Vapaus, February 25, 1950

              . iLa;sgg«k^^|jg|||.^ p _ saturday, Feb. 25
iitaZäidiia^ ooispaar Ltd, at ie@f iia
EL J3a«lL W. OtoBd.
AdmtislD^ ntea
CanadasBft: l vfc, 6JQ0 6 tilc &SS
YtadSTBtöSdä»: 1 «li: im o Ktc. 8J80
auBQS^: 1 vk. 7Ai0k&:.4:a
voimistuu
l ^ i ^ J | i ? ^ - S ^ I ^ Ä i l » r i t t i i ä ^ atdmitiedemiestä:kehoittf;;-Britannian-'hallitusta
i^tiuifeii yri^k^ laittomaksi julistamista var-oniiettöinuus
mielitään välttää/kaikki madollinen on teh-
'''^ tay» atomisodan väUtämiseksi'^^
!iwaasBf^jonka^älIeki mm. professori K. E. Peiris, joka
hiallituksen vakuuttuneeksi atomiaseeö
professori J.Rotblät, sir George Tho*
ajaii pntanniah ätomikömissionin johtajana:, prO-SYNTYMÄ^
1
Huomennartk; 26 p:nä täyttää van.
y/mtlxfäiaa. Helsten Ccbaltlsta 81
vuotta. Ylulynune sulCjOlataten J a ys­tävien
onnitteluihin merickipäivän
johdosta!
BamsiTäi päivänä täyttää niuni. Hilda
Ketolaa Stidburysta 5b vöotta; Onnit­telumme
päivän sahfcarllle!
i i
e i
m.
joka
Kathleen Lonsdale, jne.
äföimittediemieäten vetoomus atomisodan välttämiseksi on eri*
esittivät Britannian johtavat atomitutkijät, Jot*
, t , , t>^ ejÄiiicuiavui Heuivat mitä tekevät ja mitä varten he toimivat, mutta
|i§|ÄI|S£;^i5^--smn^ ainoa ;laatuaan,;.. Vapaus on' jatkuvasti"julkaissut
i „5mätaista ja vähemmän tunnetuista yksilöistä; jotka ovat ilmai^
ili||||j3illi^ l i ^ ^ kunnan rauhan asian puolesta. Mainittakoon tässä vielä
t , ^"''O^nen esimerkki lisaa^ Näyttää siltä, että Toronton yliopiston
JMifri «^tep. Vqrsity-lehden toimituskunnan äskettäisen eroamisen syy oli se
^ | | | | | i | ^ K | i ä ! i i ä : ' • kaksi • ilmoitustai'
ftfllllÄisf'öi^ ainehistoa Trumanin vctypomriiia vas-
^ I l l f J : J Ä K t ä he^SjUv^at jo^^^ Oman lukunsa ansaitsisi Brr-
^(^äaliivet<^ hän tulee valituksi, riiin hän pyrkii järjestä"
nj^att kolmen neuvottelun atomisodan välttämisiin Täten
CMfcHitl että rauhaii ja sodan kysymys
^ia iriikä onlähinnä brittiläisen kahsah sydätltä. Tätä
I^Jfl^ttaessa ei ole tietoa xjiirikä verran tämä toryptiolueenvaiiha sota»
rai^ rani&tui tä^ demagogisessa yrityksessään — toivottavasti bäneö
liöBimei^iyten^ mutta se oli varma merkki rauhanliik-ici^
fckaJSfVus^ Britanniassa^
»Tätä.taustaa^vasten katsottuna tulee oikeaan valoonsai myös tieto
s|itäi>'että 600 miljoonaa ihmistä edustava Maailman Rauhankongres»
I '^^i 1,1 > sl 4ikoa ensi kuussa lähettää kansainvälisen edustajiston Yhd^^
l l ^ l p Ä ; täip> Neuvostoliiton, Britannian, Hollannin, ja' Meksikon pariäment-kanssa
Canadan Rauhankorigressi on läheisessä yhteisiyössä,^c
yllämainittujeh niaiden hallituksiiie i j Viiclen vallan neuvottelua kyl­män'
sodan lopettamiseksi, 2) atomipommin pannaan julistamista ja
aseistarilsuMlita' seka 3) sotatoimien lopettamista Viet Namissa, Ma-.
i l i i l l i l Ä | § | | | l | - ? - ; 5 ^ ^ « ^ ^ : kasyU;. j?, yoimistumineh maailmanlaajuisessa mit-p
] talikavassa ja myös Canadassa antaa kaikille rauhan ja demokratian
! ystäville uutta voimaa, innostusta ja itseluottamusta. Mutta se ei
l ^ ^ ^ ^ i f l y K ^ - H ' ^ johtaa omahyväiseen toimettomuuteen olettamalla,.että
i^ftÄliM»ä^^9Ä^ Päinvastoin tulee '
mi \ -ä e n e m Ä s^iOiet^ojätlcU^Ä tappioita: Jä'liiifä
imperialismin toimirtlamahdollisuudet tulevat, sitä
i tekoihlii he Voivat ryhtyä ja sitä läheisemmäksi tulee '
hm
i l
i l»
p i i
Toinen tärkeä seikka ön tämä! Niin suuressa arvossa kuin tiedC"
miföten ja ylMnsä bppineisto työväen*
liike ön sittenkin ratkaiseva tekijä taistelussa rauhan puolesta. Tässä
ole kysjTTiys yksinomaan lukumäärästä, mikä sellaise-
,j luonnollisesti hy\'in tärkeä seikka, vaan ennenkaikkea sitä, että
f; 4 \ työväenluokalla ci ple mitään hyötyä sodista, vaan ainoastaan mene-peräähäntamattomimman
voiman taistelussa rauhan puolesta.
