Vapaus, September 29, 1949

              Btm 2 Torstaina, syysk. 29 p. — Thursday, Sept, 29!
(UBUCTX) — lodQKDdent LTMDOT
Qrg*n of yimdah Caaadtana. B»-
«BbUBhed NoT. 6th 1817. AntJmrlrrrt
M MCODd dass mall bj the Poit
Office Dqiartmeiit, Ottawa. Pub-jybed
thrlce week^: T u e s d a y i ,
Tburadayi aad Satordaya by Vapaus
Publtehlng Cosqiany at 100-103
B m St. W , Bodbuzy. Ont., Canada.
Tekpbooea;
EdttoKla] OCOee
& SuksL Edltor W. Sktasd.
ad(£reB8 Bot OB, Sadbtny»
Advemslsg ratea i9Öm
Trenalatltm free of ebaige.
T Z Z i A U B U I N N A T :
Canadassa: 1 fk. « . 0 0 e kk. jM
8 kk. 3.00
YbdysraSolMa: i vk. 7JOO • kk. S.80
Suomena: 1 vk. 6 kk. 4.26
Mitä muut sanovat I Fagerholmin hallitus pitää täystyölli-
^ ^syyttä ''epänormaalisena" ilitiiönä
Tulevaisuudenkuva usvan peitossa
Calgaryssa juuri pidetty Canadan johtavan unionistisen liik­keen,
Trades and Labor Congressin (TLC) 64. vuosikonventio-
• "m"merkitään Canadan työväenliikkeen historiassa vakavaksi
- • taka-askeleeksi, mikä kuitenkin vältti kaikkein pahimmat sa-lakarit
ja jätti tien avoimeksi korjauksia varten.
Calgaryn kokousta seuranneet rivijäsenet eivät voineet olla
. huomaamatta sitä intoa ja halua millä porvarilehtien kirjeen­vaihtajat
puhuivat ,palstamääriä kaikista "kommunismivas-
- täisistä" puheenvuoroista ja suunnitelmista mitä haravansa
"saivat. Ilman muuta oli silloin selvää, että porvarilehdet pu-huivat
sydämensä kyllyydestä, eli omien toivomustensa kan­nustamina,
samalla yhdistäen sen propagandaan Frank Hallin
johtaman taantumuskoplan hyväksi. Tässä mielessä porvari-
Iditien uutistiedot Calgaryn konventionista muistuttivat hy­vin
paljon jokin aika sitten Torontossa pidettyä rauhankonfe­renssia,
mistä "puolueettomasta" uutispalveluksestaan ennen
kerskuneet porvarilehdet vaikenivat kuin hauta, kunnes pu­hujalavalle
nousi eräs löylynlyömä tai palkattu "edustaja",
„ joka puhui rauhantyötä vastaan. Silloin torontolai.set porvari­lehdet
tekivät tästä sodan lietsojasta suurmiehen ja hänen pu­heestaan
suuren jutun.
Välttyäksemme saamasta liian .synkkää ja toivotonta kuvaa
TLC:n konventionista meidän sietää panna merkille yllämai­nittu
seikka, eli se, että kyllä Calgaryssa tapahtui muutakin,
eikä vain yksinomaan punakauhun lietsontaa. Otettakoon
tässä yhteydessä esille yksi kuvaava esimerkki. Se paljon
puheenaihetta aiheuttanut merimiesunion häpeällinen erqtta-
~ minen kerrottiin kirkuvin otsikoin tapahtuneen siten, että
erottamisSh puolesta annettiin 702 ääntä ja sitä vastaan aino­astaan
77. ääntä. Tosiasia luonnolli.sesti on, kuten tiedetään,
että merimiesunio oli itse eronnut TLC:n jäsenyydestä — tar-
. peettomien riitojen välttämiseksi — ja että yhtenäisyysvoimat
• halusivat välttää suurempaa hajaannusta. Tästä ilmeisesti
; johtui, ettei asiasta tehty "kapinettikysymystä" ja niinpä näh-
; tiin, että 300 yhtenäi-syyskannalla ollutta edustajaa pidättyi
' äänestämästä samalla kun 77 äänesti erottamispäätöstä vas-taan,
ja sellaiset miehet kuin esimerkiksi Bro. of Railway
V-derks union edustaja W. H. Turple selosti avoimesti kokouk­sessa,
että hänen edustamansa unio oli velvoittanut hänet
! äänestämään merimiesten erottamista vastaan, mutta kun
, Frank Hall on uhannut erottaa hänet (Turpien) toimestaan,
niin hän äänestää merimiesten erottamisen puolesta. Tästä jo
• näkyy, että taantumuksen voitot eivät oileet läheskään niin
'. ylivoimaisia miksi niitä kuvatkin.
.rMutta yliäolevin varauksin on kuitenkin todettava se ikävä
• tosiseikka, että mr. Hallin johtamat taantumusvoimat saivat
; useita huomattavia voittoja ja aiheuttivat sen, että nyt Calga-
. Tyssa pidetyn konventiönin työn tulos on paljon hedelmättö-i
mämpää kuin vuosi sitten Victoriassa pidetyn konventiönin
työ. Torontoläinen torylehti Globe and Mail saikin toimitus-
Zlpälstallaan aiheen todeta, että "täten, vuoden kuluessa, pyörä
i on tehnyt täyden ympyrän" selittäessään, että vuosi sitten
; TLC:n konventioni puolusti Canadan urheita merimiehiä,
j mutta kun A F L . n johto ja muut taantumusvoimat käyttivät
« kaikki ulkoapäin tulleet painostuskeinonsa, niin nyt saatiin
I. TLCin konventioni ottamaan vastakkainen kanta.
Kaiken tämän takana on TLC:n "keskustalaisten" (joita
I priesidentti Bengough edustaa) perääntyminen ja antautumi-j
rien taantumusvoimien painostuksen edessä. Kaikesta tästä
' huolimatta olisi kuitenkin väärin uskoa tai olettaa, että Frank
' Hall ja hänen johtamansa taantumus olisi nyt päässyt täydelli-
1 sesti päämääräänsä. Päinvastoin on asia. Vähänkin läheisem-
; pi asiaan tutustuminen osoittaa, että mr. Bengough ja muut
\ keskustalaiset eivät tunteneet mitään muuta "rakkautta" mr.
