Vapaus, June 10, 1950

              ^ « -.Tr J fV ¥ *rffft"2i"W?' " H
P:NÄ
Sudl^':-"^- suosituin
tcxiltike
Sopea palvrlas radion avulla
BiU ToI-.-ck j a E a r l M e l l l e ur
— Ponani putoaa 4.000 m e t r i n kor­keudesta
m.ialimsa 30 Eekunnissa-
,5- ',,i^ir (.1 ' lii.''.;.' -li/ff';. ;s"''?i:"'.'';:'':'?v'".'''*''';'|!i - I K i : - ! " S'.»'i'si«i'f'-:|ä[v i „ ' ' is
Puolustakaa rauhaa
B
Tl
Sk
SÄ
^ ••
^Pääsy 50 j
12 pau.
önnös^
äle-yljopij:©
perjantaiia:
uuden 12 pjj
?n ja parass
3/4.tuam2!i
KilpailuTirsa
oiisenennäiji
ten. Entisen «
nut Loukau
aja Jaci tcs i
;a. •
Kelloja
Korjataan
ja
TIME SQUARE
Ciri Suntlliolm. £uom. kelloseppä
102 Durham S. Huone 205
Sorthem Ont. BIdff, Pub. 3-1498
K A I K I L L E
m1 0. T I L A I S C U K S I L LE
ARCAD5AN
FLOWER SHOP
"•Muistakaa tämä n i m i k u n
halualte kauniita. l a h j o j a"
88 Elm St. W.
libtllä Vapautta
SndbiU7
P n l L 3-3941
SbPEA KOTnNAJOPALVELUS
DrugCo
LJPPAA
)r Radioitaj
iäkkeitä
irasto läUkcilil
Rahoitamme Autoja
Halvemmalla
Uudet autot rahastetaan 1/3 kä­teen
ja loppu 24 kuukauden vähit-läisinakÄUilla.
Tiedustelkaa
/"Bir Cler
Yleisten vakuut;usten asiamies
PUH. 3-120©
190 Pattei-son St. . Sudbury
Penistetta l8Sfl
VAKUimjRSIA
U Eam^t. East Sndbiiry OnJ.
VxäuSia kotUn 8-0654
euomalalnen ftrinmtoB
l . & i O U D O U I N
P17HELIN 7-75<S@
Sudbury Clinic
D R . s . 8 . F O L A C K
D R . R. M . T H O M S O N
. D R . L W.J>AVIDSON
DR. J . B . M A R S H A L L
Lääkärit J a U r u t g tt
" - D i i . L . M : so:äBS -
Suomalainen tulkki
130 E l m S L E n p n b . 5-566S. Sodborr
DR. B. L. DesROSIERS
HAIVIMASLÄÄKÄRI
67 E lm St. East Sndboryi Ont.
Suomalainen tyttö palveluksessa
PoheUn 8-8573 Kotipuhelin 8-8S29
. Regent teatterin vieressä
FINNISH BAKEHY
VEIKKO KETOLA
Puhelin 6-6649
382 A p t w e r p S t . SudbUiy
tinmffiufftHiHinminn
1 Hääknkkävihkoja
I — K D K K A k l M F P U J A —
P U H E L I N 6-5341
1 MANHATTAN FLORIST
18 Cedar Street
i m u i u i u i i i i iu
Bndbury, Ont.
. Tarkistuitakaa silmänne
Frank R. Block R^.
OptometristUlä
• K O H T U U L U S E T M A K S UT
BUONE 410 - Mackey rakennus
PIIL 4-4014 DURHAM N .
\et taytetm i
illisesti.
iOOKER &
:ERING
ja kiinteimistäj
inoja ja boaJf;
SanJc Baildlii{
i, OXTAEIO
Rösery Floirist
K U K K I A K A I K I L LE
T I L A I S U U K S I L L E
74 L a r c h St. P u h . 3-1882 Sudbury
NORTHERN PUBLIC
STENOGRAHIG SERVICE
Laadimme j a kirjoitamme lausunton­ne
j a kirjeenne — täytämme tulovero-kaavakkeehne.
Seuraava R i t a r i n vakuutustoimistosta
Royal B a n k Bidg. Puhelin 8-8001
Sudbury, Ont.
Sudbury Footwear
Vanhin suomalainen jftlMnfmfcg
Sndburyssa.