^f^,^,^i^..j~^,y : Ra Missään tapauksessa
1 ^ s a a evätä riveistään yhtään ainoata rauhan kanhattajaa
huolimatta siitä minkälaiseen yhteiskuntapiiriin hän'kuuluu. Mutta
' työväienliikkeen täytyy muodostaa rauhanliikkeen horjumattoman
johtuu, että ns. pikkuihmisten ja heidän järjestö-rauhan
hyväksi on ratkaisevan tärkeätä.
,, . , Ei'siis pidä ajatella, että taistelu rauhan puolesta kuuluu oppineis-
. I tblie, professoreille, lääkäreille, papeille jne. Tietysti se on heidänkin
I asiamsa, mutta ennenkaikkea työväki tar\'itsee rauhaa. Siksi pitäisi
toimia- entistä päättävämmin nimien keräämiseksi rauhan adressiin.
Siksi pitäisi osallistua paikallisten rauhanjärjestöjen toimintaan ja mie-ijjiV.
letiösoittiksiin. Siksi pitäisi osallistua toukokuussa Torontossa pidet-
I tävään Canadan Rauhankongressin toiseen kongressiin.
ISK^^.;: • ^.'^''^^-'^ .' • oOo- •
Sv' 'ti;:
i
mmm
PSP
•tali
im
mmmm-,
Jokin aika sitten korostettiin lehdessämme, että Canadan kaivos­miehet'eivät
ole myytävänä. ^^^^ merkkejä siitä, että asia on
todella näin.
'Kun terästyöläisten oikeistojohto maksoi CGL: n kassaan ne nienot,
mitkä mainittu järjestö haaskasi Pohjois-Ontarion kaivosmifslen unio-toiminnan
ehkäisemiseksi, arviolta noin $50,000 eli $2 jokaisesta kai-vosiniehestä
kohti, niin se pani silloin kätensä ampiaispesään mistä
^ ^ ^ tulee tuhansia ko-via pistoksia. Kaivosmiehet eivät ensinnäkään ole
yi , tbtiuhect siihen/ että heitä myydään ja ostetaan kuin karjaa. Toiseksi
nikkeKnkarvajat ovat saaneet riittävästi havainto-opetusta siitä mitä
^iij?; I :, "hyvää" hajoittajilla on tarjottavana ~ Pohjois-Ontarion kaivos-yy
, miesten esimerkki peloittaa. Kolmanneksi, ja tätä seikkaa Millardin
j mijehet eivät varmaankaan osanneet ottaa huomioon, on huomioitava
; i • SÖ^^tosiasiai että koko tämän maan unionistinen liike on kuohuksissa
\ \ - . tetästyöläistfenreittaustj'ön johdosta. Koko tämän lilaan unionis
V ; - liike' oh nousemassa taisteluun tätä kannibalismia vastaan missä työ-
5; ? va^nliikkeen nimissä yritetään hajoittaa ja hävittää hy\in järjestynei-
•j - r den työläisten unio.
1^ I . '.Parhaana esimerkkinä Canadan työväenliikkeen riveistä nousevasta
I I ' mj^rskystä terästyöläisten union reittauksia vastaan on United Mihe
• Wöi^ie^^^^ piirin johtajan Silby Barrettin esittä-
Washingtonissa pidetyssä unionsa kokouksessa Barrett
astustaa terästyördisten union reittauksia". Erikoi­l
l a a^^^ muistaaTarnä: CCL on erottanut johdostaan kaikki
««iprogressiivity mutta itse elämä, Mosherin-Conroyn-Millardin klikin
MMik
yfjc terästyöläisten uhioUe.
;Iiomlelellä on myös tenehdittävä Mine,Mill and Snielter Wotkers' ^^^IRS^^ Trailissa, BCissa juuri pidetyn kokouksen kannanottoja. :Mai-
•nlturtkoköukst'n kulku osoiila.!. että kaivo:>i ole
.mm:---
• Uv ilj: .^itiinkokö,
rcpaniikih ja pelon vallassa, vaan vakuuttuneita siitä, että he voivat nyt-reittaajat,'
kuten- oVat aikaisemminkin tehneet, - Mine, Mill Äftll^^;v ; '^äiid Smelter "VVorkers Union Trailin konferenssi 'laati kansallisen oh-
' ^ ' - ' ^ ^ leiman minkä mukaan se pyrkii uusimaan työehtosopimuksensa tänä
SI17C KÄNNATBtÄÄ34
Mutta taistelit ratfliäri'j)uole,?ta oh
va.sta alkuvaiheessa.' Siitä tblee suu­rin
joukkoliike mitä on kaskaan Ca­nadassa
ollut ja sen voitto aiheuttaa
historian suurimman poliittisen tap­pion
mohoppUkapitalismilie — sodan
kasvattajalle. Kaikki merkit viittaa­vat
tähän. Mitä täryltään on se, että
taistelua tehostetaan kaikilla rinta-milia
ja kaikkien työväenjärje-stöjen
toiracJsta. — Leslie Morris, Canadian
rrtibune, "
KOKOMUSTAAKIN
PELOITTAA
Eräs eolsqualainen Vapauden lukija
lähetti toimitukselle Jyväskylässä i l ­mestyvästä
"Keskisuomalaisesta" sak­situn
"Eromanuelin" pakinan Ja hok-sautti>
että antakaahan kansan tie­tää
miten mainittu porvarilehti vah­vistaa
sen mitä SKDLm lehdet Ja
tämä meidän Vapaus-^lehtemme on
"Fagefholmin" työväenhallituksen ai-kaansaannoksista
sanoilut. Siis "Kes­kisuomalaisin"
Emmanuelin nimeen
«euraavaa:
Joulukin on jo mezmyt.
. Ja mikäpä siinä — johan tässä Jo
mielellään ryhtyy, töitä paiskelemaan
parhi kolmen päivän huilaamisen jäl­keen.
Sikäli mikäli on töitä, mita pais-kella.
• • /
Se on näet tämä elämä nyt täällä
Suomessa mennyt niin kummaan sut-kaan,
ettei edes työtä kälkllie työn-halulsiile
r i i t ä . ..