\ Hallin johtamaa taantumusta kohtaan, paitsi sen, mihin olivat
1 AFL:n huippujohdon pakoitetuksesta etukäteen suostuneet.
> Tosiasiasisa oli nähtävissä, että Bengoughin (keskustalaisten)
', ja Hallin (oikeistolaisten) välillä oli koko konventiönin ajan
1 ylipääsemätön kuilu kaikissa käytännön kysymyksissä. Tämä
.TtUli hyvin voimakkaasti esiin sääntökysymystä käsiteltäessä.
jolloin oli asiallisesti ratkaistavana se, noudatetaanko järjes-
• tödemokratiaa, vai annetaanko järjestö Hallin ja kump. kä-
* siin; kysymys missä taantumus poltti sormensa. Tämä tuli
l esiin myös johtokunnan valinnassa, missä keskustalaiset, va-
' semmiston tukeen luottaen sivuuttivat oikeistolaiset tärkeim-l
mistä paikoista. Niinpä esimerkiksi Globe and Mailin kir-
' jeenvaihtajaWilfred List kirjoitti valittaen: "Hallin ryhmän
» heikkouden toinen esimerkki saadaan siitä, että jokailtaisista
* ryhmäkokouksista huolimatta se ei löytänyt kyllin voimakas-
' ' ta ehdokasta kilpailemaan järjestön pääsihteerin paikasta...
Mr, Hallin ja kump. vetoomuksista huolimatta, että sihteerin
suhteen ja äänestysasiasta tehtäisiin kompromissipäätös, Ben-
• gough . . . kieltäytyi tekemästä mitään kauppoja . . ."
Punakauhun lietsonnassa, n.s. kommunistikysymyksessä,
konventiönin keskustalainen johto mustasi itsensä pahanpäi-
. yäisesti vaikka se kieltäytyikin ryhtymästä enempiin hajoi-
' tustoimenpiteisiin, mitä oikeistolainen Hallin ryhmä ja maan
porvarit yleensä vaativat. Merkillepantavaa myös on että se
"'kommunismivastainen päätöslauselma, missä kehoitetaan jä-
' senunioita sivuuttamaan kommunistit ja ns. kanssamatkus­tajat
johtoasemistaan, höyryjyrättiin kokouksen päätökseksi
: oikeiston ja keskustalaisten yhteisvoimalla ilman, että asiasta
ja".sen todellisesta merkityksestä olisi saatu keskustella. Kuin-ka
erilainen olikaan mr. Bengoughin kanta tässä asiassa ver­rattuna
siihen pitkälliseen avaramielisyyteen minkä perus­teella
vuosi sitten mr. Hall ja kumppanit saivat puhua itse-puolustuksekseen
niin paljon kuin halusivat! Tämä jos mi-
". kään osoittaa, että mr. Bengough ja muut keskustalaiset olivat
; vuosi sitten vakuuttuneita asiansa oikeudenmukaisuudesta —
^mutta heidän omaatuntoaan näytti nyt kolkuttavan tietoisuus
^ i i t ä , että hyväksytty kommunismivastainen päätöslauselma
•aloittaa paheellisen ajatusten kontrollin, noitajahdin ja hajoi-
"iustyön, mistä hyötyvät vain työnantajat. Ja jyrättyään pää­teokseksi
tällaisen ajatusten kontrolliin tähtäävän päätöslau­s
e l m a n , minkä sydämenä on se, että unionistisen liikkeen jä-
^!$enet eivät saa valita luottamustehtäviinsä sellaisia henkilöitä,
:^otka katsovat omille eduilleen edullisemmaksi, vaan ainoas-taan
sellaisia miehiä, joiden maailmankatsomus saa työnanta-
"^•^^vsn, porvarilehtien ja Wm. Greenin hyA'äksymisen, TLC:n
johto pelästyi omia tekojaan ja laati toisenkin päätöslausel-
KITKAS SITTEN ON
S0DA.^LIFT80JA? !
Neuvostoliitto ci ole t u l l u t sotai- >
semmaksL ediätyttj-ään atomitutki- ;
mukslssa Ja -tuotannossa. Diplo-1
maattisessa mielessä, se o n perään- i HelsinkL — E d u s k u n n a l l e jätetty v.; tä maaseudtm astmtoraketmustöimln-tynyt
Yhdysvaltain edessä s m n i m - ! 1950 talousai^io julistaa sosdem-oi-: taa varten v a l m i s t e t t a i s i in raholtus-man
osan vuodessa Ja tehnee edel- ' keistojohtajlen talouspolitiikan ja , j a rakennusohjelma. Tähän t a r k o i -
Aikoo selviytyä yhä lientyvästä työttö­myydestä
hätäaputyö-määrärahoilla
leenkin sitä. Tieto sitä, että Venä­jällä
o n atomipommi voi m i e l u i m -
m i n k i n koventaa kuin pehmittää
kokonalsratkaLsuohjelman" vararlk-; tukseen ei budjettän ole määr&rahaa
kca. Mitään taantumusporvarlen d h - ; k u i t e n k a a n merkitty. Asunto-olot
jelir.a.sta poikkeavaa ei F a g e r h o l m i n ' vaatisivat, että maaseudun Arava-ra-
Y h d y s v a l t a i n ulkopolitiikkaa. — T o - \ h-ilJitus antamassaan v a l t i o n tulo- j a | kennustoiminta valtion tuella olisi
ronto Daily S-^r. • menoarviossa esitä. K a i U s i työlälsme i s a a t a v a käyntiin Ja että iiien<i!8r«^n
• • • ! annetut lupaukset o n h a l l i t u s Jättänyt otettaisiin tarpeellinen määräraha.
