Vapaus, December 3, 1949

              Sivu 2 Tiistama, joiiluk. 6 p. — Tuesday, December 6
ottMn atTftBoaäb CMMMIHBM I N
teUtdiJMl Nor, etb 1917. AattMtted
tM «ceond dsH mall I 9 tlM Post
QCOee D^tttment; Ottavm. Pub"
Bdied tbrlee weekly: Tuecdftr*.
Tlmaiiftjri azid Sfttördayi tf Vtmxm
PUbUdiiiv OaauMny U<L, st lOO-ljB
Wx flimiiiHy» Oukv
TWqphcfMi
Th^r»wiTlaliw: 1 «k.
Ouuiin—; Ift.
vk. «4» f:
t .l 9J»
MM
Mitä muut sanovat
Suomen itstoäutyyn^aivänä
Tänään ttriee kuluneeksi 32 vuotta siHä kun Suomen eduskunta
M$ilisti tämän tuhat järvien maan itsenäiseksi. Siksi joulukuun kuudet,
"^^^ife laivaa vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä.
Ja muistaa sopii kaksi hyvin tärkeätä seikkaa: 1) Nieuvostoljitlo
lionnusti ennen kaikkia muita, tammikuun 3 pnä, Suonien itsenätjyy-rr
den, ja 2) Suomen sisällissota alkoi vasta tammikuun l<^uHa 1918,
"-Tfli lähes kahden kuukauden kuluttua Suomen itsen^'slyraisen jälkeen.
i!„7rt Nämä tosiasiat kumoavat armotta Suomen kansan mieleen mo-
..„.zaalisella väkipakolla noin 30 vuotta tyrkytetyn .«njurvalheen, että
iruoden 1918 sisällissota oli -muka "vapaussota".
Tätä historialliselle totuudelle tärkeätä väkivaltaa tekevää väi-tetlä
on luonnollisesti Suomessa jatkuvasti vastustettukin, pääasiassa
työväenliikkeen, ja nimenomaan sen vasemman siiven toimesta, mutta
tarvittiin kaksi onnettomasti päättynyttä sotaa — jotka perustuivat
"tälle valheelle — ennenkuin Suomessa virallisesti luovuttiin tästä va-paussotavalheesta,
poistamalla se koulukirjoista jne., sekä ryhdyttiin
yleisemmin objektiivisempaan tulkintaan vuosien 1917—18 tapahtu-main
kulusta.
Kahden onnettoman sodan jälkeen muistettiin ja palautettiia
mieleen se historiallinen tosiasia, että Lokakuun suuren vallankvmouk-
. .sen jälkeen Sosialistinen Neuvostotasavaltojen .Liitto teki sen, mitä
-tsaari ja Keren.ski eivät olisi koskaan tehneet: Myöiai vapaaehtoises-
' ti Suomen kansalle täydellisen itsenäisyyden. Neuvostrfiiton Kansan-
Jtömissaarien neuvoston ensimmäinen puheenjohtaja Vladimir Iljttsh
. I^in-ojensi Smolnaan saapuneelle Suomen hallituksen edustajistolle
historiallisen asiakirjan, jonka sisältönä on:
'•Vastauksen Suomen hallituksen pyyntöön, joka koskee Suomen
.Tasavallan itsenäisyyden tunnustamista, päättää Kansankomissaarien
Neuvosto — vedoten kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuteen —
antaa Neuvostojen Toimeenpanevalle Keskuskomitealle ehdotuksen:
"a) tunnustaa Suomen tasavallan-viitiollinen riippumattomuus;
"b) järjestää yhdessä Suomen hallituksen kanssa molempien mai­den
edustajista erikoiskomitea, jonka tehtäväksi annetaan niiden
kaikkien käytännöllisten toimenpiteiden suorittaminen, jotka johtu-
. vat Suomen eroamisesta Venäjästä."
Tällainen on kertomus Suomen itsenäistyroisestä. Mutta Suo­men
porvaristo, imikU jo suurlakon aikana ja taas v. 1917 eduskunnan
hajoHtamistapauksessa osoitti pelkäävänsä enemmän Suomen kansaa
kum ulkomaalaista ylivaltaa, suunnitteli ja järjesti Saksan keisari
Wilhelmin sotajoukkojen avustamana kansallissodan oman luokka*
•^asemansa turvaamiseksi ja päättyi silloin, porvarien tynkäeduskun-nan
päätöksen muodossa lokakuussa 1918 siihen, että juuri itsenäis­tyneeseen
Suomeen kutsuttiin saksalainen kuningas! Näin Suomen
ii ^taantumuksellinen porvaristo myi silloin maansa itsenäisyyden Sak-
Jr'^salle. Täten paljastuu, että kun Suomen porvaristo syyttää vanhaa
L-taistelumieh'stä sosialidemokraattista puoluetta ja kansalaissodan al-
J~"lauia sitä tukenutta työtätekevää väestöä isänmaattomuudesta ja
maanpetturuudesta, se tosiasiassa yrittää salata ja peittää porvarbton
likaisen petturiroolin Suomen itsenäisyyden menoksi.
Mitä Suomen työväenliikkeeseen tulee niin sillä on kaikkein kim-niakkain
osuus Suomen itsenäisyyden hyväksi. Suomen työväenliike
asennoitui alusta alkaen kansallisten oikeuksiensa puolesta tsarismin
isortopolitiikkaa. vastaan ja tosiasia on, että suurlakon päivistä al­kaen,
jolloin porvaristo petti häpeällisesti kansallisen vapausliikkeen,
Suomen työväki oli kärkijoukkona maan itsenäisyysliikkeessä. Ke­väällä
1917 Suomen järjestynyt työväki lausui julki Suomen itsenäi-
Kesäkuun 15 pnä 191,7 alkanut sosdem-puölueen
KVMBfALLISTA SOSIALIS.MIA
Monenlaista valhesoslalismia on
maalimassa nähty, mutta tuskinpa
i
1i 1
«
I
«
i
t
1
I )(
t
t. iflyysvaatimuksen.