E. LATVALA
21 Larch * King Edvard nkaa.
DR. L HOÖEY
LJMKXBI JA KramtGI
Poh. 7-7355 Kotiin 6-9729
122 E lm St. E . Sodbmy
:N. PALVELUS
ma
äappel;;
•Xf. .
mins, Ontaiisi
JAMES H.DÄVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyttyä
strokeri-kolia
P U H E L I N 5-5647
177 Kathleen St. W . Sndbuty
LUONNONLÄÄKÄRI
189 Pine Street
-Sudbury. Ontarioissa
ASIS.^HOJi p
V. HALPA S.*EJ
•
Ui -a SA-VDHSI-
1 X 2 iisd-Jitialu
LIMITEI»!
L . P . o-jBmm
Käykää katsomassa
UUTTA 1950
SE ON JOHTAVIN PERHEAUTO
4-ovuien. 6 lampptiinen, 5-6 henkilön*
Teräksinen, rupsieen kestävä.
TäydellinOTnihkst sisustus
vaihdolla ja'lämmittäjä
KAIKINPUOLIN TMDELLiNEN!
p KYYTIMUKAVUUTTA
© TALOimELLISUUTTA
® AISTIKKUUTTA
©KESTÄVYYTTÄ
i<pEAJO PARAS TODISTAJA!
PUH. 8-84iI
1119 COPPER CLIFF RD. GATCHELL ONT.
Tämän puheesi i^tt .Bansiuuk
kommnnistipQotueen sihteeri Jac­ques
Dndos brittiläisille työläidlle.
J u u r i k u i n H i t l e r ennen heitä. I m ­p
e r i a l i s t i t vihaavat Neuvostoliittoa
ennen kaikkea.
He vihaavat sitä koska sosialistinen
Järjestelmä OEoittaa olevansa kapita­l
i s t i s ta järjestelmää parempi Ja k o s ­ka
he huomaavat tulleensa voitetuk­si
kahden Järjestelmän välisessä k i l ­pailussa.
Ranskassa. Jossa hallitseva luokka
t«kee propagandaa M a r s h a l l i n suun­n
i t e l m a n puolesta, työläisten elämä
tulee yhä kurjemmaksL
Britanniassa.^saqiotBjytiln Ranskas­sa,
ovat työläiset taistelleet korkeim­pien
paULkoJen puolesta.
K u n työväenhallitus lähetti sotavä­keä
lossaamaan laivoja l i o n t o o n sata­malakon
aikana viime kesänä, n i i n se
käjrttäytyi j u u r i samalla tavalla k u in
R a n s k a n "sosialistinen" sisäministeri
Jules Moch.
E i ole mikään vahinko, että olkeU-tososialistisst
Johtajat, jotka k a i k k i a l ­l
a yrittävät pelata k a p i t a l i s m i n suo-j
e l l j a in osaa, dv^t^ % i l e käyttää :vä-k
i v a l t a a työväen- Ja demokraattista
liikettä kohtaan.
Sellaiset toimenpiteet ovat osa so-danvalmistelusta
Neuvostoliittoa, k a n ­sandemokraattisia
valtioita Ja k a n ­sainvälistä
työväen- j a demokraattista
liikettä vastaan. ^
C h u r c h i l l , ja monet sathanlaiset
yksilöt,, toivoi näkevänsä Neuvostolii­ton
selviytyvän sodasta toivottavasti
heikentyneenä j a pakoitettuna nöyr­tymään
imperialistien edessä.
M u t t a n i i n ei tapahtunut ja Neu­vostoliitto,
huolimatta kauheista m e -
netyk.sistä, nousee bolshevlkkipuolu-een
j a S t a l i n i n johdolla poikkeuksel­l
i s en nopeasti.
He eivät pelkää taloudellista alas
painiunista eikä työttömyyttä — k a ­p
i t a l i s m i n häpeällistä tautia. Siellä
käytetään atomienergiaa r a u h a l l i s i in
t a r k o i t u k s i i n . ' ,
J u u r i päinvastoin Y h d y s v a l t a i n pre­sidentti
T r u m a n o n kuukausia käyttä­nyt
atomikirlsiystä maailmaa vastaan.
M a a i l m a n R a u h a n l i i k k e e n Ranskan
jaosto järjestää ihmisiä yhteiseen
taisteluun — professoreita, opettajia,
t a i t e i l i j o i t a , talonpoikia, kaupanpltä-jiä
ja luonnollisesti työläisiä, jotka
johtavat tätä mahtavaa taistelua elä­män
puolesta. »
I^nskassä ei ole välttämätön tais­t
e l l a Neuvostoliittoa vastaan kohdis­tuvaa
hyökkäyssodan valmistelua,
vaan Vietnamissa' (Indo-Kiinassa)
käytävää sotaa vastaan.
R a n s k a n satamatyöläiset,. r a u t a t i e ­läiset
Ja merimiehet käyvät urheaa
taistelua kieltäytymällä käsittelemäs­tä
V i e t n a m i i n lähetettävää sotata v a ­r
a a Ja v a a t i v a t joukkojen kutsumista
pois sieltä.
