poliisiterrorin riehuessa.
Aloite oli tuskin tehty, kun de Gas
perhi hallitus kihreesti ryhtyi kaikkiin
poliifctisiin vainotoimenplteislin, jotka
n i in kotimaan kuin ulkomaidenkin
kaimalta muodostuivat hänen asemal­leen
äärimmäisen vaarallisiksi. Sa­malla
hetkellä, jolloin se tarjoutui a l ­lekirjoittamaan
Atlantin sotasopimuk-sen,
nimlenkeräys muuttuikin propa­gandasta
perustuslailliseksi toimenpi­teeksi.
Joka riisti täMä- a E ^ j o i t u k -
selta koko sen arvon Italian kansaa
velvoittavana. Sen tähden hallitus
y r i t t i k in kieltää rauhanadressikeräyk-sen
vääjäämättömän perustuslaillisen
luonteen: Jouduttuaan luopumaan
tästä kannasta, jonka tulkinta tasa­vallan
perustuslain kirjaimesta Ja
hengestä luonnollisestikaan ei ollut
puolustettavissa, se turvautui sopi­muksen
ratifioimisesta käydyn kes-että
nlmJkirjoitusten keräämiseen
käytettävtek ollut .aika saatiin supis­tetuksi.
MUtba siinä ei vielä ole k a i k ­ki
eikä kaäkeiii tärkein. K i m perus­tuslaillista
oikeutta nimien keräämi­seen
oli mahdoton kieltää. Järjestet­tiin
nimieiikeräyksen yhteydessä laa­joja
polilsiVaihoja. "Keräys on l a i l l i ­nen",
täytyi herrojen poliisiprefektäen
tunnustaa, ."matta itse allekirjoitusten
kerääminen .yleisillä paikoilla Ja t a - :
loissa on omiaan häiritsemään jär­jestystä"
(!) Ja fasistisen polilshi
chjesäätmön mukaisesti <jota Scel-ba
toistuneista lupauksistaan huoli-'
matta ei. vieläkään ole uudistanut)^
niitä kansalaisia, jotka keräsivät alle-;
kirjoituksia rauhanadresseihin, pidä­tettiin
ja ihniännettiin poliisiUe jär-jestelmällisestf!
Yksistään Rovigon
maaktmnasia pidätettiin 80Ö kansa­laista.
Jotka kaikki tuomittiin inaksa-maan
10,000 l i i r an sakko nimien ke­räämisestä
raiihanadresseihin. Useim­mat
heistä olivat maatyöläisiä ja osal­listuivat
parhaillaan lakkoon, joka
vaatii heiltä mitä raskaampia uhrauk
sia. Jonkin ; krlstillis-demokraatin,
jolta cli pyydetty allekirjoitusta, pu­helinsoitto
r i i t t i panemaan liikkeelle
koko "oikeus"- j a poliisikonelston, jo­ka
kiirehti tuomitsemaan "sjorlliset",
kansalaiset. Jotka käyttivät perustus­laissa
nimenomaan taattua oikeutta.
Rauhankamppailu Italiassa muut­tui
näin kamppailtiksi rauhasta j a de­mokraattisista
oikeuksista. Hallituk­sen
painostus kasvatti näin joukkoja
näkemään,: kuinka taistelu rauhan
puolesta , yhdistyy tasavallan perus­tuslain
suojelemiseen. Ensimmäisen
kerran Italian myöhemmässä histo-riassa
tuhannet kansalaiset oppivat
käytännössäl pitämään kUnni tasa-kusteiun
ajan supistamiseen. Toiseen
käsittelyjm parlamentissa ratifioimi­nen
otettiin aivan odottamatta, niin
vallan perustuslain heille suomista o i -
keusista -pUolTtstaakseen oikeuttaan
rauhaan-., ja iiaiset, perheenemännät,
antoivat tä^sä poliiseille monta pa­haa
pähkiriää jiurtavaksi.
Nimien keräys rauhanadresseihin
pantiin alulle toukokuun aikana pide­tyissä
joukkokokouksissa, rinnan n i i ­den
kokousten-kanssa, joita pidettiin
Pariisin kongressin ituimetuksitekemi-seksi.