».-..kokous asettui Suomen itsenäisyyden kannalle ja eduskunnassa puolue
rnpyrki n. s. valtalailla käytännössä toteuilamaan Suomen sisäisen itse-
»
I (
t
t
i
i
t
ddäisyyden. Venäjän bolshevikivallankumouksen jälkeen itsenäisyys-kysymys
tuli efluskunnassa esille sosialidemokraattien aloitteesta ja
jbulukuun 6 pnä sosialidemokraattien ehdottaman itsenäisyysjulistuk­sen
sanamuoto erosi porvarillisten hyväksymästä vain siinä, että se ko.
rosti kaukonäköisesti sitä, että Suomen itsenäisyys on toteutettava yh­teisymmärryksessä
Venäjän vallankumoushallituksen kans.sa. Sosiali­demokraattien
johtomiehet kävivät Pietarissa hankkimassa Suomen
itsenäisyydelle Venäjän hallituksen tunnustuksen ja he huolehtivat
siellä käydyissä neuvotteluissa erinomaisella tavalla Suomen kansal­lisista
eduista mm. Petsamon ky.symyk.sessä — minkä Suomen sotai­set
por\'arit joutuivat kurjan ohjelmansa hintana luovuttamaan pois.
Kukaan ei halua kieltää sitä historiallista tosiasiaa, etteikö Stio-men
porvaristo halunnut itsenäistyä ja etteikö sekin taistellut
maan itsenäistymisen puolesta. Mutta ixtrvaristo on vallankumouk­sellinen
vain vissiin rajaan asti: Se haluaa itse päästä hallitsevaksi
luokaksi omassa maassaan. Niinpä sitten Suomessakin nähtiin — v.
* 1905 suurlakosta alkaen — että porvariston ja työväestön tiet erka-nivat
jyrkästi. Siihen asti oli Suomen po.varisto vienyt johtavaa osaa
J itsenäisyystaistelussa. iMutta suiirlakon päi\inä porvaristo pelästyi
* työväenliikkeen voimaa siinä määrin, että se hyppäsi tsaarin puolelle,
l teki kurjan kompromissin vieraan maan sortokomennon kanssa ja
? jätti työväenliikkeen yksinään taistelukentälle. Tästä hetkestä läh-
' tien nähdään, jos mielitään objektiivisesti tutkia Suomen historiaa,
että järjestyneet työläiset, talonpojat ja oppineiston parhaimmisto
V: veivät vanhan ja kunniallisen sosdem-puolueen kautta johtavaa osaa
*: Suomen itsenäisyystaistelussa. Por\'ariston leirissä sensijaan puhalsi
; monenlaisia tuulia. Toiset alistuivat toivottomina tsaarin rautakoron
* nuoli joiksi. Toisista tuli taistelua karttavia "individualisteja". Ja
t_ huomatta\^n osa porvaristosta sai suurlakon päiviltä sellaisen pelon
^ työväestä, että se näki ainoaksi pelastuksen mahdollisuudeksi liiton
T Saksan ja muiden "länsimaiden" porvarien kanssa silta varalla, jos
* Suomen työväki on pantava aisoihin.
. Vain tämä selittää sen miksi Suomen porvaristo oli niin hyvin
i; valmistunut sisällissotaa varten v. 1918, ja sitten voittonsa hurmassa
3 valniis vaihtamaan Suomen juuri saax^uttaman itsenäisyyden saksa-
;' iäiseen kuninkaaseen. Tämä oman maan työväen pelko selittää osak­si;
si sen kommunismivastaisen h}'sterian, minkä avijlla terrorisoitiin lä-
?; hes 30 vuotta Suomen kansaa jotta voitiin kaupitella Suomen maata
2; ja kansaa "bolshevismivastaiseksi etuvartiolinnakkeeksi" enimmän
tarjoaville imperialistisille valloille, sillä seurauksella, että Suomesta
* tuli lopuksi Hitlerin Saksan tahdoton vasalli, minkä itsenäisyyden pe-
? lasti vain akselivaltojen sotilaallinen tappio toisessa maailmansodassa.
Jl Kun sorrettu ja alas painettu kansa saavuttaa itsenäisyytensä,
S: niin se tavallisesti aiheuttaa ennenkuulumattoman suuren joukkojen
' I innosttil^H, mikä vie harppa-askelin maan kehitystä eteenpäi]}. Näin
^) ei kuitenkaan käynyt Suomessa vaikka maan itsenäistymi^ivänä
^^"HSytti, että näin tulee tapahtumaan sielläkin. Syy siihen on se, että
.^rSttomen porvariston valkokaarti hukutti kansanjoukkojen innostuksen
misKiäa on nähty sen imnunempaa
kuin Tannerin quislingUäinen sosia­lismi.
VarjoBen aseveliEosfalismi, Kil­peläisen
obranasosialiami ja Leskisen
gapg«tt^tm5<pUiawi —Suomen työ­väenliikkeen
kunoixnreteraani, O. W,
Ruosin».
poETABi "tmmismr
VBBOLVHAASlMABSAKtS
Suaavm VolmisteltU ja Urlieilulii-tön
liittohallitus teki viime sunnun­taisessa
kokoukseasaa opäätöksen sen
täisessä kokoulcsesäaan päätöksen sen
misesta. joka: vuoima 1947 .saatiin'ai-jkaan
ko. lUton Ja TyÖVSen Urheilu­liiton
ja Suomen ruotsalaLwn urhei­luliiton
välinä . . . Huomattavaa on.
että näissä yhteyksissä on aina pu­huttu
valtakunnallisen urheiluliiton
aikaamaamisesta. SVLrn fcirJeUnassä
mainitaan irtisanomisen perusteluina
se, että suurempi "vapaus" tulisi pa­rantamaan
uriieilaamme . . .
