Vapaus, December 28, 1948

              |rl3i|ul2 <i Tiistama, jouluk 28 p. — Tuesday, Dee. 28
.(C|^Sib>.of fimtisb CaxiadiazttL ^IBB^
:hamieä KOV. eth m?., Aatborlzed
iiS''iS^öoi)d ftlm mflii by the Post
ijC^flice Department. Ottawa, Pnb^
l ^ e d thrice ^eekly: T u e s d i ^ y s r.
• - '• amlSatoxdayslor^apaus
Ckmpany Ltd^ a t l ^
S t W., Sudbory, Ont, Caiiada.
^TelepliQnes: Bnsliie» Office 4-I2M.
Editorial Office 4<42^ QSKmaser
^ SuksL £(Vtor W* äklönd. V M ^ & g
address Boat 69. ggdbiay, Qntailo.
AdvertLG^: rates upon appllcätionl
Translatiön free of chazge;
Canadassa: 1 vkr ^jpQ 6 kk. 825
' , f - 3 kk* 2.00
•SnidysvaBölssa:, 1 vk. 7.00 6 kk; 3Ä>
luomessa: 2 vk. 7.50 6 kk. 4.25
l ^ ^ f i ^ "}dulukuun alkupuolella, tarkemmin sanoen \i pnä, aJIekirjoitettiin
kokoush«oneessa.sopimus4minkä mukaan New-il^^^^
t*;''TYl^-i.n^ian/iin-cotirActa ia\t>n T a h r ^ H n r k t : ! rVttiarfan kvmmenes
»fr^^tiamä'^^ edellyttää,-että Canadan p i n t a ; a l i tulöe pyt ^urop^aii;
' ' 'linta-älaa^suuremmaksr/^^fraikka väkiluku ei li^ännykäan enempää
jl^m 320,000 hengellär Myös teknillisesti puhue^ tämä sopimu^ teh-m
'.>=.-«^öJ^odeh alussa Xewfoundiandis5a toimeen[jann)in yleisäänestyjpen;
& J »cpfgrusteella, missä Caaadaan liittyminen sai valitsimilta niukan epiem-i
W\ ,ij]|iston. Kuten muistetaan-newfoundlandilaiset äSme^ivät ensin kol-r
' ehdotuksesta: joko komissionihallituksen j a ^ p i i s e s t a , jtseitäi-hallitusmuodon
järjestämisestä tai Canadaan liittymisestä. En-
;4^Y>ninenr niukan enemmistön. Näiden vaalien aikartk oli kuitenkin
pSf^^i^iStä, etViyixäy&vältaln, Britannian ja Canadan lUnitukset olivat
F>l|«i\*äteen päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ettäV*-strategisista''
u/^lisyistä Newfoundlandin pitää liittyä Cahadaan.
i / ^ / J l ' ; " Vaikka Canadaan liittyminen saikin Xewfoundlandip yleis^änes-
,7''^Jtykse^ niukan <^emmislön, niin tämä ei suinkaan tarkoita, että new-
Työläisten ehdok­kaat
Toronton
kunnailisvaaieisj»
KONTBOIXlkoMITEAAK
8tewart Smijtb- , "
Kaikissa wardeissa«. äänestetään s a ­moja
kontrollilcomitean ehdokkaita.
VyläL.TUUSTOON
Ward' 4. Norman Precd^v
Ward 5. Charles Sims ,
Ward 6. Dewar Perguson.
. K p U t V L A V T A K U N T A AN
yrard 4. Saw. Walsh
Ward 5, EdnaRyerson.