N U U K U U T T A B R I T A N N I A S S A . . . | syrjään j a asettaa lisärasituksia työ- j Hallitus ilmoittaa ensi talven työt-
B r i t a n n i a on kieltänyt palkankoro- | tätekevien kannettavaksi. . } tömyyden tulevan suiiremmaksi kuin
tuk.set. — Globe and M a l l i n y l i s i v un ! B j d j e t i n menopuoli kohoaa '101,8 i mitä se o l i viime talvena. Työttömyyt-otsikko,
sj-ysk. 28 p:nä.
. . . .MUTTA VUOHILLAKIN
C V VILLATAKIT
M r . Stansby, Adderburysta, B a n -
buryn lähettyviltä Englannista on
tulos.sa Victoriaan. B r i t i s h Colum-b
i a a n j a tuo tulle.s.saan k a k s i vuohien
lypsykonetta sekä 30 päätä B r i t i sh
Whlte j a N u b i a n vuohia. Miehensä
kuolemasta alkaen v. 1946 mrs. S t a n s -
.Tiiljardiin markkaan j a o n menojen i tä pidetään " n o r m a a l i s e n a " ilmiönä
peiltä.TiLseksi. tulojen riittämättömyy- ' j a sanotaan edellisinä vuosina v a l l i n -
den johdosta otettava 5,000 hrillj. mk. 1 neen "täysityöllisyyden" Johtuneen
valtiolaina. Välittö.Tiät verotulot ko- 1 "epänormaalisista oloista". Tämän
bury on kasvattanut korkealaatuisia} verokuorma tule kevenemään. Tosin
hoavat tämän vuoden arvioon v e r r a - ! p o r v a r i l l i s en käsityksen m u k a a n oxUdn
ten 2,975 m i l j . mk. j a välilliset verot i F a g e r h o l m i n hallitus s u h t a u t u n ut
2,932 m i l j . mk. T u l o - j a omaisuusve-{työttömyyteen k u i n välttämättömään
ron tuotto lisääntyy 3,500 m i l j . mk., j j a väistymättömään asiaan Ja aikoo
t u l l i t u l o t 1,300 m i l j . mk. j a t u p a k k a - j entistä suuremmaksi ilmoittamansa
valmistevero 1,200 m i l j . mk. Tfämä ! työttömyyden k u i t a t a entistä plenem-numeroD
osoittavat, ettei työtätekevien 1 millä työttömyysmäärärahoilla. Tä­män
vuoden työttömyysmääräraha on
vuohia. Nyt hän jätti 300 vuotta
vanhan kotinsa, o t t i mukaansa kaksi
tytärtään, perhepalvelijansa, vuohen­sa,
neljä koiraansa j a huonekalunsa, i hinnoissa on enemmän
M a t k a Canadaan maksaa y l i $6,000 kuin todelhnen.
liikevaihtoverotulo vähenee, m u t t a s l i - 2500 m i l j . mk., m u t t a ensi vuodeksi on
tä saavat hyödyn pääasiassa kaup- varattu pienempi määräraha. Mutta
piaat, joiden "veroalennus" tavarain ilmeisesti h a l l i t u k s e n t a r k o i t u s nyt on
näennäinen ryhtyä maksamaan työnantajille väl-
Maailman demokraattisen nuorison
festivaalin pääf^jäisef Budapestissa
SAAPUI OPISKELEMAAN
H e l i n e i n yllepiston maisteri ja H:|1n
rnotsalaigten UAtterin näyttelipitär
Stina. Stenman Pietasaaresta saapui
äskettäin Ruotsin Amerikan Linjan
StoekhcrimUla New Yorkiin opiskel­lakseen
fäUä, tiuntereella noin vno-den
ajan teatteri- ja elokuvataidetta
aäjrttjimön ohjoajslui vaimistantu-mlsta
silmällä, pitäen. Tämä 24-vuo-tias
tyttö on saanut yhdysvaltalaisen
«piskeUjain Alplia Omega Phi-sisar-knnnan
stipendin opiaJcellakseen Los
Anirelesin yliopistossa.
mikä sivumennen sanoen on myös
30-päisen vuohikarjan arvo. Hänen
tyttärensä Anne on vuohien kanssa
n i i d e n osastossa, mls.sä hän n u k k u u ­k
i n koko 6,000 m a i l i a pitkän matkan
A t l a n t i l l a ja Tyynellävaltamerellä
V i c t o r i a a n matkustettaessa. Vuohien
mukavuuden ylläpitämiseksi o n v a l ­m
i s t e t tu slnireunalsista villaisista
huopapeitteistä kolmekymmentä tak­k
i a . Tämän joukon käytettävissä o n
koko laiva. — U n i t e d K i n g d om I n ­formation
Service.
• • • • • •
H U O M I O O N O T E T T A V A S E I K KA
Käyttäen osan Toronton LiPP:n
konferenssissa pitämästään puheesta
aiheelle " T a i s t e l u n voimistuminen i h ­misen
.«flfelusta Canadassa j a m a a i l ­massa",
L P P : n kansallinen johtaja
T i m Buck l a u s u i : " M a a i l m a n p o l i t i i ­kassa
on o l l u t ratkaiseva uusi tekijä
viime huhtikuusta alkaen. Yhtä
kolmattaosaa ihmiskunnasta h a l l i t ­sevat
nyt kommunistien Johtamat
hallitukset. Maailman sosialistinen
sekjtorl on hyökkäyskannalla siUä
700,000,000 ihmistä ei voida saattaa
tappioon. Nämä ihmiset ovat m a a i l ­man
sisämaassa: heidän käytettävis­sään
o n s4jirimpien m a a - a l i i e l d e n s y - .
däme^: suurimmat alueet hedelmälli­sistä
maista; ihmisten suurin k e s k i ­tys
j a näitä ihmisiä yhdistää, syvim­mät
kansalliset kulttutu-it. Niitä ei
voida panna Mokaatin alaiseksi eikä
niitä voida eristää. Ne muodostavat
a i n o a n ihmisryhmän, mitä ei voida
saattaa tappioon n i i n kaUan k u i n ne
säilyttävät yhtenäisyyden yhteisen
asiansa hyväksi..." — Bruce M i c k e -
burgh, Canadian Tribunessa.