SVL:n tohnenplteellä voi oUa hyvin
laajakantoiset seuraukset. Ryhtyä
hajoittamaan urheiluelämäämme juu­ri
silloin kun valmistaudutaan vuo­den
1952 olympialaiskisolhin ja jol­loin
kaikki inrheilupiirit tarvittai.siin
työskentelyjä niiden hyväksi, on sel­vää
sabotointia. Porvarillisten piirien
toiveajattelut, että tällä toimenpiteel­lä
TUL pakoitetaan suunniteltuun
valtakunnalliseen orbeiluUittoon, on
tämän sabotoinnin takana. Työläis-urheilijat
ovat kuitenkin valtakun­nallisen
urheiluliiton perustamista
vastaan ja odottavat, että TUL:n joh­to
tulee toimimaan tämän kannan
mukaan. Maamme luiieilun hajoit­tamisesta
vastatkoon ne, jotka .sitä
ovat ryhtyneet toimeenpanemaan . . .
— Työkansan Sanomat, Helsinici.
SANAVAPAUDEN 50-V.
PAIVA SUOMESSA
Hallitus on, kuten tunnettua, omal­la
tavallaan halunnut juhlia erästä
painovapauden p u o l i vuosisataista
muistoa: nostamalla ennätysmäärän
painokanteita kansandemokraattisia
lehtiä vastaan. Hallitus, joka on ju­listanut
julkisuusperiaatteen erikoLs-kannattajaksl,
halumiee kai tälläkin
tavalla vahvistaa mainetta siinä suh­teessa
. . . •
Kansanvaltaisessa valtiossa sanava-paas
merkitsee Juuri nimenomaan
kansalaisen vapautta arvostella halli­tusta.
Tämän arvostelun tarkoituk­sena
on tietysti hallituksen Ja halli-tussuimnan
arvovallan helkehtämiiien.
Hallituksen kaataminen on tällaisen
arvostelun eräitä tavoitteita. Kun
hallitus huutaa lakipykäliä avukseen
tällaisen arvostelun tukahduttamisek­si,
niin se toimii vastoin kansanval­lan
periaatteita . . . •
Kun raastuvassa kuunteli yleisen
syyttäjän polemiikkia Vapaan Sanan
käyttämiä lainausmerkkejä vastaan,
oli se omiansa herättämään hilpeyttä.
Yleinen syyttäjä katsoi Vapaan Sa­nan
lainausmerkit lainvastaisiksi . . .
Yleisen syyttäjän mielestä hallitusta
pitää kunnioittaa Ilman lainausmerk­kejä
. . . Hallituksen tulisi tietää:
Me tulemme toistelemaan sanan va­pauden
ja arvosteluolkeuden puolesta
siksi kunnes olemme tämän taistelun
lopullisesti voittaneet. Jos hallitus
kuvittelee voivansa tehdä tyhjäksi sa­navapauden
tässä maassa virkaval-
VIISI TAISTELUN VUOTTA
Viime mamsfcnm i päivä taU
kutaiMcksi Tttsf vudU sUtä
Heiiinffssä alkoi UauMfä. 8 K D L :B
1^'iÄatnk3uut3iU»ix Tapaa Saaju
ViMnietispäiväaä liiifcalstlln Mx-den
tofntftnspalstalla -päätoimitta­ja
Palmgrenin obeellinen kirjoitos:
Viisi \-uotta el ole korkea Ikä sano-malehdenkään
elämässä — menreinä
vuo.<!ina ovat eräät maamme sanoma-
1 lehdet juhlineet 30-, 40-, jcpa. IDO-n
vuotlsmuistojaan! Kalkki on kulten-
! kin .sxihtcellista. Kun sanomalehti,
joka alunperin on penistettu aatteelli­sessa
tarkoitukses.sa, mutta •myöhem­min
on muuttunut kapltalLstiseksi l i l -
keyrltyk-seksi toisten kapitalisiisten
l!ikeyrity.sten joukossa, juhlii sata- tai
puolisatavuotisjuhlaan.sa. ei .siinä to-siaiiiassa
juhlita aatteen voittoja, vaan
liikeyrityksen. Toista on myös juhlia
vuosikymmenestä toiseen sovinnais­ten
pälvänuutisten ja ilmoitusten mer­keissä
jatkunutta hiljaiseloa, toista ly­hyemmänkin
ajan kestänyttä yhtä­mittaista
taistelua suuressa ajassa,
.suurten tapahtumain keskellä. On ai­koja,
on taLstelua, jossa kuukausi cn
kuin vuosi ja vuosi vastaa kymmentä
^•uotta.
Kun Vapaa Sana viisi vuotta sitten
perustettiin, tapahtui se suuren mur­roksen
hetkellä, jossa historiamme sa­ranat
kääntyivät. Kokonaisen suku­polven
ajan kestänyt .sisä- ja ulkopo­liittinen
järjestelmä luhistui, kansalli­nen
politiikkamme kääntyi toiseen
suuntaan. Tämän käänteen onsim-miseksi
tulkiksi tuli Vapaa Sana, tä­män
uuden kansallisen ja yhteiskun­nallisen
suimtaukseu kärjes.sä se on
sitten jatkuvasti ollut, ensin hallitus-suunnan,
sitten opposition pää-äänen-kannattajana.
Myrskyinen aika on
kuvastunut san sivuilla: toisen maail­mansodan
loppuselvittelyt ja jälleen­rakennustyö,
maailmanpoliittisten voi­mien
uu.si ryhmittely, satamiljoonois-ten
ihmisjoukkojen siirtyminen sosia­lismin
leiriin, kapitalisojin piircis.sä
alkanut uusi talouspula, atomivoiman
astuminen historian peliin . . . Tai ko­timaassa
sotapolitiikan kanssa suori­tettu
tilinteko, suuret uudistus<dijel-mat,
edistylesen ja taantumitksen
kamppailu vaaleissa toisensa Jälkeen,
suhteitten kehitys Neuvostoliittoon,
nykyisen hallituksen aikana käyty
Uistelu sodanjälkeisestä suuntaukses­ta
ja perusoikeuksista...
