Vapaus, February 22, 1949

              ( J a t k o a toiselta sivulta)
runouden välillä.
H i s t o r i a l l i s t a ' a i n e i s t o a o n K a l e v a -
Ijssa väheaanfin k u i n useimmissa
pjaissa kansaneepoksissa.
On ilmeistä, että K a l e v a l a n sanka­rien
sotaretkieh alkuesikuvina o n o l ­lut
todellisia heimcsotia j a k u u i u i -
£iinpia ryöstäretkiä, m u t t a mihinkään
niääiättyihin h i s t o r i a l l i s i i n tapaixk-siin
ei niitä ole v o i t u kytkeä. K a r j a ­lan
yhteiskuntaoloista, s e l l ^ s i n a k u in
ae ovat vallinneet vuosisatojen k u l u ­essa
— säilyen m i d e n sukujärjestel-mään
perustuva p o h j a viime vuosisa­dalle
asti — o n meidän lähdettävä se-iä
etsimään K a l e v a l a n rijnojen synty­historiaa
että myös t u t k i m a a n niidec
yhteiskunnallista sisältöä. Porvarilli­set
t u t k i j a t panevat h y v i n vähän huo­miota
tähän puoleen, j o k a taas m a r x i ­laiselle
t u t k i j a l l e o n pääasia. Vain
huolellisesti t u t k i m a l l a runsaita toi­sintoja
j a a n a l y s o i m a l l a h i i d e n löytö­alueiden
yhteiskuntaoloja voidaan
>eroit€lla runoissa, j a erikoisesti niiden
Kalevalassa ilmenevässä asussa, e s i i n ­tyviä
kerrosttmiia e r i a i k a k a u s i l t a , eri
yhteiskiximallisista järjestelmistä, eri
^ t e i s k u n t a l u o k k i e n elämästä j a k a t ­somuksesta.
Kalevalassa k u v a t t u elämä l i i k k uu
enimmäkseen rappeutuvan sukuyh­teiskunnan
p o h j a l l a j a kuvastaa e n ­nen
k a i k k e a taionpoikaiselämää.
Useissa yhteyksissä puhutaan K a l e -
valassa o r j i s t a tllmärisen orjat lietso­vat,
Lenunlhkälsen y.m. orjat v a n i s -
tavat isännälleen hevosen y.m.s.). Nä­mä
isännät käyvät metsällä j a k a ­lassa,
viljelevät m a a t a k i n . Lenunin-käinen
kysyy S a a r e l l a maata
"Minun kaski kaatakscui,
Hyvä huhta raatakseni",
mutta hänelle v a s t a t a a n , että
"Saaren maat saroin jaettu,
PcVot pirstoin mittaeltu,
Aholoista arpa lyöty,
Nurmista käräjät käyty."
Tämä v i i t t a a sarkajakoon, s.o. m a a
V A P A U D E N
Lmvälipptttpimsto
E D W I N S U K S I
T r a n s - A t l a n t i c Passenger C o n f e -
rencen v a l t u u t t a m a asiamies
Edustamme m e l k e i n k a i k k i a j p h -
tavimpia v a l t a m e r i l i n j o j a . Suun-nitellessatme
m a t k a a Suomeen t ai
muihin Etiroopan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem­me
l i p p u - y,m. m a t k a a koskevissa
asioissa.
VAPAUS 'STEAMSHIP
TICKET AOENCY
E D W I N S U K SI
V a l t u u t e t t u asiamies
P. O. Box 69 Sudbury, Ont.
Oh kylän y h t r i n e n , j a pellot tm j a e t tu
saroittain taloille; kärSjniä o n s e l ­vitetty
laidunmaiden käyttöoikeus.
A i h e i t a o n myös o t r t t u Jcaxjaidioi.
d a n alalta. Niinpä opastetaan m o r ­s
i a n t a :
"Käy kujaset kuurullasi.
Läävät länkätnöisiUäsi,
Syötä lehmät leyhkeästi,
Lammaskarja lauhkeasti!"
K a r h u o l i k a r j a n p a h i n vihomnen.
Sitä koetetaan hyvitellä:
"Lepy lehto, kostu korpi.
Lempeä salo sininen!
Anna rauha raavahiUe,
SorkkasääriVe sovinto —"
K a l e v a l a n isäntämiehillä o n aikaa
viettää j u h l i a j a käydä sotia. Missä
tarkoituksessa käydään sotia? ^äilm-mäkseen
ryöstö j a kostoteitoitukses-s
a (sukukosto). iLemtninkäiseh äiti
vaatii poikaansa:
"Vanno valat ikuiset
Ei sotia käyäksesi.
Hopeankana halulla
Tahi kullan tarpehella."
Yleisluontoisia sodan aiheita ovat
auringon j a kuun vapauttaadhen
P o h j o l a n kivimäestä j a Sammon ryös-tö
Pohjolasta.
Naisen asema o n myös yksi yhteis­kunnallisen
kehityksen m i t t a r i . K a ­levalassa
löytyy «hkä jälkiä m a t r i a r ­kaatin,
äitirallan ajoUta. Kuvauk­sessa
Lemminkäisen seikkailuista s a a ­ren
impien seurassa kuvastuu vissDle
yhteiskuntakehityksen asteelle omi­nainen
sukupuolisuhteiden vapauis e n ­nen
avioliittoa. Esiintyypä naisen
ryöstönkin heijastuksia. Vissi v a l i n -
tavapaus on tytöllä k o s i j o i h in nähden
(Pohjolan tytär). (Mutta enimmäk­seen
verrataan vaimon asemaa o r j an
asemaan, mikä viittaa siihen, että
raskaat työt ovat orjien ohella, n a i s ­ten
asiana. Tyttöjä pakoitetaan " v a s ­ten
mieltä miehelähän", mutta k u n
siitä tulee onnettoinuus ( A i n o n itse­murha),
n i i n äiti itkee katkerasti.
Naisen asemaa heijastaa monelta
puolen myös l a a j a kuvaus Pohjolan
häistä. Siinä neuvotaan sekä mor­sianta
että sulhasta, vakavasti j a l e i ­killä.