Ja eilen Julkaistiin mm. tässä Kes-kisuomalaisessa
Ilmoitusosastossa Hel­singin
Seurakuntien Huoltokeskuksen
Ilmoitus, jossa varoitetaan työttömiä
ihpfiisiä mhtemästä.työnhakuun Hel­sinkiin
. . . Näin se k u u l u i i : .
"Helsinkiin virtaa nylkisin maaseu­dulta
aina pohjoisimpia seutuja myö­ten
työnhakuun runsaasti nuorta ja
vanhempaa väkeä.. Nämä työnhaki­jat
jjoutuyat'täi^^ vaikeaan
äseniaai^ kosia ~iö^ saa­tavissa;^;
myöskään rakennustöitä.
Ja iriiicä pahinta he jäävit täivasalle,
koska kaikki pommisuojatkin ovat
ylettömän täynnä; 't puhumattakaan
siitä, että täällä saisi asuntoa asiiin-huoneissa.
(Mutta rakennustöitäkään
ei ole — Vapaus!) Ellei siis tänne
aikovalla ole tiedossa asuntoa, johon
hän varmasti pääsee • asumaan, sekä'
varmaa tietoa työstä, el tänne ole
lähdettävä. Kaupungin varatöihin ci
ulkokuntalaisia oteta. Täällä sortuu
varaton tulija kurjuuteen."
Tuntuipa tuota lukiessa kuin siinä
olisi varoitus koko Suomen kan-salle,
el yksin Helsinkiin pyrkiville työnha­kijoille
. . .
Te kuulette Jokaisen puhuvan H-1
pommista Ja siitä on royc? paljcn hir-!
Joitettu. Mutta mikä on totuus? i
Mc emme voi puhua tästä s;llä ta- jiaisiiia laitteilla, "Joka hämmästytti
valla kuin atomiaslalntunHjat puhu-• Jcllasla välineitä :ei ollut
V9t siitä, mutta me -voimme yrcnTär»?^ \ ^ m » ^ maissa. Tällaisia laitoksia
jotain kalkkc-in tärkeintä »Jtä hlirrcn; ^ " ^ ^ ^ ^ tuotetaan deuteriumia
mukana sellaletäkin merkit>ri^i!'st ä I vety^asun atomien kehlttämiseksi.
Jonka monet tiedemiehet .sivuuttavst i Luonnollisesti, yhdessä Neuvoslolil-
Ktiten A-pcmmi H-pömmik!n cn ato-} Johtavan "rauhan. asevoiml«l*
miase; Päinvastoin kuin T^Timan ja | kanssa, on- rohkaisevaa tietää, että
suurin osa. elcsperttejä sanöp mö!]?/^ ^i*^hlngtO'ni^ sotavalmlstelijollla ^
atomin proseisi käyttäinällä vstyä ei | monopolia H-pommiin. Mutta
ole käytännöllinravalh miljornten jh-1 katthfia erehdys melHe Istuutua
raLsten tappamisessa. Vedyn atomi--ia huokailla helpotiiksesta. Koska so-energia
käyttäminen ' räiihantärkoi-zialistinen valta. Joka. tekee työtä iraui
Kirj. ©ysöö Carter
lliKslin oh historiallisesti tärkeä.
Kun 'unssi piutorilijmia; jota käy­tetään
ätömlpommisja, hä-äantuu
atomiprösesslssa, antaa .se riittävästi
voimaa 75,000 kodille koko vuorokau­deksi.
Unssi vetyatomeja. Jota käy­tetään
H-pommlssa. antaa jotakuin­kin
saman määrän voimaa.
Miksi he sitten sanovat, että H -
pommi'on kauheampi ase kuin A-pomml?
Kcska A-pommia (Jcssa käy­tetään
plutoniumin atomeja) ei voi­da
tehdä kilin vissin suuruisiksi. Suu­remmat
"laukeaisivat" itsestään -en­nenkuin
he voitaisiin sijoittaa edes
lentokoneeseen. Tällaista suuruusfa-jaa
ei ele H-pommilla. Se voidaan
tehdä paljon suuremmaksi kuin A-pommi,
mahdollLsesti 10 taifcka 100
kertaa suuremmalcsi. Tämän kokoi­nen
pommi voisi "Icärventää" jökai-sen
ihmisen New Yorkin kokoisessa kau­pungissa".
han puolesta, voi tehdä H-pommeJa
el S2 takaa sitä etteikö H-pommeJa
imtoa Brltahnisan,
läeidän päanemme.
Yhdysvaltain kongressin
Eurooppaan ja
keskuksille helvetin pommin "poltetun
maan" kohtelun. \
H-pcmmi ön Kljoonien dollareiden
ase. jota kymmenet tuhannet työläi­set
eri tsollisauslaitoksissa valmista-
edustaja I vat. Se on kuljetettava lentokoneella.
Poage on luvannut, että Amerikka tu- ] Helvetinpommia ei .voida heittää en
iee käyttämään tätä kauheata asetta . puolill; maailmaa ilman laajempaa
•^Iken hävittämiseksi" Euroopassa ja
Britahniassia. Poage el maininnut
Canadaa. Mutta se mitä nykyään
tapahtuu m e ä ä n ariäittässa on osoi­tus
siitä mitä tulee tapahtumaan Ca-nadalle
iiudersä' scdassa. Ylimieliset
Jänklt' niiehittävät mieldäh vuoriäinme
ja p6mmIttäVa|^' meicKh Jokiamme
koepcKnmeiliäV'' mutta huomenna ne
suiajnltUlevat antaa nueidän tärkeille
isnsäid kannatusta, niin sisä- kuin
ulkopuolallakin Amerikkaa.
•POiÖn-PANNAAK;'
Tälä H-pcnätii merkitsee CshaäaHe:
Meidän Hraniuininim» menee näihin
pommeihin. H-pöÄmin sydämessä oii
leima ''Made in Camada"..
H-pomini todellakin vaatii pommin
pannaan julistamista.