Me emme h a l u a että maamme käy
epäoikeutettua sotaa — jBotaa, JQka
jokatapauksessa o n t u o m i t t u tapploPn.
K e i s a r i B a o D a i l l e o n hyvä, että
Jotkut h a l l i t u k s e t , m i d e n m u k a n a J B r i -
t a t m i a n työväenhallittis. tunnustavat
sen. m u t t a kaikesta h u o l i m a t t a V i e t ­n
a m i n kansa tulee kukistamaan hä­net.-^
•
Työläiset, jotka kieltäytyvät käsit­telemästä
V i e t r u u u i i n lähetettävää s o ­t
a t a varaa, päättivät myöskin etteivät
he käsittele Amerikasta R a n s k a a n t u ­l
e v ia sotamateriaaleja. Ranskan
kansa on m>'öskui päättänyt e t t e i se
tule antamaan jalkaväkeä länslblokil-le,
j o k a m e r k i t s i s i y h a suurempia v o i t ­t
o j a amerikkalaisille blljoneerille Ja
toisten maiden kapitalisteille.
R a n s k a n kansa on päättänyt, ettei
se koskaan lähde taisteluun Neuvos­t
o l i i t t o a vastaan.
R a n s k a n haUitsljat, jotka kylmästi
ennnustavat taistelua sellaista l i i t t o ­l
a i s t a k u i n Neuvostoliittoa vastaan.; e i ­vät
välitä keinoista- Se e i välittänyt
R a n s k a n kunniasta kuri se F o n t a l n e -
bleaussa B r y s s e l i n soplinuksep v a l t a tn
neuvottelussa päätti alistua sellaisen
päämajan alaiseksi, j o k a ori u l k o i n a a -
lalsen komennossa. ,;
J a tämän päämajan komentaja,
jorika nimeä en h a l u a sanoa, mutta
j o n k a k a i k k i tietävät, määritteli sodan
päärhäärät k u n hän s a n o i:
" V i h o l l i n e n on konuhunlsmi jä s en
uskonto o n k r i s t i l l l s v a s t a i n e r i.
•'Kristittyiiä sotilaana' j u l i s t a n i t ­seni
k c m m u n l s i n i n j a k a i k e n s en puo­lesta
sen minkä puolesta se ori y l -
hoUiseksenl. Minun katsantokantani
mukaan lännen kansat ovat sodä^a
komnxuriismia vastaan. Sitä usein
sanotaan kylmäksi sodaksi, n i i i t t a s o ­taa
se k u i t e n k i n o n . . . "
Me emme halua palata t a k a i s i n r l s -
t i r e t k i i n t a i k k a uskontosötien aikaan.
J a kun Y h d y s v a l t a i n kongressiriiles
Clarence Cannon sanoo;
"Seuraavassa sodassa meidän tulee
varustaa toisten kansojen sotilaat ja
lähettää heidän poikiaan verilöylyyn
ettei meidiin täydy lähettää omlam-
• • " ' •
. . . Me vastaamme hänelle j a n i i l l e,
j o t k a ajattelevat samoin:
Me kieltäydymms olemasta teidän
palkkasotureitanne. . R a n s k a ei tais­tele
teidän sotaanne. ' .
Meidän täytyy h i n n a l l a millä hy-r
vänsä estää sota. Me Ranskassa t i e ­dämme,
että meidän maamme tulee
tuhoutumaan jos sellainen onnettb-muiis
s a t t u i s i.
O n tushtin tarpeellista sanoa, että
B r i t a n n i a el myöskään säästy. Tästä
syystä pj^^dän teitä puoliistamaan
rauhaa.
ODOTETAAN VIERAAKSI
CäJ:n laulu- ja soittojuhlakoinltea
Port Arthurissa toivoo hyvin tunnetun
suomalaisen kIrJaiUJattaren, Annie
Ruissalon paranevan siinä määrin, et­tä
häh kykenee saapumaan vieraakftl
heinäk. 1 pnä pidettävään laulujuh­laan,
kuten hän oh luvannut. Annie
on entinen arthuriloinen sillä hiin oli
niillä main Jo yli 40 emotta sitten.
Helsinki. — Puhuessaan Helsljs-gih
AnunaiiUisen Paikallisjärjestön
vappujuhlassa Kaisaniemen ken­tällä
täällä, sanoi kansanedustaja
Hertta Kuusinen mm. seuraavaa:
. M i t e n paljon työväenluokan voima
onkaan kasvanut rillnä 60 vuotena,
j o i n a Suomenkin työväki on viettänyt
toukokuun 1 päivää työtätekevien
kansainvälisen solidaarisuuden juh­lapäivänä!
