Vapaus, August 23, 1949

              'cUV^ NEWS
Youth to Send
^ to Mexico
_^ _ A number of youth
^ ^ pooling thelr efforte
lJ,%r«to youth dc>gate ti>
ATising out of confe.
'^ibe project. the Toronto
H M C C CouncU h»s been set up.
^ e d * « n*ttoo*l youth
Ote veorld Federation of De-
'f Tootb, the NPLY. severai
the Unitarian Peoples'
^ ^ a number of other
individuals. Promises of
bave come from other
I A «oman was riding home on
tiiuvitb titT three-year-old son,
obt of window. thtoking
^ j j j j jjiopping was these days,
beard her son inquire,
J^doD"t you wafih your hands?"
g^pgoci »öd was horrif ied to see
fjä»*8 tlny wbite hand resthag on
I jjj^ of a buB« brown hanrf hold-
[ttthese»t-baclt in front
Penner Relates
Youth Strength
in Peace Fight
Attempts by Marshall Pian govem-ments
to undennlne the world youth
gatbeilng at Budapest this year are
3 sign of the growing impact of the
vorld youth movement for peace. ThIs
view was ezpressed by Norman Pen­ner.
Secretary of the National Fede­ration
of Labor Youth. who leaves
this Week to Join the Beaver Brigade
at the Festival of Youth and Students
and World Youth C«igress at Buda­pest.
. WhUe the red of embarrasement
flowed to her face and she started
to apologize, that hrage brown hand
came away from the 8eat-l>ack.' It
came to r ^ gently on the chUd's
blond curls «and a soft. strong, bari-tone
voice said:
"That isn"t dirt, sonny. That is
cblor: "sort of a brave color, Sonny,
because it takes courage to wear it.
rlght." — W. E. Golden, Magazine
Digest.
IfUA SUOMALAISIA
UUU-ja SOITTOLEVYJÄ
Kaikki hyvin valmistettttja levyjä
,DY-53
Dy-60
DY-82
DY-104
DY—122
i)Y—m
DY—124
DY—126
DY—155
DY—156
DY—175
DY-195
DY—270
DY—271
DY-277
bY-280
DY-281
Pustan TanssijalMt — Foxtrot
Sinä tulit ~ ValsA
Laulanut Eugen Malmsten
Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa ]a hopeaa — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
DolorM—Valssi
Valssiunelma
Solttolevy: Rytmi Pojat
En Syytä Sua — Valssi
Kun Sun Mä Näin — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
Wieniläi8 makekia — Valssi
Wieniläis verta — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
Ilothen leski — Valssipoippuri
Aarre Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
Mustalaisrakkautta — Valssi
Muisto — Valssi
Solttolevy: Rytmi Pojat
Sikermä Suomalaisia kansanlalu}a Ja
tansseja. I ja II osa
solttolevy: Rytmi Pojat
Lotos Tango
Kuutamoyö Alsterilla — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri
Kielon jäähyväiset — Valsat
L i Paloma — Tango
fiolttolevy:-Ramblers orkesteri
Oh« Senorita — Valssi
Pilvien Poika — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
Tiedätkö Sen? — Tango
On monta kertaa — Tango
Laulanut Eugen Malmsten
Jo Painuvi Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow-iox
No—No Tango
Jää hyvästi armas — Foxtrot
Laulanut Olavi Virta
Marmonikka Serenaadi — Tango
Syksyn varjoja — Valssi
Harmonlkkaduetto: Laihanen Ja Raivonen
Säveliä tuhansien järvien maasta.
I Ja II osa
Soittolevy
Säveliä tuhansien Järvien maasta.
III Ja IV osa
Soittolevy
• • •
SOINTU-LEVYJÄ
No. 350—Sorento — valssi
Sydämeni ääni — valssi
Laulanut E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa — valssi
Ritari ja Linnanneito — Ballaadi
^ LaiOanut Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu — tango
Surullinen kuu — Slow-loxtrot
^, Laulanut Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveUa — valssi
Tumma Dolores — tango
. Laulanut O. Malmsten
No. 743—Pajupilli— Slow-foxtrot
Laulanut G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä —- valsd
laulanut Teppo Raikko
^äitä levyjä on vain rajoitettu määrän joten kiireh­tikää
tilaustanne, että saatte levYvalikoimaanne^
nämä hyvät levyt.
