Vapaus, December 28, 1948

              m
«ttoa Ja iaa.
Ita Tastäaa
oton) penata.
m bIokkiia.'Sa.
Hän, Chur.
työtä kJm.
tflalsuuden;-
i»a sotilaaninen
avomlellsyydel.
fatusta naa«.
i k i n piireistä
ykisen mifeiipi,
,Bräät' lehdet
tkolehti "The
Ikon kuluttiia
i puheesta puo-i
ja vakuutti,
oUut sisältähyt
Iti totesi samal.
herättää syvää
kansoijsa". .
flut. joita ChUr.
ieen, herättivät
n hämmäistyitä
istipoliitiboissaL
•Bevan ja Shin-illaan
sanouhj:
lausunnosta; jö.
hingoUisekd ja
)llainen seepäi:
itenkaan eivät
irit^edes ajätel-sojan
tuomlti^e-kotoinisteri-
Be-ikuluttuaChur-iltämästä
veMn.
ispulieesta esitti
idenharjoittftja.
unaälla laUsiin.'
>li aivan saman.
In olijelma. Be-atimukset
kuin
^hienomnlaöa
i pysyttävä puu.;
la puolella.v-Sa..
Jli erittäin plU
sen: imperialisti
m, johon el si.
)ppa, vaan myös
rikka, Kaakkois*
ei näytä unob:
naapallon kolb-'
»Iestä häheijaä
lUäisen iiup^Hol
palauttamiseäc
CiiurchiU pvim
iskenään yhtey
Joista ensini'
ttän muodostai
l i , toisen enk
kansakunnat-^
n Yhdysvallat",
millft on ChuT'
sujori j a ainutr
dssa mainituissa
muodostava
isa liittävän tär-ja
yhdyssiteen.
Hänen ohiien sa-jällpen
"säkda
i n haluaisi ibrit-älleen
kohoavaa
i. Tämän pää­s
i h ä n ehdottaa
)Uhtaan väkival-inen
tunnufcsen-lan
väkii^Uan
kaikki tietävät,
dltä luokalta, Jo-
;uu juuri voimaa,
amerikkalaiseen
että Churchillin^
juuxi Amerikkiä
le sattuma; 'Jo
i 1946 Churchin;
leen presidentti:
isa. Tästä pu-lais-
amerikkalai'
sivxiUa)
tse vapauttaneet
oi, etta sen .VUO"
paasta Kreikasta
Mutta se erehtyi/
i että he olisivat'
, ryhtyivät Jär-islsteja,
jotJcaoll-sanssa
yhteistöin;
tansa el halunnut
ä siksi syttyi tais­it
voimat yhdessä
iön kanssa osal-taaiL
cuu yhä edelleen.
Bttä jos KreJba
olisi sissejä vas-»
isi aikoja pafitty-n.
EAM-järJestö
sti fasistien «nle-
Kreikkaa, niutt»
jnaa jäsentä tais-lnantamättoffl
«ti;
»nemmlstö on sen.
toivat Krcikaisa,;!
kaduilla kantaen
päitä amerittft-,
n nähden, vanki'
niä tuhansia fl»-
yy nälässä, nwlt».
n tyypilUn^
miierialisnil
In sen mortow°
sojen vapaustals-seittL
Karsanyk-tteikän^
Ja K"**^
jriaasa kitoni>k'rj
rigtoria*o»'iJS<W»
'Sandvikin maallihankttalufltefatean
^Storia alkaa eräästtl kirjanpitäjäsi
,^jB& juttu oh h y ^ fxmnetiu Buoi^
mutta muualla maailmassa se ei
pje niinkään t i t b : : " | ^ l'
Sräs nypri^ kirjanpitäjä; nlmfjltfiän;
Q; F . Oör^nsson iajasl kerran sat-l
i ^ t a Bessemerin - sulatusäunin
2ksijän HenryBessemerin^itiontoossa:
jessemer oliinsinSQfiri Ja hän oli kek-joyt
menetelmän muuttaa raota te-j
^ k s l . puhaltanruaiia! > ilmaa > sulaun
joudan mpi Ja bankklnue sille paten-
^ Gdranssoh-osti <)sauden p a t^
iö, palasi RuotsUn Ja" ryhtyi nauuta-'
Qjen henkilditt^ kanssa kokeilemaan
jesemerin menetdtanää r u o l s a l^
jjntamalmissa.—- . ^
Mutta tämä oli ^^wsta teoria Ja Gö-
^ c o n i n hit^et muuttuivat har-'
paiksi ja hän't(E^ i ^ r ^ ^
^at mikään ;$yimynnähieA keksijä: Ja'
ttrchilha h3nZ häiden teknilliset tietonsa ^«divalS ya-
- °*5ialset. Silloin'tiedettiin, että teo-ia
iknan puhaltamisekfa ^ sulan rau-an
paikkaansa kal­issa
suhtdssa Ja on tn^i^ffllLsi^^^^
ös Göran^son olisi ollut
äuta-alan tuntija, olisj^ Mnä^^^^^
koko homman; sikseen., sillä koköilut
eivät ottaneet menestyäkseen. Val-nistettu
teräs oli hyyint huonoa;
' Mutta ken»ntapahtud onnellinen
virhe, joka oU käänteentekevä Jcoko
Sandvikin tehtaiden perustajan poi-kfik^
A.:B. ;G^iranssoa; eli< Gfiransson; n
pdrustt koko .maailmaa-Icädttä^
myyntiverkoston, havidttuaan taval-lisö^
i^mjfjnitlprösessi^ tuot­teille
' ,^ttämätlt6mäteL Ttehdasala
S u i d v i k i ^ käsittää 225 eekkeriä, jos-'
ta 40 saa kuvan tämän lait<&sen suu­ruudesta.
