Vapaus, June 10, 1950

              Sivu 2 Latiantaina, kesäk. 10 p. — Saturday, June 10
(UBEBIX) Independent Lebof
Organ of JPlnnlsh Canadlana. Es-tablished
Nor. 6Ui. 1917. AiiUutrized
aa Eecond dass mail bjr tlie Post
Ottice ^Department> Ottawa. Pub«
lisbed tiirtoe veek^: Tuesdays;
^Tbuzsdays and Satnrdaystqr Vapaus
FobUsbins Company ua^ at 1Q0-I02
Elm S t W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telepbcnes: Business OltUx 4-426i,
Bdltorial Olflce 4-4265. Bäaaager
E. .SulcsL Bditor W. Eklund. Mailing
address Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon appllcatlon.
Translation itee of charge.
•TILAUSHINNAT:
CanadaGsa: 1 vk. OJOO 6 lsk.325
3 kk. 2M
Yhdysvalloissa: 1 IM 6 Idc. 3.80
Suomessa: 1 vk. 7.00 6 ltk- 4.25
Rauhsm aate
Kuluneen viikon aikana saatiin suoraan Jianituspiirei.stä vihjeitä,
että Canadan rauhanpuolustajain liike on jo kasvanut siinä määrin,
j o t t a hallitus joutuu viattomilta tuntuvien hätä vai hci«lea avulla nar-ra^
unaan canadalaisia sotaohjelinan kärinattajikäi.
Ulkoministeri Pearson antoi vihjeen, että meillä tavailisiUa kuole­vaisilla
on muka vanhanaikainOT käsitys tulevasta sodasta. Hän v i i t ­tasi
siihen, että Canadan ci ehkä tarvitsekaan lähettää suuria armeija-osastoja
ulkomaille sillä nykyaikaista sotaa käydään vain nappuloilta
painamalla pitkien inatkojeh päästä, mantereelta mantereelle. Ainoa
mitä tarvitaan, on pienehkö miehitysarmeija, ja canadalai.iten o.<uiUis
luminen siihenkin on suhteeUisen pientä, .sillä meidän osanamme on
pääasiassa joidenkin "salaisten aseiden" valmistaminen, selosti ulko-nunisteri.
Että tämä on aiottu -vastamyrkyksi .sille ajaluskannalle, että cana-dalaiset
eivät halua maata juoksuhaudoissa j a k u o l l a taistelutante­reilla
Wall Streetin miesten likaisessa hyökkäy-ssodassa, .sitä .seikkaa
korostaa se kovaääninen paatostaminen millä ostetut ja nläksetut päi-välehdet
ovat tätä valheellista utukuvaa levittäneet.
Tosiasia n»mittkin on, että jos uusi maailmans^^ta tulee, niin atomi­aseiden
kärvennettäviksi joutuvat sotilaiden lisäksi vielä siviili-ihmi-ietkin;
miehet, haiset ja lapset. Atomiaseet ovat hirvitUiviä joukko­tuhoaseita,
jotka murhaavat sukupuoleen j a ikään katsomatta kaikki
pommitusalueelle .sattuneet ihmiset, eläimet ja kasvitkin.
Kun ulkoministeri Pearson suositteli meille (anarlalaisille ajatusta,
että venäläiset ovat teknillisesti takapajuisia j a m e kan-sakuntanä etlis-tyneitä,
j o i l la on vielä joitakin erikoisia ".salaisia a-^^itakin", n i i n hän
ei kaiketi puhunut täyttä totta ja pelkkää totuutta, sillä meillä on .sel­lainen
käsitys, että eteläinen "liittolaisemme" ei ole Canadalle uskonut
esim. atomiaseiden "salaisuutta", mutta Xeuvostoliitylla kuuluu olevan
sekä tämä "salaisuus" että asekin.
Ja kun meille kan.sakuntana sanotaan, että tulevassa sodassa ei tar­vita
paljoakaan canadalaisia sotilaita, niin n)itä varten sitten jatku­vasti
ilmoitetaan, että asevöimiemme palvelukseen tarvitaan lisiiä ja
yhä lisää miehiä?
Puheet nappuloita painelemalla käytävästä sodasta ovat piityä. Tar­koitus
on rauhoittaa harhaanjohtamisen avulla niitä, jotka ovat huo­lissaan
nykyisestä sotahy.steriasta. Samalla kertaa tällaiset puheet
kuitenkin toteavat, että rauhanpuolustajain ääni rui>eaa jo kuulumaan
Ottawassakin; Sen pitäisi rohkaista j a innoittaa entistä päättävämpiin
toimenpiteisiin rauhan puolesta. ,
ICeisarmirta "demokratiaa"
Japanin jHhdysvaltalainen keU^^^ kenraali MacArthur antoi tällä,
v i i k o l l a k o r k i n omak^^^
sen puolueen keskuskomitea j a mainitun puolueen ehdokkaina valitut
johtavat kansanedustajat on estettävä suorittamasta normaalista toi­mintaansa.
Ilmeinen tarkoitus on ensiksi katkaista puolueen pää, että
myöhemmin voi^isiiri julistaa koko komrnunistinen puolue
Tähän taktiikkaan viitta.sikesUk. 6 pnä julkaistu tokiolainen .'\P:n
uutistieto, missä sanottiin: "Japanin hallitus puhdisti tänään julkisen
elämän Japanin kommunistisen puolueen järjestä.;. Tämä panna pois­taa
kommunistien poliittisesta toiminnasta kaikkein tehokkaimmat
Johtajat ja kyvykkäimmät p u h u j a t ."
' Mikä 01} sitten " s y y " millä perusteella kenraali MacArthur johtaa
Jap>ania sellaiseen "demokratiaan", niis.sä vlranontai>et valvovat ihmis­ten
ajatuksia, kuten ennen Pearl Ilarborin tapahtumiakin?