• . * • •
L E I J O N A K I N T U N N U S T AA
V O I M A K A A M M A N EDESSÄ
K a t k e r o i t u n e e n a . . . mm. Jo s i l l o i ­s
i s ta punnan devalvointivaatlmuksis-t
a lausui E n g l a n n i n sotaministeri
S h i n w e l l viime elok. 20 pnä, että
" l e i j o n a n hännän kiskominen on
v a a r a l l i s t a " .
Nyt k u n p u n t a todella o n devalvoi­t
u saavat Shimvell j a C r i p p s , "työ­väenhallitus"
j a k o k o E n g l a n n i n k a n ­sa
todeta, että rajakon takana olevat
sudet eivät ole tyytyneet ainoastaan
kiskomaan leijonaa hännästä, vaan
että tätä yhä enemmän j a enemmän
hampaitaan menettävää maailman­valtaa
OT) puraisrtukin j a p a h a n l a i -
sesti s i t t e n k i n . . . — Eteenpäin.
! t i on varoista hyvityksiä työttömyys-
T u l o - ja menoarvion menopuolella töiden järjestelyn nimellä. Arvatta-h
a v a i t a a n p o l i i s i - j a armeijamenojen i vasti tällaiseen tarkoitukseen käytet-edelleenkin
lisääntyvän, m u t t a m a a t a - ; tavaksi o n b u d j e t t i i n 19 P l . m e r k i t ty
loudelle välttämättömän asutustoi- ' uusi 400 m l l J . m a r k a n määräraha. Täl-m
i n n a n määrärahoja on supistettu j l a i s t a valtion varoilla kapitalistien
1500 m i l j . mk. Ilmeisesti "työväen­h
a l l i t u s " h a l u a a lisätä aseelhsten voi­mien
tehoa, mutta maansaantia odot-van
maatalousväen asiat se Jättää |
tuuliajolle. Maaseudun asuntoraken- !
nustoiminnan järjestämisestä edus-]
kunta lausui A r a v a - l a i n kä.sittelyn y h - •
täydessä h a l l i t u k s e l l e toivomuksen, et- i
töiden teettämistä i l m e n i Jo v i i m e t a l ­vena.
Nyt lienee tarkoituksena tämän
muodon vakinaistaminen.
Vuosi sosdem-hallituksen talouspo­l
i t i i k k a a on riittänyt viemään niin
kansa ntalOuden k u i n valtiotaloiiden-k
l n pois siitä lisääntyvän tuotannon
j a taloudellisen vakaantumisen tieltä,
jossa o l t i i n ennen Fagerholmin h a l l i ­tuskautta.
Ilmeistä on, että tulo? ja
menoarvion käisittely eduskunnassa
tulee armottomasti paljastamaan ne
raskaat taloudelliset seuraukset, jotka
n y k y i s e n h a l l i t u k s e n p o l i t i i k a s t a ovat
tulleet v a l t i o n Ja k a n s a n kannettavak­s
i . Mitä pitemmälle n y k y i n e n h a l l i t us
istuu, sitä syvemmälle taloudellisiin
v a l k e u k s i i n Joudutaan j a sitä ras­kaammaksi
käy' työtätekevien elämä.
Työttömyydestä j a pulatauloudesta ei
ennen vapauduta ennen kuin maan
p o l i t i i k k a a muutetaan työtätekeville
myönteiseksi. — V . R., Työkan.san S a ­nomat.
Dmitrij Shostakovitsh:
Taistelu rauhan puolesta
Jo monien vuosien ajan on Neuvostoliiton ammattipar-jaajien
joukko yhtenä kuorona huutanut, iettä jos säveltäjä
Dmitrij Shostakovitsh pääsisi ulkomaille, niin hän ei palaisi
takaisin enää kotimaahansa. Hän pääsi Yhdysvaltoihin vii­me
keväänä, tosin hyvin monien vaikeuksien takaa. Kun
yhdysvaltalaiset rauhanystävät olivat järjestäneet tälle
kuuluisalle säveltäjälle kaksi konserttitilaisuutta, niin se
estettiin Yhdysvaltain oikeusministeriön toimesta rajoitta­malla
neuvostovaltuuskunnan oleskelulupa ja ilmoitta­malla,
että jolleivat poistu maasta määräaikaan mennessä,
niin "ryhdytään toisiin toimenpiteisiin". Oheellisessa ar­tikkelissa
kuuluisa säveltäjä ilmaisee käsityksensä rauhan­kysymyksestä
ja se osoittaa, ettei hän ole vain musiikin
-mestari, vaan lisäksi poliittisesti valveutunut maailman­kansalainen.
Vuoden 1949 h e l m i - , maalis- ja I tännön, varustautuvat kuumeisesti
h u h t i k u u siirtyvät ihmiskunnan h i s ­t
o r i a a n valtavana taisteluna rauhan
puolesta. Helmikuussa j u l k a i s t i i n k u l t -
tuurityöntekijäin kansainvälisen k o ­mitean
manifesti rauhan puolesta Ja
e s i t e t t i in ehdotus r a u h a n puolustajien
koko maailman käsittävän kongressin
k u t s u m i s e s t a koolle huhtikuussa.
Maaliskuussa j a h u h t i k u u n alkupuo­l
i s k o l l a kaikissa maanosissa j a k a i k i s ­sa
maissa t e h t i i n kongressin valmis­teluja,
j a h u h t i k u u n lopus.sa kongressi
p i d e t t i in P a r i i s i i n j a P r a h a a n jakau­tuneena.