Neuvotaan, miten miniän on
oltava ahkera j a anopille nöyrä. Ja
miten mies ei saa liiaksi vaimoaan
kurittaa.
Naisten ympärille punoutuu useita
K a l e v a l a n kauneimpia k o h t i a : kuinka
Lemminkäisen äiti etsii poikaansa ja
herättää hänet h e n k i i n ; k u i n k a A i ­non
äiti itkee tytärtään.
Sepän korkeaa asemaa t u o l l a y h ­t
e i s k u n t a - a s t e p a kuvaatät Ilmarisen
monet taidonnäytteet. K u n h e Väi­nämöisen
kanssa hankkiutuivat I h ­memyllyä.
Sampoa. Pohjolasta ry»»-
tämään, valmisti I l m a r i n e n kumppa­nilleen
aseen, j o t a Väinämöinen k e -
h a s i k i n :
"Jo minä terflllä tällä
Vaikka vuoret poikki löisin,
Kalliot kaha jakaisin"
Sama aihe — aseitten kunto — k u ­vastuu
useassa yhteydessä. K u n J o u ­kahainen
varustautuu ampumaan
Väinämöistä, n i i n Hän
Jdtam Itatitn iiäiaästavi;
: V^dkesia sdäft mani;
StdoKb «dtb Idi ttyes taita
iEftlQifo k u t a i u m ^ l 9 3 ^ t t i . lyly­jen
« M » . joEtika
KiJevalan kokooiqMmiJa baixmbtuxxut
paOukan risOriitaan. kun antannt K u l -
lenroQ muka sukusodAssa surmalpn
suvun taas esitnts* elftvftni. Jollola
Kunemm siAakoeto j i a pemstele-mattomakä.
SfUtm vSit/Oi sakoista
huolimatta o n Kultervo-xiöno vfikeyä
näyte <^ftn'^«" runolllsssta Inonlilsvxd-masta.
i
UUSIA ÄÄNILEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
-k lanltt' ja soittokappaleita
4021 Puhelinlangai laulaa. Foxtrot
Kaipailen lemmittyni luo. Foxtrot
747 Ilta silloin kerran, valssi
Käy kanssain. Foxtrot
223 Mitä niistä pienistä. Jenkka
Purjehdusmatka, valssi
893 Satamasta satamaan, valssi
Haitilla kulkija. Jenkka _
724 Tamara, Foxtrot . ,,
Surullisen illan muisto. Jenkka
721 Terveiset ulapalta, valssi
Laulaen eteenpäin, Foxtrol
4005 Minne käyn kuvas nähdä saan. valssi
Himmenevä yö. Foxtrot
4008 Romanssi, valssi
Luonain ain. Foxtrot
H I N T A $1.25
Mheietään kaikkialle Canädassa. TiUtkaa osoitteella:
nahkat d f ^ raliiaa. inllidim 'väU-levaLua
». Pcä]jd&n «nläira lUMito 3ca-vastuu
i n o n ^ . k piAjolatn
v a n i o ^ o d b i t S l O i H ^ l i ^ ^
tuhoksi paktaiseti^^^pahasakoisen*'. Jo­k
a
"Kylmi.jäitä kyynäsvarren.
Satoi lunta seatvou varren"
Toisessa p a l k a s ^ k u v a t a a n T u r j an
tyttöä, j o l l » « « n,
"Syyssä sukka, jäässä kenkä,
UaUassa hameben kermat,
Hyinen kaaUa itäessä,
' Jäinen kauha katlilassa"
Tavallisesti fht^ luonnon kuva
tuotaimolllseen tbimintaan. Esim.
k tm metsämies e i s a a s a a l i s t a , o n m e t ­sän
lemSntä hänen silmissään a r k i ­vaatteissa.
Uutjl» fcm tämä on h y ­vällä
päällä, slhöln
"Kuuna paistoi kuusen oksat,
Päivänä petäjan'latvat.
Metsä haiskahti we*cUe,
Simolle salo sininen.
Ahovieret viertehelle.
Suovieret sulalle voUlc"
K a l a s t u k s e n merkitjrstä kuvaa ( r u ­nossa
43) esitys l i u o t a n valihistuksesta
j a kalanpjrynnistä:
"Pohetahan, Poikelahan,
V€'etähän, vennätähän,
Saa'ahan kaloja kyllin;
Jhveniä, ahvenia,
Tuimenia, taimenia.
Lahnoja, lohikaloja,
Kaikkia ve'en kaloja."
Ja l o p u l t a ; ve'en väen a v u l l a , saa­daan
suuri hatiki, j o t a o n pyydetty!
j a jonka vatsasta, monen k a l a n s i ­sältä,
saadaan ptinakeräinen, minkä,
sisältä löytyy " p u h k i p i l v i e n puon-n
u t " t u h .
Onpa t u n n e t t u k i y e n . p o r a u s k i n:
"Väännä reikä vääntimellä.
Puhkaise piirasitnella.
Keskelle, koken kiveä."
H y v i n keskeinen asema o n K a l e v a ­lassa
Sammolla, ihmemyllyllä, j o ka
"Päivän jauhoi syötäviä.
Päivän toisen myötäviä.
Kolmannen kotipitoja . . .
Siin* on kyntö, siinä kylvö,
Siinä kasvo kaikenlainen,
Siinäpä ikuinen onni."
Tämä talonpoikainen k u v i t e l m a k o ­neesta,
joka tekee työtä ja t u o o n n e a
Väkevän vaikutuksen tekevät loit­sut.
Joissa i l m e n em alkeelUsen yh-teiskunta-
asteen maagflU^t kftsttys-tavat
Lautoja tuntee IlmiOn syntysa­nat
Ja niihin perustaa manauksensa.
Niinpä etsU V&hsömöinen raudan syn-tgrsanoja
saadakseen verenvuodon py-äytstjicsl.
Useita Icd^ujä lUttsfy A n ­tero
Vipusen nimeen. K i m 4ämfin
vatsaa repU vaiva, eikä hän tiedfi, että
siellä myllertää ITälnftmOInen. manaa
hän tautia:
'*N ostan maasta mannun eukot,
Pellosta peri-isännät . .
Seuraa pitkä sarja voimakkaita loit­suja.
