1949-03-03-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Gtm 2 Torstaina, maallsk.J p.^~ Thura^y Jylarch 3 MMT. «tb 1917. Aottaoriced fmbd d M naii t&e Foit ee weeldbr: T o e s d a y s , •ad flBtnrdsyi br Vv»*» at W, BaSbarr. Ont, Cuasda. ^Mft^T^^^I QQI» & sakA Sdttflr W. AtaDtf. Adverttitog ikte» apon «ppMcrtloa Ctoadana: 1 vk. 6JOO 6 kk. S.kk. 2J0O YhOymBolMM: 1 vk. 7 4 0 « kk. 3 ^ S^aaeatA: i vk. 7 M 6 kk. O S SYNTYMÄPÄIVIÄ Arkisto on saanut VAPAUDEN JA TASA-ABVOX MAA OS NYT HAKOTIELLÄ 8 S D Oicto. CaOfaniis. — YhdTsval- U i n la!va£U>n siyilUtyöläinen Loui<i Bresscau erotcttUn työstä . . . rja> sanoi. ettS hän on %-aimonxa Icanssa Henry Wallac«n kannattaja j a he uskovat tällä olevan y h t ^ t ä erottaminen kansaa. — A P : n uutlstleto maallsk 1 pnfi. * • • TJOLIKlrgYMTSiKESKtJSTELU SUOMEN LEHDISI^A K(rfcoomukwn ja 806Ulidemokraatti- »en puolueen lehdet ovat välikysymyskeskustelun jälkeen "lohduteUeet" P a - gerbolmln horjuvaa hallitusta, mutta yleisenä käsityksenä näyttää olevan. * Kolme ' Eri puolilta maata on jo saapunut alustavia tietoja huolelii-tmi tehdyistä valmisteluista vajaan kahden viikon kuluttua njikavan Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. Yhä tiseammalla jffljirlcaicittmflllfl o» huomioitu aikaisemmissa kampanjoissa saadut kokemukset, että hyvä alkuvalmistelu on puoli voittoa. Ja Vapauden levityskampanja saakin tällä kertaa erikoishuomiota CMakseen sen vuoksi, että nyt on kulunut noin puolitoista vuotta i^ta jolloin viimeksi joukkotyön muodossa Vapautta levitettiin. ) Vs^auden levityskampanjan valmistuessa on aivan oikein ^ 1. Vapaus edustaa rauhan ohjelmaa Canadan suomalaisten kttJcuUdessa. Rauhan sanoman levittäjänä Vapaus puhuu ja tdtoiii kaikkien Canadan suomalaisten — ja koko Canadan kan- Vin eneiVimiston etujen mukaisesti, sillä sota tarkoittaa meille KlikiUe yhteisesti ja yksityisesti onnettomuutta, kärsimyksiä ja ixKäembsL Vain rauhan säilyttämisen avulla voidaan uneksia pii^eihmasta tulevaisuudesta, lastemme kouluttamisesta ja vau- , , . ' ritfninasta elämästä. Levittämällä Vapautta, levitetään rau- j että nipin napin saatu "luottamuslaji-häö sanomaa kaikkien maanmiestemme ja Canadan yhteiseksi " " hyväksi! J 2. Vapaus on Canadassa ainoa suomenkielinen uutisleliti, nUlfä'järjestelmällisesti ja tinkimättä toimii ryhmäriitojen, toriilun jä epäsovun hävittämiseksi, sekä edistyksellisen yhte-Äitejryden saavuttamiseksi. Levittämällä Vapautta, levitetään 2ki|nta ja qfUstykseen p3rrkivää yhtenäisyyttä maännriiestemme JpältaiudeBsa! * 3. Vaikka nykyaikana hyvin harvoin kiitetään totuuden kertojaa, niin Vapaus on edelleenkin niin "vanhanaikainen", Ktft se uskoo horjumatta totuuden lopulliseen voittoon. Siksi Vajpatxs kertoo totuuden Marshallin aviin humpuukista, Berlinin kriisistä, Kiinan tilanteesta, työläisten lakkötaisteluista, farmarien liikkeistä ja kaikista kulloinkin keskustelun alaisina olevista seikoista. Levittämällä Vapautta, levitetään tositietoja ja iiävltetaSn suurpääoman lehtien valheiden savuverhoa! Siksi pitäisi nyt kaikkialla tehdä hyvät alkuvalmistelut maaliskuun 15 pnä alkavaa levitysryntäystä varten. Levittäkäämme Vapaus-lehtcä rauhan asian edistämiseksi, demokraattisen yhtenäisyyden ja kaikkien työtätekevien yhteiseksi hyväksi! 400 uutta tilausta Vapaudelle ja kaikki.nyt päättyvät tilauk- - set: hyviiän kuntoon! Vapaus jokaiseen Canadan suomalaiseen työläis- ja farma-rikotiin! C 8 J : D Cobaltin jiaenklrjurl Victor s yy^dsten kahdsc viikon aikana Mtetttoe. tilyttää tanäfin 7 0 vuotta, j Canadan S a o a ^ t e n ArklÄo Tblvotamnie vanhalle veteraanlUe va- i latoiiia lahjoiiukila j a avus-lotsis eunvtjosla ja voimia Järjestö- | iu^mniä maan eri osissa. tyOaä. j jfjjji^ saapunut mm. seuraa^Hta II - ' ' ' ' r henkmH'^: iUtlA** -'- - - -a, CSJ;n B.C.n aluesihteeri Frank I f l l u i imiUC S a n O V a i | aolmea. Vancouver-. •-Edistyneiden c,.^.r,<,T.,fe»^ 'Kalevan Veljien ja S i - Maxim C M VIBM Dorise Nielsen : Tid^ko Nehrusta uusi maan vaiva? 4 ' ilntilissa riehuu terrori ja sorto mikä viittaa siihen, että pää- Iij^L^isteri Pandit Jawaharlal Nehrun edistysmielis3rys kuuluu jo' I^i«lcÄIie(Äi menneisyyteen, ja että hänestä on kehittymässä ufiiil.Kauköidän Chiang Kai-shek, joka tällä kertaa yrittää {)ei- ^ l lä todelliset pyrkimyksensä paheellisen "kolmannen tien" )caapuun. Entisen edistysmielisyytensä vuoksi aikoinaan brittiläisissä vankiloissa virunut pääministeri Nehru ilmoitti helmikuun vii- Ineisenä päivänä, että viimeksikuluheen kymmenen päiviin aion jälleen vangittu 870 kommunistia ja hän yritti oikeuttaman joukkomittaisen vangitsemisen sellaisella hataralla ^ töksellä, että kommunistit lietsovat ja suunnittelevat kansallista rautatietyöläisten lakkoa. Kuinka hatara tämä väite on se ilmenee^ y h d E ^ ainoasta ajatuskokeesta: Jos Intian rauta-iietyöläiset olisivat olosuhteisiinsa tyytyväisiä, jos heillä ei olisi Jnitään vaMtuksia, niin mikään poliittinen puolue ei kykenisi yetämään heitä lakkoon. YrittäköÖnpä kuka tahansa tällä kerralla järjestää kansallista rautatietyöläisten lakkoa Canadassa, hiin häh saa nähdä miten siinä käy, vaikka täkäläistenkin rau-iatietyöläisten keskuudessa ilmenee vähän tyytymättömyyttä olosuhteisiinsa! Selvästikin Nehru puhuu pötyä yrittäessään läkkökysymyksillä ja muilla samanlaisilla seikoilla "oikeifttaa" poliittisen terrorinsa. ^ Kuinka laajakantoista poliittista terroria Intiassa nyt har* joitetaan, se ilmenee Intian varapääministeri Sardar Vallabhai Patelin lausunnosta, jonka mukaan yksinomaan Hyderabadin valtiossa, minkä Intia äskettäin valtasi haltuunsa, on vangittu 3,932 kommunistia. Vähän toista vuotta kestäneen Kongressi-puoltieen hallinnan aikana Intian unionistinen liike, maatalous-vien järjestöt ja kommunistinen puolue ovat joutuneet historiansa kovimman terrorin ja sorron kohteeksi. Poliisit ovat ampuneet lakkolaisia ja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia. Johtavia kommunisteja on mitä epäinhimillisimmällä tevalla kidutettu ja vielä murhattukin. Ei siis ole ihme, vaikka # ä l Streetin imperialismin johtava pakinoitsija Walter Lipp-mann kirjoitti äskettäin: »• "Nehru on selvästi suurin persoonallisuus Aasiassa." Ja hfin suositteli Wall Streetin pankkiireille, että niiden pitäisi "ryhtyä hetikohtaisesti Nehrun kanssa neuvottelemaan koko Kiinan ja Indonesian kysymyksestä". Walter Lippmann. hänen arherikkalaiset toimeksiantajansa ja brittiläiset siirtolaispolitiikan mestarit ovat tulleet vakuuttuneiksi, että siirtomaakansoja ei voida enää hallitaj"entisellä tavalla". Imperialistit tarvitsevat avukseen sellaisia "val-tiomiehiä" kuin on Nehru, joka oman luokkakatsomuksensa |)erusteella pelkää demokratiaa ja sosialismia omassa maassaan fa tämän "kummituksen" peloittamana on valmis myj-mään esikoisoikeutensa vaivaisesta hernerokasta. Vain tämä s'^littää pääministeri Nehrun nykyiset edesottamiset. Nähtyään, että Kiinan kansa vapauttaa itsensä ei vain ulkomaisista sortajistaan, vaan samalla kerta myös kotimaisista miljoneereistä; kä-sittäessään, että tämä siirtomaakansojen.vapausliike sy\^enee 5ä laajenee kautta Aasian, Intian upporikkaat kapitalistit ja feodaaliset kartanonherrat, joiden puhemieheksi Nehru on antautunut, asettuvat poikkiteloin oman maansa kansaa vastaan. •Nehru ja hänen takanaan olevat pääomapiirit haluavat terrorin ja sorron avnilla "ehkäistä" demokraattisen hallitusjärjestelmän vakiintumisen ja sosialismin voittokulun Intiassa ja kaikkialla Kaukoidässä. Siksi Nehru ja kumppanit vangitsevat tuhansittain Unionisteja, sosialisteja ja kommunisteja. Siksi Intian johdolla suunnitellaan 'kolmannen tien" kommunistivastaista liittoa Kaukoltaan. ^ -s-^" J a mitä kauemmaksi Nehru tallustelee tätä taantumuksen sitä ehenimäir se" oli muistutus kuolevaisuudesta "kolmannen tien työväenhallitukselle". Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet lausuu m m seuraavaa: "Mikäli el tahdota katsoa totuutta sUmiin, tehdä johtopäätöksiä tapahtuneesta ja avata ovea laajemmalle parlamentaariselle yhteistyölle, on mitä luultavinta, että samanlainen kehäUnssi alkaa uudelleen ezmemmln tai myflhemmin. eikä sen tulosta voida tietää. Sen opetuksen välikysymyskeskustelu on antanut. Kuten l u - ktiisL<»a aikaisemmissa yhteyksissä on korostettu, on olemassa myös tärkeitä ulkopolUttisia tekijöitä. Jotka puhuvat hallituspohjan laajentamisen puolesta." • • * " K a r j a la (kok.). Joka pitää it<;eään siirtoväen äänenkannattajana, .sanoo: "Mutta vaikka hallitus sialkln luottamuslauseen, sen tuskin kannattaa siltä pahasti ylpeillä. Asla. Jonka ympärillä välikjrsymyskeskustelu pääasiallisesti Ulkkui, Oli seto laatuinen, että sen selvlttämlnsn edellyttää h a l litukselle laveampaa pohjaa kuin n y - k>'inen. Jos suureksi palsutetasta välikysymyskeskustelusta kuoritaan pois kalklci poliittinen vaahto, saadaan tulokseksi, ainakin se. että maatalousväestön aseman parantamiseen on valUovallan kiinnitettävä entistä suurempi huomio. Mutta tämä voinea tuskin onnistua Faererholinin hallitukselle." . * * * Vapaa Saha (skdl) kirjoittaa mm. seuraavaa: Pagerholmhi halllttiksen ellen illan suussa eduskunnassa saamaa "luottamuslausetta" yol tuskin nimittää edes Pyrhoksen voitoksi. Lähes puolitoista vuorokautta miltei herkeämättä Jatkunut keskustelu — 77 puheenvuoroa! — Jo sinänsä el suinkaan k u vastanut erikoista luottamusta. Ss päättyi sattumanvaraiseen tulokseen, jonka loppunumeroidfen oikeellisuudestakaan eduskunta ei päässyt yksimielisyyteen. Nipin napin saatu luottamuslause onkin vain muodollinen. Asiallisesti hallitus sai selvän epäluottamuslauseen. Hallituksen kannattajain Joukossa oli sen 10 omaa Jäsentä, ja toisaalta sairaus esti ainakin kolmen vasUpuolen edustajan olemasta saapuvilla, minkä lisäksi eduskunnan maalaislUttolainen puhemies el voinut äänestää. Hallituksen kannattajia ei istunnosta missään tapauksessa ollut poissa kahta enempää. Jos siis eduskunta olisi ollut koolla täy.sl-lukulsena niin tuloksena olLsl ollut muodollinenkin epäluottamuslause. Tämä on muistettava lähdettäessä an-lolmaan asioittemme vastalta hoitoa. Kansandemokraattien taholta esitettiin selvästi maamme nykyinen seka valtiollinen että taloudellisen tilanne. VastaansanomattomasU osoitettiin, miten ne kuulurat yhteen. Toista ei voida hoitaa ellei se saimiattomastl liity toiseen. Työttömyys on maassa hoidettava 4a ''ulkomaankauppa e l - ^•ytettävä Ja suunnattava nykyistä huomattavasti enemmän Itä-Euroo-pan talouspulista vapaisiin maihin. Mutta tätä ei voida saada kohdalleen nykyisen poliittisen suunnan maassa jatkuessa. Sitä on siis muutettava. Muulla keinoin ei palkkatyöläisten ja pienvlljelij&väestön nykyistä aseman voida korjata. Tämän vaatimuksen takana SKDL tulee pysymään e n tistä enemmän eilisen keskustelun jälkeenkin, koska muuta tietä ei ole Tilapäiset hätäaputyöt ja muut pinta-silaukset cl%-ät meitä voi auttaa ylel-earlea" peraviäannot ja Arvi I. H e i nosen kirjoittama ja Torontossa painettu teos "Pinnt-^h Friend^ i n CSt-nada", Kixmpaakaan kirjaa e l oQut entuudestaan arkistossa ja olivat erittäin terverulleet. _ . Mr. j a nvs, Ali Saari Fo.-t VVJlliam; -Vapauden Soihtu IV" vuodelta 1621. Se oli terveiuJlut kak-soLskappalselcsI olvumennen sanoen ei arkistoäsamme ole vielä 'Vapauden Soihtua" I j a I II ja muitaltln on vain yksi kappale, edel-lämiiinittua poikketista lukuunottamatta. ^ Mr. Jack Liinamaa, Box 496, Vai d'Or, Que: 6 kpl. "Metsätyöläisen" ja "Maa- j a metsätyöläiäen" numerolta ja 5 kpl. Canadan .suomalaisten vaj)- pujulkaLsuja, joLsta noin puolet-oli cellai-sia, joita arkLijtossa e: ollut,entuudestaan. Mr. Victor Saari, Lockerby. Ont.: Hijoppi RotilaLsen "Agitaattori Räy-hä. syy. Juttuja 2'. K i r j a oli tervetullut kaksoiskappaleeksi. ' Mrs. Mari John.son, Beaver Lake: Aku Päiviön "Kuohuvat Virrat", Kaapro Jääskeläisen "Totta toinen -puoÄi" j a "'Työkan-san kalenteri 1913" sekä muita arvokkaita lähdekirjoja. Edellämainitut kolme teosta olivat erittäin tervetulleet. .sillä ensinmainittua ei arkLstossa ollut entuudestaan ja toiset kaksi Wvitaan kak.solskap-palellvsi. Mrs. Hilma Wuori, South Porcu-plne: Kaapro Jää.skeläl.son "Totta toinen puoli", joka oli tervetullut kaksoiskappaleeksi. , Mtdstoaaiutifisaan Barttits^j sene, impetlalfstlstea sotien rcMfceaHe' vastustejali^. Maxim Gorki kirjoitti: -Sellaisten miesten kuin Henri B a r - bussen kqolinpfilvä on vasta alkua heidän työnsä vallankumouksellieen merkityksen laajenemiselle ja jtyvto- Mielenhäiriössä oieva mies teki veritöitä Westonin sairaalassa Toronto. — Äkillisen mielenhäiriön tilaani joutunut We.stonin tuberkuloosisairaalassa työssä oleva 58-vuptias Samuel Care haavoitti tiistaina sal-raalian erästä sairaanhoitajatarta, siivoojaa ja erästä potilasta. Gare hyökkäsi .siivoojan mrs, M a - niie McLennonin kimppuun rakennuksen kellarissa ja vHlsi naisen.jSel-kään partaveitsellä pitkän haaran. Sen Jälkeen Care meni rakennuksen toiseen kerrokseen, jossa hän ryhtyi hakkaamaan erästä nimeämätöntä nalspotila.sta pyssynperällä. Samassa huoneessa ollut sairaanhoitajatar miss Elinor Cavanough riensi hätään, jolloin Care isluhäntä puukolla useita kertoja rintaan. Lopulta Care lifkitsi itsen.sä käymälään, joäta palkalle hälytetyt poliisit hänet pidättivät. C a re yritti tehdä itsemurhan leikkaa-mala haavan ranteisiinsa ja kurk-kuun. sa. Hänen (Siansa sanotaan olevan hyvin vakavan. Mrs. McLennon kuoli ke.skiviikkona .sairaala.ssa. Kommunistit saivat taas enemmistön San Marinon va^aleissa Rooma. — Kommunistit saivat enemistön San Marinon pienessä tasavallassa Juuri suoritetuissa vaaleissa. Edelliset vaalit suoritettiin 4 vuotta sitten. Tasavalta on 38 neliömailin suuruinen ja se sijaitsee Italiassa, Mount Titanon rinteellä. tymiselle." j Himä sanat oinat yhtä hyvin sovellettavissa Gcrklin itaeensä- Goiki kua^ vuoima 1936, mtitta hSzien kuolemattomien tt&UiMeiaa. vs^kattu käy vuosi >Tiodfclta yhä voimflkKanmmakgl. Ne kiihkeät artikkelit J& puheet, joissa Gorki armottomasti paljasti imperialismin veriset aikejst, tehoavat erikoisen voimakkaina tänä päivänä, kun naamarinsa riisuneet amerikkalaiset ja länsi-ettfotqjpalaiset sodanlietsojat avoimesti,kutsuvat aseistettuun hyökkäykseen Neuvostoliittoa ja kansandemokraattisia maita vastaan- Neuvostoliiton ja muiden maiden lehtien palstoilla julkaisemissaan k i r joituksissa tai kansainvälisten kongressien puhujalavoina esiintyessään Gorki aina antoi tukensa sodanvastaiselle liikkeelle kapitalistissa maissa. Kirjoituksissaan Ja puheftsaan, joista huokui .suuttimius Ja levottomuus i h miskunnan kohtalosta, tämä suuri k i r jailija Ja humanisti moneen kertaan palja.stl kapitalistisen maailman h i l littömän sotaan valmistautumisen. "Sota on kapitalisteille edullista". Gorki kirjoitti, "he myyvät aseita ja rikastuvat työläisten verestä . . . K a pitalistien ei käy sääUksi tuhota vielä paria kolmeakymmentä miljoonaa työläistä ja talonpoikaa.'