Vapaus, October 15, 1949

              Yancouveriiaisilla tulossa paljon
ijlaisuuksla Clinton-haalilla
jlgisten käsatyömyyjäiset ja niiden lopettajäiset,
Vapauden kirjailtama ja 'Tuhlaajapojan" esitys
TaacoaTcr. — Järjestömme täkä. Marraskuulla
ajsen osaston l o k a t a nm kokous pidet-jjjB
sunnunuiina t k . 9 pähränä i n n o s -
g-gen mielialan vallitessa. Onhan
„ luonnollista, että kesän levon j ä l -
jjgn oteuan h a a l l t o i m i n t a vasUaÄ
tosiottein.
pjdinune kokouksemme oikein j u h -
jjjgljssa ja osanotto kokoukseen o li
j-rä. Asiat käsiteltiin oikein suo­misella
perinpohjaisuudella, k o l -
tunnin istunto t u n t u i l i i a n l y -
Mdtä i o s k a jäsenistöllä tuntui a i na
^ olevan keskeneräisiä sekä u u -
jij asioita.
Kirjeenvaihdon käsittelyn jälkeen
jjjjryttiin komiteoiden raportteihin,
'Zsa. ilmeni mitä o n t e h t y j a mitä
tekemään. Paikallisen r a u -
jiJBityöiomitean edustajan selostuk-gXD,
innostuttiin-niin p a l j o n , että k e .
Iittiin kolehti tämän työn edistämi-jgbi.
Tri James Endicott tulee tän­ne
lännelle asti tämänkuun aikana.
Jokainen suomalainen' rientää var­joaan
hänen puhettaan kuulemaan,
jillä työ rauhan hyväksi on meUIe
läheistä. Puhetilaisuus o n t k . 21 pnä
Pender Auditorlumissa 339 W . Pender
St
Siirtykäämme omien rientojemme
pajiin! Niin, ensimmäiseksi tulee
naistemme järjestämät myyjäiset tk.
28-29 pnä ja s i t t en mahtava lopetta-jaistilaisuus,
hyvällä ohjelmalla, s i m -
nuntalna 30 pnä, a l k a e n keUo 7.30.
Kstäytykääpä lukijat niinä päivinä
Cllnton-haallssa. Siellä näkee mei­dän
naistemme j a miksei miestenkin
aiiaan saaiuioksla, j o i t a myydään Ja
anotaan.
T I M M I N S , O N T .
BMMS, H O O K E R & P I C K B R I NG
vakuutuksia Ja kllntelmlstöjä. D o ­minion
Bank BixUdlng. T i i m n l n s,
Ont Morketteja, l a i n o j a , bondejs
ja vakuutuksia.
HDOALi H U O U . !
W O R K E R S ' C O - OP
RESTAURANT
oi South Porcupine IJ mlled
47 Crawford Streei
SOUTH FORCnOPINE, ONTABIO
• Suosittelee suomalalsiUe hyväk-gltunnettua
rotikaansa r u o k a l l u a i -
koina. Ravintola a u k i k l o 9 i l l a l l a .
§ Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. K u l u t t a j a l n k o tL P i « -
tfiytykää sisälle.
tulee ensimmäiseksi
meidän lehtemm; Vapauden hyväksi
järjestettävät k i r j a i l t a m a t . T i l a i s u u ­dessa
arvotaan kolmekymmentäkah-deksan
a r v o k a sU kirjapakettia. joiden
cmistajaksi pääsee 50 sentillä j a vielä
lisäksi oikeuttaa tämä lippu sisään­pääsyn
tähän tilaisuuteen, jossa esite­tään
hyvää ohjelmaa j a mikä k a i k ­k
e i n tärkeintä, tulot menee oman ää-neökannattajamme
hyväksL a l a i ­suus
a l k a a puoli kahdeksan i l l a l l a . O h ­jelmasta
lähemmin myöhemmin.
J o k a lauantaisten tanssien lisäksi
järjestävät lännen lohenkalastajat
ne maankuulut " K a l a s t a j i e n tanssit"
p e r j a n t a i n a marraskuun 11 pnä klo
9—1 yöllä. Näistä tansseista ei k u ­kaan
voi o l la pois, n i i n kuuluksi ne
ovat tulleet.
Vielä haluanune antaa ensicomäi-sen
hälyytyksen näyttämömme tou­huista.
Jckapuolelta kuulee kysyttä­vän
koska niitä näytelmiä tulee? O n
mieluista vastata näihin kyselyihin
näin julkisesti .että näytelmä " T u h ­l
a a j a p o i k a " esitetään sunnuntaina
marraskuun 13 pnä. Esitys a l k a a täs­mälleen
kello seitsemän i l l a l l a . P a ­laamme
tähän vielä lähemmin. Nyt
jo voimme vakuuttaa, että saapumalla
seuraamaan tätä näytelmää saa koko
rahansa edestä.
Luulemme tässä jo olevan tarpeeksi
todisteita, että C l l n t o n - h a a l l s s a tulee
olemaan touhua.
T o v e r i l l i s i n terveisin: Mökin poika.
Puolet kuotasta vihdoinkm saatu
Rynräysvauhtia on kiristetfävä kuiikauden jälkipuoliskon aikana
OSCAR BAY
Uieittn \a Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjau8tyfit&
Pohelln 2-1891
71 London St. E . IVindsor.Ont
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
Sanlt Ste. M a r i e Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
nydelUnen vansto UUUifceiti.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
F I N N I S H S T E A M B A T HS
56-58 WIdmer Street
Toronto, Ontario
, , MIEHET:
I Keskiviikkona J a t o r s t a i n a 3-12 i.p.
