Vapaus, December 28, 1948

              ISET
»treal. qoe,
alla
musiikki.
Iin osasta
mini äme4t^H^\ . .
»Jaustyötft
-1891
ankumous
S, ON
& HCKEBQ!
itelmlfitöja. a
Jding, itoni,
lainoja, bood^
mroiii
• cd.OP \m] pine Uäd^
i Street '
NE, ONTABIO
talalsille hjniSk
nsa ruokaibai<>
Uki klo g inana;
ttuja hnonieita'
ajain koti. Fis.
/Torontcu^^^VapaaSana j d l ^ ^
Hyvin välttämättömäksi Canadan suotnalaisme vuosien vämlla ke­hittynyt
Ttokukalenteri on taas ilmestynyt, sisältää
alita aloilta. Tämän jokaiselle välttämättömän 128-slvulseh tieto­kirjan
hinta on edelleen 35 senttiä huolimatta kustannusten kohoa-;
miEesta.
TaskukalenJ^ria on lähetetty jo kaikille asiamiehille. Metsämie-het.
tilatkaa^ikaisestlTaskukalenteri, sillä voi käydä niin Tculu edel-
Iismäkin vuosina, että painos loppuu kesken. Kymmenen tai useam­man-
kappaleen tilauksesta myönnetään 20 prosentin äsiämiespälk-kio.
V < % '
Taskakalenteria saa joko asiamiehiltämme täi tilaamalla suoraan
osoitteella:
VAPAUS POBLISHINJTCO. LTD.
Sudbury, Ontario
Metsäpalojen sammutusprobleemin
ratkaisu on tieteen teittävä
}sa,B.A.
[tor, Notaiy
/ONEN
[IES
Danforth An.
Ave.) Toiteft'
LLÄ
>i keaSnä Jalit.
maa uatsnuf.
I kailkia linjoji.
inne jarjntämma
iielihyvin Uleo.
lippuja.
f Soittakaa
Tai
Kirjoittakaa
iUn WA 1403
aihteen
: Metsäpalojen sammuttaminen el ole
vielä saanut Canadassa tarpeeksi huo­miota,
siUä kysymystä ei ole tarpeeksi
analysoitu."" ^
' Huolimatta siitä, -vaikka Ganadassa
ron lukuisia^: tutkimusvälineitä ja
-mahdollisuuksia, on se huomattavasti
jäljessä Yhdysvaltoja ja Neuvostoliit­toa
metsäpalojen sammutusprobleemin
suhteen. Maa, joka on: antanut\nlin
paljon erinäisiin keksintöihin, kuten;
esimerkiksi atomikeksintöon, voi — jc6
se haluaa, —^käyttää tiedemiestensä
aivoja, ja myöskin kaikkia nykyaikaisia
vaimeitaan metsäpalojen paremman
sammutussyst^emin kehittämiseen. '
Metsäpalojen nopea ja ' luotettaVa
eammutussysteeml voidaan ehkä par­haiten
. saada .aikaan lentokoneita
avuksi käyttämällä. Jos kansallinen
'liotatkimus.n^dvostö J ja kahsallineii" puo-fiistusvirasto^
^'•htjrvät" yhdessä suo-ni*
amaan .tutkimuksia tämän prob-leemm
ratkaisemiseksi^ niinisen tulok-;^
: sena voftaisiin -'mahdollisesti ainakin'
väheni ää huomattavasti mstsäpalojen
TOrsittain tekemää tuhoa.
Meidän metsapalojemme kontrolli-toimenpiteet
riippuvat, hyvin paljon i l -;
masta ja myöskin onnesta. Huolimat­ta
siitä, että huomattava osa Canadan
alkuperäisistä metsärikkauksista . on
mennyt savuna ilmaan, s me yleensä
fiasittelemme • me tsäpalokySymystä;
suhtsellisella" tyytyväisyydellä. •
Tänä vuonna paloi yli l.OOO.OQO eek­keriä
Canadan metsäalaa (10 vuoden
.keskiarvon huomioonottaen tämä on
suhteellisesti pieni menetys). On las­kettu,
että puutavaraa yksistään me-
Jietettiin näissä paloissa $50,000.000 ar­vosta.
Isoja alueita,i joilla matala
p.'ntamaakerros myöskin tuhoutui, on
muuttunut kok9naan arvottomaksi j ä -
tfmaaksi. - •
Multametsäpalot eivät aiheuta tu­hoa
ainoastaan puutavaran ja maan
menetyksessä, niiden . tuho ulottuu
mySskiri:: maatalouteen, vesivolmava-
1 oihin, kala- ja riistakantaan, turisti­liikenteeseen
jne.
Me tsäpalojen sämmutustjlännetta
voidaan suurenti parantaa harjoitetun
sammutusmlehlstön, teiden rakenta^:
'misen ja yleensä kehittyneemmän
metsahoidon avulla. ^, Heikoin kohta
kuitenkin on se, että meillä ön riittä­mättömät
; välineet ^ u s t ö i t ä
varten.
Sammutustyöt riippuvat suurimmal­la
osalta sammiitusmlehistöstä, jonka
valiveinäpvatkinreet, sahat ja kuo­kat;
sekä-^A^eHipumput; Mutta näillä
välineillä ovat hyvin rajoitettu käyttö­mahdollisuus.
Me' emme voi pitää
kaikldalla isoja: harjoitettuja sammu-«
tusmiehistöjen. joukkoja - ja tottumat­tomat
miehet ovat'useinkin vain hait­tana
varsinkin vaikeissa tilanb^issa.
Useinkaan ^ i voida: kuljettaa miehiä
tarpeeksi" pian paTSalueiile"-ja^monasti
et palopaikoilla ole vettä- saatavissa
punjppujai>.vaftpn.i. JCun pajoletkuja
joMutaan • vfetämään pitkät maikat,
niin • se 'luormollisestl vaikuttaa hai^-
taJlisesti pumpun paineeseen.
y' Palosämmuttajat pumppulneen ovat
köytähnölliset vain silloin kuin kulku­mahdollisuudet
ja yleensä toiminta­mahdollisuudet
ovat suotuisat. Mutta
silloin • kuin ilmasuhteet, kulku- ja
iliikftumlsnjahdöliisuudet' ovat huonot,
eivät san^uttajat pumppulneen voi
hallita tilannetta ja siitä usetakin-joh­tuvat
suuret menetykset metsäpalois­sa.