Viralliset piirit sanovat syyksi, väitöksen, että jotkut japanilaiset
kommunistit — eivät tosin ne j o i ta va.staan ajatusten kontrollia env
.vimmaiseksi toteutettiin — ovat tehneet jotakin väkivaltaa inahtavan
Yhdysvaltain joitakin sotilaita kohtaan. Tämä syy tuntuu kuitenkin
tekaistulta varjonyrkkeilyltä, sillä kukapahan u.skaltäisikaan miehi­tetyssä
maassa miehitysarmeijan sotilaita pahoinpidellä? Sitäpaitsi
syytökset "väkivallantöistä" tulevat piireistä, jotka itse syylli.styivät
kymmenien tuhansien ihmisten aiheettomaan tappamiseen pudottamal­la
atomipomminsa poliittisten ja muiden .syiden vuok.si Hirp.^liiniaan.
Japanin kommuhlsteja syytetään nyt "viikivallanlöistä" .sellaisten Voi­mien
toimesta, jotka vaativat, eivät vain Formosan iniehittämistä Ja
sodan aloittamista Kiinan Kansantasavaltaa vastaan, vaan koko
Aasian ^miljoonaisten kansanjoukkojen vapaustaistelun murskaamista.
Ilmeisesti täsiiä on kysymys siitä, että väkivallantekijät syyttävät kom­munisteja
omista aikeistaan ja omista edesottamuksistaan.
Todellinen syy on vallan toinen. Japanin kommunistit, kuten kaik­kien
maiden työläiset, ovat mustamaalauksesta huolimatta osoittautu­neet
liian suuriksi patriooteiksi, ja isämuaallisuutensa hinnak.^ii heitä
uhataan "demokraattisen" Arrierikan pannajulistuksella.
\neisesti tiedetään, että Vhdysvaltain imperialismi kieltiiytyy sota-suunnilclmiensa
vuoksi tekemästä rauhansoiiimuksia voitettujen mai­den
kanssa ja tuomasta miehitysjoukkojaan kotiin. Rauhan.sopimus-ten
asemesta Yhdysvaltain imperialismi vaatii voitetuilta m a i l t a s<'kä
tykinruokaa että sotatukiasemia kolmatta maailmansotaa varten. Ja
kun Japanin kommunistit ovat kaikkein johdonmukaisemniin vaatineet
rauhansopimuksen allekirjoittamista sekä siimalla horjumatta vastus­taneet
.sotatukia.semien lum-ultamista Yhdysvalloille, n i i n he ovat luon­nollisesti
saaneet keisariMac.Atthurin jä kumppanien vihat niskoihin­sa.
Tama sitäkin suuremmalla syyllä kun kommunistinen jKitriootti-nen
ohjelma saa ilmeisesti suurta joukkokannatusta Japanin kansan­joukkojen
keskuudessa. Mainittakoon tässä yhteydessä vain talla
v i i k o l l a pidetyt vaalit, joiden aikana kommunisteilta kiellettiin ko­kouksien
pito-oikeus j a johtavia kommunisteja raahattiin oikeuteen —
mutta kaikesta tästä terrorista ja painostuksesta huolimatta kommu­nistit
saivat valituksi yhtä monta kansanedustajaa kuin edellisissäkin
iraaleissa.
Kuten näkyy, jo on aikoihin eletty. Kommunistit, joita tavallisesti
on tähän asti mustamaalattu "vieraan maan asiamiehiksi", ovat kui­tenkin
Japanissa niin isänmaallisia, että yhdy.svaltalaislen miehitys­joukkojen
päällikkö, kenrali MacArthur katsoi "demokraattiseksi" vel­vollisuudekseen
määrätä kommunistisen puolueen keskuskomitean 24
jäsentä j a eräitä kansanedustajia pannaan!
Huomaamatta ei liioin jää, että Yoshidan hallitus kävltäytyy kuin
, nukkehallitus kon.sanaan ja toimii vieraan miehitysmaan kenraalin
määräysten mukaisesti oman maansa kansalaisten siviilivapauksia vas­taan
— vanhan tottumuksen mukaisesti ryhtyen toteuttamaan 'aja­tusten
k o n t r o l l i a " vääräoppisia patriootteja vastaan.
Maanantaina, tk. 12 p:nä täyttää
Alex Salo Wate7Stkunn3staS^^
läheisyydessä BO vuotta. Toivomme
paljon bnrica ja pitkää ikiää päivän
sankapille.
muut
POUI.SEILLEKIV SUOJELUA,
Paavi Pius on paavinklrjeessään
määrännyt; että. Italian 75,000 aseis­tetun
polli-sin on otettava Neitsyt M a ­ria
.suojelufipyhimyksekseen Ja n i m i ­tettävä
häntä VirgoPidelis, luotettava
neitsyt; Joten Italian poliisitkin ovat
nyt turvaa.';a.— H. Vapaa Sana.
PARE.M.MAT ASUNNOT JA
£NE.>»IAN LEIPAA AUTTAISiyAT
"Uu-sia ehdotus intlaanilaiksi tärjor
aa äänioikeuden ja väkijuomla^Uu-ti.-
jtiedpn otsikko Globe and M a l i leh­dessä
kesäk. 8 p.
n Alf ALLA LIENEE
TAIVAALLINEN VOIMA
Kun heidät (sellaiset autoilijat, jot­ka
ajavat autoaan vaikka oikeus on
tuominnut heidän ajolupansa mene-letyksij
.saadaan kiinni, heidän ajo­päivänsä
päättyvät, ellei heillä ole
erikoLsen myötämielistä vakuutusyh­tiötä
tai suurta kasaa takaasrahoja
.; — Arthur, Cole. Globe and M a i l
Iehdc-s.sä kesäk. 8 p.