•SITÄ-
^ ja $01 leii
SODANLIETSOJAT OVAT
"MIELIPUOLIA", I8XDUFFY
Puhuessaan Londonissa, Ontariossa,
Canadan Rauhankongressin järjestä­mässä
tilaisuuden, timnettu yhdysval­talainen
katolinen paiipl, Isä Duffy
lausui:
"Syy miksi niinä olen kiintynyt rau­haan
oh se kun minä, olen Rauhan
Ruhtlhäan pappi. Mihiit on vihitty
siihen. Jos en sitä tekisi, silloin en
olisi rehellinen Jeesukselle, joka sanoi
"siunattuja ovat rauhan tekijät sillä
heitä sanotaan Jumalan lapsiksi' . ..
Louis Johnson, Yhdysvaltain sotasih-teeri
on valmis lähtemään sotaan,
•lyömään Joe Stalinin helvettiin'.
Mutta pommit kulkevat molempiin
suuntiin. Johnsonin tapaisille miehil­le
pitäisi panna suukapula — heidät
pitäisi eristää. Hänenlaisensa mie­het
ovat murhamiehiä. Achesoh sa­noi,
että ainoa kieli mitä Venäjä ym­märtää
on voirhan kieli. Nämä mie­het
ovat mielipuolia. Minkälainen
moraali on niillä miehillä jos sitä pun­nitaan
katolisen papin näkökulmas­ta?"
— Uutlstleto, Canadian Tribune.
"AURINKOPOMMI"
Nyt kun Amerikka mielettömästi
pyrkii saamaan H-pommlvarastöa hiin
kalicehlaisla naurettavia Juttuja jul­kaistaan
lehdissä. Jotku kirjoittajat
sanovat, että H-pomml on "äurlnko-pomml".
Ei se sellainen ole. Aurinko
mahdollisesti saa voimansa vedyn
ätoomelsta, miitta pitkäaikaisessa pro­sessissa,
joka on kokonaan toisenlai­nen
kuin mitä tiedemiehet käyttävät
maassa. Vissinlainen vedyn kaksin­kertainen
atomi, jota sanotaan "deu­teriumiksi",
on perustana vedyn ato­mienergialle.-
(Olisi parempi niihlttää
tämä uiisl ase D-pommlksl.) Jos voit­te
saada D-atorneja Ja äärettömästi
kuumentaa niitä, niin niissä tapahtuu
atömimuUtos ja'se synnyttää tavatto­masti
energiaa.
Me voimme saada D-atomeja---:.ta-vallisesta'
vedestä. Me voimme myös­kin
kuumentaa niitä sekoittamalla, sitä
Ä-pommln atomien icanssa. A-pomm),
"laukaisee" D-atbmlt. . iiii ..
Tässä el ole.vielä kaikki. Tiedemie-
•Iftt: tietävät, *ttä he voivat käjfjj^?
plutoniumia jä p-atimteja: -yh^essä^
metallin/. Jota sanotaan - lithiumlksi,
kanssa Ja siten synnytty, tavattomasti
energiaa. He myöskin yölvat käyttää'
runsaasti saatavissa olevaa metallia,
jota sanotaan berylliumiksi..-He vpi-vat
käyttää niinikään halpaa bororiia
Tolsin • sanoen, käyttämällä pluto­niumia,:
D-atome ja ja- vissejä metal­leja,
me voimme icehlttää suunnatto­man
määrän' atomienergiaa. Täihä
merkitsee julmia murhia, jos sota tu­lee.
Mutta jos rauha voitetaan, .nUn
se merkitsee atomialkakautta, \Joka
tuo hyvinvoinnin sosialistissa maissa
sellaisessa mitassa, että se saattaa ih­misen
mlellkijvltuksen horjumaan.
Punakaartilaisten yhdis­tys
ryhtyy sorakuoppieh
kunnostamiseen
Toronto. — Ent. punakaartilaisten
palkallinen komitea on saanut Hel­singistä
kirjeen Entiset Punakaarti­laiset-
nimiseltä yhdlstykseUäV joka
kiittää täältä lähetetyistä kirjeistä ja
lähetyksistä. "Kun pidimme luokka­sodan
32-vuotlsen mulstbjuhlah, tar­josimme
silloin noin 500 punakaarti­laiselle
pullakahvit", sanotaan kirr
jeessä.
Yhdistyksen sihteeri Edla Peltola
(os: Vihernlemenk. 3, A. 22, Helsinki)
kertoo, että iiyt kun Santaliaminan'
joukkohaudat on kunnostettu, "on
meillä nyt käynnissä rahankeräys, et­tä
saadaan Tammisaaren 'sorakuo­pat'
kuntoon ja patsas päälle."
RAUHANTARKOITUKSEEN
KÄYTTÄMINEN
Tähän saakka Amerikan nionopolis-tlt,
sotilaallisen Jcontrollin kaiitta,
ovat pysäyttäneet vetyenergian kehit-»
tämisen koska he pelkäävät, että se
saattaa kapitalistisen ekonomian l u ­histumaan
ja koska he, ylemmyyden
tyhmyydessään, luulivat ettei Neuvos­toliiton
tiede voi kehittää atomipom­mia
useiden tulevien vuosien aikana.
Nyt he tietävät, niitä on tapahtu­nut.
Menestyvän sosialismin alai­suudessa
on päässyt kauaksi edelle
kapitalismiin kytketystä tieteestä. Ön
olemassa runsaasti viitteitä siitä, että
Neuvostoliitossa mahdollisesti on. ve­tyatomi
voimaa jo sovellutettu käy­täntöön.
Tosiasiassa äskeisissä Neuvostoliiton
atomiräjähdykslssä näytetään käyte­tyn
yetyenergiaa käyttämällä sellaisia
uusia atomiameita kuin plutonium
deuderidea taikka lithium deuderidea.
On hyvin mahdollistä, että Neuvosto-
Uiton tiedemiehet ovat edenneet
atomipommista ja ratkaisseet prol>-
leemin ottamalla atomienergiaa ve­dystä
ilman voimakkaita atomiräjäh-
•dyksiä.
