1950-12-30-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
St9tt2 Lauanfain^ 30 \
'O^jptor^^of.;-!. lah camdiäns, Es-liUiäted
K07. eÖL mi. AaihoTlzeä
as seeosd c!as8 xnaU by ihe Post
Ofllee OQiaränent» ottava. Fub-i
i a l ^ tbrf(!e weeU^ T n e 9day s,
rlKundajftf Sätiirilays t^Vapaiu
' 'tim^Cta^aayUd., &% 100-102
'Mfi^M^p^^ia^ Canada.
raepbones: Busltiess OlCce 4-4264-
Editoria! Oföce "4-4285. Manager
E. SaksL Bdltor W. Eidund. Mailing
address Bbx 69; Sudbury, Ontario.
Advatising rztes opon appUcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk. 6J00 6 lik. 225
V .3 kk, 2X»
Yhdysvanolssa: 1 vk. 7.00 6 kk, 3 ^
Sucmessa: lyT^. 7£0 6 kk. 4.25
S Y N T Y M Ä -
J i
Itu.
Ff
1^
/ •* * tm
<\ ^' I
1-1. >•
IS. ' ^
4 ^ w iv.
*
O. f
Uudenvuoden pyhien vuoksi Vapaus ei ilmesty tiistaina, tammikuun
.2pnä: \
^^^^^^^^ pelimatkassa
Vaöhan vuoden vaihtuessia uuteen me^sit^rymme myös vuosisatani-,
o^; jäfiupuoliskolle. Sellaisenaan sneidäii sietää yrittää tehdä ainakin
s i i p j ^ inveiitano sekä kuluneen vuoiden että vuosisatamme ensimmäi-se
«p
sitä tosiasiaa, että tänä uutena vuonna ih-snls
liokonaisuudessaan on sekä suurien vaarojen että suurien
> maiidollisuuksien edfösä,
•Ktihuieen vuoden aikana on kansainvälinen tilanne paljon pahentu-iliit:
Imperialistinen leiri on Yhdysvaltain johdolla siirtynyt sodan
Valmisteltista avottnim hyökkäystoimenpitcisiin Koreassa"! Formosassa
jnfi. T ä ^ on kehittänyt nykyisenä atomlkautena nän
sjmren vaaran, että jos uhkzmya maailmansota nyt syttyy, niin se voi
hävittää koko sivistysmaailm^ sellaisena kuin me sen tunnemme tai
e^Uia^oko ihmiskunnan- Mutta aivan näin lohduton ei tilanne kuiten-on
noussut historian suurin ja
'VpUnakkain rauhanliike, jolla on kaikki materiaaliset mahdollisuud-t
^estää lihkaa^ siten avata kehityk.sen portit
ennen kuulumattoman nopealle edistykselle.
Kunvt näistä mahdollisudiksista tulee ihmiskunnan osaksi, se riip-
^^p}^ siitä kuinka peräänantamattomasti ja yhtenäisesti
loaailmaiiiaajuinen raiihanliike ja ennenkaikkea sen sydän, järjestynyt
työväenliike toimii, ^eidän kohdaltamme olisikin virhe, jos ci tässä
yjiarati^ huomioitaisi sitä tosiasiaa, että rauhanpuolustajain
pHttävän esiintymisen vuökisi sodanlietsojain leirissä ön nyt päättyv
ä yiJM)d«i yi aikana ilmennyt jo tiettyä horjuntaa
ja epäröintiä. S? osoittaa, että rauhan hyväksi kannattaa toimia, ja
että rauhan pslastaminen on mahdollista.
' ' .* ' • * . * •
se kotimainen latu, jonka olemme historian
lÄdiHe kansakuntana ja sen osana kuluneelta vuodelta jättäneet?
Ktften muistetaan, Canadassa oli uhkaava työttömyys ja pulan ensi
«ireetl^iiosi sitten. Alkuvuoden aikana ilmaantuivat näyttämölle sop-ps&
eittiöt, työttömien järjestöt ja työttömien lähetystöt. Huhti- ja
tQiricokuufi välfssä oli Canadassa virallistenkin tietojen mukaan noin
puoliiniijoonaa työtöntä. Xyt on työttömyyspulma väliaikaisesti korjattu,
tosin epäterveellä ja yhä suurempaa kurjuutta myöhemmin ai-lifiutta^
lla
'; :;^^3^\x^^ kiihtyi suuresti fasistimieliset toinienpi-
;t«t. Poliittiset poliisit suorittivat Quebecissa reittauk.sia, union vir-jkaiUjoita
Karkdtett^ yli Yhdysvaltoihin jne. Tämä fasistimle-iinenstivaitsemattomuus
sai jo joukkohuliganismin nriuotoja, kutsn
jnellaköjnUa Isä Duffya vastaan Quebeci.-sa, Canterburyn Dekaanuk-sen
kivittäminen 'Haimiltonissa, ukrainalauitän työläisten haalin pcrni-miattentaatti
Torontossa ^aci Tämän vastapainoni|j.kdiittyi luonnollisesti
järjestettyä töiinilntaa ka puo-leste
siinä mäar^^^ jo iiuhtikuiussa peruste^
njittaÄLaävassa^t^^^^^^ Oikeuksien (Liiftb. .
Kiiityvän sot£rt'almisielun seurauksena, jonka johdosta Yhdysvaltain
armeijan toimesta on m.m. julkaistu kartta, niiäi^äC
tellään Yhdysvaltain armeijan alaiseksi alueeksi, on kuluneen vuoden
aikana pidetty suuria rauhankokouksia, mistä hucmatuin ja kauaskantoisin
oli Torontossa toukokuun alussa pidetty Canadan Rauhaiifkon-
^ressin toinen vuosikokous.
Täkäläisten niaanrhiestemme yhteiskunnallisen elämän kohokohtia
olivat SCAU:n 25-vuotisjuhla imaaliskuus.sa ja sen 14:5ta lijttojuhla
elokuussa sekä C S J : n soitto- ja laulujuhla heinäkuussa. Erikoisen
maininnan ansaitsee ^ tosiasia,ettäCSj valmistuu nyt alkavana vum-na
viettämään 40-vtiotista toimikauttaan suurin juhlallisiiuksin. Mainita
myös sopii helsinkiläisen Teekkarien kuoron äskettäin vierailu
illä mantereella.
Kansainvälisessä mittakaavassa on leimaa antavana piirteenä kuluneen
vuoden ajalta sosialistisen maailnianosan edelleen voimistuminen
ja sotakiihkon kasvaminen Yhdysvalloissa ja täälläkin. Xoin kaksikymmentä
maata, mukaanlukien Britannia, on Jo timniistanut Kiinan
kansantasavallan hallituksen. Kiinan li.-:äksi on kansojen vapaus-taistehi
itsemääräämisoikeutensa puolesta saavuttanut valtavat mittasuhteet
IndorKiinassa ja monessa muussa siirtomaassa. Erikoisen voimakkaana
ilmenee tämän siirtomaakansojen vapaudenrakkaus kesä-ikuim
lopulla,provosoidussa Korean sodassa, jata on tuloksettomasti
yritetty kaiinistella Y K :n lipulla.
Kuinka kovan epätoivon vimmalla taantumusvoiniat valmi-stuvat
uuteen sotaan, se näkyy siitä fasistimielisestä mielipidevainosta ja terrorista
mikä on nyt tullut päiväjärjestykseen n.s. "vapaissa" maissa.
Esim. tammiktiussa tuomittiin .Alger Hiss Vhdy.9\alloissa viideksi vuo-
. <)eksi vankilaan. 'Maaliskuussa laadittiin Australiassa kommunistivastainen
poikkeuslaki ja Italiassa vangittiin sadottain lakkolaisia.