HINTA $1.25 KPL
(LÄHETYSKULUINEEN)
L&hettäkää tilauksenne oscritteella:
VAPAUS PUBLISHIIifi GOMPANY
LIMITED
B o x 6 9 SudhunT' Ont,
"The recent ediet of the Attlee-Be-vin
ehque in banning pertkd^ttoo of
any members of the Labor iPMty was
on orders from Wii|«anfton which
has attempted by ^ttilMddix« pas»^
ports to prevent American youth
frcon going to Budapest", he said.
•The American state dqiarbnent^
together wlth the British govenunent
have organixed an "int^nT^Mon»!*
youth conference i n Brtissels for this
month i n an attempt to.detract at-tention
from the Budapest events. AU
these attempts v i i i fail because the
deshe for peace is growing among
«youth end the vestem countries will
be weU represented i n Budapest.
"Shtce its foundation i n 1945 the
W o r l d FederaUon of Democratle
Touth has grown from 30.000.000 to
56,000,000 members. It has organiaed
many international meetlngs and
campaigns i n which progressive C a ­nadian
youths have participated. The
Beaver Brigade. as the Canadian de-legation
is known. has become fa-mous
among Canadian young people.
•The remarkable ""grovth of the
World movement is the result of the
fight of youth i n a l i countries agalnst
war. New miUions of young people
have been rallied i n the Uberation
movements i n the colonial countries.
In the people's democracies the strug-gle
for socialist construction has cap-tured
the imagination and idealism of
the youth. In the capitalist countries
the youth are realldng that their
future resides in the fight against
American imperialism and for n a t ­ional
Independence.
"The French movement doubled Ita
membership.in a campaign for "Peace
and Independence."
" I n Canada we have increased our
acUvity in the same fight. We reallze
the tremendous tasks ahead and feel
we are makiitg progress. I feel very
pro|id to represent the N F L Y at Buda­pest
for it is strlving tirelessly to
bring «bout a greater degree of unity
for peace.
•The World Youth Congress this
year will be a victory congress. The
congress whieh reported their achleve-ments.
The newly-organized A l l -
Komsomols and other Soviet youth
grpups will be there after their recent
China Youth Federation wili have
delegates to speak for the victorlous
youth of New China. But the main
thing will be to strengthen the peace
fight.
'The Brigade vUlreport to thou-sands
of Canadians on its retum."
Penner himself will make a national
speaking tour.
A JEWEL OF WIBDOM
— Marriage based on infatuation
alone is an admirable attempt to make
a Short story long.
rf Sosialisti" Väinö
Tannerin perinteet
Helsinkiläisen Vapaan Sanan pals­toilla
on nimimerkki Maskulinus esit­tänyt
••sosialisti" Väinö Tannerin pe­rinteet
seuraavaan tapaan: '
Eräs Väinö "Tannerikin näkyy
ryhtyneen riitelemään siitä, mille
puolueelle kuuluvat vanhan työväen­liikkeen
perinteet. Kiivastelee, että
eivät ne ainakaan ioiulu kansande­mokraateille.
Riitelee myösUn siltä,
kenelle kuuluvat vanhan työväenpuo­lueen
erinäiset tunneOut miehet. Vas­talahjaksi
voisi kysyä, että minkä
jlaolueen perinteisiin kuuluu tämä
Tanner itse.
Kun Suomessa valittiin ensinunäi-nen
yäisikamarinen eduskunta Ja s i i ­hen
tuli qosdempuolueen ryhmä, niin
tämän ryhmän Johtaja Kalle Hämä­läinen
esitteU eräässä kirjoitukses­saan
tämän ryhmän Jäsenet. Sanoi
Tannerista mm,:
"Väinö Tanner, editskunnan nuorin,
p u o 1 suomettarelaiselta haiskahtava
ylioppilas."
— Silloin siis Jo puolsuomettare-lainen.
mitä on nyt kun on lähes 50
vuotta paatunut?
Tanner kiivastele^, että kansande­mokraatit
Ja komtttuniitit eivät saa
(Hnistella Valpasta, sillä hän oli sosia­lidemokraatti.
Mutta tämä Valpas kirjoitti aikoi­naan
Tannerista, että tämä on sellai­nen
porvariUinen Jarru työväenliik­keen
Uepeillä, ettei hän sellaiselle hy­vää
päivää sano. eikä hattuaan nosta.
V. 1917 tämä Tanner oli Tokoin —
yhden hyväkkään — haUituksessa Ja
yritti työntää Suomen valtion varoja
Kerenskin sotakassoihin oU. samoilla
lijiJoiUa kuin silloiset suomettarelai-set.