• ' • •. * * •-. • •
JÄRKEVÄLTÄ SE
TUNTUU MEISTÄKIN
Minusta tufituu. että Tukholman
konferenssin päätös atomiaseiden lait­tomaksi
julistamisen puolesta on v i i ­sain
mahdollinen päätös. Ennen kuin
mitään piysyväistä sopimusta voidaan
tehdä, kalkkien maiden täytyy sopia
siitä, ettei mikään niistä käytä en­simmäiseksi
atomipommia. Vastuu
tämän päätöksen toteuttamLsesta kuu­luu
kunkin maan kahsollle . . . — Tri
James G, Endicott.
Paperipuista itiak-
Katsaus Cartierin vaaleihin
MontreaL — Tämän kuun 6 pnä.!
m°ni ehdokkaiden nimittämisalka I
umpeen kesäkuun 19 p. pidettäviä täy­tevaaleja,
varten Carltrin piiriszä.-Yl-lämainittuha
päivänä kello 2ak£i olf
paikaUa kaikkiaan neljä ehdokasta,
jctka kUpailcvät yllämainitusta edos-tajapoikaEta.
VaaUvirkaUlja ilmoit­taa
edustajien nimet aakkosjärjestyk-fyÄssä
seuraavasti: Harry Bindef.isa-nomalehtimies,
LPP, Leen CSrestohl.
I3kimlfc2, Jiberaali, Maurice Hebert, l a ­kimies,
Prog, konsenratiivi, Bialnien
Kaplansky, kirjäpainaja, CCP-Saman
päivän iltana oli C C F : n vaa-ilkok-
cias Carpenter Union haalilla,
mutta osanotto oli aivan mitätön. S a ­moin
oli liberaalien koicdus Baron
Byngin koululla, mutta osanotto oli
huono sielläkin. Saman'päivän ilta­na
oli myö.skin tilannekatsaus kokous
LPP:llä, johon osallistui vain vaall-työntekijät
j a heitä oli .saapuvilla y l i
kak.9Lsataa. Puhujina oli mm. Stan­ley
Ryersori Torontosta. Samoin pu­hui
Binder, mutta pääasiassa puhuivat
kokemuksistaan vaalityöntektjät. kan-vasseeraajat.
Kokouksessa laadittiin
EuunnlttViat jälellä olevaksi ajaksi
vaalityön eteenpäin viemliseksi j a te­hostamiseksi.
KAKSITAHOINEN TAISTELU
Vaikka ehdokkaita on neljä, olivat
kaikki vaalityöntekijät kokemustensa
perusteella ovat sitä mieltä että tais­telu
muodostuu pääasiassa vain L P P :n
ja liberaaUen keskeiseksi, sillä CCP:1-
lä j a konservatiiveilla el öle mitään
ihahdolilsuutta tulla valituksi. Vaa-lityöntekijöUlä
oli monenlaisia koke­muksia
matkoiltaan, mistä ilmeni, e t ­tä
parhain ihahdollisuus on Harry
Bihderilla ja myös sen tähden päätet­t
i in tehdä kaikkensa sen hyväksi että
tämä mahdollisuus tulee käytetyksi
hyväksemme. Nyt jo vastustajatkin
tunnustavat että Binderin puolesta
tehdään hyvää agltatsionltyötä. Eräs­kin
kanvasseeraaja, kun sattui juuri
meneniään asuntoon josta liberaali.
juUri astui ulcs kysyi liberaaliltamitii
siellä sanottiin. Liberaali el tiennyt
että nuorimies oli samalla asialla; kun
hänkin Ja sanoi siis: "Eihiin ne paljon
mitään sanoneet. Ja mehän teemme-k
ln tätä vain rahan edestä, mutta
nuo liänsan puolueen vapaaehtoiset
kun juttelevat asioita puoliisin tuntia
sama-ssa talossa."
PUHUU RAUHAN ASIASTA
Cartierin valifstjapllrissä toimitet­taviin
täyievaaleihin LFP:n vehdok-kaaksi
nimitetty Hany Binder pub no
rauhan asiasta ensi perjahtai-iltaha
klo 10.45 asemalta AJAD Montrealis­ta,
aaltopituudella gOO k.c.
AIKA OTOLLINEN
Nykyinen aika on joka suhlecäsa o-toUinen
L P P : n ehdokkaan valinnalle.
Moriet entiset libariaalit ovat luvan­neet
äänestää L P P : n ehdoka.^ta kos­ka
liberaalit pettivät kaikki vaalilu­pauksensa
viime kerralla. Kansa C a i -
tierin piirissä vihaa vuokrain koro-luksia
ja työttömyyttä. Samoin se
vihaa sotavarustelua ja kannätitaa
rauhaa. Samoin se tietää että ainoa
rauhan puolustaja koko vaalitaiste­lussa
on L P P ja sen ehdokas. K un
CCP:n ehdokas puhui kokouksessaan
ia joku nuorimies pyysi häneltä alle­kirjoitusta
pommipanriaan julistuksen
alle, niin hän repäisi sen kahtia ja
sanoi, että "noin minä sen allekir­joitan".
Mutta nuori vaalityöntekijä
tuumasi että samalla kertaa kun l i i ­maan
tuon paperin niin liimaamme
myös C C F : n niin ettei hän tule kos-kaa.
valituksil.
BINDERIN VALINTA
EDISTYKSEN VOITTO
Jos saamme Binderin vaiiti:ksi s l a -
huoneessen, joka on mähdolhst^ jos
vain teemme tarpeeksi työtä sen eteen,
on se suuri voitto edistykselle ei vain
Cariadassa, mutta koko maaiima.^sa.