Tänä aikana syntyi ja k e ­h
i t t y i monimiljoonainen j a monikan-sallisuuksipen
rauhan armeija, jota
i n n o i t t a a päättäväinen taistelu uuden
sodan soihdunkantajia j a trubaduure­ja
vastaan.
Kongressin edustaman liikkeen v a l ­tavuus
osoittaa miljoonien yksinker­t
a i s t en ihmisten k a i k k i a l l a maailmas­sa
täysin ymmärtävän nykyisen k a n ­sainvälisen
tilanteen. Tähän tilantee­seen
sisältyy kaikenlaatuisia vaaroja
ja levottomuuden aiheita.
SODAN JA R A U H A N VOIMAT
On kulunut neljä vuotta saksalaisen
fasismin, tuon hirvittävän pedon, s o ­t
i l a a l l i s e s ta sortumisesta. Miten k o r -
Round Laken Echon
talkoot ja kokous
lokakuun 2 pnä
Tarzwcil, Ont. — Suomalais-cana-dalaisen
Amatööriiarheiluliiton nuo­rimman
seuran, R o u n d Laken Echon
viime sunnuntaina järjestämiin t a i - j
k o i h i n o l i saapunut runsaasti talkoo- j
väkeä, josta n o i n kolmasosa oli n a i s i a .
Kenttä sijaitsee Round Laken lähei­syydessä,
aivan valtatie no. 11 l a i d a s - : ^^ein päämäärin edistyksellinen i h -
sa. Jmiskunta kävikään tähän tai-steluun,
Ensi sunnuntaina tavataan taas e n . ; j o ka lupasi r a u h a n j a kansojen v e l -
tistä suurempana joukkona samassa I jeyden korkeiden ihanteiden voittoa!
paikassa klo l i p . i M u t t a itsekkäät liikemiehet j a p o l i i -
S a m a l l a kertaa pidetään myöskin j t i k o t pitivät sotaa vain omana yrity^-
Echon kokous. i senään j a polkivat nämä ihanteet J a l -
Saapukaa siis joukolla talkootöihin ; kojensa alle.
sunnuntaina lokak. 2 pnä. — M u k a n a ; Kreikassa Ja K i i n a s s a . Vietnamissa
ollut. ha Indonesiassa loimuavat yhä sodan
• ; -~ I l i e k i t . Siellä vuotaa ei ainoastaan
-—Nykyaikaisen s a n omalehdiS''] sotilaiden vaan suunnattomia kärsi-tön
yhteukunnaUlnen merkitys on \ myksiä kestäneiden rauhallisten asuk-arvaamattoman
suuri. Siksi i k a i d e n k i n veri. Amerikkalaiset maa-
PAUS on välttämätön tämän m a a n ! ilmanherruuden tavoittelijat ovat
suomalaisille. i omaksuneet fasismin teoriat sekä käy-u
u s i l l a , ihmisten j a kansojen Joukko-tuhoamlsf.
en sovelletuilla aseilla, r a ­kentavat
sotilaallisia t u k i k o h t i a t u ­hansien
kilometrien päähän omilta
r a j o i l t a a n , rikkovat kansainvälisiä so­pimuksia,
torjuvat Neuvostoliiton e h ­dotukset
rauhansopimuksesta, aseista­riisumisesta
Ja atomiaseiden kieltämi­sestä.
Imperialistit Ja heidän asia­miehensä
käyvät kiihkeätä valhepro-pagandaa
uskoen voivansa hämätä I h ­misiä
"punaisen v a a r a n " pelolla ja
Johdattaa yleisen mielipiteen ' ' k y l ­män
sodan" avulla hyökl|jiykseen
Neuvostoliittoa Ja u i i s i a demokratioita
vastaan, Jotka johdonmukaisesti nou­dattavat
r a u h a n p o l i t i i k k a a . S a l a l i i t ­tonsa
rauhaa vastaan Imperialistit
ovat verhonneet A t l a n t i n sopimuksen
muotoon, jonka diplomaattisen ver­h
o n takaa selvästi ntUtyy hyppyyn
valmistautuvan pedon hahmo.
Sota ei vielä ole kynnyksellämme,
m u t t a siitä voi t u l l a realinen vaara
Jo huomenna, elleivät rauhaa rakas­tavat
kansakunnat tehosta valppaut­t
a a n j a ponnistukslaan r a u h a n suo­jaamiseksi.
Sota uhkaa sivistystä, tie­dettä,
taidetta, k a i k k i a Inhimillisen
ajatuksen j a luomiskyvyn saavutuk­s
i a . Sota uhkaa kaikkea sitä, mikä
o n meille rakasta Ja pyhää: onnellisen
äidin s i l m i e n edessä ensimmäisiä a s ­k
e l e i t a a n ottavan lapsen elämää, k o ­teja,
j o i t a a r k k i t e h d i t Ja työläiset r a ­kentavat,
musiikkia, t a i d e t t a j a k i r ­j
a l l i s u u t t a , j o i h i n : i h m i n e n o n pannut
sydämensä j a älynsä kauneudenkai-puun.
.
Me r a u h a n puolesta taistelevat tie­dämme
'hyvinyoettä jos nämä uudet
m a a i l m a n v a l l a n tavoittelijat sytyttä­vät
uuden sodan, n i i n heidän suun­n
i t e l m a n s a romahtavat samoin k u in
heidän hitlerilälsten edeltäjiensäkin.
M u t t a kansakuönat eivät voi eivätkä
tahdo lunastaa rauhaa uusilla veri­v
i r r o i l l a , uusilla aineellisten j a h e n ­k
i s t en arvojen menetyksillä.
