Vapaus, September 8, 1949

              Torstaina, syyskuun 8 p. — Thursday, Sept.
S : i -u
t i i i i l i i i l
1 Pii
ISÄ
— mdependent habtx
at Ftmilib Cumtnarm. Mtr'
tablBdud NoT. 6tb 1817. Antborlxed
' M Meood e l a » maU bj tbe Port
-OCOee Depvtment. Ottsm. Ptdf-
;iMied tbzlee weekly: Tttetdmj»,
"BamaOtyB « a d Satoxdays bj Vapaat
PublUfalng Company L t d , at 100-103
Sfan 8k. W., Siidbnry, O n i , CSaoada.
Editorlal QCflea
ELSoklL 8dttflrW.
addrcM Bo» W. Badmuy, Qataria
Adverttoliig l a f «pop
Traralatlon free of eftaiga.
T U A U S H B I N A T :
(Taaadusa: 1 vk. e.00 e kk. S.2S
9 kk. 2X0
YhdyiraOotea: l vk. 7 i » • kk. SA>
- 1 vk. 7 JO « kk. 4 . »
Vapauden levitysryntäys
. Kuten lehtiliikkeemme johtokunnan julkaisemassa vetoo­muksessa
tiedoitettiin, Vapauden levitysryntäys järjestetään
yhtiökokouksen velvoittamalla tavalla lokakuun ensimmäisen
•ja viimeisen päivän välisenä aikana. Tavoitteena on 300 uu­den
tilauksen hankkiminen ja luonnollisesti kaikkien pian
katkeavien tilausten uusiminen.
Toimitus puolestaan liittyy johtokunnan lausuntoon ja
;koipstaa myös, että tulevan levitysryntäyksen onnistuminen
riippuu suuressa määrässä siitä kuinka huolellisesti valmis­taudutaan
sitä varten. Jokainen urheilija tietää, että voiton
saavuttamisen yhtenä perusedellytyksenä on "tahto voittaa".
:Työväenliike ei liioin ole voittanut ainoatakaan vaalitaistelua
;täi;^ muuta kampanjaa ilman "järjestettyä "voiton tahtoa".
Näin on asia myös Vapauden levitysryntäyksen suhteen. Jos
kaikki Vapauden takana olevat — ja Vapautta hyväkseen
^käyttävät ihmiset, järjestöt ja orgaanit tekevät huolelliset
'suunnitelmat eri paikkakuntien ja alueiden osuuksien täyttä-
.miseksi, jos kaikkialla kehitetään "voiton tahto" siinä mieles-
•sä,;^ttä osuuksien täyttäminen ja ylittäminen on kunnia-asia,
«jos Vapauden lukijat ja kannattajat lähtevät veljellisessä
imutta peräänantamattomassa kilpailumielessä tähän ryntäyk-
;seen, silloin on voitto etukäteen taattu ja työ tulee kunnolli-
^sesti tehdyksi. • ^ -
' Mutta '"tahto voittaa" kehittyy vam siten, että ryhdytään
'hetikohtaisesti valmistaviin toimenpiteisiin ryntäyksen hyväk
,si, puhutaan tästä asiasta kokouksissa ja kokousselostuksissa,
sekä mobilisoidaan mahdollisimman paljon uusia lehden levit­täjiä
kaikkien asiamiesten ja ennen levitysryntäyksiin osallis­tuneiden
rinnalle tämän työn suorittamista varten. Jokainen
Vapauden lukija voi auttaa tätä tärkeätä kampanjaa puhu­malla
Vapaudesta työtovereilleen ja naapureilleen, sekä otta­malla
uusia tilauksia vastaan. Valmistukaamme siis joukko­mitassa
Vapauden levitysryntäyksen onnistumista — tärkeän
^voiton saavuttamista varten. Kolme sataa uutta tilausta
Vapaudelle ja "rapiat" kaupanpäälle!
Ontarion metsämiehet voittivat
Metsätyöläisten unien (Lumber and Savvmill Workers
Unio) ja Ontarion paperipuiden teettäjien välillä elokuun 24
pnä allekirjoitettu uusi työehtosopimus edustaa selvää ja tär-
4teätä voittoa Ontarion tuhansille metsämiehille. Se on voitto
saavutettujen asemien lujittamistapa vakiinnuttamista varten
^kana, jolloin oli vaarassa muodostua katkera taistelu elä-Äästä
ja kuolemasta. Union johdon ja jäsenistön yhtenäisyy-
JÖtfen ja valppauden avulla torjuttiin metsämiehiä uhanneet
j||P|uret vaarat ja saavutettiin sopimus mikä takaa sen, että työ-jauha
säilyy samalla kun sodan aikana saavutetut parnnukset
j^syvät voimassa.
Puheet "voitoista" ja "tappioista" edustavat suhteellisia
sityksiä eri tilanteissa. Klassillisena esimerkkinä voidaan
.mainita Saksan natsien suurhyökkäyksen epäonnistuminen
Moskovan edustalla. Se oli demokratian tärkeä suurvoitto,
;joka johti Stalingradln kautta natsiarmeijäin täydelliseen tu-
'hoamiseen j a Saksan ehdoitta antautumiseen. Toisella puolen
•ei voida kieltää, etteikö esim. Chiang Kai-shek aikoinaan saa-
'nut "voittoja", jolka osoittautuivat kuitenkin utukuviksi. Sa-jnanlaisia
esimerkkejä voitaisiin luetella loppumattomasti
^työläisten ja työnantajien välisistä suhteista. Mutta pääasia
Jon tämä; "Voittoja" ja "tappioita" on tutkittava vallitsevien
^olosuhteiden, eikä toiveajatusten jms. seikkojen perusteella.
Mikä sitten on oleellista ja tärkeintj^ nyt allekirjoitetun
työehtosopimuksen suhteen paperipuuteollisuudessa?