Se pn voitto raiihan puolesta £.'.taa
vastaan. Sa. on voitto edistyksen ja
hyvinvoinnin puolesta taantumusta ja
köyhänkansan kurjLstuttamista j a sor­tamista
vastaan. Se on näyte fota-kiJhkoilijciUe
j a muille kaipT-listipo-moille,
että köyhä kansa on aaaiiut
tarpeel£S2en Iieidän sorto ja sotapoli­tiikastaan.
Se on näyte siitä että jc?
kerran Cartierin piirissä, pn n i in pal­jon
eöistyksen puolustajia että he va-'
ULsevat oman - miehsmä alahuonee­seen,
niin ' nlit^: on myöskin muissa_
piireissä nliii paijo^ 'fettä kuri vähän
lisää työläisten silmiä auki' niin he
valitsevat Binderille monta työkave­ria
alahuonee.seen S3uraävis3.i vaaleis­sa,
kuten e.-äsfcin vaalityönfikijä /.a-noi,
että kun hän oli nuon niin Eng­lannin
parlamentissa oli yksi työväen-mJes
ja nyt niitä on neljättä sataa.
Joskaan he eivät ole sen puolueen
fdiistajia mitä Binder on, mutta suh­de
voi niupdostUa^samaksi, joten ver­tauskuvana
se onisii&n^ psiikallaan.
K;utf;n sanbti;ii,''"'tilaisuiLS Binderin
valitsemiseen on hyvä, mutta työtä
sen hyväksi täytyy tehdä. Vastusta­jat
keräävät voimansa yhteen ja koet­tavat
mustata L P P : h ehdokasta kai­kella
tavalla, joten meidän'" täytyy
mennä äänestäjien luokse ja selittää
ja kumota nuo valheet. Oli sellai­nenkin
huhu levitetty että Binder on
suiirrikas. lakimies ammatiltaan, jo­ten
ei sitä työläisten sovi äänestää.
Nämä ja muut valÄeet on helppo k u ­mota
kun vaan läh^tytään äänestä­jiä,
sillä he odottavat meidän vaali-työntekijöitä.
Eräskin emäntä oli ky­synyt
heti kun kanvasseeraaja.^ meni
sisään: "Oletko sinä niitä kommu­nistia".
Kanvasseeraaja sanoi olevan­sa,
johon emäntä sanoi että nyt m i ­näkin
äänestän heitä vaikka en ole­kaan
kommunisti, mutta olen saanut
tarpeekseni liberaaleista ja heidän
valheistaan. Lahjoittipa vielä hiukan
yaalirähastccnkin työn paremmin on­nistumiseksi.
,
Seuraava suuri vaalikokous on tiis­taina
tk. 13 pnä Grenadiers Armoris-s.
1. Se paikka on Esplanade kadun
varrella j a tilaisuus on sellainen, että
siihen kannattaa osallistua ulkopuo­leltakin
sen vaalipiirin. Siellä tulee
olemaan huomattavia puhujia ja on
muutakin oppimista ettei vain vaali-
>siat. — O k a .
6,000,000 nimeä
rauhanadressiin
yhdessä viiki^p
mraha. — Lidlcen naiset, natsien
murhaamien jälkeläiset.. ovat olleet
ensimmäisiä allekirjoittamaan rau-hanadressm.
Alleldrjoltusten hank­kiminen
aloitettiin äitienpäivänä ja
ensimmäisen viikon aikana hariklttiln
6.000.000 nimeä. / «•
Eräs TshekkosloyakiaJa Ipen^ äiti,- Jo*
ka menetti 'Espanjan ';;so^|assa kak5i
poikaansa ja yHden gestäpön iäsiäsä
sanoi: '
"Taistelkaa sotaa vastaan ... jotta
voisitte nauraa eikä itfaä äitienpäi­vänä.
Jos minulla olisi tuhxmnen kät­tä
kirjoittaisin kaikilla niillä adre^in
alle ... toivoisin minulla olevah tu-r
loänen nyrkkiä nostaaksenl ne impe­rialisteja
vastaan, että ne vapisisivat
kauhusta niiden äitien., jotka menet­tivät
kalleimpansa, kyynelistä ja.kär­simyksistä."
^
K u n eräältä työläiseltä kysytUin,
että "voidaanko pelkällä adressin a l ­lekirjoituksella"
pysäyttää sodan val­mistelijat,
niin hän vastasi:
: "Mmun vastaukseni pn — kyllä sen
voidaan. Mutta allekirjoitus ei riitä.
Jokaisen ällekirjoittisten- takana täy-tyy
olla tietomen ihminen, joka tie­tää
ettei riitä puhummen rauhasta,
vaan rauhan puolesta on taisteltava."
taan
Swastika, Ont. Farmarien tule­vaisuus
näyttää Otto toymshiplssm hy­vin
synlcältä sillä paperipuita ostavat
yhtiöt maksavat niistä perin alhai­sen
hinnan,; joka on kolme dollaria
alhaisempi "kuin mitä joku vuosi
Kitteri maksettiin, varsinkin mikäli
haavat ovat kysjmiyksessä. Kuusista
maksetaan vielä jonkun verran, mut­ta
kuusia ei ole enää monenkaan far­marin
metsässä.
Karhuista näyttää saadun hyvä s^-
to näillä tienoilla. Niitä näkee usein,
jos vaan vähänkään metsissä liikkuu.
' Iltatunneilla ne saattavat vierailla
farmarien apilamaillakln ravintoa et­simässä.