Sosialidemokraatit kiroilivat hän­tä
sotaryssien apiulna. Ei siis sil­loinkaan
soslalidemokraattL
V. 1927 hän otti SenaaUntoriUa
vastaan SuojeliJaparaatin. Silloiset
sosialidemokraatitkin taivastelivat, et­tä
onko tällainen mies mikään sosiali­demokraatti,
eikö ole suoJeUJakiho?
V. 1930 Tanner piti lapualaisriehu-
Jien kotipaikalla puheen. Jossa julmis­teli,
että kommunistit on murskat­tava.
Lapualaiset muiluttajat hurra­sivat.
Mikä oU Tannar silloin?
Sota-aikana v. 1942 Tanner otti
täällä Suomessa vastaan yMmpäJA
ystävänään Aata Hitlerin, Juonitteli
hänen fn^TMonftn yhteisiä Juonitteluja.
Olisikohan kukaan Tannerin • n i m ^ -
mistä vanhoista sosdemjohtajista teh­nyt
näin?
- Sodan päätyttyä samainen Tanner
— hävittyään Hitlerin kanssa suur­suomi
sotansa — Julisti, että taistehi
on käännettävä kommonistej* — ko­timaisia
Qrölälsiä vastaan. Sadtnet-tarelaiset-
fcokooiBakcelaiset sanoim
Vldtets-AnnstrMii: tehtaan valmitUma reakUotalstelakMie
-Snpemarine 510". Jonka. IntovauhU on yU 6M m. Aannlasa.
Marxilaisen filosofian tutkiminen
Kirj. A. T. HUI
Joku viikko sitten Julkaistiin tässä
Vapaus-lehdessä tov. Aku Korhosen
niaistiinpanojen pohjalla Sirola-opis­ton
Johtajan Eino Nevalaisen luento­jen
mukaan "materialistisen histori­ankäsityksen^
äärivUvain esittely. S i i ­nä
yhteydessä kehoitettiin lukijoita
tekemään huomautuksia Ja Jatkamaan
opiskelukeskiistelua.
Tämän kirjoittaja käsittää että Jul­kaistujen
luentojen sarja voi olla läh­tökohtana,
jos esitellään lisä-ainehis-toa
tutkimusta varten, sekä samalla
avataan jonkinlainen itsearvostelun
perusta opiskeluun nähden. Monella
ahkeralla järJestötoiihitBiJalla on sel­lainen
käsitys, että kun on kerran
kuullut asiain esittelyn. nUn ainakin
vaistomaisesU on selvillä peirasteista.
Suokaa anteeksi kun sanon, että
minä pidän tuollaisen käsityksen vää­ränä.
On nimittäin välttämätöntä
selvittaä itselleen kysymykset niin
paljon että voi ne tulkita toisillekin.
Opiskelukerhoissa on marxilaisen f i ­losofian
tutkiminen vaikeaa ellei ole
useampia tovereita, jotka itseopiske­lun
pohjalla valmentavat itsensä kol­lektiiviseen
opiskeluun.
LyhkäisUlä kursseillakaan ei kaikki
bule selväksi. Mutta kursseihin osal­listuja
saa ainakin kiinni opiskelun
Johtolangasta, jota käyttäen voi täy­dentää
tietojaan itseopiskelun kautta.
•ramän kirjoittaja sai tällaisen joh­tolangan
nuorena kolmekymmentä
vuotta sitten (kesällä 1919 pidetyillä
kahden kuukauden kursseilla Super-lorissa,
Wi8.) Marxilaisen filosofian
opiskelfuaineesta • Jäi monta seikkaa
sittenkin puutteellisesti ymmärretyk­si
ja epäselväksi. Syy ei ollut tämän
aineen ohjaajassa sUlä tov. Eemeli
Parras tiesi miten kysymykset on se­litettävä.
Syy oli nuoren tarkkaavai­suuden
häilyväisyydessä. Etta Jota­k
i n tarkeää jäi epäselväksi huomasin
Jälkeenpäin kim olin Sault Ste. M a -
riessa kahden viikon Iqurssien ohjaa­jana
V. 1922. Kukaan silloisista oppi­laista
ei ole huomauttanut virheestä,
Jonka tein luennossa marxilaisesta f i ­losofiasta.