O l i s i rikos omaatuntoamme j a koko
i h m i s k u n t a a , aikalaisiamme j a jälke­läisiämme
vastaan jättää käyttämättä
mitään mahdollisuutta sodan lietso-
Jien paljastamiseksi Ja i h m i s k u n n a l le
v i h a m i e l i s t en m i l i t a r i s t i s t e n h a n k k e i ­den
saattamiseksi k a i k k i e n nähtäväk­s
i . „
Käytettävissämme olevat voimat
ovat suorastaan rajattomat: rauhan
puolella on ihmiskunnan valtava
enemmistö, kalkki työtä tekevät ja
luovat voimat sukupuoleen, ikään, u s ­konnolliseen
vakaumukseen, k a n s a l l i ­suuteen
jä ihonväriin katsomatta. J a
k a l k k i e n näiden voimien h a v a i n n o l l i ­sena
ilmauksena o l i P a r i i s i n kongressi.
K u n helmikuussa J u l k a i s t i i n k u t su
r a u h a n puolustajain koko maailman
käsittävään kongressiin, n i i n monet
D S A : n , E n g l a n n i n j a R a n s k a n lehdet
eivät maininneet siitä sanaakaan. N i i ­d
e n omistajat luulivat vielä s i l l o in
voivansa vaikenemalla tappaa Johta­v
i en oppineiden, k i r j a i l i j a i n j a t a i t e i ­l
i j a i n esiintymisen. M u t t a k u t s u k a i ­k
u i laajoihin kansankerroksiin Ja
pani ne liikkeelle. Ja sitä mukaa
( J a t k u u 4. sivulla)
Rakennettu ystävyys on nuorison keskuudessa
monin kcaroin vihan kylvöä voimakkaampi
•BaaapesL — Sunnuntaina elok. 28 k u l k u e t t a hurraahuudoin,
pnä alkoi kello 8 a a m u l l a kerääntyä matkasta marssittiin bm
narlamenttitalon edustalla s i i a i t s e v a l - kaksikymmentä-rintais^^^
mutta loppupuolella, A n t i r a ^^
la. Joka vie suoraan Sankariö"
jossa juhlatilaisuus pidettiin.'
mukaan unkarilaisia! jotka au.
molemmin puolui u!komaaUis>
kuetta. Marssi kesti lähes kah
tla ja koko ajan olivat katt
täynnä yleisöä tervehtimässä
sia Vieraita. TummjäUeen ahj
koko Budapesti olisi ollut jchjj
meidän kanssamme. Emmäs
teUeetkään lainkaan, kun E:
kuuUa, että meidän lisäkseaa
n o i n kuusisataatuhatta ihmistä
keellä tuona päivänä.
E r i k o i s e n mieleenpainuvan ;
tuksen tekivät marssijoihin y-J
seset pioneerit, jotka reunihtlTi
t u a noin puolen tunnin aikana j
sanune juhlapaikalle. Heidän
kasvonsa loivat juhlamieltä ja i
musta tulevaisuuteen. He olirai
ilmetty kuva uudesta nousevasi
karista, veljeskansastamme, joi
f J a t k u u seuraavaua sivuili
p a r l a m e n t t i t a l o n edustalla sijaitseval
le torille ryhmittäin eri m a i d e n edus­t
a j i a maailman draiokraattisen^nuo-riscn
festavaahn lopettajaisjuhlaän.
Viimeisen k e r r a n kokoontuivat tämän
f e s t i v a a l in aikana k a i k k i 10,000 nuor­t
a rauhantaistelijaa yhteen lähteäk­seen
sen jälkeen kiidättämään täällä
sytytettyä soihtua kaikkialle maail­maan.
A u r i n k o paistoi kuumasti j a B u d a -
pjestin k a d i i i l l a v a l l i t s i helle, j o l l a i ­seen
ei suomalainen ole tottunut,
mutta kuumuus ei vaivannut ketään,
n i i n tapahtumarikas oli tuo a a ­mupäivä,
että kukaan ei siitä edes
huomannut. Järjestäytyminen k u l k u ­eessa
tapahtui nopeasti: suomalaiset
olivat paikalla kello kahdeksan ja
kulkue pääsi jähtemään Jo yhdeksäl­tä.
Tässä ajassa olivat unkarilaiset
saaneet koko kymmentuhathenkisen
ulkcmaalaisjjsukon lähtökuntoon.
Ensimmäisestä metreistä alkaen o l i
k u l k u kuin juhlamarssi. K a i k k i a l la
k a d u n vieret täyttävä yleisö tervehti
Nuoret mukaan
foronfoiaisten
ryntäysi
levitys-pnä
ja
Toronto. — Vapauden
ryntäys alkaa lokak. 1
kestää koko kuukauden ajan. Täs­sä
ryntäyksessä on työtä j a t o i -
m i u ' u a myöskin soomalaisten n u o .
remman polven jäsenille sillä V a ­paudesta
muodostuu j a pitää m a o -
dostua entistä enemmän tämän
maa^ suomalaisten nuoremman
polven lehti. Se o n tämän lehden
j a t k u v a n olemassaolon edellytys
sillä vanhempi polvi hupenee päi-vä
päivältä j a nuoremman polven
o n astuttava pois menneiden pai­kalle.
U r h e i l u im nähden on todettava, e t .
tä sillä a l a l l a on vielä paljon toi­m
i t t a v a a ennenkuin hallitus ryhtyy
taloudellisesti tukemaan u r h e i l u l i i k e t.
tä, kuten o n a s i a n l a i t a muissa mais­sa.
M u l t a nuorempaa polvea koskevia
asioita ovat koulukysymys j a oman
k o d i n perustaminen. Ne ovat tär­keitä
asioita työväestön nuoremman
polven JoukolDe J a n i i d e n piareinpaan
ratkaisuun päästään ainoastaan työ­väenliikkeen
yhteistoiminnan j a t a i s ­t
e l un avulla. Vapaus o n a i n a avus­tanut
näiden, k u t e n muidenkin asioi­den
j a vaatimusten selittämisessä j a
esittämisessä.
K e l l o i t a n siis nuoremman polven
väkeä ajattelemaan tarkoin näitä a s l .
o i t a j a osallistumaan Vapauden levi-tysryntäykseen.