Kongressin johdosta ei todella­kaan
pidetty -ainoatakaan kokousta,'-
jossa 'ei olisi puhuttu- rauhanadres-seista
Ja-päinvastoin. Ja. molemmat
aloitteet tehtiin- kuitenkin erikseen,
väst» kamppailun aikana ne sulautui­vat
toisiinsa j ,'Sentähden esitänune
tässä erikseen; n i i d en joukkokokousten
lukumäärän. Jotka' Järjestettiin vaiita-
' vasten aloitteeksi raiihanadreasikamp-pallttlle::
Jälleen vain koko .maanikä-sittävästä
Ididistöstä- saatujen tieto­j
e n mukaan, pidettiin, vähintään. 473t
suurta kokousta jo mainittujen '2771
kongressin johdosta järjestetyn : k o .
kouksetl lisäksi; Mutta tärkeintä, oli!
tässäkin se monipuolinen työ, jota e n ­si
kerran suoritettiin kylä-kylältä, talo;
talolta, kerros • kerrokselta. , Tämän?
toiminnan aikana kehittyi ja kouliln-J
tUi rauhartiikfceelle tuhansia työnteki-;
Joitä:, ja: ne kokemukset, joista: he;
meille kertoivat listansa palauttaes-"
saan, ovat n i i n kallisarvoisia, että
meidän on opittava niitä tutkimaan
j a käyttämään hyväksemme.
Entä missä sitten olemme pahimmin
joutuneet tuntemaan puutetta työs­sämme?
Työ liikkeen johtamiseksi on
ollut selvästi riittämätöntä — se on
meidän avoimesti tunustettava — ver­rattuna
liikkeen laajuuteen Ja vauh­t
i i n . Kansallisikomitean toiminta ei
ole ollut taipeeksi säärmöllistä; liian
harvoja sen jäsenistä on vedetty te­hokkaaseen
Johtavaan työhön. Sa­moin
maakuntakomlteat eivät ole suo­rittaneet
tehokkaasti johtavaa työtä,
kun taas paikalliset työpaikoilla tai
alueilla toimivat komiteat ovat osoit-täiieet
kykenevänsä kestävämpään
johtavaan työhön. On totta, että
kansalliskomitea itse ei alussa tahto­nut
antaa ,tauh>anpuolustajien liik­keelle
l i i a i i täsmällisiä organisatoori-sla
muotoja, mutta kokemus näyttää
meidän mielestämme osoittavan, että
organisatooriset muodot käyvät nyky­hetkellä
maassamme välttämättömik­si.
Monilla i>aikkakunnilla on aivan
itsestään muodostimut paikallisia ko­miteotta,-
Jotka toimivat säätmöllises-t
i ; Genovan ^ maakunnassa niitä on
250, BfQlanon maakuimassa 180, Livor-
NAISTEN KONFERENSSI
Ensimmäinen y l e i s canadalainen
nalstenkonferenssi pidetään tulevan
maalisfc. 8 pnä, ilnicitti Canadan nais­ten
k o n ^ s s i u pnheenjohtaja mrs.
Rae Lucock äskettäin Torontossa. Mrs. ta ei huulet kuluisi
Lucockin jchtama järjestö kuuluu de- •
mokraattisten naisten kansainväliseen
liittoon, joka edustaa noin SO miljoo­naa
naista 54 eri maassa.
• • .
Opettaja: — Ensimmäisiä
tamme sanotaan maitohamniite
ko viimeisillä hampaflia^Zr'
tystä? ^
Oppilas: _ Juu. tekohampat!
OPLN TIELLS
Opettaja: — Voimme verratt
amme portaisiin. Ennenhän
päästä askelmalta toiseUe, tar
tietoja. Kuinka voikaan _
oppilas päästä ylöspäin, KaleTi»
Kalevi: - _ Onkohan siellä hisji
• • •
TARKKA POIKA
Abergin Kustaa kysyi taas
Tuovisen Tokeita:
"Ootko kuullu, miten kauhean
kaksi se Laihlan-Ville on
" E n ole kuullut."