Tätä suurten tapahtumain aika­kautta
on Vapaa Sana sivuillaan ku­vastanut:
samalla kun Vapaa Sana
on i^kinyt olemaan ajan kuvastaja,
uutislehti, samalla se on ollut taisteli­ja,
paljastaja, julistaja, opettaja, aate-lehti.
Se on oUut aktUvlnen tekijä
kymmenkertainen ylivoima, on so^-
dolllnen vain' taistellen, työtätekevien
Joukkojärjestöjen tukeen nojautuen,
ja vain taistellen on mahdollinen myös
tällaisen aatelehdistön säilyminen ja
eteneminen.
Mutta jos vaikeudet eivät ole lop-pime2t,
jos olemassaolosta on jatku­vasti
taisteltava, niin vähentynyt ei
ole myöskään sellaisen lehden tarve
kuin Vapaa Sana on. Viisi emotta sit­ten
oli Vapaa Sana uuden suuntauksen
ainoa äänenkannattaja, tänään sen
rinnalla on kokonainen uusi demo­kraattinen,
lehdistö. Mutta vaikka^
työnjako täten on tapahtunut, on Va^
YHDEN TEKE^-.^H
Irlantflamen, astuessaan
Halifaxissa:
"Millainen haUitus on tässä
sa?"
ajan tapahtumisessa; se on pyrkhiyt g.^^ ^ ^ ^ ^ jatkuvasti korvaa-osoittamaan.
mlsta maailmankehityk- | ainutlaatuinen. Ei vam siksi,
sessa on kysymys ja mitä johtopää­töksiä
Suomea kansan on tästäkehi-tyksestä
vedettävä; se on itsepintai­sesti
toistanut Suomen kansan histo­riallista
linjaa sen suhteessa Neuvcs-toliittoon
ja läntiseen imperialismiin;
se on selvitellyt ajan yhtelskimnalli-että
Vapaa S^na on Suomen Kansan
Demokraattisen Liiton pää-äänen-kannattaja,
vaan myöskin — ja ehkä
ennen kaikkea — siksi, että se Suomen
kansan keskuudes.sa, yleisessä mielipi­teessä,
on saaxmt aseman, jota millään
toisella kansandemokraattisella leh-sia
ja taloudellisia välttämättömyyk- ^ellä ei ole eikä nykyisessä kehitysvai-sla.
monopol kapitalismin syrjaytta- ^^^33^ Vapaata Sanaa
misen ja sosialismin tielle lähtemi­sen
välttämättömyyttä; se on paljas­tanut
taantumuksen vehkeilyt ja suur­pääoman
pyrkimykset käyttää valtion
voima- ja propagandakoneistoja ul­koparlamentaarisina
voimavaromaan;
se on viitoittanut kulttuiulpolitilkalle
uusia kehityslinjoja; se on ollut kaik­kien
työtätekevien yhtenäisyyden ko­rostaja,
kaupungin ja maaseudtm, kä.
sien ja aivojen työläisten yhteisten
etujen puolestapuhuja.
Aniharvoin on mikään sanomalehti
aloittanut uransa sellaisissa vaikeuk­sissa
kiUn Vapaa Sana .aniharvoin on
myöskään mikään lehti syntynyt sel­laisesta
tarpeesta kuin Vapaa Sana.
Vaikeudet eivät ole koskaan poistu­neet:
samalla kun Vapaa Sana on
taistellut itse kehityksen suunnasta,
samalla se on taistellut omasta ole­massaolostaan.
Aatelehdistön perus­taminen
aikana ja yhteiskunna.ssa,
Jo.ssa sitä vastassa on vanhan, vakiin-timeen.
rahaan nojautuvan lehdistön
luetaan Ja sille annetan arvoa kau­kana
SKDL:n oman kannattajapilrin
ulkopuolellakin, koska sen pjrfkimyk-senä
on nähdä asiat laajassa kansain­välisessä
ja kansallisessa perspektii­vissä.
Viisivuotispäivänään Vapaa Sana
vetoaa suuriin demokraattisiin järjes­töihin
sekä avustaja-, tilaaja- Ja lu­kijakuntaansa:
dmokraattisen leh­distön
kuukauden alettua on tilaus-hankintakamppanja
saatava täyteen
käyntiin ja siten turvattava lehden
asema taantumushallituksen paino-kannesarjoja
ja suurpääoman talou­dellista
painostusta vastaan. MjTsk>'l-set
taistelut ovat edessä, ja niihin
suuimataan nyt kurssi toista viisivuo­tiskautta
alettaessa. Vapaa Sana on
myrskyssä syntynyt Ja myrskyssä kas­vanut:
uusiin myrskyihin se voi syök­syä
rohkein mielin kunhan sillä vain
on jatkuvasti takanaan suurten työtä­tekevien
joukkojen ja järjestöjen
vankkmnaton tuki.
PUHEENJOHTAJAKSI
Hyvin tunnettu äedemies Dyson Car­ter
valittiin äskettäin pidetyssä Cana-jan-
NeuTostoIiiton YstävyysneoTOston
vuosikokouksessa neovoston vudeksi
puheenjohtajaksL Sihteeriltä valU-tiin
Wm. Twecdale. Mr. Carter sanoi
Canadalla olevan paljon opittavaa
Neuvostoliitosta esim. napaseotujen
feebittämiseen, halvemman maidon ja
leivän tnottamiseen, metsien ja mai­den
hoitoon nähden.