Ja leluksi Väinämöinen m t ee
Vipusen vatsasta,
"Kun oli sanoja kuullut,
Saanut kylliksi sanoja.
Luonut IcmpUuottehia."
Kun Lemminkäinen menee kuokki­maan
Pohjolan häitä, nousee hänen
eteensä monia esteitä. Mutta uros
voittaa vastukset j a kulkee tietään
(runo 26).
Mitä tulee Kalevalan runojen a l ­kuperään,
ovat tutkijat siltä lausuneet
hyvin eriäviä arveluja. Joissa usehi
on ollut määrätynlaista poliittista
tendenssiä. Alussa oltiin taipuvaisia
i k a n ä s k e i j f"
m e l l a k o i t a tutkitaan
Euro(^>paIai8ten sanotaan
ne« afrikkalaisia väkivaltaan
intialaista väestöä vastaan
Dnrbaa. Etdä-Afrika. — V i r a l l i s ia
t u t k i m u k s i a on ryhdj-tty. t o i m i t t a ­maan
Oällä äskettäin U p a h t u n e i d sn
r o t u m e l l a k k a i n johdosta, joissa 120
a f r i k a l a l s t a j a i n t i a l a i s t a sai s u r m a n ­sa.
T r i G . S . L o w e n . joka edustaa E t e ­lä-
Afrikan h i t i a l a l s t e n kongressia ja
myöskin a f r i k a l a i s t e n k a n s a l l i s t a k o n ­gressia,
väitti mellakkain johtuneen
eiffooppalaisten h a r j o i t u m a s t a k i i -
hoituksesta.
Hän mainitsi myöskin muita syitä^
kuten slummlolosuhteet. hallituksen
mtnistcrien pitämät puheet, r o t u v i ­h
a n j a vihamielisyjrden, jo|ä Etelä-
A f r i k a n n y k y i n e n h a l l i t u s sekä e n t i ­set
h a l l i t u k s e t ovat kiihoittaneet.
T r i Lowen sanoi, että mellakkain
perussyyt voidaan saada selville v a in
ristikuulustelenuUa todlstaJU. Hän
pyysi, etti tuUcintakogDoIssIo salltol
todistajien ristikuulustelun, «tutta
komission puheenjohtaja, tinman T-P.
v a n D e n Heever ei hyy&kqmyt sel­l
a i s t a pyyntöä. Hän suostui kuiten­k
i n lykkäämään, kuulustelut siksi, a l ­kaa,
että tri LQwen saa puhutella
asiakkaitaan.
"Me aiomme todistaa sen. etteivit
afrikalalset yleen^ olleet vihamieli­siä
intialaisia kohtaan meUaklcain a i ­kana,
ja me todistamme sen. että mo­nissa
tapaxikslssa afrikalalset tihrasi-vat
henkensä intialaisten puolesta.
" M e aiomme todistaa, että meUak-k
a i n aikana osa eurooppalaisesta v ä ­estöstä
kannusti kftyt<»cseIUUUi pasii-visesti
U i kiihbitU aktUvisestI «frika-l
a i s i a väkivaltaan", sanoi t r i Lowen
UMITED
BOX 69
SUDBUBY. ONTABIO
NäUi tevTiä on saalavaM myäs riT«IHkIa««ä»».
VAPAUS BRANCH OFFICE
Pori Arthur. Oat,
316 Bay St.
i l m a n ihmiskäsiä, o n antanut a i h e t ta
m o n i n a i s i m p i i n s ^ t y k s i i n j a vertaUk^
s i l n . Viimeksi on professori E . f7. S e ­tälä
j u l k a i s s u t l a a j a n t u t k i e l m a n , j o s ­s
a seUttää sUlä t a r k o i t e t t a v a n P o h -
jantähteä ja s en kh-jokannella — t a i ­vaankantta.
P o r v a r i l l i n e n ' t u t k i j a ei
voi tyytyä yksinkertaiseen, m a t e r i a ­listiseen
selitykseen, vaan havittelee
mystillisiä tulkintaperusteitä: k u v a a ­v
a todistus siitä, että v a i n m a r x i l a i n en
tutkimus <voi panna K a l e v a l a n k in
p a i k o i l l e e n niin kansatieteelliseltä
k u i n k i r j a l l i s e l t a k i n k a n n a l t a.
Myös ylemmältä, t e o d a l i s m l n k a u ­delta
o n K a l e v a l a s s a j o i t a k i n piirtei­t
ä : yerorahaln v i e n t i , ritarikertomus-t
e n tapaiset ansiotyöt, j o i t a v a a d i t a an
k o s i j a l t a y.m. Nämä p i i r t e e t e s i i n t y ­vät
erikoisestikin Lemminkäisen Ja
K u l l e r v o n runosikermissä. O n p a k r i s ­tillisiäkin
legendoja ( M a r j a t a n t a r i ­n
a , helvettikuvaus), m u t t a ne ovat
p e r i n p o h j i n uudesti inudEatut talon<>
polkaisten l a u l a j a i n katsomusten m u ­k
a i s e t . Kristillistä vaikutusta on
myös " t J k k o ylijumalan" h u v a s s a . A l ­kuperäisiin
käsityksiin p e r s o o n a l l i s i k -
s l kuvitellnista luonnonvoimista se­k
o i t t u u Txsein k u v i a " l u o j a s t a " Ja
" k a i k k i v a l l a s t a " , joäca ovat v i e r a i ta
K a l e v a l a s s a y l e i s ^ t i , v a l l i t s e v a l le
maaihnahkatgoaaukselle.-
V a i k u t t a v i n . K a l e v a l a n runoista Ja
meille k i i n n o s t a v i n o n K u l l e r v o - s i k e r ­mä,
kuvaus, v o i m a k k a a s t a pojasta. J o ­k
a sukusotien takia syntyy orjana.
Hän e i t a i v u o r j a n asemaan, v a a n s u r -
<naa emäntänsä. E i k S hän suostu pa­loittelemaan,
v a a n lähtee " s u u r i l l e s o -
tasijoine. miesten tappotanterffle^
Rohkea taistehdienkl huöktra hänen
sota-uhostaan:
"En mä silloin suohon sorru"
EnkäkaaukattkahdUej
Korppien kotisijoitte.