Perjantaina 1-12 i . p .
Lauantaina 1 i . p . - 2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p. - 1 i . p .
N A I S E T :
Keskiviikkona J a t o r s t a i n a 3-12 i.p.
Perjantaina Ja l a u a n t a i n a 1-12 i.p.
P U H E L I N EL..2571
NELSON GARAGE
519 Dundas St. W . , Toronto
P L . 6151 — A D . 0717
Pitkän j a l y h y e n m a t k a n veto-palvelu.
— A u t o j e n säilytystä.
Peter A. Vesa, B.A.
Barrist«r. SoUdtor. Notair
SUOMALAINEN
LAKlKllES ^
* • •
GE. 3398 592 Dsnforth An.
(Near Pape A v & ) Toronto
Protesti "ajatusten
kontrollia" vastaan
Ilmaisten solidaarisuutensa — m i ­h
i n k a i k k i demokraattiset maanmie­hemme
varmaan yhtyvät — Y h d y s ­v
a l t a i n demokraattisten oikeuksien
puolesta nyt etiu-intamataisteliissa
oleville kcmmunlstijohtajille, jolta
"epäamerikkalaisen" komitean hyste­r
i a n painostuksella uhataan v a n k i l a ­tuomioilla.
Vapauden toimittaja W.
E k l u n d lähetti eilen Y h d y s v a l t a i n l ä ­hetystölle
seuraavan k i r j e e n:
" Y h d y s v a l t a i n lähetystö,
'Gttawa, O n t .
"Hyvät herrat:
" K a h d e n t o i s t a kommunistijohta­j
a n oikeuskuulustelun päättyessä
Teidän maassanne minä h a l u a i s in
korottaa heikon ääneni protestiksi
tätä"ajatusten k o n t r o l l i a " vastaan
mikä menneiden vuosien aikana
aiheutti pelkoa, sodan Ja sanoinko-vaamattomia
kärsimyksiä f a s i s t i -
maiden kansoille Euroopassa. K i e l .
tämä>tön tosiasia on, että polUtti-sen
puolueen tuomitseminen lain
mukaan oikeuslaitoksessa, eikä ä ä ­nestysuurnalla,
on demt*ratiavas-tainen
j a faslstimielinen menette­lymuoto.
Syytettyjen tnomitsemi-neA,
mitä on vaikea uskoa, ei l i ­säisi
Y h d y s v a l t a i n hallftuksen a r ­vovaltaa
Canadassa eikä missään
muuallakaan ulkomailla."
(AUekirJoltus)
Budapestin juttu
paljasti Wall St.
sotasuunnitelmat
Toronto. — "Lazzlo B a j k i n j a hänen
liittolaistensa oikeudenkäynti Buda­pestissa
on syvällisen merkityksellinen
jokaiselle canadalaiselle demokraatil­l
e " , sanotaan tää,llä julkaistussa L a -
bor-Progresslve-puolueen lausunnossa
Äiainitun oikeudenkäynnin johd:sta.
"Oikeudenkäynnin aikana esitetyt
todistukset paljastivat B r i t a n n i a n Ja
Y h d y s v a l t a i n hallitusten asiamiesten
osahisuuden rikolliseen suunnitel­maan,
jonka tarkoituksena o l i k a n ­san
demokratioiden'tuhoaminen. Ne
härnmästyttävän äärinunälset teot,
j o i h i n imperlalistihallltukset Ja n i i d en
asiamiehet ryhtyivät järjestääkseen
salaisia vehkeilyjä kansan hallitusten
horjuttamiseksi Ja kukistamiseksi,
ovat loistavina vastakohtina sille väit­teelle,
että "kapitalistit hyväksyvät
kansan tahdon". Kerran jälleen on
t u l l u t todetuksi se tosiasia, että k a -
p i t a l i s t i l u o k k a ei hy\'äksy mitään s eL
laista muutosta, joka saattaa sen ase­man
kyseenalaiseksi", sanotaan l a u -
sunncssa edelleen.
••Budapestin kansanolkeudessa t a ­pahtunut
oikeudenkäynti paljasti k u i ­t
e n k i n ' muutakin kuin ulkomaiden
h a l l i t u s t en osallisuuden vehkeilyyn
valtiota vastaan, Oikeudessa Y h d y s ­v
a l t a i n valtlovlrastoa vastaan tähdä­tyt
hämmästyttävät syytökset ovat
selvinä todistuksina sUtä, että tämä
salaliitto c n murskattu j a että U n k a ­rin
kansantasavalta ei ärkaUe - sen
Sudburyn alue ei varmaankaan Ifoskaan unohda sellaista
-kenraalivirhettä, jonka tämä katsastaja teki edellisessa ryn-täyskatsauksessa.
Hän oli pannut kaikki sellaiset paikkakunnat,
jotka eivät olleet tuttuja, länsi-Ontarion alueen tiliin ja kun
olimme pakoitetut tarkastamaan tuhemistabune, havaittiin, että
niistä kuului joitakin Sudburyn (keski-Ontarion) alueen tiliin,
jonka johdosta lehtemme kotipaikka-alue oli jö edellisen kat­sauksen
aikana hankkinut täyteen kuolansa — yhteensä 56
tilausta^ Mitä saapuu tänään on rapioita. Esitämme perusteel­lisen
vertailun alueiden hankinnoihin myöhemmin.
Eilinen ja tämänpäiväinen posti toi ainoastaan 12 uutta ti­lausta,
joiden avulla saatiin puolet kuotasta vihdoinkin täyteen
— kaikkiaan 152 tilausta.