.' Ranskalaisen alkakatjslehden ^Vun" toimitus pyysi vuonna 1931 Gorkilta haastattelua. Ensimmäiseen kj-symyk-seen "Onko syytä pelätä vielä yhtä sotaa" Gorki kirjoitti vastaukseksi: "Euroopan hallitukset kuluttavat suunnattomia siunmia kansan varoista aseistautumiseen. Timnettua on, etteivät panssarilaivat, vedenalaiset, hyökkäysvaunut Ja muut senkaltaiset ole olemassa mitään rauhanomaisia tarkoituksia varten." Väistämättömän sodan sylt^ koskevaan kysymykseen Gorki vastasi s a massa haastattelulausunnossaan: "Pe-russj- ynä on pidettävä sitä seikkaa, että on olemassa kapitalisteja, ihmisiä, joissa voitonhimo oh 'saanut .sairauden luonteen .• . . Kansojen .elämää ohjaavat ihmiset. Jotka ovat k o konaan menettäneet Järkensä. -Ja on aivan selvää, että h i i n kauan kuin kansojen elämä Ja tahto on tällaisten ihmisten vallassa, sodat ovat väistämättömiä." . Sodanvaarästa Oorkl on kirjoittanut Ja sanonut: ''Neuvostoliiton ulkopuolella olevaa- maailmaa komentavat kapitalistit, yhteislninnaHe vaaralliset ihmiset, jotka valmistelevat- uutta m a a l i manteurastusta.. Kapitalistit ovat rosvojen ja murhamiesten kan-salnvälhien^ järjestö •( , • K a i k k i menneisyyden < rikokset t>vat mitättömiä siihen verrattuna, mitä meidän päiviemme kapitalistit tekevät." Samassa yhteydessä Gorki selitti, että kapitalisteja yllyttää rikolliseen sotaan paitsi heidän väsymätön rikas-tumisenhalunsa myöskin kauhistuttava pelko, jonka Neuvostoliitto, tämä maa. Joka ikiajoiksi on vapautunut kapitalistisesta riippuvaisuudesta, ja orjtmdesta, on heissä herättänyt. Gorki kehoitti myös työtätekeviä Bari»!fc^jv«t1rfvääreitä, konekivääTeitä ja tyk-< k e ^ oman päänsä' menoksi- Kapitalistit eivät itse-lähde sotaan Neuvostoliittoa vastaan: jos he päättävät ryhtyä sotaan, > he lähettävät kuok-mankentille omia työläisiään ja talon-poikiaan sStä cy^aiää Ja talonpoikia vaataan. J o t k a ovat bfivittäneet kapitalismin omasa maassaan. Jokainen kapitalistien eoia,> ön työväenluokan murhaamista." El<*tm.ssa 1932 Amsterdamissa c li koolla karxsainvälinen sodanvastainen kongressi Neuvostoliiton valtuusktm-taa, jopka Jf^tajäksi oli nimitetty Gorki, ei Hollannin hallitus päästänyt kongretfiin. Gorki joutui näin koko maailmassa harkitsemaan kapitalistien kavalia j a rikollisia aikeita: "Euroopan ja Amerikan työläisten pistäisi ymmärtää, että sotateollsuuden kainen asia on tmnun laillinen asiani, alalla työskennellessään he valmista-' minun velvollisuuteni." ollen lähettämään kongressin valtuutetuille vain "Puheen, jota ei pidetty". Tämän ptiheensa lopussa G o r k i sanoo: "Kääntyessäni kaikkien maiden pro» letariaatln puoleen (ja yhdistäessäni "proletariaatti"-käsltteeseen myöskin rehellisesti ajattelevat henkisen työn tekijät) toivoisin näiden proletaarien mahdollisimman, pian ymmärtävän, että Jokalnai kapitalistien sota on sotaa työläisiä Vastaan, työtätekevää kansaa vastaan, kulttuuria vastaan. Ja tämän ynunärrettyään pormistavan kaikkensa, käyttävän kaikki voimansa järjestääkseen viimeisen ja ratlcaise-van taistelun luokkavihoUista vastaan, joka hävittää fyysillisen ja henkisen työn tekijäin vuosisatoja kestäneiden ponnistusten tuloksena luodun kulttuurin." . . . ., RaJoittimiatta. maailman työtätekeville osoitettuihin kiihkeisiin kehoi-tuksiin Gorki esitti myös yksityiskohtaisen ohjelma» aktlivisest£( taistalus. ta sodanvalmisteluja vastaan. Hän osoitti myös.. eqtUcä ratkaiseva osuus on Icaikkien maiden proletariaatilla taistelussa sodanlietsojia vastaan. Järkyttävässä vetoomuksessaan "Työläl-älle Ja tatonpojllle" hän lausui v a kuuttavasti: • "Te kykenettp,estämään sodan. Te' ja kaikki ne ihmiset, Jotka vielä pystyvät ymmärtämään uuden sodan järjettömyyden ja rikollisuuden, voitte antaa seikkamjoille iskun. TeUlä on siihen kaikki ?kemot käytettävissänne." ?^fettä sodanlietsojien ;tles provosoida sota I. mutta hän oli ihiutettu 'Siitä, *ttä heitä tässä tapauksessa odotti väistämätön tappio j a romahdus. Hän oli varma Neuvostoliiton voitosta. Takeena tästä voitosta, häh sanoi, on mahtava Punainen ariheija. Jota elähdytti'Ja ^ t a J<*tf Staili». nerokas strategi. Kuulidsiassa artikkelissaan "Ellei vihollinen antaudu niin se tuhotaan" Gorki k i r j o i t t i : ' " J o Jcerran on Punaisen armeijan mahtava voima voittoisasti kestänj*t täaailman kapitalismin rynnistyksen,'^ Vaikka se silloin oli aseeton, nälkäinen ja alaston. Nyt meidän Punainen armeijamme ön sellaisten sotilaiden' armeija, joista jokainen tietää hyvlB, minkä puolesta hän tided tappelemaan." Toisen maailmansodan • lopputulos osoitti, kuinlca oikeassa Gorki o l i . Gorki halusi it^e osallistua ratkaisevaan aseeliiseeh otteluun maailman kapitalismin kanssa. Vuoima 1929 hän kh-joittl: "Jdä puhkeaa sota sitä luokkaa vastaan, jonka voimilla minä elän Ja teen työtä, minäkhi lähden rivimle-henä sen armeijaan. En lähde sen tähden, että tiedän juuri sen voittavan, vaan siksi, että Neuvostoliiton työväenluokan suuri ja oikeudenmu- Natnä suuren kJ^rjailijatt miehekkäät sanat innostavat Ja nostattavat taisteluun sodanlietsojia vastaan jokaisen, jolle vapaus on kallis, joka vihaa k a pitalistista orjuutta ja raakalaisuutta" Görkl eli j a teki työtä "kaikkien työtätekevien iloksi, työvfiailuekan v i hollisten kauhtÄst", oh Stalin ««nnmit. Vielä kuolemansa jälkeenkin G<^ld sjtytiää kudemattomfesa toek.siB.saan ja unohtumattomissa keboituksissaan kailckien rehellisten ihmisten-'sydämissä vihaa verisiä imperialisteja, i h - rp<gfeiinnan vannoutimeita vihollisia kohtaan- Gor'<dn, nerokkaan taiteilijan ja v a l lankumoustaistelijan vzdo^ -muisto elähdyttää työtätekeviä koko maailmassa taisteluun uuden maailmansodan järjestäjiä Ja sytyttäjiä vastaaiu Poika pidäletlf^ isän kuoleman johdosta New C a r l i a . Qne — AzUdas P o i - rierf 24-vuotias mies on pidätetty täällä 60-vuotiaan isänsä Adelard Poirierin kuoleman johdosta. Poliisien lausunnon mukaan olivat Pohie-rit ja eräs kolmas mies. jotka asuvat Cullans Brookissa, olleet käymässä New Carlislessa tiistaina j a juopotelleet matkalla. Sen jälkeen löy-dettUn vanhempi Poirier kuolleena j a häntä sanotaan hakatun pokasahalla. rin Vaneonver, B . ' C . - - Touhussa ät4 altaan oltu täällfi talvisessa lännessäk i n vaikka kaikista puuhista ei tofe maailmalle ilmoitetuksi. CSJ:n »äkl. Iäisen osaston Naistehkerho on ollat kovasti touhussa jo pitemmän aikaa, sillä järjestelyn alla on ollut Kansain-^ i välisen Naisteni^än vietto. Kyt ' voimmekin ilmoittaa, etta tämä arvokas tilaisuus, Clinton-haalilla sunnuntaina, tk. 13 p:nä. k l o 5 ip. Sidlä Atenan hallituksen joukot ovat taas "voittaneet" Atena. — K r e i k a n armeijan taholta ilmoitetaan, että hallituksen joukot ovat "aiheuttaneet raskaitff-menetyksiä" sille sissijoukolle, jota vastaan ne hyökkäsivät eräällä maantiellä eteläisessä keski-Kreikassa. 