Rankka sade on usein ainoa toivo
metsäpalojen sammuttamisessa.
Tutkimustyöt Canadan metsäpalo­jen:
sammuttamismenetelmien löytä-
•miseksi ovat pahasti jäljessä. Tähän
saakka tutkimustöissä-on kiinnitetty
huomiota pääasiassa vain vesipump­pujen,
letkujen Ja niiden kärkilalttei-den
parantamiseen. Tämä on kyllä
apuna, mutta se ei ole riittävä,
' Neuvostoliitto on lähimpänä Cana*
daa metsäpalojen' sammutusproblee-meineen.
Venäläiset ovat tietoisia, et-torstaina.
toimit^
kommunistisen puolueen ^ enUsen"^ leh-v
timlehen &i Per./MKurlipghi edesotta>
misten johdosta" Ja sanoi marMjyrl'»
kruunua tarJollie&'seuraavaa:
^ "AskettlLln tapahtxii A u o b ^ kom>
munistipuolueessa'^ sangen huomatfava ..
eroaminen,' slMkoxiimunistlpuolue
päälehden Ny Dagln^päätöhnittajä Ja
vuosia puolueen parhaana teoreettlk-kona
ylistetty: tohttÄ"! 'MeurBng erosi
äkkiä IkommunistipuolueesR...
Tämä kahteen'k^an "äskettäin'
Ja "äkkiä" tapahtunet ero on todei:
llsuudessa tapahtilnut Jo vuosia sitten;
Siis tässäkin on vätiän sitä "väritet­tyä"
tai muunnettua totuutta.
Vapaa Sana jatkaa:
*«uten .etukäteen oli odotettu, on
koäo Ruotsin ja Suomen 'kommunls^
Unen lehdistö kiirehtinyT todistamaan;
että sanottu tri: (Meuijlng on' rappeu­tunut
Juoppo, ,eikä^ole^muka erikoisen
korkeassa asemassa ^ puolueessa ollut:
kaan . . . "
Pannaanpa käsi:; sydämelle " Vapaa
Sana ja todistetaan väite. Milloin
Suomen (ruotsalaisia lehtiä emme
tunne) kommunistinen lehdistö "kii^^
rehti" Meurlingin' asiaa käsittele­mään?
Tapabtuiko^se vuosia sitten;
jollohiMeurling; jäi pois Npuolueesta,
vaiko vastainjft. Jolloin ilkeurling limei-sesti
myi poliittisen .sielunsa kurjan
ruumiinsa hengissä pitimiksi?
. Vastausta yllaoleväan kysymykseen
odotellessa lainaamme SKDL :n pää-äänenkannattajan'.-
Vapaan Sanan
tunnetun pakinoitsijan (Hapan) tätä
asiaa: koskevasta ;.hyvin >avarakatsei-.
sesta ja myös opettavasta pakinasta
seuraavaa: - -
"S. Sosialidemokraattikin yritti Jota­kin:
kun oli puhekyy^ytön SAK:n
asiassa, lavasti sej$ iisiiasta valtavalla
humulla sen repäisevän .Aiutisen. että
Ruotsin kommuni^tfefen. puolueen "ai­noa
teoreetikko, 'Ni»''I>agin, puolueen
pää-äänenkannatt/jan.iv ulkopoliitti­nen
toim. itrl «Per Meurling on nyt jät­tänyt
puolueen sekä 'Ny Dagina '
Ja jättänyt ne sosialidemokraattisel­le
"A-pressenlUe" antamallaan haas-tattelulla^
Jossa ilkeästi luonnehditaan
kommunistista puoluetta ja sen johtor
henkilöltä ja jota- SS sitten suurella
riemulla selosta ilkkuen:
"On mielenkiintoista nähdä, miten
tri Meurlingin suomalaiset ^ystävät
Raoul Palmgren, i'Jarno Pennanen,
Mauri Ryömä ym. hyt sanovat", koska
"Raoul Palmgren'! 'ja' Mauri, Ryömä
ovat useasti käyttäneet <Meurlingistä
sanontaa 'Pohjolan terävin marxilai­nen
teoreetiltko', 'Ruotsin kommunisti­sen
puolueen terävin kynä', Jne."
omasta puolestamme sanomme, et­tä::
on "ialna hyvin masentavaa; kxm
loistava, peloton äly 'yhteiskunnalli­sen
talstelim puristuksessa sortuu. S i .
tä masentavampaap^un kysymykses­sä
on persoonalimen.ys\ävä. ,
viselIe;i|inoItie]asetieIte. Se ota ottat
sunritftppio pn^itlaeä]^^ tt|)Dit«a;^'<m
ollut «miniilulkkea- tappio.•^IP»
MeorliivUIe Itselleen,^ ^ mooa ky-luUoa
>on 'mmettSnj^t lolstoaan Ja
^ terSvyyUaSn,^ ^ Itänen 4aistelansa
sauren linjansa. Idies on mmiiyt
rappiolle. k
!Per Meiurllng on tyypillinen intelU-gentslan
edustaja, ja s i ^ l t hänessä
on aimo axmo^ IndlvlduaUäUa Ja aris-tokraattia/
Jola arvattavasti eräät pvio-lue^
elämässä esiintyvät piirteet avat
jatkuvasti |ir5yttäneet.i;;Mutla:W
tasos niin ^r$y& äly, että emme iki-iiä
suostu uskomaan, että M n ; sisim­mässään
QlLni vaihtanut sosialismin
maailman ylpeät aatteet :JA^^arshall-lännen
kapitalistiseen :'.puoskärointiin
ei edes. ja kaikkien vähimmin^ol-"
keistososialidemokratian "kolmannella
tiellä".