Toukokuussa pantiin Ranskan johtava atoniitutkija Joliet-Curien
"mustalle listalle" maassaan ja kenraali MacArthur kitisi työläisten
mielenosoitukset Japanissa kesäkuussa.
[Naiden vahnistelujen jälkeen provosoitiin Korean sota kesäkuun lopussa
ja sitä tekosyynä käyttäen, Yhdysvaltain hallitus asiallisesti puhuen
kaappasi Kiinaan kuuluvan Formoran saaren lähettämällä seitsemännen
laivastonsa puolustamaan Chiang Kai-shckin horjuvaa asemaa
siellä.
Kulimeen vuoden aikana saatiin uudellcoii kuulia ja nähdä se kuinka
eläimellisiin tekoihin taantumus turvautuu pöliitirsia vastustajiaan
1 kohtaan, täJlä kertaa Eterä-KoreannukkehalHtus. K-auhuntapausten
valossa näyttäisi siltä, että peto on saanut ylivallan ihmisessä, mutta
sekin olisi kovin yksipuolinen tulkinta sillä samalla on nähty, että työväenliikkeen
lisäksi sellaiset kuuluivat tiedemithet kuin Einstein sekä
Joliey-Curien jne, ovat antaneet sydäntäliikuttavia vetconvuksia ihmisyyden
ja; rauhan puolesta. Tosiasiassa Varsovassa viime marraskuussa
pidetty Maailman Raulianpuolusta jäin Toinen Kongressi oli suurenmoinen
todistus siitä, että ihmisk.unta ei halua palata takaisin raaka-laiskauteen,
\'aan taistelee urheasti ja peräänantamattomasti rauhan ja
edistyksen puolesta. Mainittakoon vielä ohiriiennen, että viime heinäkuussa
kuollut Canadan pääministeri Mackenzie King. jota ei mitenkään
voida leimata vasemmistolaiseksi, lukeutui kuitenkin niihin voimiin,
jotka vastustivat Koreassa sitä politiikkaa, mikä lopulta johti sotaan
ja uhkaa nyt le\itä maailmanlaajuiseksi at^nlpaloksi.
* • »
Entäs sitteÄ vuosisatamme ensimmäinen puolikas? _ v
• Tuskin löytyy historiasta toista niin vaiherikasta ja aktiivista ajanjaksoa,
vaikka vuosisatamme alkoikin niin arvovaltaisesti ja näyttäen
siltä kuin kaikki olevainen olisi iankaikkista. \'ain äänekkäiden möot-r,,_
, - . .
\ Tii-itaina, ta-Tiniiicuun 2 pnä. täyt-,
itää Gust Sateinen Torontosta «n3?t
IhitUe PenageUay 65 vuotta,
I Uuden vuoden päivänä, 1951 täyt-j
tää 73 vuotta Mrs. Amanda ja Mr.
• Sylve3ter Saha Sylvan Lakelta. A l -
I bertasta. • '
Mrz. Emilia Salini, Webscers Cor-
Iners, B.C.. taytää ^1 vuotta tammikuun
1 paiTänä.
OrinUteliimirie päivän sankareille.
Trumaniii itiläräyfc^
Mitä muut ganovat
KASVAKOON H E I D Ä S T C IN
UNIOXSA
Bombay, Intia. — Intian virkaheit-to-
prin.se;«>at yliclistivät itsensä tänään
unJonistisen liikkeen .suojaan
Intian hallitu.sta vastaan . . . — New
York Timesin erikoistieto, joultikuun
27 pnä.
MacAiX VAKOILUKOXEiSTO
ON "VÄHÄN" PARANTUNUT
Tokio. — . . . Kenraali MacArfchu-rin
päämajasta tiedoitettiin, että 150
mailia pitkälle Tiritamalle Korean
' poikki kolraannenkj-mmenenneiah-deksannen
leveysasteen tienoille on
koottu 44G.4C6 punaista. Tästä .määrästä
on 277,173 Kiinan punnaisia ja
loput Pohjois-Korean punaisia. (Mitään
selitystä el ole aixnettu siitä m i ten
päämaja on nämä tiedot saanut)
. . . AP:n kirjeenvaihtaja Robert
Eunson, jouluk. 28 pnä. \
• » «
"JULMUUTTA" JA
TUOIMITTAVAÄ!
Budapest. — Unkarin kommunistien
johtama hallitus viittoilee tuhansille
pakolaiskansalaisilleen ja sen
tervetuloa-kotiin ohjelma on tuottanut
joitakin tuloksia^
Kutsu .saapua takaisin kotiin on
annettu niille tuiiansille unkarilaisille,
jotka jättivät Unkarin • Saksan
n-riehityksen vallitessa sodan aikana
tai sodan päätyttyä tapahtuneiden
sosiaalisten muutosten aikana . . .
On arvioitu, että 2,000 unkarilaista
cn j3 palannut ... — AP:n kirjeenvaihtaja
Endre Marton, joulukuun 27.
pnä. •
. New York. — Arvostellersaan presidentti
Trumanin"lJätätJlanne" mää-räysfä.
sanoo New Yorkin Daily Wor-ksr
etastvun " 'toimitusartlkkellssaän
joulukuun 19 pnä, että se viittaa Amerikan
työläisten palkkojen alennuk-i
seien: Kirjoituksessa sanotaan:
Ei 'ole yhtään väliä mitä te ajattelette
Trumanin ohjelmasta tai hänen
ulkopolitiikastaan. Jas te työskentelette
elääksenne tehtaassa, työpä
jassa taikka konttorissa, te tulette
huomaamaan mitä presidentin "hätätilanne"
tulee' teille "merkitsemään
leipäkysymyljsessä.- Se tulee merkitsemään
hallituksen aloitteesta ja häl-litu^.
sen tukemana toimeenpantavia
palkkojen alennuksia kaikille työläisille,
ns. vakaannuttamisen nimessä.
Hallitus ilmoittaa haluavansa "vakaannuttaa"
palkat ja hinnat nykyisälle
tasolle. Näennäiseeni palkat jäävät
-sille tasolle missä ne nyt ovat.
(KäytähnöUisesti.sLi. sillä h'hnat ovat
Korean sodan alkamisen jälkeen jättäneet
palkat hulniasti jälkeensä.)
Mutta todellinen palkkojen vähennys
tulee, tapahtumaan siten, kun va-kaannuttamislautakunta
on ilmoittanut,
että se tulee systemaattisesti toimimaan
vähentääkseen sotatarvike-teollisuudesta
työläisille maksettavaa
osuutta, samalla kim suurbsnes käärii
hallituksen turvaamana suurimpia
voittoja mitä historia tuntee "hätätilanne"
tilausten täyttämisestä.
ENEMMÄN TUOTTEITA
SAMALLA MÄKS.ULLÄ
Trumanin "vakaannuttamislauta-kunta"
ilmoittaa kylmästi, ettei se
katso nykyistä palkkatasoa miksikään
estseksi sille, mitä se kutsuu "Infla-tioksi".
.
Trumanin lautakunta vaatii Amerikan
tehtaiden työläisiltä tuottamaan
"enemmän tuotteita samalla palkalla".
Se vaatii työskentelemään useampia
tunteja viikossa, joka merkitsee, vaikkapa
yliajastä maksettaisiinkin.' työn
arvon laskemista, sillä lupauksista
huolimatta yllaikamaksua ei kaikesta misen" ja "hätätilanteen" nimessä.
tulla kuitenkaan maksamaan.