210 sissiä U - moitetaan joutuneen vangilpi tai a n tautuneen ja monet saivat siumansa. Gorki o? oimistuisl kd Neuvostoliit,,^ myös s^^^i:' — Tiibettilälsten vetojuhta Y a k - härkä on niin paksunahkainen, ettei se välitä piiskan lyörmistä ja siitä .syystä ajaja hakkaa sitä kivellä saadakseen sen nopeammin kävelemään. tulee o l m a a n hy^'ä Ja monipuolinen' ohjelma, soittoa, laulua, runo j-m. ja meillä oli sellainen onni, että sainane plihujaksi tunnetun työläisnaisten johtajan mrs. Dorise Nielsenin, jfe. Nielsen on j u u r i palanut Euroopasta Kansainvälisestä Naisten Huhankca:. ferenssista. joten hänellä on vannaaa paljon mielenkiintoista kerrottavaa rauhankysymyksestä, joten jo yksistään kuullakseen tämän puheen, kan-nattaa saapua silloin haalllle. Ihmettelette varmaan, että miksi tämä tilaisuus alkaa klo 5 ip. se oa siksi kun mrs. Nielsenin matkaohjelnu ed€ll3rttää. että hänen on lähdettävä Vancouverista vielä samana iltana kohti Itä-Canadaa. Tässä yhteydetsä haluan Ilmoittaa, että NaLstenkerhomme kokoukset pidetään tästä lähtien joka kuukauden toisena torstaina klo 1 päivällä ja joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 7.30 ip. Tämä järjestely on tehty silcsi, että sellaisetkin naiset, jotka käyvät työssä, voisivat osallistua kerhomme työhön. Iltakokouksesta on ajatus saada olkea seurusteluilta, johon ovat tervetulleita niin naiset kuin miehetidn. Siellä tehdään töitä, peb,- taan seurapelejä ja juodaan kahvikul-taa. sillä eihän se olisi illatsu eikä mikään jos ei kahvia saisi. Pitäkääpä nämä kokousajat mielessänne ja saapukaa silloin joukolla haalille, sillä jos aiomme saada myyjäisistämme kunnolliset niin siinä touhussa saa olla suurempikin Joukko, sillä kuten osastomme kokouksessa kuulimme, tarvitsee haalimme ulkoseinä rappia monen markan edestä. 'Seuraava kerhon kokous on tk. 10 p:nä klo 1 ip. Siellä siis tavataan! — E. N . iinein työväestö tuomitsee imperialismin ja Mamia. ^ALN)—- FiUppiinein työväenjärjestöjen kongressi oh tuominnut kenraali -Carlos P. Romylon sen johdosta, että hän vastaanotti kucniamerkih Kreikan hallitukselta, "iomulo on . FiUppiinein pääedustaja Y k : s s a . •Tyov^äenjärjestöjen kongressi sanoo, että Kreikan nykyinen hallitus, jota johtavat fasiStlgen monarkian jätteet, on tullut kansainvälisesti huonoon maineeseen harjoittamansa terrorin ja sorron takia. Se on lopettanut edistysmieliset liikkeet Ja kansalaisvapaudet, sekä Julistanut uniot laittomiksi ja likvidoinut työväen johtajat. "Se on aivan sopimatonta, että P i - lippilnein päävaltuutettu Y K : s s a ottaa vastaan suosionosoituksia sellaiselta epädemokraattiselta Ja vararik-koiselta hallitukselta, joka on tuomittu oman kansan taholta j a tullut arvottomaksi maailman silmissä", sanottiin lausxmnossa. Luis Taruc. Joka Johti talonpoikais-väestön vastarintaliikettä Japanilaisia vastaan, sanoi että kenraali Romulo i(ätyrit oh imperialismin kätyri. Imperialistit voivat tehdä mitö tahtovat F i lippiineillä, kun niiden täkäläinen,^ nukkehallitus noudattaa täydellisesti | imperialistien määryksiä. | Taruc viittasi K i i n a a n ja sanoi sen I osoittavan "mitä tapahtuu imperia- i listien nukkehallituksille". Hän sa-uoi K i i n a n opetusten toistuvan kaik-kialla, missä turmeltimeet hallitsijat ^ pettävät kansoja, kieltävät kansoilta ^ demokratian, vapauden ja vaurau- » den, sekä käyttävät rautanyrkkiä oi- ^ keuden asemesta. lova K ra Pon i 501 Tä>-.ä- ; 3 . - rrailla iiakuo: ierrar cs-int;, Lär.; rnatka fiUekii bhaiv ibe tai Kali t.ttaen c:o.=tuä paister louika pialais :;~ellair L^et j2 juhliii Hugo juhliss heessa Canad piän k( pialais jcaiisa- |i-atisty >:uude! Itelien perää, työn r ivilla Tl ; Näid lavatU jcakuni Jat ku; puh tee Väen ; jtyötaa! jDsastol CSJ ftäydel jlien o jsiitä s lutöih: o n tur: juhlia, julilap kallise onkin jtelemä kulma; otettav yleisö; tarpeic raisina tava n vä yli] Arvostelee taas Titon toimenpiteitä Bukarest, Romania. — Kominfor-min Bulletinissa on arvosteltu ankarasti Jugoslavian pääministeriä marsalkka Titoa. Bulletiniisa julkaistas-sa artilckelissa sanotaan, että Tito riisuu Jugoslavian aeista vihollisen edes sä tekemällä kauppasopimuksia Britannian kanssa ja tarjoamalla korvausta brittiläisille ja yhdysvaltalaisille, kapitalisteille näiden kansallistetuista omaisuuksista. sc k Kreivi varasti alusvaatekerran Toluo. — Entinen varakreivi Shige-j- uki Ishikawa on pidätetty täällä ja häntä syytetään aliisvaatekerran varkaudesta, mikä oli tapahtunut eräässä yleisessä kylpylässä. Entinen kreivi oli sanonut, että huonot ajat pakottivat hänet varasta-, maan. Palasi Amerikasta ja syytetään murhasta Oulussa ilmcst.vvä Kansan Taihto julkaisi viime kuun loppupuolella seu-> raavan uutisen: Y l i neljäkymmentä' \-uotta sitten tapahtuneen murhan tekijä Joutuu edesvastuuseen AIahärmä.ssä lähiaikoina. Teon suorittaja on tällä hetkellä 70-vuotlas jä palasi viime k e väänä Amerikasta, missä hän ön oleskellut vuodesta 1908 lähtien. Hänen PÄIVÄN PAKINA Siivotkoot ensij^i omat pori-aspäänsä palattuaan kotipitäjäänsä otettiin tä-sen kapltalistLsenniailinanpulan j ä i - J ° unohduksissa ollut x-uonna 1918 leen ollessa käsillä. Mitä haUitus nyt «»uunut murhajuttu uudelleen^ kSsl- ; it*e tekee? Uskooko se eilisen r a t - j kalsim jälkeen todella nauttivansa i Suomen kansan tai edes sen eduskim- < nan liiottamusta? Arveleeko se voi-i vansa eilisen täpärän pelastumisensa i jälkeen voivansa jatkaa toimintaansa telväksi ja sy^-llistä .Antti Syjmimaa-ta on jo asian johdosta kuttlizsteltu ja on hänet nyt passitettu Vaasan lääninvankilaan odottamaan ed3ssäo!e-vaa oikeudenkäv-ntiä. K u n brittiläisen Vickers-yhUön " i n sinöörit" joutuivat niaiaKskmm 11 pnfi 1983 pidätetyksi Neuvostoliitossa v a koilusta, herätti se suurta fauc«nio» kautta maailman. Brittiläiset lehdet riensivät heidän avukseen ja k u n " I n sinöörit" "tutmustivat harjoittaneensa vakoilua Neuvostoliitossa, niin Daily Express kirjoitti v. 1933 marraskuun 20 pnä mm. seuraavaa: "Meidän maanmiehemme kärsivät Vtnäjän vankiloiden kauhuista." Huhtikuuii 17 pnä kirjoitetöin TInaeisissa: "Sma"- ta huolesturijfeta aiheuttaa se mitä tapahtuu nir. 1tfa'eZ>onaIdiHe vatikiläs-sa öikeusisAihnbh-aikan^. Ne^Joillaj dh pitkSaikaiÖieh kokemus tshekan m&hetelmistä ttskovat hänen henkensä olevan' vtfarössa." Lordi Rother-meren Daily Manissa, josta tuli fasisti sir Osnrad Mö^^yn kaxuiattaja sanoi, että OGPU on kuluttanut "uhrinsa" käyttämällä salaista Hibetiläistä rohtoa". K u n brittiläiset «iiEsiBööril- sahrat e r i t t i i n l i e t i t tuomiot j a osa. vaikka ; tcdettiinkin syyllidksi, vapautettiin .