Työläiset Ja'edlstysmlsliset kansa­laiset
äänestäkää näitä ehdokkaita;
: Äänestäkää vastaan ehdotusta vir­kakauden
jatkamiseksi kahteen vuo­teen-
*
isvaa
» I I I
^ ,^!äusiaj*asta oli siis niin paljon tyytymätön, ettei hän liittänyt nimikir
J Vioitustaan sopimukseen. , Samaan aikaan esitettiin Newfoundlandlsta
Britannian parlamentille tyytymättömien anomus, että .«e .ehkäisisi
•|?ewfoundlandin Canadaan liittämisen. Uutistiedot kertoväl myös,
'^Jfä'Xewfoundlandin työläiset ovat erikoisen tyytymättömiä'siihen,
heidän maansa aiotaan liittää sotatukikohtana Canac^jan)," Pro-
' i ^ ' ? rtfä^alleen j a vasta sitten neuvottelua Canadan kanssa, ^ielenosoitt^ijat;
f-' laativat, että kuvernööri sir Gordon Macdonaldin pitää ehkäisty sopi-
^fj;^* muksep allekirjoittaminen'Canadan kanssa. \ ^
* f 4 ' * Sopimus allekirjoitettiin kuitenkin Xewfoundlandin väestön
'i?, "«protesteista huolimalta, ^ ^ , ,
S ' J s . / Mutta entä öitten Canadan osalta? Näyttää siltä, että'New-
' «föundlandin liittämisestä taitaa tulla kuuma pala purtavaksi, !^>t jo
Uu^en vuoden tilaisuuk­sia
pon-haalilla
: Toronto. — MautainJa päiviä vie-'
' l a ja silloin otsunme vastaan und^n
vooden soltfaen, laulaen, tanssien
ja raikuvin huodoin sekä onnentoi-
Totnksin. Täällä Torontossa^ kun
ensin on tanssitta'itoden vuoden
tanssit, oikein perjantai-iOasta lau-antiiaamuun,
ovat" naiset päättä-
'neet alkaa tydnsä heti vuoden en-^
simiuäisestä snnnantsOsta alkaen,
että kevääseen mennessä saataisiin
jotain sonrenmoist» aikaan.
Nfaiset ^vat järjestäneet seunis-
< telnillan Don-baalille sunnuntaina,
tk. 2 päivänä, alkaen klo i ip. Siis^
:yhielsvoiBiIa alkamaan J a viemään
eteenpäin yhteistä t y ö t ä . A . O.
Erikoinen filminäytös
Nipigonissa tk. 30 pnä
NIpiffon, Ont. — Tlkälälsessä tc-
: atterihaallssa^ esitetään l^olme clo-
Jkuvaa ensi ipntaina, t,k. 30 p„ al­kaen
kello 8 illalla. Ensiksi qn nau-rupllleri
Charlie ..Chaplinin^ filnti
'•"The Floorwalker". Toiseksi on uu­si
työväen filmi "Deadline for Ac­tion".,
josta voi sanoa että se, on
ensiluokkainen, matta'' tullakseen
vakuntetnilul on se katsottava sillä
Toronto. Kamppailu uuden vuo­den
päivänä toimitettavien Icauijjmgin-vaalien
yhteydessä alkaa.jxytgllaMih-'
kelmmillaan. Ja itämä-kamppailu
näyttää - käyvän joillskm hyvinkin
kuumaksi kosica siinä on turvauduttu!
jo sellaisimkin keinoihin kuin vakoilurA
juttujen l^ksimiseen aivan ehta, jank-:
kimalliin, kurpitsat v a i n , toistais,eksJi
puuttuvat. . 1
Toronton töryt .ovat .-totluneefc pitä­mään
kaupunkia j a sei^hallitustai n i i n ;
pyhänä yksityiiOmau>uutenaan;</ .etiä:
jokainen, joka heidän?.valtaansa;;USÄ
kaitaa liäiritä, on heidän mielsstäär^;
vähintään maansa kavaltaja., ' J a
koska työläiset ovat kuitenkm asetta­neet
heidän yksinoikeutensa-kaupun-;
gin hallinnossa kyseenalaiseksi,jeniin*
tiurvautuvat he epätoivoissaan yakoi-.
lujuttujen keksimiseenkin, jpsittöäk-i
seen siten omat rotolcsensa. Heillä, on
Juuri päättymässä- olevalta vuodeltar
k i n omallatunnollaan useita sellaisia
tekoja, jotka he. toivoisivat äänestä-,
j i en .'Vaalipäivänä unohtavan, j a siksi
yritetään äänestäjiä hamatä kaiken^
laisilla morköjutuilla.