Jokainen uusi tehdas, j o ­kainen
verstas Ja työmaa oh m e r k i n ­nyt
uusia työläisiä. Jokainen taistelu,
jonka työläiset ovat käyneet i h m i s o i -
keukslehsa, työehtojensa j a päämää­riensä
puolesta, on merkinnyt uutta
askelta heidän tietoisuudessaan tehtä­västään
yhteiskuntaa uudistavana, i h ,
miskunnari parempaa tulevaisuutta
luovana luokkana. Eikä siinä k y l l i n:
tuo voima j a tuo tietoisuus ovat jo
kasvaneet uudeksi laaduksi, ne ovat
avanneet uuden ajanjakson i h m i s k u n ­n
a n historiassa. Työväenluokka on
suuressa osassa maailmaa ottanut y h ­teiskuntaelämän
johdon käsiinsä ja
yhdessä muiden työtätekevien, ennen­k
a i k k e a työtätekevän talonpolkalstoii
kanssa ryhtynyt toteuttamaan sitä.
mistä isämme Ja äitimme j a heidän
isänsä j a äitinsä 60 vuotta sitten u -
nekslvat. Vuosisatamme o n m u u t t u ­nut
sosialismin; vuosisadaksi käytän­nössä.
.
Sosialistinen yhteisktmta on j o ole­massa
kuudennessa osassa maapallca.
Neuvostoliitossa. Sen perusteita luo­daan
kansandemokratioissa. Vapaus
oh j o k o i t t a n u t K i i n a n monisatamil-joonalselle
kansalle. Sillä tiellä ovat
K o r e a n Ja V i e t n a m i n entiset orjuute­tut
siirtomaakansat. Näiden kansojfin
esimerkki ön osoittanut, ettei k a p i t a ­lismi
ole i k u i n e n , e t t e i sortoa ole v ä l t.
tämätöntä sietää loppumattomiin, e t ­tä
kansat vcdvat elää sovussa j a ystä­vyydessä
keäcenään. Ja ettei maapallo
ole l i l a n pieni Ihmiselle, se v o i a n t aa
riittävästi työtä Ja I e i | ^ jokaiselle.
K a p i t a l i s t i n e n Järjestelmä edeUyt-tää
aina rikkautta yhtäällä, nälkää
toisaalla. Se voi kehittää tuotanto-voiffiiaan
vain määrättyyn rajaan
saakka. Sen olemukseen kuuluvat EO.
dat j a valloitukset.
Sietää o t t a a esimeikiksi näitä k a h ta
fnpfiftmaa edtistsvat suurlmmat val­t
i o t . Neuvostoliitossa on vllmelfiten
kolmen vuoden aikana teollisuustuo­tanto
noossnt keskimäärin 225 %, k u n
Y]ciiiiyt:^iiXia\ax teollisuustuotanto on
vuoden 1949 aikana laskenut 22
Neuvostoliitossa perustuslaki takaa
jokaiselle kansalaiselle oikeuden työ­hön,
lepoon j a sivistykseen. Yhdys-valloissa
on tällä hetkellä yhteeasä
18 rniljoonaa koko- t a i osatyötöntä.
Siellä ei ole sosiaalista lainsäädän­töä
nimeksikään. Siellä ön jopa 3
miljoonaa lukutaidctontakfn. He ovat
ehkä joskus l u k u t a i d o n oppineet, mut­ta
sen s i t t e m m i n "tarpeettomana" u -
pöhtaneet. Neuvostoliitto on nosta­nut
k o r k e a l l e r a u h a n v l i r i n . Se on eh­dottanut
aseistuksen vähehtamivtii.
atoomiaseen kieltämistä jä valvontaa
r a u h a l l i s t a k i l p a i l u a kahden erilaisen
systeemin välillä. Yhdysvaltojen ra-h
a m l e s p i l r l t j a valtiolliset mahtimie­het
yrittävät peloitella, ei v a i n Neu­vostoliittoa
ja multa sosialismin tiel­le
kääntj-neitä maita, vaan koko maa­i
l m a a atoomiaseella, kiristäen .sen a -
v u l l a Itselleen tal<yulellisia etuja ja
p o l i i t t i s t a määräysvaltaa muissa
maissa, U S A on anastanut itselleen
toisten imperiallstlvaltojen siirtomai­t
a jä o n sijoitellut kautta maapallon
s o t i l a a l l i s i a tuklkohtiaan. Se syytää
Eurooppaan ja m u i h i n maanosiin a-"?e.
lasteja toistensa jälkeen. Se on saa­nut
suuren osan maailmaa sotahyste­r
i a n valtaan ja r y h t y n y t suoranaisiin
provokatioihln lähetellen, aseistettuja
lentokoneitaan Neuvostoliiton alueelk-.