^n^ti SyTnimaa cli eriiäsfä h u v i t i - : h e t i ja karkoitettiin maasta niin asia miiik^ln^rmitään olisi tali^h^^^^ ampunut tanista Johan painui hiljaisuuteen. Ainw»staan Lon-hän muöi-aantuu nyt historian lehdiltä häviävän Chiang Kai-shekin kaltaiseksi. O m BLUXIN MVKA.iX -Antton Mattilaa paähSn sillä seurauksella, että tämä kuoli. Teon tehtyään lähti Sy;. liimaa pakosalL^ eikä häntä .Maalaisukko tulee Hielsinkiin ja me- • etsiskelyiltä huclimatta tijvattu. Syy-nee hattumyymäläfin ostaakseen ha-Uimaa oli jo \-uosina 1897—19(« o l e s - ^ - ne t ^ ; kellut Amerikassa ja rikokseh^tehty- i 5 ' t in -aiikä numero?" kysyy myyjä. \ ään hän pakeni sinne laitonta tietä. " Em mä tiera, mutt mull on päärSahgen vaiherikkaan matkan jälkeen sen t&hmi mukanani jotta se voira-! palasi hän viime keväänä takaisin k o - han mitata.** i tikuntaa:isa. don Dispalch julkaisi Englantiin pa lanneen Allah Mohkhousen haastattelun. Hän sanoi kuuhistelusta ja OGPU:sta seuraavaa: "He olivat erittäin hyvift mihuDe ja kohtinillisiä ktmhistduissjt. m - noa tumneet näjrtävSt dteron ensimmäisen tuokah z n i e ^ , jdOca tuhsivat axhmattfnsa. O G f P t l ^ vankila o a v i i meinen sana alallaan, hjrvin puhdas. rauhallinen ja tiyvin järjestetty. Tämä öli ensimmäineu kerta kun minut vän^täin. mugt» olen käynyt englantilaisissa vankiloissa ja voin v a kuuttaa, että O G P U : n vankilat ovat paljon paiiemmat . . . ÖGPU:h virkailijat . . . pitivät hyvää huolta mukavuudestani."* • "Tibetiläisestä rohdosta" ja rääkkäyksistä, sikäli kuin oli kysymyksessä englantilaiset "insinöörit", ei tämän Jälkeen hiiskahdettu sanaakaan. Unkari o h oHul viime päivinä imperialistien sot apn^jagandakoneiston hampaissa. Väitetään, että ihmisiltä on siellä viety kaikenlainen vapaus. Iledetään Kuitenkin, että haoHmätta kardinaali Min<iszentyn tuomiosta, el yhtään kiritkoa ole suljettu siellä. " I n Factissa" joulukuus 20 pnä p a l jastaa sanomalehtimies George Seldes kuinka Unkarista kirjoitettuja liutisia vääristetään Ja iositietoja ei julkaista kapitalistissa lehdissä. Hän kirjoittaa seuraavaa: •TTksi poikkeus oli CBSfa kirjeen-nyt jälkeäkään pahoinpitelystä. K u n miss Lloyd lähetti tästä uutisen niin UJ». ei julkaisstit sitä felkä niitään muutakaan, jotka eivät olleet yhdenmukaisia U . P : n aikaisemmin levittä-mlen juttujen kanssa poliisivaltiosta, tCTTOrismista. täysinäisistä vankiloista, siviilivapauksien kiellosta, joita amerikkalaiset lehdet ovat julkaisseet Unlcarista sen jälkeen ktm Horthyn fasistit ja Hitlerin natsit ajettiin pois maasta . . . " Tämä osoittaa selvästi kuinka i m perialistien prc^gahdÄkonelsto y h - denmukaistuttaa valheiden le\'ittämi-sen ja t u k ^ u t t a a kaiken totimden kansandemokratian maista. - Nyt kapitalistinm propagandakoneisto pauhaa kansandemcAratian maissa ja Neuvistoliitossa muka harjoitettavasta uskonnon vainosta. Y h tään ainoatakaan tosiasiaa ei ole tuotu tämän väitteen tueksi, mutta valheita sitä runsaammin. Tietysti ei paljasteta kuinka esftn. Espanjassa vainotaan protestantteja. Ikäänkuin v a hingossa oli Montreal Daily Starin sisäsivulle*päässyt puikahtamaan H o - mer Bigartin artikkeli, jonka hän oli kirjoittanut P a r i l a palattuaan E s panjasta. Protestanttien vainosta hän kirjoittaa mm. seuraavaa: "Falangistien hallituksen alaisena E^janjan protestantit ovat toisen luokan kansalaisia. He eivät voi olla hallituksen virkailijoina eivätkä koho- Mr. Bigart kirjoittaa, että kun Sevillan arkkipiispa julkaisi paimenkirjeensä, n i i n hän huomautti siinä, jotta kommunismin rinnalla on vieläkin peloitta vampi vihollinen viitaten protes-tantteihto. Tämän jälkeen sattui useita väkivaltaisuuksia protestantteja vastaan eri osissa Espanjaa. Barcelonassa hyökkäsi fasistlhulikaaneja baptistikirkkoon jiunalanpalveluksen aikana, ajoivat ihmiset ulos ja varoittivat heitä palaamasta takaisin. Madridissa fasistit rikkoivat baptistikirkon ikkunat, särkivät urut ja harittivat virsilcirjoja. Samaa kirkkoa on kivitetty jatkuvasti, josta sjT^stä pastori H. Biffen. joka on Britannian alamainen, joutui rakennuttamaan korkean aidan kirkon ympärille. Etelä-Espanjassa Medina del Cam-possa protestantit pitivät salaa hartaushetken^ jonka osaanottajat vangittiin ja tuomittun 1^-2,000 pesetan sakkoihin. K u n mr. Bigart haastatteli pastori Carlos Aranjoa. sanoi viimeksimainittu varovasti: "Me emme voi vaUttaa täällä Madridissa. TSmä on pääkau-väihtaja How£W Smith, joka ei vain ta upseereiksi äleivSt salaa uskonnol-hyljännyt kaikkia aikaisemmin esitet- ; lisiä mielipitei^än. BeläVät Voi j u l - tyjä Iausimt<«}a;'i«an lisäksi esitti to- [kisesti harjoittaa Jrnnalanpalvelusta dirtuksia. ESimfe-kiksi hän ja miss j . . ." .j. Ruth Lloyd United Pressistä ilmoittivat yhtäkkS vierailevansa Andrassy katu 66 sijaitsevassa vankilassa, jossa pitf kiniloha öOa 4JOOO vankia, joita mukk rSäkfitööi* terrörlsoiian ja joi^ den piti xotmehtytnäisillään. He löysivät 19 vankia. Jotka kaikki häyt-tivät hyvinvolvilto Ja joissa ei näky-1 alaismiteeo. Kaikesta tästä huolimatta amerikkalaiset imperiaUsttt v»Triinaa7i SpeU-mannin äänälä huutavat .uskonnon vainosta ka^nsahdämokräattisissa maissa, mutta päitävftt kuinka E ^ i a n - jassa paavin ^ d o l l a kuritetaan nUtä. jotka eivät aI|fStii katolisen kirkon punki ja halUtus el ole halukas loukkaamaan ulkomaalaisia. Mutta maa-kulmissa on toinra-asia. Kahdeksan protestanttien kappelia on suljettu pakkot<HmenpiteeIlä. Tilanne on erittäin paha Galiciassa, Kataloniassa ja Levantissa." Vaikka tällaista törkeää uskonnon 1 vainoa harjoitetaan Eg>anjassa, niin j , monet protestanttisten kirkkojen ylimmät prelaatit ovat siitä vaiti, mutta kiikkuvat paavin kauhtanan He-peissa kun huudetaan kardinaali J Mindszentyn ja toisten maanpetttirif aL-'' puolesta. EOcöhän olisi paras siivota 1 omat porraqäänsä ennenkuin tarkas-, tetaan mitä toisten ihmistoi porraS' päissä oxL — UotL yi Jt a B
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 3, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490303 |
Description
Title | 1949-03-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Gtm 2 Torstaina, maallsk.J p.^~ Thura^y Jylarch 3
MMT. «tb 1917. Aottaoriced
fmbd d M naii t&e Foit
ee weeldbr: T o e s d a y s ,
•ad flBtnrdsyi br Vv»*»
at W, BaSbarr. Ont, Cuasda.
^Mft^T^^^I QQI»
& sakA Sdttflr W. AtaDtf.