:Sen perttsleella, mitä iähän meni-nessä
asioita tiedämme, on käsltyk^
. semme se, että Per Menrlinsr poliit­tisen
"Irtolalsuntensa'/! ansiosta tm
joutunut sellaiseen taloudelliseen
'ahdinkoon, että hänen on täytynyt'
:7— kylmästi Ja kyynlllisesti - - m y y -
:. rdä itsensä' enimmän 'tarjoavalle.
: sosialiaemokrftllalle, /Itallltaspuola-eelie.
Ja hintana on «Uni häväis-
; tysartftkellsu-javomasta entisestä
puolueestaan.
Voidaan jälleen esittää , kysymys:
mikä yhteys on alkoholismilla ja so­sialidemokratialla?
Alkoholismin •—
esim. rattijuopottelun ansiosta ^ s o ­sialidemokratia
voi menettää miehi­ään,
mut^aalkoholismin*'^'nslosta se
voi, kutenvnähdään; saada myös ^usia.
Lohdutus on kuitenkin laiha^ J^s
Per Meurling poliittisen "irtolaisuu-tensa"
ansiosta on jo- parin »vuoden
ajan ollut' henkisesti -rappeutumasssat
niin tämä avoin petos merkitsee hä*"
nen henkistä kuolemaansa. Sosiali­demokratia'
saa Per:Meurlingini ruu-mim.
Kommunismille hän omisti elä­mänsä
suuret, loistavat taisteluvuodet.
Siirtamaättunisted
ja salamatkustafat ' - -
Melbomne^.^ Ausiräiian slirtolais-ministeri
Arthur • Calivell ön tav^ll-
-sesti:öUut hyvin-äympaattliMn^v^
kyydillä maahan .tulleUle henkllöUle.
vaikkakin hän usein varoittaa hdtä,
-ettei sellainen maahäntuIotapa;saisi_
tiilla sentään aivan yleiseksi.
. Ex&m& päiväUtsUlä hän puhui hU-jattainjvaraskyydlllä
maahan tulevlS'^
ta ja kertoi, kuinka ^eräs 17-vuotlQ&
nuorukainen tuli 6amäUaJtavalla>AUst>*;
rallaan v. 1849 ja tästä «alamntkus' a>
Jeista on sitten polveutunut el ku­kaan
muu kuin itse Australian sllrto-laismlnisteti.
Lisää^ nuoriik^isia.
Krcikaiiv armeijaan ri
' Atena.'»l^ Sotaniinistejri Coi^tantl-ne
Rentls on kutsimut 1(M)00 nudru-;
kaista 50^palvdluk6e^n<'^Js^'sänöi ea-t
maila,' että toiset 10;OÖO määrdtäah;
palvelukseen, rhelmikuun 1 p:nä.'
XJudet alokkaat kohottavat halli-(
tuksen värineijan fndesvalw
ÖOO tnläieen Jä tästä jmäärSstä on &'0.-;
000^ kansalUskaa^tin^ 'Palveluksessa,
^efiniktiun^i p:n Jälkeenslis Kreikan
armeijan miesvahvuus 'on 212,000. > i l ­mavoimien
vahvuus 6,200; laivaston
13,500,; santarmien' vahvuus 34i000> Ja'
kotlkaairtii/ vahvuus äi5,300." eli" yh­teen^
289,000 hiillä.
Churchillih suunniteliiiät
- (Jatkoa toiselta sivulta)
ma, sisäh
na ja ky-
. Toimitukselta:
, . G. Sundqvist
. . RettRoseet:
; Prof. Prtile*'
joliot-Curie,
. . . . A.Barrow
Hja Ehr€nl»«W'-
ko Valnlkalnffli
igene Welnstock'>
; ; ; ; <«»
r, Eugene.TiriB;
ikolai BodtonoT
. . . . BlcnDiöd I
: Ellnor öbeig-
; ao-s.
nnah Joseph*»
on saatata»*
ihurisla sd»
posiilse.
ienvuoden
Limited
m
auaci
«roMAca
HKMBDT
. Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkeitä I
•: : Oletteko seuraavien tautien .ja kipujen uhri: 'umpltaudih;
ruoansulatushäiriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin,
tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua; rin­tanne
alla, kipua kylklluittenne alla, selässänne, vatsanne bi-
-: kealla tai vasemmajla puolella, epätavallista 'happoa; vatsas­sanne,
tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne;
eristävätkö sappenne tai Virtsatiehyeenne vieraita: aineksia,
tunnetteko katkeraa ja hapanta- makua suussanne,' pääkiptiia
tai huimaiista, ruokahalun puutetta, Icärsittekö peräpukainista
epänormaalin vatsarmetoimtonan taida, tai tunnettekö leii-
-maattista pakotusta? Älkää odottako huomiseen —•viivyttely
on vakavaa vaan kqJSeilkaa paikalla RUSCITBEATMENT
STOMACH REMEDY-lääkettä ja'0ttakaa sitä teelusikallinen
ennen jokaista ateriaanne ja mcimessänne levoller välttääk-senne:
en€mpää,vakavaa sairautta.. Jos viivyttelette, on;parhaimmankm
lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä, BUSCI . T B E A T M E NT
STOMACH REMEDY poistaa epänormaalin'kaasun ja vieraat aineet vat­sasta,
sapesta, munuaisista, virtsarakosta ja vlrtsatlehyeistä. Jonka Jälkeen
olette menossa- kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen
antaa tuloksia. Hmta $6.00 pullolUnen postimaksuineen.
Salva, 'jonka miljoonat tuntevat
^ MIZ^IpI-SALyAA
Vaivaavatko teitä reumaatti^ti,'iivel- sefö lihas-pakotukset
tai kivut, selkäkipu, kiVUt^lkapäissä täi
lapaluissa^ Jäykkä niska,.kipeät .käsivarret, kyynär­päät,
ranteet, kipu., tai kylmyys; :jlhnassa, luuvalo;
lannesarky, kipu polylssa\ nilkoissa täi muissa jäse­nissä.