K u n V a p a u d e n l e -
vltysryntäyskomltean kokous pidetään
D o n - h a a l l l l a ensi s i m n u n t a i n a lokak.
2 pnä, alkaen k i l o 2.30 i p . odotamme
siellä näkevämme e r i Järjestöjen, siis
nuoren k a a r t i n k i n edustajat. Koko­ukseen
ovat tervetulleet myöskin e r i
järjestöistä valitut i s k u r i t , j o i d en odo­tamme
tuovan mukanaan ison n l p im
Vapauden j a L i e k i n t i l a u k s i a posti­tettaviksi
seuraavana aamuna — t a i
vaikkapa samana Iltana Sudburyjm.
K a L k k l s i i s ryntäyskokoukseen, n i in
nuoret k u i n v a n h a t k i n ! — J . N .
10,000 vidensadi
dollarin opinlora
haa yliopistoihin
Toronto. — Etukäteen saadut
opiskelijain kirjoittautumisesta
y l i o p i s t o i h in osoittavat opiskt
lukumäärän jyrkkää yähentymiy
nä syksynä. Opettajakunnan vi
nykset -ynnä muut tosiseikat n
vat yleiseen laskusuuntaan kori
man opiskelun alalla, todetaan i
Tämän tilanteen ja edellämaii
j en tosiasioiden vallitessa pid
täällä nelipäiväinen L P P : n järje
opiskelijain konferenssi, johon
l i s t u i opiskelijoita huomatuim
yliopistoista kaikkialta maasta,
ferenssl hyväksyi toiminnan ohje
otJiskelijain tarpeisiin nähden
v a n vuoden ^ k a n a.
Edustajat tuomitsivat yksimie
t i ne lausunnot, joita ovat esitti
Toronton yliopiston kansleri Mi
ynnä muut, että korkeampi opetu
si rajoitettava "valikoituun" jouil
He päättivät myöskin kannattaa
timusta, jonka on esittänyt Nat
U n i v e r s i t y Stiidents-niminen jä
tö, että liittovaltion hallituksen
varattava vuosittain 10,000 viidf
dan dollarin suuruista opintor
yliopisto-opiskelua varten.
-SITÄ:
TÄTÄ
NB:n yliopisto sai
$16,633 perinnön
Fredericton. — New B r u n s w i c k in
yliopiston presidentti t r i . A . W . T r u e .
man. i l m o i t t i h i l j a t t a i n , että yliopisto
on saanut $16,633 perinnön.
Perinnön teki miss Gertrude W i n n i .
fred Smith, St. Stephenlsta, N. B.,
j o k a kuoli v. 1946. Perinnön kautta
c n annettava $525 vuotuinen stipendi
Charlotte p i l r i k u n t a l a i s e l l e tytölle, j o ­k
a tarvitsee r a h a l l i s t a apua.
OTTI OPIKSI
. Kauppias neuvoi kauppa-apul;
miten kohdella asiakkaita; Jos c
j a kysjy jotakin tavaraa jota el
olemaan, selitti hän, niin tarjoa jo
muuta samanlaista.
Ostaja: "Onko teillä toilettipi
r i a ? "
Kauppa-apulainen: " E i ole. m
kyllä meillä on santap.iperia.'
« • •
R O H K E U T T A
Eläintenkesyttäjä. joka oli naii
p i t i eläimet hj-vässä kontrollissa.;
nen kehoituksestaan vihaisin lej
tuU j a peloissaan otti sokeripalan
nen huuliltaan. Sirkusyleisööni
lioissaan.
" K u k a hyvänsä voi tehdä tuqnb
p u n " , huusi joku yleisön joiöcsti
"Uskallatteko te", kysyi sirkusn
t a r l .
"Varmasti", kuului vas-^us, -ai'
yhtä h y v i n kuin leijonakin."
PÄIVÄN PAKINA
Neuvoja työttömien miesten vaimoille
man, missä tuomitaan suvaitsemattomuus, ajatusten kontrolli
ja noitajahti!
Kaiken kaikkiaan näyttää Calgaryn konventionista saatujen
vielä vajanaisten tietojen perusteella siltä, että TLCin tule­vaisuus
on sumussa. Selvää on, että taantumusvoimien asema
on tässä järjestössä paljon voimistunut, vaikka ne eivät on­nistuneetkaan
saamaan sitä kontrolliinsa kuten aikomus oli..
Yhtä selvää on sekin, että TLC:n keskustalaiset antoivat pa­holaiselle
pikkusormensa ja ovat nyt vaarassa menettää kaik­kensa.
Mutta historia opettaa meille, että tällaiset taka-aske-leet
ja perääntymiset johdon taholta ovat omiaaji nostatta­maan
rivijäsenet monin verroin päättävämpään toimintaan
ja tämä on ollut monta kertaa ratkaisevana tekijänä siinä, että
vakavana uhannut tappio onkin kääntynyt ratkaisevaksi voi­toksi.
Niinpä tässäkin on mahdollista, että TLC:n yli 400,000
jäsentä saa äänensä kuulluksi ja kääntää järjestönsä suunnan
tappion polulta voiton tielle.
N y t k u n t a l o u d e l l i n en k r i i s i alkaa
yhä suuremmassa määrässä irvistää
n u r k a n takaa, se s a a työläiset h u o -
lestimiaan tulevaisuudestaan. Työssä
olevien toimeentuloa jälleen l a s k e t t i in
huomattavasti dollarin devalvoinnin
johdosta.
