1948-12-28-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, jouluk. 28 p. ~ Tuesday, Dee. 28 l i i i i i i i a i S i ^ DON^HÄALILLA ,957 Broadview Ave.- Toronto 6, Out. Tanssitaan kello 9:stä illalla aamuun asti. Don-haalhi tanssiorkesteri soittaa. T6HVETUI.0A! FARMARIEN PÄIYÄPÄLSTA Lehmien valmistaminen poikimista varten U S ' •vi" i m ^, —.tinlodemokratlan,-ja; autonomian |;"/,i^Tli£komi8uh|£aUuksi, jota el tulla salll-r, T''-'''*l»iiaan^ .Nopeassa tahdissa ryhtyivät y ','\v(4makkaimmat imlojärjestöt tuke- ''^xnaan'tätä presidentin oikeata asen- ;nettafs:Täten yhtenäisesti korostettiin r r - ^ sita/että työväen rintama Äi sailyfcet- ,:,'tävä'yhtenäisenä suurpääoman, hyök- ^^^äyksiä vastaan. > | . nämä äskeiset ta^)ahturaat tulevat f.<!päUe'mättä' vaikuttamaan Ontarion 1^;; f m^tsätyöläisten untoon lujlttavasti, »'^ ^ l ^ t t a silta huolimatta on meidän ol- _^ o iiftaya valppaina, sillä hajoittajat käyt-r tävät kaikkia tilaisuuksia hyväkseen. Allekirjoittanut^ tuntee vakinaisten yz/^ltaetisämlesten ajatuskannän. ,Se täh- IV'<*-i.tää^ unlon-yhtenäisenä säilyttämiseen ^^l^J^ kalkkia hyökkäyksiä, provosointia ja fi i-; Jkavallu^tykslÄ vastaan, hi "•'y^Metsämiehet .muistavat katkeruu- :^ ddia aikaisemman kahden union vä-ij'**^" ilisen~ keskinäisen' taistelun kun puur e|^^/yfa,varäparoonit röyhk^nä naureskeli- ^'i/''^:viit'heidän kustannuksellaan. Metsa- •"f^ -'«Öehet käsittävät että metsäteollUuu-r « '^'{^aett piirissä voi hajoltustyöhön alkaa ^ ainoastaan'taiantum.uskiihkoilfjat ja V% paatuneet iww:läl3efc sokeassa suun- -f takiihkossa (joka on kokonatm met- "".t.^iatyölälslen etuja vastaan), tai tietoi- S ^sestl^yhtiölden kätyriksi Itsensä myy- ^1^1 n«et lurjukset. Suomalaisten k.e skuU. ". „ dessa johtavat tällaista hajoitustyö-hv*' f,' - V i tv Onnellista Vutta Vuotta Toivottavat : E l v i ja Eino Yierikko ja * lapset iNelma, Sylvia, Margaret, Vilma, Aira ja* Barbara '^orth Branch Ontario tä "Vapaa Sana" ja "Indtistrlalistl". Puutavarayhtiöt käyttävät näitä kolr mehlaisia hajoltusoJiolta edukseen. > Mutta rehelliset metsämiehet voi-- vat nähdä jo niiden enteetkin ja, antavat hajoittajille asianmukaisen .tuomion Ja kohtelua. Tallä hetkellä on metsäkämpillä-käynnissä vakava taistelu työsopimuk^ sen noudattamisesta^ Yhtiöt yrittävät rikkoa sitä monin keinoin. Eräiden yhtiöiden kämpillä on kärjistynyt taistelu erittäin^; vakavaksi Kunnolliseen ruokaan nähden; ^Isännät eivät hanki niitävruokatarpeita, joita keittäjä tilaa. Tulos on, että ruoka huo- Jionee, vaikka ruokamaksu on kohonnut; Korjauksen aikaansaaminen tapahtuu jarjestyneeUä tavalla, yhtenäisesti toimien. Pääasia on, ettei sallita taistelun kehittyvän miesten ja kokki-en. vällseksi,;vaan yhtenäiseksi toiminnaksi .isännistönv! vehkeilyä , vastaan kämpällä ja koko uiMon voimiin vedoten. , Sama pltä^ palkkansa kaikkiin muihinkin 'kysymyksiin nähden. .Yhtenäisyyttä ei saa sallia rikottavan milr. lään sivuasioilla. Yhtenäisyyttä pn liA; jitettava: Järjestömme lujittamisella. Tahalliset hajoittajat paljastuvat usein kun r kokouksissa keskustellaan asioista'. Sellaisille voidaan: antaa y h teinen tuomio. V Yhfrenäis3^ltä* tarvitaan-nyt,' Yhtenäisyyttä tarvitaan myöskin Jos syntyy selkkauksia•: yhdysvaltalaisen-:rjohdon tai kilpailevan järjestön vehkeilyn seurauksena, bntarlon» metsämiehet tulevat aina .Itse päättämään Järjesr töstään. Yhtenäisyyttä' tarvitaan lähestyvän osittaisen ; työttömyyskauden tullessa. Yhtenäisyyttä' tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen tulevan vuoden aikana; taistelussa uuden' sopimuksen puolesta. Uudelle vuodelle lähtiessä • tarvitaan: metsätyöläisten keskinäistä yhtenäisyyttä- ja sen^ kautta solmi tttua yhtenäisyyttä toisten teollisuuksien työlälstenTJärjestöJen'ja koko työväenliikkeen kesken,—A, T. H. TyolSiskotC ilman" tyoväertleft i iffi an kuin vtah .ilmäriuiuHnkotk •Tilatkaa' VAPAUS ja suosiufkaa •itä vstävillennekini 'St... jaiTos Parhaat kiitoksemme ystäville siitä rahalahjasta, jonka annoitte joulukuun 2 p:n41tanaGSJ:n osaston haalilla. Kiitos Olga Rissaselle kahvitarjoilusta y.m., joka tämän- kaiken, järjesti. ^ AINO JA'YRJÖ MÄKI Kirkland Lake Ontario Joka vuosi yhä .suurempi - määrä maitofarmareita alkaa antaa arvoa lypsylehmien riittävän hyvään kuntoon saattamiseen «xmenv niiden-poii-klmistar^ Hyvät; maltofarmarit ovat oppineet kokemusten kautta sen, että lehmän hyvään fyysllliseen kuntoon saattaminen - 'exmen poikimista;. vaikuttaa mitä ädulltsemmin lehmän tuotantoon seuraavana ' lypsykautena. Lehmä.' joka on hyvässä kunnossa poikimisensa aikanas- voi pitää maltor tuotannon korkeana koko lypsykau-tensa, ajan ja maidon rasvapitoisuus' tavallisesti on korkeampi, •varsinkin niiden lehmien keskuudessa; jotka lypsävät laihempaa maltoa. Mutta täs^ täv huolimatta" havaitaan usein . l a i minlyöntiä: ja lilan monet: farmarit kiinnittävät: hyvin vähän huomiota lehmiensä fyysillisecn kuntoon,. KUIVANA OLEVAN LEII3IAN HOITAMINE.V 'Lehmän valmistaminen poikimista varten ei ole mikään irksinkertalnen tehtävä; Jösseliyvin aiotaan suorittaa; merkitsee- se mineraali-, vitamiini- ja muiden, ravintoainevarastojeii rakentamista sen ohella, «ttä lehmää lihotetaan riittävästi kestämään raskasta tuotantoa lypsykautenaan. Poikimisen jälkeen lehmä, joka oh hyvin valmistettu tätä ^tilannetta varten, saavuttaa korkeimman ^ tuotantotson ja se kestää sen paremmin kuin sellainen lehmä, joka on poikiessaan laiha. Lehmän ehdyttämlspros^ln tulee olla mahdollisimman -lyhyt voidak-ssmirie estää lehmäÄ menettämästä lihaansa. 'Niin pian kuin se on ehdyr tetty, tulee -se asettaa taas väkirehul-le. - (Navettaruokintakautena lehmän hyvään kuntoon saattamlsruokinnan perustana tulisi olla hyvä heinä ja säilörehu. Näiden rehujen runsaasti syöttäminen vähentää. ;tarvlttavien keskitettyjen ravintoaineiden määrää. Laidunkautena' lehmät \iselnkin ovat kykeneviä saamaan kylliksi .-vihreätä rehua pitääkseen^itsensä hyvässä kunnossa. .1 Kun laidunmailta ruoho käy vähiin, tulisi poikiville lehmille:anxaa lisäksi heiniä, säilörehua ja väklrehua^ i i Ä KIITOS ;c^j;: , Kauniimmat- kiitokset teille ystävät suurenmoisesta yllätyksestä syntymäpäiväni muistoksi. :;>SydämQlltaen kiitos kauniista kahvipöydästä kukkasista ja rahalahjasta. neet saapua. Erikoinen kiitos ahkerille illan emännille. Ystävyys on suurin lahja. Lake Wilcox VÄINÖ VEIJOLA Ontario VÄKIREHUN SYÖTTÄMINEN .rOlKIMISAIKANA on asia, josta me kalkki .emme .ole yksimielisiä;; >Eräät koeasemien kar-; jakot suosittelevat, että ; viljaa tuUsl syöttää, kylliksi määrättyjen', tulosten saavuttamista varten.