Minäkin Innostuin laittamaan
ansan, saadakseni sen 10 dollarin
tapporahan, joka karhusta farmareil­le
maksetaan — multa toistaiseksi t u ­loksettomasti.
Meksikämmeij oli vie-nut
ampumaan yhden, aivan nayet-san.
Naapuri oli kultenkta onnistu­nut
ampumaa nyhden, aivan navet­tansa
edestä. Karhut mahtavat ol-hi
hyvin nälkäisiä koska tulevat ihan
pihamaalle saakka.
Tänne on taas palannut rauha ja
järjestys sen jälkeen Icuin kaikki oli­vat
Viime kuussa metsäpalovaaran
takia liikekannalla sillä tuli uhkasi
koko tovvnshipln aluetta, eliel sitä oli­si
kyetty ajoissa sammuttamnan. Se
oli j o neljännesmailin päässä lähim-miistä
asumuksesta. Kun niaakunta-
•tiullituksen miehet saapuivat mootlc-rinnskuineen
Sv.-astikasta niin säauin
tulen valta rajoitetuksi ja sitten myö­hemmin
saatiin Usäksi sadetta, joka
teki elämämme turvallisemmaksi t u -
lenvaaraan nähden. Metsät olivat r u ­tikuivat
ennen tulenvaaraa.. — Far­mari.
on
•ai •
"Ruma Elsa"
La
tk. 17 päivänä
VaneöQver, B. C. — GSJ :n Vancou­verin
osaston nä>'ttämö esittää vie-niilunäytäntönä
suurta suosiota saa­vuttaneen
kolminäytöksisen huvinäy­telmän
"Ruman Elsan" lauantaina, tk.
17 p:nä klo 8 ip. Ladysmithin suo­malaisella
haaUlla.
" E l s a " on matkustellut ympäri koko
laajan Canadan mannermaan j a n i i t ­tänyt
"kultaa" j a kunniaa kaikkialla
mihin hän on vain saapunut.. Nyt
päätti Elsa tyttö seilata pitkin Tyynen
valtameren aaltoja aina Ladysmlthiin
asti, joten koettakaapa saarelaiset ot­taa
tämä ainutlaatuinen tilaisuus
huomioon ja saapua läheltä jakaukaa
viettämään hauska ja rattoisa ilta
"Elsan" Ja hänen seuralaistensa pa-ri.
ssa. Sitä ette varmaan tule koskaan
katumaan sillä jos nauru ikää piten-tää,
takaamme ettfi olette tinakin
kymmenen vuotta nuorentufieet kat­sottuanne
tämän kappaleen. Siis ter­vetuloa.
.— E . N.
— riöin 80 jalkaa paksua vuori-suolakerrosta
kaivetaan lähellä Car-rikfergusla.
Irlannissa.
Moskova. — tpukok. 11 pnä Jätet­t
i in .Yhdysvaltain hallituksen täkälSIr
selle edustajalle Neuvostoliiton halli­tuksen
nootti, jossa sanotaan nim.
seuraavaa:
Liittoutuneiden valtam Japanissa
oleva ylipäällikkö MacArthur antoi
maaliskuun 7 priä kiertokirjeen n:o 5.
jossa määrätään, että kaikki tuomion
jMirusteella nykyään Japanissa van­keusrangaistusta
kärsivät sotarikolli­set
voidaan vapauttaa ennen määrä­aikaa.
On tuimettua, että Japanissa suo­rittaa
rangftstustaan 16 pääsotarl-kolllsta,
jotka kansainvälinsn Kau­kaisen,
idän sotatuomiolstuin tuomitsi
vankeusrangaistukseen inhimillisyyt­tä
vastaan tehdyistä mitä raskaim­mista
rikoksista.
Ylipäällikön kiertokirje merkitsee
yritystä vapauttaa yksipuolisella mää.
räyksellä Japanin pääsotarikolllset
kärsimästä rangaistusta, joka on
määrätty lain voiman saaneella kan­sainvälisen
tuomioistuimen päätök­sellä,
tuomioistuimen, johon ottivat
osaa Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Eng-lantii
Kiina. Hollanti. Canada. Aust^
tralia. Uusi Seelanti, Intia, Filippiinit.
Nämä ylipäällikön toimenpiteet,
jotka tähtää sen kansainvälien tuo­mioistuimen
päätöksen muuttamiseen
tai kokonaan peruuttamiseen, joka
perustettiin Yhdysvaltain, Englannin.
Neuvostoliiton ja K i i n a n yhteisen so­pimuksen
pohjalla j a jotka valtuutti­vat
sanotun tuomioistuimen miärää-'
mään rangaistukset Japanin pääsota-rikollisille.
jotka olivat syyllistyneet
kaikkein raskaimpiin rikoksiin inhi­millisyyttä
vastaan, merkitsevät kan­sanvälisen
oikeuden alkeellisimpien
noorniien ja .periaatteiden karkeaa r i k .
komista.. . ' "•;
\. Nootissa :liuomaut2taan edelleen,
että mainitun kansainvälisen tuomio­istuimen
säännöissä enempää kuin
kaukaisen idän asiaa koskevassa'pää­töksessäkään
ei ole mitään mä&äyk-siä,
jotka antaisivat ylipäällikölle o i ­keuden
lieventää taikka jollakin t a ­valla
muuttaa tuomiota sen jälkeen,
kun se on vahvistettu ja pantu voi­maan..'-
•,
Neuvostohallitus kiinnittää Yhdysval­tain
hallituksen huomiota kenraali
MacArthurin mainittuihin toimenpi­teisiin,
jotka rikkovat kaukaisen Idän
kansainvälisen^ sotatuomioistiumen
perustamista koskevaa scpLmusta, jo­ka
tehtiin Neuvostoliiton. Yhdysval­tain,
Suurbritannian. K i i n a n ja mui­den
maiden välillä, jotka osallistuivat
tuomioistuimeen, j a cvat ristiriidassa
Kaukaisen idän sotatuctnioistuimen
sääntöjen sekä kaukoidän komission
huhtikuun 3 pnä v. 1946 tekemän
päätöksen kanssH.