Adverttitog ikte» apon «ppMcrtloa
Ctoadana: 1 vk. 6JOO 6 kk.
S.kk. 2J0O
YhOymBolMM: 1 vk. 7 4 0 « kk. 3 ^
S^aaeatA: i vk. 7 M 6 kk. O S
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Arkisto on saanut
VAPAUDEN JA TASA-ABVOX
MAA OS NYT HAKOTIELLÄ
8 S D Oicto. CaOfaniis. — YhdTsval-
U i n la!va£U>n siyilUtyöläinen Loui
sanoi. ettS hän on %-aimonxa Icanssa
Henry Wallac«n kannattaja j a he uskovat
tällä olevan y h t ^ t ä erottaminen
kansaa. — A P : n uutlstleto maallsk
1 pnfi. * • •
TJOLIKlrgYMTSiKESKtJSTELU
SUOMEN LEHDISI^A
K(rfcoomukwn ja 806Ulidemokraatti-
»en puolueen lehdet ovat välikysymyskeskustelun
jälkeen "lohduteUeet" P a -
gerbolmln horjuvaa hallitusta, mutta
yleisenä käsityksenä näyttää olevan.
* Kolme
' Eri puolilta maata on jo saapunut alustavia tietoja huolelii-tmi
tehdyistä valmisteluista vajaan kahden viikon kuluttua
njikavan Vapauden levitysryntäyksen hyväksi. Yhä tiseammalla
jffljirlcaicittmflllfl o» huomioitu aikaisemmissa kampanjoissa saadut
kokemukset, että hyvä alkuvalmistelu on puoli voittoa. Ja
Vapauden levityskampanja saakin tällä kertaa erikoishuomiota
CMakseen sen vuoksi, että nyt on kulunut noin puolitoista vuotta
i^ta jolloin viimeksi joukkotyön muodossa Vapautta levitettiin.
) Vs^auden levityskampanjan valmistuessa on aivan oikein
^ 1. Vapaus edustaa rauhan ohjelmaa Canadan suomalaisten
kttJcuUdessa. Rauhan sanoman levittäjänä Vapaus puhuu ja
tdtoiii kaikkien Canadan suomalaisten — ja koko Canadan kan-
Vin eneiVimiston etujen mukaisesti, sillä sota tarkoittaa meille
KlikiUe yhteisesti ja yksityisesti onnettomuutta, kärsimyksiä ja
ixKäembsL Vain rauhan säilyttämisen avulla voidaan uneksia
pii^eihmasta tulevaisuudesta, lastemme kouluttamisesta ja vau- , , .
' ritfninasta elämästä. Levittämällä Vapautta, levitetään rau- j että nipin napin saatu "luottamuslaji-häö
sanomaa kaikkien maanmiestemme ja Canadan yhteiseksi " "
hyväksi!
J 2. Vapaus on Canadassa ainoa suomenkielinen uutisleliti,
nUlfä'järjestelmällisesti ja tinkimättä toimii ryhmäriitojen,
toriilun jä epäsovun hävittämiseksi, sekä edistyksellisen yhte-Äitejryden
saavuttamiseksi. Levittämällä Vapautta, levitetään
2ki|nta ja qfUstykseen p3rrkivää yhtenäisyyttä maännriiestemme
JpältaiudeBsa! *
3. Vaikka nykyaikana hyvin harvoin kiitetään totuuden
kertojaa, niin Vapaus on edelleenkin niin "vanhanaikainen",
Ktft se uskoo horjumatta totuuden lopulliseen voittoon. Siksi
Vajpatxs kertoo totuuden Marshallin aviin humpuukista, Berlinin
kriisistä, Kiinan tilanteesta, työläisten lakkötaisteluista, farmarien
liikkeistä ja kaikista kulloinkin keskustelun alaisina olevista
seikoista. Levittämällä Vapautta, levitetään tositietoja ja
iiävltetaSn suurpääoman lehtien valheiden savuverhoa!
Siksi pitäisi nyt kaikkialla tehdä hyvät alkuvalmistelut maaliskuun
15 pnä alkavaa levitysryntäystä varten.
Levittäkäämme Vapaus-lehtcä rauhan asian edistämiseksi,
demokraattisen yhtenäisyyden ja kaikkien työtätekevien yhteiseksi
hyväksi!
400 uutta tilausta Vapaudelle ja kaikki.nyt päättyvät tilauk-
- set: hyviiän kuntoon!
Vapaus jokaiseen Canadan suomalaiseen työläis- ja farma-rikotiin!
C 8 J : D Cobaltin jiaenklrjurl Victor s yy^dsten kahdsc viikon aikana
Mtetttoe. tilyttää tanäfin 7 0 vuotta, j Canadan S a o a ^ t e n ArklÄo
Tblvotamnie vanhalle veteraanlUe va- i latoiiia lahjoiiukila j a avus-lotsis
eunvtjosla ja voimia Järjestö- | iu^mniä maan eri osissa.
tyOaä. j jfjjji^ saapunut mm. seuraa^Hta
II - ' ' ' ' r henkmH'^:
iUtlA** -'- - - -a, CSJ;n B.C.n aluesihteeri Frank I f l l u i imiUC S a n O V a i | aolmea. Vancouver-. •-Edistyneiden
c,.^.r,<,T.,fe»^ 'Kalevan Veljien ja S i -
Maxim C M VIBM Dorise Nielsen
: Tid^ko Nehrusta uusi maan vaiva?
4 ' ilntilissa riehuu terrori ja sorto mikä viittaa siihen, että pää-
Iij^L^isteri Pandit Jawaharlal Nehrun edistysmielis3rys kuuluu jo'
I^i«lcÄIie(Äi menneisyyteen, ja että hänestä on kehittymässä
ufiiil.Kauköidän Chiang Kai-shek, joka tällä kertaa yrittää {)ei-
^ l lä todelliset pyrkimyksensä paheellisen "kolmannen tien"
)caapuun.
Entisen edistysmielisyytensä vuoksi aikoinaan brittiläisissä
vankiloissa virunut pääministeri Nehru ilmoitti helmikuun vii-
Ineisenä päivänä, että viimeksikuluheen kymmenen päiviin aion
jälleen vangittu 870 kommunistia ja hän yritti oikeuttaman
joukkomittaisen vangitsemisen sellaisella hataralla
^ töksellä, että kommunistit lietsovat ja suunnittelevat kansallista
rautatietyöläisten lakkoa. Kuinka hatara tämä väite on
se ilmenee^ y h d E ^ ainoasta ajatuskokeesta: Jos Intian rauta-iietyöläiset
olisivat olosuhteisiinsa tyytyväisiä, jos heillä ei olisi
Jnitään vaMtuksia, niin mikään poliittinen puolue ei kykenisi
yetämään heitä lakkoon. YrittäköÖnpä kuka tahansa tällä kerralla
järjestää kansallista rautatietyöläisten lakkoa Canadassa,
hiin häh saa nähdä miten siinä käy, vaikka täkäläistenkin rau-iatietyöläisten
keskuudessa ilmenee vähän tyytymättömyyttä
olosuhteisiinsa! Selvästikin Nehru puhuu pötyä yrittäessään
läkkökysymyksillä ja muilla samanlaisilla seikoilla "oikeifttaa"
poliittisen terrorinsa.
^ Kuinka laajakantoista poliittista terroria Intiassa nyt har*
joitetaan, se ilmenee Intian varapääministeri Sardar Vallabhai
Patelin lausunnosta, jonka mukaan yksinomaan Hyderabadin
valtiossa, minkä Intia äskettäin valtasi haltuunsa, on vangittu
3,932 kommunistia. Vähän toista vuotta kestäneen Kongressi-puoltieen
hallinnan aikana Intian unionistinen liike, maatalous-vien
järjestöt ja kommunistinen puolue ovat joutuneet historiansa
kovimman terrorin ja sorron kohteeksi. Poliisit ovat
ampuneet lakkolaisia ja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia.
Johtavia kommunisteja on mitä epäinhimillisimmällä
tevalla kidutettu ja vielä murhattukin. Ei siis ole ihme, vaikka
# ä l Streetin imperialismin johtava pakinoitsija Walter Lipp-mann
kirjoitti äskettäin:
»• "Nehru on selvästi suurin persoonallisuus Aasiassa." Ja
hfin suositteli Wall Streetin pankkiireille, että niiden pitäisi
"ryhtyä hetikohtaisesti Nehrun kanssa neuvottelemaan koko
Kiinan ja Indonesian kysymyksestä".
Walter Lippmann. hänen arherikkalaiset toimeksiantajansa
ja brittiläiset siirtolaispolitiikan mestarit ovat tulleet vakuuttuneiksi,
että siirtomaakansoja ei voida enää hallitaj"entisellä
tavalla". Imperialistit tarvitsevat avukseen sellaisia "val-tiomiehiä"
kuin on Nehru, joka oman luokkakatsomuksensa
|)erusteella pelkää demokratiaa ja sosialismia omassa maassaan
fa tämän "kummituksen" peloittamana on valmis myj-mään
esikoisoikeutensa vaivaisesta hernerokasta. Vain tämä s'^littää
pääministeri Nehrun nykyiset edesottamiset. Nähtyään, että
Kiinan kansa vapauttaa itsensä ei vain ulkomaisista sortajistaan,
vaan samalla kerta myös kotimaisista miljoneereistä; kä-sittäessään,
että tämä siirtomaakansojen.vapausliike sy\^enee
5ä laajenee kautta Aasian, Intian upporikkaat kapitalistit ja
feodaaliset kartanonherrat, joiden puhemieheksi Nehru on antautunut,
asettuvat poikkiteloin oman maansa kansaa vastaan.