Vaalien yhteydessä tulee taar^en ää­nestettä
vaksi kahden vuoden 'virka­kausi
kaupungin hallinnolle.- Siitä on
äänestetty ties kuinka,monta kertoa
j o aikaisemmin, mutta on se ama hy-
15 tty. porvareilla näyt tää kuitenkin
olevan vakava aikomus saada - tämä
virkakauden pidennys hyväksytyksi Ja
sen puolesta käydään nyt aivan. e"-:
koista agitatsionia. Ja tama kysymys
onkin tällä kertaa tärkeämpi kuin. a i ­kaisemmissa
adn&styksissa, koska-IsiiV,
hen yhdistyy laheise-e-ti kysymys siitä,
miten kaupungin verotussysteemi: tu­lee
vastaisuudes.sa järjestymään, vaik-r
ka porvarit eivat haluakaan sitä
rayöntää.vaan koettavat selittää, että
niillä kysymyksillä ei ole mi taan teke­mistä
toistensa kanssa.
Melko yleisesti tunnettu ;tosia?ia
kuitenkin.on, etta nykyisella kontrjolr
lyhyt • selostus el voi kuvata osit-1 lilautakunnalla on uusi verotusarr
tiilikasahan täydessä inielessä osaksi Canadasta, tämän anaaa 10. maa-
" I*: •^>'.^;^''sf '?'turtiiaksi. Mutta •Newfbundlandin kaksi strategista sotatukiase-
\'f'^ * ' ' jl ,,-"*'jk<BfeVJnih välillä päästy yhteisymmärrykseen siitä, että Newfound-
" 3 lähdin a
f 5
i
Is*'
•k
f. •
K;'
I -
^ *,l|^^&dysvallat ja Canada vain muodollisena isäntänä, kuten vuokravilje-
>*' B Hjä pelloillaan? Tai onko odotettavissa, että St. Laurentin hallitus
riiitätöi' Britannian ja Yhdysvaltain hallitusten tekemät sopimukset?
* ^Jokatapauksessa tässä on vaikea pulmakysymys. ^ •
J ' 'Kaiken' tämän perusteella näyttää, että 'Xewfoundlandin Cana-
' * daan liittäminen on tehty hätiköiden. Sotilasstrategisten syiden perus-
* tpella on tallattu Newfoundlandin kansan ja Canadankin parhaita
vmfefituja lokaan. Jos missää on tapahtunut '"haulikkovaalit!', niin tässä
- j 6 n Ä esimerkki. } . ;
t j '.Äihqa oikea ratkaisu olisi se, että Newfoundlandin väestölle
l^iliyörtn&ttäisiin täydellinen itsemääräämisoikeus oman maansa^^^^a^^
t^hiii häMden? Ja jos itsenäinen ?>Iewfoundland, omasta vapaasta tahdos-
S taan haluaa liittyä Canadaan, niin se on vallan jotakin muuta kuin
''-"^j 1^ ' : ^ nykyinen järjestely niika tiilee sitä epäilyttävämpään valoon, mitä
-''tit: ' ^«nemmän tätä asiaa ajattelee:
\ i
iiii
tainkaan sen sisältöä, kolman­neksi
on elofcyva "8nomi Tänään",
joka kiinnostaa 'erikoisesti suoma­laisia.'
l Sisäänpääsy on> kirjaiiisuuspiie-tlllä.
joista jokainen vUdjes saa kirr
jalil^uuspalkinnon.
- Nipisoniialset, redrockilaiset ja
ympäristön farmarit: valmistautu­kaa
tähän erikoistilaisunteen, silla,
nyt «i„Bal|It« nMnkäanlaista. yhteen-satttmMuu:'.
Haalin vuokra on mak-
:settn, eikä portarthurilaisUle kaup­pakamarin
.vehkeilyille ole nyt ti­laisuutta.