^ ' ' j
Jotkut Sandvikin terästuotteet
Joita; tehtaat ;TB!niIstavat^vain 9^
tönxda.';Vuositt{U^^
' Esimerkiksi tonni kel-maksaa
8 miljoonaa
kuha kulta,
lonvieterätä
Ruotsin kruunua: ^
:.Canadassakintunnetöani ehkä par­haiten
^tavallisten: ihmisten keskuu­dessa
Sandvitdnsahat^; Jotka ovat hy­vin
jnöäittuja metsämiesten kes^u-dessa;
samoin [l^uin myöskin .sahante-roitusvälin^
et. Joita
vaUnistaa.
Xskettäin Julkaistiin Sandvikih teh­tailta
käsUtävä. artikkeli nimeltään
"Sandvik of SwedenV Esso Oil\vay&-
lehden l!:ansainvälisessä'numero:sa*ja
tätä artildcelia s&& tilata vapaasti
Sandvikin canadalaiselta liikkeeltä
osoitteella ^^andvik Canadian limited,'
426 McGiHSt., Montreal. Que.
SoDth < PoTcnplMi- — Tulevan
tanuDl-Ja bidmlkann aUauui i nn
Vlttti:^ on IsäntänE. o s a ^ n baalll-l
a ; ' j i f j e s ^ seiTO ';<»nhrmmiine
^dlej^aattirfltäiia' naden' vaodeii
TBhntJalset,'Jossa valetaan tinaa ifi
|opiiksl j^rähdenää^
nin s(riton *«»^«fi>Bim, '' ^
; ;>tj^ iifaäa;
Järjestää ViesU oikeat ijrmytaiBstt
CSlzn haaliflfs::Jplainen luonbol-
'lIsestiiialaaaona-mtikaBa. ,
Seuran' vaosUu^ons pidetään
snnnimtalna, tammikäon 2 i^Uvä
Uo 4 ip. heti Iiiih(iQjen jälkeen.
KaikUa seoian Ji^oilä pyydet^ä^
osaDlstmmuui kokoukseen J» ntidet'
&seatt ovat fervetulldlta. —^Nick.
la kun hän ke- Bessemerin prosessiisa.' Eäräässä ko^
keilussa Göranssoh Ja hänen apulai­sensa
puhalluttivat isompia ilmakup-;
sekottajassa kuin mitä«menetelmä
Iraati; sillä ilmakuplien piti olla rniah-ddllisimman
pieniä.' :^Tämä tapahtui
Heinäkuun 18 p:nä 1858 ja kokeilun
tuloksena oli mitä parhaimman laa­tuinen
teräs; joka .todettiin yhtä hy-.
viksl kuin tunnettu?Ja kuuluisa Öhef-fleldln
teräsr^oll.'
V. 1862 perustettiin Sandvikin teh-itsat
ja siitä saakka Sandvikin teräs­tuotteet
ovat olleet maailmankuulut.
Nykyään Sandvikin tehtaat mysrvät
faotteensapuollvafmilna, mutta osa
luitenkln .valmistetaan ' loi>ulll^een
kuntoon saakka^ktiten hienot'kellojen
vieterit ja sahanterät. Ennen sotaa
ffirfn 70—80 Sandvikfii tuotteista vie­tiin
ulkomaille Ja suurin osa siitäkin,
imitä myytiin kotimaisillamarkkinoil­la,
vletiinnlkomaille eri tehtaiden val­mistamina'Valmiina
tavaroina.
Suomen lähetystön osoite cm:
LEGATION OF FINLAND i
CHATEAU LAURIER
I Ottava ' Ontario
Elokuvauutuuksia Port
Arthurin uuden vuoden
juhlissa
Port .Arthur. — Atkalsemmtn
^ Port Arthnrifii tnlevakslllmoitetan
Chaplinin TfoonvaLlker» filmin t i -
laUe saatiin dllohi "Eaay Street".
Nyt tolee "The Floonraiker" kaik­kine
kommellaksineen. ^ ^^Snomi
• Itänään", on erikoista snomaJa^Ue^
tervdsiä entisiltä kotitanbnvUta.
Pääknva On "Deadline for Action"
Ja sopii se^mainiosti nndelle vno-delle
Iähtiessä.'-Se on kaikille mie­lenkiintoinen.
Jiuo kolme ejpkuvaa esdtetään
CSJ:n haalilla, 316 Bay St. uuden­vuoden
Juhlissa/ tammik. 1 pnä
_ 1949, alkaen kello 8 illalla. Tilai-
'.; snndeisa. on mnntakin ohjdmaa.
Kuusamo "^nousee entistä
ehompana uuteen
elamaan
Helsinkii ~ S-S) — Saksalaiiset tu-hosivat_
Kuusathon klrkonlQrlän niin
perust&llisesti, ettet sinne Jäänyt jä-lellektdn
pappilan sauna. Nyt klr-konkylään.
on rakennettu jo 149 asuin-hikennusta;
kun niitä ennen tuhoa oli
128. vAsukkaita on nyt 3,000,. mutta
väkiluvim odotetaan : kohoavan pian
4,000 henkeeiL
1600 TYÖLÄISEN OMISTAMA . . .
THE WORKERS' CO-OP
ON KANSANLIIKE!