K u n levottomuutta herää työläisten
keskuudessa elintason l a s k u n J a työt­tömyyden
Johdosta, n i i n porvarit se-littä.
vät, ettei s i i h e n ole todellista syy­tä
j a että älykäs työläinen kyllä löy­tää
keinoja tolmeentulokseen. Loka­k
u u n Magazine Digestissa esim. j u l -
k a l s t i h i a r t i k k e l i , jossa naisten nis­k
a a n asetettiin s u u r i n vastuu työttö-avlömlehen
mielialan kohottamiseksi
neuvotaan seuraava keino:
"Käyttämällä tahdikkuutta taikka
vieläpä i m a r t e l u a tulee hänen ylläpi­tää
miehensä hyvää ulkonäköä. Pro­fessori
Tappen sanoo, että tällaisella
hetkellä o n k a i k k e i n tärkein naiselle
osoittaa hänen rakkautaan j a k i i n t y ­mystään
. . .
"Seiu-aava tärkeä probleemi naisen
lannut taulun, jonka alle hän k i r ­j
o i t t i : " K u n köyhyys astuu ovesta s i ­sään
pakenee rakkaus akkunasta
ulos." Tässä taulussaan hän myöskin
elävästi kuvasi tämän. K u i n k a t o ­d
e l l a k i n äärimmäisessä ktu-Juudessa
voidaan ajatella aylopuplisoiden vä­lisestä
ihanasta rakkaussuhteesta.
K u i n k a voi k o r j a u t t a a tuoleja koska
ne o n j o u d u t tu polttamaan polttopui­den
puutteessa, korjauttaa vesihanaa,
koska vesi o n käännetty pois, maalata
huonekaluja, jotka ovat p a n t t i l a i n a s -
tossa, kehystää kuvia, j o l t a el kos­k
a a n ole k a n n a t t a n u t edes ostaa?
Edelleen Jatketaan seuraavaa vii­sautta:
"Eräs vaimo tervehti ei>simmäisenä
aamuna miestään sanomalla, 'Rak­kaani,
olen n i i n otmelllnen k i m saat
edessä o n löytää tehtäviä pitääkseen 1 o l l a kotona J o n k im a i k a a Ja me s a a m -
mlehensä toiminnassa. Hän v o i löy- ^ m e viettää yhdessä nuo monet hetket.
män perheen onnelliseksi tekemiseksi.
Artikkelissa todettiin, että työttö­myydesta
Johtuva turvattomuuden
tiuine saattaa työttömän perheen
pään hermostuAeeksi. Aviomies käy
huolettomaksi, ei aja partaansa, ei
muuta likaista solmiota puhtaaseen
jne. Kun työttömän perheen etnäntä
on havainnut tällaisen työttömyyden
sjrmptoomin. silloin on hänen panta­va
Järkensä lHklr«>1le T^fittdmäa
tää monta mielenkiintoista tehtävää
hänelle. K o r j a t a tuoleja, t u k k i a vuo­t
a v i a vesihanoja, maalata huoneka­l
u j a , kehystää k u v i a — mitä hyvänsä.
Joka pitää hänet Uikkeellä.
" J o s naisella o n v a p a a t a aikaa v o i
hän k u u n n e l l a miehensä kanssa radio-ohjelmaa,
taikka Istua j a puhua hä­n
e n kanssaan, kertoa vitsejä. Juttuja
t a i k k a hauskoja kertomuksia . .
Siitä työttömäksi joutunieiden mies­t
e n vaimot ajattelevat tästä? Me t i e ­dämme,
että tällaisen erincHnaisen
neuvon toteuttamisessa useimmiten
o n vaikeuksia. Eräs kuuluisa englan­t
i l a i n e n taidemaalari Watts d n m a a -
i o i t a olemme vuosien aikana menet­täneet'.
Yhdessä hp puhdistivat k e l ­l
a r i n , maalasivat autotallin, t a s o i t t i ­vat
pensaat Ja korjasivat a u t o t i e n . . ."
M u t t a m i t e n käy, k u n työtön istuu
häädettynä kadun nurkassa paljaan
tai\-aan a l l a rääsyihin puettujen, näl­käisten
lastensa kanssa? Pyytääkö
pitkämielisinkään nainen miestään
pysymään perheensä luona j a i s t u -
Euaan kädet ristissä. E i varmaankaan.
Jos mies ei lähde h y v i n p i a n liikkeeUe
etsimään ö^ötä j a asuntoa, tijin n a i ­nen
n o i t u u , että etkö änä k a r j a k a n t -
ttu-a yritä tehdä mitään tämän hätä­t
i l a n {Kiistämiseksi.
Lukijoittemme huviksi lainaac
vielä yhden kohdan mainitusta an
kelistä, jossa sanotaan seuraavaa:
"Järkevä nainen pitää huolen.*
aikakauslehtiä ja kirjoja on ri-'
västi saatavana — . "
K i r j o i t t a j a varmaankin tartoii
j u l k a i s u j a , joissa on salapoUisiie
muksla. murhajuttuja, ryöväritara
ta. sukupuolipaljastuksia jne., f
nykyiset klrjamarkkinat ovat täyn
T o d e l l a k i n ylentävää nälkäiselle tj
tömäUe. j o n k a kolikot, jos mitä »ti
ensinkään olemaan, eivät riitä a
laiseen humpuukiin. Eivätkä ce^
maankaan kiinnosta työläisiä. P
tekevät huonolla palkalla työtä taa
ovat työttömiä.
Näin sievästi porvari ratkais«^
tömyysprobleemin. Se on na»
tehtävä j a eUeivät onnistu, nnn
köön syyttäkö syytöntä kapit»»
Naisissa on vika. jos työtön pe--»
elä onnellista elämää.
Meillä on muuten vaatimaton DR
palkkatyöläisille j a työttömille f*
sille. Me emme ensinkään väitfc
se o l i s i k a l k k i autuaaksi t e ^ "
ylläkerrottu porvarin neuvo,
eräs hyvä keino, joka lohdutta* P «
osaista työkansaa.
H p p w i f g n uusia tilauksia
delle ensi kuussa toimitetussa «P
täyksessä. Siinä kerrotaa.n a,
raan työväen näkökanna;». ^
canadansuomalalsten
taistelussa parempien eliD»=»
puolesta. —- UotL •