Ainoastaan yksi paikkakunta, nimittäin Bingley Albertassa
täytti kuolansa tällä erää — yhdellä tilauksella. Ilahduttavampi
oli se tieto, että Walers-kunta on rynnistänyt Elina Sandholmin
johdolla ensitilalle rapioita hankkineiden joukossa, jakaen tä­män
sadan prosentin rapioiden kunniapaikan yhdessä Silver
Mountainin kanssa. Kolmannella lilalla on Sudbury, josta on
saatu 77.77 prosenttia rapioita, neljäntenä Beaver Lake 66.66 pro­sentilla
ja viidentenä Sylvan Lake 50 prosentilla.
Tätä katsausta varten on saapunut tilauksia seuraavilta Is­kureilta:
Victor Hurnasti, Sudbury 4; ja kaikilla seuraavilta yksi ti­laus:
L. E. Wuori, Soo; M. Raspperä, Hearst; V. Andelin, Prince*
George, B. C ; Jacob Huhta, Silver Mountain; Tilaaja, Sylvan
Lake; E. Ketola, Vancouver; Alex Schroderus, Bingley ja Elina
Sandholm, Waters-kunta.
Tähän mennessä on saatu rapioita ainoastaan seitsemältä
paikkakunnalta ja yhdeltä alueelta, kuten edellä jo todettiin.
Unohdimme mainita, että Copper Cliff on myöskin hankkinut 50
prosenttia rapioita, jakaen siten vudennen tilan Waters-kunnan
kanssa, joka on Copper Cliffin naapurikunta länteen päin. Enem­mistö
kuolansa täyttäneistä paikkakunnista on täten Vapauden
kotipaikka-alueella.
Mikäli eri alueiden työ on kysymykset ovat ne lähettäneet
tähän ryntäykseen tilauksia seuraavasti:
Keski-Ontariön alue 62 tilausta, kuolan ollessa 56 tilausta.
Täten on tämä alue hankkinut kuuii tilausta rapioita mikä on
yli kymmenen prosenttia. Toisella tilalla lienee etelä-Ontarion
alue, joka on 38 tilauksen kuolaan hankkinut 21 tilausta, joka
on 55 prosenttia. Kolmannella tilalla on länsi-Ontarion alue
24 tilauksella ja lähes 43 prosentilla, neljännellä pohjois-Ontarion
alue 22 tilauksella ja lähes 41 prosentilla. Viidennellä tilalla
on B.C:n alue, josta on saapunut hiukan yli kolmasosa, 29 tilauk­sen
kuolasta, 10 tilausta. Kuudentena on Quebecin alue, joka on
hankkinut lähes kolmasosan, kuusi tilausta 19 tilauksen kuo­laansa.
Alberlan alue on hankkinut neljänneksen 16 tilauksen
kuolastaan ja Maniloban ja Sask. alue on viimeisenä. Siellä on
saapunut 15 tilauksen kuolaan ainoslaan viidesosa — kolme
tilausta.
Yleinen yhteenveto kaikesta edelläolevasta on sellainen,
että jälellä olevan puolen kuukauden aikana on saatava kaikki
voimat liikkeelle kaikkialla, muussa tapauksessa jää levitysryn-täystehtävämme
tayltämältä maanlaajuisessa mittakaavassa.
Se tapahtuu varsin yksinkertaisella lavalla kun jokainen paik­kakunta
täyttää kuolansa ja ryhtyy sen jälkeen hankkimaan ra­pioita.
Tiistaina taas tavataan, toivottavasti paremmin tiedoin.
•— Levilysmiet.
[Uaids ja Ai%jcJXi±uu±
Taiteilijoita raulianrintamassa
Tehkää paikkatilaiikseime nyt matkaa varten
S U O M C T N - T A N S K A A N - N O R J A A N R U O T S r o i
Lentoteitse keväällä J a kesällä Montreahsta U i New Y o r k i s t a . ' Ä J I S Ä ' ^ jouluna Ja samoin k e s ä M ^ Ruotsin
tai E n g l a n n i n k a u t t a . Paluumatkapaikan s ^ n t i t a ^ t a ^
, Halutessanne tuoda j o n k u n henkilön Canadaan avustarnme tulo-luvan
saannissa J a myymme täältäkin maksettuja tulobppuja.
Avustamme myös passien j a viisumien hankkimisessa.
TEHKÄÄ P A I K K A T t t A U K S E N N E N Y T
A Jk Soittalcaa 0. K. Johnson & Co. •raydelUset
Tiedot
K i r j . M I R J A M V I R E - T U O M I N EN
Picasson kyyhkynen, rauhanpuolus.
t a j i e n maailmankongressin tunnus,
Jatkaa voitokasta lentoaan ympäri
maailmaa. Rauhan kyyhkysestä, jota
meillä o n Jo t o t u t t u pitämään n a i ­v
i n sentimentaalisuuden vertauskuva­na,
o n k i n yhtäkkiä tullut tämän het­ken*'^
l a a j i m m a l l e levinnyt symbooli,
j o n k a merkeissä sadat miljoonat I h ­miset
työskentelevät — e i tarrautuen
todellisuusvieralsiin haavekuviin —
vaan määrätietoisesti taistellen sodan
voimia vastaan n i i d e n kaUclssa n y k y i ­sissä
ilmenemismuodoissa, siten luo­den
pohjaa pysyvän rauhan r a k e n t a.
miselle.