. . . 8ä'on ieidän hyväksenne* kannpttakaa sliäl
Dorise Nielsen
saapuu takaisin
Budapestista^
^ Toronto. — Imaisten Kansainvälien
Demokraattisen Liiton kongressi läjur
dapestissä on Juuri päättynyt Ja edus­tajat:-
valmistautuvat kotimatkalleen.
Meidän edustajallemme, mrs; Dorise
Nielsenille on Järjestetty joitain puhe--
tilaisuuksia Englannissa paluimoatkal-laan.
Joten hän tulee vähän' myöhSs-;
tymään. Mutta hän toivottavasti eh­tii
kotiin perheensä luokse uuden vuo^:
den pyhiksi. Pian sen ^Jälkeen hänl
lähtee maata käsittävälle puhujamat­kalle,
levittämään kongressin raiihan^:
sanontaa. > Hän nähtävästi ditiiide^
railemaan 'Joillakin paikkakunnilla
Ontariossa Jo tanunikuim loppupuo­lella;
Montrealissa-helmikuun alussa:
Ja meneei sen jälkeen lännelle. '
Järjestöjä eri paikkakunnilla; Jotka
haluavat kuulla hänen raporttinsa Jä
ottavat Järjestääkseen hänelle ptihe-:
tilaisuuden, pyydetään; tiedottamaan
.siitä viipymättä osoitteella: Mrs. Edna
Ryerson;^520;Palmerston\Blvdi, To­ronto
4, Ont.
Suomalaisia naisten kerhoja pyyder
tään ottamaan ylläolevaxnyöskin huo­mioon,
varsiipdn seUaisilla paikkakun­nilla
XQlssä el ole muita: sellaisia Jär­jestöjä
Jotka siitä huolehtisivat. Ja
sikäli kun^katsottevoivazme Järjestää
ABOUT FINLAND
' Ckmtinnation of, AnA-Soviei
War ^ Other Meaaa' .
r vMter the fiign^
mbitiee (j^t/.lMi) c4i oppositton
!made ijs &ppesraQce-,wlthin the Soc^l-.
DeniocratlcPär^
par^ mäx a' c l e ^ bre^t; - ^ t h ' Its
«artime:anU-Stoviet and pro-€j^^
poUCQT» bui; sinoe this oppbsition dld
not win!sufflc%it support to be>able
to inftuence the «hoice <tf the road
that 4hlsibass i^tft7^wasi^to foU^^^^^^
the postw&r perlod, no; basic^^
txMk place.' Tb this day the l e ^
of the SDP has JxuA admitied that its
poUcles hava not dif f ered in the sligh-test
witfi/äie adventurous.and «rim-
Inaiantl-Sij^iäi war pollcy^o^^^
puan f aseista. Bow>eise ,can Tanner
cmdj oth^: 8(M^-democrattc^l
«xplain theif'i^iv«
the Ry tlMMaiinerhöi^ govem-ment?!
How can he^^^ e
^ d y ' o f the policlea and'actlonst of
Vb& pres^t ^te^ Fe^hölm Govern­ment
(in power dnce^^Aug. 1948) to
find convlnclng proof of theperpe-tuation
of Vaino T^anner^'imtlme
anti-Soviet policies.
' It is qulte evident!*that these sodal-democratic
leaders, as vireU as ali other
niling. cliques, • stin depend heavlly
vpon^the three decades of aniti-Rus-sian
and' anU-Soviet agitatiofi and
Johit partneräiip does not^givethe
sllght^' evidettoe of any- basic dif-texences
betwe^ sodal-democrats and
the fasclstjs in either the determlna-
Uonnor in the executton:of govem-mental
policy. /
To this day these so-called or rath-er
self^styled .'^abcffleaders? ha^^
given':up''rttielr^Aricioudy' a
attltude and' i>oUcy so typlcal of ali
fight-^vring social-democratic l ^ e rs
and organizatlons the World over; One
häs only tö make faut a very casual
education to secure for them the need-ed
support for; thelTfpolicies and ae-tions.
And it is a f act that thnee
decades of Ttonerism; not to mentlon
the tole of, the various govemments
in powerafter 1918 and priori to 1945.
have left a deeply-ingrained' anU-Russian
. and anti-Soviet ^ attitude
&aong broad sectionsof the Fizmish
people. .It is thls attitude that the
ruling dass and its social-democratic
henchmen endeavor to keep inflaroed.
despite the f act that such a policy has
already resulted ^In two disastrous
wars, and is age^n needlessly straining
Hnno-Soviet relaUons.
An Old truth states: War is but
the continuaUon of politicsby other
meanfi (military means). When we
now look at the postwar policies of
Finland^ ruling cliques and the So-cial-
Democratic Party; v e c a n t u rn
thls ;truism vice-versa and > say that
their policy is the continuation of the
war by other means.
(To be oontlnued)
puhetilaisuuden nurs. Nielsenille, niin
tiedottakaa siitä Joko) ylläolevalla
osoitteella tai CSJ:n Naisten Keskus­komitealle.
Kaikki saapuneet ^oivomidcset koete­taan
sovittaa matkaohjelmaan sikäli
kuin se on mahdollista.
Poika: Setä, tied&ttekö miksi koi­rat
tietävät enemmän kuin me?!'
Miestä: "Mistä sinä ölet tuoUaisen
käsityksen saanut päähäsi?"
Poika: "Koira tietää mitä me sa­nomme,
mutta me emm^; tiedä mitä
koira sanoo."
aani
LAULU- JA SOITTOKAPPALEITA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan.