• '
li
•s ?^
Odottamatta vastausta hän saa ^
Yhden tekevää millainen hai
tässä maassa on, minä ainakin ^ ^
sitä vastaan." ita- ^
El OLLUT VAEMA 1?^^
MieheUe, Joka pakenee haukfe, ' ^^
koliirraaaa,. hhiuiuuttaaaa .ssiivviuilililni.n^enn>: tist
"Ettekö tiedä ettei haukkuva
puhe?"
suon
Mies: (Juostessaan) "Kylläniinä r
tiedäp. mutta en ole varma Ueu
koira sen."
43 canadalaista •ir(
Canadan hallitus hylkää kauppalai­vaston
Länsi-Saksan laivaston hyväksi
Sanoo LPPrn johtaja Tim Buck Aalifaxissa anta­massaan
asiaa koskevassa lausunnossaan
Hallfax. N . S. — Se hallituksen ko­mission
ilmoitus, että Canadan halli­tuksen
kauppalaivasto hävitetään, lu­kuunottamatta
"sotatarkoituksiin"
säilytettävää vähäistä osaa, on Julkea
JaJ kyynillinen isku tuhansia syvän-veden
merimiehiä ja Atlannin ranni­kon,
Quebecin Ja länsirannikon telak­katyöläisiä
vastaan, sanoi LPP:n kan­sallinen
johtaja Tim Buck täällä an­tamassaan
lausunnossa.
, "Kylmän sodan" viimeisenä tulok­sena
ja ikäänkuin tilanteen avusta-mistolmenplteenä
ilmoitti Länsi-Sak­san
uusi hallitus samana päivänä, että
se astuu maailman meriliikennemark-kinoille
omalla kauppalaivastollaan Ja
ryhtyy rakentamaan laivoja. Länsi-
Saksan hallitus ön perustettu Yhdys­valtain,
Britannian ja Ranskan toi­mesta
sekä Canadan hallituksen tu­kemana
taantumuksellisten sotaval­mistelujen
tukikohdaksi Euroopassa.
Canadan kauppalaivasto uhaataan
hallituksen 'kylmän sodan" politiikan
hyväksi samaan aikaan kuin St. Lau­lan
avulla, se tulee siinä toivossaan, rentln hallitus rohkaisee perustamaan
varmasti pettymään . . . — Atos Wir- natsimagnaattien kontrolloiman Län-tanen
Yleisen Lehtimiesliiton ja De­mokraattisen
Kustantajain Helsingis­sä
järjestämässä sananvapausjuhlas-sa,
m i s s ä Mauri Ryömä Julisti, että
"Totuuden ääntä el voida tukahdut­taa"
ja Rauol Palmgren korosti, että
porvari- Ja sosdem-lehdistöUä el ole
historiallista eikä moraalista oikeutta
Juhlia taistelua sanavapauden puo­lesta.
» * «
MIELLYTTÄVÄ. TUTTAVUUS
Etmen toista maailmansotaa Vapaus
oli pienuudestaan huolimatta sellai­nen
"vääräoppinen" heittiö, mikä ei
päässyt lainkaan Suomeen. Sen Jäl­keen
sexmusi Mannerheimin "talviso­ta"
Ja lopuksi Rytin "riemusota" Jon­ka
aikana Suomen Ja Canadan pojat
katsoivat toisiaan "ei kenenkään
maan" yli reikärauden pinnalta. Sil­loin
vallitsi täydelUnen pimennys uu-tistietojen
ja postin suhteen. Mutta
"maailma muuttuu, Eskoseni". Va­pautta
menee kymmeniin paikkoihin
Suomessa JaJ[ehtemme saa säännölli­sesti
vastaanottaa kymmeniä lehtiä
Suomesta. Viimeisin miellyttävä tut­tavuutemme
on juuri Suomesta saa­punut
SBU3L:n Kymen läänin piiri­lehti.
Kotkassa ilmestyvä "Raivaaja".
Jolle Vf^jaus puolestaan kertoo n>-t
Canadan uutisia. ,
L P ? kehoittaa kaikkia canadalaisia
tuomitsemaan St. Laurentin hallituk­sen
avtm taantiimuksellisen Länsi-
Saksan hallituksen muodostamiseksi
sUlä sen takana ovat ne samat voimat.
Jotka tukivat ja rahoittivat Hitleriä.
sl-Saksan uuden kauppalaivaston.
Se on kaikkien niiden capadalais-ten
pilkkaamista, Jotka taistelivat toi­sessa
maailmansodassa. Se merkit­see
työttömyyttä Canadan merilii-kennetyöläisille
Ja Marshall-suunni­telman
apurahoja Saksan laivaparoo-neiUe.
että he voivat rak/ntaa kaup­palaivaston
käytettäväksi siinä so­dassa,
jota suunnitellaan johtavissa
hallitus- ja liikemaailman piireissä,
sanoi mr. Buck.
LPP tuomitsee tämän hyökkäyksen
Canadan meriliikennettä vastaan Ja
toteaa, että äskeinen hyökkäys Ca­nadan
merimiesten uniota vastaan
voidaan nyt nähdä oikeassa valossaan,
yrityksenä poistaa Canadian S3amen's
Union. Joka on taistellut Canadan
kauppalaivaston puolesta.
LPP kehoittaa työväenlukettä ja
kaikkia edistysmielisiä canadalaisia
vaatimaan Canadan meriliikenteen
kansallistamista ja sen edelleen ra­kentamista
kaupankäyntiä varten
maailman kanssa, sisältyen siihen
myöskin ne 800 miljoonaiset kansat,
joiden hallitukset (Neuvostoliitto. K i i ­na
y.m.) ovat nyt St. Laurentin hal­lituksen
"kylmän sodan" vientikiellon
kohteena. Tämä kauppa kykenisi pi­tämään
Canadan kauppalaivaston
fcäjmiussä.