Tuskin sitä kukaan tuli
ajatelleeksi. Itse huomasin jälkeen­päin
muistiinpanojani tarkastaessani,
kun sanoin silloin, että Marx omaksji
Hegelin dialektiikan. Tuo on väärin
sanottu, sUlä hegelismin dialektiik­kaan
sisältyy porvarillisen idealismin
oppi. Marx el omaksunut sita. Mut­ta
Marx käänsi "ylösalaisin" Hegelin
"päälaellaan seisovan dialektiikan";
Marx omaksui vain Hegelin dialekti­sen
tutkimusmetoodin. antaen sille
mateilallstisen sisällön. Toisin sanoen
Marx heitti sivuun Hegelin idealis­min,
vallan^amouksellistutti dialektii­kan
metoodin Ja muutti sen materia­listiseksi
maailmankatsomukseksi.
Juuri tämän kautta marxilainen filo­sofia
on perusteiltaan laadullinen
hyppäys kaikkien aikaisempien filoso­fisten
oppijärjestelmäin yläpuolelle,
luoden uuden tieteellisen maailman­katsomuksen
Ja avaten uuden ajan­jakson
fik>8ofian historiassa.
KurssloplskeKissa myöskin kirjoihin
ja muistiinpanoihin liiaksi nojautumi­nen
paljastqu heikkotideksi silloin kun
ei kirjoja ole käsillä.
K u n Kingstonin "yliopistossa" ol­lessani
jatkoin opiskelua, niin oli siel­lä
puute marxilais-lenlniläisesta kir­jallisuudesta,
eikä ulkoa sallittu mi­tään
tuoda. Muistista kyhätessänl
kokoon teesejä, monta kertaa täytyi
kiertää asiat ympäri etmeh iQuin ne
selvisivät. Kerran kun muistelin m i -
ta olivat marxismin kolme historial­lista
vaihetta, niin eräässä kohdassa
yhden tärkeän sanan muistamatto­muus
aiheutti paljon päänvaivaa,
vaikka asia oli selvä. Kirjoitin kir­jeen
Timille, Joka oli nurkan takana
"neljännellä luokalla". Selitin hä­nelle,
että kolmesta marxismin his­toriallisesta
vaiheesta on ensimmäi­nen
minulle selvä (Marxin Ja Engel­sin
aika). Selvä on myös kolmas (Le­ninin
marxismi). Mutta (kysyin) mi- j
ten nimitetään marxismin toista vai- 1
hetta jossa toisen intemationalen oi- j
keistojohto luopmi marxilaisuudesta;
ja sittenkin yritti tulkita edustavan-;
sa marxilaisuutta. Ja SOS. dem. va-|
semmisto Kautakyn Johdolla edustit
itsetykönänsä myös'näin — mutta ei- i
vät sanoneet ääneen. |
Tässä on vain pikku pirahdus Tan- \
nerin teoista ja tästäkin Jo näkyy!
minkä sortin "sosialisti" hän on.
OUsikohan tämä Tanner oikea mies
puhumaan vanhan työväenliikkeen
perinteistä Ja olisiko oikea mies juhli­maan
niitä?
Eikö hänen olisikin sopivinta esiin­t
y i vanhan suomettarelais-kokoo-mus-
lapualaisen puolueen perinteenä
ja juhlia slUoin kun tämä puolue juh­l
i i ehkä ISO-vuotisten taantumusten
pesittUiiä?
"ortodoksi-marxilaisuutta", vaikka se-k
in oU luopumista vallanlqumouksel-llsesta
marxilaisuudesta? Kun posti
kulki vankilan sairaalan kautta, niin
tarvittUn pari viikkoa ennen kuin
sain vastauksen, jossa Tim sanoi:
"Marxismin toista historiallista vai­hetta
nimitetään toisen intemationa­len
eli revisionisti-vaiheeksi. Tuo sa­na
"revisionisti" palautti mieliin pal­jon
selvemmin monet menneet kes-taistelut.
Esim. v. 1925 käydessäni
Sointulassa. luentomatkan yhteydessä,
selostettuani revisionismin ilmaisseen
toisen intemationalen aikana ^marxi­laisuuden
tietoista hämäämistä Ja
vääristelyä ja opportunistista tinki­mistä
luokkataistelumenettelsrtavotssa,
ytmä imperialistisen sodan tukemisek­si
"isänmaan puolustusta", sekä Juuri
sUIä hetkellä Amerikan työväenliik­keessä
halpaavaa "class coUaboration"
(joka muuten nyt taas hajoittaa Ja
heikentää työväenliikettä). Ja sitten
Jatkoin,, opportunismi työväenliik­keessä
Johtaa juiu-i tuollaiseen mar­xilaisuudesta
luoFTomiseen; kun sille
sormen antaa, se vie koko käden —,
niin A. B . Mäkelä vainaja siihen pääl­le
lisäsi: '/Se on sellaista vesivellimäi-syyttä."