Siis tervetuloa!
viointi jo valmiina j a tisdotuksia tasjä
uudesta arvioinnista lahetettimkmujo
joillekin veronmalcsajille.. Mutta ^ l i ^
den; lähettäminen -keskeytettiin ä,|kift
kun "havaittiin" niiden synnytt.ä^^
yleistä tyytymättömyyttä , veronmak­sa
jlenv keskuudessa. Toronton, .veror.
tusjärjestelmä .on . todella ^uusimi^n
tarpeessa. Stewart Smil h esimer^^ksijk.
ollessaan kontroUikomiteassa /^a^s^^Ji
s^n,: puolesta,' Mutta ^ häneii" v?5ittärv
niänsä suuimitelma edellytti kaupun-;
girf keskuksessa •:£ijaits8vien pänlcjd-y.
m. "suurien liiketalojen suhteellista'
verottamista, ••Jotka'iiyt maksavat ve-
CSJin naistenkomitean tervehdys
dasoliinilla ei sammuteta tulta
sitten suoritetuissa täytevaaleissa
^ todettiin jälleen, että gasoliinilla ei voida sammuttaa tulta. ^
j Totta luonnollisesti bn, että Carletonin vaalipiiri on traditionäa-til^^^^
alue,, mistä qn jatkuvasti valittu aina liitto-aj|
ivaltionrperustamisesta alkaen toryehdokas toisensa jälkeen. Totta
?¥iSS fnyös se, että C C F : n ehdokas sai nyt täytevaaleissa vähän enem-
?vs|tt»än ääniä (alun neljättätuhatta ääntä samalla kuin toryjohtaja
' *I)rew' sai y l i 12,000 ääntä) kuin edellisissä vaaleissa.
' ^Sfutta sittenkin on avoimesti tunnustettava, että toryjen vaali-vtlvoiton
suurimpana apuna oli se kun CCF:n.>ehdokas mr. Forsey.
^ o l i kerrassaan kelvoton työväen ehdokas: Mr. Forsey j a hänen
Törohto. — C & J : n naisten keskus-komlteah,
puolesta toivotaan »parhaat
vuodenajan ' tervehd:^kset ' • kaikille
naistäi kerhoille. , ' *
i Viimeisessä kokouksessamme kuul-t
i h i lopullinen tulos keräyksestä Do-rlse
Nielsenin matkarahaston hyväk­si
Ja olemn^e oikein kiitollisia tulok­sesta.
Tämän komitean kautta lah­joituksia
tehtiin seuraavasti: Kapus-kaslhsr
$30, Sudbury $24rTlmmins $25;
Finland $3.50, Dimblane, Sask». _^6.5Q,
Montreal $42, Mattawa $5, Sault Ste.
Marie $16.50 Ja Toronton osasto $50.
Keräyslistoilla Torontosta Hilma - Ras­mus
$10.50. i m p i Tulonen $27. Mary
Perälä $12.50. Siis yliteensä $252 50.
: Tämä kuitenkaan el ole lopullinen
summa suomalaisten- lahjoituksista,
sillä toisilta paikkakunnUta on lahjoi­tuksia
lähetetty, suoraan matkää jär­jestävälle
komitealle.
: K u n Dorise palaa : takaisin Cana­daan
rauhan kongressista, lähtee hän
maata käslttäVäUe puhujamatkalle ja
toivon, että teillä kaikilla on tilaisuus
kuulla häntä, sillä hän työskentelee
koko tarmollaan pysjrvän maailman
rauhan hyväksi.
Torontossa : pidetään' suomalaisten
rauhan kokous Don-haalilla tammi­kuun
9 päivänä sunnimtaina. Toivot­tavasti
: k a i k k i edistysmieliset suoma­laiset
saatiuvat silloin. haallUe, sillä
kaikkehi tärkebi asia täUä hetkellä on
taistelu rauhan puolesta.
Naisten keskuskomitea kehoittaa
Kiskojen katkominen
on vaarallista työtä
Ouime<t, Ont. — Manitobasta kotoi­sin
oleva I8-vuotias Herbert Stain-wandt
saattaa menettää vasemman
silmunsa näön seurauksena silta ^ta­paturmasta
mikä sattui Pearl-nimi-roa
vaun. nimsllisesti, j a pienten ko--
tien omi-stajien verotaakan-huojenta--
mi?ta, - jotavastoin nyt laadittu veror-'
tusarviolnti- lisää-vielä. suuresti pien^
i en asuntojen veroja ja; jättää: suur­ten
liiketalojen verot joko-ennallaan'
tai lisää niitä-vain mitättömän vähän.