I^slassa suunnitelman toteuttaminen,
jos työläiset sallivat .sen tapahtua,
inerkitsee seuraavaa: I
Pal]£kataso ei saa nousta siitä
• mitä se nykyään cn. Jos sodan-
' lietsojat ja vöittoilijat saavat pitää
päänsä, tulee tämä alennustila jatkumaan
miespolven ajan. Työnantajat
tulevat yksinkertaisesti toi-
, meenpanemaän palkkojen jäädyttämisen.
Hinnat vakautetaan nykyiselle
historian korke^nmalle tasolle.
Mutta, kuten viime sodan aika niin
selvästi osoitti, on olemassa lukuisia
"laillisia" keinoja hintarajoituksen
kiertämiseen.
Työnklihäyttäaiismenetelmät ovat
aina. Jpikuvasti työnantajain käy-ixttS^
vQsä', ja virallisen työläisten
, johtajien tukemina voittoilljoilla
tulee olemaan heinäaikäa.
Tämän ohjehnah toteuttaminen
tulee kaksin kerroin • koskemaan
neekerityöläisiä; Ja koska FEPCin
jä etelävaltioiden mieliala on vallitsevana
hällituspublueessa, neeke-'
rien työnsaantia vaikeuttavat'ja
estävät säädökset ja rajoitukset tulevat
silloin inyöskin jäädytetyiksi.
Lautakunta, tiiles myös keksimään
uusia "lääkkeitä", joilla voidaan vähentää
työläisten ostovoimaa. Sellaisiin
Iniuluvat korkeammat verot känsälle,
hallituksen asetukset, "ei-mlli-taristisiin
tarkoituksiin sijoittamisien
rajoittamiseksi", tarkoituksella estaS
senkin vähäken ajanvietekulutukÄh
mitä nyt on, entistä villimpi kamppailu
sotabondien myymiseksi ja yleisen
kulutuksen kontrolli, asettamalla
raskaammat alasmaksut kodin tarpeista,
autoista ym.
BAUTATIELÄISET ENSIMMÄISINÄ
um^iNA';;'
• Sillä lavalia'' 'ovat työläisvastäiset
tykit suunnattu Amerikan työmiehiä
ja työläisnaisia kohti' ^'vakaännutta-
RaUtiatleläisst ovat jo saaneet kokea,
/että "velkaannuttaminen" ja
"hätätllahne" Merkitsee lakkojen rikkomista.
MUjocna autotyölälstä on tullut havaitsemaan,
' että tediden muutamien
senttien saamiiien, jotka piti tulla
"kulkevlaii portaiden pykälän"' mn-kaah,
on'nyt epävarmaa.
Enemmän kuin puolet unioihih kuu-
ImTstavtyöläisistä.. joiden uniot käyrät
neuvotteluja uusista sopimuksista ja
uusista' "''iialkkavaatimuksista, havaitsevat
olöVansa vastakkam hallituksen
laiitaktinnan uuden palkkapolitLkan
kanssa. '
" Ön häpeällistä, etta "vakaannutta-niislautakunnassa"
olevat suurbisneksen'
edustajat isaavat tukea unioiden
joHtoiöehiltä,^^^^ s^^ kuin Emil
RiCTelföaitry C. Bates ja Elmer E.
Walker;'^Sö^ ei variääaanlsaan olie työläisten
etujen. puolustamista. Se ei
lÄySskääh ole kansallisten etujen mu-käisfä:
Se -ön "patriotismia" halpa-hln^
aiseii työvoiman täkäalinlseksi sodanlietsojille;
jtitka valmistelevat so-iak^
j<ilpL'ei suinkaan ole kansan to-ddlötöl
etujehäiukaineii. '
TYÖLÄISTEN NOUSTAVA
VASTARINTAAN
. Nyt on aika lutusta vastustamjaan
tällaista petosta, jenka tarkoituksena
on työläisten alistaminen sapelinhei-^
iuttajam^ orjuuteen.- - • r
• . Työläisten. täytyj' -nousta estämään
nJ£i • vakasmiuttamisen - käyttämistä
kansan elmtason ' alentamiseen. ja
voittojen suurentamiseen.
Työläisten kaikilla työpaikoilla t u -
lee^Jtoiaa Rievesin. Batesin ja Wal-kerl^
H tietää, etteivät he hyväksy
heidän osallistumistaan työläisvastai-seen
patostoimintaan. Työläisetn t u lee
antaa tietää, etteivät he halua
enempää sotaa kuin sotatalouttakaan,
eikä myöskään •"vakaannuttamlsta"i
joka merkitsee 'työläisten entistä te-hok]
caamt)äa riistämistä. '• ^
Työläisten tulee kaikkialla osoittaa,
etteivät he tule luopumaan oikeudestaan
taistella paremman elintason
puolesta ja että he eivät tule luopu-,
niaan -1 a k k o u t u m i s oikeudestaan,
enempää kuin antamaan unioltaän
sotavoittöilijain leimasimeksi;
Todellinen vaara* bn ^leoaassal Se
uhkaa työläisiä ja- heidän iinioitaan.
r SITX:
:TÄ1
TÄonfo. Cajiadan Baohan- taukseksi uutta voimaa rauhan hy-
Suomejitt(§ y j ö y^
Kysymys: Onko naiehellä (rakennustyöläinen
», joka ennemmin on p i temmän
aikaa ollut kysymykssssä olevalla
työnantajalla työssä, etuoikeus
päästä työhöri uudelleen vaikka hän ei
ole uniossa, johan työpaikan työläi-
Eistä .no'n 73 prcs. kuuluu? — Tietoa
haluava. .' '
Vastaus: Ei ole. Yleensä uniot pyrkivät
siihen, että union jässnet saisivat
etuoiksuden työhön otettaessa ja
työsiä pidettäessä. Mutta sellaisissakaan
tapauksissa, mi.ssä unio ei ole
ri;lä tätä vaatimustaan voittanut, ei
tunnusteta, mitään etuoikeuksia ei-jäsenillp;
Käilikivaltias dollari
oli jiiiirkityksenisirt
amatööriurheilussa
Toronto.-— Kailckivaltias dollari
julistettiin voittajaksi siinä_ Ca_na-dian
Pressin äänestyksessä, joka toimitettiin
urheilutoimittajan ja -laa-jaliajain
keskuudessa. K>-symyksessä
oli se mikä on ollut kaikkein merkityksellisin
ilmiö Canadan amatööri-urheilun
alalla kuluneiden 50 vuoden
aikana. Äänestäneiden valtava enem-niistj
päätti että dollarin vaikutus
urheiluun on ollut kuluneen puolen
vuosisadan huomattavin ilmiö, vailc-ka
kaikki eivät määritelleet sitä täs-
Yslävyys- ja kulttiiurikaakaaden
johdosta ön N y T i d jtipfldsfelint
usclJta Ahvenanmaan .^laakunnan
johtohenkilöiltä, ösanis/ljpiakq^^ ^
kunnan: väestör- töiiqhjttää^^^^
men ja ^euvostolOtö^ Vs^VTys-s'.'
Kteidcn kehittämiseksi sekä' ystävyys^,
yhteistoiminta- ja kesld-näisen
avunantosopimuksen tbte-nftaraiseksl.
• • '
Lehden saamat vastaukset ovat
myönteisiä. Niinpä maakuntapäivien
puhemies Hugo Jchanssonvpitää luonnollisena,
että ahvensuiffläalaket'
kannattavat hyvää jlhteistyötä Neuvostoliiton
kansojen kanssa. Pastori
Tor Backman lausuu: "Me.kaikki toi-vo.
mrae pysyvää ystävyyttä Neuvostoliiton
ja meidän, maamme välillä."