•Nehru ja hänen takanaan olevat pääomapiirit haluavat terrorin
ja sorron avnilla "ehkäistä" demokraattisen hallitusjärjestelmän
vakiintumisen ja sosialismin voittokulun Intiassa ja kaikkialla
Kaukoidässä. Siksi Nehru ja kumppanit vangitsevat tuhansittain
Unionisteja, sosialisteja ja kommunisteja. Siksi Intian
johdolla suunnitellaan 'kolmannen tien" kommunistivastaista
liittoa Kaukoltaan. ^
-s-^" J a mitä kauemmaksi Nehru tallustelee tätä taantumuksen
sitä ehenimäir
se" oli muistutus kuolevaisuudesta
"kolmannen tien työväenhallitukselle".
Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet
lausuu m m seuraavaa:
"Mikäli el tahdota katsoa totuutta
sUmiin, tehdä johtopäätöksiä tapahtuneesta
ja avata ovea laajemmalle
parlamentaariselle yhteistyölle, on
mitä luultavinta, että samanlainen
kehäUnssi alkaa uudelleen ezmemmln
tai myflhemmin. eikä sen tulosta voida
tietää. Sen opetuksen välikysymyskeskustelu
on antanut. Kuten l u -
ktiisL<»a aikaisemmissa yhteyksissä on
korostettu, on olemassa myös tärkeitä
ulkopolUttisia tekijöitä. Jotka puhuvat
hallituspohjan laajentamisen puolesta."
• • *
" K a r j a la (kok.). Joka pitää it<;eään
siirtoväen äänenkannattajana, .sanoo:
"Mutta vaikka hallitus sialkln luottamuslauseen,
sen tuskin kannattaa
siltä pahasti ylpeillä. Asla. Jonka
ympärillä välikjrsymyskeskustelu pääasiallisesti
Ulkkui, Oli seto laatuinen,
että sen selvlttämlnsn edellyttää h a l litukselle
laveampaa pohjaa kuin n y -
k>'inen. Jos suureksi palsutetasta välikysymyskeskustelusta
kuoritaan pois
kalklci poliittinen vaahto, saadaan tulokseksi,
ainakin se. että maatalousväestön
aseman parantamiseen on
valUovallan kiinnitettävä entistä suurempi
huomio. Mutta tämä voinea
tuskin onnistua Faererholinin hallitukselle."
. * * *
Vapaa Saha (skdl) kirjoittaa mm.
seuraavaa:
Pagerholmhi halllttiksen ellen illan
suussa eduskunnassa saamaa "luottamuslausetta"
yol tuskin nimittää edes
Pyrhoksen voitoksi. Lähes puolitoista
vuorokautta miltei herkeämättä
Jatkunut keskustelu — 77 puheenvuoroa!
— Jo sinänsä el suinkaan k u vastanut
erikoista luottamusta. Ss
päättyi sattumanvaraiseen tulokseen,
jonka loppunumeroidfen oikeellisuudestakaan
eduskunta ei päässyt yksimielisyyteen.
Nipin napin saatu luottamuslause
onkin vain muodollinen. Asiallisesti
hallitus sai selvän epäluottamuslauseen.
Hallituksen kannattajain Joukossa
oli sen 10 omaa Jäsentä, ja
toisaalta sairaus esti ainakin kolmen
vasUpuolen edustajan olemasta saapuvilla,
minkä lisäksi eduskunnan
maalaislUttolainen puhemies el voinut
äänestää. Hallituksen kannattajia
ei istunnosta missään tapauksessa
ollut poissa kahta enempää. Jos
siis eduskunta olisi ollut koolla täy.sl-lukulsena
niin tuloksena olLsl ollut
muodollinenkin epäluottamuslause.
Tämä on muistettava lähdettäessä
an-lolmaan asioittemme vastalta hoitoa.
Kansandemokraattien taholta esitettiin
selvästi maamme nykyinen seka
valtiollinen että taloudellisen tilanne.
VastaansanomattomasU osoitettiin,
miten ne kuulurat yhteen. Toista ei
voida hoitaa ellei se saimiattomastl
liity toiseen. Työttömyys on maassa
hoidettava 4a ''ulkomaankauppa e l -
^•ytettävä Ja suunnattava nykyistä
huomattavasti enemmän Itä-Euroo-pan
talouspulista vapaisiin maihin.
Mutta tätä ei voida saada kohdalleen
nykyisen poliittisen suunnan maassa
jatkuessa. Sitä on siis muutettava.
Muulla keinoin ei palkkatyöläisten ja
pienvlljelij&väestön nykyistä aseman
voida korjata. Tämän vaatimuksen
takana SKDL tulee pysymään e n tistä
enemmän eilisen keskustelun jälkeenkin,
koska muuta tietä ei ole
Tilapäiset hätäaputyöt ja muut pinta-silaukset
cl%-ät meitä voi auttaa ylel-earlea"
peraviäannot ja Arvi I. H e i nosen
kirjoittama ja Torontossa painettu
teos "Pinnt-^h Friend^ i n CSt-nada",
Kixmpaakaan kirjaa e l oQut
entuudestaan arkistossa ja olivat erittäin
terverulleet. _ .
Mr. j a nvs, Ali Saari Fo.-t VVJlliam;
-Vapauden Soihtu IV" vuodelta 1621.
Se oli terveiuJlut kak-soLskappalselcsI
olvumennen sanoen ei arkistoäsamme
ole vielä 'Vapauden Soihtua" I j a I II
ja muitaltln on vain yksi kappale, edel-lämiiinittua
poikketista lukuunottamatta.
^
Mr. Jack Liinamaa, Box 496, Vai
d'Or, Que: 6 kpl. "Metsätyöläisen" ja
"Maa- j a metsätyöläiäen" numerolta
ja 5 kpl. Canadan .suomalaisten vaj)-
pujulkaLsuja, joLsta noin puolet-oli
cellai-sia, joita arkLijtossa e: ollut,entuudestaan.
Mr. Victor Saari, Lockerby. Ont.:
Hijoppi RotilaLsen "Agitaattori Räy-hä.
syy. Juttuja 2'. K i r j a oli tervetullut
kaksoiskappaleeksi. '
Mrs. Mari John.son, Beaver Lake:
Aku Päiviön "Kuohuvat Virrat",
Kaapro Jääskeläisen "Totta toinen
-puoÄi" j a "'Työkan-san kalenteri 1913"
sekä muita arvokkaita lähdekirjoja.
Edellämainitut kolme teosta olivat
erittäin tervetulleet. .sillä ensinmainittua
ei arkLstossa ollut entuudestaan
ja toiset kaksi Wvitaan kak.solskap-palellvsi.
Mrs. Hilma Wuori, South Porcu-plne:
Kaapro Jää.skeläl.son "Totta toinen
puoli", joka oli tervetullut kaksoiskappaleeksi.
, Mtdstoaaiutifisaan Barttits^j
sene, impetlalfstlstea sotien rcMfceaHe'
vastustejali^. Maxim Gorki kirjoitti:
-Sellaisten miesten kuin Henri B a r -
bussen kqolinpfilvä on vasta alkua
heidän työnsä vallankumouksellieen
merkityksen laajenemiselle ja jtyvto-
Mielenhäiriössä oieva
mies teki veritöitä
Westonin sairaalassa
Toronto. — Äkillisen mielenhäiriön
tilaani joutunut We.stonin tuberkuloosisairaalassa
työssä oleva 58-vuptias
Samuel Care haavoitti tiistaina sal-raalian
erästä sairaanhoitajatarta, siivoojaa
ja erästä potilasta.
Gare hyökkäsi .siivoojan mrs, M a -
niie McLennonin kimppuun rakennuksen
kellarissa ja vHlsi naisen.jSel-kään
partaveitsellä pitkän haaran.
Sen Jälkeen Care meni rakennuksen
toiseen kerrokseen, jossa hän ryhtyi
hakkaamaan erästä nimeämätöntä
nalspotila.sta pyssynperällä. Samassa
huoneessa ollut sairaanhoitajatar
miss Elinor Cavanough riensi hätään,
jolloin Care isluhäntä puukolla useita
kertoja rintaan. Lopulta Care lifkitsi
itsen.sä käymälään, joäta palkalle hälytetyt
poliisit hänet pidättivät. C a re
yritti tehdä itsemurhan leikkaa-mala
haavan ranteisiinsa ja kurk-kuun.
sa. Hänen (Siansa sanotaan olevan
hyvin vakavan. Mrs. McLennon
kuoli ke.skiviikkona .sairaala.ssa.
Kommunistit saivat
taas enemmistön
San Marinon va^aleissa
Rooma. — Kommunistit saivat
enemistön San Marinon pienessä tasavallassa
Juuri suoritetuissa vaaleissa.
Edelliset vaalit suoritettiin 4 vuotta
sitten.