Suomenkielelläkin on (Ja varsinkin
englanninkielisessä asussa on helposti
saatavissa) Jatkuvalle opiskelulle tar­vittavia
oppikirjoja. Luettelen niistä
seuraavat:
•Kari Marxin "Pääoma" (1 osa —
Eiipuhe toiseen painokseen); Pr. E n ­gelsin
"Anti-Duhring", "Ludvig Peur-bach".
"Klassillisen'^ Saks, Filosofian
loppu" ja johdanto kirjassa "Sosialis­m
i n kehitys haaveesta tieteeksi": V. I.
Leninin "Materialismi Ja Emplxio-kri-tisismi".
Kaikki nuo ovat englannin­kielellä
ja paljon muuta niiden lisäksi.
Suontenkielellä on myöskin Ivar Las-syn
'•Marxismin perusteet".
:; Tuohon voidaan vielä lisätä paljon
ainehistoä jotka taydentävät porvaril­lisen
idealismin tämän päivän edusta­j
a in esityksiä yhtäällä Ja toisaalla
marxilals-dialektisen m a terlalismin
täydennystä Leninin Ja Stalinin ke-hlttämänä.
Canadalaisissa oppikouluissa (sa­moin
Yhdysvalloissa Ja Englannissa)
sotketaan "neo-realismia". eli 'piuö-lueetonta
monismia' Russellin tulkit­semana
uutena materialismina, Ja
Morganin ja Alexanderin •'nousevaa
kehityssuuntaa", sekä pragmatismia
'jonka mukaan arvostelun totuus riip­puu
sen tarkoituksenmukaisuudesta,
eikä siitä, valtaako se todellisuutta),
jota etlastavat James, Dewey Ja n i i ­den
seuralaiset. Yrittaen selittaä näi­tä
oppeja eräänlaiseksi filosofiaksi, Jo­ka
on porvarillisen idealismin Ja ma­terialismin
yläpuolella, CCP:lälset
johtajat ja muut sos. demlt sopeutu­vat
tahän •kolmanneksi voimaksi', Jo­ka
tosiasiassa palvelee idealismin f i ­losofista
käsitetta ja imperialismia Ja
on jyrkästi vastakkainen materialis­min
dialektiikalle ja imperialismin
kahleista vapautuvain kansojen liik­keelle.
Marxilaista filosofiaa on täydentä­nyt
V. I. Lenin, joka suoritti kaiken­puolisen
k r i t i i k in marxilaisten keskuu­dessa
esiintyvista anti-materialistisis­ta
suunnista. Engels aikoinaan sanoi:
"Materialismin tulee aina kehittyä
vastaavasti kun on tehty Joku uusi
suuri keksintö. "JMuri tämän tehtär
vän aikaansa vastaavasti suoritti Le­nin
mainiossa kirjassaan •'Materialis­mi
Ja Empirio-kritisismi", Tässä Le­ninin
kirjassa esitetty ankara arvos-tehi
pitää paikkansa tanäkin päivänä
kaikkea taantiunusta ja porvarillisen
mädätyksen filosofistisen ajattelun
vaikutusta kohtaan. Tämä prosessi
tuli klertamättömäksl kapitalismin
yleisen kriisin syventyessä. Yleisen
kriisin alkamisena Ja Engelsin mai­nitsemana
"Uutena suurena keksintö­nä"
olivat liikkeelle lähteneet köyhä­listön
vallankiunoukset Ja sosialismin
rakenmiksen tielle siirtyminen.
Tässä on siis lähtkökohta kun pu­humme
nykypäivän marxilals-lenini-läisestä
filosofiasta. Marxilaisuutta
on edelleen rikastutettu ja kehitetty
Marxin. Engelsin ja Leninin kuole­man
jälkeen Stalinin Johdolla. Luon­nontieteiden
saavutukset (Joitten äs­keiset
saavutukset Neuvostoliitossa
loistavasti vahvistavat dialektisen ma­terialismin)
Ja työväenluokan vallan­kumoukselliset
kokeinukset imperialis­min
kriisin ja sosialismin. rakennuk­sen
aikakaridella. ovat luoneet perus­tan
tälle marxilaisuuden kehitykselle.