Maanviljelijä Ivar Nordström katsoo,
että Suomen ja Neuvostoliiton
välisen yhteistyön laajeijtamlsella ja
lujittamisella" ystävyys, yhteistoiminta-
ja avunantosopimuksen merkeissä
cn mitä suurin'-merk4t3's Ahvenanmaan
väe.stölle. Maakuntapäivien jä-mällesn
samalla tavalla. Jotkut määrittelivät
sen "urheiiun^ kommersiaU-soinniksi",
"amerlkkalalstuttamisek-si",
"a-ahanaiineudeksi' jne.,, mutta
kaikki olivat yksimielisiä, että tervey-.
den, huvin jä nautinnon vuoksi urheileminen
ön päättynjrt ja sen asemesta
urheillaan nyt ainoastaan palkan
tähden. Jotkut vastasivat heille
esitettyyn kysymykseen atooastaan
yhdellä sanalla — "raha"'.
sen Herman.Mattson toteaa, että ys-tävj-
ys- ja ä^5^uhflntösopimu!csella on
suuri merkitys koko Suomelle. Maa-
•kuhtaFJaiVierij.äseh: Rikhard Lindroth
JatisuuVt/että "yi9täiO''!y^^--ja -yhteistöl-..
rditasopimus on riJ^kyhetken' vaarojen
täyttäniässä maailmassa luja kallio,
j6!?a 'antaa turvaa'Ahvenanmaan
saaristolle ja koko SUonielle", ja'in^ö<^ •
maakuntaplivieh' ' toinen -' varapuhe-"
mies Carl Carlson toteaa, että ystä-vyytenmae
rakentuu lujalle pöhjaUe.
.Ähvenanmaalaineh; kansanödustaja
'JLarsson katsoo maakunnan T^äestön
olevan molemminpuolisen yhtei^-m-märryksen
kannalla Suomen ja Neuvostoliiton
kesken, ja maakuntapäivien
ensimmäinen- varapuhemies Tor
Brennin^ sanoo toivo|vansa vilpitöntä
ystävyyttä Suomen ja Neuvostölu-ton
välillä.
Näistä eri mielipidesuuntia edustavien
tunnettujen johtohenkilöiden
lausunnoista voitaneen päätellä, että
Allivenanmaan Tnäakunnan väestö
5"leise3ti osallistuu toimintaan Suomen
ja NeuvÖstgliiton välisen ystävyys-,
yhteistoiminta-; ja .avunantosopimuksen
toteuttamiseksi.
koii«^t!S^in puheenjoliiaja tri J a mes'MhdiGott
ja sihteeri miss Ma»
J^änisöli jtakaislvat täUä vlfi
kolU**feeuraavan uudenvuoden ter-
Tetid3i{sen:
^Siin^änpistävä tosiasia on,, että me
yoirnme.t vastaanottaa vuoden 1951
suuremmilla toiveilla mitä voitiin kuvitella,
yaphan vuoden alussa.
Mitä^^tahansa muuta tapahtuikaan
V. JScOvS^n kohokohta on vertaistansa
vailla. .Muutaman tunnin kuluttua
siitä. kun. erään hallitulcsen päämies
uhkasi käyttää atomipommia, moraalinen,
^^pyörremyrsky puhalsi häntä
kohti .mgäilnjah kaikilta kolkilta.
Tukholman vetoomus, maailman
rauhanliikkeen vetoomus,: oli herättänyt'
ihmiskunnan omantunnon puolustamaan
r a u h a a . •
Spiaa^haluavien mielipuolisuus ei
enää^liÄeuta '•ävuton'tä pelkoa., Jo-kain?^
utföi askel sotaa kohti saa- vas-väksi.
• .
yoima.kas valtio osoittautui kykenemättömäksi
estäm-ään Maailman
Rauhanpuolustajain Toisen Kongressin
pidon, missä viitoitettiin tie
rauhaan Koreassa, tie aseistariisumir
eelle ja tie sotapropagandan lopettamiseksi.
" •
Maailman Rauhanneuvosto tulee
vaatimaan. niiden yieyien rauhanta-voittelden
täyttjTnistä, minkä tehtävän
kansat ovat uskoneet •STadlstynei-den'Kansojen_
järjestölle.
- tf ix *
Missään muualla ei ole niin tärkeätä
taistella' rauhan' säilyttämisen
puolesta kuiri • Pöhjöis-Ainerikassä;
Täällä sodantekijät ovat yrittäneet
käyttää hyväkseett sitä tosiasiaa,-et-
Vi-': viimeaikaiset i.:sodat' 'oh käyty
37Uissa mäissä öikä täällä. He ovat
yrittäneet ylistää' sotaa hiille, jotka
eivät ole sotaa nähneet. He ovat .yrittäneet
salata sen, että sem-aava so-
' KEBTOUcs
Aatamin jälkeläinen ja,
nen^lstaivat huoneessa kaL
— Ellei sinulla ole jnS^
taan, ininä samajutan
— Oi, ei minulla äleu.,
nastaan!.vastasi neit<nj£j^-,
' — J a vedän ruUauttöaia.
— Annan suostmmä^'^
— Ja^sämmutaii'-
, — .-Raias "ystSyS,''^^!
tfhdä helposti; täältä'
Senrasi 'hetkiröii
jä&een nuori mies sa^s- >'
- — Kun täällä on r ^ . ^ '
saanko'töida sintäief^
^ ''" ..iV,
— Olen; hirveän uteliasi
kiysijimyksesi!
•—Mitä pidät
nekellöstani?
TÖDISTUSKAPPALEI
Jussi lÄjsttierikoi^^^^
ta, vihellellen ja lauieli&
työtätisä. Viimein "tyäurfuJ
saisi Jjäneltä: ' ^
—; Miksi sinä olet tSjäj
kovin iloisella tuulella? '
—Klatsos. minun vaimoni |
kannut Mhlasonnuksensi, j
taus. •
— Mutta^mitei&ä se vof
sinut iloiseksi?
— Siksi, että minä Igsrans
Eujeni tabusta ja odötan^^
tulee minulle kertpmaaii*
kadottamisesta.
TR. J . G. ENDICOTT MISS MARY JENNISON
ta, mikä ei saa tulla, käytäisj
dian kadulUanunei
Jos Canadassa olisi
hä^ttämlä -kaupunkeja '5
va, 'Ciaiiaäan hallitus oUsiii
ja • sitten- paköitettu ö
rauhan tien; Toisten -Jämä
ukset ovat. ensikädessä p
meidät -kohtaamasta •
asuinpaikoiUamme.
jokaisen canadalaisen Velvj
on toimia' nyt itsemme peli
si siitän ettei mddlänosä
koskaan "Varsova;' Coventry t
shimä;- • ' '
Me kehoitämme kaikkia.'ca
sia liittymään meihin
.^a^' että meidän hallit
nustaist'. Kiinan, kilten Brii
hallitus menetteli kauan Bitti
olisi askel rauhaa koiiti.;
Meidän h'allituksemii;e on
t-unut natsien sotakonsistoni
lefeh- elvTttämiseen. or
lisiä," vastustakaamme iM.
kuvaamatonta petosta niitl
jotää.V;makaayat Planderin kej
- K i i n a n tunnustamiiien o
toinienpide hallituksemmfrt
semme vapauttamiseksi 1
valtiödepartmeritin isarit
Me keholtamme jokaista 'pati
etsimään todellista Canadan
litiikkaa rauhan ja It
vaksi ja pelastuaksemme TD
tain. kontrollista sanomal^Jitj
elokuvismme,. kirjallisuuteiä
voimiemme, resurssiemnie'
pojemme suhteen.