Ensinnäkin on muistettava, että peräänantamattoman,
ji^itkeän ja taidokkaasti suoritetun järjestämistyön avulla (lu-
Iteutuen tähän koko maakuntaa käsittänyt lakkotaistelu) met­sätyöläisten
unio kykeni sodan aikana ja jälkeen parantamaan
Ontarion metsätyöläisten asemaa — palkkoja, kämppäoloja
'ja työsuhteita yleensä — ehkä enemmän kuin minkään muun
.teollisuusalan työläisten olosuhteet paranivat. Metsämiehet
90usivat kaikkein alhaisemmin palkattujen teollisuustyöläis-ten
joukosta keskitasoa parempaan asemaan samalla kun työ­olosuhteisiin
saatiin monenlaisia parannuksia ja uudistuksia.
Kaikki tämä osoittaa, että taisteluvalmis metsätyöläisten unio
osasi käyttää sodanaikaista ja -jälkeistä "buumikautta" oikeal­l
a tavalla Ontarion metsätyöläisten hyväksi.
Toiseksi on muistettava tämä: "Buumikausi" on päätty­nyt
ja työnantajat yleensä yrittävät selviytyä kehittyvästä
talouskriisistä työläisten kustannuksella. Erikoisesti ovat
Ontarion metsätyöantajat olleet hyökkäyskannalla työläisten-isä
elintason huonontamiseksi tämän vuoden alusta alkaen.
.Ulkomaamarkkinain supistumisesta johtuvan pulman ratkai­semiseksi
työnantajat ehdottivat —^ ja kävivät voimakasta
kampanjaa sen hyväksi — että metsätyöläisten palkkoja alen­netaan
15 prosentilla. Tuotantokustannuksia on vähennettä­vä
keinolla millä tahansa 15 prosentilla sanoivat työnantajat.
Tämä tarkoitti yleistä palkanalennusta, ruoan ja asunnon hin­tojen
korottamista ja samalla sitä, että työehtosopimuksen
(Wäät muut kohdat (esim. maksuvapaiden työkalujen, kesälo­man
jms. seikkojen suhteen) saataisiin mitöidyiksi. Palkko­jen
alentaminen ja ruoan hintojen korottaminen olisi luon­nollisesti
ollut kova isku metsämiehille mutta pitemmän pääl­lä
itse työehtosopimuksen huonontaminen ja "vesittäminen"
J^si ollut ehkä vieläkin kohtalokkaampi tappio —^ askel so-danedellistä
aikakautta kohti jolloin unioturvaa nauttimatto-
«nat metsämiehet olivat todella alistetussa asemassa.
--•Tätä taustaa vasten katsottuna Ontjurion metsämiesten
union neuvottelukomitean allekirjoittama uusi työehtosopi­mus
edustaa selvää ja tärkeätä voittoa metsämiehille. Työn­antajien
palkanalennussuunnitelmat tulivat torjutuiksi ja so­dan
aikana saadut etuisuudet turvatuiksi vuoden ajaksi het­kellä
jolloin paperipuuteoUisuus on selvästi laskukauden
alussa.
Syyt metsämiesten nyt saamaan voittoon ovat selvät. Ellei
neuvottelukomitean takana olisi ollut metsätyöläisten järjes­tynyttä,
yhtenäistä ja taisteluvalmista voimaa, tämän sopi­muksen
allekirjoittamisen asemesta työnantajat olisivat voi­neet
provosoida työläisille epäedullisena hetkenä lakkotaiste-iun.
Mutta yhtenäisyyden ja taisteluvalmiuden avulla saatiin
uusi sopimus, mikä on miltei samanlainen kuin entinenkin ja
osittain parempikin vaikka n.s. sota-ajan katkaisupalkkio pois-
Y L E I S ÖN
K I R J E I TÄ
TäMi omtoma JslUaUts r^>»So kfrjeid J« M
(ii* rdstunt kiijoHuiain Bulipitehi. Kirfea
friliUi ni«i<u«. jo* m<lidoUI«t«, 20D »caua. TtbiB
oMatoos bbet«li7Ji kirjciU ei f»I«stcl«.
NOECO.V PAKETIT HYVIN
PIDETTYJÄ SUOSIESSA
Suomen avustusta, yksityisten p a ­kettien
muodossa, j a t k u a edelleenkin
j a suuremmassa määrässä k u i n mitä
ehkä hiullaankaan.
S u u r i n osa tä«tä tavarasta kKÄi-nolllsestl
menee nlUIe kenelle paketti
o n osoitettu. Matta monessa tapa­uksessa
niistä pääsevät osallisiksi' s i ­v
u l l i s e t k i n , k u n paketin saaja myy
osan tavaroista.
K a h v i o n edelleenkin k a i k k e i n t e r -
vetulleinta. V a r s i n k i n jos se ön h y ­vää
kahvia, k u t e n esim. Noroon p a ­k
e t t i en kahvi, joka o n samaa mitä
tanskalaiset itse käyttävät. J a o l l en
m a a i l m a n suurimmat k a h v i n juojat,
ne e l tyydy huonoihin l a j e i h i n . Vaan
sen pitää o l l a parasta.
R i i s i , rusinat j a Itnunut ovat tava­r
o i t a j o i t a el S w m e n kaupoissa ole
o l l u t enää p i t k i i n a i k o i h i n . Ne k a t ­sotaan
ylellisyystavaroiksi. Ilman
niitäkin voi t u l l a toimeen. Niukka
u l k o m a a n valuutta tarvitaan "toisten
tähdellisemplen tavaroitten ostoon.
E i ole sls Ihme jos paketeissa saapu­v
i l l e tavaroille on kova kysyntä ja
h i n n a t sen mukaiset.
Paras joululahja mitä voi ajatella
Suomessa oleville tuttavilleen j a s u ­k
u l a i s i l l e en o n s i i s tällainen paketti,
jossa on v a i n siellä k a i v a t t u j a tava­r
o i t a . Samalla huomautamme sel­vyyden
vuoksi Ja väärinkäsitysten
välttämiseksi, että näistä paketeisU
ei mene Saomessa tnlUa, Jollei niitä
ole 2 eigempää samalla kertaa samalle
vastaanottajalle. Jos siis lähettää
tiseampla paketteja, o n paras m e r k i ­tä
useampTa* perheen jäseniä vasaan-o
t t a j i k s i , n i i n t i U l l n vaaraa el ole.