NEUVOSTOLIITON TIEDE
Tästä me näimme kuinka natiret-tavaa
oli puhua n.s. itsetunnustanees-ta
urkkijasta. Fuchsista, joka muka
on antanut Neuvostoliitolle H-pommin
salaisuuksia. Useammat amerikkalai­set
tiedemiehet ovat vuosia sitten ko­rostaneet,
että at-omltiede Neuvosto­liitossa
on paljon edellä siitä mitä se
on Amerikassa taikka Britanniassa.
Langmuir, General Electricln johta"Vin
tiedemies, kolme vuotta sitten antoi
hyvin harkitun lausunnon Neuvosto­liiton
tutkimustyöstä, mutta Ameri­kan
sotilasjohtajat ja senaattorit ei­vät
ottaneet sitä kuuleviin kor\-ilnsa.
-Langmuir, joka oli saanut kutsun,
vieraili useissa Neuvostoliiton lat>pra-torioissa.
Hän näki kuinka laborato­rion
tutkimusosastolla käsiteltiin
juoksevassa tilassa olevaa kaasua sei.
Fort Arthnr. — Touhitssa; ollaan,
vaikka ei ole tuUut paljoa ouiäilmalle
huudeltua. Viimeisessä jtihlakomitean
icökoukkessa ilmeni sellaisia asioita.
Joista on paikallaan pitää sanoisinko
suurta suuta ja saada koko
laulua ja soittoa harrastavat suoma-:
laiset antamaan käytännöllistä apua
valmistelujan toteuttamisesta.
Finaihsslkomiteä esitti kokoiiiksepe
juhlien ohjelmavlhkosen luonnoksen
Näiden riltlnkien mukaan p l t ^ i saa*,
da vihkoseen rutk^^ti yksityisiä onnit-teUJain
nimiä, kaikkien CSJ:n osas­tojen
Ja muiden kulttuuriselle tolmlh-nalle
myötämielisten järjestöjen on-nentoivptukset
ja mahdollisimroan
paljon Juhlille suosiollisten .liikemies-!
ten ilmoituksia. Myöskin vihkosen
luonnollisesti tulee juhlailmoltus ja
juhlakomltean puolesta tervehdys jub-lavieräillei
Jos Joukosta löytyisi sellai­nen
mikä voisi siinä f^dämliti. palhu-vastl
loihtia esiin Juhlien tarkoituk­sen.
Saadaksemme tuon vihtooseh itsen­sä
kannattavalle pohjalle.. koniitiea
esitti yksityisten ja perheiden terveh­dyksen
hinnaksi 25 senttiä jä ilmoi­tuksien
urakkakauppaa koon mukaan.
Pienimmäksi yksltyisilmoituksen hhi-naksl
värteerattiin" ^i!00 llinoituksen
koko oUen palstatuumasta alaspähi.
Finanssikomitealia oli Jo valmiina hi-mienkeräyslistat.
Joita Jo -csa Jaettiin
paikallisesti Ja ulkopuolelle lähetetään
niin pian kun saadaan tarvittavat o<
soitteet; Ennakkolaskujen mukaan f 1"
nanssikomitea arveli saatavan pelter
tyksi vihkosen painokustannukset, toir:
sin sanoen suomalaisten yhteinen Va­pauden
liilte saa jonkun dollarinrkäyt-tövaroja.
Mutta juhlien yhteydessä on monta
rniiuta komiteaa mitkä- vaan kulut­tavat
eikä ole toivoakaan saada,etu­käteen
kulujaan takaisin. Yksi sel­lainen
laitos' oh tämä malhostuskor
mltea. Malncstuskomltea, mikä el öl^
suuruudella pilattu,- oh jotähäti' men­nessä
tehnyt velkaa aivan isoisten ta­valla.
On tilattu iso läjä seinäilmoi-tuksla,
paperia, kuoria Ja jokaiseen
kirjeeseen mönee aina joku sentti.
Postlhallltus on yksi sellainen: laitos
missä ei tunneta kollektiivista vapaata
^Ötä, : ; • V^:
Jos Canadan suomalaiset oikein to­siteolla
alkavat puhaltamaan yhteen
tillleen. Jokainen tekee osaltaan teh­tävänsä,
n i i n ei ole mitään esteitä
etteikö saada Jd etuicäteen peitetyksi
juhlien exmakkovalmisteiujen- kiilut.
Siihen luottaen minä kehoittaisin
kaikkia niitä, ketkä Joutuvat hankki­maan
onnittelunlmlä Ja tarmolla suo­rittamaan
sen. Nimiä iiähkääs pi­täisi
saada 1,500—2,000. Tehkäämme
laskelma. Sanokaamme, että ^ p ä r i
Canadan lähtee 50 reipasta suoma­laista
vetämään nuotaa, niin jokaisen
osalle tulisi: vain 30 onnittelun bank-kimii^
n-.Silloin olisi Jo alin määrä
jMihkittiL„ /Toisilta ehkä Jää vähem­pään,
mutta tpiset taas voivat sen
yUttää. . Minä p^ lupaan
hankkia ainakin 150 onnittelijaa, sii­täkin'
hiMJlimatta vaikka tavallaan
kuulunkin jo kpllttavien Joukkoon.
psastpjen^ä. Järjestöjen onnittelui­hin
nähden minä ehdottaisiir seuraa­vaa:
Alimmaksi onnittelun hinnaksi
asetettaisiin ^JOO ja siitä ylöspäm. Jo­kaisen
osaston omantuimon ja rahai-kukkaron
mukaan ja ettei yksikään
osasto sivuuttaisi asiaa vaikenemisel­la.
Pitää ottoa ;huomicon se tosiasia,
että tidevat'laulu- ja soittpjuhlat ta­vallaan
ovat .ensimmäiset koko Cana­daa
käsittävät-JtUilat, ottaen Port Ar­thurin
maantieteellisten aseman huo­mioon.