Toisen maailmansodan
johdosta on kuollut
yK 70 milj. ihmistä
Tukholma. — Sveitsissä huolellisesti
koottujen tietojen mitoan kaatui toi­sessa
maailmansodassa eri rintamilla
n. 32 miljoonaa Ihmistä. Ilmapommi­tuksissa'kuoli
n. 20 milj. ihmistä ja
keskitysleireissä eri puolilla maailmaa
n. 20 milj. Tappiot kaatuneina Ja so­dan
syistä kuolleina ovat näinollen
yhteensä yli 70 milj. Haavottuneita Ja
työkyvyttömiä merkitään tilastoihin
n. 30 miljoonaa. Noin 45 milj. Ihmistä
evakuoitiin ja n. 30 milj. asuntoa tu­hottiin.
150 milj. ihmisfä Joutui taivas-alle.
Noin 1 milj. lasta Jäi isättömik­si.
Edelleen on arvioitu, että toinen
maailmansota tuli maksamaan n. 375
miljardia kultadollarla eli kolme ker­taa
enemmän kuin ensimmäinen maa­ilmansota.
Saman lähteen mukaan Saksa me­netti
kaatuneina n. 2 miljoonaa Ja
haavoittuneina n. 4,4 miljoonaa mies­tä.
Noin 2 milj. ihmistä Joutui ka­doksiin.
Itärintamalla lasketaan kaa­tuneen
1,1 milj. saksalaista sotilasta.
Kuorolaisten tanssit
Don-haalilla ensi
lauantai-iltana
Toronto. — Don-haali on ensi
lauantai-iltana t.k. 10 pnä aivan eri­koisesti
koi-istettu saman päivän i l ­tana
pidettäviä kuorojen tanssiaisia
varten. Tulkaapa katsomaan ja naut­timaan
hauskasta iUasta.
Näissä tansseina on kahdenlaatuis-ta
musilkklBkin . Oikein repäisevän
terävää vanhemmille ja tuiateita h i ­velevää
nuorernmalle väelle. J6s joku
tuntee itsensä vuosiaan nuoremmaksi
niin sitä parempi sillä musiikki soi
alituisesti, että ei tarvitse odotella
soiton alkamista.
Sitä on vaikea sanoa etukäteen mi­tä
siellä oikeastaan tapahtuu koska
tiljrisuutesn on järjestetty ryöstövalssi
Ja merkfcitanssi — ties mitä muuta.
Sittenhän sen näette kun tulette
katsomaan ja ottamaan joulun vas­taan
oloisella, tavalla. Siippa mu­kaan,
please! — O.
Mrs. Tryyki kuoli
Dinsmoren sairaa­lassa
marrask. 25 p.
Dinsmore, Sask. — Aina vain jat­kuu
sieviä ilmoja täällä vaikka on Jo
joulukuu. Limtakin tuli Jo aikalailla
viime viikolla, mutta se on taas men­nyt.
Kyliähän se olisi hyvä, että
näitä sieviä ilmoja jatkuisi. Se sääs­täisi
farmarien eläinrehuja, joita el
ole tänä syksynä liikaa.
Kuolemakin vieraili taas paikka­kunnallamme.
Mrs. Emilia Tryyki
kuoli Dinsmoren sairaalassa marrask.
25 päivänä ja hänet haudattiin Sas-katoonin
hautuumaahan miehensä,
joka kuoli Jotain päiviä vaille vuosi
sitten, viereen. Suremaan jäi 9 lasta,
joista nuorin on 17 v. Suuri sukulais-ja
ystävä joukko oli hautaus tilalsuu-lessa
läsnä. Mrs, Tryyki on syntynyt
rronwoodissa. Michiganissa v, 1889,
josta hän muutti tänne perheensä
kanssa v. 1921. Täällä häh on asunut
siitä lähtien, lähes 30 vuotta. Hänen­kin
elämän taakkansa on ollut raskas
niinkuin monen muunkin farmarin
emännän, kasvattaessa ja kouluttaes­sa
isoa lapsijoukkoa. Lepää rauhassa,
keveät mullat haudallesi!
Farmarit odottelevat kuivuusboo-nusshekkiä,
jota pitäisi saada $2.50
eekkeriltä. Puolesta siitä peltoalasta
mitä on kynnetty tämä maksu tulee 2
erässä, nyt 60% ja sitten myöhemmin
40%. Siinähän se onkin meidän t ä ­män
vuöderi tulomme, mutta onhan
se.ainainen lohdutuksemme, että ensi
vuonna sitä tulee taas pussit Ja taskut
täyteen. Sittenpä se taas nähdään!
— J . R
Auto Stalinille
Praha. — Tshekkoslovakian teolli-suustyölälset
tulevat lahjoittamaan
Stalinille hänen 70-vuotispälvänään
komean henkUöauton.
Ihmisoikeuksien
säätiö perustettu
Helsingissä
Helsinki. — Täällä perustettiin äs­kettäin
säätiö, joka on omistettu pro­fessori
Väinö Lassila-vainajan edusta­mille
aatteille Ja Anni Kontiokankaan
ja muiden ihmisoikeuksia puolustaes­saan
henkensä menettäneiden muis­tolle.
Perustajina olivat prof. Köran
HJelman. tri Isko Lassila, maist-j^Anrui
Nevalainen, i-va Mary Pekkala ja kir­jailija
Erkki Vala.
Säätiön nimenä on "Ihmisoikeuksi­en
säätiö" Ja sen tarkoituksena on tu­kea
ihmisoikeuksien puolustamista se­kä
demokraattisen valtiojärjestyksen
Ja kulttuurin säilyttämistä ja kehittä­mistä
antamalla sekä järjestämällä ta­loudellista
ja oikeudellista apua yk­sityisille
j a yhtymiUe.