P i e n i 25 m a r k a n tuUlkäsittelymaksu
nlTstämenee k u s t a k i n paketista, m u t ­t
a se o n n i i n pieni, vain muutama
sentti meidän rahassa. Jokseenkin
sama k u i n k i r j e e n postltamlnen. T a ­vallisesi
vastaanottajat eivät viitsi
m a i n i t a koko asiasta, n i i n vähäpä-itöisenä
ne sen pitävät.
M u t t a lähettäkää joulupakettinne
ajoissa! Tätä olemme saarnanneet
j o k a joulun edellä. Mutta valitetta­vasti
o n paljon, l i i a n paljon sellaisia,
Jotka jättävät lähetyksensä liian
myöhään. Se a i h e u t t a a viivytystä t i ­lausten
käsittelyssä, pakkauksessa;
postissa j a tullissa. Viivytyksen ei
'tarvitse o l l a suiurl missään palkassa,
m u t t a k u h sitä tapahtuu vähän siel­lä.
väÄän tääUä, voi käydä n i i n että
paketti el ehdikään ajoissa perille
O n otettava huomioon että j o u l u n a i ­k
a a n on p a l j on m u i t a k i n lähetyksiä
postissa. Siis vielä k e r r a n — tehkää
pakettilähetyksenne -tänä •vuonna
A J O I S S A ! — Norcon Regist.
Syystoimintaa
sttuimifellaan
keossa
S x a l t Ste. M a r i e . — Syyskuun 11
päivänä o n kesäleirillämme S a a r l J S r -
vellä oiiceat syömäjuhlat. K u u l u u ole­van
muutakin hauskuutta. Syöminen
aloitetaan kello 1 l p . Jos s a t aa n i in
onhan t i l a a katon a l l a . ettei kastu.
Syyskuun 15. päivänä on C S J ; n Sault
Ste. Btorlen OS. työkokous. Jossa mm,
v a l i t a a n talonmies. On i>aljon m u i ­t
a k i n tärkeitä asioita esillä, t i k k iä
Jäseniä keholtetaan tulemaan kokouk­seen
keskustelemaan tulevasta t o i m i n ­nasta,
Nyt o n pidetty kesäloma J a
kalklp,ovat saapimeet k a u p u n k i i n . S i i s
tosftarmolla Järjestämään uutta t o i ­m
i n t a a . Meidän tulee järjestää näy-tösiltoja
j a yrittää saada nuoriso m u ­k
a a n j a meidän täytyy o l l a s u o s i o l l i ­s
i a nuoria kohtaan. Olisi suotavaa,
että jokainen jäsen yrittäisi saada
n u o r i a mukaamme j a o n h a n meillä
t i l a a kunhan v a i n järjestämme Illat.
Vanhempia ihmisiä o n jäänyt pois
k u n o n o l l u t l i l a n p a l j o n tansseja.
Meillä on jo kauan ollut sellainen
y h t e i n e n ajatus, että olisi tarpeellis­t
a perustaa näytelmäseura. Koete­t
a a n muistaa se ensi kokouksessa.
Naiset rupeavat taas pitämään b l n -
kopaarteja vanhan tavan mukaan.
K a r h u k i n oli o l l u t H e n r y K u l m a l an
p i h a m a a l l a Saarijärvellä vatsan täy­tettä
etsimässä. Se e l k u i t e n k a a n a i ­heuttanut
mitää pahaa. — E . L i n d .
Kylmä sota, jossa VaJttaani
tufec fcaromäai fappioli
Krj. Rev. Stanley Evani
Tulevalsaudessa. k a i k k i roomalais­katolisen
k i r i nm Jäsenet. Jotka " J u ­listavat,
puolustavat tallcka levittävät
antikristilllstä materiaUstista kom­munismin
o p p i a " , ova^ automaattises­t
i eroltettu kirkosta. V a t f k a a n l n v i -
ra.lisessa t i e d o n a n n o s ^ ilmoitettiin
tästä päätöksestä.
Tässä määräykEessft myöskin sano­taan,
että k a t o l i k k i Joka "suvaitsee"
kommunismia t a i k k a j o k a painaa,. J a ­kaa
t a i k k a lukee k i i ^ a l l l s u u t U ^ / J o t ­ka
: levittävät kommunistista .pppla,
tekevät r i k o k s e n J a . v o i d a a n eroittaa
kirkosta.. - . .
Ensimsaäinen osa tästä latisunnosta
— tärkein osa — o n " y l e i n e n k i r k o s ta
erottaminen".
S a n o n t a t a p a o n h a t a r a Ja s en käy­täntöön
sovelluttaminen o n kyseen­alaista.
Se on h a t a r a siitä sjrystä koska
määritelmä Julistaa, puolustaa t a i k ka
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko lapsiavustuslakia
muutettu siten, että .sitä annetaan
yhden vuoden Canadassa olleelle
lapselle (ennen o l i 3.v. o l t a va maas-
»sa) ? — Tietoa haluava, S y l v a n lake,
A l t a .
Vastaus: On.
K y s y m y s : Onko Saskatchewanissa
l a k i , että lääkäri voi sairaalassa ste­r
i l i s o i d a potilaansa i l m a n selitystä ja
kysymättä lupaa hoidettavaltaan? —
Vapauden lukija.
Vastaus: Meidän tietääksemme sel­l
a i s t a l a k i a ei ole.
Sfarin syysjuhla
syysk. 17-18 pnä
st. Catharines. — Täkäläinen v.- j a
u.-seura Star päätti kokouksessa jär­jestää
syysjuhlat t.k. 17—18 pnä. L a u -
antai-iltanä tanssitaan pitkästä a i k aa
j a i l m a t k i n ovat Jo s i k s i viileät ettei
enää l i i a k s i hikoile. Sunnuntaina o n
s i t t en mojakkapäivälllnen j a k a i k e n ­l
a i s i a seurapelejä mm. hevosenkengän
heittoa. Vieraspaikkakuntalaiset ovat
luonnollisesti tervetulleita n i i n tans­s
e i h i n k u i n puoliselluin. Mitä enem­män
saapuu, v i e r a i t a , sitä hauskempaa
luonnollisesti on. „•.