Picasson untuvanpuhtoista kyyh­kystä
vastaan eivät edes sodan k i i h -
kelmmätkään kannattajat ole voineet
saada mitään sanottavaa, vaan on
heidän täytynyt etsiä k a i k k i a muita
k e i n o j a hyökätäkseen yhä laajenevaa
rauhanpuolustajien liikettä vastaan.
M u t t a on o l l u t tapauksia, j o l l o in t a i s ­telua
on käyty nimenomaan rauhan­l
i i k k e e n tunnuksia j a r a u h a n j u l i s t u k ­s
i a vastaan. Sellainen prosessi käy­t
i i n Ranskassa viime maraskuussa.
S i l l o i n o l i siellä l a a j a l l e levinnyt Jouk­k
o l i i k e "Pour la liberte et l a p a i x"
(Vapauden Ja r a u h a n puolesta). Jonka
järjestämiä suuria t l l a l s u i i k s i a varten
eräs Ranskan nuoren polven huo­mattavimpia
t a i t e i l i j o i t a A n d r e F o u -
geron piirsi voimakkaan Julistuksen:
— Avuton lapsi makaa maassa, ato­mipommeja
putoamassa hänen pääl­leen
j a t a u s t a l l a näkyy savuavia r a u ­n
i o i t a j a v a l k o i s i a rlsitrivejä. — K u ­van
yläkulmassa ön seuraava teksti:
R a n s k a n tuhoa valmistellaan l i i t t y ­mällä
Saksan kanssa Neuvostoliiton
vastaiseen sotaan — Ja k u v a n alla
j u l i s t u s : On liityttävä yhteen j a t o i ­mittava
rauhan pelastamiseksi. —
. K u v a Julistuksineen ' o l i Ilmeisesti
l i i a n k i n sattuva. Ranskan v i r a n o m a i ­set
takavarikoivat sen Ja k u v a n l e v i ­tys
k i e U e t t i l n .
Tähän mielivaltaan rauhäntalsteli-j
a t vastasivat aloittaen valtavan pro­sessin
tehdäkseen tunnetuksi, miten
hallitsevat p i i r i t pyrkivät estämään
rauhan puolesta harjoitettua propa­gandaa.
Suurissa Joukkokokouksissa
esiintyi R a n s k a n Johtavia taitelUjoita
— Picasso, Aragon Ja Pougeron demo­kraattisten
oikeuksien rajoittamista
vastaan, lausunta vapauden Ja t a i t e l l i -
Javapauden puolesta.
Viranomaisten häikäilemättömillä
toimenpiteillä oli seUainen vaikutus,
k u i n odottaa saattaa. He herättivät
v a s u vaikutusta laajoissa piireissä ja
rauhanpuolustajat salvat enWstä
enemmän a k t i i v i s i a k a n n a t U j l a . L u ­kuisa
joukko R a i i s k a n t a l t e i l i j o i u , s en
pa.'haimmisto, osallistuu tällä hetkellä
a k t i i v i s e s t i , rauhanpuolustejien työ­hön
— eri suuntUn J a m i e l i p i t e i s i in
katsomatU. Siellä on k a t o l i l a i n en
kansanoikeus halveksu sen tosiasian
salaamista, että pääasiassa Y h d y s v a l ­t
a i n Imperialismi on se v i h o l l i n e n , J o L
le kansan demokratia on a n U n u t t ä ­män
h u o m a t U v a n vastalsktm.
"Tämä Budapestin v a l t i o r i k o s - o i ­keudenkäynti
a n U a demokraattifiiUe
canadalaisille haasteen. Oikeuden­käynnissä
paljastettu Julkea s a l a l i i t ­to
oli osa Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s m in
yleisestä suunnitelmasta kolmatta
maailmansotaa varten. Taistelu k o l ­mannen
maailmansodan ehkäisemi­seksi
o n meidän taisteluamme — j u u ­ri
tällä hetkellä. Tätä U l s t e l u a k ä y .
dään canadassa j a Yhdysvalloissa
niitä onnettomuuden aiheuttajia vas­taan.
Joiden aseina R a j k j a hänen
liittolaisensa olivat", sanotaan lau­sunnossa
lopuksi.
J e a n Cassou yhdessä kommunistin
A r a g o n i n kanssa, runoilijat Vercors
Ja Eluard, näytelmäkirjailija S a l a -
crou. t a i t e i l i j a t Picasso, Aurlcoste ja
monet muut.
K u k a on Fougeron, U l t e i l i j a , Joka
Julistuksensa johdosta n i i n räikeällä
U v a l l a Joutui rauhan vastustajien
hyökkäyksen kohteeksi j a J o k a senjäL
keen o n a k t i i v i s e n a näkynyt r a u h a n -
taistelijoiden etulinjassa? Fougeron
on Picasson entinen oppilas, vielä
nuori mies, mutta saanut taiteellaan
Jo laajojen p i i r i e n tuimustuksen. S o ­dan
Jälkeen hänelle myönnettiin m a a ­laustaiteen
suuri auinsalllnen p a l k i n t o ,
joka annetaan k e r r a n vuodessa y h d e l ­le
etevlmmälle maalaustaiteen e d u s U -
j a l l e . Palkintonsa t u r v i n Fougeron
opiskeli vuoden Italiassa. Suurta k o ­hua
^ loisten p i i r i e n närkästystä,
toisten i h a i l u a herätti hänen maa­l
a u k s e n s a ' " P a r i l s i l a l s n a l s l a k a l a t o r i l ­l
a , Joka osoitti talteUiJan määrätie­toisesti
s i i r t y n e e n voimakkaaseen r e a.
listiseen ilmaisutapaan. Fougeron el
osallistunut väittelyyn vain pensse­lillään,
v a a n hän o n k i r j o i t t a n u t eräi­tä
teräviä mielenkiintoisia a r t i k k e -
l e i U maalaustaiteesta, joissa hän aset­t
u u puolustamaan talteen elimellistä
yh^yttä jokapäiväiseen todellisuuteen
kansaan j a yhteiskunnallisen taiste­luun.