M;iB saamme luottaamsta
jeilisestä tuesta jota' s
jotka ovat kantaneet l
kuorman sodan tuhoista,
työskentelevät itsensä i&rD&\^
lastamiseksi' sUtä helvettinä
tä. Yhteenlaskien meitä on,
meid'än asiamme täytyy vöil
-tävän TäUhari takeena oti
raishaa rakastavien jatkuta
mielinen taistelu.
l i
,1»
r t ' * '
I-.-f •
'01
T T tJ
torien ilmaantuminen kaduille ja maanteille, 'Hs\'osten kauhuksi, tuntui
silloin häirinneen sitä ikuista vankkumattomuuttä.
Mutta japanilais-venäläinen .sota häiritsi jo viiden vuoden kuluttua
tätä rauhaa ja tsaarien Venäjällä voimakkaita yhteiskunnallisia laineita
jotka tuntuivat hyvin merkityksellisinä ram. Suomessakin.
** .Seurasi lyhyt rauhan aika ja sitten vuonna 1914 alkanut ensimmäinen
maailmansota, mikä m.ursi kapitalismin ketjun heikoimman lenkin
v. 191 7 ja nostatti ensimmäisen sosialistisen maan. Tätä historiallista
tapausta seurasi vastasyntyneen sosialistisen maan saarto ja boikotti,
kunnes nämä "kukiitajaf' joutuvat itse historian sinirimman talouspulan
k()i:ri.sti!ksiin. missä ne yrittivät sehiytyä siten, että heittivät kalkki
demokraattiset puheet romukasaan ja nostivat historian näkj^vim-niik;;;!
miehiksi sellaisia diW.ajJ.ttpreja kuin Mussolini, Hitler, Franco,
rctain. Horthy ja Mannerheimin Kosola jne. Vuonna I93Ö oli kapitalistimaissa
yhteensä noin 31 miljoonaa työtöntä.
Työttömyyttä ja "sosialismin vaaraa" lähdettiin silloin ratkaisemaan
sotavarustelujen tietä ja päädyttiin siihen, että syyskuussa 1939 alkoi
lainen maailmansota, mikä murskasi fasismin aseelliset voimat sotatantereilla
ja pelasti ihmiskunnan fasismin orjuudesta, mutta jätti
kuitenkin jälelle paljon sellaista vanhaa kuona-ainesta, mikä heti sodan
päätyttyä kehitti \Tidysvaltain imperialismin etujen mukaisesti
Trumanin opin. Marshallin suunnitelman ja kylmän sodan ohj^elrriatja
nosti taas yhteiskunnan'näk\'\'immiksi hamoiksi ^llaisia "silmän tekeviä"
kuin oli mieknvikainen sotasihteeri Forrestal ja Yhdysvaltain epäamerikkalaisen
komitean puheenjohtaja, rahojen "kavalluksesta van-kiUian
tuomittu Parnell Thomas jne. c>
Seuraus ylläolevasta on se, että sodanvaara on jälleen suuri, mutta
sodista kärsinyt ihmiskuntakin on myös valveilla ja nyt on jättiläisniäi-nen
kilpaljuoksu sodan lletsojaio ja rauhan puolustajaan välillä. Mutta
huolimatta siitä, että sodan vaara on suuri ja sodan lietsojilla eräitä
tärkeitä avainasemia rauhanpiiolustajllla on kaikki mahdollisuudet rakentaa
sellainen sulku, että sota saadaan estetyksi ja ihmiskunta pelastetuksi
sitä uhkaavalta suurimmalta vaaralta.
Tilintekoa vuoden jopfilli
VlaXi. Streetin ohjelman mukainen
maaliman amerikkalaistuttaminen on
kiajTinissä parhaillaan maailman kaikissa'
osissa. • Yihtäällä se tapahtuu
varsin huomaamattomalla tavalla,
mutta Koreaissa se on varsin hyvin
havaittavissa.-
' Yihdys^alloista lähetetään joka päivä
kymmenillä eri kielillä radion
kautta amerlkkalaistuttamlscihjel-laist)
iiiamisohjelmasta kun hän lisäsi,
^|tä,"Kukaan kä.j1;ännölllnen liikemies'ej
voisi ryhtyä siihen sen vähemmällä"
hinnalla. '
' Ny.t.^ku.n'MacArthiirin sotaonni on
kääntyiiyt Koreassa kielteiseksi, nyt
kun apierikkalalsten hj'ökkääjien
etenemineh on muuttunut perääntymiseksi
ja voitot tappioiksi, olisi entistä
JjÄ"rkeäinpää ryhtyä yleisen mie-maa
maapallon joka köUcalle. Sitä lä- llp.tt6en': muokkaamiseen edulliseksi
hetetään mm. Neuvostoliittoon'ja ' " ^ ~ " * " ^ - * ' " ' —
Suomeenkin.
J<Äu aika sitten pidettiin Buffalossa
konferenssi. - jossa puhuttin
näistlä> amerikknlaistuttamisasioista.
Kuuluisa tri George Gallup, joka
esiintyy ja tunnustetaankin melkoisena
'yleisen mielipiteen" tutkijana ja
'muokkaajana, isanoi tässä kokouksessa,
. että Yhdysvaltain imperialismin
"voitot Koreassa tai maailman muissa
osissa jää-vät, täydelleen mitättömiksi
ja I muodostuvat tosiasiassa
vaarallisiksi, ellemme sitä ennen saa-'
vuta täydellistä voittoa ihmisten mielipiteisiin
nähden." Niinkuin se onkin
sano.
TänoänlaatKisen mielipiteiden voiton
saavuttamista vairteii esitti tri
Gallup 'Valtavan ohjelman, joka käsittää
elokuvat, kuvakirjat lapsille ja
lukutaidottomille, sarjakuvat, sano-analehdet:
ja radion." Näiden kaikelle
linaallmalle jakamista varten pitäisi
saada vähintään viisituhatta miljoonaa
dollaria nyksisistä sotamää-
Täntboista. Tohtori ajatteli varmaankin
niitä -valtavia voittoja. Joita voisi
saada tästä Valta-msta amerikkn-
Wall Streethi imperialismille. J a sitä
pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti
yksityisyritteliäisyyderi pohjalla
ja tietenkin tohtorimme johdolla..
'S^uutenhan siitä el virtaisi niin
ruiis^ta-voittoja yksltyisyfitteliäisyy-den
tiliin kuin on siyytä edellyttää.
Se oliäläik^ lihava paisti — viisi tuhatta
.^^^ miljoonaa dollaria. Vaikka
tohtorimme tyytyisi "vaatlmatto-niaäh'^"
20 prosentin yrittajävoittoon
hiin kerjyisi siitä sen mt&aän jo; tu-hat.
inajÖonaa dollaria, läikä on varsin
''kuiinioltettava stnnma Wall
StrieeUni^ mittasuhteita silmällä p i -
täen. " •• >
Niili aitoamerikkalainen kuin toh-torimnie
' ehdotus onkin, ei meidän
tarkoifcksemme ollut puhua siitä
vaaii paremminkin sitä vastaan. Asia
on nälilKääs, arvoisat lukijat siEä tavalla,
.että tämä viiden tuhannen
miljopiian dollarin propakandalasku
voidaan välttää koska on kerran i h -
m i ^ , jotka t^evät" seh työn- ilmaiseksi.;
.Sftä tehdään iknais^si par-häiiian.''
ja muutamilla komennuksilla
sitä voidaan tehostaa — ^ a jos
jotain pitäisi maksaa' niin ei se olisi:
kuin verrattain pieni osa edellämai-uitusta
• yii<^estä tuhannesta miijoo-nasta.