Sen .sotakilhko c n saavuttanut mieli­puolisuuden
rajan. Mutta mielipuo­l
e t ovat vaarallisia. Ne eivät kaikki
tee n i i n k u i n senaattori Forestal, joka
oman sotakllhoitukaensa peloittama-na
syöksyi Ikkunasta, O n myös mje-l
i p u o l i a . jotka ovat v a l m i i t käymään
toisten Ihmisten kimppuun.
S e l l a i s en mielipuolisuuden hävityk­sen
vaara uhkaa n y t I h m i s k u n t a a el­l
e i se ajoissa ehkäise uuden, edelU&lä
.sotia moninverroin kauhistuttavam­m
a n sodan syttymisstä. Onneksi ih­m
i s k u n t a c i enää olekaan kapitaliB-m
i n , kuolemaantuomitun m i e l i p u o l en
a r m o i l l a . Sodat eivät enää ole k a ­p
i t a l i s t i en j a heidän h a l l i t u s t e n s a y k ­sistään
määrättävissä,
; T>'öväenluokasta on t u l l u t voima,
j o k a yhdessä j n x i i d en rauhantahtois­t
e n fhmfojotikkojen kanssa voi n e es­tää.
Työväenluokka tekee aseet, K-laistaa
j a p u r k a a ne, työläiseen j a t a ­lonpojan
p o j a n käteen a n n e t a a n aseet,
j o s nämä k a i k k i ihmiset j a myös h e l ^
dän äitinsä ja sisarensa käsittävät,
mistä o n kysymys. J a yhtyvät puoJus.
t a m a a n rauhaa, sotaa ei synny.
Tänä päivänä k a i k u v a t taas kautta
m a a i l m a n y l i 100 v u o t t a s i t t en singo-
OTK:n 120 osuus­kaupassa
oli 1949
468,775 Jäseniä
Helsinki. — Edistysmielisen osuus­kauppa
väen kaupaULscssa keskusjär­jestössä.
Osuustukkukauppa 1.1.. o li
viime vucden lopulla 120 Jäsenosuus-kauppaa,
joiden jäsenmäärä lisääntyi
vuoden kuluessa 9,475 hengellä, joten
niiden yhteinen jäsenmäärä oli vuo­den
lopulla 120 jäsenosuuskouppaa,
joiden jäsenmäärä lisääntyi vucden
kulues.sa 9,475 hengellä. Joten niiden
yhteinen jäsenmäärä oli vuoden l o ­pulla
kaikkiaan 408.775, todetaan
O T K : n toimintakertomuksessa viime
vuodelta.
O T K : n viime vOoden myynnit o l i ­vat
yhteensä 18,795 miljoonaa mark­kaa,
josta 5.179 miljoonaa lankesi s i l r.
tomaatav a r a in 05aston, 4,132 m i l j c o -
naa maatalousosaston, 2.946 miljoo­naa'
vaateta?- ja teollisuusosaston ja
2,792 miljoonaa markkaa rautaosas­ton
t i l l i n . O T K : n tuotantolaitosten
luku lisääntyi vuoden aikana Kuo­pioon
perustetulla Uhahjalostusteh-t
a a l l a / T o i s a a l t a lopetbttUn s a h a n t o l -
^mlnta Hämeenlinnassa, joten tuotan-
. t o i a l t c s l en lukumäärä ; py.syi ennal­l
a a n , ollen niitä vuoden lopulla 22.
V i i m e Vuoden liiketoiminnasta jäi
puhtaaksi ylijäämäksi 239 miljoonaa
markkaa, josta c n sääntöjen mukaan
siirrettävä vararahastoonVvähintään
[59,8 miljoonaa markkaa, J o s . O T K :n
vucsikokouk-scssa liyviiksyt^län h a l l i n ­toneuvoston
ehdotus, että vararahas­toon
siirrettäisiin edellämainitun
summan lisäksi vielä 107,6 miljoonaa,
kohoaisi vararahasto sen jälkeen
k a i k k i a a n 680 miljoonan markkaan.
O T K : n alaisten 117 säästökassan
talletukset nousivat kertomusvuotena
2.226 m i i j , markasta 2:85C m i l j , mark­kaan.
T a l l e t t a j i a oli 213.C00 eli m e l -
Jcein j o k a toinen o-suuskauppojen jä­sen.