Jalkojen Icylmyys - tai' tuhne; että"mut2rahai-set
kävelisivät ihon ^ja inahanrvälissä? "Käyttäkää',
MIZARH-SALVAA,ainoastaan^ikuIsille;-^MIZABH
on vastaärsyttävä salva, mikä itet^äm^kää sisältä­viä
näp^pylöltä ihpn pinnalle j'ä siis heti ensimmäisen
käytön JälketoUeVlltää reumaattisia pä^
kipuja. 2Iltään tämänkaltaista salvaa ei ole markki­noilla.
Tölkki salvaa kestää teiim.pitkät ajat;-Käyttäkää sitävain.kerran
seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postimaksuineen.
Useimmat eurooppalaiset tuntevat
EUROOPPALAISET DIANA-lipai
Miksi kärsitte kylmettymisen, jyskän,; ncnacatarrln,>li^ngen-ahdistuksen.
henkltorvcn tulehduksen;^ hengltyshäirlöKten, rin­takivun,
kurkkukivun. Ikeneitten kivun, korvakivun tai konrlsr
sanne kuuluvien äänien takia?; Muutama DIANA-tlppa fiökeri-palassa
tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa heti huojen­tamaan
kylmettymistä ja yskää. Sitä voi myöskto käyttää
kiu-kun kurlaamlsessa useita kertoja päivässä. Tuliaimet ja; taas
tuhannet pitävät cttrooppalalsla DIANA-tlppoja Irotonaan ke­sällä
Ja talvella, sillä tämä lääke on aina käytännötUnen olemaa-sa;
Hinta $1.10 pullollinen postlpiaksuineen. ::'^-'^,---\^':'r':;};^''^
iirscoE
859 Qlieeii;Sl!BKBT'VffBST^^:}'
Mutta sanomme myös^ että Per
'Meurlingin sortuminen el tullut
minään yllätj^enä. SS tÄee tatr
koituksenmukaista väkivaltaa tosi­asioille
selittäessään, että "pvolu-
; een ainoa Jteoreetikko, Ny Dagin
ulkomaanosaston toimittaja" on nyt
jättänyt puolueen ja lehden. Mo-
. neen vuoteen Meurling ti ole ollut
Ny Dagin toimittajana el ulko­maanosaston,
eikä minkään muun.
kaan osaston. Parin vuoden »Jan
hän ön toiminut Icirjallisena yksi­tyisyrittäjänä
avustaan kommnnis-tisten
lehtien ohellir monia muita
lehtiä.: Per Meurling on olhit si­vussa
puolueen Urimlnnasta, koska
hänen elämänta])Ojaan on pidetty
sellaisina, että ne eivät sovi aktil­ta
he eivät Voi täydellisesti onnistua
luottamalla vain maassa liikkuviin
sammutusmlehiin ja vesipumppuihin.
He ovat ryhtyneet käyttämään räjäh­dysaineita
niin maasta kuin ilmasta­kin
metsäpalojen sammutuksessa.
Yhdysvalloissa on .käsitetty tutki­mustyön
tarve. meteSpalojen sammu-_
tuksessa. Siellä käytfetään suuressa
määrässä lentokot^eltfi, helikoptereita.
laskuvarjoja; räjähdysaineita, kemial­lisia
tai vesipommeja Ja erilaisia multa
sammutusvälinsltä.
Canadassa lon työ tetiokkaan uuden
Ja nopean välineen kehittämiseksi
metsäpald)en sammutustyössä, tuskin
vielä alkanutkaan. - VjUme kesähä teh­tiin
joltain yrityksiä keinotekoisen sa­teen
tekemiteksi! Tehtiinpä yritys
kuljettaa vettä lentokoneiden keUuk-kelssa
Ja pudottaa ^eitä, palopallcalle.
Palosammutiiksessa on nopeus erltr
täin tärkeä, paras- keino ehkä olisi
Helppo ön jälleen Ilkkua intellektu­ellin
heikkoutta ja petosta. , Mutta
muistettakoon: myös;: ettei ole-.vaike­ampaa
asemaa kuin intellektuellin, jo­ka
taistelee vallankumouksellisen' työ­väenliikkeen
riveissä.
Paljosta hänen täytyy kieltäytyä,
paljon häneltä vaaditaan. 'Monesta
eimakkoluulosta hänen täytyy luopua,
monille' ärsytyksille oppia ? sulkemaan
silmänsä. Ja Jos hän; joutuu ristlifli-taan
liikkeen''^kanssa, jos häneen .ol­laan
tjrytymättömlä. Jos hän,ioutim
syrjään, hän ei voi .tehdä kuten-vas­taavanlaisessa
asemassa oleva ruumiil-;
Ilsen työn tekijä samassa tilanteessa:
palata, vasaransa, kirveensä, sorvinsa
tai kuokkansa ääreen: hänen on et­sittävä
sitä . ainoaa (työtä, johonf on
valmistunut, henkistä* — Ja myydä
itsensä.
Ruumiillisen tVön tekijä^vol työs­kennellä
vaikka ammustehtaassa Ja
silti olla kunnon toverii Mutta hen­kisen
työn tekijä, joka siirtyy kapi­talistisen
lehden palvelukseen; on pet­turi.
Viisas oli Splnoza, Joka pysyi lasin-hiojana
siitä huoUmatta, että filoso­fiassaan
loi maailmankatsomuksia
järkyttäneet ajatuksensa.
• «r •
Jä sittenkin: ylistettävä on Intellek­tuellin
asenia vallankumouksellisessa
työväenliikkeessä verrattuna sen in­tellektuellin
asemaan,. Jokanäkee ja
ymmärtää, ja sittenkin Jää kapitalis­min
orjaksi.
Työväenliikkeeseen liittyneen intel-lektuelUn
petoskaan ei tee tyhjäksi
hänen työtään edistyksen palveluksesi
sa, hänen elämäUään on ollut sisältö.
Mutta kapitaälsmhi orjaksi; jääneen
Intellektuellin elämä on tyhjä, vaikka
se olisi kulIaUa silattu. *
sen blokin olijelltta. Jö sUloln 3. V:
Stalin tunnetussa laiistinnoslaanf^
Jasti Churchillin uuden sodanv^etsb-jaksi.