\ - ' ••:''..:'•
Lukijamme ovat' varmaankih huomanneet,
että täällä Canadassa, Suo-;
messa ja muissakin kapitalistisissa'
maissa on ruiisäasti sellaista väkeä,
joka nyt", jo;tekee kaikenlaatuista
amerikkalaistuttamispropagandaa,
oikein puolueiden voimalla. - Siitä
sj-ystä moisia puolueita on ruvettukin
nimittämään amerikkalaispuoluelksi.
Sellaisia oVat tääDä Canadassa Uber
raalit,' konservatiivit, - social-credit-puolue,
puhumattakaan njrt CCP-puo-lueesta,
jonka hännänhuippuna heiluu
meidän suomalaisten keskuude^a
eräs surullisen kuuluisa torontolaineh
lehtiriepu. Kaikki nämä puolueet
täällä Canadassa ovat ryhtyneet a-:
YOimesti ja julkeasti Wall Streetin
hengeiksi — dollari-imperialismin
Viidelkölofinalaisilöi, jotka" ovat valmiit'
TOsrinääii-Caiiadah hyvin- häl-'
vasta hinnasta Wall Streetin raharuhtinaiden
saalistusalueeksi. He ovat;
tehneet sitä, työtä jo meOcoIsen ajan;
eikä heille :ole£^tä Jaksettu paljoakaan
— ainoastaan joitakin rippeitä
sieltä ja tä3U%'§:o;tUllut fteldän. p ;^
kakseenj i - • ; •..•-';•?;•
.Samanlainen ilmiö..on havaittavissa
Suomessakin, jossa kaikki, puolueet,
SkiMj •jäVkomnitmisteja^ liöcuun-ottamatta,
ovat häärineet amerikka-.
laispuolueina, ja sosdem-puolue ylinnä
kaiken. Sanianlainen ilmiö on
havaitta-rissamonissa muissa "länsimaissa".
Eanomalehtltledot kertovat
edelleen monista yrityksistä S i h
sitä on yritetty harjoittaa myö;^in
kansandemokratian malsisa. Monet
ovat ne uutiset, joissa cn kerrottu m i ten
milloin minkäkin maan urkkijat
on saatu kiinni j a " tuomittu teoistaan
>jy tnhytiTmggf-CTt^ kansandömo^
^cratiaä •m^sSsa; Jcdssa ei suvaita dol-
Jailrimperiallcmin. yilde^lonnalai-
Kyllä ovat asiat sizrk
kun moista maanpetfejä^
harjoittaa täiäimCanadas?^
surkeampaa on todeta,:että (pftii
tämän ' amerikkalaistuttami
eandan tarkoituksena on"°Tni
valmistaminen uuteen sotaan
tistä hirveämpääh tem«
WashIngtonin isotapuolueeir*
Siitä s>Tstä on jokaisen
canadalaisen yelvoUisinis a^tj
tä petosta ja tuhoa vastaa».]
ei ttio mitään hyvää, vaani
toin tuhoa jä kärsii
maan kansalle. Sutä *
ainoastaan Wall Streetin
naat ' ja heidän kätj-maassa.
Koska lukuisat iömlset
aloilla pjrkiiieet luonneii
luneen puolen sadan vupd^f]
taivimmari piirteen, olisiiEine
Iestämme valmiit sanomaan g
deri 50 vuoden ajan olleen
ihin edistymisen vuosisadan|j
son. Se on varsin selvää ^
tainme Lokakuun Stiuren
mouksen vuodelta 1911.
Ilmansixto a&aiset tai
pähtumat Euioopassa. JoiSöi|
uksena oli monien B ^ ^ ^ .
nen sosialistisen keWt5*s^J
kaiken toUppim» KUiian
vanan -perustaminen vnS» ^
Kaiken sen johdosta on nyt i
masosa maailman väest^Btä]
\.Hu
;.3t(
massa sosialistisen kehit
Luuleanme olevamme o
sanomme, että kuluneet ??|
ovat sosialismin voiton vunsii
sosialisteilla on syytä äoita.
min voittokulun johdosta-
Vatmastl yhä edeflecn ja
seuraavien 50 vuoden ^kao^.
Siis onnellista uuttovcotl^
Jukijoillämpe Bosialispio^;
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 30, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-12-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus501230 |
Description
| Title | 1950-12-30-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
St9tt2 Lauanfain^ 30 \
'O^jptor^^of.;-!. lah camdiäns, Es-liUiäted
K07. eÖL mi. AaihoTlzeä
as seeosd c!as8 xnaU by ihe Post
Ofllee OQiaränent» ottava. Fub-i
i a l ^ tbrf(!e weeU^ T n e 9day s,
rlKundajftf Sätiirilays t^Vapaiu
' 'tim^Cta^aayUd., &% 100-102
'Mfi^M^p^^ia^ Canada.
raepbones: Busltiess OlCce 4-4264-
Editoria! Oföce "4-4285. Manager
E. SaksL Bdltor W. Eidund. Mailing
address Bbx 69; Sudbury, Ontario.
Advatising rztes opon appUcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk. 6J00 6 lik. 225
V .3 kk, 2X»
Yhdysvanolssa: 1 vk. 7.00 6 kk, 3 ^
Sucmessa: lyT^. 7£0 6 kk. 4.25
S Y N T Y M Ä -
J i
Itu.
Ff
1^
/ •* * tm
<\ ^' I
1-1. >•
IS. ' ^
4 ^ w iv.
*
O. f
Uudenvuoden pyhien vuoksi Vapaus ei ilmesty tiistaina, tammikuun
.2pnä: \
^^^^^^^^ pelimatkassa
Vaöhan vuoden vaihtuessia uuteen me^sit^rymme myös vuosisatani-,
o^; jäfiupuoliskolle. Sellaisenaan sneidäii sietää yrittää tehdä ainakin
s i i p j ^ inveiitano sekä kuluneen vuoiden että vuosisatamme ensimmäi-se
«p
sitä tosiasiaa, että tänä uutena vuonna ih-snls
liokonaisuudessaan on sekä suurien vaarojen että suurien
> maiidollisuuksien edfösä,
•Ktihuieen vuoden aikana on kansainvälinen tilanne paljon pahentu-iliit:
Imperialistinen leiri on Yhdysvaltain johdolla siirtynyt sodan
Valmisteltista avottnim hyökkäystoimenpitcisiin Koreassa"! Formosassa
jnfi. T ä ^ on kehittänyt nykyisenä atomlkautena nän
sjmren vaaran, että jos uhkzmya maailmansota nyt syttyy, niin se voi
hävittää koko sivistysmaailm^ sellaisena kuin me sen tunnemme tai
e^Uia^oko ihmiskunnan- Mutta aivan näin lohduton ei tilanne kuiten-on
noussut historian suurin ja
'VpUnakkain rauhanliike, jolla on kaikki materiaaliset mahdollisuud-t
^estää lihkaa^ siten avata kehityk.sen portit
ennen kuulumattoman nopealle edistykselle.
Kunvt näistä mahdollisudiksista tulee ihmiskunnan osaksi, se riip-
^^p}^ siitä kuinka peräänantamattomasti ja yhtenäisesti
loaailmaiiiaajuinen raiihanliike ja ennenkaikkea sen sydän, järjestynyt
työväenliike toimii, ^eidän kohdaltamme olisikin virhe, jos ci tässä
yjiarati^ huomioitaisi sitä tosiasiaa, että rauhanpuolustajain
pHttävän esiintymisen vuökisi sodanlietsojain leirissä ön nyt päättyv
ä yiJM)d«i yi aikana ilmennyt jo tiettyä horjuntaa
ja epäröintiä. S? osoittaa, että rauhan hyväksi kannattaa toimia, ja
että rauhan pslastaminen on mahdollista.