Vuoden päättyessä oli O T K : n
j a sen tytäryhtiöiden palveluksensa
2.700 henkilöä.
O T K : n johtokunnan puheenjohta­j
a n a cli vuorin:uvc.s J u l i u s Alanen,
varapuheen;ohtaJana johtaja Toivo
Salmio j a jäscnl.iä johtaja Uuno T a k -
k l , pankinjohtaja Paavo R a i t t i n e n,
kansanedustaja Yrjö Murto j a t o i m i ­tusjohtajat
Jalmari Laakso j a J . Läh.
desniemi, viimeksi mainittu Turusta.
Hallintoneuvoston puheenjohtajana
toimi toukokuun 30, päivään saakka
[toimitusjohtaja Alcseli M a n n i n e n V a r -
j kaudesta j a sen Jälkeen toimitasjohta-i
j a K a a r l o Halme Lahdesta.
0. KarJii ei saanut
puhua osuuslpimin-nasta
Oulussa
H e l s i n k i . — V a p p u j u h l i e n vieton
yhteydessä paljastui täällä äskettäin
eräs kuvaava tapaus siitä n y r k k l v a l -
lasta . j a sosdcm puolueen sisäisestä
diktatuurista, jota sovelletaan nllhlu
puolueen jäseniin, j o t k a syystä t a i t o i ­sesta
olisivat halukkaat yhteistoimin,
t a a n molempien työväenpuolueiden
välillä. Täkäläinen Vapaa Sana ker­too
asiasta seuraavaan tapaan:
Oulun osuuskaupan toimitusjohtaja
sosialidemokraatti Otto K a r h i on j o u ­tunut
kiivaan palno.stuksen alaiseksi
sen johdosta, että hän a i k o r puhua
kummassakin vappujuhlassa Oulussa.
Mm. paikallinen sö.<;demlehtl on r a i ­vokkaasti
hyökännyt häntä va-staan.
j a tieitävä.stl hän on myös o l l u t usei­t
a päiviä Helsingissä puoluetoverinsa
"prässUttävänä". K u n so.sial|demo-k
r o a t l t eivät tulleet yhteiseen vappu­j
u h l a a n , hän tarjoutui puhumaan o-suuistolmlnhasta
sekä ammatillisen
paikallisjärjestön että saslalidemok-raattien
juhlassa, mutta jälkimmäi­sessä
juhlassa puhumlrien estettiin
häneltä. „ :., ,
K a r h i oli O u l u n Osuuskaupan joh>
tckunnassa esittänyt, että . vappuna
järjestettäisiin lyhyt osuustoiminnal­l
i n en j u l i l a t i l a l s u u s sen johdo.sta, ctt<i
v : n 1000 alussa r y h d y t t i i n harjoitta­maan
csuustolmlntailikettä maassam­me
j a koska tänä vuonna on k u l u n u t
50 vuotta siitä, kun O u l u n työväen
vappujuhlassa en-sl kertaa esitettiin
ajatus O u l u n Osuuskaupan perustami­sesta.
Johtokunta el hyväksynyt esi­tystä
mutta ehdotti, että hän puhuisi
molemmissa vappujuhliE.sa osuustol-minta-
asiosta. Sosialidemokraattien
j u h l a n Järjestäjät k u i t e n k i n hylkäsl-vät
esityksen, j a syyksi sanottiin se,
että hän o i r aikonut puhua myöi
" k o m m u n i s t i e n " juhlassa kuten o m -
m a t i l l i s c n ; paikallisjärjestön juhlaa
hajoittajlen taholta n i m i t e t t i i n.
Vieläpä häntä u h a t t i i n sosdempuo-luecsta
erottamisella, jos hän puhuisi
palkailisjärjestöh juhlassa. Prässäyk-sen
tuloksena o l i . että K a r h i oli pako-tettu
kieltäytymään puhumasta kutn-ma.
ssakaan juhlassa.
Kirjelmässään. Jonka K a r h i myö­hemmin
lähetti K a n s a n Tahdon j u l ­kaistavaksi,
hän mainitsee että hänen
tarkoituksensa o l i puolueettomasti c-slttää
yhteistyön .suursaavutuksia s en
väestön jälkeisllle.-joltten vanhemmat
olivat panneet työn aluelle ja tulok­sellisesti
työskenntlleet sen hyvä k s l,
" O l i s i ollut mieliUsta muistella alku­t
a i v a l t a j a sitä hyvää yhteishenkeä,
Jdka loi kestävän pohjari Jä antoi
mahdolllsuuderi tyhjästä kehittää
suurliikkeen sovinnollisen yhteistyön
tulok.sena.