Tasavalta on 38 neliömailin suuruinen
ja se sijaitsee Italiassa, Mount
Titanon rinteellä.
tymiselle." j
Himä sanat oinat yhtä hyvin sovellettavissa
Gcrklin itaeensä- Goiki
kua^ vuoima 1936, mtitta hSzien kuolemattomien
tt&UiMeiaa. vs^kattu käy
vuosi >Tiodfclta yhä voimflkKanmmakgl.
Ne kiihkeät artikkelit J& puheet, joissa
Gorki armottomasti paljasti imperialismin
veriset aikejst, tehoavat erikoisen
voimakkaina tänä päivänä, kun
naamarinsa riisuneet amerikkalaiset
ja länsi-ettfotqjpalaiset sodanlietsojat
avoimesti,kutsuvat aseistettuun hyökkäykseen
Neuvostoliittoa ja kansandemokraattisia
maita vastaan-
Neuvostoliiton ja muiden maiden
lehtien palstoilla julkaisemissaan k i r joituksissa
tai kansainvälisten kongressien
puhujalavoina esiintyessään
Gorki aina antoi tukensa sodanvastaiselle
liikkeelle kapitalistissa maissa.
Kirjoituksissaan Ja puheftsaan, joista
huokui .suuttimius Ja levottomuus i h miskunnan
kohtalosta, tämä suuri k i r jailija
Ja humanisti moneen kertaan
palja.stl kapitalistisen maailman h i l littömän
sotaan valmistautumisen.
"Sota on kapitalisteille edullista".
Gorki kirjoitti, "he myyvät aseita ja
rikastuvat työläisten verestä . . . K a pitalistien
ei käy sääUksi tuhota vielä
paria kolmeakymmentä miljoonaa
työläistä ja talonpoikaa.'.'
Ranskalaisen alkakatjslehden ^Vun"
toimitus pyysi vuonna 1931 Gorkilta
haastattelua. Ensimmäiseen kj-symyk-seen
"Onko syytä pelätä vielä yhtä
sotaa" Gorki kirjoitti vastaukseksi:
"Euroopan hallitukset kuluttavat
suunnattomia siunmia kansan varoista
aseistautumiseen. Timnettua on,
etteivät panssarilaivat, vedenalaiset,
hyökkäysvaunut Ja muut senkaltaiset
ole olemassa mitään rauhanomaisia
tarkoituksia varten."
Väistämättömän sodan sylt^ koskevaan
kysymykseen Gorki vastasi s a massa
haastattelulausunnossaan: "Pe-russj-
ynä on pidettävä sitä seikkaa,
että on olemassa kapitalisteja, ihmisiä,
joissa voitonhimo oh 'saanut .sairauden
luonteen .• . . Kansojen .elämää
ohjaavat ihmiset. Jotka ovat k o konaan
menettäneet Järkensä. -Ja on
aivan selvää, että h i i n kauan kuin
kansojen elämä Ja tahto on tällaisten
ihmisten vallassa, sodat ovat väistämättömiä."
.
Sodanvaarästa Oorkl on kirjoittanut
Ja sanonut: ''Neuvostoliiton ulkopuolella
olevaa- maailmaa komentavat
kapitalistit, yhteislninnaHe vaaralliset
ihmiset, jotka valmistelevat- uutta
m a a l i manteurastusta.. Kapitalistit
ovat rosvojen ja murhamiesten kan-salnvälhien^
järjestö •( , • K a i k k i menneisyyden
< rikokset t>vat mitättömiä
siihen verrattuna, mitä meidän päiviemme
kapitalistit tekevät."
Samassa yhteydessä Gorki selitti,
että kapitalisteja yllyttää rikolliseen
sotaan paitsi heidän väsymätön rikas-tumisenhalunsa
myöskin kauhistuttava
pelko, jonka Neuvostoliitto, tämä
maa. Joka ikiajoiksi on vapautunut
kapitalistisesta riippuvaisuudesta, ja
orjtmdesta, on heissä herättänyt.
Gorki kehoitti myös työtätekeviä
Bari»!fc^jv«t1rfvääreitä, konekivääTeitä ja tyk-<
k e ^ oman päänsä' menoksi- Kapitalistit
eivät itse-lähde sotaan Neuvostoliittoa
vastaan: jos he päättävät
ryhtyä sotaan, > he lähettävät kuok-mankentille
omia työläisiään ja talon-poikiaan
sStä cy^aiää Ja talonpoikia
vaataan. J o t k a ovat bfivittäneet kapitalismin
omasa maassaan. Jokainen
kapitalistien eoia,> ön työväenluokan
murhaamista."
El<*tm.ssa 1932 Amsterdamissa c li
koolla karxsainvälinen sodanvastainen
kongressi Neuvostoliiton valtuusktm-taa,
jopka Jf^tajäksi oli nimitetty
Gorki, ei Hollannin hallitus päästänyt
kongretfiin. Gorki joutui näin
koko maailmassa harkitsemaan kapitalistien
kavalia j a rikollisia aikeita:
"Euroopan ja Amerikan työläisten pistäisi
ymmärtää, että sotateollsuuden kainen asia on tmnun laillinen asiani,
alalla työskennellessään he valmista-' minun velvollisuuteni."
ollen lähettämään kongressin valtuutetuille
vain "Puheen, jota ei pidetty".
Tämän ptiheensa lopussa G o r k i sanoo:
"Kääntyessäni kaikkien maiden pro»
letariaatln puoleen (ja yhdistäessäni
"proletariaatti"-käsltteeseen myöskin
rehellisesti ajattelevat henkisen työn
tekijät) toivoisin näiden proletaarien
mahdollisimman, pian ymmärtävän,
että Jokalnai kapitalistien sota on sotaa
työläisiä Vastaan, työtätekevää
kansaa vastaan, kulttuuria vastaan. Ja
tämän ynunärrettyään pormistavan
kaikkensa, käyttävän kaikki voimansa
järjestääkseen viimeisen ja ratlcaise-van
taistelun luokkavihoUista vastaan,
joka hävittää fyysillisen ja henkisen
työn tekijäin vuosisatoja kestäneiden
ponnistusten tuloksena luodun kulttuurin."
. . . .,
RaJoittimiatta. maailman työtätekeville
osoitettuihin kiihkeisiin kehoi-tuksiin
Gorki esitti myös yksityiskohtaisen
ohjelma» aktlivisest£( taistalus.
ta sodanvalmisteluja vastaan. Hän
osoitti myös.. eqtUcä ratkaiseva osuus
on Icaikkien maiden proletariaatilla
taistelussa sodanlietsojia vastaan. Järkyttävässä
vetoomuksessaan "Työläl-älle
Ja tatonpojllle" hän lausui v a kuuttavasti:
•
"Te kykenettp,estämään sodan. Te'
ja kaikki ne ihmiset, Jotka vielä pystyvät
ymmärtämään uuden sodan
järjettömyyden ja rikollisuuden, voitte
antaa seikkamjoille iskun. TeUlä
on siihen kaikki ?kemot käytettävissänne."
?^fettä sodanlietsojien
;tles provosoida sota
I. mutta hän oli
ihiutettu 'Siitä, *ttä
heitä tässä tapauksessa odotti väistämätön
tappio j a romahdus. Hän oli
varma Neuvostoliiton voitosta. Takeena
tästä voitosta, häh sanoi, on
mahtava Punainen ariheija. Jota elähdytti'Ja
^ t a J<*tf Staili». nerokas strategi.
Kuulidsiassa artikkelissaan "Ellei
vihollinen antaudu niin se tuhotaan"
Gorki k i r j o i t t i : ' " J o Jcerran on Punaisen
armeijan mahtava voima voittoisasti
kestänj*t täaailman kapitalismin
rynnistyksen,'^ Vaikka se silloin oli
aseeton, nälkäinen ja alaston. Nyt
meidän Punainen armeijamme ön sellaisten
sotilaiden' armeija, joista jokainen
tietää hyvlB, minkä puolesta
hän tided tappelemaan." Toisen
maailmansodan • lopputulos osoitti,
kuinlca oikeassa Gorki o l i .
Gorki halusi it^e osallistua ratkaisevaan
aseeliiseeh otteluun maailman
kapitalismin kanssa. Vuoima 1929 hän
kh-joittl: "Jdä puhkeaa sota sitä luokkaa
vastaan, jonka voimilla minä elän
Ja teen työtä, minäkhi lähden rivimle-henä
sen armeijaan. En lähde sen
tähden, että tiedän juuri sen voittavan,
vaan siksi, että Neuvostoliiton
työväenluokan suuri ja oikeudenmu-
Natnä suuren kJ^rjailijatt miehekkäät
sanat innostavat Ja nostattavat taisteluun
sodanlietsojia vastaan jokaisen,
jolle vapaus on kallis, joka vihaa k a pitalistista
orjuutta ja raakalaisuutta"
Görkl eli j a teki työtä "kaikkien
työtätekevien iloksi, työvfiailuekan v i hollisten
kauhtÄst", oh Stalin ««nnmit.
Vielä kuolemansa jälkeenkin G<^ld
sjtytiää kudemattomfesa toek.siB.saan
ja unohtumattomissa keboituksissaan
kailckien rehellisten ihmisten-'sydämissä
vihaa verisiä imperialisteja, i h -
rp |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-03-02