Siksipä Juhlien valmisteluun
pitäisi csallistua Malkosäarelta aina
^ebecia myöten. Juhlien hyvin on-hirtumihen
oh^;-^^
dan suomalaiselle väestölle.
- Oäästpt Jä'- toverit! Tämä on en­simmäinen
ja ehkä viimeinenkin koko
maata käsittävä^ vetoomus Juhlien en­nakkovalmistelujen
tukemiseksi ai­neellisesti
j a ä i n a l l a moraalisesti. Ot­takaa
asia .vakavalta kaimalta ja Jos
ejh. osastojenonnittelut eivät sat­tuisi
millilleen :saamaän hihtansa rau­kaista
alaa vihkosessa niin älkää pa­hasti
moittiko.; siltä, Raslcaimman
kuorman Juhlien valmistelussa kai­kessa
tapauksessa kantavat laulajat
Ja-soittajat sekä juhlapaikkaa läheUä
ötevat työmuurahaiset. Jos saadaan
iso- tyytyvätnetti.; juhlayleisö juhliin,
niin se palkitsee, kalkkien ahertamisen
Söön osuuskaupan
kokouksessa jtärkei-tä
asioita
Soo- — pSJ:n täkäläinen osasto
valitsi sääntömääräisessä kokoukses­saan
Arvi Tuumasen edustajakseen
osuuskaupan vucsikokpukseen, joka
pidetään Steeltön haalilla tk. 28 pnä.
Olisi suotavaa, että kaikki osakkeen
omistajat saapuisivat kokoukseen
keskustelemaan kauppaa kpskCfVista
asioista. Olisi hyvä; isolla joukolla
suimniteUa asiat, että ei takana päin
tarvitsisi sanoa, että toisin se pitäisi
olla. Täällä on paljon osakkeen­omistajia,
jotka eiyät käy lojskaan
kaupassa, kokouksissa puhumatta­kaan.
Joka päivä he toivovat, että
kauppa kuolisi yaan turhaa vaivan­näköä
se on sillä kauppa on hyvissä
voinnissa. Palveluskunta on kyllä
huolimatonta mutta kyllä sekin ikor-
Jaantuu kun ehtii. Syy on siinä 3£un
työläiset ovat atoa vasta-alkavia. E i .
hän kukaan ole seppä syiityissään.
.vuosikokouksessa , k e s k u stellaan
näistä kysymyksistä. Muistakaa saa­pua
SteelUm haalille. järjestömme
toivomus oli. että kalkki osakkeen
omistajat tulisivat kokoukseen. — E.L.
MXXÄ «TCUBr
— Minulla oU kerassaan hasaj„j
ni eilen.. löysin sadan d o l S , *
loin junasta ja kysyin kan
tajilta. oliko joka heistä
sen. Kukaan heistä ei ollut
dottanut., ja siksi me i a n ^ T l
miestä myöten..
— Niinpä tietysti, mutta eg&l
huono cnni: ollutkaan.
-^•'Oli kyllär oD^^
•Sun pääsui kotiin, niin hucaajj^
tä se olikin minun cma,sai
*•
RAJUA VALEHTEltJA
Saksan amerilikalaisen sstj
päämaja ilmoittaa, että eräs
•^lainen valheeniimaisija
asiantuntija valehteli häntä
lusteltaessa erään salakulji
yhteydessä niin rajusti, että k:ko'ä
raatti oli tnennä rikki. Mies^,
tetty epäiltynä salakldjattajläi ar
tamisesta näiden tuodessa toii "
sa Saksaan luvatta 50 tonnia
mirUiä'chessa hän on km
naan olleilta henkilöiltä ottama i
juksia vastaan 2,700 dollaria.
RliesbU itse ehdottanut, ettäi
alistettaisiin kokeeseen va
sinlaitteilla ja pidätettiin hav
sa, että hänen pakinansa oli
raässä kojeen, kerrotaan poli
tissa.
Mies pii muuten eräs kolmesta a
rikkaCaisesta mokomien koj(
asiantuntijoista Saksassa.
$1>500,0I
fuotaiirion kehii-l
miseen
tuomitutta intoa:talstäun jatkumiselle
ja^ lujittaa tovetuustimnetta - Idän ja
Lännen välillä^x^LosoJätkä.
TUL:n' ik^tiAiesteii päihi-mestaruuskilpäiiut
nuMtisii ---^•-PainiharrastUksen voi­makkuutta
'TUL:n riveissä todistaa
s^~;toislasiar että' Kuusankoskella tara-mlk.
2iB Jä 29 pnä pidettyihin TULrn
Ikän^eisteh iiainlmestaruuskilpa|lulhih
osallistui kaikkiaan 27 kUpallljaa. Ot-tiäiiitä
oU Iralkklaah 30 j a 23 niistä
lÄättyl seljätj*6een. Eniten oli kil­pailijoita
all^ 73 kilon sarjassa, jonka
meätaniuden voitti M. Tourunen Ää-iiekösken
HuhÄasta.
Canadan Jäaldekko-jöiikkueilSwnnJ^
;ädsink].>:- Ruotsin Jääkiekkoliiton
kautta on Suöiheeh saapunut- tieto,
jbssä Ihhcitetäati; että Canadan maa­joukkue
oh' valmis pelaamaan Suo-lUissäRuötsIhtnatkahisa
yhteydessä.
Supmivieiflillun pitäisi tapahtua hel-mik.
27 p. Jamaalisk- 2 p. välisenä
aikana. • . :ii..
Toronto. Pitäisi. pakista vähän
täältäkm. Talvi tuli tännekin. Ou
kylmä ja lUntä että heikkopäistä hir­vittää.