Llaududnossa pitämässään puheessa
Churchill aivan avoimesti lausua että
hänen päämääränsä on uusi inaail<-
mansota. Hän haluaa käydä iätä SO':
taa amerikkalaisin asein l a . amerik­kalaisin
miehin. Tästä ilmenee Churr
chiliin. Englannin perinteellisen,ulko­politiikan
Julistajan ja olijaajan.: koko
olemus. Tuon politiikan c Johtavana
periaatteena on antaa toisten poimia
kastanjat tulesta. Valtioiden yllyttä'^
mlnen toisiaan vastaan: Ja niiden vä­listen
aseellisten selkkauksien provo­soiminen
tarkoituksella käyttää hy­väksi
Jommankmnman riitapuolen (tai
molemjiilen) heikentymistä omien pää-ytnaärien
saavuttamfeeltsi — sehän on
brittiläisten imperiallsiien klassillinen
taktiikka. Sekä Churchillin että' Be-vinln
esittämä voimien tasapainon
vaatimus on Itseasiassa ainoastaan
kavalaa diplomatiaa, jolla pyritään
muiden valtioiden Ja Icansojen välisten
yhteenottojen Ja selkic^uäten aikaan­saamiseen.
Mitä nuo herrat välittäi­sivät
siitä, että tiio diplomatia on i u r -
tnloUlnen rauhalle ja että kansanjou­kot
Joutuvat maksamaan siitä verel-lään?
sa JänniUi Voimansa äärimmilleen
taistelussa ;^-saksi^isla lasismla vas-;
taan Churc^ll&ei äskarruttänuVoJa-
^us Xtä-lhiroopan hudden "Ja Saksan
Valtaamisesta. Churchill Ja hänen
hengeiiheimblaisehsalaskelhioiVat so­dan
aikana että Neuvostoliitto tulisi
nääntymään taistelussa iiitlerilälstä
sotakoneistoa vastaan ja he valmis­tautuivat
uuteen iiyÖkkäykSieen NeuV
VöstolUtU^a vastaan, tl ols aivc}!&, että
ChurctilUistä heti toisen maadmanso-dan
päätyttyä tuli kolmannen maa­ilmansodan
lietsoja.
.: Churchillin mielestä : atomjsota; oh
kemo.Jolltt s voidaan turvata ihänen
kumppaneilleen Ja hengehheiinolaisll-leen
se, mitä hän nimittää: '(varmaksi
Ja OImellisekslelämäksi'^ Ja jolla voi­daan
pelastaa hänen luokkansa^ V^^
ja etuoikeudet. Onko tuollaisissa aja­tuksissa
paljon tervettä järkeä? LUon-i
nolUsestlkaan el; Ihmisvihaa 'uhkuva
kllholtus Ja vetoamlneh atomipommiin
merkitsevät oman voimattomuuden Ja
pelkuruuden tunnustamista: Atomi­pommi
on kiristys- Ja painostusasevsfe
oh hiiden a^e, jotka käsittävät, että
on mahdotonta saada kansanjoukot
ylly tokiksi sotaan väärän asian puo-:
lesta;v Vanha polUtlkoltslJa ei ole scl-viUä''
siltä, mistä jokainen tervets'!
ajatteleva Ihmihen on selvillä, siitä,
f ttei atomisota ols Englannille mikSHn
Ml
VfTcshiiigton. — YhdysTOltaih'enti­nen
valtiosihteeri sumner <Welles löy-^
dettlin '^varhain < sunnuntaiaamuni^:
puoUttaim ;^innostUassa^
esikaupuiigisla tUähsa-lähettyviltä.
^Olosuhteet viittaavat;siihen, ^et^;
h&ttvon^sa^bt'sydänkohtauksen
ien' yön Jälkeeh tekemällään kävely-
:tetkdlä'.:V-Hänäi^ tilansa sanotaan:vole--
Vah'vakavan.. ,^ , " M '
Wellesin ystävät sanovat'hänen sai-rastiavän
fkroohilllsta unettomuutta Ja
,vlimel&ikulun&en vlikoit aikana hän
oli kovin Järkytetyssä mielentilassa-
Joulukuun 20 pnä tapahtuneen Lau-^
rehce 'Dugganin kuoleman Johdosta.
Duggan, Wellesin .läheinen ystä^,
hyppäsi toimistonsavlkkunastiavkuu-denn^
tatolstä kerroksesta alas Ja
,kuöll. tougfean oli Wellesin uskottu­na
iniehenäTraltiodepartmentlnpalve-luksessa
ja nyt hänen nimensä mai­nittiin
käynnlssäolevanxkommunisml-:
vastaisen noltajahdln yhteydessä.
Welles julkaisi lausunnon, missä sa-nbttlln,
että Dugfean oli ehdottomasti
luotettava henkilö. ,
S6-vuötlas »lyeUes löydettiin pellol­ta,
noin !J5 jalkaa tieltä, mallin etäi­syydestä
"uraltaan. Hänet tuotiin tä­käläiseen
Valraalaan hbldettavaksi,;
Wellesin illan sanotaan kylmettymi­sen
vuoksi olevan vakavan. Hänen
sormensa Ja varpaansa olivat palel­tuneet.
.Welleslh lääkäri Huffman
sanoi; että Wellesin päällä: ollut turk-r
kl pelasti hänet Jäätymästä kuoliaak­si.
Tri Huffn&nln selostuksen mu­kaan
Welles on voinut s^ada sydän­kohtauksen
tai ihan on'voinut kaatua
lumikinokseen.'
mi
Churchillin mielestä amerikkalainen ulospääsytie valkeuksista,
atomipommi- on väUkappale»-l^ka EnBlanriln kansa haluaa elää rau-avulla
Englannin 'vallassaolevan ylä­luokan
. etuoikeudet voidaan pysyttää
voimassa ja brittiläisen, imperiumin
mahti voidaan palauttaa entiselleen.