Nyt tuli k u i t e n k i n esteeksi puoluc-polilttLset
syyt, joten vilpitön hyvää-tarkoittava
esitys raukeaa, k u n c l ole
mahdoIlUuutta esittää tarkoittamaani
puhetta molemmis«,a työväen voppu-juhlLssa",
lausutaan kirjelmässä.
Lauantaina, kesäk. 10 p. — Saturday, June 10 Sivu 5 ?ti ^ ^ ^ S . •
Agnes Smedleyn
tuhka Kiinaan
I,onU>o. — A m e r i k k a l a i s e n kirJaUL
j a n Agnes Smedleyn. Joka äskettäin
k u o l i Englannissa, t u h k a t u l l a a n hä­n
e n oman toivomuksensa mukaisesti
lähettämään P e k l n g l l n j a k a i k k i hä­nen
perscoi\allincn omaisuutensa t u l ­l
a a n Jättämään K i i n a n kansan v a -
pausatmeljan komentajan kenraali
C h u T e h i n käsiin. Hänen ruumiinsa
p o l t e t t i in toukokuun 10 pnä OxfordLs-
?o.
B r l t o n n l a n - K i l n a n Ystävyysltlton
J{|rjcstämäs£ä hautaustUatsuudcssa
puhut A r t h u r Cleeg. Hän .sanoi, että
Agnes Smcdtcy kuoli leikkouksen Joh­dosta.
J o k a ' s u o r i t e t t i in hänessä vatsa-syövän
takia, U S A : n hallituksen v o l -
notolmenpiteet Jouduttivat hänen
kuolemaansa.
KOKEILKAA
2-WAT ';.
jrUOBIAA
Hyvää ykiin tai seurasta
T H E
SUPERIOR BEVERAOE
PUHELIN 4.4313
305 Albinsoa St» Sndl^Qsr
Kaivinkoneita yhdys­valloista
Suomeen
H e l s i n k i . — (S-S) Suomesta mat­kusti
lentoteitse kesäk. 2 pnä tolm.-
joht. Pekka Holopainen Yhdysvaltoi­h
i n , jossa tutustuu mm. N o r t h Vest
Engineering Corn tuotanto1altok£lln
Chicagossa j a G r e e n Bayssa. Tolm.-
Joht. Holopainen edustan ylldmainit-tuo,
toiminimeä Suomessa myyden s a .
notun tehtaan kaivinkoneita, Jolsla
Suomesta täUä hetkellä on suuri puu*
te. Tolm.Jcht. Holopateen matka k c s -
tää n o i n kuukauden päivät.
JOS AIOTTE .
OSTAA, MYYDA
tai VAIHTAA AUTON
Kääntykää suomolalsen
a&iamlehemme ^
TAISTO LÄNNEN
puoleen. Hän mielihyvällä
palvelee Teitä.
Ä & W MOTORS
Kaiset-Frazer ja käytetiyjitt •
autojen välittäiät
71 Cedar St. Puh. 6-6244
433 Lorne St. Puh. 3-4981
im
s a i
•TO»
Suomen kivenjalostus-teoUisuuden
markkina vaikeudet
Helsinki. — (S-S) KivenJalostus-tuotteittemnie
viennin arvo ncasl v i i ­me
vuonna vain n. 43 m i l j , mk;aan
j a o l i v a i n n . kymmenes osa ennen »o-t
i a tapahtuneesta viennistä, PääasiaL
i i s l m p i n a o-itajamalna ovat olleet
E n g l a n t i . Y h d y s v a l l a t , Australia. H o l ­l
a n t i j a Canada. Kuluvan vUoden
vienti fiuplitunee vain n, 30 m i l j,
mk:aan. K u n k o t i m a i n e n kiven jalos-tustuottelden
kysyntä ei ole v i l k a s t u ­nut,
ovat a-seat kiven jalostamot olleet
pakoltettuja vähentämään työnteki­jöitä
Jä eräät pienemmät ovat j o s u l ­keneet
ovensa.