Variksien vdmoUle,^
Kun sorrun sotalHoUle,
Vaivun vatnotanieritte,
Somaf on sotahan kuoVa,
Kaunis miekan kalskehesenf"
M u t t a Lönnrot ei ole a n t a n u t h ä ­n
e n k u o l l a s a n k a r i n a, vaan^ o n s o v i t ­tanut
häneen sisaren makaamisen.
iökA j(ditaa hänet lopettamaan päir
vftnaä. Täten hämment37 laoUtznt-t
i r i i t a sekä sukujen vartakobto. Ja
K u D e r r o o traagUUnen l o n m Johde
myöntämään k a r j a M s e n heimon m i l ­tei
yksinomainen osuus n i i t t e n s y n ­tyyn,
mutta myöhemmin s e l i t e t t i in
täinä osuus toisarvoiseksi j a pääansio
a n n e t t i i n Länsi-Suomen heimoille.
Vielä myöhemmin lähdettiin hake­maan
runojen alkuperää S k a n d i n a ­viasta,
j o p a K e s k i ^ E u r o o p a s t a k l n . jos­sa
tänään f a s i s t i e n W o t a n - k n l t t t ajaa
t a k a a samoja p o l i i t t i s t a I t a r k o i t u ^ -
riä k u i n - K a l e v a l a n r u n o s a n k a r i e n Ju­m
a l o i m i n e n valkoisessa Suomessa.
Suomen K a l e v a l a - t u t k i j a i n (esim.
K a a r l e K r o h n i n ) k a n n a i u n u u t o s täs­sä
kysymyltsessä on otiut n i i n jyrkkä
ja.sihnäänpistävä. että se o n herät­tänyt
toisten p o r v a r i l l i s t e n k i n t u t k i -
j a t a (esim. V . S a l m i s e n , k t s . " S u o m a ­l
a i s t e n m u l n a i s r u n o j e n h i s t o r i a a " , 1,
Siv. 242) ihmettelyä.
J o t k u t väittävät, että sellaiset m e r i -
s e i k k a l l u t , j o i t a K a l e v a l a s s a k u v a t a a n,
eivät ole voineet syntyä K a r j a l an
maantieteellisellä p o h j a l l a , v a a n ovat
kulkeutuneet kauempaa. . K a a r le
K r o h n o n omaksuniat eräiden s k a n d i ­naavisten
t u t k i j a i n otaksumia, joiden
m u k a a n K a l e v a l a n k e r i o m u s t e n pää­näyttämönä
olisi a l k u j a a n ollut Itä­m
e r i . Siellä icyllä retkeilivät ruotsa­laiset,
hämäläiset, k a r j a l a i s e t , venäläi­set
y j n . " v i i k i n g i t " tehden ryöstöret­kiä
toistensa alueille, j a epäilemättä
k e r t o m i i k s i a näistä retkistä o n s a a t ­tanut
k u l k e u t u a P o h j o i s - K a r j a l a a n k in
j a siellä muokkaantua s i i h e n asuun,
miicä niillä n y t o n K a l e v a l a s s a . Mut­t
a k u n o n k e h i t e t t y teoria, j o n k a m u ­k
a a n K a l e v a l a n " P o h j o l a " olisi ollut
Kiinan v.t.
presidentti
lentänyt Kantoniin
N a a k l n g . — V.t. presidentti L i
T s u n g - j e n lensi sunnuntaina K a n t o ­n
i i n pyytämään, että pääministeri
Sun F o p a l a i s i N a n k l n g i i n j a " p a l a u t ­taisi
K i i n a n hallituksen yhtenäisyy­den".
L i n apulaiset sanoivat hänen teke­vän
nyt "vjimelsen yrityksen j a h e i t ­tävän
sivuun kaiken persoonallisen
ylpeyden". Jos hän epäonnistuu, r y h ­tyy
hän siinä tapauksessa välittömiin
toimenpiteisiin pääministerin erotta
miseksi — väkisinkin jos tarve vaatii.
Samanaikaisesti sanottiin Chiang
K a i - s h e k l n "heittävän jälleen pai­nonsa
h a l l i t u k s e n s o t k u i s i i n a s i o i h i n ".
" K u n C h i a n g jätti presidentin v i r an
tammikuun 21 p:nä, aikoi hän todella
erota kokonaan hallituksesta j a a n t aa
v.t. presidentille täydellisen t i l a i s u u ­den
yrittää rauhaa kommimistien
kanssa. M u t t a k u n päivät kuluvat i l ­man
mitään ratkaisevia tapauksia, a l ­kaa
C h i a n g yhä enemmän k u u l l a n i i ­tä,
joMca sanovat hänelle, että ainoa
toivo K i i n a n yhtenäisyyden a i k a a n ­saamisesta
on hänen palaamisensa
v a l t a a n " , sanoivat N a n k i n g i n v i r a l l i ­set
p i i r i t.
"Yritti M a
sosaittssa",
pantiin
Tiistaii^, helmik. 22 p. Tue«l^,^^^efe^
—, V a l a s on eläin, j o l l a on lämmin
v e r i j a se synnyttää eläviä pokasia
sekä Imettää nfltä.
taan itänen «masta iavOiCRsndestian.
sukurutsauksesta —• joekin ÖetinÄt-tä
tebdystl. fCuIlerTo-tarinassa on
G o t t l a n n i h s a a r i , j a k u n m i l t e i kaikki
s a n k a r i e n nimet o n j o h d e t t u g e r m a a ­n
i s i s t a ym. länsimaisista (Lemminkäi­nen
— F l e m m l n g yjn.s.) i l m a n , että
sitä o n v a k u u t t a v a m m i n perusteltu,
n i i n o n selvää, että sellaiseen teoretl-soimiseen
ovat vahvasti vaikuttaneet
Suomen porvariston natsionalistiset
tarkoitusperät j a ennakkoluulot.
K a l e v a l a n venäläinen painoksen e s i ­puheessa
v : l t a 1934 D . V . B u b r i c h on
kritiikittömästi omalcsunut tämän t a ­p
a i s i a teorioja. Hänen esitystään vas­t
a a n o n t e h t y mitä v a k a v i m p i a vasta­väitteitä
( M . P a l v a d r e j a M . H u d j a -
kov. "Sovjetskaja E t n o g r a f i a " , 1934,
N : o 3).