Hän panee toivonsa Yhdysvaltojen
laajentamishalulslln, piireihin Ja nii­den
maailmanherruuden saavuttami­seen
tähtääviin selkkallusuunnltel-mlln.
Kymmenen vuotta sitten
muhchenilälspomtlkot yllyttivät Hitle­riä
suuntaamaan hyökkäyksensä
,ltään, nyt yllyttää Churchill amerik­kalaisia
imperialisteja Neuvoslollittoa
Ja kansandepiokraattisla malta vas­taan.,-
Tämän vaarallisen pelin hän
toivoo avaavan -uusia mahdollisuuksia
bi^ittlläiselle imperialismille. E i o1^
sattuma, että hänen "pilrljärjestel-mässään"
Yhdysvalloille on vatattu
toinen sija ; brlttllälzen- impörlumin
jälkeen. Brittiläinen Ulkopolitiikka
purj ehtii nykyään WashittgtonIn va'-
navedessä/ mutta samaUa näyttää
konservatiivisilla - poliitikoilla, olevan
aikomus jossain -myöhemmässä vai­heessa
selvittää välhuä amerlkkalalsr
Ien kumppaniensa kanssa.
Churchill paljasti puheessaan: omat
Ja hengenhelmolalstensä salaisimmat
alkeet. ; Neuvostoliiton yleinen mieli­pide
pitää tuota puhetta uuden niaa-
Ilmansodan^ lletsojan täydellisenä it­sepaljastuksena.
Churchill el nyky-mmmm
m^mm 3 « mm
käyttää mahdolllslipmatt paljon lento­koneita.
Joissa OUSLJ joku mekaaninen
sanunUtuslalte. ErikOin«!n tutkimustyö
tulisi alkaa tämänrprobleeminratkai-'-
semiseksi.
Tällainen tutktanustyd ei kuitenkäati
sovelfu- sellaisten pilaten Järjestöjen
kmn Canadassa öleva^.palosuojelusi
Järjestöt ovat, tehtäväksi, vaan ainoat
järjestöt. Jotka voisivat sitä tehdä me-nesb^
kseUisestl, ovat icansallliien,tut­kimusneuvosto
jä kansallinen puolue
tusvirasto. NIUdeh Vvbastojen: tuUsl
ryhtyä tähän täfkeään työhön ja kek-isiä
laitteet, joldc»! avulla voitalidh)
menestyksellisesti taistella nlbi paljon
tuhoa tekeviä metsäpaloja vastaan.
Ylläolevat ajatukset/dn otettu tJa-nadan
Paperipuu-^ Ja paperitutkimuB-i
Ir.stituutin metsä tutkimusviraston
johtajan Alexandet^^K-S^tolefiln tut-
MmukBista. Mr. Kotolfttt tu> julkais­sut
lausunnan tutidmust«ma tukdcMt-ta;
nimeltään "Course^of Action Keed-ed
to Reduce' Our, Loases froro Flresf;
Kadoksissa ollut ^
Irwin Hilliard
löydetty kuolleena
Toronto. — Irwin Hilliard, 85-vuo-tlas
entinen lakimies Ja lalnlaatija-kimnan
Jäsen, Joka oli kaclokslsea kuu­kauden,
löydettiin viime viikolla kuol­leena
asumattomasta palasta noin
300 Jaardin päässä: Scärlete Boadlstä
itään.
PolllBlt uskova^t HlUlardin liarhail-leen
kunnes hän kaatui maahan uu*"
pumuksen takia Ja kubu.
sähaTtS: '^Molemmin Jaloin vifirmalla
pohjaUä. .(Tutklehna. länsiliitosta)",
Jiilistietaan iäys^
t^ezvtdokc^
täinen .r Suuntaus. Labour-puolueen
johto- näyttää lopullisesti päättähei^n
polttaa laivansa ja oUa ottamatta
huomioon Englannin kansan mielipi­dettä
Ja toivomuksia.'
Tavalliset englantiiaisct-: ovat Jo
Useampia k ^ ?€t4:
tel atomlpolitllkka ole heidän mielen­sä
mukaista poll;^ilkkaa.Warwickln
palkalliEeh ialkiur^tis^
tön äskettäin hyväksymässä päätös­lauselmassa
sanotaan, että Englannin
nykyisen liallituksen uuden maali-/
mansodan Va 11 o i lleehpäästämlKcen
tähtäävä politiikka Johtaa Englahnin
.^•^ , i." X «i- , . 1 kansaa katastrofia::kohtl. Tämä pää-h?^"?
«S* f^''|«islam6lma el ole ainoa laatuaan,
alti, minka hän « e l ä äskettäin haluM • ohurchlllu. niin TOurelto kaunopu-
Costa l^icaa ia Hi-tdraguaa
kelioiteftu
olemaan rauhassa
WasUtneton. — Amerikan valtojen
järjestön neuvosto ^ on ^ hyväksynyt
päätöslauseen, mlss^" Costa Rican ja
Nicaraguan: halllt!Uksla;kehoitetaan
olemaan ;jyhtymättsrmlhihkään viha-,
ihlelislln' ^tekoihin -,nälden kahden
maan rajaselkkausten takia.