Mutta tässä om myöskin muistettava,
että haritaan csuu jokainen Joka läh­tee
tätä kehitystä Ja rikastuttamista
suorittamaan irrallisena noista ihhiis-kutman
historian käänteentekevistä
liikevoimista, kuten Browder jnritti Jo­ku
vuoii sitten j a kuten Tito on ytit-.
Canadasta lälitee
rauliafll(ol(oulaeen
25 edustajaa
T«r«nto. — Canadan edustajiston
Meksikossa pidettäväisä mannermaan
(panamerlkkalaisessa) r a u h a n kon­gressissa
arvellaan käsittävän kaik­kiaan
noin 25 henkeä, ilmoitti Cana­dan
rauhanneuvoston kaiuaOllnen
sihteeri Mary Jeimison täällä viikon
lopulla. Rauhankokous alkaa syysk.
S pnä Mexico Cityssä ja sen arvel­laan
kestävän noin viikon ajan. syysk.
10 päivään saakka.
Maan eri osista saapuneet tiedot
osoittavat, että kaikkialla toimitaan
leuumeisella kUreellä edustajiston
muodostamiseksi ja että Canadan
edustajistossa tulee olemaan jäseniä
kaikista niistä keskuksista, joista niitä
on odotettu valittavan, sanoi sihteeri.
Kaikkia paikallisia neuvostoja on
kehoitettu lähettamään edustajistoa
varten kerätyt^ varat keskukseen niin
pian kuin suinkin mahdollista sillä
ainoastaan muutamia päiviä on enää
jäkllä siihen hetkeen. Jolloin edusta­jien
tulee olla matkalla. Kenenkään
ei pidä ryhtyä lepäämään näiden
muutamien viime päivien aikana sillä
kaikkien on ponnisteltava yhdessä,
että Canadan edustus rauhankpn-gressissa
tulisi mahdollisimman hy­väksi
Ja runsaaksi.
Tiistaina, elokuun 23 p., — Tuesday,
Tarkastakaa kuolleiden
perut hyvin tarkasti
Joka päivä kaatuu hautaan Cana­dan
suomalaisten vanhemman polven
Jäseniä ja heidän mukanaan myöskin
monet historialliset muistot ja koke­mukset,
joita heillä on ollut elämänsä
varrella. Manan majoille siirtyneillä
Jää usein kaikenlaattiisia asiakirjoja,
jollia on historiallinen morkitys, esim.
jäsenkirjoja. Joiden yhteydessä saat­taa
olla vanhojen järjestöjen sään­nöt,
ohjelmat, yms.
Älkää heittäkö hukkaan näitä pe­ruja
ennenkuin olette huolellisesti
tarkistaneet ja arvioineet onko niissä
mitään sellaista, minkä arvelette ole­van
Canadan Suomalaisten Arkistoon
lähettämisen arvoista.
^ Kalkki lahjoitukset on lähetettävä
osoitteella: Plnnish-Canadian Archi-ves,
Box 354, Sudbury. Ont.
tekstiilejä. Vienti on yli 3 milj. mk.
Ja tuonti on 1.880.000 doll. Tärkeintä
lä.ssä sopimukiessa on se, että Israel
maksaa vlentlkllntiöstärame 30 % va_
pajssa valuutoissa.
Karhut eivät pidä
varotustauhilsta .
Wastilngton. -Onko Olazler Ar­kissa,
Mont. koulutettu kurbu,'jok»
osaa lukea? •» ^
National Parkin palvelaslEÖuta
miettivät tuota mahdollisuutta lih>
jattain. ' ;
Joitain karhuvarotustauluja pantiin
valtatien viereen sellaisUn palkkoihm.
joissa useasti oleskeli karhtija. •
EtuUnmäisesstt taulussa kolmesta
aina o l i : "Valtatie karhut oyat useaa,
ti epäkohteliaita V J
Toisessa oU: "Ne syövät sormia y h ­tä
hyvin kuin ruokaa.'
Kohnannessa luki: «Ifoudlattaka»
turvallisuusneuvoja. Xlkää ruokkiko
karhuja."
Hi jattain puiston hoitajat huoou-sivat.
etta yhdestä tauluaarjasta^ oU
ensimmälsesta poistettu ,t^elkeln ko­konaan
kirjoitus karhun kynsillä.'