Siksi kontrollikomitea päättikin s i i r ­tää
verotusllmöitustettuloslähettäml-.;
sen siksi kunnes vaalit ovat sivti ja
siksi sef^myöskln laatii virkakautensa
jatkamista'.köBlceva:sa äänestyslipu-ssa
olevan Jcyssroyksen: sellaiseeni-muo­toon,
'että-sen;ttyvälcsyminsn.;nyt tar­koittaa'
sitä,: että- nyt valittava- val-r?
• tuusto Ja kontrollikomitea, pormestari
•ja .koululautaunta,yjn..tulevat ole-,
maan viroissaan:kaksi;vuotta,'entisen
•yhden vuoden- asemesta. 'Heidän ^^^^i
meisenä' tarkoituksenaan siis o n var-,
mcntaa - näin asemansa/kaupungin
hallinnossa ensin j a lähettää mideli;
verotusilmottubset ulos heti vaalien
jälkeen siinä toivossa, että niiden a i ­heuttama
, protestlmyrsky .täsaantuur
kahden vuoden kuluessa ennen >seu7
raavia vaaleja.
Tämän verotuslcysymyksenyhfcsy-;
•dessä se "vakoilujuttukin" tuli esiin.:
K u n valtuusmiehet SinJs j a Freed
tiukkasivat - valtuuston kokouksessa^
etta miksi näitä- uusia verotusilmoi-tuksia
. e i 'lähetetä .veronmaksajille,
n i in kontrolleri M c K e l l a r selitti; että
n i i ta ei voida lähettää) koskav kolme
kaupungin palveluksessa ollutta.kom­munistia,
jotka oli sittemmin erotettu;
olivat napistelleet; luetteloita j a antoi
ymmärtaäj: että; valtuusmies, Slmsillä
oli ollut? yhteyksiä näldsn "kolmen
kommunistinV;: '^kanssa. Mutta ; k un
Sims ja Preed vaativat pormestarilta
j a kontrollikomij^ealta tarkempaa se­lostusta
j a tiukan tutkimuksen i o i -
meenpanoa - asiasta, niin joutuivat
porme:tari ja :kontrollerit peräanty-'
maan hyvässä järjestyksessä. Olete­tuista
"kommunisteista" ei : kukaan
tiennyt mitään; ketään ei\oltu:ero­tettu
pafveluksesta eikä ketään epäil­tykään.
Koko juttu; raukesi s i is
cmaan olettamuuteensa j a sen keksi­jät
vulivat nolatullesi pahsmman ker­ran,'
pääasiassa siksi; että 5Juttu ; t u l i
julkisuuteni l i l an aikaisin; "pyssy lau­kesi
ennenkuin se öll_ täysin ladattu'%
kuten yaituusmies Sims siitä sattuvas-i
t r huomautti. Mutta juttu • kaike.ssa
liataluu(^ssaän osoittaa kuinka; taas-:
laisiin fc^jhoihinV'porvarit saattavat
alentua punakauliun, lietsomisessaan.^
Nykyisen kpnt-r.ollikomitean; toimJnr
tä on ollut pelkkää hutiloiniigta koko
'; kiiluneen vuoden,; Sähkövoiman puut-
, teestä, esimerkiksi, on puhuttu paljon
rja -laadittu; vissejä .-.suunnitelmiakin,
muvta mitään e i olO: tehty. • J a r k a u ­pungin
* ^suki^äiden , keskuudessa on
hyvin yleisenä; pelkOi että: kunhan täs-;
sä .on vaalit sivuuteltu; h i i n pimen­nykset
alkavat • uudelleen. Kaupun­gin
työläiset dvatjo jonldn alkaa vaa-;
i l neet hyvin oikeutettua, palkanylen-;
nystä ja se on heille pari kertaa pää­tetty
myöntääkin; mutta tämä päätös
or^ aina seuraavassa kokouksessa pe­ruutettu
j a n i i n asiasta ei .ole tullut
sen valmiimpaa. Samanlaista souta-r
N. Sergejeva:
«.JO.»:
Varustelujejj-iupistamista j a atomi-»saan käyttämä kieli on'samaa luon-aseen
kieltämistä^ koskevaa Neuvosto-
Uiton-ehdötiisfä^f käsittelevän Y K : u
yleiskokoukfeerfvfätunnon saavutettua
kohokohtania'"?%ritannian entinen
pääministerl^i^lKton Churchill L l a n -
dudnossa pidetyssä Ttokouksessä kyy-;
nillispsti ; kehplto
taain. Puheessaan, joka oli täyni^
tökeröltä Wla\ni'ittauk;sia; hän ehdotti,
että Neuvostoiilttb j a kamandemo-kraattiset;'
Msfat' olisi atomipommilla
uhaten päköitettava; suostumaan eng­lantilaisten
: ; J a e r i k k a l a i s t e i f imper
rialistien' vaäjgmftksiin.