S09 Ulan tummetessa
Söi muistojen kannel
751. Myrskyluodon prinsessa ,
Kukkais-swingiä
747 Ilta silloin kerran
Kay kahssain
223 Mitä niistä pieijistä
t Purjehdusmat^a
893 Satamasta satamaan
-Raitilla kulkija
730 Jäätynyt kukka
fitojen ikävät
241 Beisuli-poika
Isotalon Iita
72(r iärokirje heiliUe
Aamu Airistolla
"' f
4017 Laulu on iloni ja työni
• -si$e ei-käy
4021 Kaipailen lemmittyni luo^
Puhelinlangat, laCilaa
721
740
4005
908
907
4000
4001
4003
.4013
Terveiset ulapalta
Laulaen eteenpäin
Vain sinulle, sinulle
Vain hetkeä mä sinulta pyydän
Mmne käyn kuvas nähdä saan
Himmenevä yö
Eila
Kuu ja tähdet
Rakas Mimmi
Kuopiosta Barseloonaan
Besame Mucho
Pieni-Anjuska
Armain
Orjanruusu .
Armain, sana pieni suo -
Lauantaihypyt laiturilla
Markkinapolkka
Firttisaaren valssi
4016 Tytöt ja pojat samasta kylästä
Ifhteinen Susannamme
3132 Kehdon äärellä
Syysyön sävel
400a Romanssi *. . -
Luonain.ain
530
-J724
Säkkijärven polkka
KyUikkiivalssi
Tamara " .
Surullisen illan muisto
HINTA $1.25
II^Qtetäan kalkUaUe Canadbftssa. Tilalloia
SUDBURr. ONTARIO
Its the Tliought
That C9unts, , ^
On my sixteenth birthday I vras
extremely flattcied when informed
that a tertaln prominentcandy com­panyt
was introcLucing < a new .type of
chocolates named j^ter me.
Tliere was only öne factor detrac-
•ting fröm' -thls jrlamoröus sItuaUoi»,
theywere the mostinexpensive choco­lates
on the market.'
One day I was introducedvto the
president öf the compan^ and feeling
that 1 ought li> ;show 'the proper Ins
terest In my luunäsake. I comniented
on t^e f act thai whUe l'wa8 terribly
had chocolates
wished that it
more expensive
flattered to have
named atter me. I
could have been a
brand.
The president quickly peplied: "My
dear young lady. there was. no ftaier
man than Abraham Lincoln." He
smUed, then contlnued: fAnd he is
on a penny."
— Barbara Scott Oberlander.
A JEWEI. OrWI8DOM -
Only. those who have the patience
to do simple things perfectly will ac-quir
« the skUl to- dodifflcult things
easily.
i Rootsi-Spi)»!^.!^^
Joulukuun Vp:ttä suoritettiin täällä
Hdsing^s5ä:va8no|pgn yJNfyrkfceilyM
ä5-Tuotisiuhlalllsutikäle&' k o in e a n a
päätteenä^ llittt^-lo^telu nyrkkeilyssä
Vperlviholllstiemm'e**^Ruotsia^\^
Ottelua odotettiin suurella mlelenkUn«
nolla erikoisesti sen vtMksl, että Juhli­van
liiton kunniaksi ainoastaan S N -
L:nvu]dehi&:cai Jou^
käteen odotettiin ottelusta muodostu­van
ruotsalaisjoukkueen. näytC^tilai-suuden.
Alussa häyttikin'auttamat­tomasti
(siU&(<; sillä naapurit johtivat
ottelua Jo SrO.'8eb Jälkeen sutfntakul--
tenkhi muuttui Ja' voidaan* todeta ot­telun
olleen erittäin > tasaväkisen.
Ruotsi voitu kamppailun pistelni 5-3,
yhden-ottelun oltua: erittäin tasaisen
Ja Jossa voittaja olisi yhtä hyvin voi­nut
olla suomalainen, ^ kun se jtällä
kertaa oU ruotsalainen.! Loppupisteet
ail^ 5-3. - .
"Pien'en"t sarjojen.otteluissa ruot­salaiset
tällä kertaa oUvat eittämättä
parempia ^harvinaista: kyllä sil-hen^^
saakka kUnnes Toivo Heikkinen
pääsi kehään Allani Jeppssonin'kans­sa.
Ottelu oli erittäin tasaväkinen,
päättyen 2-1 ruotsalaisvoittoon.
Seuraavassa ottelussa olivat Suo­men
ValleResko Ja-Ruotsin Orvar
Andersson. Vanha kokenut "kehä-
KUKIN PUHUU PUSSIINSA
Vanha suomalainen sananparsi sa­noo,
että "kukin puhuu pussiinsa"
taiJotakUi siihen tapaan. Se pitää
paikkansa' luonnollisestikin n^öskin
tässä maassa'--!- ainakin kiinteismistö-^
herroihinnähden.
Jokainenvähänkään silmiään auki
pitävä ihmhien tietää, että Cansldan
kaupungeissa Ja-kauppaloissa vallit­se
hirveä asuntopula. Joitakin har­voja
haamukaupunkeja tai siihen
asemaan siirtyviä paikkakuntia l u ­kuunottamatta;
Mutta Canadan kiin
teimistöherrat eivät tahdo kalkesi»
huolimatta tunnustaa, että asia olisi
siten. SUtä oA todistuksena se lau­sunto.
Jonka Canadian AAssociaUon of
Real iEstate Boards antoi asiasta äs­keisessä
vuosikokouksessaan — että
Canadassa ei 'vallitse enää asunto-piil{^..
puhuvat
tietenkin'pussflhsa päin. Mitä vä­hemmän
asuntoja, sitä suuremmat
ovat heidän voittonsa.