S a m a l l a keskusteltiin ympäristön
farmarien Ja s e u r an yhteisestä j u h ­l
a s t a t a i syysmarkkinoista minne f a r ­marit
toisivat taas tuotteitaan kuten
viime vuonnakin. Paikasta e i ole viejä
tietoa mutta ajaksi a j a t e l t i i n viikko
Jälkeen syysjuhliemme, mutta ajasta.
Ja tarkemmin tuonnempana. Syysr.
j u h l i s s a , Port Wellerlssa tavataan, - n
U. H .
Mitä muut sanovat
V A I K E A T O T E U T T AA
A. P : n kirjeenvaihtaja lähetti tk.
3 pnä K a n t o n i s t a uutisen, jossa mm.
s a n o t t i in seuraavaa:
" V a r a p r e s i d e n t t i L i T s u n g - J e n a n ­toi
tänään määräyksen Mao T s e -
t u n g i n j a 18 moiun kommimistijohta-j
a n vangitsemisesta.
"Tämä määräys on ehkä hieman
vaikea toteuttaa. Maon armeija n y ­kyään
etenee kansallisten väliaikais­ta
pääkaupunkia k o h t i . . ."
A N T A V . 4 T A I H E T TA
^ - E R O T U K S E E N
K e r r o t a a n , että k u n k u u l u i s a Fära-day
esitti Jotain sahkökokelhija m r .
Gladstonen, joka s i l l o in o l i B r i t a n ­n
i a n finanssiministeri, läsnäollessa,
n i i n v i i m e k s i m a i n i t t u oU sanonut, et­tä
kokeilu oh mielenkiintoinen, mutta
mitä käytännöllistä hyötyä siitä o n .
Faraday vastasi troonisesti, että sikäli
k u i n valtiomiehestä o n kysj-mys, n i in
toivxja ei voida menettää, sillä se voi
Sylvan Laken kuulumisia
S y l v a n Lake. — I l m a t ovat olleet o i ­k
e i n sievät, että f a r m a r i t voivat tehdä
heinää j a l e i k a t a v i l j a a — nimittäin
ne j o i l l e rakeet säästivät j o t a k i n l e i ­kattavaa.
E i sitä tällä ympäristöll^
monella olekaan, vaan eteenpäin oh
elävän mieli j a n i i n sitä k o r j a t a a n se­k
i n vähä minkä luonto on jättänyt
korjattavaksi.
Kylässämme on taas sairastapauk­s
i a k i n . Mamma Torsti sai lievän h a l -
vauskohtauksen. Hän on E c k v i l l en
sairaalassa hoidettavana j a me toivo­tamme
tietysti pikaista toipumista.'
O l t u a a n useita viikkoja sairaalassa
J a c k Wuori tuotiin omaistensa luo
missä o n mukavampi olla.
Lämmin syksyinen tervehdys Va-'
pauden k a i k i l l e lukijoille. — Elisa.
Ohjelmailtama CSJ:n
Port Arthurin os.
haalilla tk. 11 pnä
Port Arthar. — Täkäläiselle C S J :h
osaston haalille on Järjestetty ensinir
mainen tämän sj'ksyn ohjelmailtama
sunnuntaiksi tk. 11 p k s i alkaen kellO;
8 i l l a l l a . Tilaisirudessa esitetään elo-'
k u v i a ym. ohjelmaa.
Port A r t h u r i n suomalaisia kutsu­taan
Joukolla tähän tilaisuuteen ensi
sunnuntaiksi. Tervetuloa 1
antaa tulevaisuudessa j o t a i n jota voi­daan
v e r o t t a a . ' — A r g o n a u t.
T U O T T A A ENEMMÄN
SYÖ VÄHEMMÄN
Tuottakaa enemmän j a syökää vä-henunän
on työnantajien isällinen
neuvo. Se pitää edelleenkin paik­kansa.
Amerikan aikakauslehti
Factorj- Managen^ent on suorittanut
tirtkimuksia Ja t u l l u t siihen tulok­seen,
että tjön tuotta vaisuus o n k u -
Itivana vuonna viisi j a puoli kertaa
siiurempi kuin viime vuonna;
Samaan aikaan. U S A : n hallitus i l ­moittaa,
että l i h a n tuotanto henki­löä
kohden o n laskenut tänä vuonna
verrattuna v. 1946 kulutukseen seit­semän
paunaa. Syyt? Korkeammat
h i n n a t j a vähemmän työtä. — U n i on
Woodworker.
levittää "antlkrisUllistä m a t e r i a l i s t i s ta
l^ommunismln o p p i a " voidaan t u l k i ­ta
tarkoittavan kommunismin sen
osan levittämistä Joka o n m a t e r i a l i s ­t
i s t a t a i k k a antlkrlstillistä t a i k k a se
voidaan myöskin t u l k i t a t a r k o i t t a v an
kommunismin sen osan levittämistä
joka on m a t e r i a l i s t i s t a taikka a n t i -
kristillistä t a i k k a se v o i d a a n myös­k
i n t u i k i t a k o m m u n i s m i n levittämisen
kaikissa muodoissa, koska se o n m a ­t
e r i a l i s t i s t a J a antlkrtstmistä.
T o i s i n sanoen, tämä määräys el
vastaa selväsU siihen kysymykseen,
että onko k a t o l i k k i . esim. Unkarissa,
joka puolustaa kommimlstlen j o h t a ­man
h a l l i t u k s e n p o l i i t t i s t a ohjelmaa,
automaattisesti eroltettu kirkosta.
Sen sovelluttaminen käsrtännössä on
kyseenalainen koska " k i r k o s t a erotta­m
i n e n " t a r k o i t t a a sakramentin k i e l ­tämistä.
Se e i toteudu käytäimössä
ellei Joku persoona pidä itseään k i r -
k c s t a erotettuna Ja e l siksi mene
ottamaan sakramenttia taikka Jos
ei pappi kieltäydy antamasta s a k r a ­menttia
hänelle.
Tämä v i i m e k s i m a i n i t t u muodollinen
toimenpide vaatii erikoisen selvj^r-den
siitä, että kysymyksessä oleva
persoona on saanut yleisen tuomion.
Tämä k a i k k i osoittaa, että tämä
määräys el v o i o l l a tehokas ase.