El siis suotta sänötä että hel-mlkiiu^
se-oh kun helistään
Eihäii. mintin pitänyt: ilmoista pa-:
kista] pn sitä irihuta tärkeäihpää.-M
dän G^akUöromme Finlandia höm--
mallee vähän yhtä ja toi^a. Meillä
oli oikein oimlstunut pälvällistilalsuus
tk. 19 pnä. Kyllä emännät olivatkin
laittaneet' parastaan. Oli niin monta
eri lajia ruokaa, että silmät tahtoivat
seota. El oikein tietänyt mistä olisi
alkanut Ja. ruokailijoita oli paljon.
Pyydän täten lausua kiitokset kalkille
lahjoittajille ja ruokailijoille^
Nyt on tulossa jotakin uutta. P i ­täkää
siis niielessä, että mr. jamrs.
j ; Hauvonen luottavat huoneustonsa
määlik. 4 pnä pieniä%ahvikekkereitä
varten: Mutta mikä tärkeintä siellä
näytetään myös elolmvla. Kuten eh­kä
muistetaan otti mr, Nelson viime
kesänä paljon kuvia Tarmolasta. Nii­t
ä hän tulee nj^ meille näyttämään.
Se on varmaan mielenkiintoista, sillä
siellä näkee moni itsensäkin, ties vaik­ka
miten On ehkä vielä muitakiu ku­via.
Tulot luovutetaan laulujuhlara-hastoon.
Pitäkää siis mielessä lauantai, maa-lisk.
4 p. kello 8 illala, 25 Brunswick
Avenuella. Sieiiä tavataan. Kiitos
jo näin etukäteen mr. ja mrs. Hauvo-selle.
— L T .
Toronto. — Maiden ja metsien i
nisteri Harold Scott julkaisi
täin suunnitelman, jonka mukaan t
levari kymmenen vuoden aikana l
tettäisiin puolitoista miljoonaa 1
ria Ontarion turlcisrikkauksien ]
misen ja kehittämisen hyväksi i
nitelma edellyttää, että liittovaltio j
maakunta käyttäisivät tarkoiö
$730,000 kumpikin. MtU
myöntämät varat annetaan i
asioiden viraston menoarvioista.
Liittovaltion hallituksen myönij
varat on käytettävä maakunnan i
joislssa osissa; French- ja
jokien pohjois- ja länsipuolella, j
huomattava osa väestöstä, mono t;
hanhet intiaanit mukaan
saäyät toimeehtuipn^
jä kala,sti;l£sestä. ,
Liittovaltion jä maakunnan 1
sopimus edellyttää, että
erikolhen' komitea tutkimaan njl
tä tilanlfietta turkisten tuotanncsaj
esittämääh parannuksia turk
pyyntialueiden hoitoon nähden,
initean jä.senilcsi. on nimitetty
R. . Conn intiaaniasiöiden
Ottawasta, tri-W. J. K. Harknesji
tri C. H. D. Clarke Ontarion:
ja metsien ministeriöstä.
Kuluneiden neljän vuoden aikan»;j
Ontarion tiurkisalueiden hoito >
nyt huomattavalla tavalla ja sen e
leeh edistäminen riippuu siitä
määrin Intiaanien samoinkuin
denkin pyj^äjien alueet saadaan 1
detuksl pyytäjien jatkuvan yh
minnan avulla, sanoi ministeri i
niteimicn johdosta.
"Turkisälueiden . suunnite^
hoitaminen merkitsee jatkuvasti 1
sääntyvää turkisten tuotantoa,
ei ole ainoastaan kysymyksessä >
vien pyytäjien vaan koko ;
tarion väestön etujen multainen", s
noi mr. Scott.
— Kairon asukasluku on • l,31fl
Oma suu jähempanl konf in suuta
kin siirtyä itse asiaan.
Asia on siten, eitä eräs William
Gplding-niniiheh senaattori sanoi vii­me
tiistaina senaatissa, että "canada-laisten
on opittava elämään vähem­mässä
määrin hallituksen harteilla.
Canadan parlamentti jakaantuu,
kahteen osaan, alahuoneeseen-ja-ylä­huoneeseen
(senaattiin.) Kansanb-malnen
alahupneen nlmit}^ on öUut
"kaasutehdas" koska s l ^ ä . päästetään
ilmoille valtavat määrät' kaikenlaa­tuista
propagandaa kansan k ä s l ^ t en
sumuttamiseksi ja harhaanjohtami­seksi.
Senaatista o » myöskin kaiken­laatuisia
pilkkanimiä, vielä enemmän
kuin alahuoneesta. Sattuvin niistä
lienee "rikkaiden miesten klubi" sillä
senaattiin nimitetään tavallisesti van­hoja
rikkaita miehiä.-Jotka ovat teh­neet-
palveluksia vallassaplevalle puo­lueelle
ja jotka palkitaan nimittämäl­lä
heidät elinajakseen senaatin jäse­niksi.
Koska llt)eraaUt ovat olleet
vuoiSnaisiten. että Madaan uusia palkankorotuksia ja lyhempi työviikr
ko sekä lisää maksullisia juhlapäiviä kai\"bismiehiUe..,Tämä on juuri
sitä mitä kaivosmiehet hahm^at, ja kun Millardin miehet jtittävät
hajoittaa heidän rivejään, silloin he sanovat aivan oikeutetusti, että
hajoittajat ovat työnantajain asialla — siis kaivosmiesten vihollisia.
vallassa pitkän alkaa on senaattiin
kertjmyt valtava enemmistö rikkaita
liberaaleja. Konservatiiveja el ole
kuin kourallinen. Siitä syystä tunte­vat
konservatiivit mielen karvautta
puhuessaan senaatista. Se on men­nyt
Jo niin pitkälle, että eräänä päi­vänä
eräs konservatiivi nimitti se­naattia
"rikkaiden Uberaalien ja tyh­jäntoimittajien
kerhoksi".
Koska senaatista on kerran puhc-
^niln pitää vielä palauttaa mieliin se­kin,
että liberaalit ovat lupautuneet
poistamaan senaatin tarpeettomana
jä että konservatiivit ovat znyfiskln
tehneet samanlaatuisia lupauksia,
mutta kaikesta huolimatta senaatti
toimii yhä edelleenkin, eikä ole vih­jaustakaan
tämän demokratian vas­tailen
laitoksen poistamiseksi. Kum­matkin
puoliieet pitävät senaattia
tarpeelUseha laitoksena "kaiken varal­ta*'.