Äskettäin ilmoitettiin, että Cos'a
Rlcaan oli hyökärinyt> aseellinen Jouko­ko'
Nicaraguan alueelta, Mainitussa
päätöslause^ssa ;nmlnitaah :tästä tar
nimilehdellä komeilevat mahtipontiset kjauksesta ja korostetaan sKä, että
ineBi
lopullisen 'läu^fon§a°l^awe]£
ganin kuol^oiast^ Ja. Jbi^unU
notaan.Nettä-Dugi^fio^ jrtut]
tapätiiiTmaisesti: Jjorjahti^ife',;
sessa*. olevasta toimistonsa:!^
Duggan"^ oli -Kansainvälkea^'.^^—„
instituutin,;p]?esldentkH%o]Mi^^^^
"suoritlraneet laajoja ' t t t | ^ ^ ^ ^|
ovat tulleet;.Riihen tuiokse^n^Vl
DUggahln" kupIemassä],ölo/iiai^^'"
laperäfstä eikiä^ hMtä 'ble)murh
kuten' joissain piiireissla on^h^iiäil
.Duggan - oli entinen ii^Tlfhc
valtiovirastorCviranWoinett,JapTi
"hyvin luotettavakin'' ^tÄ'oiÄl
suudessa., <Hänen kuolemans»<j^^|^n^>
ilmblletUin "epäatoerik&iäfi^tägi|öUl
mintaa" tutkivan komlttfaiitj-ft^oitftl
että Dugganin nimi malnlttliklaiisa^
semmin niiden» kuuden Tralti<iyiw|^l
viranomaisten Joukossa, ^''JoMei^l^«^|-
tettiln antaneen salaisia ti€^jttjOT^I§^, tSS^
taker ChambersUle.^ €li-''nyk3^än^^pJ^«^v, —j^^;;
remmin tunnetulle' ''kurpltsa-^ChatöÄ'
b3rsme", .mutta Chambers/Or^,,'tniyQ-;
hemmin kleltaynyt, ettei .hän'ole'saaS^
rjut Dugganllta mitään"^tletpj^,;-;!i^'^--
JOTKA ILMClTTÄVATf' m
hassa Ja ystävyydessä Neuvostoliiton
kanssa. Siltä ei voi olla epäilyltä.
Vuoden 1945 vaaleissa englantilaiset
eivät ontaheet kannatustaan Churc­hillin
puolueelle, vaan läbouristeiU^
Jotka lupasivat kehittää Ja lujittaa so­dan
aikana aikaansaatuja Englannin
Ja Neuvostoliiton välisiä ystävällisiä
suhteita. LabourlBtiminlsterlt eivät ole
täyttäneet tätä lupaustaan. Eivätkä
he edes aiokaan sitä täyttää. Eräässä
äskettäin Ilmestyneessä labouHstlsessa
puoluejuikaisussa, kirjasessa, Jonka
tuossa hyökänneessä joukossa oli
huomattava määrä ns. Öarlbbean le-gionalalsla
Ja siinä keholtetaanCo.sta:
Rican hallltUJAa ryhtymään riittäviin
tTolmenpitelslin tämän leglonan jäse-hlä
vastaan alueellaan. '>•
Tämän leglönän sanotaan olevan
loInUnnMöa ttlln Nicaraguassa; kuin
Costa A^.caäiakln ja sen p^äämääränä
vältetään 'olevan Nicaraguan, Hondu­rasin
ja Dominlcanln tasavallan halllr
tusten kukistamisen.
llMii^i^i^Bii^li^ft^ Il
«7 tim St, E3<3t Snähitiiyilli^^ '
Suomalainen tyttö palv?äutaMrtf$
•iH;;iS:f^-^§^Äf^
Sudbury Föotw€äi|f;
Vanhin suomalainen^ J[aTkiWKJIna<,'
21 Larch
E AL m
BARBER SllOr
-.08 EL5I ST. W.
Vapauden Vieressä^ ^ ,^4"^'
Lasten taidenäyttely
Moskovassa
Moskovassa on äskettäin avattu kau-pimgin
^ suurimmassa taldesalohgissa
sodan jälkeenv-kolmas lasten: taide'
näyttely. Joka käsittää piirustuksia ii
maalauksia; veistoksia, puu-, nahka-
Ja ptmostöltä käsinmaalattua kera-mUkkaa.
käyttely edustaa kalkkia
Neuvostoliiton osia Ja^lapältaitellljain
ikä vaihtelee viidestä kuuteentoista
vuoteen. Näyttely ön omlitettu Kom­munistisen
nuorisoliiton SOrVUotispäl-välle.
Töiden aliieet ovat päinvastoin
kuin:< «nsimmäUessä sodanjäUcelsessft
näyttelyssä pääosaltaan rauhanaika!-
sesta elämästä, varsinkin ty(feiihe on
monissa' 'muodoissaan edustettuna.
MOnet työt osoittavat niin selvää tai­teellista
lahjakkuutta, että iroi odottaa
niiden tekijöiden omistavan elämänsä
taiteelle, kertoo näyttelyn selostaja.
— Vuonna W68 perusti Marquctte
SaultSte.JÄirien.' ' . '
pitää salassa. Sodanjälkeisessä Eu­roopassa
tapahtuneet muutokset saat­tavat
hänet raivon valtaan. Hän:var
littaa, ettei englantilaisten ja amerik-lialalsten
armeilniden aikoinaan on­nistunut
miehittää Berliiniä; ja Pra­haa,
riän tulee vahingossa tunnus­taneeksi/
että hän Jo ennen Hitlerin
luhistiunlsta ja saksalaisten antautu­mista
oli ollut selvUlä siltä, että'Neu­vostoliiton
Ja brittiläisen Imperialis­min,
Jonka julistaja tiän on, välille tu­lisi
repeämään kuilu. Hän valittaa,
ettei sodan kulku ollut Munchenissä
laadittujen >: suunnitelmien mukainen.
ChOTchiil puhuu:näin: avomielisesti
ilmeisestikin senvuoksi, että liänen
toisen maailmansodan aikana näytte-lemänsä
osa nyttemmin jo on aivan
riittävästi paljastunut. Asiakirjolta
ilmenee; että Churcliill samoinkuin
Chamberiäin oli valmis'kompfomis-sUn
Hitlerin kanssa. HSn keskusteli
siitä Dänzigitt fä£i£tien johtajan Förs-teiin
kanssa.
Labouristit pyrkivät * propagandal­laan
pitämään elossa tarua Churchil­lin
ansioista Hltlerih Saksaa vastaan
käydyssä sodassa. Tämä taru on jo
aikoja sitten paljastettu valheelliseksi.