Asimtopulaa ei .tietenkään itodista
se: tosiasia, että vuosi takaperin arvi­oitiin
Canadassa asuvan' yli -200,000
perhettä sukulaisten tai hyvien ylty­vien
luona. Klinteimistöherrojen kan­nalta
katsoen se on varsin'"nonnaa-
Unen" tilanne koska se merkitsee en­tistään
suurempia klinteimistövoitto-
Ja.
Asuntopulaa ei varmaankaan todis­ta
' se tosiasia, että yksistään Onta^
rioss% tiedetään noin lOOjOOO peihettä
asuvan liian ahtaissa tai muuten
puutteeellislssa olosuhteissa, sillä se­kin
on kiinteimistökeinottelun kan­nalta
katsoen varsin edullinen tilanne
kun kurjistakin asunnoista saa hui­keat
vuokrat. Ikäistä 100,000 per-heestä
asuu noin 30^)00 pyhässä To­rontossa.
Cikä asuntopula ole tässä vapaan
" K a n s a l l a el yksinkertaisesti ole si­tä
kahtatuhatta dollaria, Joka niin
usein nykyään • vaaditaan käsirahana
asunnosta'.', sanoi British Colmnbian
pääministeri äskettäin: asian Johdos­ta!,
Hänen mielestään pitäisi Otta­wan
hallituksen -tulla apuun siinä
mielessä, että myönnettäisihi luottoa
kodin (tarvitsijoille, ikoska Canadas­sa
el muka vallitse enää asuntopulaa;
ovat kiinteimistöherrat luonnollisesti­kin
, moisen ehdotuksen vastustajia.
Mitä vähemmän: asuntoja eitä: suu­remmat
voitot, on heidän timnukser
naan. /
• * *
Canadassa ei vallitse enää' asunto­pulaa
koska Torontosta saatiin kol­me
viikkoa sitten seuraavanlainen ku­vaus:
JSrään sotaveteraanin yhdeksärfhen-kinen
perhe tavattiin astmiassa erääs­sä
ullakkohuoneessa,: Josta perlieen
piti maksaa ,12 dollaria viikossa. " M u ­kavuuksiin'^
kuului kylpyhuone, Jon­ka
perhe saa Jakaa talon 28 muun
asukkaan kanssa. Keittämiseen on
käytettävissä kadullesi kohnen muun
perheen kanssa.
Kysymyksessä olevan^pel^exrplM^
mies on hillitrokin ajuri, Joka saa
yrflteliäisyyden' maassa mikään var­sin
äskeinen asia, sillä tilashriierrat
Svat todenneet/ että British Colum­bian
maakunnassa vaksnnettiin: vv.
1912—192{l välisenä aikana kutakin
sataa- aviollittba kohden ainoastaan
17 kotia. Vv. 1929-^1945 välisenä a i ­kana
kehlttTl tilanne hiukan edulli­semmaksi
sillä sinä aikana rakennetr
tlin kutakin sataa solmittua avioliit­toa
kohden 21' tmtta kotia. Koska
peiheet eivät hajoa tarpeeksi Joutuin
kuolemantapausten Johdosta, ovat
nuorikot Joutuneet asumaan joko sul­hasen,
tai morsiamen kodissa.
Kiii!etehnlist9h(erro^en suruksi Ja
murheeksi väitetään Canadassa val­mistuneen
tämän Tuoden aikana a i ­noastaan
|B$,0OQ koUyksikköä. Mutta
ne riittävät tyyflyttamään hädin tus­kin
sen tarpeen minkä mulet avioliitot
ja siirtolaisuus aiheuttavat, edellyttä­en
tietenkfai, etiä kodin tarvitsijoilla
on tarpeeksi (lEäsfarahaa" uuden ko-dlp
ostamista «tial vuokraamista var­ten.
Useimmissa ti4>auksl8sa tarvi­taan
väUntft&n kaksituhatta dollaria
^menkuin iriiaaee'kilnni'uuteen^^ k^^^^^
tUn /Jos o1e( niin onnellinen, lettä-omaat
kaksituhatta dollaria, saa^ sen
Jälkeen olla^; T|io«licymme9len ajat
'^^dmai^ kodin? <miIstaJana,jQn^ to-
IdUsöia onds^Jana on koikeakor-kolsen
kUnnl^VIaliMia «ntaja.
37 dollarin viikkoansion. Joten hänen
palkastaan kuluu miltei koUnasosa
yksistään vuokran maksuun, vaikka
tilastoherrojen määrltehnien mukaan
pitäisi vähäpalkkaisteh käyttää aino-astaan
korkeintaan viidesosan ansi­oistaan
vuokraan Ja sillä pitäisi saa­da
säädyllinen asunto.
Klinteimistöherrojen kannalta kat­soen
maksaa kysymyksessä oleva hil-lenajurl
>'kohtuulllsen? vuokran. Jo­ka
- takaa "kohtuullisen voiton" ja
korvauksen yksityljsyritteli^yydestä
pyhässä Torontossa. Ajatelkaahan,
yli 50 dollarin vuolcra kuulcaudessa
kurjasta tdlakkohuoneesta. Hävyttö­myydellä^
el tiumu olevan mitään ra­joja
kun kUnteimistöherxat väittävät
että Canadassa el vallitse enää asun-topulaa.
jKoska tämän ^Joittajakin on ku­luneen
puolen vuoden ajan katsellut
asuntoa Sudburyssa, Jossa tilanne on
suhteellisesti mUtel samajilainen kuin
Torontossakin, on ollut pakko kirjoit­taa
tämä Juttu siinä hurskaassa toi­vossa^
että arvoisa muijamme /»ttui^i
sen lukemaan. Olen koettanut selit­tää
Ja vakuuttaa häneUe, että tilanne
on täällä samantapainen kuin Toron­tossakin.