P o r v a r i l l i n e n tiede nykyisissä k a p i ­t
a l i s m i n mätänemiskauden oloissa e!
kykene menemään eteenpäin, vaan
panee t u t k i j a t t u K m a a n keinotekoises­t
i s e l l a i s i i n tuloksiin, jotka sopivat
asianomaisen i m p e r i a l i s m i n l i k a i s i in
p y r k i m y k s i i n . Missä tällaista Ilmenee,
siinä täytyy meidän t c i t e n k l n o l l a e r i ­koisen
tarkkana j a mitä a n k a r i m m in
t o r j u a p o r v a r i l l i s e t pyrkimykset m i e l i ­valtaisesti
esittää K a l e v a l a a p o l i i t t i s - j ensinnäkin
t e n tarpeittensa mukaisesti. ' V i e n a n K a r j a l a s s a yhteydessä askon-
V a j o a m a t t a n u r k k a p a t r i o t i s m i i n ja ; n o l l i s e n maailmankatsomulcsen kehit-k
a n s a l l l s k i i h k o i s i i n väitelmiln voim- ; tjrmisen k a n s s a / k a r j a l a i s t e n keskuu-me
todeta, että K a l e v a l a a n kootut r u - j d e s s a ; toiseksi on lukutaitoisuuden
not ovat saadut K a r j a l a s t a j a m u u a l t a ' e d i s t y m i n e n j a sen sivistyksellinen
k a r j a l a i s t e n heimojen asutusalueilta ; n o u s u v a i k u t t a n u t k a m a n lucmiisvoi-j
a että ne myöskin riidattomasti ovat i m a a n . kuolettaen sitä; kolmanneksi
k a r j a l a i s t e n r u n o n l a t i l a j a i n luomia., ovat väestön oloissa tapahtuneet m u u -
" ^ t ä perustotuutta ei o l l e n k a a n muuta ; tokset luoneet esteitä kansan luovan
se, että Elalevalassa k e r r o t t u j e n t a - ; m i e l i k u v i t u k s e n i l m a u k s i i l e . j a lopuk.si
pausten t a r u a l h e i s t a c s a o n m a h d o l - j ovat uudet s u o m a l a i s e t j a u l u t työntä-lisesti
voinut kertomuksina kulkea: neet syrjään entl5ct l a u l u t ."
k a u k a a k h i . P o r v a r i l l i s e t k i n t u t k i j a t ! Tähän täytyy lisätä, että vasta
selittävät, että K a l e v a l a n l a u l a j i l l e on : s i t t e n , k u n k a p i t a l i s m i o l i saanut m u r -
Jäämeren l u o n t o t u t t u f V . V o i o n m a a ) , i r e t u k s i kansan vanhan sukujärjefitel-
K a l e v a l a n laulujen merikuvauksissa: n ^ n perustuvan yhtciskuntaflDhjan,
voi heijastt^^ v a i k u t u k s i a n i i n h y v i n saattoivat v a l t i o n j a k i r k o n toimenpl-
Vlenanmereltä J a Jäämereltä kuin \ teet sekä p o r v a r i l l i n e n sivistys v a i k u t -
Suomenlahdelta J a L a a t o k a l t a . P a l j o a i täa murjöVasti kansan vanhaan Ideo-todenmukatsempl
k u i n K r o h n i n y j n logiaatt. Sivistyksen kohoaminen j a
pelilläkin tavaroita m a r k k i n o i l l e k u l ­j
e t e l l e n . Professori Salminen kertocf:
" V . 1872 a r v i o i d a a n Suomessa kaup­p
i a i n a olleen 1.048 miestä j a v. ,1893
1,139. Ihmekö, jos r u n o i h i n s i r o t e l t i in
l a i n a s a n o j a . "
M i t e n on s i t t e n selitettävissä, että
vaftavesti rildcaimmat runoaarteet
ovat n i i n myöhäisiin a i k o i h i n asti säi­lyneet
K a r j a l a s s a , nimenomaan etu­päässä
Pohjois-Karjalasjf^^ Selitys
o n tietysti etsittävä k a r j a l a i s t e n y h ­t
e i s k u n n a l l i s i s t a oloista. Täällä, kor­p
i e n povessa e l i t a l o n p o i k a i n e n kansa
sellaisissa yhteiskunnallisissa oloissa,
j o i s s a v a l t i o v a l t a , k i r k k o j a riisto eivät
olleet muuttaneet heidän elämisensä
perustaa, sukujärjestelmään perustu-'
vaa talonpoikaiselämää. Tämä r u n o l ­l
i n e n harrastus j a l a u l u n lahja ei ole
v a h i l:crja2ai; n Imiö; myös venäläi­sen
k a n s r n l:'j-.::-.:uci'.nca on K::i-Jalassa
kerätty rikhczt rurcrr.ricct (byliinit>
j a c n yhä edelleen elossa m a l n e h l k -
Icaita r u n o n l a u l a j i a.
J o Lönnrot totesi, että r u n o n l a u -
l a n t a - a l u e nopeasti supistui, j a k a r j a ­l
a i n e n G . H . Bogdanov o n tutkinut
r u n o j e n kuolemisen syytä k i r j o i t u k ­sessaan
" K y s y m y k s e e n kansan lucmLs-k
y v y n tilasta K a r j a l a s s a " ("Karelskl
S h o m i k " 1929. kts, myös "10 vuotta
N e u v o s t o - K a r j a l a a " , s. 269) BogdanOV
k i r j o i t t a a : "Vetäen yhteenvedon t u ­lemme
seuraavaan johtopäätökseen:
runojen kuokmihen
New RoeheUe. N . Y . — P o l i i s i v i r a n ­omaiset
sanoivat perjantaina, että
canadalainen «1,000,000 juuvelirosvo"
29-vuotlas O e r a r d G r a h a m X>ennis,
j o k a karkasi Burweshln vankilasta
Ontariossa v. 1943, o n yUttpitänyt
upeat apartmenttlasunnot Y h d y s v a l ­t
a i n molemmilla r a n n i k o i l l a rosvotes-saan
rikkaita "ystäviään, j o t k a hän
on tavannut sosiaalisesti".