No. kadohan. kadohan, kun se
taa es-komettia. niin sillä oat
pyöreä nahankappale suun edessi,
non maakunnassa satakxmta jne. Py­syväisten
organisaatiomuotojen etsi­minen
tälle alkuvoimaiselle innostuk­selle,
joka rauhanadresslkeräyksessä
sai ilmauksensa, on meille tämän het­ken
tehtävä, jonka laiminlyöminen
merkitsisi samaa kuin antautua tämän
innostuksen häviämisen vaaraan. L i -
vornossa esim. vähintään 70 pros.
väestöstä joutui tämän kamppailun
aikana liikkeen kanssa kosketukseen.
Tätä kokemusta ja tätä kosketusta el
voida vakiinnuttaa muuten kuin var­mistamalla
liikkeellemme Ja sen joh­dolle
säännöllisemmät organisaatio­muodot.
Tämä ongelma meidän on nyt rat­kaistava.
Rauhanadresslkeräys oli
konkreettinen teko taistelussa rauhan
puolesta. Huolimatta poliisiterrorista,
huolimatta keräysajan supistamisesta,
huolimatta suunnattomista, organisa-tio\-
aikeuksista tässä'tdimfhnässa;, jo­ka
kehittyi jonfciillalseksi vaalien
luontoiseksi .tiedusteluksi ja jota vas­taan
valtiokoneisto haisteli koko pai­nollaan,
miltei seitsemän miljooriaa
italialaista äänestäjää osoitti vastus­tavansa
Atlantin sopimusta, vaikka
heidän täytyi taistelija vpidakseen i l ­maista
vastustuksensa. .
Poliisivainosta huolimatta ratihan-adressien
allekirjoittajien lukumäärä
saatiin siellä, missä tällainen vaalien
luontoinen yksityistieduätelu-järjestet­tiin,
nousemaan paljon suuremmaksi
kuin kansanrintaman ääriestäjieii l u ­kumäärä
viime vuoden vaaleissa; Ge­novan
kaupungissa.-vesim. .^atjiin 223,.
289 allekirjoitusta, .kun kansanrinta­man
äänestäjien lukumäärä 'oli 183,-
670 (22 prcs. lisäys): Firenzessä alle­kirjoittajia
oli 318,488 ja kansanrint^.-
man äänestäjiä 295,512. Paljon.epä-eduUiseinpi
tämä suhde oli siellä, mis­sä
järjestöt eivät toiminnallaan olleet
vakiinnuttaneet joukkojen Irmostusta,
missä kaikki ilmaistiin vain 'innok­kaissa
joukkokokouksissa.
Kansan vastarinnasta välittämättä
imperialistiset hallitukset n i in Italias­sa
kuin Ranskassakin ratifioivat At­lantin
sota- ja orjuutussopimuksen.
Tämä sopimus, joka rikkoo kanso­jemme
oikeutta perustuslailliseöi va­pauteensa
ja kansalliseeri riippumat­tomuuteensa,
ei suinkaan ole n i i l l e
velvoittava; ja rauhanadresslkeräys
on siitä todistuksena Italiassa. Mutta
se ei tule estämään Italian hallitusta
yrittämästä ottaa uusia askeleita so­dan
tiellä; ja meidän kansamme sa­moin
kuin kaikki muutkin kansat
odottavat meiltä toimintaa. Joka voi
ne estää sitä tekemästä. Jotta tämä
toiminta kehittyisi yliä tehokkaam­maksi,
jotta siitä voisi tulla tehokas
ja ratkaiseva sodan voimien vasta­paino,
innostus yksin el enää riitä;
rauhan voimat on organisoitava jo­kaisella
työpaikalla, jokaisessa kyläs­sä,
Jokaisella alueella. Sitä varten
tarvitaan joustavampaa, ripeämpää ja
vai
telua P. Arthur
Port Arthur, Ont. — CSJ:n
Ilsen osaston kokouksessa t i . j
hyväksytUln lähetettäväksi
Yhdysvaltain presidentille
tivainon suhteen Ja vaadittiin ^
tujen vapauttamista ja heitä r
kohdist^ttujen syytteiden
mistä koska syytökset Ja tuomiot
maan perustuslain ensinunälsen ja
dennen llsäsäädöksen ja kaman
rusvapauksien julistuksen
set. Kehoitettiin muita järjestöjä
mlmaan samoin protestin läh
seksi Ja kansan vapauksien suo'
seksi.