Vaikka hän on tyytynyt
esittämiini selityksiin niin olen kai­kesta
huolimatta havainnut, että hä­nen
ajatuksissaan yhä edelleenUn
kettu", Resko suoriutui tässä Jäätiy;^
väisottelussato ylivoimaisena voitta-
Jana, kruunaten' kaksikynunenvuotl|
sen maaottelururansa kunniakkaalla
voitolla.
: Harry Siljander otteli Bror Anders­sonin
kanssa selviytyen yhtä ylivoi­maisena
plstevoittajana kuin resko-kin.
V'Moraalinen : olympiavoittajamr
me". Joksi Siljanderia on.kutsuttu ta-!
saväkisen taisteltmsa Johdosta sar­jansa
olympiavoittajan Etelä-Afrikka­laisen
Hunterlnkanssai osoitti olevan-
, sa tämän sarjan paras eurooppalai­nen
nyrkkeiUJä tänä vuoima. Hänen
uransa Jatkuu vl^Iä pitkään. '
Todellinen yllätyspommi heitettiin
suomalaistui taholta kehään raskaan­sarjan
ottelun yhteydessä. Tässä sar­jassa
Ruotsia . edusti olympiakisojen
hopeamitalimies Gunnar Nilsson, Jor
ten öltUn varmoja heikäläisten voitos
ta. 'Toisin' kuitenkin Icävi nuoren
suomalaisen Teemu Kuuselan taltu
taessa jrlivoimaisella esitykseill^
ruotsalaisen, Joka kolmannessa erässä
oli melkein myyty mies: Kyyselä' o
ainoastaan 21-vuotias Ja tämä otte
oli, häneä ensimmäinen :]cansainväli-t^
n kamppailunsa.' lämä oli naaao -
teltm loistava päätös, sillä sitten Gun­nar
Bäriundlnalkojen ei suomalainen
raskaansarjan mies -ole''p^
maaottelukehästä voittajana.'Syystä
toivotaatikin^::: K ^ OeeBeen
manttelin perijää.'
Loppuvaikutelmana on sanottava,
että Joukkueemme esUntyl' edukseen
paremmin kuin pitkiin aHcoihii^.^ ]£ai
ken mahdollisuuden rajoissa olisi 6]
lut vi^ttokin^Jos.TULr-mlehet ollslva
Joukkuettainme; täydentäneet; i Suo­malainen
nyrkkeily-urheilu on nykyi
sin reippaassa nousussai
Skisma painissa
Nitaikuin siellä "Amerikoissakin"
tiedetään, toimii täällä Suomessa kak­si
erillistä urheUuliittöä SVUL Ja TUL.
Alkaisenuninhan näiden liittojen vä­lillä
ei ollut yhteistoimintaa, mutta
vuoshia 1938-1939 saatiin solmituksi
ns. yhteistoimintasopimukset, Joiden
pohjalta molempien Uittojen; urheiU-Jat
ovat kilpaiUeet yhteisesti J a sa
maila tavaUa^ myöskin edustaneet
massaiyyskuun ti|änneaifvlossa'Bano- WK'il«,»^^»Ä4»--Jf..»'u:-^j:iVi*-^-i£,,
taui.jptt& paperin Ja MP^Puun.tup-taimiKsa
kuin imyös meteäteoll^^
pUrl8sä^yleensä>, on tuotanto
maUa kuin'' koskaan eimen.'* Mutt»
kauppanuffkklnat ovaVla
sa ja voivat pian muuHua ennen sotaa
vallinnutta-taaoa huonommiksi.; Edel-leen
Ja1|»^an:
maataan maaotteluissa Ja olympiaki­soissa.
/
Eräitten qrittan vuoksi Suomen Pai-
^dUitto^nol Jokin aika sitten irt
painin yhteistoimintasopimuksen, vii­taten
liiaUlseen tuomaripeliin hieman
aikaisemmin pidetyissä SM-kilpailuis-sa.
Asiaa on koetettu täällä selvlteUä
Ja Jokainen toivoo, että tämä tilanne
pikaisesti saataisiin muuttumaan vie­lä
paremmaksikin kuin mitä se ai­kaisemmin
oli. Kaikkien painijain Ja
myöskin muiden suomalaisten urhei-
UJain vapaaksi urheilutetmlnnaksH»'
kalsen urheUumuodon alalla.
Jonlutervdset
Suomen urheUuväki. lähettää tässä­kin
yhteydessä sydämelliset Jouluter-veisensä
kaikille Amerikan suomalai-sUle.
Tämä tervehdys on sitäkin läm-läikehtil
nykyistä tilavampi Ja muka­vampi
asunto Ja että,hän saattaa ar­vella
sen Jostakin löytyvän, i^ikkei
muuten niin hirveän korkeata vuok­raa
vaietaan ; . ' . J o s olkelh tosissaan
etsU, eiköhän se löytyisi Jostakin . . .
AUeklrJoittonut on kuitenkin luo­punut
kalkista yrityksistä siinä suh­teessa.
Blllä tilavan Ja halpavuok­raisen
mukavan asunnon löytäminen
pölsempi, :kun sUhen^sIsältyj^nrunsaar
annos IdltelllsuuttaicaikUle heimovel­jille
Ja siskoiUe. Teiltä saamamme tu­ki
vaikutti ratkaisevalla tavalla olym^
plakeräyksemihe onnistumiseen Ja
osaUlstumiseemme kisoihin,'*OIympia-keräys
tuotti kaikkiaan 63 milj. mark­kaa.