Canadalainen dollari
on 210 Suomen markkaa
devalvoinnin jälkeen
Helsinkiläisen Finnish Trade Rs-viewn
lokakuun numerossa julkaistaan
taiUukko Suomen markan arvosta u l ­komaiden
valuuttaan verrattuna vii­meisimmän
devalvoinnin jälkeen. Joi-mestaruuskisoihin
Montreal _ Canadian Ski
ciationon presidentti antci viiW|
pulla sanomalehdistölle lue
niistä 43 canadalaisesta, jotka
on kutsunut osalUstumaan
maailmanmestaruuskilpailuihin,
ka pidetään tulevan vuoden
Lake Placidissa, N. Y., ja
Coloradossa.
Koska kaikki eivät ole
ti tilaisuudessa csaJlistumaan
luihin on heitä pyydetty
slmman pian ilmoittamaan j
misestaan, että lopullinen osan
luettelo saadaan valmiiksi t k.|
pnä, sanoi mr. Urquhart. Luett*
on 11 murtomaahiihtäjää ja 11;
pääjää niitä kilpailuja varten,
pidetään Lake Placidissa tammii.|
ja helmik. 5 p. välisenä aikana.;
dän lisäkseen on 14 miestä ja 71
ta kutsattu osallistiunaan syi&sy-l
pujotteluhiihdon maailmanmestj
kisoihin, jotka pidetään Aspea
Coloradassa, helmik. 13—18 pnä.
valittujen luettelo on seuraavi
lainen:
Mortomaahllhto: J. Charb
Quebac; Tom Dennie, Quebec;
Alam, Quebec; Gerald Dennie.'
bec; K, Hansen. Port
Önt; J. Pratt, Vancouver B. j
William. Ont; J. Pratt, Vancouver;|
Wahlberg, Montreal; L. Huukl,
bury, Ont.; B. Johnson,
Ont.; G. Grossman, Ottawa;
Quinn, Ottava.
" Hypyt: N . Paul, Princelon, B.C.;|
Picard, Quebec; L. Bernier.
G. Anger, Quebec; L. Laferte,
Rivers, Que.; L. Miilette, Tiiree:
vers, Que.; J. Roooroft, Vanc
Tom Mobratten, Vancouver; J.
per, Montreal; R. Durocher, Ottai^
K. Hansen, Fort William, Ont.
Syöksy ja pnjottela: (miehet)
McCullongh, St. Jovite, Que.; H. (
ford. Banff, Alta.; G.
Banff; J. Griffith, Montreal; A.'
my, Ottawa; Y. Tache, St. Jovit«;|
Clifford, Ottawa; Y. Latreille. St. (
dele, Que.; J. Saucier. Que.; A.:
trand, Que.; G. G«rin-Lajoie, Mo
real; R. Richardson, St. Jo^-ite; |
Georges, Owen Sound, Ont. Jf»is
OtS!
nds
:ity .
ost
IS
loin Suomen markan arvoa oli lasket­tu
44.4 prosentilla Yhdysvaltain dol- I Roscmarj' Schutz. Montreal; Li
lariin ven-attuna. Sitä ennen oli hei-f Wheeler. St. Jovite; Jacqueline
näkuussa tapahtunut 17.7 prosentin
devalvointi. Heinäk. devalvoinnin Jäl­keiset
kurssit ilmaistaan allaolevassa
taulukossa sulkumerkeissä. Eri mai­den
rahan arvo oli siten Suomen mar­koissa
laskettuna seuraavanlainen:
Montreal 210 (159.40)
New York . . . . . . . . 231 (160 )
Lontoo. 646 (645 )
Tukholma 4,450 (4,450 >
Kööpenhamina ... 3,330 (3,330 )
Oslo . . . . . . . . . . . . . . . . 3,230 (3,230 )
Paris 66 (58.75 )
Brysseli .462 (367 >
Amsterdam 6.090 (6,050 )
Zyrich 5,375 (3,725 )
Praha 462 (325 )
Lissabon . . . . . . . . . . . . . 210 (159.40)
cey, Que.; Laura AlUn, Va
Sandra Tomlinson, Vancouver,
garet Owen, Varxouver, Lois W»
worth, Banff.
10,000 traktorinkul-jettajaa
vuodessa
Praha. — Tshekkoslovakian nuori
liiton keskuskomitea .on .päät
kouluuttaa liiton keskuudesta 10
traktorinkuljettajaa vuoden 1950 to
fcokuun 1 päivään mennessä,
tus tapahtuu yhteistoiminnassa kuljj
tusministeriön kanssa.
— Ensimmäinen Joukko Canad
sotaväkeä lähti Buurisotaan T. 18
PÄIVÄN PAKINA
Näinune lehdistä uutisen ja häm­mästyimme.
Uutinen kotoi, että Suomessa on
rahauudistustoimikunta saanut val­miiksi
alustavan mietinnön rahauu­distuksesta
ja ehdottaa- Suomen rahan
uuddisi nimeksi—RiksL
Me heti huomasimme, että tuossa
verivirtoihin ja pystytti ulkomaisen sortohallituksen tilalle, kotimaiden
terrorihallituksen.
Mutta Suomen itsenäistyminen oli kuitenkin suuri historiallinen
edistysaskel minkä puolesta Suomeni kansan parhaimmisto oli vuosi­kymmeniä
toiminut ja mistä kaikki suomalaiset olivat uneksineet. Vi­ka
oli vain siinä, että Suomen kansa ei saanut kokonaisuudessaan
isäntävaltaa itsenäistjTieessä maassaan, minne vieraan maan (Sak­san)
sotavoimien ja aseiden voimalla pyst\tettiin pienen vähemmis­tön,
rikkaan por\'ariston terrorihallitus. Onneksi n>t on toivossa;
Fagerholmin "käyttökelpoisen aasin" vastaan hangoittelusta huoli­matta,
että kaikki nämä \^rjopuolet ovat jäämässä historiaan ja Suo­mesta
kehitt>->- todella itsenämen ja demokraattisesti hallittava maa,
mitä kansanjoukot ovat aina uneksineet. Tämä seHaisenaan antaa
lisälämpia sille juhlamielelle, -mitä kaikki Suomen kansalaiset ja Suo­men
todelliset ystävät itsenäisyyspäivänä, joulukuun 6 p:nä, tuntevat.