Kokoukselle raportteerattiin,
t.k. 12 päiväksi Järjestettyihin Vr
den 32-vuotisjuhliin Ja kirjall
tulee monipuolinen ohjelma Ja
alkaa noin kymmenen ajoissa
lippujen myynti on jo hyvässä
nissä. Suomen itsenäisyysju
tean ja valistuskomitean yhteiset
roistelutoimenpiteet ovat jo
käynnissä Juhlia varten,- Joka
tään Joulukuun 4 p:nä. Lasten
men'kielikoulu ja toiminta alkaa,
18p:nä. Joulun humussa järj<
vanhemmillekin puurojuhla. Nä
vapaiden tilaisuuksien ohella
ennen Joulua tulee sekakuoro"
järjestämään konsertin Ja nä
komitean toimesta vieraillaan
lussa ja Lapissa sekä sitten
taan uusi näytelmäesitys jou
aattona. Myöskin Järjestetään
illan jatkoksi tapaniaamun tanssit
Ensi kesän laulu- ja soitto]
järjestävään komiteaan lisättiin
jäsentä ja tu-heiluseura, kuoro
yjn. kehoitettiin valitsemaan
jansa sekä myös Järjestämään yh
toiminta aluekomitean kanssa,
komitean kirjelmän johdosta
dittiin Conmee-Sunshinen osaston
rustamista ja toivottiin, että
mitea menestyksellisesti Jatkaa
siään muihin paikkoihin to
herättämisessä. — ATK.
UNRRA-rahastosta 345
milj. Pohjois Suomen
jälleenrakentamiseen
HelsinkL — (S.S) -
avun toimikunta on pitämässään
kouksessa myöntänyt Lapin I*st
nan rakennustyöhön 10 milj.
avustuksen. Täten on saatettu
puun eräs merkittävä vaihe hä
Pohjois-Suomen jälleenraken'
tukemisessa.
Kaikkiaan on UNRRA-käytetty
345 milj. mk. Pohjo'-
men Jälleenrakentamiseen.
vakinaisempaa johtoa, joka
täsmällisemmin määrittelemään
kreettiset tehtävät taistelussa ra
puolesta.
PÄIVÄN PAKINA
"Herra on herra helvetissakin"
Suonoalaisiln sananparsiin kätkey-tyy
usehisyvä totuus. Kun seuraa mlL
lä tavalla ^lähsiyallat. kohtelevat sota­rikollisia,
niin muistuu mieleen suo­malainen
sananparsi: "Herra on herra
helvetissäkin." Saksan natseja, jotka
syyllistyivät kaikkein Julmimpiin sota­rikoksiin
mitä tunnetaan, kohdellaan
todellakin herroina.
Kuvaava on kenttämarsalkka EMch
von Mansteinin olkeusJuttiL Tämä
sekä tekee mahdolliseksi sen, että pienitulobetkin voivat vuokrata
säädyllisen asunnon itselleen. Kansan päättävä jä yhtenäinen protes­tiliike
voi vielä estää suunnitellun suurrosvouksen, vuokrien suuimat-toman
suuren korotuksen. Mutta puheet yksinään^ eivät tässä ritt?,
sillä ''kiinteiniistöjen omistajien yhdistys" on toiminut j a saanut h a l ­lituksen
toimimaan sille edullisella tavalla. Vain kansanjoukkojen
päättävä toiniinta voi saada tämän onnettomuuden ehkäistyksi.
sotarikollinen, jonka komentainan ar.
meijan kontolla on 500,000 venäläi-
^sen ja puolalaisen murhat, on britti­läisen
sotaoikeuden edessä Hampu­rissa.
Brittiläiset taantumukselliset
vielSpä eräät l.abor4iuoIueen Jäsenet­kin
ovat toimineet innolla hänen puo-instamisekseen.