Ranskan sisäministeri
pelkää sodaiilvastaista
elokuvaa 3
New York.'-^ Uutinen, että Rans­kan
sisäministeri on kieltänyt esittä­mästä
fihniä.iÄaikki hiljaista länii-rlntamalla'^,^
ijii^tuttaa surullisen
kuuluisaa natsjenyi.-iärjestäTnää mie­lenosoitusta
tätä-samaa filmiä vas­taan
V. 1930.. ^itleriä edeltänyt Sak­san
hallitus myöskin antoi perääh SQ,r
danlietsojilie jajkielsi tämän filmin
esittämisen. ' . -
Kutsu CSJ:n Montrealin
osaston kokoukseen
MontreaL — Paikallisen CSJ: n o-saston
kokous pidetään kesäkuun 14
päivänä klo 8 illalla, Preston haalilla.
Kokouksessa käsitellään osaston juok­sevat
asiat ja tehtävät kuten tavallis­ta.
Mutta näiden lisäksi kuullaan r a ­portti
Torontossa pidetystä rauhan-kongressista
ja samoin laajennetun
tpk:n kokouksesta j a Vapauden yhtiö­kokouksesta.
Toivotaan että kaikki jäsenet saa­puvat
kokoukseen, kun tämän jälkeen
mahdollisesti ei ole seuraavaa kokous^
ta ennen kuin syksyllä. Uudet jäse­net
tervetulleita. — Oka.
ei
Helsinki — Sisäasiairuntoisteriön
toimesta n.s. kärtanolaisten^ jiitussa
suoritetut tutkimukset ovat päätty­neet
j a tutkintopöytäkirjat käsittävät
163 sivua.
Tiiiklmuksissa ori mm. tcdettu. että
kartanolaiiuus el ole varsinaisesti mi­kään
evankelislutherilaisesta kirkosta
eroava uskonlahko, vaan uskonsuunta,
joka erityisesti seuraa Vanhaa testa­menttia.
Kartanolaisilla on erältä erikoisia
uskonnollisia menoja, joita el ole har­joitettu
julkisesti, yaan uskonsuunnan
sisäisissä tilaisuuksissa, vieläpä siellä­k
in hyvin ha joltetussa piU-issä.
Näistä mainittakoon erikoisesti " J u .
malan kivet" ja "alttarisiiinaus",' j o i ­den
viimeksi todetusta toimeenpanos­ta
on kuitenkin kulunut Jo y l i 12'
vuotta. On tosin kyseenalaista missä
määrin nämä menot ovat s{q>ivla us­konnollisiksi
menoiksi' tai siveellises­sä
siÄte^^ hyväisyttövliä.; mutta
sj^tetplmeripfteisiin ei riTlden; joEdos-ta
olekatsottii aiheelliseksi ryhtyä,
siiloinkaan kun ne eivät :ole olleet
vanhentuneita.
k u n kartanolaisten oppi on suvait­sematon
toisin ajattelevia kohtaan, on
perheissä, joissa vain toinen aviopuo­liso
on liittynyt kartanolaisiin, aiheu-ttmut
vakavia ristiriitoja. Näiden joh­dosta
on todettu tapahtuneen lievän-laatulsla
pahoinpitelyjä ja lisäksi on
tehty ilmiantoja siitä, että tohien
puoliso on luovuttanut aviopuollEoi-den
omaisuutta kartanolaisllle.
Äskettäin on kartanolaisuudesta
eronnut kolme entistä läpslsaämaa-jaa
ja ovat nämä erottuaan antaneet
sanomalehdille tietoja kartanolaisten
uskonnollisista merioista ja ennen
kaikkea lapsisaamaajlen kasvatukses­ta
j a kohtelusta j a tämän yhteydes­sä
tapahtuneista pahoinpitelyistä.
Tutkimuksissa ei ole vOitu todeta, et­tä
näistä pahompitelyistä olisi Jäänyt
mitään pysyviä vammoja ja. väitetyt
r-SITÄ
:TÄTÄ.
yiBHEEIÖN POKA
Vilho käveli häpeissään mato,,
- E n voi sille mitään
virheetön", sanoi hän.
OT/nain kerran ollut iirheetfe^^
" K u k a hän o U r - k y s y T L u^
-Jö.". v i t a s i vnho.
-Siihen a i a a n kun di
pieni."
r Kokematon; kaupunkflain«n
kaljanholtomaille länteen. Hän
hevosen selkään ja aikoi ratt
Pian hän löysi itsensä maasta
"Kylläpäs se pctki-, sanoi
kllainen.
"Eihän se potkinm. se vain r
vastasi cowpoika.
• ^ » ,
MAINOSTUSTA
Kaksi meijerm omistajaa
maidonmyynnistä ja ryhtyivät iiaa
tuskamppailuun.