Josta summasta sleUä:kerättihi 13
mllj. markkaa,Saavu^ tnnnuster-taan
suurenmoiseksi Ja se on omiaan
0)H>ittainaan JokalseUe täällä Teidän
alttiin halunne tukea kotimaatanne
kaikesta; Siitä me ."kotlsuomataiset^'
.olemme suuressa kUtoUisuuden velas­sa.
' »
Tämän Joulun aikana voimme aja­tella
tulevia Helsingin olympiakisoja
Ja toivoa niille menestystä valmistelu-valheessakin.
'
Paihalnfa Jonloa Ja menestj^uellls-traUa
vaotta toivottaa koko: Suo­men
kUtollinen orheiloväkl Amerlluin
snomalalsUle!
Uolevi Kemppainen.
on - Sudburyssa yhtä toivotonta kuin
ToTibtoasa j a miltei kaikigsa mulssa-kln
Canadan kaupungfelsBa. Bt on
Kesäkuun II pnä 1638 sattui
nadossa ensimmäinen muistiin mer­kitty
maanjäristys.
kuin tavottelisi kuuta taivaalta.
Sillä Canadassa tel vallitse enää
asuntopula. Julistavat Canadan kUn-teimistöherrat.
— Kalle Terä.
"Näinollen «l^void»^ olettaa, ettt^
nyltyinen hintataso , Ja kysgmtä-nuutUdnat
olisivat missään soh-
«teessä pysyväldä... SUhen viUknt-:
^taa kotidsten'ja 'yhdysvaltalaisten
.tUoustjeh väheneminen j » varsin''
bttbmattavostl me r e n t a kaluten
markktnaln lämaanjtumlnen.** '
:Tämä voidaan havaita myös muissa
teollisuuksissa Ja se^on Jo ilmeistä var-sinUn
koneiden tuo&mnossai ^ ' 1
•: MeifkiUepantavaa on, että pemkkiirlt
myöntävät nyt sen mitä ipe marxilai­set
olemme Jo aikoja sitten osoitta­neet
olevan tulossa.^ Me olemme teh­neet
sen marxilaisen yhteiskuntatie-,
teen ohjaamana.
^ Nyt todetaai^ yleensä, että canada-lalsten
tuotteiden Europan markkinat;
lamaantuvat dollarlkrUsin Ja varsina:
kin Mar8ha!Uin Ja Abottin suunnitel­mien
kuristusotteiden vuoksi. Yhdys­valtalaiset
matkkin^t lamaantuvat 1U-'
katuotannon vuoksi, koska kysyntä ei
ole UsääntynytostokyvyÄ puutteen ta­kia;
Kotoiset ^ m u k k ^
ihmisten ostolsyvyn laskemisen vuok­si.
Ent9ellWnä Ja puutavarayhtiöiden
vastaaW tuotantotaktiikän muu^ste
kuvaavana oU Jo viime kesänä katkair^ |'
sun keskeyttäminen; 1^
öt pyrkivät takaisin entisiin aikoUitai
työkausien ; Järjestelyssä; turvautuen
samaUa yhä: eneinmän koneeUisiin
tuotantomenetelmiin.
Johtuen näistä seikoista Ja myöskin
siitä, että tänä syksynä oU erittäin
suotuisat sääti sujui katkaisu nopeassa
tahdissa. Katkaisu on nyt päätty­mässä
suhteellisesti aikaisemmin kuiii
viime vuonna. Kaikki ^merkit viitta-vat
siihen, että työkausi päättyy a i ­kaisemmin
V kuin edeUislnä y vuosina,
ajotyötkin aUcavat:Ja läpäistään nope­assa
tahdissa.
Kaikki edeUämainlttu merkitsee si­tä;
että metsätyöläiset virtaavat a l -
kalsemmirLkaupunkeihin Ja että työt­tömyyttä
on Jo talven Ja kevätkau­den
aikana.
tanut-vakavan^helkent^^m%n^1v
hon m^lndesunio ii O n ^ . _ ^ _ ^
t^ölätsl«n;imio:kuulw^
varilllsetiTimakä^^
^elälsten i m ^ d o i jobto..paUtaU^f'
van Erank :q&illin^ johd^^^^^
lutt>kommunismitt>.^Vaattw^
epäonnistuivat siinä 'koskaXv
Johto tuonUtsl^ senj^ paljasti seili
deUise^ tarlEoltu$peiät. ^Tämä^yU^
JäsatoatuhattartaloudefUlsestVt Jäi^l
tynyttä työläistä käsittävä '
työväen keskuisJtoJestö;8ei^pMt^i^<!
vänä taistelun kämaalla^mQnopoI)^||'^^'
tua työnanta^luokkaayastaän;on^
Eui selvän konnan rauhan p;u6lesta'ta«V^ft
kopoUiitisissa kysymyksissä'Ja toipäg!^^ '
lun kannoin,työväen demokraattista^ f^
oikeuksien Ja' dintäson^sätljittäJni^C^
puolesta sisäpolUttisissa kysymyka^rf^T'^
Tämä aseime varmistui edeUem J^|ng^{|
AFL:n Jo CIO:n yhdysva!lta]aise(|^d>|
taantumuqyoimat %. uudistivat' •> sa^aygn^.:;^
hyökkäyksen Ja uhkasivat .voino-ii^a^H^f
rankaisutoimenpIteiUä, elleL' iääim^^i^f
lähdetä sotaan kommmtfsmla voätoai^t''^^
ms
T l C : n Johtoja erikoisesti preslde^jt-^
tl Bengough vastasi sUhen JuUltaeitX^
(Lindberg) , N ' .^i
Puhelin 944 <
80 Spruoe Avö., So. Poicuplne.,9nit^ 4% m
Puutavaraparoonlt Ja mimt suur­voittajat
kahmivat suurpääoman voi­mat
tiukentavat. hyökkäystään työläi­siä
vastaan. Niiden yhteisenä edus­tajana
kehitti kauppakamari avoimes­ti
yleisen hyökkäyksen eri muodot,
tarkoittaen hajoittaa työväentmlojäi--
Jestöt. Ensimmäi^nä hajoitukseri
kohteena oli merimiesunlo Ja ^ nyt
myönnetään seuraavana olevan met-sämiesimlo,
kaivostyöläisten uniot
jne.