-Sillä,eräät lehmät ovat eiitymlsalkanaan; hyvässä kunnossa ilman väkirehua. Toiset taas tarvltsevat.jonkxm.verran väki-rehua, määrä riippuen siltä, missä kunnossa ne ovat. Jotkut lehmät ehkä ; tarvitsevat: 2 tai 4 paunaa. päivässä kun -taas toiset tarvitsevat 10 tai 1$ paunaa saattaa'ksetimie' ne' hyvään kuntoon. , Tennesseen yliopiston karjaspesla-llstit eivät syötä lainkaan; väkirehua . ummessa olevlUe lehmille. He antavat niille , vain'täyterehua, siihen kuuluen laidun silloin kun se on saatavissa. (Rehun kokonaismäärä el ole tämän kysymyksen ydin ja edellämal-^ nltut asettivat kysymykseksi vain sen milloin rehu• tulisi antaa: lehmille: Tulisiko vUjaa syöttää niiUe.koko . lypsykauden - ja •< ehtyneenäolokauden vai vain.silloin kun ne lypsävät. Prof; :Wylie apulaisineen päättivät syöttää kaiken Viljon Ijrpsykautena eikä; lainkaan slUomkunr lehmät olivat kulVa-i na, Tämä johti viljan Usääntsmiiseen .suhteess£\ maltotuotantoon- lypsykau-; . den myöhempinä kuukausina ja sen kokonaan . lopettamiseen^silloin : kim lehmät oli ehdytetty. "Toisin sanoen, he syöttävät' koko -vuoden vUJaosuu-den lehmille niiden lypsykautena. Leluna saa. lO^ukauden aikana,vil-j jaa enemmän kuin mitä 'sille suositellaan annettavaksi koko 12 kuukauden aikana. Pääetuisuutena tästä on ollut. se; että Vähemmän vaikeuksia on koitu-' nut poikimisaikana ja varsinkin se; että utraetulehdusta , on ilmestynyt' vähemmän. , 1 na tämän suunrtan noudattamisen yhteydessä tulisi olemaan vaikeutena: osata syöttää lehmille riittävä'määrä väkirehua silloin ^kunse''tuottaa maltoa Ja samalla kertaa saada*sa hyvään ehtymlsalkana. .Samalla on'tärkeätä^ huolehtia siitä,- että lehmät ssiavat kylliksi suolaa ja ^sellaisiasfosforipi-tolsla aineita kuten luujauho;-riTämä on vieläkin tärkeämpää kuin väfcire-hun syöttämlhen. Joskus on annettu selostuksia; että hiivan ja muiden D-vltamlinipltQlsr ten aiiieiden syöttäminen kuivanaolor kautena mamöllisfött-iohtaa m kuumeeseen.; Tutkiaiuksst tästä asir ästa eivät ole täydellisiä, eikä siis voida varmuudella -suositella .D-vita-- miinin lisäannoksen syöttämistä. . K o keiluista saatujen tulosten perusteella ei voida tödeta.että mikään erikoinen ruokintasysteemi olisi aiheutunut utareiden tulehtumisesta - poikimisaikana. Monet: ovat sitä mieltä, että utareiden jonkun verran "tulehtuminen on luonnollista ja menäe.ohi ilman muuta. Kaikkien käytettävissä oleyien' t i lastojen tutkiminen osoittaa, että lehr mät tarvitsevat kuudesta viikosta ai-^ na kahteen kuukauteen lepoa eli um-, : messaoloaikaa. Ne osoitfavat, että kuukauden tai kfiksl kuukautta ummessa ole-vat lehmät tuottavat 10' pros; enemmän maltoa seuraavana lypsy-kautenaan kuin sellaiset, jotka - ovat ummessa alle kuukauden. Usein eräille lehmille kehittyvät utareet tavallista suuremmiksi ennen poikimista. Sellaisissa tapauksissa on usein suositeltavaa^ että lehmä lypsetään' ennen poikimista tarkotuksella huojentaa sen utareiden: taakkaa. K u n sellainen-^' lypsäminen.' kerran alote-taan, tiilee sitä jatkaa-säännölÖseBti. Tarpeellista on säästää osa '-juusto-maidosta" vasikkaa varten. Porin uusi/ iyhytaaitctasema s! asema Porissa on alkanut toimin* •tansa. Sen avajaisista, olemme luke^ neet sanomalehdlstS. Mielenkiinto luonnollisestisuomalaisten''.'v dessa on suuri tätä edistysaskelta kohtaan. Tämän kirjoittajalta on t i e dusteltu, että kuuluvatko^nyt Suomen radiolähetykset Ja' tulevatko ne suo-yraan Suomesta? ; Koska ^^tgmänlalset kyselyt vaativat» seUtyksIä, niin siksi Katsokaa ettei karjassa ole täitä Tähän aikaan Vuodesta, jolloin-naur: takarja - ja vasikat on sijoitettu- n a vettoihin, kalkkia naita eläimiä- olisi tarkasti tutkittava tälden ilmeiiemlr sen^suhtean. Lehmät ja hiehot'tule-vat toisinaan myöhään : syksyllä ja, talven; alkupuolella; taihin. sitenkin vaikka navetta on perusteellisesti puhdistettu kesäkuukausien .alkana.vvAif kaisln syksyllä sisälle otetut nuoret vasikat tulevat:myös tolsiriaah teihin. Huolellisen tarkkailun avulla täiden niistä^bn'parem'pi kirjoittaa^ julkisin;^^ desaä siinä toivossa;-että: Joltinen r a dion omistaja Joka lukee tamä^hjröli tylsl siitä. Olemme lukeneet ajat mU loin Suomesta radiorf^Jelmaälahet^ tään. Ja aikamääriin voidaan muuttaa taipeiden: Ja kuuluvalsuuden mukaian • Porin lyhytaaltoaseman^lähetyspl^ iuus' on 49;75 m.' Joka' on^ muuttuma-ton ainakin-niin kauan kuin tolsin-äo^; vitaan. Kyllä Porin asema kuuluu Ja tulee täniie vällttömSsli; mutia nyt alkavat^ selitykset,' Jotka vaativat- Jokaiselta radion omistajalta huolellisuutta,' myötätuntoa Ja> kilniiostust^ yrittämään. Ohjelman- saamlneh* ei ole niin? yksinkertainen ä$Ia; kuin- m i tä on niin sanotulta'standardäis^mil-ta 200—55a metrin välillä Ja> niistäkhi ku:en JoKhinen oman 'kolcemuksensa: mukaan tietää,' eivät aina kuulu kau-kalsemmatV Jotka ovat voimakkaiden «semien, varjossa. Suomen asema'tise-: asti joutuu;tätenhäirityksii. viritä m i ten; päin hyvänsä, vaikka on hyvinkin ."£elektiivInelJ."^ radio. Mutta" on joskus onni, että; nämä häiriöt ovat poissa ja kuuluvaisuus on. kohtalaisen hyvä. Tämän kirjoittaja on parhaiden saanut siinä puolen päivän^^kahtapuol|;a "Eastern Standard"; alkaa ja myöskin 4-5, väliUä iltapäivällä. Illalla en ole saanut vaikka ilmoitetun aJatf mukaan Suomen radio lähettää ^ 10-12. Välillä. Yleisesti illalla 19 m. aalto on huonoin kansainvälisistä aalloista, mutta jse ei olejähetyksen syy eikä myöskään radionne. Mutta jos epäilette, että radionne ei ole,oikeassa vireessä, sen voitte saada selvIUe seuraavalla taväl^ la:, Asettakaa se 19 m^ja kääntäkää äänen vahventaja' noin puoliväliin, silloin tavallisesti alkaa kuulua heikkoa kihhiää mikä osoittaa eitä radionne •'serisitllYlsyydenVpuoliesta on kunnossa. Jos päivällä olette saaneet Amerikan ja Englannin asemia, niin ylei£äradIo>läheltää 19 nt: aallolla^ Joka ympäri vuoden, on parhaita aalto p i tuuksia!.^ 'Monille varsinkin meisti; Jotka Ifihdlmme Suomesta useita vuo-aHtymmenläVdtten, ei ollut vähintä-, kiän aavistusta siitä; että tänään on mahdollista kieulla puheita; layluja Ja musiikkia suomn Suomesta! Tervehdimme ilona tämänlaista teknillistä kehitystä Ja tieteellistä saavutusta. Jos emme kuulekaan Jokapäivhlsesti Sao-mea,; niin; on vain' muistettava niitä ' valkeuksla'Jotka siinä vielä on. -Paljon on saa-vutettu ^teellisen työn, illosoo- -\^en ajattelun,, insinöörien, ja tek^ .nikkojen tjrön: kautta valhUstamalla kaikenlalda' atneyhdtetelmlä, työkat luja j a ' koneita, näin kulkee ääni yli merien kUMlta-väksemme. :;Jättäes5äm-me kotoiset:! rannatv viimeiset' Jäähy<^ väisvilkutukset ystäville ja -tovereillf^ erotessa^ -siihenmuoruuden- hilpeyteen älsältj^- annW TOyös kaihoa jä' kaipausta. ; Kuulemmeko enää:. koskaan kotUn Jääneiden ääntä?' SUr^olalselia; Iniltenkaan ei: ble olltit paljon : aikaa mietiskelyyn; hänen • oU käytävä työ-; hön Ja toimintaan, joka on klinnittä-nj^ liänei; maahan Ja kansaan; Jos olemme-kulkeneetvkauaksi maantie^ teellisten: mittojen,'mukaan, niin teknillinen kehitys on kulkenut myös; joka on Jälleen lähentänyt välimatkani^ niin lyhyeksi, että kuulemme taas ää-^ nen synnyinmaasta. Onnittelen Suomen - Yleisradiota saatuaan kuulemaan äänensä> tänne asti;:yalkkaslitiä on vielä parantami- ' sen varaa; Kuuntelin muutama päivä sitten: tunnelmallista