Toinen meijerin omistajista n
kasi hurjaiöisen autonajurin a
maan kaupuniua autolla, j , ^ oli w
raanvanlatoen suuri ilmoitus:
uskalias juo meidän inaitoamnie'l3i
Kilpailevan meijerin omistaja ps Jli
myöskin mainpsauton liikkeelle, fci'»'
tossa olevassa mainoksessa sanotti
"Teidäri ei tarvitse olla uskalias j-j ^
daksenne. meidän maitoamme. fj.
fl:gin olympialaiset
esitetään muodostetta­vaksi
rauhankisoiksi
Helsinki. — Täällä tottkok. 15
pidetyssä paJkallisten rai
teolden Ja Rauhanpuolnstajaio
senjärjestöjen edustajain
sessa päätettiin peiitstaa
saur-Helslngin käsittävä
komitea, Jonka puheenjohu.
valittiin insinööri Solo Binot
sihteeriksi toimittaja E3sa
nen. Kokooksessa byriluTtis
laäja työsuunnitelma ja paätctts
lähettää KansainväUselle Oljnc^
läiskomlteaUe sähkevetooffltu
singin olympialaisklsojen
: mlsdisi raohanolympialaisiksj
naiskreikkalaisten estknvien
nykyisten kisojen perustajan,
kalaisen Pierre de Coubertin
t^den mukaisesti.
Cambridgen professori
Irarmaftaa atomiaseen
pannaan julistamista
• Tel Aviv. — Jerusalemin ylioik
23ivuotISjuhlällisuuksissa pitä
sään puheessa vaati Icuuluisa «nglsf
tiiairi^h kansainvälisen oikeuden
kija, Cambridgen yliopiston prolsM
r i iiäuterpacht atomiaseen pams
julist^riiista ja sen hallituksen sf.
rikolliseksi julistamista, joka
'atomiasetta ensiksi käyttämään.
, "Jerusalemin yliopiston perav
velvoittavat sen jokaisen, profi
ja opiskelijan taistelemaan
voimin atomisotaa vastaan'
professori Lauterpacht.
— Vanha Lentoon kaupunii
mahdollisesti yhden neliömalliii
ruinen Ja se on keskellä nykyistä I
toon kaupimkia.
teot ovat ilmoittajienkin kerton
mukaan tajiahtuneet niin kauan
ten. että syyteoikeus niihin
on rauennut.
Tutkimuksissa ei ole voitu b-tj
nolaisten todeta tehneen sellaisii
koksia; Joista nyt voitaisiin i"
syyte. — Vapaa Sana, Helsinki
Kaikki tiet johtavat Port Arthuriin
Niagaran niemimaan
työväen kesäjuhla
kesäkuun 18 päivänä
Wellahd. Ont. — Niagaran nie­mimaan
työväen vaptninen kan-sainviilinen
kesäjuhla pidetään tä­nä
vuonna Garden City Beachilla
Port Sellerissä sannuntaina kesäk.
18 pnä, ilmoitettiin täällä julilatol-mikunnan
taholta. Jnhla kestää
koko päivän ja puhujaksi tolee
lainlaatijalnmnan jäsen A. Mae-
Leod Torontosta. Päivän ohjel­maan
sisältyy amatöörikykyjen e-siintymiskilpailu
ja popoläärisyys-kilpaUu.
OsaUistnjille jaetaan 10
ovipalklntoa ja tarjoillaan erilaa­tuisia
knsailisruokia ja virvokkeita.
Ohjelmassa on myöskin esityksiä
eri kansallisuuksilta.
Mies kylpi ja
kuoli
R u i i s L — Äs^ettäm ilmoitettiin 50-
vuotiaan Lucien Duquenelin kuolleen,
joka lääkärien antaman lausunnon
mukaan johtui "shocklsta", joka koh­tasi
häntä kun hän ensimmäLsen ker­ran
eläissään otU kylvyn.
Canadan Suomalaisen Järjestön
suuri laulu- jä soittojuhla, seitsemäs
järjestyksessä, pidetään tänä vuonria
Port Arthurissa, jonne siis kaikkien
suomalaisten tiet johtavat tämän
kuun lopulla sillä juhla alkaa lauan­taina
hemäkuun 1 päivänä ja kestää
vielä seuraavankin päivän.
Port Arthur cn eräänlainen suoma­laisten
Ateena isillä ellei tämän maan
suomalainen asutus ole siellä Vanhin
n i in oh se kuitenidn hyvin lähellä
sitä. Meidän käytettävissämnqp ei ole
ehdottoman varmoja ja tarkkoja tie­toja
siitä kuka on Port Arthurin seu-dtm
ensimmämen suomalainen asu-ttas.
nimittäin sellainen, joka jäi sin­ne
asumaan pysyvästi—^ainakin joksi­k
i n aikaa. Erään tiedon mukaan sa­notaan
Antti Lassilan saapimeen
Prince Arthur Landingiin (joka oli
Port Arthurin silloinen nimi ra 1876—
1877 vaiheilla j a hänen otaksutaan o l ­leen
seudun ensimmäisen sucm3lais3n
asukkaan. Hänen sanotaan olleen rau­tatien
rakennustöissä alueella. Toisen
asukkaan väitetään olleen kapakoitsi­jana
tolmmeen lisaidci Erikkilän. jo­ka
toimi samalla /käänkuin itsestään
johtuvana suomalaisten i^uvonanta-jana
ja ohjaajana täällä vieraalla
maalla koska hänellä oli hotelli ja t o i ­mi
siinä ominaisuudessa myöskin i h ­misten
ma joitta jana. Muita ensim­mäisiä
seudun suomalaisia asukkaita
olivat Jacob Harri. Gust Saxberg, A.
Johanssmn, Atnali yin.
Meidän on. rnyöskin muistettava, et­tä
Port Arthuriin miltei kiinni kasva­nut
Fort William on huomattava suo­malaiskeskus
ja että Port Arthin* ja
Fort William muodostavat läheisine
ympäristömeen suurimiman suoma­laisasutuksen
Canadassa, jossa asuu
lähes neljäsosa Canadan suomalaisis­ta.'
Mutta meidän ei pitänytkään puhua
näistä asioista vaan siitä kulttuiui-ty&
tä. jota Port Arthurin seudulla on
harrastettu suoriialaisen kansan kes­kuudessa.