^epäilemättä on tarkoitus salakuljet­taa
supi-suomalaisuuteen rilkinruot-salaisuutta,
sillä Riksi, sehän: on selvä
väännös ja käännös riikintaalareista.
Pelastaaksemme isänmaan kansalli­selta
häpeältä ja ehkä onnettomuudel­takin,
päätimme heti sanoa stop tuol­laiselle
kierolle Ja päin männikköä
olevalle esitykselle, etenkin koska esi­tys
on asianomaisen toimikunnan
enemmistön ehdotus, johon vähem­mistö
ei ole sanonut mitään.
Joku irvileuka saattaa sanoa, että
mitä niistä, rikseista tai riikintaala­reista,
koska kerran supisuomalaisuu­den
kaikkein innokkainimilla ajajilla
on oilut ja <m edmezkiksi rUtiruotca-laiset
nimet ja samaan aikaan kun
toä orat saarnanneet nimien supisuo-malaistamista,
itse ovat naureskelleet
hattuunsa, kun supisuomalaisuuden
muut seuraajat'ovat hiessä päin yrit­täneet
väännetä nimiänsä supisuo­malaisiksi.
*^ '
Mutta tutf ei kuulu tähän asiaan
Pelastaaksemme kansamme mah­dollisilta
tai mahdottomilta yllätyk­siltä
me siis yksinkertaisesti ehdo­tamme,
että isänmaan rahan uudeksi
nimeksi ön pantava KIski.
Vaikka eim&e olekaan erikomen
kielitaiteilija; hiin sanomme heti al­kuun,
että ' ehdottomamme nimi oh
epäilemättä selvää supisuomea, vielä­pä
selvempää kuin Ikaalisissa puhut­tu,
josta sanotaan:
"Ei mlssfön-puhuta nii selevee suo-mee
ku Kyröh, Karkuh, Kankaapääh
ja ttaallhiiit'^
Siurolainen mm. sanoo, että "kyllä
on r^d mie&*7
Porilainen taas sanoisi: "KyU o f riski
miäs." '
Toiselta puolen taas käsitetään sa­nalla
tteUet^ otetaan sellainen, jos­ta
Canadaa hcoiMUeva ja supisuoma­laisuudesta
mitään pUttaaStaton joku
heimolaisqpme sanoisi että "senssl".
Koska rahauudistmtoimikUntakin
toteaa, että- Suomen raha ei ole va­kaantunut
ja sen vakaantumisesta
heillä ei ole tietoakaan — sen parem­min
kuin meUläkään — niin olisi nimi
senkin puolbsta sopiva.
Edelläesitetyn perusteella voi vetää
Johtopäätöksen, että esityksemme siis
on hiukan kaksmaamainen.
Kyllähän se semmoinen on.
Mutta tässäkin suhteessa se olisi
paikallaan, koska se silloin löisi yh­teen
sanokaamme, isänmaan nykyisen
ulkopolitiikan kanssa.
Joten meistä tuntuu, että emme
ehdotuksellamme tee palvelusta ai­noastaan
isänmaan yleiselle edulle,
vaan sen ohessa kannamme huomat­tavan
korren isänmaan kfelitaiteelll-seen
kekoon ja nämollen olenune ri­kastuttaneet
kansamme muinaisuutta.
Koska kerran ön etsittävä ja kek­sittävä
kaikenlaisia uusia kermakkoja
ja rapakkoja ja juurakkoja, niin esi­tyksemme
timtuu olevan juuri jetsul-leen.
Sitäpaitsi, jos rahan nimeksi i » n -
naan riskin niin porilaiset kakkomui-jatkaan
eivät voisi seh enempSä muT'^
taa kaunista tsänmaan kieltä Porin
torilla. Olisi aivan sopimatonta sa-noai
tässä ön yks kialko ja se on sit­ten
friskL
Pitäisi vain kauniisti todeta: NämS
kakot siis bvat niin monta riaSL
Sillä eivät ne porilaisten kakkomni»
jien kakot tosiaannxitään friskejä
nenkään öUeet, niin mitä sitten nyt|
Teimme ehdotuksemme osalta
k i n vuoksi, että isänmaassa hi
täisiin, ettei Akateemisen KM.
Seuran puhdistama ulkosuomalaist;
siemen suinkaan ole langennut
dan kmville kallioille, vaan että
seuraamme tarkasti sisäsuo
elinkeinoja.
Vaikka meistä tuntuu, että
esittäneet ehdotuksen, jolla
olla mitä huOTiattavm meridtys,
me sen vuoksi halua lyödä
me. Toiselta puolen, kun
kansakto nyt tämän luettuaan h *
esityksemme kantavuuden, meistä
suiiikaan tmmu pahalta vaikka bi
isänmaan rahvas ihnaisisi ihaeis
tään tästä mainiosta keksinnöstä
maan tapaan kuin Kessu-Herra en»
' I*orissa, että:
"voi afktvettcn ja kalköruorö
kirkas perkel^!"
Knme voi sallia, että ihana aS
suomalaisuuden kylvö, J<&a p ^ *
teen Kikkaansa Kosolan Vihtorini
kakaudella, nyt lopullisesti haadstö
siin hanUniBnft isänmaan ralan
meksi rlikinruötsalafiien riksi
keksiniähme olemme. isäimi««
iniuliaiseiMi poikana, päättäneet ö
viittaa asianbm^sen komitean
tettavaksi vapaasti, ilman tekiiap»Sj|^SS
kiota. .
SUs Hmah tikkiä. — Saomalsiai t
neekeri.