kertomusta: Suomen Joulunviettotavoista; Toivon Suof> men äänen, palvelevan rauhallisen kehityksen - edistämistä paremman eläK män puolesta. — P. Mertanen. K MONYREilLHiAlSET HtTOlM! VVDEN VmDEN VALYQMiSET :-':^':'":/-:::-':';r;::'''':%^^:^^ PRESTON HAALIUiA 1173 Drummond S t <^otttreal, Joulukuun'31 päivältä, alkaen; Ido d illalla . ja kestäen klo 3 yöUä. ~ © Kutsukorttiin sisältyy ^kahvitarjoilu. Hyvä musiikki © Kutsukortteja saatavana^ iiseilta henkilöiltä. ' Montrealin osasta Konstit ovat monet,^ mutta ne eivät aina sentään vetele se .osoittaa asetuksen, olevan: palkallaan. Jos ei kuulu mitään, sIlÄin on kutsuttava asiantuntija eli "rädlotek-nikko tarkastamaan^ Yleisesti puhuen oma kokemukrent on osoittanut monin päikphi, että palkaUiset häiriöt ovat pahimmat^ aivan lAuutamau 5a-dan jalan, ympärillä radiosta, mutta ne voidaan poistaa erikoisella antenilla tai suorastaan löytämällä häiriön syy. Yksityisessä kirjeessä sain tledoltuk-sen, että ensi kesänä valmistuu erikoisesti Amerikkaa kohdensuunnattu lä hetysantina Porin asemalle jä silloin sen teho kolioaa, 100 kw. Tästä prer sidentti Paasikivi mainitsee myös pu ilmaantuminen huomataan eläinten s hesssaan! Suomen Yleisradio mielel-pälstä, niskoista ja takaosista, . | ^^än ottaa vastaan tledoitukset, miten .. Kovasti täihin • tuUeeia haxitaeläi-men'nahka; tulee kuivan näköJsaksi; karva lähtee-niin, että ilmaantuu'kar-r vattomia paikkoja ja.^läin tulee yleen-^ sä huonovointisen näköisäksi, Tällai:^ nen tilanne, huonontaa: maitotuotan^ toa, ehkäisee kasvua ja lisää ylläpito-: ku^annuksia. Tälden ilmaantumisen aikainen havaitseminen ja nopea hoi-: to estää niiden aiheuttamat vahingot; Karjatäiden •'poistamiseen on käy-f tetty lukuisia ruiskeita, tippoja-ja pulvereita. Viimeaikoina on DDT joko ruiskeena tai pulverina osoittau- 'tunut erittäin tehokkaaksi, ; 'Otta-wan keskusfcoefarmilla on. tul-, lut tavaksi, selittää* V. S. Logan; käyttää 5 prosentin DDT pulveria; Täiset eläimet peitetään täydellisesti tällä pulverilla mikä hierotaan: hyvin karvan juureen. Toinen ja :toisl-( naan kolmas pulverlvolteltu annen taan 10-12 päivän väliajoilla jotta nekin täit tulevat tuhotuiksi, jotka hautuvat ensimmäisen " voiteluiT jäl-r keen. Kesällä ei ole juuri elälntäistä pelkoa silloin kun käytetään DDT-Tulskelta kärpästen karkoittamiseksl. Keskuskoefarmilla öii: tapana leikata karjan karvaa pois päästä, niskasr ta ja taoslsta. Se helpoittaa alkuval-j: heessa näkemään milloin täit vaivaavat lehmiä. kuulemme Porin uuden äsemäh lähe •tyksiä. ^ Merkitkää' paperille" muistiin päivä ja aika tunneissa, sekä paikka missä asutte, mikä auttaa Suomen Yleisradion insinöörejä-jmunär; ämääri ja 'ehkäpä ' parantamaan lähetystä läuomessa epäilemättä tunnetaan myötämielistä iloa tledoitukslsta;^Porin aseman kuuluvaisUudesta. Meidäh on todettava, että" emmeMcuule joka päivä Suomen asemaa, toisinaan-vo mennä viikko Ja kaksikin ettei aina-; kaan jokar.paikassa- kuulUk-'Sekin ori tavallisesta kuuntelijasta kummallls- :ta,:että.sanaalla;alkaa Jyhytaaltoasema voi - kuulua? hyvin' pailjoa kauempana kuinilähempänäv huolimatta siitä- mi-i ten hyvä-radio kuuntelijalla: on ja'nii4 tenkäjrapaa.cletpalkallislsta slvuhälr riöistä, jotka: ovat huomioon otettavia tekijöitä. Varsinkin 19 m; kuuluu näihin "hyppiviin" .aaltoihin. Kuiten-kiny kun otamme huomioon kalkki tekijät voimmeonni telia;: että; Sjiomen "Käytännölliseltä kannalta katsottu-; im, 'Iii Matkustakaa: mm talvella tai varhain keväällä jöUoinmoottori- ^ laivat "GRIPSHOLM" ja "STOCKHOLM" ei-h: vät ole liian täynnä ja tarjoavat valiohuoneita ia palveluksen. Te tulette nauttimaan merimatkasta parhaimpana osanavretkestänne. Seuraavat lähiövuorot New Yorkista suoraan Göteporiin, f* t v'^"s;rOCKHOLM TAMMIK.^ 7 i/I'- * GRIPSHOLM TAMMTK: 21. \y^i;) STOCKHOm HELMIK. 3 STOCKHOLM MAALISK; 1 GRIPSHOLM: MAALISK. 18t STOCKHOLM MAALISK. 25 GRIPSHOLM HUHTlK. 15 Mlnlmihlnnat Göteporiin Ensi Cabln TurisU luok. - luok. luok. Gripshohn^ $2S5 $220 $180 Stockholm $285 $190 Matlcalippu Göteporista: maikan päähän. Suomessa Ja takaisin Göteporiin voidaan maksaa täällä. Canadan dollareissa ennen lähtöä Canadasta. Saadaksenne hyvän palkan laivassa tehkää palk-katllauksenne heti. Halutessanne tarkempia tietoja kalkista matkaa koskevista asioista, kääntykää pai-kalllsasiamlehemmo puoleen. SWEOiSH AMERICAN LINE eoO.Dorchester S t W. Monfreal 2, Ctae. Ihmeellinen pussirotta tekeytyy kuolleeksi Tuntuu ihmeelliseltä, että eläin, jo-;: ka täysikokoisena on kissan kokoinen.; on syntyessään nlln^pienl, että koko-^ nainen lauma niitä voidaan pitää kä-: dessä ja peittää sormilla. Ja kuiten-: kin pussirotta, yksi harvoja pussielin-; 'luokan jäännöksiä,, on syntyessään vain puolen tuuman mittainen ja näitä plkkuelälvllä^ tarvitaan kokonaista 23 vastaatnaan yhden sentin lantin; pahioa. Kuten monet - muut eläimet pussir rotta bn sokea maailmaan tullessaan.; Se on kovin vaaleanpunainen, karva-: ton Ja niin avuton, 'että emo kantaa; sitä pussissaan samoin-kuin kenguru! poikasiaan. Emolla on erikolslihak-set, Joiden avulla- se voi sulkea pus-^ slnsa ja estää 'Pleho^kaisensa putoa-; mista. Noin kt^hden • kuukauden ikäisinä: poikaset ovat kaksi tuumaa pitkiä Ja; voivat Jo silloin kiivetä emänsä selkään, jossa ne' pysyttelevät kovasti^ karvasta kiinni pitäen. Plkkupussl-rotat roikkuvat emänsä' sälässä kah-; deh''puolen selkälrankaa ja "ottavat raittia" sillä tavalla aina slihen^s3ak-ka kunnes alkavat tulla omillaan toimeen. Jos cnxo; nostaa! häntäänsä yISs, tarrautuvat poikaset siihen: k i i n ni ommapienlUähähnillääri; K im ne ovat pienen* kji$sanpenikah-kokoisia; astuvat pfenet pusslroUat maahan Ja v alkavat •harhailla: omin neuvoin usean -vlflcon ajan. Ne a l kavat slllohi näyttää^ oikeuta pussirotilta, harmaine' turkkineen, jossa-on' valkoisia Ja mustlailäikkiä. > NUden naama on-valkohiett Ja korvat Ja hännät •> kMrvattomlai iKun pussirotta a l ^ jaloiUaan, ryhtyy se etshnään itselleen suojapaikkaa; /jossa se makaa päiväkaudet,. Hlalla se heifiä Ja lähtee etsimään ravintoa' ja;koska se syö melkein vaikka'mitä, ei bUlä ole ml-' tään ' Vaikeuksia'• ruuianetslnnässä,' valkka> se- etsintä kestääidn' melkein; kaiken yötä. 50 hamsiasta on-ainal-i sessa touhussa sen Jauhaessa maärjoja, • hyönteisiä,'hedelmiä; dlnnia.sanmia^ koita; kaloja^pähklpöitä Ja siemeniä^ Mahdollisesti sllti^ että pu^ottaj el ole tarkka ruuan valinnassa Johtou-; Isin se ettS!' f se on Jäänyt olemassa-! — Kansakotdun tarkastaja oli lo-tarvitseernopeaa toimintaa; saalista pettanut Icysymysten teon oppilaille Ja Keskimääraineir ikä on Yhdysvälbissa nyt 66.7 vuotta New; York. — Yhdysvaltain NaUonal Office, of yitalStatlstics on vuödeil 1946 kuolevalsuustilastojen perusteella määritellyt yhdysvaltalaisten keski-, määräiseksi iäksi 66.7 vu'ö*ta. Miehiin nähden: on ke^dmääräinen ikä 65.1: Ja nalslhi 70.3V vuotta. Keskimääräisen iän määrittelyn: p^nisteeena on se Ikä minkä vastasyntynyt lapsi voi saavuttaa kesklmääjrln laskettima. Koska. kuolevaisuus on suhteellisesti suuri lasten ensimmäinen Ikävuoden aikana, on vuoden Iän. saavuttaneiden .lasten; keskimääräinen otaksuttava Ikä edellistä . keskl^nä^i^ää vieläkin korkeampi kuten allaolevasta; taulukosta voidaan havaita. _ Kun Ihminen on saavuttanut-65 vuoden Iän on hänellä sen jälkeen vielä Icesklmäärlh 13.ff vuotta' eDhaikaa, joka on naisiin nähden pitempi kuin miehiin nähden. ': Vissin län^^saavuttanelden Ihmisten keskimääräinen elinaika sen jälkeen ihnenee seuraavasta mainitun viraston valmlsfemasta tÄullzkostfij: joka-koskee ainoassaan valkoihoisia yhdysvaltalaisia j a osoittaa naiset kaikissa •tapauksissa pitkäaikaisemmiksi kuin miehet. Ikä; O . "1 -5 , 10 . 