Se on t a r k o i t e t tu v a i n propaganda-aseeksi
— V a t i k a a n i n v i i m e i s i n y r i ­tys
kylmässä sodassa niitä katoUk-keja
vastaan. Jotka päättävästi työs­kentelevät
sosiaalisen edistyksen ja
r a u h a n hyväksi eivätkä hätkähdä s i ­tä
k u n huomaavat, että tekevät työtä
k o m i n u n i s t i ^ h riimalla.
Ymmärtääksemme tämän, n i i n us­kon
olevan tarpeel'lsta p a l a t a t a k a i ­s
i n v. 1947, j o U o in kolme hutunatta-väa
a i : t i k k e l i a J u l k a i s t i i n V a t i k a a n in
virallisessa lehdessä. .
Alkä^emmissa numeroissaan tämä
l e h t i vastusti K r i m i n Ja. P o t s d a m in
konferensseja. Sitten tapahtui räl-k
^ niuutos j a I l m a i s t i in k u i n k a tar­peellista
ovat itä-Euroopata katoliset
k i r k o t . Artikkelissa selltettUn, että
idän j a lännen välillä ön r a u h a m a h ­d
o l l i n e n j a k u i n k a tärkeä se olisi
kiihkolle.
Tämä j o h t i siihen, että M y r o n T a y ­lor,
mr. T r u m a n l n persoonalähettl
V a t i k a a n i i n , v i e r a i l i heti p a a v i n l u o ­na.
Tämän jälkeen seurasi j u l k i n e n k i r ­jeenvaihto
T r u m a n l n j a p a a v i n välil­lä
jä niissä i l m a i s t i i n yhteistä lojaa­l
i s u u t t a lännen kristillistä sivistystä
kohtaan.
H u o l i m a t t a siltä mikä o l i sopimuk­sen
luonne, n i i n tosiasiassa V a t i k a a ­n
i s a a t e t t i i n takaisin kylmän sodan
poUUikan tielle.
T u l o k s e n a on se, että k a t o l l k i t itä-
Ehiroopassa ovat Joutuneet k i u s a l l i -
ssien asemaan. Latviassa, Liettuassa,
Pilolassa, Tshekkoslovakiassa, TJnka-
-.rissa, Rumänlassa, Albaniassa Ja
muualla heidän täytyy v a l i t a Joko
VatUcaani yhdetä puolelta t a i k k a s o .
siaaUsen edlQtgteen tie toiselta jnio-l
e l t a.
Ranskassa. EdisXj^mlelisena Kato­l
i l a i s e l l a LUtqil^,. Joka kannatti P a ­riisin
rauhankongressia, o n voimakas
k a t o l i l a i s t en kannatus.
Italiassa- Ka(ollJi;dnen kommunisti­nen
liike t ä i s ^ ' . lopettaa. Italian
B d l s t y s m i e i i n o t t ' K r i s t i l l i s t e n L l i t t d,
Joka tämän. Jälkeen s y n t y i , saa pää-tölEsensä
kaitomaiisUta.
; Nä.ln v a t i k a a n i , ahdlstettUn sellal-sejlle
vaarallisena,tielle, että sen täy­tyy
hyökätä onMaTkannattaJiaan vas­taan.
E n n e m n U n ' t a i k k a myöhemmin
se tulee kärsimään tappion taistelus­sa.
T a i s t e l u r a u h a n j a edistyksen p u o.
Iestä on vasta ixtdri alkanut rooma-l
a i s - k a t o l l s e r t ' k i r k o n sisällä.
KualuRiisia aavik-komaaktiiinasfa
Dinsmore, Sask; ^ K a i pitää sanoa
syksyinen tervirtidys siltä päättäen
k u n pulntlkoheet ^hyrisevät pelloilla
v a i k k a muuten p ; ^ t a s l l l a a n vielä t a r ­k
e n i s i . • V i l j a on'~kjrpsynyt aikaisin
kuuman j a k u i v a n ansiosta. Vielä
^ k s l a i n a i n e n syksyn v i i m e i n e n hävl.
tysarmelja, sahatoiöcat (saw fly) k a a ­tavat
viljaa farmarin avuttoitaana
katsellessa tuhoa. Sen kaato tapah­t
u u v i l j a n ollessa" valmistumaisillaan.
Tämän jälkeen j u l i s t e t a a n k l n farma­rin
j a v i l j a n vihollisten väUllä kuu­den
kuukauden aselepo j a t a i s t e lu
a l k a a taais lumien lähdettyä. Kuu­lemma
ne, j o i l l a o n j o v i l j a t aitassa,
ovat julistaneet saaneensa " t u p l a sie­menet".
Joka t a r k o i t t a a keskimäärin
2—3—4 bushella eekkeriltä.
OH meillä hauskat k o t i i n t u l o kek­k
e r i t mr. J a mrs. H e n r y Niskalle, jossa
Mitkä ovat Suomen
M r i l a i n an
Ifehinkf. — (DLP) — Suomalaiset
k a t i p p a - j a panUeimidxet ovat VSeceäsi
tästä käyneet U S A s s a neuvottelemas­s
a kansainvälisen Jälleenrakennus­p
a n k i n kanssa 100 m i l j . d o l l a r i n l a i ­n
a n saamisesta.' Mainita p a n k k i o n
myöntänsrt Suomelle ladnaksi 12.5
m i l j . d o l l a r i a . Joka Jakautuu s i t e n , e t ­tä
puunjaloetoisteolllsuus 'saa 10 m l l j .
d o l l a r i a , voimateplllsutis ' 2 m i l j . Ja
kalkkiteollisuus puoli m i l j . d o l l a r i a.
A i k a i s e m m i n o n väitetty, ettei l a i ­noje
n s a a n t i i n Jä käyttämiseen sisäl­t
y i s i mitään ehtoja. Vyt k u i t e n k in
Uusi Suomi todistaa, että lainasum­man
Jakautumisen e r i a l o j en kesken
on määrännyt viime kädessä U S A . Se
että puuteollisuus. Joka ei s u i n k a an
viime vuonna ole jäänyt pienlHe voi­toille,
on saanut näin huomattavan
osan Ilmentää U S A n halua saada
t u t u s t u t t i i n Suomesta tulleeseen u u ­teen
tuloklätc^saf4 ' ^ ^ ^ ^ emäntään,
j o n k a hän kävi ' sieltä hakemassa.