' ' .* ' • * . * •
se kotimainen latu, jonka olemme historian
lÄdiHe kansakuntana ja sen osana kuluneelta vuodelta jättäneet?
Ktften muistetaan, Canadassa oli uhkaava työttömyys ja pulan ensi
«ireetl^iiosi sitten. Alkuvuoden aikana ilmaantuivat näyttämölle sop-ps&
eittiöt, työttömien järjestöt ja työttömien lähetystöt. Huhti- ja
tQiricokuufi välfssä oli Canadassa virallistenkin tietojen mukaan noin
puoliiniijoonaa työtöntä. Xyt on työttömyyspulma väliaikaisesti korjattu,
tosin epäterveellä ja yhä suurempaa kurjuutta myöhemmin ai-lifiutta^
lla
'; :;^^3^\x^^ kiihtyi suuresti fasistimieliset toinienpi-
;t«t. Poliittiset poliisit suorittivat Quebecissa reittauk.sia, union vir-jkaiUjoita
Karkdtett^ yli Yhdysvaltoihin jne. Tämä fasistimle-iinenstivaitsemattomuus
sai jo joukkohuliganismin nriuotoja, kutsn
jnellaköjnUa Isä Duffya vastaan Quebeci.-sa, Canterburyn Dekaanuk-sen
kivittäminen 'Haimiltonissa, ukrainalauitän työläisten haalin pcrni-miattentaatti
Torontossa ^aci Tämän vastapainoni|j.kdiittyi luonnollisesti
järjestettyä töiinilntaa ka puo-leste
siinä mäar^^^ jo iiuhtikuiussa peruste^
njittaÄLaävassa^t^^^^^^ Oikeuksien (Liiftb. .
Kiiityvän sot£rt'almisielun seurauksena, jonka johdosta Yhdysvaltain
armeijan toimesta on m.m. julkaistu kartta, niiäi^äC
tellään Yhdysvaltain armeijan alaiseksi alueeksi, on kuluneen vuoden
aikana pidetty suuria rauhankokouksia, mistä hucmatuin ja kauaskantoisin
oli Torontossa toukokuun alussa pidetty Canadan Rauhaiifkon-
^ressin toinen vuosikokous.
Täkäläisten niaanrhiestemme yhteiskunnallisen elämän kohokohtia
olivat SCAU:n 25-vuotisjuhla imaaliskuus.sa ja sen 14:5ta lijttojuhla
elokuussa sekä C S J : n soitto- ja laulujuhla heinäkuussa. Erikoisen
maininnan ansaitsee ^ tosiasia,ettäCSj valmistuu nyt alkavana vum-na
viettämään 40-vtiotista toimikauttaan suurin juhlallisiiuksin. Mainita
myös sopii helsinkiläisen Teekkarien kuoron äskettäin vierailu
illä mantereella.
Kansainvälisessä mittakaavassa on leimaa antavana piirteenä kuluneen
vuoden ajalta sosialistisen maailnianosan edelleen voimistuminen
ja sotakiihkon kasvaminen Yhdysvalloissa ja täälläkin. Xoin kaksikymmentä
maata, mukaanlukien Britannia, on Jo timniistanut Kiinan
kansantasavallan hallituksen. Kiinan li.-:äksi on kansojen vapaus-taistehi
itsemääräämisoikeutensa puolesta saavuttanut valtavat mittasuhteet
IndorKiinassa ja monessa muussa siirtomaassa. Erikoisen voimakkaana
ilmenee tämän siirtomaakansojen vapaudenrakkaus kesä-ikuim
lopulla,provosoidussa Korean sodassa, jata on tuloksettomasti
yritetty kaiinistella Y K :n lipulla.
Kuinka kovan epätoivon vimmalla taantumusvoiniat valmi-stuvat
uuteen sotaan, se näkyy siitä fasistimielisestä mielipidevainosta ja terrorista
mikä on nyt tullut päiväjärjestykseen n.s. "vapaissa" maissa.
Esim. tammiktiussa tuomittiin .Alger Hiss Vhdy.9\alloissa viideksi vuo-
. <)eksi vankilaan. 'Maaliskuussa laadittiin Australiassa kommunistivastainen
poikkeuslaki ja Italiassa vangittiin sadottain lakkolaisia.
Toukokuussa pantiin Ranskan johtava atoniitutkija Joliet-Curien
"mustalle listalle" maassaan ja kenraali MacArthur kitisi työläisten
mielenosoitukset Japanissa kesäkuussa.
[Naiden vahnistelujen jälkeen provosoitiin Korean sota kesäkuun lopussa
ja sitä tekosyynä käyttäen, Yhdysvaltain hallitus asiallisesti puhuen
kaappasi Kiinaan kuuluvan Formoran saaren lähettämällä seitsemännen
laivastonsa puolustamaan Chiang Kai-shckin horjuvaa asemaa
siellä.
Kulimeen vuoden aikana saatiin uudellcoii kuulia ja nähdä se kuinka
eläimellisiin tekoihin taantumus turvautuu pöliitirsia vastustajiaan
1 kohtaan, täJlä kertaa Eterä-KoreannukkehalHtus. K-auhuntapausten
valossa näyttäisi siltä, että peto on saanut ylivallan ihmisessä, mutta
sekin olisi kovin yksipuolinen tulkinta sillä samalla on nähty, että työväenliikkeen
lisäksi sellaiset kuuluivat tiedemithet kuin Einstein sekä
Joliey-Curien jne, ovat antaneet sydäntäliikuttavia vetconvuksia ihmisyyden
ja; rauhan puolesta. Tosiasiassa Varsovassa viime marraskuussa
pidetty Maailman Raulianpuolusta jäin Toinen Kongressi oli suurenmoinen
todistus siitä, että ihmisk.unta ei halua palata takaisin raaka-laiskauteen,
\'aan taistelee urheasti ja peräänantamattomasti rauhan ja
edistyksen puolesta. Mainittakoon vielä ohiriiennen, että viime heinäkuussa
kuollut Canadan pääministeri Mackenzie King. jota ei mitenkään
voida leimata vasemmistolaiseksi, lukeutui kuitenkin niihin voimiin,
jotka vastustivat Koreassa sitä politiikkaa, mikä lopulta johti sotaan
ja uhkaa nyt le\itä maailmanlaajuiseksi at^nlpaloksi.
* • »
Entäs sitteÄ vuosisatamme ensimmäinen puolikas? _ v
• Tuskin löytyy historiasta toista niin vaiherikasta ja aktiivista ajanjaksoa,
vaikka vuosisatamme alkoikin niin arvovaltaisesti ja näyttäen
siltä kuin kaikki olevainen olisi iankaikkista. \'ain äänekkäiden möot-r,,_
, - . .
\ Tii-itaina, ta-Tiniiicuun 2 pnä. täyt-,
itää Gust Sateinen Torontosta «n3?t
IhitUe PenageUay 65 vuotta,
I Uuden vuoden päivänä, 1951 täyt-j
tää 73 vuotta Mrs. Amanda ja Mr.
• Sylve3ter Saha Sylvan Lakelta. A l -
I bertasta. • '
Mrz. Emilia Salini, Webscers Cor-
Iners, B.C.. taytää ^1 vuotta tammikuun
1 paiTänä.
OrinUteliimirie päivän sankareille.
Trumaniii itiläräyfc^
Mitä muut ganovat
KASVAKOON H E I D Ä S T C IN
UNIOXSA
Bombay, Intia. — Intian virkaheit-to-
prin.se;«>at yliclistivät itsensä tänään
unJonistisen liikkeen .suojaan
Intian hallitu.sta vastaan . . . — New
York Timesin erikoistieto, joultikuun
27 pnä.