S a l a p o l i i s i t muriautulvat Beverley
H i l l s i s s a . C a l i f . erikoislUa vahviste­t
u i l l a o v i l l a varustettuun apartment^
U i n j a löysivät sieltä «120.000 arvosta
s a a l i s t a , j o k a on rosvottu äskettäin
r i k k a i d e n asunnolsto. Salapoliisit
löysivät sieltä myöskin k a u n i i n t u m ­matukkaisen
24-'vuotiaan tytön, joka
sanoi, että hän o n e n t i n e n t o r o n t o -
l a i n e n opettajatar B e t t y V. R l t c h l e .
Dennis t u o t i i n tänne Clevelandista,
Ohioöta. m:ssä hänet pidätettiin v i i ­me
v i i k o l l a . Häntä syytetään täällä
v a i n yhdestä niistä pienimmistä roS'
vouksista. mitä hänen sanotaan t e h ­neen
uransa a i k a n a . Hänen välte­tään
rosvonneen täällä «9.000 Ja a m ­puneen
uhriaan käsivarteen.
M i s s R l t c h l e n k e r a v a n g i t u i n O a l i -
fornlassa eräs 24-vnotias J u l i u s B r u ck
n i m i n e n juuvelikauppias, Jolla o li
apartmentti Dennisln apartmentln
vieressä. Bruckia j a miss R i U i h l e ta
epäillään varastetun t a v a r a n v a s t a a n ­ottamisesta.
Israelin ja
neuvottelut
Bho^es, — E g y p t i n j a I s r a e l i n v a l ­tuuskuntien
i l m o i t e t t i i n sunnuntaina
hyväksyneen Y K : n välltysmiehen t r i
Bunchen l a a t i m a n aseleposopimuksen,
j o k a esitetään n y t näiden maiden h a l ­l
i t u k s i l l e r a t i f i o i n t i a Varten.
Y K : n edustaja s a n o i k u i t e n k i n , ettei
l o p u l l i s t a aseleposopimusta ole vielä
aikaansaatu, vaan useita asioita on
vielä ratkaisematta.
on
t e o r i a o n olettamus, että K a l e v a l a s s a elinkeinojen edistys eivät s u i n k a a n i t -
löytyvät'länsisuomalaiset sanat, p a i - seasään hävitä k a n s a n taiteellisto l u o -
Icahnimet y j n . ovat a i k o i n a a n k u l k e u - , m i s v o i m a a , vaan niiden riistopohja,
tuneet K a r j a l a n molemminpuolisten : erikoisesti n i i d e n k a p i t a l i s t i n e n nuioto.
ryöstöretkien ja kauppasuhteiden ^ K a l e v a l a — kansamme arvokae
k a u t t a . O n m u i t e t t a v a , että K a r j a - ! köittuurii>erintö, o n tähän s a a k k a ollut
lassa o n j ^ u i s t o i s l s t a ajoista h a r - taantumuksellisten p i i r i e n S u u r - S u o -
J o i t e t tu v a r s i n v i l k a s u kauppaa. S u u - mihaaveen p r o p a g a n d a välineenä,
ria kaii»pateitä k u l k i y U kcdco K a r j a - \ TOaamxae edistyksellisten voimien t e h -
l a n — Vienanmereltä länteen P o h j a n - ) tävänä o n K a l e v a l a n s a a t t a m i n e n j ä l -
lahdene. Ja eteläin. Laatokalle Ja j l e e n oUceaan. alkuperäiseen arvoonsa.
Snocnenlahddle a s t L MytHjesq^inäkin i k o k o kanramme omaisuudeksi. Siinä
a i k o i n a kiertelivät Vienan miehet m i d e i r t o o myös s e n tutkimustyö s a a -
T c l Aviv. — Auktoriteettlset p h r it
sanoivat s u n n u n t a i - i f t a n a I s r a e l i n k a -
b l n e t i n hyväksyneen Rhodeksen n e u -
votteluifisa l a a d i t u t aseleposopimuksen
ehdot. IIQAB
Epävirallisten tietojen m u k a a n edel­lyttää
aselepo-sopimus sitä, että I s ­r
a e l i n j a E g y p t i n sotavoimat »llrre-iään
pois Negebln läntiseltä alueelta,
joka. o n E g y p t i n r a j a n lähellä.
Suomen Tyfivien Urhelhitiltto täyt­t
i viime tammikuun 38 piivinft »
^vuotta. Eoaeo TUX<:n vuoaipUvftt
haasUteltttn Ulton.tihtetfiä Etno A
Vuokkoa, Jooka luuBtattehm Julkai­semme
aiempana. . .
— Voiaitteko mainita muutamit
huomattavampia saavutuksia nyt ku^
luneelta pitkältä toimikaudelta?
— Kolmeen vuosikymmeneen mah
tuu paljon sekä myönteistä että k i d
teisti.: On mlälytttvfti nyt todete
«ttft kokemuksia punnittaessa myön-teiset
voituvat kielteiset. Ensimm&i-oeh
' i i^mppi" oU erinomainen, totnet
«Itft va«iotn heikompi, mutta kolman-neliä
osuudella saavutettiin jo varslr
kauniita tuloksia. Ja etenkin viimei
let viisi vuotta. Jotka liiton työnteki­jänä
cdenvftlittömästi joutunut ser
toimintaa seuraamaan, ovat öUeet val­tavaa
kehityksen aikaa, vaikka sliher
sisältyy osaksi sotavuosiakin. Tälli
hetkellä T U L seisoo tanakasU jaloil
laan J ^ suorittaa läpimurtoa asemaan
joka sille tehtävänsä puolesta jo aja(
sitten olisi kuulunut.
— Mutta huomattavimmat saavu»
tukset? NUtä on vaikea pitkän mat­kan
varrelta poimia. Jakaisin ne kui­tenkin
kahteen ryhmään: näkyviin Jo
näkymättömiin. ViimekHmainittui-hin
Iniuluu se kehitysprosessi, joka y h -
teiflkunnalUsesti Icataoen on tapahtu­nut
eiinä nuorisossa, joka on aktiivi*
6ena urheilijana ja seuratoimitsijaina
nuorisoesa. Joka on aktiivisena tirheili-
Jana Ja seuratoimitsijana joutunut
"läpikttym&än*' sen kansalaiskoulun,
j o n l ^ T U t n seuran monipuolisine toi-mintoinen
todellisuudessa muodos­taa.