Tatilu no. 2 oli myös pahoin vahin­goitettu.
Ja no. 1 — se' missä kerrottiin kar­hujen
olevan epäkohteliaita — oli re­vitty
sirpaleiksi r
Suomen vienti Israeliin
yli 3 milj. dollaria
HelslnkL — (S-8) — Ulkoasiainmi­nisteriö
on saanut vahvistuksen niihin
tletolhir, joiden mukaan elokuun 10
pnä allekirjoitettiin Israelin puolesta
Ja parafoitiin Suomen puolesta mai­den
vä inen tavaranvalhtosoplmus,
Jonka voimassaoloaika on vuosi. Suo­mi
vie pääasiassa puutavaraa ja pa­peria
sekä koneita ja saa hedelmiä ja
tänyt Jugoslaviassa. Tämä marxismin
kehitys on kulkenut Ja kulkee perään­antamattomana
taisteluna kaikkia ny­kypäivän
porvarillisen filosofian kou­luja
Ja niille korvansa kallistavia vas­taan.
Ainoastaan työväen liiokkataistclun
nousu teki mahdolliseksi ajaa tunki­olle
epä-tieteellisen filosofian Ja luo­da
uuden tyypin filosofian. Jyrkkä
vastakohtaisuus idealistisen dialektii­kan
Ja materialistisen dialektiikan vä­lillä
on porvarillisen maailmankatso­muksen
ja työväenluokan maallman-kataomuksen
välinen ristiriita.
Moni nykypäivän tutkija jättäytyy
arvostelussaan asioihin nähden tiedon
rajolttiuneisuudesta r 11 p puvalseksi,
Jättaä tutkimuksensa kesken. Tutki­muksen
Jatkaminen olisi kyllä mah­dollista
perustaen tietoisuuden haes­kelun
vastaavalle objektiiviselle to­dellisuudelle,
8uhtcis.sa tosia.sioihin,
kapitalistisen kehityksen luonteeseen
Ja lakeihin. Marxilaiset tekevät
juuri näin. Elsimerkiksi nyt mc mar­xilaiset
olemme Jo vuosia osoittaneet
miten kapitalistinen talous kulkeutuu
talouspulaan yhtäällä, ja toinaalla
kansandemokratian e d i s t y smarssi
voittaa aina alaa ja luo pemstan so­sialismin
rakennukselle ja kriisistä
vapaalle yhteiskuntaelämälle.
Nyt on tullut sellainen ajankohta,
etta Jokaiselle tutkijalle on heitettävä
pelastusrenkaaksi luja materialismin
tieteellinen oppi, jotta he pääsevät
nousemaan ylös kapitalismin rämel-kösta.
Materialistinen tieteellinen op­pi
palvelee työväenlruokkaa voimak­kaana
aseena taistelussa, lujittaa työ­väenluokan
luottamusta totuuteen ja
asiansa lopulliseen voittoon.
Täta juuri tarvltaee Jokainen yksi­lökin.
Ja yksilöistä muodostuu työ­väen
Järjestötoiminta, joka voi olla
pyrkimyksissään selvillä vain siinä
määrin kuin tietoisuus antaa sllJe joh­toa.
Minun mielestäni me Canadan cdls-tykselllset
suomalaiset olemme heik­koja
Juuri tässä suhtees-sa. Eikä Ih­mekään,
sillä meillä ei ole ollut oi­kein
perinpohjaista opiskelua varten
järjestettyjä kursseja ollenkaan kym­meniin
vuosiin. Kaikki mitä olemme
JärJestäne€lr_ovat olleet vain pinta­puolisia,
sitä varten varatun lyhyen
ajan rajoittamia.
Itseopiskelun ja kerho-opiskelun
kautta valmistautuessa tulevaisuudes­sa
järjestettäviä pitempiä kursseja
varten, voidaan pitää lähtökohtana
edellämainittuja lähdekirjoja. Käyt­täessämme
ympärillämme olevain Ih­misten
ajatussuuntien arvostelun pe­rustana
Marxin, Engelsin, Leninin jn
Stalinin kirjoja ja kirjoituksia, täy­tyy
meidän muistaa että mielipiteil­tään
materialisteja el arvostella hei­dän
materialistisuudestaan, vaan hei­dän
materialistisuutensa heikkoudes­ta.