15 . 20 . 25 . 30 . 35 . 40 . 45 . 50 . 55 . 60 . 65 . 70 . 75 . Yht. i 6 6 . 7 68h .Vr 64.6 . . . 59.8 . . . 55.1 ..i 50.4 .. 45.8 ...41.3 . . . 36.8 32.4 , . ; 28.1 . . . 24.i . . . 20.3 . . . 16.8 . . . 13.6 .... lOÄ . . i ' 8.4 -Miehet Naiset 65^1 66.6 63.1 58.3 53.6 49.0 44.«^ 39.9 35.3 30.9 26.7 22.7 19.0 15;6^ 12.5" 10.0 7.7 70.3 71.3 67.7 63.0 ,58.1 53.4 48:7 44.0 39.3 34.8 303 26.0 21.9 18.1 14.5 113 8.5 Porilaisten' hirven- ^etsästysreissu Pori. —: Sumissaan sa^ eräs Porin maalaiskunnan' metsästysseurue: pä-: ata takaisin hirvijahdistaan. 13-mie. h»tä poruklcaa vaivasi kovin huono, onni. Ensimmäinen kohdattu hirvi 11'^ vahti rajan y l i Luvian puolelle, missä luvialaiset Jiirvenmetsästäjät ampuivat sen. TumUn kuluttua pääsi eräs metsästäjistä ampmnaannoin 45.met-tin etäisyydeltä arviolta.3D0^01cilon naarashlrveäv mutta laukaus Ja toinenkin meni ohi. Eläin ryntäsi am^ pujaa kohtii joka ei saanut pyssyä: toI«; mimaan. Hän pakeni tovereittensa turvaan, .sa metrin päästä thlrveär kohti ampauttu laukaus meni myöskini ohi Ja ifaikka ajojahtia JatkettUn 11- apimeään saakka, ei hirveä saatu IkaadetuksL pyydystses^jm mutta pussirotta tyr-tyy niarjaan. jos se el saa'kiinni hyön- -telltä." ' , ^ Luonto on varannut tälle lUtaalle elälnieUe 'ondtuisen Vpuolustoskelnon.^ Kun vlholUnen lähestjy- heittäytyy pussirotta maahan Ja tekeytyy kuolleeksi. Vuosikausia luultiin/ tämän. .j>'pc;^-;-;-,-.i;Nt. olevan ptissUrotan kekseliäisyyttä, mutta tiedemiehet ovat saaneet'selville, etl%pussirottii todellisuudessa pelästyy tIädbl*omaksi;<^^ se^t^ot-c taa tuloksia; sillä Useammat pussirotan vihollisista eivät lEofike kuolleeseen saaliiseen'Ja siis'JättäVSt-sellaisen, rauhaan."j ' :sanoi: ij' "Nyt minä: annan teille tilaisuuden ;:tehdä minulle , kjrsjrmykslä. Osaako ^kukaan tehdä seUalsta kysymystä Joihon ndnä en voisi antaa oikeaa vastausta?" " - ' . ! Eräs pieni poika nousi ylös Ja kjrsyi: I "Min^tunnen erään miehen,-joka 'syö k^k^niunaa jokainen aamu; Hänellä el olekanöja^hän el-varastaJmu' öila eikä osta niitä kaupasta.' Tiedät- ^tekö nUatltrhän saa'munla?'^* j Tai^astäia ajatteli Jonkun aikaa Ja [tunnusti ettei- hän voi antaa oikeaa •TOS|ftjis$«,' "Hän pitBä' hanliia", sanoi poika :; Edmonton. Montrealilta kotoisin oleva Syhrester Deacuf varmaan^ ajattelee kahdesti, ennenkuin: hän yrittää petkuttaa ihnikäyhtäiexhpev lösti kidn hän Seitti tehdQ täällä Juuri Joulun edellä. Hän meni erääseen pieneen kaupf paan Ja osti paketin ^pturukmuia 5 dollarin rahalla. Saatuaan- nibasta: takaisin, lisäsi hän siihen dollarin r a han, pistäen kovan rahan ;taskuunsa Ja pyysi kauppiaalta $S^seteIl& viidestä yhden dollarin setelistä; ^ r " ^^ OJKv'tähän saakka,'Ja kaiqDPlak'laski $5; setelin tiskille. Deacur sysäsi nyt nopeasti viiden dollarin setelin:: sekä tikillä' vielä olevat viisi yl^den'dollarin seteliä kauppiaalle Ja pyysi nlfstä 10 dollari seteliä^' Kauppi|i6W e i k^i•i•. tenkaan voitu tällä' tavotmpetifuetaä ^JaDeacurjoutid poliisin kalissa teke-^ mislln. ' > OSCAR BAY Miesteti ja Naisten Räätäli 'i Eal^xnlalsta korjaustyetä PaheBn 2-1891 - IglioaaonSfcE. Wind8ar,08t 1775. Amerikan vallankumous T I M M I N S, ON SPÄMS, BOORER & PICKERD! vakuutuksia ja kitotelmistaKriS minlon Bank Building, Tiinmh pnt. r Mbrkefteja, lainoja, brafc Ja vakuutuksia. — J u a n deiPqpa löysi Cpnqujanltä-rannilcoUa^ olevan FUca-la)Iden^ 1592: f — Hudson'la^ti on nönltfetty sen löytäjän kapteenlvHudsonfir-^mukaalii Barnes SatdC Ste. Marie Untatla RCA yictdr Rahoita NyaMäakkeitä Täydellinen varasto läSkkelti. Postitilaukset täytetään HuoleUisesti. Hyv hittyi silta kirjäi mises : .Tas hetit lisinä man-kio. Tas osoitt HIJOM.I W Q R « E H S HUOÄl Cö.OP of Souih:'Porcupine Llä^iii f 47 Crawford Street. ' fQj^ l^vPOBCCriNE, ONTABIO -41 /Suositteiee suomalaisille hnu. .^tunnettua roukaansa ruokalliai^ köma. Ravintola auki klo 9 mana. # eilsteja kalustettuja huonetta PeterÄ.Vesa,B.Ä.| Barrister, Sollcitor, Notaiy SirOMALAINEN LAKIMIES a f3E.3392 592 Danfortb Ani (NearPape Ave.) Tortö&i MATKAT^ EUROOPPAAN K E V J U L U l 1343- HESALLA ' •,.p-:iiyf-on,.alk«:,y»iaU. piikkMne.; Ibt.iljottp M t l t u t lM .ensi kevö kesänä Ji^ In- :/o^^e-»«'"rS PeltymyMJrtäit. A f a o ^ ^ ifjoteilapitiiirä paikkoja on enään sastanm; kaikkia liajoii. Kaiirahui DukMmiBca ,00 viiUtimätSa pailuuiaaantla varten. Paluumalkanne järjeitimo» - —'aaiten. . ATUSUmme myS» rpK&tfine ia VUtuiainoo. liankkiniite««a. • .HaJnteuanne tuoctaa lonkuD ' henkilöä. Canldaoii.andaiDmeT^^^^ pia.tietoja niSäriiyltaiia Ja mn«meesnafcoltamakaetlaja laiva..Ja lentolippuja. TEHK^LX PAIKKATkLAUKSENNE NTT (F. K. Jthpsonr & Co.' 724^ Bay Street, Toronto 2, O n t " ' Puhelin WA 1403 VAKUUTUS- J A M A T K ^ U T O I M I S TO KustannasRikkeemme -vupienvaihtem juttaisu . . Metsä ratkai: Met5äpal( vielä saanui miota, sillä-atjalysoitu."! 'Huolimat •on lukuis: -mahdollisi; jäljessä Y h toa metsäpä suhteen. B paljon erir esimerkiksi se haluaa aivoja, j a m; Välineitään j.immutuss: .Metsäpal eammutuss haiten.. sai ' avuksi käy Ntatkimusnf ^-fiistus virasi ^'nikamaan- ' leemin rati sena vofta vähentää l w s i t t a in Meidän toimenpite masta j a n ta siitä, ett alkuperälsi mennyt st Sasittelemi suhtsellisel Tänä vu keriä Cani .keskiarvon suhteellise kettu, että netettiinn vosta. l£ p;ntamaak muuttunul tf maaksi. , M u l t a .n iloa ainoa inenetykse mySskiri:: 1 . . . O/l ilmestynyt 48-sivuisena, sisältönsä puolesta' monipuolisena ja Hyvin kuvitefbina. . - Sisältö ^ Jouluna 1948 * Tolmltukselto Sotakiihotuksen tuloksia' i , G. SuncI«T«rt BCohtaandnen RettRoneet| Atomltlede^kuoleman palveluksessa^........ . i . . . . . . . » Prof. B * * ^ ' Joliot-Curie Sellainen on Johannes KJarval — taidemaalari A. Barrow B^^män,hehkuvaa isänmaaUlsuutta — olkaa hyvät Ketkä ovat Vodelllsla Intfeliektnaaleja- Dja Ehrenhu^' Kaksi naista ; veikko Vainikatofl» • , Näyttämötyö on tärkeä^kulttuutitt,3nInnan,osa '^•^'til SavupUppu, Josta tuprusi ataa sav • ^ Eugene Weinsto« ] Neuvostoelokuvan sisältö _ « Muistehua-kahdcnkymmenen vuoden takaar.C "f N^polenin viimeiset päivät Prof, Eugene»* Leo, Tolstoi — suuri taiteilija Prof. Nikolai Eodlonov Saxiokaa minua kuolemank^n^taatlksi Rico ^ J Suurt myrsky Elinor ÖbeiR-1 Dante — uuden aurhigon runoilija ..!.!.!!.'.'.*!!!!:!.." aO.S. Ranskan vapausrunoillja . . . . : Hannah Joseph*» Pöffiette hinia on ainoastaan 40 ifentiiä Ja sitä on saatavaa» Vapauden kirjakaupasta SudburYSta Ja Port Arthurista «el» ' kaikillitaaian3e]iUI&'Tilata myöskin voidaan postitse. Hfimkkikaa itsellenne hyifää ioulii^muudenvuoden lukemista. Vapaus Publishing Cempänf limiled j^gigiiiiiiiiliiiiiliii^fei^^aaiM senneei laakkeäi STOMA sasta, SS olette n antaa tl noUla. seitsem 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 28, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481228 |