Urheilun huipputulokset tuovat
mainetta ja kunniaa, ja ne nähdään,
mutta seuratolminnaBsa tapahtuva
kansalaiskasvatus on sen sijaan mer­kitykseltään
pysyvämpää ja arvok­kaampaa,
mutta sitä ei nähdä. TULn
seurahan monella paikkakunnalla
muodostaa seutukunnan nuorison
kulttuurikehdon, jös näin juhlallisesti
voisi sanoa. Urheilun vietti kohoaa
nuorison setutin pibriin, mutta sen toi­mintaa
oikein johdettuna nuorison
harrastukset ohjataan muuallekin
kuin pelkkään UrheilukllpVluun. As­kartelu,
erilainen kerhotoiminta, juh­laohjelmien
harjoitukset ysa. henki­set
harrastukset ovat T U L : n seuroissa
varsin yleisiä. Katkenneen opintien
synnyttämää nälkää tyydytetään siten
urheiluseuran toiminnassa. Tämä työ
on mielestäni kolmen vuosikymmenen
aikana antanut arvokkaamman tulok­sen.
Onpa sen hyödyllisyys havaittu
tcdsessakln urheiluleiritsä«> koska a i ­van
viime vuosina esim. S V U L : n t a ­holla
on alettu tähän tyittmuotoon
myös kiinnittää huomiota. Seurojen
toimintahan on mclko yksipuolisesti
rajoittunut muutaman kilpailutilat»'
suuden järjestämiseen vuosittain.
— Entä ne näkyvät saavutukset?
— Siihen c n valkea vastata, kun ei
tarkoin tunne olosuhteita, jotta työn
ja saavutuksen arvoa voisi toisiinsa
verrata. Pitäisin kuitenkin liiton toi­minnassa
kolmatta liittojuhlaa, joka
toimeenpantiin heti sodan jälkeen v.
1946. yritykseltään mlttavimpana ja
siten myös saavutukseltaan huomatta-vimpana.
LUtoIIalian oli kokemuksia
kahdesta aikaisemmasta liittojuhlas­ta,
mutta mainittu juhla jouduttiin
järjestämään niin vaikeissa olosuh­teissa,
että sen melko täydellinen on­nistuminen
oli todella suursaavutus.
Se havahdutti porvariltlsenkin urhei­luväen
"uskomaan tulevaisuuteen" ja
lähtemään liikekannalle samojen täh-tlenmetlreiSBi.^
Se
: i n e r k k i i l , : w u ^^
t l enemmin mumiOii
O l t e t a ^ aaavutai;
T U L n Juhlan '.nfiOH'
tietysti oivadiseiia^
tnanncn yijiMlkynuiMift^tt
'iiton uusi
mistumassa. Sen
lenet kerislTii yhi
ten. että 30-
T i i n i voidaan mylis u n | ^ y t f i i p | M t f v i
vutusten'aarJaaiu,'.; $
~ Millaliet-ovmt:ti»iev*l«ttM
koalat? V^>---^.^K^Sff
- ~ Niinkuin « a n o l ^ ^ T P J ^ ^
- urhelhioplcto^iKi^
t i kertaa tanakastt Jalgmaiiii ^
"lulevaisuudeltakin oit.koa^ .4
takin. Kiin hyvto « ;
ole ollut a s U n l a l U . ) ^ 4 l ^ ^
riimihän on Itsimiiqrytänqy
muovautunut oloatttitrti«>V-j(a^t<
tysti ovat omtotakelsla i t t d ^
UolUselle ketutyktelie; i n ^ d l u t i ^ ä ^^
sijakolsuutta el kuitenkaan
dottu kaikissa piirelssi '
'iik työväen urbeUulilk^en^ttMi«ilft;#^
taemaa tunnustaa. ttUli'
irtieuupoiitiikka meOli « a f
/uoaina ollut sangenVpirteiäl
iinaiset kiistakysymyki^
tikunsa Juuri n i i lM
Kun porvaristo
maassa pitänyt v a l ^ a , . on
tanut syyn urhellimune
tfesti" ykslnonäum T D ln
koettanut sen tblnUntM k«ik}tl»1^t^
vaikeuttaa. Tosiasiahan Jakatl^i^:
seen johunect UkIJit oj%t^'^~-*'
löydettävissä vastapuoleii
L on saanut mimintaikäiAlii^
tea tämän haUitsevtehpiltltit
Pahimpina aikoina liltfo' % f i i
"nitistää" kieltämaUiis«n '
työmatidolUauudet. Öen
Iljat houkuteltiin vastaji^ierfen
rahan voimalla. BeikopUnit
slirtjrivätUn yU ra]a-iitoJe||.^
valtakin lapualalsvuoslni'k|n ^
tenaa yhteiseen kdKOOtt J * '^riiiittj
kokeinoln, riistämill»
hota liiton toinUntanwbdtolU«Mii^ „
U L kesti kuitenkin t i m i n . i K t | i i p l^
rynnistyksen. Ajat inuuiiuiyi^:!^
paanunat tuulet alkolVfti
TäUä hetkellä Uitoti ytii
nen asema on v ^ v a
vaara on ohitettu. BIton
valmistautua,tuleviin teiiti*
tavatsemmtn kuin äiki
aikaisemmiii. :
~ Millä UvaUa 80-VtM^
tautuu lutieUumme
keisiit^
ollut päiviin urheUup(>tilttiicfli»
mykschä? • :: y,-- fXy:'-CMW^^^
' T ValtalmnBa» wiiiii«iilfiaftiiife#
ke on t i k i n saakka
JuM nUfete' ivfll^^
tarkoituksena «ia
en urbellnlllkkcen lH
YhdisliAds^noliia* a i i ^ ^
siten «ie oitoet ttlji^tHBil
vuoksi T U L el oie elltti i
nostanut MdUUi»i^«B;i
aen keekeatti.
mbrta^ ikUa kalkki
tasoittaa tietft nilMiiy
vänsi. KakemakMt aivit:
kaan ole olleet J i l ^ n
sika el ole loiasM
- k y p s y n y t . J a sUod
nykyinen kakaljakaisiiiip
ole esteenä Blldctt.
teattamlsdle^
on t a M o t i*
teensnlatettua argairtiHi
mm
TULn jäsenmäärän kehitys kimi^^
kymmenen vuoden aikana 1^
Kansalaissodan jälkeen
Poliisit pelastivat
neljä poikaa jäiltä
MontreaL — K a k s i v i r a n t o i m i t u k ­sesta
vapaana olevaa m a a k u n t a p o l i i -
s l a pelasti neljä icoulm>oikaa jäälau­t
o i l t a S t . Lawrence-joeIla L o n g i i e u l l in
lähellä, mutta viides poika h u k k u i.