— N y k y a j a n valiojoukkoa eivät
ole ne, j o t k a näkevät taiteessa vain
k e i n o t t e l u - j a rahansijoltusvälineen.
Valiojoukko nykyään — sanoo F o u ­geron
— o n siellä "missä on myös
talteen renessanssin voimassa, sillä,
' j o t k a elävät, ne taistelevat', j a taide
on aina elämän puolella".
O n l u o n n o l l l s U . että näin Johdon­mukaisesti
maailmankatsomuksensa
Ja teiteensa yhdistävä t a i t e i l i j a on
eräs i n n o k k a i m p i a rauhanpuolusUJien
aktivisteja. Minulla o l i t i l a i s u u s ta­vata
hänet Salle P l e y e l i n kongressin
aikana j a v a i h t a a muutama sana h ä ­nen
kanssaan. Andre Fougeron näyt­tää
korkeintaan 35-vuotlaalte. V i l k ­kaaseen
reagointiin l i i t t y y hänessä
voimakas temperamentti. — P a r i i s in
kongressi on valtava voimanosoitus
— sanoi hän. — O l e n vakuutettu s i l ­tä,
että Jos rauhanvoimat voivat y h ­distyä
— J a tämä yhteenlilttymlspro-sesäl
o n j o alkanut täällä — n i i n s o ­danlietsojien
yritykset voidaan tosi­a
a n k i n tehdä tyhjäksi —. Hän k i r ­j
o i t t i tervehdyksensä Suomen rauhan­puolustajille,
lisäten h y m y i l l e n : " P a r ­h
a i t e n olen sanonut sanottavani peas.
selillä." J a se pitää palkkansa. Paitsi
v o i m a k k a i t a maalauksiaan, Fougeron
on myös Lettres Francalses-lehdessä
usein näkyvien erinomaisten Ja a j a n ­kohtaisten
p i i r r o s t en tekijä, j o t k a ovat
tehneet hänet tunnetuksi l a a j a n y l e i ­sön
parissa. SUlä tavoin Fougeron
on myös antanut arvoMtaan panok­sensa
rauhanpuolustajien taistelussa.
Fougeron o n Picasson entinen oppi­las.
Niin e r i l a i s i a k u i n nämä kaksi
o v a t k i n teitellijolna, ovat he h y v in
lähellä toisiaan yhteisessä vilpittö­mässä
totuuden efcsInnäsÄ Picasson
viisaat, k a u n i i t , kuin pronssiin vale­tut
kasvot näkyivät päivästä päivään
uskolllslmman kongresslylelsön Jou­kossa.
Picasso j u u r i esitti kongres­s
i n s i t t e m m i n hyväksymän ehdotuk­sen
kansainvälisen säätiön perustami­sesta,
J(Hta k e r r a n vuodessa Jakaisi
huomattavan palkinnon rauhantyössä
ansioituneUle talteiUJoiUe. £tema P i ­casso
käytU W r o c l a v l n intellektueUI-kongressissa
t u l i s en puheenvuoron f a .
sistlsen haUitoksen vainoaman chile­läisen
r u n o i l i j a n P a b l o Nerudan puo­lesta
vedoten kaficUen läsnäolevien
talteUijoiden reheUisTyteen: "— me­hän
k a i k k i tahdmntne ilmaista hyvää
kauniissa muodoBsa" — kuuluivat h ä -
Fontainebleaumin varjot
Kirj. Valentin Katajev
K e n r a a l i ' Bradley hieroi ikäslään
voimakkaasti, käveli Ikartan luokse ja
sanoi: "Gentlemannit, olen ratkais­sut
kaikki ristiriitaisuudet. Bsitän
lyhyen yhteenvedon. Brittiläiset lyö­vät
venäläiset vasemmalla sivustalla,
ranskalaiset keskustassa j a t u r k k i l a i ­set
Ja kreikkalaiset oikealla sivustalla
j a sota maaliman bolshevismia vas­taan
voidaan pitaä päättyneenä. O n ­ko
mitaän sitä vastaan?"
Fontainel^leayssa olevassa länsilii­ton
yleisesikunnassa vallitsi syvä h i l ­jaisuus.
Kenraali De L a t t r e de T a s -
slgny katsoi .Montgomeryyn. Mont­gomery
katsoi Dt L a t t r e de T a s s l g -
nyyn, s i t t en molemmat katsoivat ken­r
a a l i Bradleyhln j a tulivat mietiske­l
e v i k s i .
" S a l l i t a a n k o minun esittää pieni
kysymys?" kysyi De L a t t r e de T a a -
slgny, tarkastaen kynsiään l i i o i t e l ­l
u l l a kiinnostuksella. "Te sanoitte,
monsieur, brittiläiset vasemmalla,
ranskalaiset keskustassa j a oikealla,
h m . . . sanokaanune k r e i f ^ l a l s e t Ja
t u r k k i l a i s e t , mutta suokaa minulle
anteeksi kun esitän arkaluonteisen
kysymyksen, missä' olevat amerikka­l
a i s e t ?"
"Missä?" kysyi Bradley hämmästy­neenä.
"Amerikassa luonnollisesti."
" S e o n k u m m a l l i s t a . "
" M i ^ o n k u m m a l l i s t a ? "
" O n kummallista k u n a m e r i k k a l a i ­set
ovat Amerikassa."