Description
Title | 1948-12-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Tiistaina, jouluk. 28 p. ~ Tuesday, Dee. 28 l i i i i i i i a i S i ^ DON^HÄALILLA ,957 Broadview Ave.- Toronto 6, Out. Tanssitaan kello 9:stä illalla aamuun asti. Don-haalhi tanssiorkesteri soittaa. T6HVETUI.0A! FARMARIEN PÄIYÄPÄLSTA Lehmien valmistaminen poikimista varten U S ' •vi" i m ^, —.tinlodemokratlan,-ja; autonomian |;"/,i^Tli£komi8uh|£aUuksi, jota el tulla salll-r, T''-'''*l»iiaan^ .Nopeassa tahdissa ryhtyivät y ','\v(4makkaimmat imlojärjestöt tuke- ''^xnaan'tätä presidentin oikeata asen- ;nettafs:Täten yhtenäisesti korostettiin r r - ^ sita/että työväen rintama Äi sailyfcet- ,:,'tävä'yhtenäisenä suurpääoman, hyök- ^^^äyksiä vastaan. > | . nämä äskeiset ta^)ahturaat tulevat f. Mutta rehelliset metsämiehet voi-- vat nähdä jo niiden enteetkin ja, antavat hajoittajille asianmukaisen .tuomion Ja kohtelua. Tallä hetkellä on metsäkämpillä-käynnissä vakava taistelu työsopimuk^ sen noudattamisesta^ Yhtiöt yrittävät rikkoa sitä monin keinoin. Eräiden yhtiöiden kämpillä on kärjistynyt taistelu erittäin^; vakavaksi Kunnolliseen ruokaan nähden; ^Isännät eivät hanki niitävruokatarpeita, joita keittäjä tilaa. Tulos on, että ruoka huo- Jionee, vaikka ruokamaksu on kohonnut; Korjauksen aikaansaaminen tapahtuu jarjestyneeUä tavalla, yhtenäisesti toimien. Pääasia on, ettei sallita taistelun kehittyvän miesten ja kokki-en. vällseksi,;vaan yhtenäiseksi toiminnaksi .isännistönv! vehkeilyä , vastaan kämpällä ja koko uiMon voimiin vedoten. , Sama pltä^ palkkansa kaikkiin muihinkin 'kysymyksiin nähden. .Yhtenäisyyttä ei saa sallia rikottavan milr. lään sivuasioilla. Yhtenäisyyttä pn liA; jitettava: Järjestömme lujittamisella. Tahalliset hajoittajat paljastuvat usein kun r kokouksissa keskustellaan asioista'. Sellaisille voidaan: antaa y h teinen tuomio. V Yhfrenäis3^ltä* tarvitaan-nyt,' Yhtenäisyyttä tarvitaan myöskin Jos syntyy selkkauksia•: yhdysvaltalaisen-:rjohdon tai kilpailevan järjestön vehkeilyn seurauksena, bntarlon» metsämiehet tulevat aina .Itse päättämään Järjesr töstään. Yhtenäisyyttä' tarvitaan lähestyvän osittaisen ; työttömyyskauden tullessa. Yhtenäisyyttä' tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen tulevan vuoden aikana; taistelussa uuden' sopimuksen puolesta. Uudelle vuodelle lähtiessä • tarvitaan: metsätyöläisten keskinäistä yhtenäisyyttä- ja sen^ kautta solmi tttua yhtenäisyyttä toisten teollisuuksien työlälstenTJärjestöJen'ja koko työväenliikkeen kesken,—A, T. H. TyolSiskotC ilman" tyoväertleft i iffi an kuin vtah .ilmäriuiuHnkotk •Tilatkaa' VAPAUS ja suosiufkaa •itä vstävillennekini 'St... jaiTos Parhaat kiitoksemme ystäville siitä rahalahjasta, jonka annoitte joulukuun 2 p:n41tanaGSJ:n osaston haalilla. Kiitos Olga Rissaselle kahvitarjoilusta y.m., joka tämän- kaiken, järjesti. ^ AINO JA'YRJÖ MÄKI Kirkland Lake Ontario Joka vuosi yhä .suurempi - määrä maitofarmareita alkaa antaa arvoa lypsylehmien riittävän hyvään kuntoon saattamiseen «xmenv niiden-poii-klmistar^ Hyvät; maltofarmarit ovat oppineet kokemusten kautta sen, että lehmän hyvään fyysllliseen kuntoon saattaminen - 'exmen poikimista;. vaikuttaa mitä ädulltsemmin lehmän tuotantoon seuraavana ' lypsykautena. Lehmä.' joka on hyvässä kunnossa poikimisensa aikanas- voi pitää maltor tuotannon korkeana koko lypsykau-tensa, ajan ja maidon rasvapitoisuus' tavallisesti on korkeampi, •varsinkin niiden lehmien keskuudessa; jotka lypsävät laihempaa maltoa. Mutta täs^ täv huolimatta" havaitaan usein . l a i minlyöntiä: ja lilan monet: farmarit kiinnittävät: hyvin vähän huomiota lehmiensä fyysillisecn kuntoon,. KUIVANA OLEVAN LEII3IAN HOITAMINE.V 'Lehmän valmistaminen poikimista varten ei ole mikään irksinkertalnen tehtävä; Jösseliyvin aiotaan suorittaa; merkitsee- se mineraali-, vitamiini- ja muiden, ravintoainevarastojeii rakentamista sen ohella, «ttä lehmää lihotetaan riittävästi kestämään raskasta tuotantoa lypsykautenaan. Poikimisen jälkeen lehmä, joka oh hyvin valmistettu tätä ^tilannetta varten, saavuttaa korkeimman ^ tuotantotson ja se kestää sen paremmin kuin sellainen lehmä, joka on poikiessaan laiha. Lehmän ehdyttämlspros^ln tulee olla mahdollisimman -lyhyt voidak-ssmirie estää lehmäÄ menettämästä lihaansa. 'Niin pian kuin se on ehdyr tetty, tulee -se asettaa taas väkirehul-le. - (Navettaruokintakautena lehmän hyvään kuntoon saattamlsruokinnan perustana tulisi olla hyvä heinä ja säilörehu. Näiden rehujen runsaasti syöttäminen vähentää. ;tarvlttavien keskitettyjen ravintoaineiden määrää. Laidunkautena' lehmät \iselnkin ovat kykeneviä saamaan kylliksi .-vihreätä rehua pitääkseen^itsensä hyvässä kunnossa. .1 Kun laidunmailta ruoho käy vähiin, tulisi poikiville lehmille:anxaa lisäksi heiniä, säilörehua ja väklrehua^ i i Ä KIITOS ;c^j;: , Kauniimmat- kiitokset teille ystävät suurenmoisesta yllätyksestä syntymäpäiväni muistoksi. :;>SydämQlltaen kiitos kauniista kahvipöydästä kukkasista ja rahalahjasta. neet saapua. Erikoinen kiitos ahkerille illan emännille. Ystävyys on suurin lahja. Lake Wilcox VÄINÖ VEIJOLA Ontario VÄKIREHUN SYÖTTÄMINEN .rOlKIMISAIKANA on asia, josta me kalkki .emme .ole yksimielisiä;; >Eräät koeasemien kar-; jakot suosittelevat, että ; viljaa tuUsl syöttää, kylliksi määrättyjen', tulosten saavuttamista varten.