T o i v o t a a n viihtyisää tottumusta u u ­s
i i n o l o i h i n , ihnei^iin j a ympäristöön.
K a i tähän {^|j|coon onkin silmällä
t o t t u m i s t a . . j ^ ' 5^ i
Kesäiset Jc§^i*Hi5ut on t e h t y j a k a ­l
a t syöty j o s i ^ r i i a l a t u . T a a s v a i n p u -
h i r t a a n t a l v i a j a n pyryn pakorfelsusta
mikä m h i n e k l n.
S u d e t k i n ovat huomanneet r a u h a l ­lisuuden
i h n l l s & l ^ k u n e l enää kanat
tahdo niiltä säilyä ollenkaan. A n t i ­looppeja
Ja peuroja on enemmän t e i ­den
v a r s i l l a . O l i u u t i n e n p a i k k a k u n ­n
a n lehdessä, että puuman (mountaln
l i o n i n ) jäljet oli nähty Rcsetownis-sa.
E n tiedä pitäisikö tuota uskoa.
B u f f a l o l t a ei vielä ole k a i nähty.
M r . Väinö Jääskelä Vancouverista
on kyläilemässä poikainsa luona tääl­lä.
H i l j a t t a i n p o l k a t t i i n paikkakunnan
kasvattien Taimi L i n n e n j a Evert
Haudan häissä. He asettuvat Evext-t
l n f a r m i l l e asutaaan.
S a i r a s l i s t a l l a o n H e n r y P a p p i l a saa­dessaan
halvauksen. ; Toivottavasti
Henry astelee p i a l i j o u k o s s a m m e ; Hän
on seudun alkua3ifi&aita, monen mut­k
a n tehnyt, peltojensa ympäri men­neiden
vuosien kuluessa.
Enpä nyt tleflä. muuta kuin että
sanovat penmoita.tulevan diniksl tar­peiksi
j a että C S J : n kokous o n tk.
2 sunnuntaina, :}5l^. 2 l p . B i l l Perälän
p a l k a l l a . 6^11ä'/5lls, muun ohessa
taas kasvatetaan, ensi vuoden sato
pöydän päässä — jos sataa. — L i n da
H j e l t . _
Meteori putosi
Moskova. — • M b s k a v a n radio i l ­m
o i t t i vlinie tlistataa, että r a u t a a s i ­sältävä
metec^ putosi ä^ettäln U -
r a a l l l l a . K u n se s a a v u t t i maapallon
kauppamme säilymään millä h i n n a l la
hyvänsä lännen p u l a m a r k k i n o i l l a , Jot­t
a maamme olisi a l t t i i n a U S A : n d o l -
' l a r i p o l i t l l k a l l e.
Huomiota herättää se salakähmäi­syys
j a ns. v i r a l l i n e n suomalainen
taho. joka on asian hoitanut. K t m
pääjohtaja Tuomioja Jokin a i k a s i t t en
matkusti Amerikkaan, kielsi ministe­ri
H&tuhen lehdille antamassaan l a u -
simnossa Jjrrkästi Tuomiojan osallis­t
u v a n mihinkään lainoja koskevaan
neuvotteluun. Herra Tuomioja k u i ­t
e n k i n myönsi keskustelleensa Suo­melle
myötmettävlstä lainoista.
K u n hallitus j a Suomen pankki
heti Tuomiojan matkan Jälkeen suo­rittivat
markan devalvoinnin, josta
maailmanpankki — Kauppalehden
lausunnon mukaan — o n ilmaissut
tyytyväisyytensä, on täysin perustel­t
u a olettaa senkin sisältyneen l a i n a ­ehtoihin.
Nyt eivät lainanantajat ole enää
katsoneet tarpeelliseksi edes salata
l a i n a n p o l i i t t i s t a luonnetta. Siiheii
v i i t t a s i jälleeiu-akennuspankln pää­j
o h t a j a lausuessaan, että " p a n k k i lä­hettää
nyt ensimmäisen k e r r a n l a i ­nansa
itä-Eiu-oopan maalle mutta
Suomellahan on Itsenäinen h a l l i t u s ".
A s i a a selventää K a u p p a l e h t i korosta­essaan,
että päätöksen seurauksena on
Suomen p o l i i t t i s en aseman " v a h v i s t u ­m
i n e n " kapitalistisessa maailmassa, j a
s i t en avoimesti tunnustaa, että moi­nen
l a i n a p o l i t i i k k a t a r k o i t t a a ensi kä­dessä
Suomen taloudellista Ja p o l i i t ­t
i s t a sitomista kapitalistiseen länteen
eikä suinkaan Suomen taloudellisen
aseman helpottamista.
- S I TÄ
=TÄTÄJ
KUNINKAALLISET PIDOT
Lähetyssaarnaaja hymyUi t o i » *!
kaana alkuasukasten k e s t o a^
"Minä poistan kannibaliW]S
keskuudestaan", sanoi hän
mennessään asuntoonsa.
Vähän myöhemmin saapui j j jj
kuasukas hänen asuntoonsa '
" K u n i n g a s lähetti minu-. valmif.
maan teidät päiväUistä varten"
mies.
" S e o n kaunUstl tehty, oietko i
nlnkaan kamaripalvelija?"
" E n o l e ' , sanoi alkuasukas,
h-änen kofckinsa."
O l i V A R O V A I N EN
K a k s i merimiestä oli ollut !au
tuuUajolla useita päiviä kun*
polvistui rukoilemaan.
" O i jumalani, minä olen
huonosti. Olen juonut, kurttt
vahnoanl ja ollut välinpitämätd
lasteni suhteen. Mutta jos peiajJ
minut tästä nön lupaan.. .'
"Pysähdyhän k a v e r i ' , huudahti]
nen toverinsa. "Älä lupaa lUan i _
j o n sillä minä luulen näkeväni nia»a.'|
P U N N I T K A A JUSSI
Rouva Puttonen oli sotaisalla
l e l l a sen johdosta, että kauppias i
petkuttanut häntä. Hän kiirehti \
helimeen soittaakseen kauppiaalle. 1
•Te olette myyneet kjntenne
m m pojalleni. Minä lähetin Ju
ostamaan kaksi paunaa
Hän tuli juuri kotiin eikä suklaati
o l l u t k u i n paunan verran^ Mitä ;
sellainen kaupanteko on? Minä eaj
non sitä petkutukseksi."