Jää o l i erittäin heikkoa, m u t t a p o ­liisien
onnistui päästä n i i n lähelle
poikasia, että neljä heistä s a a t i i n p e -
lastetuksL ' ^
Syyttää naapurien
lähettävän vakoojia
Jugoslaviaan
Lontoo. — Marsalkka Titon edus­taja
on Jugoslavian uutistoimiston
tiedon mukaan syyttänyt 'Unlcaria ja
Bulgariaa siitä, että näistä maista on
läheteUy salateitse vakoiUjoita Jugos­laviaan.
Serijian sisäministeri sanoi, että
yli 20 vakoiluagenttia on vankilassa.
Serbia on nyt osana Jugoslaviasta.
T i l a s t o t osoittavat, että v. 1015 o l i
työväen seuroiksi laskettavia u r h c l l u -
Eeuroja maassamme y l i 200 j a nllsKä
jäseniä n . 15,000. NälsA seuroista
k u u l u i SVUL:ään 127, joissa jäseniä
o l i 9,307. Oman l i i t o n perustamisesta
j a oman äänenkannattajan julkaise­misesta
keskusteltiin jo 1912. O m aa
l i i t t o a suunniteltaessa a j a t e l t i i n sitä
S V U L : n alaiseksi järjestöksi. V. 1917
a l e t t i i n j u l k a i s t a Työväen U r h c l l u l e h -
teä. joka sitten Ilmestyi viikottain,
kunnes maaliskuussa 1918 Icamalais-sodan
johdosta l a k k a s i ilmestymästä.
L i i t o n perustamisen jälkeen lehti a l ­koi
ilmestyä uudelleen j a s e n n y k y i -
nen. työn j a t k a j a T U L - l e h t i o n l e v i ­kiltään
m a a n s u u r i n tu-heilulehtl.
erotetut seurat päättivät
kouksessaan tammikuun-j26
1910 iKjrurtaa Heisingisti
Tyuväxin UrhelluliiUm. Timilä^ l j H^
kokouksessa oli 56 seunii^;iel(lilMi|jl!^
Suomea latikkukatqipiaitta. Jopa reki- va oikeaan valoonsa.
Hollannin hallittis sai
luottamuslauseen
H a a g , — H o l l a n n i n p a r l a m e n t i n t o i ­n
e n k a m a r i o n hyljätmyt 76 i ä n ^ l S
v a s U a n esityksen epäluottamuslau­seen
antamisesta hamtukselJe I n d o ­n
e s i a n kysymyksen Johdosta.
— Hanhia on noin 30 eri lajia.
Vuosi Tyttöjä PoikU Naisia Miehiä
1919 . . . —, • —
1925 . .. • • _ —
1930 . .. 2.080 4,7C0 5.527 17570
1935 . .. 4584 8,256 7.290 I9fi80
1940 . .. 6,072 11.177 6,716 20jm 1945 . :, 12,100 20,300 17594 43X>13
1947 . . . 20,080 31,341 31578 75484
1948 . .. • mmm, ,
Moottorilaiva Bernhard «
ostettu Suomeen
UtMUkL — (8-8) — N o r j a l a i n en
3565 t m i t t o r e k l s t e r i t o i m i n moottori-l
a i v a B e r n h a r d on äskettäin t e h d y l ­lä
k a u p p a k i r j a l l a s i i r i y n y t suomalai­sen
laivayhtiö Zachariassen & C o :n
h a l t u u n j a l a i v a n uudeksi k o t i p a i k a k ­s
i tulee U i i s l k a u p u h k l.
A l u s (m r a k e n n e t t u Norjassa v.
1924 Ja p u r j e h t i vuoteen 1937 R u o t ­s
i n l i p u l l a Euroopasta A f r i k k a a n Ja
A u s t r a l i a a n suuntautuvalla l i n j a l la
pallonpuoliskona Ja suorittaa vielä
T l i d e a ' m a t k a n puutavaralastissa B r a ­s
i l i a s t a «telä-Afrikkaan.
teinen jäsenmäärä d l 7/r28.r^^:
Tuosta päivästä kulunettten:;
dcn aiicana on TUL:ib ki
valtava, kuten allaplevaffita
voimme todeta. Kalideita
seltä vuodelta on ttedössri/si^
ten yhteismäärä. Myöfkifin
ta vuodelta ei ole yielft ;
aivan tarkkaa tilattoa,
nä seikkana maimttäkomi;
tyssuuhta oli nouseva IJ<4M^-^ E ? - ^ »
fiinakin. • ^ll^if|i^ f : ?f
30,257 4lp - r
39,210 ^ .
i,
• • . .• • ; i . ..J •
Philadelphian lakko|r>5i|915
on loppunut '-U^^,
P h i l a d e i ^ . — L H - - -
10 vuor<toutta kestliqri
stmnuntalna, kun l a k i uM
tulvat 8 sentin tuntlpalkaii
seen. Lakkoon osallistui
noin ll;00O kaupunJElik
Iäisistä.
Laickolaisten
sentin. tuntipalkan ImEOtttL^
lakkonsa oli UHatikä^
kolme milJoon^
JciyttijiS Joutui joka
tnäitt tatikjanaaii
Ja tolmilns».
Itttk-i
44574
158,183
m
*
vaatMmpiitt*''