«aSttäa niiättltfä^^ tapahttia s l .
ten. että alahucmc hjrväksyy kansan
painostuksesta jönkim lain. joka olisi
ehkäistävä. • Kiloin' on senaatti tar-peelUneh
'^Ikäistä työtä" varten. Se^
voi pitkittää sellaisen lain käsittelyä
siinä määrin^ e t t ä se ei ehdi tulla ai­kanaan
hyvä^rtyksi tai voi pahind-massa
tapauksessa suoranaisesti hyl­jätä
sen.
Tämän laitoksen jäsenet, anteeksi
kunnianarvöisel jäsenet, kuten se­naattoreita
puhutellaan, saavat 4.O0O
tuhaimen dollarin palkan istuntokau­delta.
Jonka- lisäksi he saavat 2 tu­hannen
doUarin vuotuisen ja verova­paan
kiiluhkirahan. puhumattakaan
vapaista kyydeistä maan kaikilla rau­tateillä
hiin senaattoreille kuin heidän
perheilleeniin. Paljon multa etiii-euuksia
on edellämainittujen lisäksL
Muistuu mieleemme, että kun sodan
aikana oli kysjtnyksessä ala- Ja ylä­huoneen
jäsenten palkkojen korot­taminen
niin aloite siihen tehtiin ylä­huoneessa
"koska alahuoneen jäf^n^t
olivat aciasJa'arempia. Vaikka yin-huoneen
Jäsaiet ovat rikkaita elakr-yaareja
nita kyllä heillä riitti Jul-keuttä
vaatia lisfiä — Valtion liha-paduUla
ollessaan.
Tämän esipuheen Jälkeen voimmc-
Arvoisa senaattori tarkoitti sillä van-huudeneläkkeitä
Ja mUita yhteiskun­nallisen
huollon aloja, eikä lainkaan
senaatin rikkaita jäseniä, jotka saa­vat
monessa tapauksessa 6,000 dollaria
kun pistäytyvät kerran senaatin is­tunnossa
ja menevät sitten kotiin. E i ­kä
se työ ole niin raskasta niillekään,
jotka viipyvät Ottawassa koko istun­tokauden
ajan. Tästä lausimnostä
päättäen näyttää sUtä kuin arvoisan
senaattorin oma suu olisi lähempänä
kuin muiden canadalalsten suut kos­ka
hän ei sanonut kerrassaan mitään
senaatin eläkevaareista, puhumatta­kaan
nyt niistä lukuisista virkaher-roistäi
tuomareista, kenraaleista yni.,'
jotka saavat virassa ollessaan lihavat
palkat ja kulunklrahat — j a virasta
erottua heille maksetaan sitten ylel­liset
eläkkeet.
Herra senaattorin mielestä se on
^ynti kun köyhä kansan ihmiiien saa
kurjan eläkkeen saavutettuaan 70
vuoden iän. Tcsin enemmistö köyhis­tä
cänadalälsista kuolee^ ennenkuin
saavuttavat 70 vuoden eläkeiän. Mut­ta
kun tuomarit, kenraalit yms. eroa­vat
viroistaan Jo 60 vuoden iässä, jopa
sitä ennenkin niin se ei ole "halli­tuksen
harteilla elämistä", ei edes sii^
näkään tapaiiksessa. että heillä olisi
runsaasti omaisuutta, jossa tapauk­sessa
hc clvöt olisi edes eläkkeen tar­peessakaan
koska -v-olsivat tulla ker­ran
omillaan toimeen. Kaikesta 5ino-llmatta
he käsittävät olevansa "oikeur
tettuja" saamaan eläkkeen, eikä ole
vielä kertaakaan kuultu, että Joku r i -
. yksikertaisi
kas haUitiiksen eläkevaari olisi
täytynyt ottamasta vastaan
"kuuluvaa" eläkettään.
Tämä osoittaa perin
tavalla, että tämänlaatuiset
riippuvat kysymyksessä olevien öifi
ten yhteiskunnallisesta asemasta, i
köyhä vanhus tairvitsee eläkkeen.»
sitä varten tarkoin tutkittava täa
"varallisuussuhteensa" ennenkuin t
saada kurjan eläkkeensä. Ja sö
kun hän saa eläkkeensä, on se te
senaattorin käsityksen mukaan "la-tuksen
harteilla elämistä." Mutta
riklcaat saavat senaattorien
eläkkeitä ym. ovat he siihen
tettuja" eikä tule kysymyl
minkäählaatuiset vara
tutkhnukset. eikä heidän väitetä
vän "haUitukssn harteilla'\ _
Kun maan lainsäädännössä
tetaan moisia perusteita ja
niin pitäisi kaikille olla ilmeL^^
vää. että sellainen on silkkaa
lainsäädäntöä — kansaa vastaa»
vaUassablevan luokan hyödyksi
huolimatta on yhä edelleen
ihmisiä. Jotka uskovat lain
tomuuteen. ikäänkuin sellainen
Voisi olla mahdollinen sUloJ»
ovat puolueellisia. Kun '
puolueellisen lahi käyttö 00
vallassaolevalle luokalle
henkilöiden käsissä niin
lain käytäntöön sovittamlneniö
lueelliseksi. Siten on se - ^|
kaksia kerroin puolueellista,
kma Ja sen Jälkeen tuiattinÄ«^|
täntöön sovitettuna.
Samanlaisia ovat '^al*—
luokan siveyskisitteetkin. ^^Jt
ole "siveellistä" köyhille cnvaia!» J
vallista rikkaille — kuten
näissä eläkeasioissa. SiUä
aina oma sim lähempänä ^
suu. — Kallo Tterä.
m 3*
TO
m t- mrn^