"Minä en saata käsittää sitä
m i n u n vaakani tarkastetaan
llsesti j a m u i s t a n selvästi punBinnaJ
n i Jussille täsmälleen kaksi pau
n a a ; . . Mutta nyt t u l i mieleeni i
sä vika saatitaa olla. Oletteko a]!
tellut panna Jussin puntariin?"
• . * • • .
K O L M E PÄÄSYNTIÄ
N u o r e n neitosen äiti oli
tästä moittinut tyttärensä elän
Johdosta. Tytär puhkesi' sen joh
t a viimein seuraavaan lausuntocm:|
"Mitä tahansa minä teenkään
se joko siveetöntä, laitonta tai liboV
t a v a a l "
e.
P a l u u m a t k a l l a a n pohjois-Ontarion
alueen edustajakokouksesta South
Porcupinessa poikkeaa C S J : n slhtee.-
ri. G . Sundqvist puhumassa seuraa­v
i l l a p a i k k a k u n n i l l a:
K l r k l a n d L a k e . . . . . . . . s y y s k . 12 päivä
Eby " 13 "
Cobalt " 14 "
M a t t a w a " 15 "
Osastoja näillä p a i k k a k u n n i l l a pyy_
detään huolehtimaan palkallisesta IL
moittamisesta j a tekemään muut t a r ­peelliset
• valmistelut puhetilaisuuk­s
i en onnistumiseksi.
C S J r n T p komitea.
— A u s t r a a l l a on s u u r i n v i l l a n tuot­t
a j a maalimassa.
Umakehän räjähti se j a sen o s i a p u ­tosi
laajalle alalle.
T i e t e e l l i n en retMcunta o n tähän
mennessä löytänyt 14 k a p p a l e t t a "tä­tä
meteoria laajalta a l a l t a Unasha-k
i n alueelta. Muutamat meteorin
kappaleet painoivat lähes 100 p a u ­naa.
V
Uskonnon opetus
pois kouluista
Budapest. , — Presidenttineuvostoij
dekriitlUä lopetettiin tiistaina pakolj
Unen uskonnonopetus Unkarin kouf
luissa. Tässä dekriitissä viitataa
U n k a r i n uutsen p e r u s t usla
minkä mukaan valtio ja kiiiid
ovat toisistaan erotetut. Ne vanheml
mat. j o t k a haluavat edelleen lapsille
uskonnon opetusta, voivat ilmoitti
viranomaisille tahdostaan sy}'skuun I
päivään mennessä 1949."
Makeassa perunas­sa
vältetään olevai
reumalääkettä
, New Y o r k . . - Nivelreumati;
(arthritis) uusi ihmelääke saatti
saada raaka-aineita eräästä kasv
j o t a voidaan kasvattaa miltei
tahansa,.ilmoitti täällä eräs kemistL
Kysymyksessä oleva kasri oi
jamsjuuri. .(5weet potato), jota käytej
tään sutirissa määrin ravintoaineei
Meksikossa ja muissa latinalais
merikan maissa. Siitä saadaan uu
h a l p a j a helposti saatava raaka-ain
Kihde cortisonia varten väittää Tre
mont Pharmaceutical Co:n tutkimu
töiden neuvonantaja, tri E. Mark
Hän väittää, että lähiaikoina on i
tettiinkin. Tämä sopimus tuottaa parhaan hedelmän kuiten­k
in vasta silloin, jos metsämiehet käyttävät sitä keinona
oman unionsa tehostamiseksi, rakentamiseksi ja voimistutta-miseksi.
Ainoastaan voimakkaan ja taistelukykjisen union
avulla voivat metsämiehet säilyttää voittonsa ja saavuttaa
uusia parannuksi olosuhteisiinsa. Edesvastuuttomat puheet
allekirjoitetun sopimuksen hylkäämisestä ja paperipuukämp-pien
lakkojen järjestämisestä on tässä tilanteessa väärää " r a ­dikalismia"
mikä auttaa vain työnantajia ja vahingoittaa
metsätyöläisiä. Siksi Vapaus puolestaan yhtyy metsätyöläis­ten
union neuvottelukomiteaan, mikä ehdottaa jäsenistölle
tämän uuden sopimuksen hy\'äksymistä.
B r i t a n n i a n j a tämän mantereen
oikeistolaiset uniopamput yrittävät
tehdä parhaansa järjestääkseensä
taistelurivistönsä kuntoon Itää vas­taan.
Truman, Attlee, F r a n c o j a p y ­hä
p a a v i ovat Johdossa. Heidän m u ­kaansa
k a l k k i asiat menisivät k i v u t ­tomasti
eteenpäin ellei o l i s i k i r o t t u j a;
kommimisteja.
A P L : n presidentti W i l l i a m Green
j y r i s i työnpäivän" piiheessaan kom­m
i m i s t e j a vastaan J a k e h u i president­t
i T n i m a n l n ohjelmaa. Toinen W i l -
l i a n U Engaumlssa. n k n , W i l l i am
Lattther, pauhasi samana päivänä
T l i C r n vuosikokouksessa kommunis­m
i a vastaan j a y l i s t i A t U e e n i h a l l i t u s -
« t a . Hänelle tosin o l i edustajien j o u ­k
o s t a huomautettu, että bäh ajaa
W a l l Streetin p o U t l i l ^ a .
Täällä Canadassa C G ^ : n president­t
i A . Mösher o n a h e r t e l l u t l i i t t o n sa
puhdistamisessa Icommtmistelsta'' ja
lopuksi myöskin T L C : n presidentti
P e r c y B e n g o i ^ o n y h t y n y t , vastoin
v i i n i e vuoden Victoriassa pidetyn
kongressin päätöksiä, tähän samaan
pyhään ajojahtitn "fcomnrnnisteja"
vastaan.
k a & k i o l i s i taistelukunnossa, m u t ­t
a työläiset eivät o i k e i n pidä tästä
y h t e i s t o i m i n n a s t a . Heidän käsityk­sensä
o n sellainen; että W a l l Stree­t
i n monopollkapitalistlt eivät ole
k a i k k e i n p a r h a i m p i a työläisten ystä­viä
Ja että h e ^ ^ ^ a monopollkapita-l
i s t l en edut ovat vastakkaisia.