MacAiX VAKOILUKOXEiSTO
ON "VÄHÄN" PARANTUNUT
Tokio. — . . . Kenraali MacArfchu-rin
päämajasta tiedoitettiin, että 150
mailia pitkälle Tiritamalle Korean
' poikki kolraannenkj-mmenenneiah-deksannen
leveysasteen tienoille on
koottu 44G.4C6 punaista. Tästä .määrästä
on 277,173 Kiinan punnaisia ja
loput Pohjois-Korean punaisia. (Mitään
selitystä el ole aixnettu siitä m i ten
päämaja on nämä tiedot saanut)
. . . AP:n kirjeenvaihtaja Robert
Eunson, jouluk. 28 pnä. \
• » «
"JULMUUTTA" JA
TUOIMITTAVAÄ!
Budapest. — Unkarin kommunistien
johtama hallitus viittoilee tuhansille
pakolaiskansalaisilleen ja sen
tervetuloa-kotiin ohjelma on tuottanut
joitakin tuloksia^
Kutsu .saapua takaisin kotiin on
annettu niille tuiiansille unkarilaisille,
jotka jättivät Unkarin • Saksan
n-riehityksen vallitessa sodan aikana
tai sodan päätyttyä tapahtuneiden
sosiaalisten muutosten aikana . . .
On arvioitu, että 2,000 unkarilaista
cn j3 palannut ... — AP:n kirjeenvaihtaja
Endre Marton, joulukuun 27.
pnä. •
. New York. — Arvostellersaan presidentti
Trumanin"lJätätJlanne" mää-räysfä.
sanoo New Yorkin Daily Wor-ksr
etastvun " 'toimitusartlkkellssaän
joulukuun 19 pnä, että se viittaa Amerikan
työläisten palkkojen alennuk-i
seien: Kirjoituksessa sanotaan:
Ei 'ole yhtään väliä mitä te ajattelette
Trumanin ohjelmasta tai hänen
ulkopolitiikastaan. Jas te työskentelette
elääksenne tehtaassa, työpä
jassa taikka konttorissa, te tulette
huomaamaan mitä presidentin "hätätilanne"
tulee' teille "merkitsemään
leipäkysymyljsessä.- Se tulee merkitsemään
hallituksen aloitteesta ja häl-litu^.
sen tukemana toimeenpantavia
palkkojen alennuksia kaikille työläisille,
ns. vakaannuttamisen nimessä.
Hallitus ilmoittaa haluavansa "vakaannuttaa"
palkat ja hinnat nykyisälle
tasolle. Näennäiseeni palkat jäävät
-sille tasolle missä ne nyt ovat.
(KäytähnöUisesti.sLi. sillä h'hnat ovat
Korean sodan alkamisen jälkeen jättäneet
palkat hulniasti jälkeensä.)
Mutta todellinen palkkojen vähennys
tulee, tapahtumaan siten, kun va-kaannuttamislautakunta
on ilmoittanut,
että se tulee systemaattisesti toimimaan
vähentääkseen sotatarvike-teollisuudesta
työläisille maksettavaa
osuutta, samalla kim suurbsnes käärii
hallituksen turvaamana suurimpia
voittoja mitä historia tuntee "hätätilanne"
tilausten täyttämisestä.
ENEMMÄN TUOTTEITA
SAMALLA MÄKS.ULLÄ
Trumanin "vakaannuttamislauta-kunta"
ilmoittaa kylmästi, ettei se
katso nykyistä palkkatasoa miksikään
estseksi sille, mitä se kutsuu "Infla-tioksi".
.
Trumanin lautakunta vaatii Amerikan
tehtaiden työläisiltä tuottamaan
"enemmän tuotteita samalla palkalla".
Se vaatii työskentelemään useampia
tunteja viikossa, joka merkitsee, vaikkapa
yliajastä maksettaisiinkin.' työn
arvon laskemista, sillä lupauksista
huolimatta yllaikamaksua ei kaikesta misen" ja "hätätilanteen" nimessä.
tulla kuitenkaan maksamaan.
I^slassa suunnitelman toteuttaminen,
jos työläiset sallivat .sen tapahtua,
inerkitsee seuraavaa: I
Pal]£kataso ei saa nousta siitä
• mitä se nykyään cn. Jos sodan-
' lietsojat ja vöittoilijat saavat pitää
päänsä, tulee tämä alennustila jatkumaan
miespolven ajan. Työnantajat
tulevat yksinkertaisesti toi-
, meenpanemaän palkkojen jäädyttämisen.
Hinnat vakautetaan nykyiselle
historian korke^nmalle tasolle.
Mutta, kuten viime sodan aika niin
selvästi osoitti, on olemassa lukuisia
"laillisia" keinoja hintarajoituksen
kiertämiseen.
Työnklihäyttäaiismenetelmät ovat
aina. Jpikuvasti työnantajain käy-ixttS^
vQsä', ja virallisen työläisten
, johtajien tukemina voittoilljoilla
tulee olemaan heinäaikäa.
Tämän ohjehnah toteuttaminen
tulee kaksin kerroin • koskemaan
neekerityöläisiä; Ja koska FEPCin
jä etelävaltioiden mieliala on vallitsevana
hällituspublueessa, neeke-'
rien työnsaantia vaikeuttavat'ja
estävät säädökset ja rajoitukset tulevat
silloin inyöskin jäädytetyiksi.
Lautakunta, tiiles myös keksimään
uusia "lääkkeitä", joilla voidaan vähentää
työläisten ostovoimaa. Sellaisiin
Iniuluvat korkeammat verot känsälle,
hallituksen asetukset, "ei-mlli-taristisiin
tarkoituksiin sijoittamisien
rajoittamiseksi", tarkoituksella estaS
senkin vähäken ajanvietekulutukÄh
mitä nyt on, entistä villimpi kamppailu
sotabondien myymiseksi ja yleisen
kulutuksen kontrolli, asettamalla
raskaammat alasmaksut kodin tarpeista,
autoista ym.
BAUTATIELÄISET ENSIMMÄISINÄ
um^iNA';;'
• Sillä lavalia'' 'ovat työläisvastäiset
tykit suunnattu Amerikan työmiehiä
ja työläisnaisia kohti' ^'vakaännutta-
RaUtiatleläisst ovat jo saaneet kokea,
/että "velkaannuttaminen" ja
"hätätllahne" Merkitsee lakkojen rikkomista.
MUjocna autotyölälstä on tullut havaitsemaan,
' että tediden muutamien
senttien saamiiien, jotka piti tulla
"kulkevlaii portaiden pykälän"' mn-kaah,
on'nyt epävarmaa.
Enemmän kuin puolet unioihih kuu-
ImTstavtyöläisistä.. joiden uniot käyrät
neuvotteluja uusista sopimuksista ja
uusista' "''iialkkavaatimuksista, havaitsevat
olöVansa vastakkam hallituksen
laiitaktinnan uuden palkkapolitLkan
kanssa. '
" Ön häpeällistä, etta "vakaannutta-niislautakunnassa"
olevat suurbisneksen'
edustajat isaavat tukea unioiden
joHtoiöehiltä,^^^^ s^^ kuin Emil
RiCTelföaitry C. Bates ja Elmer E.
Walker;'^Sö^ ei variääaanlsaan olie työläisten
etujen. puolustamista. Se ei
lÄySskääh ole kansallisten etujen mu-käisfä:
Se -ön "patriotismia" halpa-hln^
aiseii työvoiman täkäalinlseksi sodanlietsojille;
jtitka valmistelevat so-iak^
j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-30-02