Punakatihun Uetsonta oU se keppi-hevonenpJoUa
yritettiin saada aikaan
sisäinen,taistelu työväenUikkeeseessä;
EUnkustannusten nousun aiheuttama
taistelu korkeampien palkkojen Ja par;
rempien työ- Ja elinolojen puolesta
JuUstettlin ^"kommunistiseksi toImin4
noksl*^; Stoistelu Järjestäniisoikeuden
puolesta lelmattUnfkommunistiseksi".
NäUlä kelnoUIa yritettiin saada osa
työläisiä taistelemaan"kommunismla'^
vastaan Ja unohtamaan todelliset, työ-
Ja elinsuhteita koskevat kysymykset.
Tarkoitus oUisaadaheikominat vetäy­tymään
sivuun Ja aiheuttaa siten
uniovoimaln heikentyminen. aikana,
Jolloin työnantajat hyökkäsivät työ­maalla
Ja yleisesti työläisiä vosteon;
NäinoUen oU tämä hitleriläbeen mal-
Uln Uetoottn Ulhottis: "kommnnlsmla
vastaan" todeUisandessa tähdätty työ-
UUsIä Ja yleensä työväen etuja vas­taan.
Merimiehet käsittävät tämän Jo
seisoivat lujina Ja yhtenäisinä kaikki4
vefakeUyJä vastaan. Mutta porvariston
aatteellisessa vanavedessä rypevien
sosialidemokraattien Jöhfö ^öifieuKT
eräissä suhteissa antautumisen. OIO: n
uniolden canodalolsen keskuksen —
Canadian Congress of Labor — ccf :-
Iäinen Johto antautui Ja nostatti työn­antajain
haluaman 'icommunlstivas-telsen
Itiifaotuksen äärimiUeen. Siten
salUfctiin taantumuksen hyökätä S.C:n
metsämiesjärjestön demokraattisten
oikeuksien tuhoamiseksi, kaivostyö­läisten
unfon hajolttamlseksl Ontarl-
VAPAASTI KO
I ^ VARTEN Reumatismin ja NivaV/
Reumatisiriiniiakptuksille
Jos ette ole i koskaan täyttäneet^
BOSSE TABS-lääkettä k i u s a l l l^
nivelreumatismin;^hertnotuldidnk<ig
sen' Ja^tetunatlamln-pt^tuksiln * ^
nUn kokeUkaa sitä. jo. TXNJUS^
meidän kust4pnuk8ella? Sit&ova^i
käyttäneet Jo tuhannet'Ihmiset yliOi
25 Vuoden ajan Canadassa -Ja Y M
ddVySsVvfatllllootiRsSsfat.; ' '
VAPAASTI m
TAMXN LEHDEN
LUKUOnXE, w
Me lähetämme mleUbyväUftfdUe
täysikokoisen paketin suoraan kot|^
osoitteeUanne. ^ Käyttäkää 25 tob.^'
lettiä vapaasti. Jos ette ole tyytyi.,
vainen tuloksUn, niin pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan.
paketista meilTe takaisin se
maksa teiUe mitään. XtttääJäbietn-täkö
rahaa, ainoastaan nimexmeja^
osoitteenne:* . . ' . • ytff^
BOSSE PRODUCTS CO. \:f'.
Dept B-SJ 27O8 FanveB Ave.^; V
Chleaco48, l U . ^ j t ' ' "O^RJki
Lähetetään meidän Canadan Väi^^
torista t^UlvapaastL'^ ' . ,V
mm
m
Hi
m
mm%
Harry:
Ueniricksoniri
MUISTOLLE !
KnoU Joalokvnn 27 ^vänä;1046.
/
On kulunut Jo kaksi vuotta, -^'J.-
kun pois luotani Ulhdit. ,
Olet kulkenut kuoleman verhon^
taakse;
Jonka läpi ei katseemme kanna.,
Se kaikUle meiUe on varjojen^ -
maa,
mistä kukaan ei tietoja antia. ^'
IkäväUä kaivaten, l ; - i ; ^;
Vaimosi Anna Hendxiekson
Klrfcland Lak^ Onf,'
m
mm
UUTUUS . . .
Kirjallisuuden harrastajille
Sirola-Opiston Oppilasltunnän;
^ JiiiJoisiimS V'
Runsas kuvitus - 78 sivua
Hinta $ 1 . 00
Sisältäen oppilaskunnan Ja opettajien kynäntuotteitä opiston tol-7 '
minnasta, pieniä kertomuksia, runoja Ja palcinoita.
Hankkikaa Itsellenne tämä ajankohtainen kirjanen. .'
TUatkaa osoitteella: ' .! ' V/;"T\'r^
Vapaus Ptiblishmg Company Ltd^fl
Box 69
••mm
mmm • m
m
Mm mm