-Sillä,eräät lehmät ovat eiitymlsalkanaan; hyvässä kunnossa ilman väkirehua. Toiset taas tarvltsevat.jonkxm.verran väki-rehua, määrä riippuen siltä, missä kunnossa ne ovat. Jotkut lehmät ehkä ; tarvitsevat: 2 tai 4 paunaa. päivässä kun -taas toiset tarvitsevat 10 tai 1$ paunaa saattaa'ksetimie' ne' hyvään kuntoon. , Tennesseen yliopiston karjaspesla-llstit eivät syötä lainkaan; väkirehua . ummessa olevlUe lehmille. He antavat niille , vain'täyterehua, siihen kuuluen laidun silloin kun se on saatavissa. (Rehun kokonaismäärä el ole tämän kysymyksen ydin ja edellämal-^ nltut asettivat kysymykseksi vain sen milloin rehu• tulisi antaa: lehmille: Tulisiko vUjaa syöttää niiUe.koko . lypsykauden - ja •< ehtyneenäolokauden vai vain.silloin kun ne lypsävät. Prof; :Wylie apulaisineen päättivät syöttää kaiken Viljon Ijrpsykautena eikä; lainkaan slUomkunr lehmät olivat kulVa-i na, Tämä johti viljan Usääntsmiiseen .suhteess£\ maltotuotantoon- lypsykau-; . den myöhempinä kuukausina ja sen kokonaan . lopettamiseen^silloin : kim lehmät oli ehdytetty. "Toisin sanoen, he syöttävät' koko -vuoden vUJaosuu-den lehmille niiden lypsykautena. Leluna saa. lO^ukauden aikana,vil-j jaa enemmän kuin mitä 'sille suositellaan annettavaksi koko 12 kuukauden aikana. Pääetuisuutena tästä on ollut. se; että Vähemmän vaikeuksia on koitu-' nut poikimisaikana ja varsinkin se; että utraetulehdusta , on ilmestynyt' vähemmän. , 1 na tämän suunrtan noudattamisen yhteydessä tulisi olemaan vaikeutena: osata syöttää lehmille riittävä'määrä väkirehua silloin ^kunse''tuottaa maltoa Ja samalla kertaa saada*sa hyvään ehtymlsalkana. .Samalla on'tärkeätä^ huolehtia siitä,- että lehmät ssiavat kylliksi suolaa ja ^sellaisiasfosforipi-tolsla aineita kuten luujauho;-riTämä on vieläkin tärkeämpää kuin väfcire-hun syöttämlhen. Joskus on annettu selostuksia; että hiivan ja muiden D-vltamlinipltQlsr ten aiiieiden syöttäminen kuivanaolor kautena mamöllisfött-iohtaa m kuumeeseen.; Tutkiaiuksst tästä asir ästa eivät ole täydellisiä, eikä siis voida varmuudella -suositella .D-vita-- miinin lisäannoksen syöttämistä. . K o keiluista saatujen tulosten perusteella ei voida tödeta.että mikään erikoinen ruokintasysteemi olisi aiheutunut utareiden tulehtumisesta - poikimisaikana. Monet: ovat sitä mieltä, että utareiden jonkun verran "tulehtuminen on luonnollista ja menäe.ohi ilman muuta. Kaikkien käytettävissä oleyien' t i lastojen tutkiminen osoittaa, että lehr mät tarvitsevat kuudesta viikosta ai-^ na kahteen kuukauteen lepoa eli um-, : messaoloaikaa. Ne osoitfavat, että kuukauden tai kfiksl kuukautta ummessa ole-vat lehmät tuottavat 10' pros; enemmän maltoa seuraavana lypsy-kautenaan kuin sellaiset, jotka - ovat ummessa alle kuukauden. Usein eräille lehmille kehittyvät utareet tavallista suuremmiksi ennen poikimista. Sellaisissa tapauksissa on usein suositeltavaa^ että lehmä lypsetään' ennen poikimista tarkotuksella huojentaa sen utareiden: taakkaa. K u n sellainen-^' lypsäminen.' kerran alote-taan, tiilee sitä jatkaa-säännölÖseBti. Tarpeellista on säästää osa '-juusto-maidosta" vasikkaa varten. Porin uusi/ iyhytaaitctasema s! asema Porissa on alkanut toimin* •tansa. Sen avajaisista, olemme luke^ neet sanomalehdlstS. Mielenkiinto luonnollisestisuomalaisten''.'v dessa on suuri tätä edistysaskelta kohtaan. Tämän kirjoittajalta on t i e dusteltu, että kuuluvatko^nyt Suomen radiolähetykset Ja' tulevatko ne suo-yraan Suomesta? ; Koska ^^tgmänlalset kyselyt vaativat» seUtyksIä, niin siksi Katsokaa ettei karjassa ole täitä Tähän aikaan Vuodesta, jolloin-naur: takarja - ja vasikat on sijoitettu- n a vettoihin, kalkkia naita eläimiä- olisi tarkasti tutkittava tälden ilmeiiemlr sen^suhtean. Lehmät ja hiehot'tule-vat toisinaan myöhään : syksyllä ja, talven; alkupuolella; taihin. sitenkin vaikka navetta on perusteellisesti puhdistettu kesäkuukausien .alkana.vvAif kaisln syksyllä sisälle otetut nuoret vasikat tulevat:myös tolsiriaah teihin. Huolellisen tarkkailun avulla täiden niistä^bn'parem'pi kirjoittaa^ julkisin;^^ desaä siinä toivossa;-että: Joltinen r a dion omistaja Joka lukee tamä^hjröli tylsl siitä. Olemme lukeneet ajat mU loin Suomesta radiorf^Jelmaälahet^ tään. Ja aikamääriin voidaan muuttaa taipeiden: Ja kuuluvalsuuden mukaian • Porin lyhytaaltoaseman^lähetyspl^ iuus' on 49;75 m.' Joka' on^ muuttuma-ton ainakin-niin kauan kuin tolsin-äo^; vitaan. Kyllä Porin asema kuuluu Ja tulee täniie vällttömSsli; mutia nyt alkavat^ selitykset,' Jotka vaativat- Jokaiselta radion omistajalta huolellisuutta,' myötätuntoa Ja> kilniiostust^ yrittämään. Ohjelman- saamlneh* ei ole niin? yksinkertainen ä$Ia; kuin- m i tä on niin sanotulta'standardäis^mil-ta 200—55a metrin välillä Ja> niistäkhi ku:en JoKhinen oman 'kolcemuksensa: mukaan tietää,' eivät aina kuulu kau-kalsemmatV Jotka ovat voimakkaiden «semien, varjossa. Suomen asema'tise-: asti joutuu;tätenhäirityksii. viritä m i ten; päin hyvänsä, vaikka on hyvinkin ."£elektiivInelJ."^ radio. Mutta" on joskus onni, että; nämä häiriöt ovat poissa ja kuuluvaisuus on. kohtalaisen hyvä. Tämän kirjoittaja on parhaiden saanut siinä puolen päivän^^kahtapuol|;a "Eastern Standard"; alkaa ja myöskin 4-5, väliUä iltapäivällä. Illalla en ole saanut vaikka ilmoitetun aJatf mukaan Suomen radio lähettää ^ 10-12. Välillä. Yleisesti illalla 19 m. aalto on huonoin kansainvälisistä aalloista, mutta jse ei olejähetyksen syy eikä myöskään radionne. Mutta jos epäilette, että radionne ei ole,oikeassa vireessä, sen voitte saada selvIUe seuraavalla taväl^ la:, Asettakaa se 19 m^ja kääntäkää äänen vahventaja' noin puoliväliin, silloin tavallisesti alkaa kuulua heikkoa kihhiää mikä osoittaa eitä radionne •'serisitllYlsyydenVpuoliesta on kunnossa. Jos päivällä olette saaneet Amerikan ja Englannin asemia, niin ylei£äradIo>läheltää 19 nt: aallolla^ Joka ympäri vuoden, on parhaita aalto p i tuuksia!.^ 'Monille varsinkin meisti; Jotka Ifihdlmme Suomesta useita vuo-aHtymmenläVdtten, ei ollut vähintä-, kiän aavistusta siitä; että tänään on mahdollista kieulla puheita; layluja Ja musiikkia suomn Suomesta! Tervehdimme ilona tämänlaista teknillistä kehitystä Ja tieteellistä saavutusta. Jos emme kuulekaan Jokapäivhlsesti Sao-mea,; niin; on vain' muistettava niitä ' valkeuksla'Jotka siinä vielä on. -Paljon on saa-vutettu ^teellisen työn, illosoo- -\^en ajattelun,, insinöörien, ja tek^ .nikkojen tjrön: kautta valhUstamalla kaikenlalda' atneyhdtetelmlä, työkat luja j a ' koneita, näin kulkee ääni yli merien kUMlta-väksemme. :;Jättäes5äm-me kotoiset:! rannatv viimeiset' Jäähy<^ väisvilkutukset ystäville ja -tovereillf^ erotessa^ -siihenmuoruuden- hilpeyteen älsältj^- annW TOyös kaihoa jä' kaipausta. ; Kuulemmeko enää:. koskaan kotUn Jääneiden ääntä?' SUr^olalselia; Iniltenkaan ei: ble olltit paljon : aikaa mietiskelyyn; hänen • oU käytävä työ-; hön Ja toimintaan, joka on klinnittä-nj^ liänei; maahan Ja kansaan; Jos olemme-kulkeneetvkauaksi maantie^ teellisten: mittojen,'mukaan, niin teknillinen kehitys on kulkenut myös; joka on Jälleen lähentänyt välimatkani^ niin lyhyeksi, että kuulemme taas ää-^ nen synnyinmaasta. Onnittelen Suomen - Yleisradiota saatuaan kuulemaan äänensä> tänne asti;:yalkkaslitiä on vielä parantami- ' sen varaa; Kuuntelin muutama päivä sitten: tunnelmallista kertomusta: Suomen Joulunviettotavoista; Toivon Suof> men äänen, palvelevan rauhallisen kehityksen - edistämistä paremman eläK män puolesta. — P. Mertanen. K MONYREilLHiAlSET HtTOlM! VVDEN VmDEN VALYQMiSET :-':^':'":/-:::-':';r;::'''':%^^:^^ PRESTON HAALIUiA 1173 Drummond S t <^otttreal, Joulukuun'31 päivältä, alkaen; Ido d illalla . ja kestäen klo 3 yöUä. ~ © Kutsukorttiin sisältyy ^kahvitarjoilu. Hyvä musiikki © Kutsukortteja saatavana^ iiseilta henkilöiltä. ' Montrealin osasta Konstit ovat monet,^ mutta ne eivät aina sentään vetele se .osoittaa asetuksen, olevan: palkallaan. Jos ei kuulu mitään, sIlÄin on kutsuttava asiantuntija eli "rädlotek-nikko tarkastamaan^ Yleisesti puhuen oma kokemukrent on osoittanut monin päikphi, että palkaUiset häiriöt ovat pahimmat^ aivan lAuutamau 5a-dan jalan, ympärillä radiosta, mutta ne voidaan poistaa erikoisella antenilla tai suorastaan löytämällä häiriön syy. Yksityisessä kirjeessä sain tledoltuk-sen, että ensi kesänä valmistuu erikoisesti Amerikkaa kohdensuunnattu lä hetysantina Porin asemalle jä silloin sen teho kolioaa, 100 kw. Tästä prer sidentti Paasikivi mainitsee myös pu ilmaantuminen huomataan eläinten s hesssaan! Suomen Yleisradio mielel-pälstä, niskoista ja takaosista, . | ^^än ottaa vastaan tledoitukset, miten .. Kovasti täihin • tuUeeia haxitaeläi-men'nahka; tulee kuivan näköJsaksi; karva lähtee-niin, että ilmaantuu'kar-r vattomia paikkoja ja.