" M i k s i se o n kummallista? Missä
heidän sitten pitäisi o l l a ?"
"Sitä me koetaoune saada selväk.
' s l " , huomautti Montgomery.
K e n r a a l i Bradley r y p i s t i otsaansa.
"Gentlemen", hän sanoi, " k u i n ka
ihmeellisesti teidän ajatuksenne p y ö .
rivat. Jonkun täytyy olla rintaman
takana."
" H m . todella", sanoi Montgomery.
" A l v a n n i i n " , toisti De L a t t r e de
Tassigny vaistomaisesti.
"Mitä te taritoltatte teidän ' H m :llä'
j a terdän " A i v a n niillä' ? T e mahdit
Usestl viittaatte, että me a m e r i k k a ­laiset
valtamme, n i i n sanottua, kamp­p
a i l u n halua?"
" E i , me emme viittaa", sanoi
Montgomery. "Me v a i n Ihmettelem-me."
"Mitä te Ihmettelette?"
^'Me ihmettelemme miksi amerikka­l
a i s t a n pitää Istua Amerikassa s a ­m
a a n a i k a a n k u n brittiläiset Ja r a n s ­kalaiset
vuodattavat verta. Se e i öle
o i k e i n . "
"Mitä te sitten ehdottaisitte", sanoi
Bradley.
"Minä", sanoi laajakatsehien rans.
k a l a i n e n , "ehdotan seuraavan suun-,
nltelman. "Brittiläiset lyövät venä­läiset
vasemmalla sivustalla, amerik­kalaiset
keskustassa, kreikkalaiset J a
t u r k . . ."
" S u o k a a anteeksi, ei", keskeytti
Montgomery. "Missä ranskalaiset t u ­levat
olemaan?" '
"Ranskassa, luonnollisesti."
" S e e l kävele", murisi Montgomery.
" E h d o t a n seuraavaa: amerikkalaiset
lyövät venäläiset vasemmalla sivus­t
a l l a , ranskalaiset keskuksessa, k r e l k -
nen sanansa, — " M e emme saa sietää
epäoikeudenmukaisuutta, joka kään­tyy
meitä kaikkia vastaan."
Sellaiset taiteilijat kuin Picasso ja
Pougeron, jotka Julistavat kansainvä­lisen
solidaarisuuden nimessä rauhan
ja vapauden asiaa, ovat todellisia ai.
kamme kulttuurin etuvartljoita. He
ovat velvoittavia esimerkkejä siitä,
kuinka todellinen kulttuuri-ihminen
tajuaa tehtävänsä — vastuun, josta
el selvHä pelkällä olatdcobtoutuksella
tai sulkeutumalla oman kammionsa
ykatzaisyyteen — velvollistmden puo­lustaa
rauhaa — kulttuurin enslm-mftfstft
turvaa, yhtelstolDoiiuiassa rau­han
parhaan tuen, suurten Joukkojen
kanssa. ~ Vapaa Sana, Helsinki.
kalaiset j a turk . . . »
"Suokaa anteeksi, missä britUlälset
tulevat olemaan?"
"Brittiläiset tulevat olemaan B r i t ­t
i en saarella. Se o n heidän paik­k
a n s a . "
"Qentlemenl OentlemenI" huusi
Bradley tyytymättömänä. "Amerik­kalaisten
el tarvitse olla Euroopassa
koska brittiläiset j a ranskalaiset ovaV
j o siellä. Esitän seuraavan yhdisteL
män. Ranskalaiset Ja brittiläiset lyö­vät
venäläiset Joko oikealla taikka
vasemmalla sivustalla Ja k r e i k k a l a i ­set
sekä t u r k . . . "
" M u t t a mitä amerikkalaiset teke­vät
sillä a i k a a ?"
"Amerikkalaiset nousevat maihin
Persian lahdella. J o t a seuraa kova
hurraa h u u d o t . , ;"
"Mitkä huudot", keskeytti Montgo­mery,
"'huranium hutidotko?"
" E l 'huranium' v a a n ' h u r r a a ' huudot."
" O l e n pahoillani, minä l u u l i n tei­dän
sanoneen huranium', koska t e i l ­lä
on tapana käydä käsiksi u r a n l u m l ln
k u u l u v i n huudoin."
"Mikäli tästä o n kysymys, n i i n tei­dän
brittiläisten v a i n tarvitsee nähdä
j o n k u n toisten öljyä . . . "
"Onko tämä vihjaus?"
" E i vihjaus vaan tosiasia."
"Gentlemen. älkäämme rildelkö",
saiiol ranskalainen. " M i n u s t a tuntuu,
että 0U) olemme poikenneet asiasta."
"Oikeassa olette", sanoi Bradley.
"Tarkastelkaamme mitä voimia teillä
on käsissänne. Kenraali De L a t t re
de Tassigny, k u i n k a monta dlvlslonaa
voitte asettaa käytettäväksemme?"
" N i i n monta k u i n haluatte."
"Hyvä. Sanökaanmie 40. K u i n ka
monta mlesta on teidän divislonassan.
ne?"
"Sotamiestä? Minkälaista sota-mlesta?"
" T a v a l l i s t a . "
" O h . monsieur'!» sanoi ranskalai­nen,
kohottaen surullisen katseen tai­vaaseen.
"Mitä hyvänsä haluatte,
mutta e i s o t i l a i t a . Sanon teille suo­r
a a n , me olemme lyhyenä sotilaista.