: SamaUa heTk^liä, • j o l l o h i Englannin
j a ; Yhdysvaltp^n .iedustajat. ylpiskor
iouljsessa* Ä vaJnluttavat ; r a u ^
kauttaa»; Churchilli todellista kauhua
tuntien puhuu^^hdoHisuudesta, että
atomipommivafästot voitaisiin hävit­tää
tai ato?i|iase. voitaisiin kieltää.
Hän,julistaa, että atomiase on tärkein
välikappale .hänen poliittisten ,pää-roääriensä
saayuttamiselcsi;: Hän ke­hoittaa
heittämään kaihen toivon ys­tävälliseen;-
yhteisymmärrykseen pää­semisestä
Neuvostoliiton kansia Ja
vaatii, että iäj^valtojen on viipymät­tä
ryhdyttävä hyökkäykseen v,^ " n i in
kauan kuin riniidsn käytettävissä on
atomipommi j a ennenkuin myös venä-;
Iäiset kommimi^jt saavat sen käytet­täväkseen?.^.
Häii puhuu samaa uhlta-vaatimuskleltä^
ijota hän käytti vuon­na
1919. , "
Kolmekymmentä; vuotta sitten jol­l
o in nuori neuvostovaltio oli alkutai­paleellaan^
i q h w c h i l l in uhkavaatimuk­set
j a uhkaukset .jäivät tuloksetto-miksi.
Nykyhetkellä ne ovat nauret­tavia
ja-inhoittavia: • '
Paitsi uhkauksia; sisälsi Churchillin
puhe myös eräänlaisen uhkavaatimus-ohjelman.
• ^^äPJä uhkavaatimukset
eivät^Ueet osoitetut ainoastaan Neu­vostoliitolle,
vaan itse asiassa koko
edistykselliäeUe demokraattiselle lei­rille.
Chiirchilliii: ohjelmajulistukses-teenomaista
karkeaa slangikieltä kuhi
«e, jota etäs tuhnetlu kori^iraali käytti
Joku: vuosi sitten karjuessaan B e r l i n in
radioasemien välityksellä koko maail­man
kqrviln kantautuneita puheitaan,
?ja - n i i d en hysteerhien särkin .^on sa-:
ma. >TJäiden uhkavaatimusten J a r k o l -
uaisl^paima
sessä paikansa; noin 30 mailia itaäa mistä j a huopaamista on ollut komi­tean
kaikki muukin toiminta. Halpa­vuokraisten
"äsiintöjehra^
työläisille on laadittu suunnitelmia j a
puhuttu niistä paljon, mutta yhtään
asuntoa ei ole noussut. Tämä on
saättenut ;heldät .hyvin^^ M
aseinaah-räänestäjien ;Silmissä j a siksi
he kai' yrittivätkin kelcsiä jotain re-.
päisevää yleisen mielten kuohun, nos­tattamiseksi,
kääntääkseen äänestä­j
i en huomion pois edessäolevista t o ­dellisista
kysymyksistä, mutta heidän
hyvä yrityksensä oimistui nolonlai-sesti.
Ainoat kaupungin asukkaiden todel­lisia
etuja ajavat edustajat valtiuis-
?ivuslajansaGCF:n kansallinen johtaja J . M ; Coldwell rupesivat k i l ­pailemaan
mr.Drevvnkanssapunakauhun lietsomisessa. He haluavat
Port Arthurista. K u n C N R : n . r a u t a ­tien
kunnostamlsjoukko työskenteli
kiskojen vaihtamisessa oli kaksi työ­läistä
katkaisemassa kiskoa. Silloin
sinkosi • pieni siru teräs'tä mainitun
nuoren miehen silmään. iLoukkaänr
tunut toimitettiin Port Arthuriin saa­maan:
lääkärhiapua., . Mcottoriresii-r
nalla j a trokiUa kulkien ehti han v a ­jaan
tunnin kuluessa sairaalaan..:
Tämä oli kolmas vajaan kuuden
kuukauden aikana talla haararadalla
kiskoja katkaistaessa sattunut tapa­turma.