Meidän el tarvitse lähteä katikaa
etsimään esimerkkejä mitä merkitsee
i m i o l d e n rikkominen **onmiunisteis-t
a puhdistamisen" nimessä. Tarkas­takaamme
vain kaksi työalaa, joissa
smn-in osa täkäläisistä maanmiehis-tämme
työskentelevät.
Ottakaammoi «kisiksl metsätyöalat.
Pulavuosien alkupuolella metsämies
o l i k i i t o l l i n e n ikat sai työtä j a s i t t en
k u n sattui saamaan sitä j a raatoi
ifSko -talven, n i i n Oli hyvillään jos t a s -
ktissa o l i m u u t a m a kymppi säästöä./
M o n i l l a kämpillä''tapahtui n i i n , että
k u n työt päättjrivät kämpällä kevääl­lä,
n l m katkaisljaUe i l m o i t e t t i i n että
hän o n "ho<dissa". (Niin sai lähteä
l a p u t t a m a a n t y h j i n t a s k u i n k a u p u n ­k
i i n leipälmjaan. J b pulavuosina s a a ­t
i i n a i k a a n h i p i p a n k o r j a u k s i a u n i on
j o h t a m a n taistelun k a u t t a.
O n t a r i o n metsätyöläisistä suurin
osa kuuluu nykyään metsätyöläisten
unioon. Näiden järjestyneiden met­sätyöläisten
aosiosla p a l k a t o n s a a tu
huomattavasti itousemaan.. kämppä-o
l o s u h t e i s i in mullistavat parannukset
j a m u i t a etuisuuksia lisäksi. T a a n t u ­mukselliset
ovat Jatkuvasti v i i t a n ­neet,
että metsätyöläisten u n i o n j o h ­dossa
Ontariossa o n kommunisteja Ja
että se o l i s i " p u h d i s t e t t a v a " . O n h y ­v
i n luultavaa, että suurin osa m e t ­sätyöläisiä
ei hyväk^ minkäänlaista
taantumuksellisten ehdottamia " p u h ­d
i s t u k s i a " , sillä he kc&emuksestaan
tietävät, että sellaiset "puhdistukset"
merkitsisivät myös samalla heidän
taskunsa puhdistamista rahoista.
P o h j o i s - O n t a r i o n kaivosalueilla
s u o r i t e t t i in kaivostyöläisten tmion
" p u h d i s t u s " . Tätä samaa " p u h d i s t u s ­t
a " johtivat C C L : n pamput MOsher,
Conroy j a M l l l a r d . Mbnet tietämät­tömät
kaivostyöläiset uskoivat täUai-sen
"puhdistuksen" tarpeelliseksi.
" P u h d i s t u s " o n n y t s i i s suoritettu
j a ' k o m m u n i s t i t " J u u r i t t u pois. Mikä
o n lopputulos? Nyt pohjoisen kaivos-seudut
o n n i i n t a r i n a a n "puhdistet­t
u " , ettei siellä ole enää edes uniojä
vaan ainoastaan u n l o j e n nimet JäleBä.
Kaivostyöläinen havaitsee myöskin
nyt, että s a m a l l a heidän t a s k u n s a o n
myöskin puhdistettu. E» o l e r a h a a j a
mahdollistms palkkojen korottaml-seeri
o n v a i n urifelma. Bohjois-Onta-rion
kaivostyöläisten m i n i m i p a l k k a o n
y o i n 90 senttiä t u n t i.
S u d t n y n kaivostyöläisten kesikuu-teen
lähetettiin C C L : n johtopamppiu-j
e n toimesta p a K a l l a «toimivia " p u h ­d
i s t a j i a " . He tekivät kiihkeästi h a -
joltustyötä. Pieni k l & k i u n i o n sisäl­lä
k a n n a t t i näitä h a j o i t t a j i a . Mutta
Sudburyn j a ympäristSn kaivos- ja
sulattlmotyölälset sanoivat, ettei h e i ­dän
uniossa t a r v H a sellaista " p u h d i s ­t
u s t a " k u i n taantumukselliset
pamput ehdottavat. He tosin itse i
r i t t i v a t eräänlaisen hyvin terveeC
puhdistuksen, joka ei ollut taanö
mukseUisten mieleen. He nimit'!
valitsivat yhtenälsyysmiehet joi»
k u n t a a n j a puhdistivat taantumuks
Ilsen k l i k i n tunkiolle äänestyslijji^
l a a n .
Tulos on myöskin hyvin opettaa
rcJMMSW:n osasto 598 Sudb
o n tällä hetkeUä voimakkain i
työläisten unio koko Amerikan masj
tereella. Unionsa avuUa kaivosmie.
ovat monen vuoden aikana saa
vuosittain palkankorotuksen ja i
parannuksia. N j t jälleen Incoj^
suostunut korottamaan kai-rtstyo^
ten tuntipalkkoja kuudella ja p-JO«
sentillä. A l i n tuntipalkka oli ^ '
sopimuksen mukaan $1.09-.. Mi^-^
k a o n työssä maan alla ja Jo!l>
vuoden kokemus, o n saanut, $ M 9 '
h l l t a .
TUmän liräksi on. unio rakenuor-nut
h a a l i n , joka o n jo käjtä^o"
j o s k i n vasta osittain valmis. Km •
lopullisesti valmistuu, nii-i siitä *
k a i k k e i n nykyaikaisin union i^aaJ'.
t a o n koko mantereella. Nata ra:-"
vät a s i a n t u n t i j a t . Sekin on H ^ ^J
t a v a saavutus xmiolle, jossa va
yhtenäisyys. '
Nämä pari esimerkkiä ovat
osoituksia mitä taantumu
unlojohtajat saavat aikaan
tuksHlaan". joten o n hyvin
työläisille heittää tällaiset "P
j a t " i » i s työläisten joukolta, ^ •
l a i s i a iÄiestyy. — Uoö.