E n n e n k u i n teillä on a l k a a räpäyttää
sUmlähne. he kääntävät aseensa Ja
suuntaavat ne väärään suuntaan. S i l ­ta
syysta e n suosittele meidän s o t i l a i ­tamme.
Suorana ystavänä, e n s u c s i t -
tele niitä teiUe."
" H m ! K u i n k a monta d i v i s i o A a on
teillä Montgomery?"
" K a k s i , olenhan sanonut sen teille
JO."
" J a s o t i l a i t a ?"
"Mitä sotilaita? Älkää oUco l a p -
seUlnen. Varmaankin te käsitätte,
ettei minun briUllälset poikani eivät
taistele periaatteen vuoksi. Meidän
perinaistapanune on sanoa . . ."
" H e l v e t t i i n perinälstavat. Me a n ­namme
teille dollareita j a haluamme
s o t i l a i t a rahamme edestä."
" A n t a i s i n mielelläni. Mutta mistä
me saamme n i i t a ? J a suoraan sanoen
m i t a hyötyä on meidän sotilaista.
H e l s t a o n v a i n v a s t u s t u s t a . . ."
"Mahdollisesti kreUtkalalset Ja t u r k ­k
i l a i s e t taistelevat", sanoi r a n s k a l a i ­nen
varovasti Ja j o u t u i sitten häm­m
i n g i n valtaa.
"Syvä hUjalsuus Jälleen l a s k i k o n -
Xerenssin ylle.
Valon vahdin .
tarkistus
Jokapäiväisessä elämässä sanotaan
valon k u l k e v a n 300/)00 k i l o m e t r i n n o ­peudella
sekunnissa mutta tieteellisiä
töitä varten o n valon vauhti määri­telty
tarkemmin, 299,776 km. sekun­nissa.
Koska tiedemiehet väittivät
äsSkettäin viimeksimainitun l u v u n ole­van
virheellisen, s i i o r i t t i Y h d y s v a l t a in
Bureau o f Standards sen Johdosta pe­rinpohjaisen
laskelmien tarkistuksen
Ja Ilmoittaa sen Johdosta, että valon
vatihtl o n todellisuudessa 299,792 k m .
sekunnissa.
riBNELLX XAMm H A J i l J t iA
KAKKI T£HVin'ULLBITAi
Lauantaina, lokak. 15 p., — Saforahj^ J3c^^
Tartosta muodostuu
Eestin kulttuuri­keskus
T a l l i n n a — Eestin yliopistokaupun­k
i T a r t t o vapautettiin v i i s i vuotta s i t ­ten
saksalaisten miehityksestä. T f t .
mä vanha yliopistokauputtU Joka p e ­r
u s t e t t i in SOO vuotta takaperin, nou­see
nyt Jälleen tuhkasta. Sodanjäl­keisten
vuosien a i k a n a on kunnostettu
yliopiston tiedekuntien 13 e r i r a k e n ­nusta.
Yliopiston klrjastoss^. Jonka
saksalaiset kokonaan tuhosivat, (m
nyt Jo 1 miljoonaa nidettä erilaista
k i r j a l l i s u u t t a . Ylicppilaskodissa asuu
900 ylioppilasta.
Tartosta on muodostunut Neuvosto-
Eestin suuri kulttuurikeskus. Siellä
toimii yliopiston ohella myöskin opet­t
a j a - Ja taideyliopisto. Eestin tiede­akatemian
neljä tutkimuslaitosta, e r i .
laisia opistoja j a 10 oppikoulua. K a u ­pungissa
on a v a t tu myös kuusi k u l t ­tuuritaloa,
kunnostettu kaupungin te­atteri,
neljä kirjastoa Ja useita elo­kuvateattereita.
Tieteen j a k u l t t u u r i n kehdon y m ­pärille
kohoaa entista ehompi kau­punki.
Enemmän k u i n puolet asuin­rakennuksista
tuhoutui sodan aikana.
Nyt on jäUeenrakenriettu 337 a s u i n r a ­kennusta.
Kaupungin toreille Ja k a ­tujen
varsille on Istutettu 30 t u h a t ta
puuta j a koristepensasta.
T a r t o n tehtaiden toiminta on myös
ollut menestyksellistä. Kaupungin t e ­ollisuus
tuotanto. o n . 50 pros. suu­rempi
kuin ennen sotaa.
Ennenkuulumaton
myrsky
Port Arthur. — Maanantal-Iltana
riehui taUllä ennenkuulumattoman
kova myrsky. Sähkölangat katkesivat
monessa paikassa Ja täällä, k u t e n F o rt
W l l l l a m l s s a k l n , o l U i n y l i 2 t u n t i a p i ­meydessä.
Melkein keskellä kaupun­k
i a katkesi noin 4. Jalan vahvuinen
puu. Kaupungin llikennetoiminta o l i
myrskyn vuoksi pysähdyksissä Ja m o ­n
i liikelaitos s u l k i ovensa ennen iltaa,
Supcrior-järvcUä pysähtyi l a i v a u s l l l -
kenne, lastaus ym. työt. — A T H .
Tulipalojen saalis
Tk. 9—15 pnä vietetyn tulipalojen
torjuntaviikon Johdosta on l i i t t o v a l ­tion
palokomissionerl todennut, että
Canadassa on kuluneiden 10 vuoden
Merkittävä Goethe-tutkielma
Georg Lukaca, unkarilainen klrjailt.