^läin tulee yleen-^ sä huonovointisen näköisäksi, Tällai:^ nen tilanne, huonontaa: maitotuotan^ toa, ehkäisee kasvua ja lisää ylläpito-: ku^annuksia. Tälden ilmaantumisen aikainen havaitseminen ja nopea hoi-: to estää niiden aiheuttamat vahingot; Karjatäiden •'poistamiseen on käy-f tetty lukuisia ruiskeita, tippoja-ja pulvereita. Viimeaikoina on DDT joko ruiskeena tai pulverina osoittau- 'tunut erittäin tehokkaaksi, ; 'Otta-wan keskusfcoefarmilla on. tul-, lut tavaksi, selittää* V. S. Logan; käyttää 5 prosentin DDT pulveria; Täiset eläimet peitetään täydellisesti tällä pulverilla mikä hierotaan: hyvin karvan juureen. Toinen ja :toisl-( naan kolmas pulverlvolteltu annen taan 10-12 päivän väliajoilla jotta nekin täit tulevat tuhotuiksi, jotka hautuvat ensimmäisen " voiteluiT jäl-r keen. Kesällä ei ole juuri elälntäistä pelkoa silloin kun käytetään DDT-Tulskelta kärpästen karkoittamiseksl. Keskuskoefarmilla öii: tapana leikata karjan karvaa pois päästä, niskasr ta ja taoslsta. Se helpoittaa alkuval-j: heessa näkemään milloin täit vaivaavat lehmiä. kuulemme Porin uuden äsemäh lähe •tyksiä. ^ Merkitkää' paperille" muistiin päivä ja aika tunneissa, sekä paikka missä asutte, mikä auttaa Suomen Yleisradion insinöörejä-jmunär; ämääri ja 'ehkäpä ' parantamaan lähetystä läuomessa epäilemättä tunnetaan myötämielistä iloa tledoitukslsta;^Porin aseman kuuluvaisUudesta. Meidäh on todettava, että" emmeMcuule joka päivä Suomen asemaa, toisinaan-vo mennä viikko Ja kaksikin ettei aina-; kaan jokar.paikassa- kuulUk-'Sekin ori tavallisesta kuuntelijasta kummallls- :ta,:että.sanaalla;alkaa Jyhytaaltoasema voi - kuulua? hyvin' pailjoa kauempana kuinilähempänäv huolimatta siitä- mi-i ten hyvä-radio kuuntelijalla: on ja'nii4 tenkäjrapaa.cletpalkallislsta slvuhälr riöistä, jotka: ovat huomioon otettavia tekijöitä. Varsinkin 19 m; kuuluu näihin "hyppiviin" .aaltoihin. Kuiten-kiny kun otamme huomioon kalkki tekijät voimmeonni telia;: että; Sjiomen "Käytännölliseltä kannalta katsottu-; im, 'Iii Matkustakaa: mm talvella tai varhain keväällä jöUoinmoottori- ^ laivat "GRIPSHOLM" ja "STOCKHOLM" ei-h: vät ole liian täynnä ja tarjoavat valiohuoneita ia palveluksen. Te tulette nauttimaan merimatkasta parhaimpana osanavretkestänne. Seuraavat lähiövuorot New Yorkista suoraan Göteporiin, f* t v'^"s;rOCKHOLM TAMMIK.^ 7 i/I'- * GRIPSHOLM TAMMTK: 21. \y^i;) STOCKHOm HELMIK. 3 STOCKHOLM MAALISK; 1 GRIPSHOLM: MAALISK. 18t STOCKHOLM MAALISK. 25 GRIPSHOLM HUHTlK. 15 Mlnlmihlnnat Göteporiin Ensi Cabln TurisU luok. - luok. luok. Gripshohn^ $2S5 $220 $180 Stockholm $285 $190 Matlcalippu Göteporista: maikan päähän. Suomessa Ja takaisin Göteporiin voidaan maksaa täällä. Canadan dollareissa ennen lähtöä Canadasta. Saadaksenne hyvän palkan laivassa tehkää palk-katllauksenne heti. Halutessanne tarkempia tietoja kalkista matkaa koskevista asioista, kääntykää pai-kalllsasiamlehemmo puoleen. SWEOiSH AMERICAN LINE eoO.Dorchester S t W. Monfreal 2, Ctae. Ihmeellinen pussirotta tekeytyy kuolleeksi Tuntuu ihmeelliseltä, että eläin, jo-;: ka täysikokoisena on kissan kokoinen.; on syntyessään nlln^pienl, että koko-^ nainen lauma niitä voidaan pitää kä-: dessä ja peittää sormilla. Ja kuiten-: kin pussirotta, yksi harvoja pussielin-; 'luokan jäännöksiä,, on syntyessään vain puolen tuuman mittainen ja näitä plkkuelälvllä^ tarvitaan kokonaista 23 vastaatnaan yhden sentin lantin; pahioa. Kuten monet - muut eläimet pussir rotta bn sokea maailmaan tullessaan.; Se on kovin vaaleanpunainen, karva-: ton Ja niin avuton, 'että emo kantaa; sitä pussissaan samoin-kuin kenguru! poikasiaan. Emolla on erikolslihak-set, Joiden avulla- se voi sulkea pus-^ slnsa ja estää 'Pleho^kaisensa putoa-; mista. Noin kt^hden • kuukauden ikäisinä: poikaset ovat kaksi tuumaa pitkiä Ja; voivat Jo silloin kiivetä emänsä selkään, jossa ne' pysyttelevät kovasti^ karvasta kiinni pitäen. Plkkupussl-rotat roikkuvat emänsä' sälässä kah-; deh''puolen selkälrankaa ja "ottavat raittia" sillä tavalla aina slihen^s3ak-ka kunnes alkavat tulla omillaan toimeen. Jos cnxo; nostaa! häntäänsä yISs, tarrautuvat poikaset siihen: k i i n ni ommapienlUähähnillääri; K im ne ovat pienen* kji$sanpenikah-kokoisia; astuvat pfenet pusslroUat maahan Ja v alkavat •harhailla: omin neuvoin usean -vlflcon ajan. Ne a l kavat slllohi näyttää^ oikeuta pussirotilta, harmaine' turkkineen, jossa-on' valkoisia Ja mustlailäikkiä. > NUden naama on-valkohiett Ja korvat Ja hännät •> kMrvattomlai iKun pussirotta a l ^ jaloiUaan, ryhtyy se etshnään itselleen suojapaikkaa; /jossa se makaa päiväkaudet,. Hlalla se heifiä Ja lähtee etsimään ravintoa' ja;koska se syö melkein vaikka'mitä, ei bUlä ole ml-' tään ' Vaikeuksia'• ruuianetslnnässä,' valkka> se- etsintä kestääidn' melkein; kaiken yötä. 50 hamsiasta on-ainal-i sessa touhussa sen Jauhaessa maärjoja, • hyönteisiä,'hedelmiä; dlnnia.sanmia^ koita; kaloja^pähklpöitä Ja siemeniä^ Mahdollisesti sllti^ että pu^ottaj el ole tarkka ruuan valinnassa Johtou-; Isin se ettS!' f se on Jäänyt olemassa-! — Kansakotdun tarkastaja oli lo-tarvitseernopeaa toimintaa; saalista pettanut Icysymysten teon oppilaille Ja Keskimääraineir ikä on Yhdysvälbissa nyt 66.7 vuotta New; York. — Yhdysvaltain NaUonal Office, of yitalStatlstics on vuödeil 1946 kuolevalsuustilastojen perusteella määritellyt yhdysvaltalaisten keski-, määräiseksi iäksi 66.7 vu'ö*ta. Miehiin nähden: on ke^dmääräinen ikä 65.1: Ja nalslhi 70.3V vuotta. Keskimääräisen iän määrittelyn: p^nisteeena on se Ikä minkä vastasyntynyt lapsi voi saavuttaa kesklmääjrln laskettima. Koska. kuolevaisuus on suhteellisesti suuri lasten ensimmäinen Ikävuoden aikana, on vuoden Iän. saavuttaneiden .lasten; keskimääräinen otaksuttava Ikä edellistä . keskl^nä^i^ää vieläkin korkeampi kuten allaolevasta; taulukosta voidaan havaita. _ Kun Ihminen on saavuttanut-65 vuoden Iän on hänellä sen jälkeen vielä Icesklmäärlh 13.ff vuotta' eDhaikaa, joka on naisiin nähden pitempi kuin miehiin nähden. ': Vissin län^^saavuttanelden Ihmisten keskimääräinen elinaika sen jälkeen ihnenee seuraavasta mainitun viraston valmlsfemasta tÄullzkostfij: joka-koskee ainoassaan valkoihoisia yhdysvaltalaisia j a osoittaa naiset kaikissa •tapauksissa pitkäaikaisemmiksi kuin miehet. Ikä; O . "1 -5 , 10 . 