inisferiön
M0u^ :
FUTURE
. PROFITS
P I O N E E R
R E H U J A
Kananpoikain myynnit ovat
alhaisemmat kutn vUme vuon­na,
merkiten munien Ja siipi­karjan
Uhan vähentymistä Ja
korkeimpia hintoja.; SiipUcar-jan
hoitajat. JoUla on kanan-poikia,
ovat onnekkaita; Hyy­tykää
tilanteesta Ja kasvatta­kaa
suuria, rotevia Ja sääsUi-väisiä
nuoria kanoja korkeam­malle
munatuotannoUe. Nuu­kaileminen
annoksien laatuun
ia mOärään nähden aiheuttaa
hitaampaa kasvua, myöhäi­sempää
munatuotontoa Ja hyl­jättäviä
nuoria kanojo<
Pioneer Kananpoikien
Alottamismäski
ja
Pioneer Alottamis-
Crumbles
antavat kananpoJkasillcnne mainion alun, paremman
elävyyden j a nopeamman kasvun. i
vi
66 Elm St. W. Puh. 6-6421 » Sudbury
tut s a n a t : K a i k k i e n maiden proletaa­r
i t yhtykää! Ne ennustavat uutta,
parempaa tulevaisuutta koko Ihmis­kunnalle
j a myös Suomen kansalle. Ne
kaikuvat vuodesta vuoteen yhä l u j em -
paä,'niiden voittokulkua ei voida enää
ehkäistä. Ne nousevat muurina so-danlietfiojien
j a kan?cjen orjuuttajien
e:tcch. Ne j u l i s t a v a t sanomaa rauhan
puolesta, sotaa vastaan rauhantjön ja
työn oikeuksien puolesta sotavaruste-
J u j a j a sortoa vastaan, kansojen, ystä-vyyderipuölesta
atomimlelipuollsuutta
Ja Ihmisten raatelua vastaan, totuu­den
puolesta valhetta vastaan, k a n -
t a n v a l l a n . vapauden ja ihmisyyden
puolesta.
OtUwa. — L i i t t o v a l t i o n hai Ituksen
työministeriö <in jul-calssut vuotuisen
selostuksen Canadan lakoista j a työ-suliil-
sta kuluneen vuoden aikana. Sen
mukaan oli maas.?a viime vUonna a i ­noastaan
137 lakkoa t a i s u l k u a e l i vä­hemmän
kuin minään vuonna sitten i
vuoden 1939, jolloin iakkojen luku­määrä
o l i 122. L a k o t j a sulut koskivat
yhteensä 542 työnantajaa ja 51,4.37
työläistä, jotka menettivät n i i d e n j o h -
dasta yhteensä 1,063,667 työpilvää.
V a i k k a työministeriö pyrkii esittä­mään
työväen lakkotal-steluiden t u ­lokset
mahdollisimman epäedullises-^a
valoÄ«a, o n se pakotettu myöntämään,
että enemmistö lakoista päättyi työ­läisille
edullisella tavalla. Tilastot
o.wlttavat työtSIsten eaavuttaneen
täydellisen yolton 22 lakossa j a osit­taisen
voiton (kompromLssIn) 52 l a ­kossa.
Työnantajien vältetään v t l t -
taneen 31 lako,'sa j a tulos o l i epämää­räinen
tai ratkaisematon 32 lakossa,
S u u n n osa C a n a d a n viime vuoden
lakoista tapahtui tehdasmaisessa tuo­tannossa,
Josxa o h k a i k k i a a n 91 l a k ­koa.
Toisella t i l a l l a oli kalvostyöt,
joissa o l i 15 l a k k o a (7 h l l l l k a l v a n n o i s -
sa> j a kolmannella t i l a l l a l i i k e n n e - j a
tiedcnvälitystyöt, kätlttäeh 9 lakkoa,
Työmhilsterlön toimesta on pldiatty
lakkotilaatoja «Itten v, 1901, NUden
mukaan oli maassa ollut kuluneiden
49 vuoden aikana k a i k k i a a n 7,500 lak­koa
tai työsulkua. Jakaantuen eri
tuotantoaloille seuraavasti:
Tehdastuotanto 3,703
Rakennustyöt ,. , 1,151
H i i l i k a i v a n n o t
"Liikenne y. m. ........ 674
Palvelusalat 391
Metsätyöt 162
Kalvostyöt , . . , , , - , . . , . , 148
Liikelaitokset 113
K a l a s t u s , . , , , . „ . 60
Maatalous 17
— Ottamalla aikujupksun leijona
voi hypätä 25 J a l k a a pltkäsU mutta
ei voi hypätä puoltakaan tuosta mat­kasta
l i m a n alkujuoksua.
KANNATTAKAA XIIEKEITA
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUOE8BA
BO
Kuuluisaa
McClary
tekoa
Uudet
sirot
mallit
KÄYTETTYJÄ JÄÄKAAPPiJA
SAATTE JÄÄKAAPIN H A L V A L L A 25.00
MeCLARY
SÄHKÖJÄÄKAAPPEJA
25-Cyclen ainoastaan
HINTA 329.00
TFMKXÄ OSrOKSESMi TAfJOUS- JA AVTOTARPEIDES
KAUPASS.4MME.
SUDBURY LIMITED
69 E L M ST. W. SUDBURr
4
^1 v.^u.
i -U
I I I m '•Ci