Ja Ja marallalaen tutlcimukaen teriU
vimpui edustajia nykyhetktiU. on Jul­kaissut
mielenkiintoisen teoksen "Go­ethe
und Zeit" (G. Ja Unen aftakau-tensa).
jonka on kustantanut Vnmeke
Verlag Bemlaaft. Teos sisiltift koko-elman
arUkkelelta. Jotiu L. on kirjoita
tanut vuosien kuhieosa. Hänellä oU
ennen sotaa tekeillä kokonainen Oo^
ethe-elämäkerta, mutU sodan melB-'
kelssa koko materiaali tuhoutui.
Goethe-tulklnnassaan Lukaez en­nenkaikkea
polemisoi vanhoillista tut.
kirnusta vastaan. Joka pyrkU kanoni­soimaan
Goethen "IrratlonaUBeksl"
runoilijaksi. LähUen klassildco Meb-ringin
väitteestä, että saksalaisen kir­jallisuuden
kultakauden edustajat
Lessing. Goethe, Schiller ja Hegel
merkitsevät porvarillla-demokraattl-sen
vallankiunouksen IdeölogisU esi>
näytöstä Saksassa, Ltikacz osoittaa,
että Goethe el lainkaan ollut niin
vieras Ja kielteinen aikansa edlstyk-selllfiUle
aatteille ja kumouslilkkeiUe
kuin porvarillinen tutkimus on eslttä*
nyt. Goethe oli paljon enemmän kuin
on otaksuttu valistuskauden aatteiden
Dlderofn. Voltairen ja Rousaeatin,
perijä. iGoethen pako Italiaan joh­tui
Blltä. että hän epäonnistui uudis­tuspyrkimyksissään
Weimarih hert-tuakunnasaa,
sanoo Lukacz. "Faust-tutkimuksissaan"
hän osoittaa, kuinka
Goethe runoUiJan teräv&näkölsyydel-lä
oli tajunnut kapitalistisen yhteis­kunnan
vastakohtia, ja kuinka hänet
todellisuuden tajuamisessa voidaan
asettaa Hegelin rinnalle.
Lukacsin tee» lienee enslnunftlnen
marxilainen tutklnhis. Joka seMttftl
Goethen merkitystä meidän ajallem­me,
, •
,— Canadassa on 140.000 vählttais-myymftlätt
Ja ne tekevät noin $6.000,-
000.000 edestä kauppaa vuodessa.
aikana tapahtunut 500.454 tulipaloa.
Joissa tuhoutui omaisuutta 394 mii-'
Joonan dollarin arvosta Ja 344 henkeä
kuoli Ja noin 14,000 loukkaantui vai­keasti.
TILATKAA . .
omalla nimeUänne varustetut
Niihin painetaan teksti suomen- tai englanninkielellä.
Meillä on kaunis valikoima "Buntin Reid" joulukortteja.
K O R T T I NO. 900 lOO k p l . fZLSt
(Kaunis talvimaisema) fio koi. iZM
K O R T T I NO, 901 100 k p l . » 1 5M
50 k p l . Ui
K O R T T I NO. 002 100 k p l . » 9.0»
50 toi, SM
K O R T T I NO. 903 100 k p l . fU. 76
(Kaunis kortti) tO k p L 19M
K O R T T I NO. 004 . . . 100 k p l . 9tlM
50 Imi. -ILS*
K O R T T I NO. 905 100 k p l . $ 9.00
50 k p l . S.S«
K O R T T I NO. 906 100 k p l . 9Z%M
50 k p l . 13.00
K O R T T I NO. 907 100 k p l . $ 9.00
50 k p l . fi.50
K O R T T I NO. 908 100 k p l . f 14.60
50 k p l . s.oe
K O R T T I NO. 909 100 k p l . f 11.00
50 k p l . . 6.60
K O R T T I NO. 910 100 k pL | l « . «6
50 k p l . 9M
K O R T T I NO. 911 , . 100 k p l $22J0
50 k p l . 12J25
K O R T T I NO, 912 100 k p l . $ 7M
50 k p l . *4,7«
K O R T T I NO. 913 100 k p l . flOJO
» 50 k p L 6.00
K O R T T I NO. 914 100 k p l . fZLOO
50 k p l . ILSO
K O R T T I NO. 915 100 k p l . $1340
(Hieno kortti) 50 k p l . 7JO
K O R T T I NO. 924 100 k p l . f 15.00
50 k p l . 8.50
K O R T T I NO. 838 100 k p l . »15.00
(Hieno, taiteellinen j a värikäs k o r i t i ) 50 k p l -
K O R T T I NO. 926 100 k p l . $184I0
("Winter Splendor", kaikkien tykätty kortti) 50 k p l . 10.00
K O R T T I NO. 931 100 k p l . f 15.00
50 k p l . 8JS9
(Jokainen tulee ihailemaan tätä, k o r t t i a . Joka o n klvlpainojäljennys
T o m Stonen taidemaalauksesta "Stream near Algonquin P a r k '0
K O R T T I NO. 934 . . . . . . . . 100 k p l . $154)0
(Kaunis talvimaisema 50 k p l . 8M
K O R T T I NO. 935 100 k p L fl5.6«
5 0 k p L iM
(Toinen kaunis Jäljennetty talvimaisema Tom Stonen taidemaa­lauksesta).
K O R T T I NO. 942 100 k p L $l9M
( K o r t t i kuvaa aihetta sokerikämpältä) 50 k p L 9M
K O R T T I NO. 836 100 k p L »16.60
50 k p L 8.S0
( K a u n i s Ja jylhä aihe valkolsine lumipeitteineen Canadan erämaas­t
a koira vai jakoineen)
TiUtkaa heti, että JoolakortUnne thtU vielä Suoneen JooIoksL
Kuoret seuraavat korttien mokana.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbtnr/C^
'M
">'i