15 . 20 . 25 . 30 . 35 . 40 . 45 . 50 . 55 . 60 . 65 . 70 . 75 . Yht. i 6 6 . 7 68h .Vr 64.6 . . . 59.8 . . . 55.1 ..i 50.4 .. 45.8 ...41.3 . . . 36.8 32.4 , . ; 28.1 . . . 24.i . . . 20.3 . . . 16.8 . . . 13.6 .... lOÄ . . i ' 8.4 -Miehet Naiset 65^1 66.6 63.1 58.3 53.6 49.0 44.«^ 39.9 35.3 30.9 26.7 22.7 19.0 15;6^ 12.5" 10.0 7.7 70.3 71.3 67.7 63.0 ,58.1 53.4 48:7 44.0 39.3 34.8 303 26.0 21.9 18.1 14.5 113 8.5 Porilaisten' hirven- ^etsästysreissu Pori. —: Sumissaan sa^ eräs Porin maalaiskunnan' metsästysseurue: pä-: ata takaisin hirvijahdistaan. 13-mie. h»tä poruklcaa vaivasi kovin huono, onni. Ensimmäinen kohdattu hirvi 11'^ vahti rajan y l i Luvian puolelle, missä luvialaiset Jiirvenmetsästäjät ampuivat sen. TumUn kuluttua pääsi eräs metsästäjistä ampmnaannoin 45.met-tin etäisyydeltä arviolta.3D0^01cilon naarashlrveäv mutta laukaus Ja toinenkin meni ohi. Eläin ryntäsi am^ pujaa kohtii joka ei saanut pyssyä: toI«; mimaan. Hän pakeni tovereittensa turvaan, .sa metrin päästä thlrveär kohti ampauttu laukaus meni myöskini ohi Ja ifaikka ajojahtia JatkettUn 11- apimeään saakka, ei hirveä saatu IkaadetuksL pyydystses^jm mutta pussirotta tyr-tyy niarjaan. jos se el saa'kiinni hyön- -telltä." ' , ^ Luonto on varannut tälle lUtaalle elälnieUe 'ondtuisen Vpuolustoskelnon.^ Kun vlholUnen lähestjy- heittäytyy pussirotta maahan Ja tekeytyy kuolleeksi. Vuosikausia luultiin/ tämän. .j>'pc;^-;-;-,-.i;Nt. olevan ptissUrotan kekseliäisyyttä, mutta tiedemiehet ovat saaneet'selville, etl%pussirottii todellisuudessa pelästyy tIädbl*omaksi;<^^ se^t^ot-c taa tuloksia; sillä Useammat pussirotan vihollisista eivät lEofike kuolleeseen saaliiseen'Ja siis'JättäVSt-sellaisen, rauhaan."j ' :sanoi: ij' "Nyt minä: annan teille tilaisuuden ;:tehdä minulle , kjrsjrmykslä. Osaako ^kukaan tehdä seUalsta kysymystä Joihon ndnä en voisi antaa oikeaa vastausta?" " - ' . ! Eräs pieni poika nousi ylös Ja kjrsyi: I "Min^tunnen erään miehen,-joka 'syö k^k^niunaa jokainen aamu; Hänellä el olekanöja^hän el-varastaJmu' öila eikä osta niitä kaupasta.' Tiedät- ^tekö nUatltrhän saa'munla?'^* j Tai^astäia ajatteli Jonkun aikaa Ja [tunnusti ettei- hän voi antaa oikeaa •TOS|ftjis$«,' "Hän pitBä' hanliia", sanoi poika :; Edmonton. Montrealilta kotoisin oleva Syhrester Deacuf varmaan^ ajattelee kahdesti, ennenkuin: hän yrittää petkuttaa ihnikäyhtäiexhpev lösti kidn hän Seitti tehdQ täällä Juuri Joulun edellä. Hän meni erääseen pieneen kaupf paan Ja osti paketin ^pturukmuia 5 dollarin rahalla. Saatuaan- nibasta: takaisin, lisäsi hän siihen dollarin r a han, pistäen kovan rahan ;taskuunsa Ja pyysi kauppiaalta $S^seteIl& viidestä yhden dollarin setelistä; ^ r " ^^ OJKv'tähän saakka,'Ja kaiqDPlak'laski $5; setelin tiskille. Deacur sysäsi nyt nopeasti viiden dollarin setelin:: sekä tikillä' vielä olevat viisi yl^den'dollarin seteliä kauppiaalle Ja pyysi nlfstä 10 dollari seteliä^' Kauppi|i6W e i k^i•i•. tenkaan voitu tällä' tavotmpetifuetaä ^JaDeacurjoutid poliisin kalissa teke-^ mislln. ' > OSCAR BAY Miesteti ja Naisten Räätäli 'i Eal^xnlalsta korjaustyetä PaheBn 2-1891 - IglioaaonSfcE. Wind8ar,08t 1775. Amerikan vallankumous T I M M I N S, ON SPÄMS, BOORER & PICKERD! vakuutuksia ja kitotelmistaKriS minlon Bank Building, Tiinmh pnt. r Mbrkefteja, lainoja, brafc Ja vakuutuksia. — J u a n deiPqpa löysi Cpnqujanltä-rannilcoUa^ olevan FUca-la)Iden^ 1592: f — Hudson'la^ti on nönltfetty sen löytäjän kapteenlvHudsonfir-^mukaalii Barnes SatdC Ste. Marie Untatla RCA yictdr Rahoita NyaMäakkeitä Täydellinen varasto läSkkelti. Postitilaukset täytetään HuoleUisesti. Hyv hittyi silta kirjäi mises : .Tas hetit lisinä man-kio. Tas osoitt HIJOM.I W Q R « E H S HUOÄl Cö.OP of Souih:'Porcupine Llä^iii f 47 Crawford Street. ' fQj^ l^vPOBCCriNE, ONTABIO -41 /Suositteiee suomalaisille hnu. .^tunnettua roukaansa ruokalliai^ köma. Ravintola auki klo 9 mana. # eilsteja kalustettuja huonetta PeterÄ.Vesa,B.Ä.| Barrister, Sollcitor, Notaiy SirOMALAINEN LAKIMIES a f3E.3392 592 Danfortb Ani (NearPape Ave.) Tortö&i MATKAT^ EUROOPPAAN K E V J U L U l 1343- HESALLA ' •,.p-:iiyf-on,.alk«:,y»iaU. piikkMne.; Ibt.iljottp M t l t u t lM .ensi kevö kesänä Ji^ In- :/o^^e-»«'"rS PeltymyMJrtäit. A f a o ^ ^ ifjoteilapitiiirä paikkoja on enään sastanm; kaikkia liajoii. Kaiirahui DukMmiBca ,00 viiUtimätSa pailuuiaaantla varten. Paluumalkanne järjeitimo» - —'aaiten. . ATUSUmme myS» rpK&tfine ia VUtuiainoo. liankkiniite««a. • .HaJnteuanne tuoctaa lonkuD ' henkilöä. Canldaoii.andaiDmeT^^^^ pia.tietoja niSäriiyltaiia Ja mn«meesnafcoltamakaetlaja laiva..Ja lentolippuja. TEHK^LX PAIKKATkLAUKSENNE NTT (F. K. Jthpsonr & Co.' 724^ Bay Street, Toronto 2, O n t " ' Puhelin WA 1403 VAKUUTUS- J A M A T K ^ U T O I M I S TO KustannasRikkeemme -vupienvaihtem juttaisu . . Metsä ratkai: Met5äpal( vielä saanui miota, sillä-atjalysoitu."! 'Huolimat •on lukuis: -mahdollisi; jäljessä Y h toa metsäpä suhteen. B paljon erir esimerkiksi se haluaa aivoja, j a m; Välineitään j.immutuss: .Metsäpal eammutuss haiten.. sai ' avuksi käy Ntatkimusnf ^-fiistus virasi ^'nikamaan- ' leemin rati sena vofta vähentää l w s i t t a in Meidän toimenpite masta j a n ta siitä, ett alkuperälsi mennyt st Sasittelemi suhtsellisel Tänä vu keriä Cani .keskiarvon suhteellise kettu, että netettiinn vosta. l£ p;ntamaak muuttunul tf maaksi. , M u l t a .n iloa ainoa inenetykse mySskiri:: 1 . . . O/l ilmestynyt 48-sivuisena, sisältönsä puolesta' monipuolisena ja Hyvin kuvitefbina. . - Sisältö ^ Jouluna 1948 * Tolmltukselto Sotakiihotuksen tuloksia' i , G. SuncI«T«rt BCohtaandnen RettRoneet| Atomltlede^kuoleman palveluksessa^........ . i . . . . . . . » Prof. B * * ^ ' Joliot-Curie Sellainen on Johannes KJarval — taidemaalari A. Barrow B^^män,hehkuvaa isänmaaUlsuutta — olkaa hyvät Ketkä ovat Vodelllsla Intfeliektnaaleja- Dja Ehrenhu^' Kaksi naista ; veikko Vainikatofl» • , Näyttämötyö on tärkeä^kulttuutitt,3nInnan,osa '^•^'til SavupUppu, Josta tuprusi ataa sav • ^ Eugene Weinsto« ] Neuvostoelokuvan sisältö _ « Muistehua-kahdcnkymmenen vuoden takaar.C "f N^polenin viimeiset päivät Prof, Eugene»* Leo, Tolstoi — suuri taiteilija Prof. Nikolai Eodlonov Saxiokaa minua kuolemank^n^taatlksi Rico ^ J Suurt myrsky Elinor ÖbeiR-1 Dante — uuden aurhigon runoilija ..!.!.!!.'.'.*!!!!:!.." aO.S. Ranskan vapausrunoillja . . . . : Hannah Joseph*» Pöffiette hinia on ainoastaan 40 ifentiiä Ja sitä on saatavaa» Vapauden kirjakaupasta SudburYSta Ja Port Arthurista «el» ' kaikillitaaian3e]iUI&'Tilata myöskin voidaan postitse. Hfimkkikaa itsellenne hyifää ioulii^muudenvuoden lukemista. Vapaus Publishing Cempänf limiled j^gigiiiiiiiiliiiiiliii^fei^^aaiM senneei laakkeäi STOMA sasta, SS olette n antaa tl noUla. seitsem 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-28-04