Joka johtuu ylimalkaisesta kir-jalauseiden
omaksumisesta ja niiden
mekaanisesta käsityksestä, .sekä sen
vvoksi ristiriitaisesta materialismista
Jossa avautuu ovi Idealismille. Se
Juuri halpaannutUa tolmintainnon ja
luottamuksen työväenluokan luokka-vapau4kiksen
voittoon.
Mikään uusi porvarillinen filosofia
ei mitenkään olisi voinut rikastuttaa
marxilais-leninismiä siltä yksinker­taisesta
syysta että mätänevän Jär­jestelmän
porvarilliset aatelsät eivät
ole kykeneviä luomaan "elävää filo­sofiaa".
Tämän osoitti krlstalllnsel-västi
Lenin. Marxilalsuas nousi, ke-h
«ttyl j a voltti armottomassa taiste­lussa
kaikkia idealistisia sirjntaUksia
vastaan. Ja se kehittyy eder.een a n - :
karassa sosialismin ja kapitalismin vä- j
iieessä taistehisea. |
UUSI levylälietys
saapunut SUOMESTA
Sointu-, Decca-, Rytmi-, Triola- ja
Sävel-levyjä
SOINTU-LEVYJÄ
S—904 Kulkuri kuutamoBsa — J«nkka
Jos olUin sulttaani — ioxl
Laul. Georg Malmsten
S—905 Pennitön unokslja — Senkka
On morsiameni suukkola vailla — valssi
Laul. Georg Malmsten
S—941 Viulutyttö — muitalatovalssi
Sydänyön satu — tango
Laul. Reino Armio
S—960 Muistathan vielä — tango
Täniiltana — valssi
Laul. Reino Armio '
S—-1000 Luonnon poika — hidas-fox
Laul. Olayi Virta
Sintotä Ja hopeaa — valssi
Laul. G, Malmsten
S—1009 Bongo Bongo.-— foxtrot Laul. Olavi Virta
Jää hyvästi armas — valssi
Laul. Usko Kantola
DECCA-LEVYJÄ
SD~5005
SD—5011
SD—5020
SD—5025
SD—3114
SD—5089
SD—5072
O Sole Mlö, — Tango
Päivästä pälväKli — Foxtrot
Henry Theel ja Decca-orkesteri
Napolitana. Tango serenade.
Henry Theel ja Eero Väre
Sadun Maa — Slow foxtrot, Eero Väre
Mandoliinit Yössä — Slow fox-trot
Henry Theel ja Eero Väre
Caballero Ja Ruusu — Tango Henry Theel
Mä olen nainen— tango
Hillevi ja »Decca-orkesteri
Lumottu maa — valssi
Eero Väre ja Decca-orkesteri
Kulkurin valssi
Harmaat silmät —- valssi
Henry Theel ja Decca-orkesteri
Ruusuinen hetki — slow-fox
Kirsti Hurme ja Decca yhtye
Unelmien Linfla Olavi Virta
Picardyn ruusuja — foxtrot
Sen hetken vuoksi — tango
Henry Theel ja Decca-orkesteri
RYTMI-LEVYJÄ
SR—7007 Kulkurin kaiho — valssi
Ori>opojan valssi
Henry Theel ja Rytmi-yhtye
SR—7015 Suutarin tyttären pihalla — Jenkka
Reino Helismaa ja Olavi Huuskan kvartetti
Helmiä etelästä — tango
Harmonikkatytöt, Eini Kotiranta ja
Maire Tammenlaakso
VR—6013 Motti-Matti — polkka
Savotta-Jenkka
Paul Norrback, hanuri
TRIOLA-LEVYJÄ
T—4010 Mustalainen — lauluvalssi
Sydämeni Sävel, — Tango
laulanut Henry Theel
T—8001 Kosinta-Jenkka
Kaukainen koti — valssi
Laul. Georg Malmsten
T—8002 Ei onni ole lahja — tango
Rakkain lauluni — valssi
Laul, Henry Theel
T—8003 Toivetangonl
Tuulen viemää — foxtrot
Laul. Henry Theel
SÄVEL-LEVYJÄ
S—9010 kulkuset
Silmäsi ovat kuin tähdet
HINTA $1.25 K A P P A LE
YllämainHlu')a levyjä lähetetään kaikkialle Canadassa jälki-vaatimuksella
(CODJ, tilaajan maksettava lähetyskulut.
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Limited
Box 69 Sudbury. Ontarla'!
•m