Englantia el suinkaan .pelastanut
Churchillin viisaus. Englanti el biisi
pelastunut. Jollei Hitler- mielettömäs­sä
raivossaan olisi hyökännyt Neuvos­toliiton
kimppuun. -ESntä auttoiko
Churchill todella neuvostokansaa Ja
neuvostoarmeijaa niiden käymässä
Jättilälstalstelussa senjälkeen kun so-,
dan kestäessä oli käynyt aivan ilmai­seksi,
että ainoastaan, neuvostoaseiden
voitto saattaisi pelastaa Englannin ja
Vapauttaa Länsl-Euroopan? Englan­nin
kansa auttoi^ Churchill sitävas­toin
ainoastaan vakuutti ystävyyttä
liittolaistaan Neuvostoliittoa kohtaan
Ja teroitti salatiea veistään sen pään
menoksi; Riittää kun^ muistutamme
mieliih toisen rintaman avaamisen vii­vyttelyn,
suunnitelmat englantilaisien
Joukkojenmaihinnoususta Balkanille
Ja erikolsneuvottelut hltletilälsien
kanssa sodan aikana.
'''£lamaan aikaan kun ifeliiglannlh, fcan-helsuudella
; hyväksymä Ja tarkasti
määrittelemä labour-puolueen ulkopo­litiikka
on Englannin kansalle ja sen
rauhanrakkaudelle osoitettu haastOi
Rllvautuneet sodanlietsojat eivät par­haalla
tahdollaankaan : saata jättää.
huomioonottamatta kansojen rauhan­tahtoa.'
Juuri tässä on heidän kaik­kien
mielettömien. Ihmlsyydehvastals-ten
suunnitelmiensa heikoin kohta.
Neuvosto-Eestin tuo­tanto
on korkeampi
kuin ennen sotata
' Tallinna, — Neuvodto-Eestln teolli­suustuotanto
oli Jo viime vuonna kor­keampi
kuin: ennen sotaa Ja tänäkin
vuonna tuotantosuuntiitelma edistyy
hyvin. Tasavallan tekstiiliteollisuus
antaa tänä vuonna ylituotantoa 10
miljoonan ruplan arvosta ja selluloo-sateolllsuus
4 miljoonan ruplan arvos­ta,
l^ämä ovat vahi pari esimerkkiä
monesta.
Olynipialaisveteraaneja
juhlittu Suomessa
Helsittki.'— iS^B) ^ suomen oly;n-plalalnen
Komitea Järjesti Jouluk. 14
^nä hotelli tfelsingissä illanvieton Vin
190tf Lontoon kifiojen ^Suomalaisille
osanottajille; 40 vuotta sitten kuului
suomen joökkueeseen^d miestä. Joista
n.'40 oli ^ p u v i l l a : Tflalsiius muo­dostui
rattoiiaksi ja kohottavaksi, rie­mastuttavien'matkamuistojen
virittä^
esfiä mielet.
Illanvieton yhtcydesiä OK:n puo*
Iestä pyydettiin vcterajmit v.'n 1952
kisojen ktinniavieraiksi: V :n 1908 Lon­toon
kisojen ainoa suomalainen kulta-mitalinvoittaja
Verner WeGkman sai
toveriensa kuimiancsoltukset Ja vii--
meisten Lontoon kiirojen kultamitalin-voittaja
T , Rautavaara esitti tilaisuu­dessa
Olympialaulun, jonka esitys pal­kittiin
vilkkain suosionosoituksin.
Chjangin mieliet
inidlityössään
Neiv York. i—;New: York Timesille
viikon lopulla Pelplngista lähstetyssä
uutisessa sanottiin; että oikeus cn
muutettu "traagiUlseksl Ilveilyksi Pei-plnglssä
ja pidätyksiä tehdään siellä
summassa sekä suoritetaan^teloltuksia:
kurinpidon valvonnan nimessä".
:"Sotllasviranomaiset :näyttävät te­kevän
viimeisen epätoivoisen yrityk­sen
väestön pllskaamlseksl; linjalle;
käyttämällä ainoaa jäljellä olevaa kei­noa,
terroria", sanottiin uutisessa.
Kommunistien saartaessa kaupun­gin,
ovat kuorma-autoissa kuljetetta­vat
"liikkuvat oikeudet" telolttajincen
Ja tuomarelneen alkaneet' liikkua kau-pdn^
sa,' Ihmisiä vangitaan niin et­teivät
he edes tiedä siltä mitä rikok­sia
heidän oletetaan tehneen. Teloit­tajat
seisovat avoimissa' kuorma-au­toissa
suurine vanhanaikaisin? teloi-tusmlekkolneen
ja panevat tuomiot
täytäntöön sitä mukaa kuin "tuoma­rit"
antavat niitä.
Suomalainen^ Hammaslääkäri^
lluone 110 MacW rakemras-i
Lim Ja Dnrham kat. fcolm,'^^)
PyydystäjmMoM^
O Tuolua pyydystämän^^ nahat;
sinne mistä niistä eniten.matkse* iMilPiiiiili^Äi
Osiamme kaikenlaisia CurX^^-^^'-
elämien nahkoja '. Vf >
NaIil(Ojcti Ja turkisten v ä l t ^ ä ^t
»m ELM ST.'E. m i
mm
» 1
m
SUDBURY CUNICm
DR. S. S. POLAÖK ' ^
DR. D; W. sTB«rÄaT ^
DR. R. M. THOMSON
DR. L W. DAVIDSON '
DR. J . E . MARSHAIibV
Lääkärit Ja khruigit
HammasIääkäH
DR. L. M. HOBBS, l -.^t
m Elm St. £«. puh. S-5(K!5/S8d1nd(|,
mm
UNION CMi
4-4277
Sudburyn Suuriihja Suosittfmii
Omist. BiU Toleck Ja fearlMeOi^.
m
-•rSanoinakhtl on ikkuna ulko»^
maailmaan. Tilatkaa siis VAPAUS,
L A A f U mmm
P01TT<)AINIITÄ
PUHELIN 6-64313
H
pf
m
_
EMPIRE COAL & ipBER CO., LUm^
1 FBOOD ROAD ;:BI1DB1DET|'
NASH, A U S T I N MJA WILLis
AUTO/A — J E E P S . '
L E A D E R T R A K T O R E I TA m
Iiii 'jm