Fertlstettiin erilcoinen
"BCansteinin puoluistusrataasto" ke;^
riämSän varo^ niiden kulujen peät*
tämisdcsi. Joita . tämä sotarikollinen
tarvitsL Churchill lahjoitu tähän
rahastoon liuömattavan smnman.
Näillä varoäia kustannettiin Manstei-niUe
brittiläinen Labor-puolueen par-lamenttijäsen
Paget puolustuslakimie-heksi.
Moskovassa, tehdyn liittovältain so­pimuksen
mukaan olisi Maustein luo­vutettava
Neuvostoliitolle, mutta sitä
ei ole t ^ t y . Brittiläiset "länsimai­sen
sivistyksen" lipunkantajat,~saatta-vat
ehkä luuUa että oikeudentuntoiset
ihmiset muissa .maissa uskovat, jotta
he oval pätevämpiä antamaan tuomi­ot
natsirlkoUlsille Neuvostoliitossa
suoritetuista .rikoksista kuin se kansa,
jota vastaan rikokset on tehty?
^t^iläinen lakimies Paget väittää,
että Mansteinin käytös Puolassa ja
Neuvostoliitossa, oli 'moitteetonta",
saksalainen armeija ."käyttäyl^i hy­v
i n " j a että-venäläiset ryhtyessään
sissisotaan "eivät noudattaneet sota.
sääntöjä". Siis venäläiset ja puolalai­set,
jotka puolustivat kotejaan ja kon.
tujaan maahan tmikeutimeita natsi-rosvoja
vastaan, ovat itse sj^llisiä ei­kä
itse rikollinen. E i sittenkään vaikka
saksalaisten aloittama hyökkäyssota
NyhTenbergissä tuomittiin rikollisek­si.
/
Ihmeellisintä Mansteinin väitteessä
on se, että hän ei tiedä mitään siltä
Hitlerin antamasta määräyksestä, että
juutalaiset on liävitettävä. Tämän tie­si
Saksan ulkopuolella lapsetkin. Täl­lainen
väite on.paatuneen rikollisen
väitettä. KaUcesta tästä huoUmatta
ns. "länsimaista kulttuuria" edustavat
piirit ovat ottaneet Mansteinin siipi­ensä
suojaan.
Mutta kylmässä sodassa brittiläiset
j a amerikkalaiset länsivyöhykkeellä
ovat kohottaneet huomattaviin ase­miin
entisiä tuimettuja natseja sillä
ovathan ne kaikkein varmimpia Neu­vostoliiton
vihollisia.
Ne natsit'. Jotka Nyhdenbergissä
tuomittiin, saavat puolestaan sellaisen
kohtelun vankilassa, että amoikka-laisten
ja brittiläisten pystyttämä halr
Utus on jo lähettänyt valituksen ettei
heidän varansa riitä sellaisai yUäpi
Smith tiedoitti Berliinistä viime
kuun lopulla mm. seuraavaa:
"Muutamia päiviä sitten
länsiosan kaupungin pormes
Schumacher ja Reuther olivat,
tettuja ihnolttamaan Berliinin
läiseUe, amerikkalaiseUe ja
don järjestämiseen kuin miehitysvi­ranomaiset
ovat määräinneet. Eng­lantilainen
sanomalehtimies John
seUe komendanteUle, että ka
hallinto ei voi enää peittää niitä
noja. jotka menevät seitsemän r
tarikonisen ylläpitoon. Reuther
noi, että anglo-amerikkalaistcn
räyksestä kaupunginhallinto (ffl
iestänyt Spandaun vankilaan 8
kia, yhden leipurin. 6 miespai
3 tarjoilijaa, 16 siivoojaa, 1*
nöitsijää j a 2 pesijää. Jokaista
rin sotarikollista palvelee 4 sfl^
Ja emännöltsijää puhuma
muista palvelijoista.
Tämä sama sanomalebtifflies
kin lopuksi, että vankilan po^ ^
tä vain puuttuu todellinen nnm-glo-
amerikkalaisten parantd»
murhaajille."
Kelpaa sitä olla
iÄ«cim«toca Mutta asetniaPP»
minvastaiseen rintamaan
nuhan puolesta, niin
häi. tukka pois ja linnaan.
maista elämäntapaako?