Se alkoi, kuten muillakm
paikkakimnilia, raittiustyöllä. Fort
Williamiin perustettiin raittiu-sseura
'•Pohjan Kukka" vuoima 1896 Ja to-deimäköisesti
vähän myöhenunin
"Yritys"-nimineni raittlusseiu-a' Port
Arthuriin. '
"Se oli nähtävästi kuitenkin kuol­lut
alkuunsa sillä jo v .1902 alkupuo­lella
herätettiin tämä raittiusseura
uudelleen henkim, saaden nimekseen
•Uusi Yritys, ", toteaa alueen suoma­laisen
työväenliikkeen veteraani Antti
ECari toistakymmentä vuotta sitten
julkaistussa kirjoituksessaan. "Sen
toiminta rajoittui kuitenkin yleensä
raittiusseuran sääntöjen kaavamai­seen
noudattamiseen. Kokouksissa-oli
virkailijoita aina ovenvartijaan saak­ka
ja pääasiana oU Imrjohtaneiden
jäsenten tutkimmen ja anteeksianto",
sanoi Antti. '
Tämän vuosisadan alussa, njs. Bo-brikoffin
vainojen aikana, alkoi Suo-njesta
sum'emii^[5sa määrm siirtyä
ulkomaille palkkatyöläisiä. Jotka oli­vat
jo Suomessa olleet mukana työ-väen
riennoissa. Näille tulokkaille
antoi silloin paikallinen siiomalai-nen
väestö nhnen "helsinkiläisherrat".
Heidän tohnestaan kehittyi asiat s i i ­hen
pisteeseen, että toufcokuim 24 pnä
(Victoriapälvänä) 1903 kaupimgin lä­heisessä
metsikössä pidetyssä kokouk­sessa
päätettiin perustaa paikkakun­nalle
suomalamen työväeriseura. joka
sai nimekseen "Inaatra yhdeksäs" kos­ka
se l i i t t y i osastoksi Yhdysvaltain
puolella perustettuim.edistysmieliseen
"Imatra-liittoon". Nykyinen CSJ:n
Port Arthurin osasto säi alkunsa sillä
tavalla.
Imatralaiset olivat puuhakasta vä­keä
sillä jo saman vuoden syksynä
pääsi heidän seuransa toimimaan o-man
kurkihirren alla. Niin sitten r u ­vettiin
näyttelemään, soittamaan, lau­lamaan,
urheiluharrastuksiin, osuus­toimintaan
Ja lopiUta omsm. lehden
perustamiseen. Kaiken tämän joh­dosta
muodostui Port Arthurista C a ­nadan
suomalaisten Ateenaa ; -
Kesällä vuonna' 1907 penistettiin
Canadan suomalaisten erisimmälnea
varsinainen sanomalehti "Työkansa",
joka rupesi ilmestymään kaksi kertaa
viikossa j a laajennettiin päivälehdeksi
vappima 1912. Sohitulalaisten vuok­si
on todettava, että Canadan suoma­laisten
ensummäinen lehti oli touko­kuussa
1901 perustettu " A i k a " , joka
ilmestyi aluksi kerran viikossa Nanai-mossa
ja vuoden väliajan Jälkeen
Sointulassa syksyyn 1904 saakka. M u t ­ta
" A i k a " levisi pääasiassa Yhdys­valtoihin
Ja o l i perustettu pääasiassa
Kalevan Kansan siirtokunnan edistä­mistä
silmällä pitäen.
ta julkaistiin Port Arthurissa rtinsaaar
t i sucmasjcieiistä kirjallisuutta niin
tietopuolista' imin lr»iiin«>TriTJ3T]Mj^icfp
eikä meidän pidä unohtaa myöskään
"Väkäleuka"-nimistä pilakbtfö,
Ilmestyi useiden vuosien ajan )
nes se yhdistettiin rajan etdäpuc-llmestyneeseen
"Lapatossuun."
MeiUä ei ole tässä yhteydessl
lähteä selQstelemaan toiminnan
vaiheita ja vastoinkäymisiä. Tt
tuksemme on ollut luoda lyhlt
saus Port Arthurin alueen
ten tärkeimpim tekoihin, että
laulu- j a soittojuhlaan meneviS
sl etidtäteen käsitys sUtä,
Arthiuln suomalaiset ovat
syvän ja monella alalla en
vaon tämän maan suomalai^
tuuritolmmtaan ja sen bi"*
Toivottavasti on lehtemme
dessa esittämään enemmän ja J
tyiskohtaisenipia tietoja Pon -
r in seudun suomalaisten Hoer^
siinä Vapauden erikoisnumero^^
julkaistaan laulu- ja soiitojW
della. tk. 27 päivänä.
ja muut edeUytykset sen sälli»'
sUtä tarkoitus saada hyvin
juhlanumero, jota lähetetä^
parituhatta kappaletta myT-laulujublakansalle.
Kuten alussa jo todettiin:
tiet johtavat Port Arlhunm. -
pääsee maanteitse, rautatert» ^
la ja tietenkm lentokoneeni _
k in TVnontosta ja S u d b u i ^
tetään erikoinen " U t a u d^
netuinhtanoin. OUsiilabdut^
asiat voitaisim järjestä». KW=
sudburylaiset ja t o f o o ' " ^ ^
vät samaan junaan, s a ^
matkan varrella t ö ^ J f ^
vien kanssa, että juhlassa^
ten enemmän aikaa j u t ^
ystävien kanssa sillä
suomalaista kansaa maan
rtstä — aina trsvisaae^
saakka. ^ j :
Kaikki tiet johuvat P£«
r i i n ! Siellä siis tavataan
i j a 2 pnä! _ Kalle Tera.