Täällä on hyvin huonot • Ja
kuluneet kiskot j a kaiken lisäksi vie-:
lä erimittaisia. Niitä yritetään vielä
pitää käyttökunnossa. • Työläisst ovat
alituisesti niitä katkottaessa vaaralle
alttiina. Kun e i ole sopivia kiskoja
saatavana, joudutaan niitä katkomaan
Ja sovittelemaan kuluneiden tilalle. :
Eräässä aikaisemmassa tapaturmas­sa
tunkeutui teräkssn pala ityoläisen
keuhkoihin, eikä lääkärit ole saaneet
sitä vielä pois sieltä.
Jos katkaiseminen toimitettaisiin
koneellisesti tai käytettäisiin; sahaa.
tuiset tapaturmat olisi niin yleisiä.
W.
naisia kaikilla paikkakunnilla Järjes-^ Joita on kyllä saatavana, el tämänlaa-tämään
rauhan kokouksia, Vaikkapa
vaan perhelltojen muodossa. Jos ei
ole tilaisuutta Järjestää suurempia ko­kouksia.
Keskusteluainehlstoa lähe­tetään
komitean puolesta kalkille ker-hoUle.
•Toveriterveisin: Helen.
— Vuonna .1784 o l i Canadan ^väkilu­ku
113,012. ' .
tossa ovat • kuluneena vuonna olleet
vaituusmiehet Norman Freed j a Char­les
Sims. J a pienestä lukumäärästään
huohmattaovafhe saaneet aikaan a i ­nakin
sen; että^toryt eivät ole onnis­tunet
ajamaan lapi kaikkia aikeitaan,
kyenneet ehkäisemään monia häätöjä
j a olemaan-apuna työläisille lukui­sissa
muissa asioissa.' On siis väittä-:
mätöntä, et-ä;heidät valitaan uudel­leen
valtuustoon; ja heidän lisäkseen
muut työläistäni asettamat ehdokkaat.
Työläisten edustajien lisääminen V a l ­tuustoon
on-<^iaca johdonmukalnen-
;vastaus; toryjenr mörköjutuille. ; i
On myöslfinu'<välttämätöntä saada
työväestön ääni kuuluville taasen
kontrollikoiniteassa, joka on kaupim-g
i n hallinnon varsinaineri toimeenpar
neva elin. j a siihenkin -on olemassa
iiyvat mahdollisuudet. Entinen k o n -
trollikomitean «jäsen. Stewar't • Smith
on taasen*} etiaokkaana ja kaikkien
edistysmieiist^ ^äänestäjien 'tulisi
muistaa äänessä Tiänt^. Viime - vuo­sinakin^
oligssaän ulkona komitean jä­senyydestä;
oifefiän toiminut enemmän
kaupunkimme ""asukkaiden. haaksi
kuin useimmat komitean varsinaisista
jäsenistä. ^äjEOithin kiivaimmatkin
vastustajat'<ni/$atävät avoimesti, että
hän on etövkr-J^ykenevin mies mitä
Toronton kontrollikomiteassa on kos­kaan
ollut.- MUcsi emme" siis valitse
häntä uudel]^enytehtävään johon hä­nellä
ovat *yv^t edellytykset. Ja
tällä kertaa; on hänen valintansa hei-'
pompikin k u i n mitä se on ollut parina
edellisenä vuonna, sillä kaikkien näi­den
rötösten, j a hutiloimisten tulok­sena
on porvariston rintama pakosta­k
i n hajanaisempi kuin mitä se on v i i ­me
vuosina ollut. -
"Äänestäkäämme siis uuden vuoden
päivänä kaikki työläisten ehdokkaat
sisälle j a pori^arien^ esitys kahden
vuoden virkakaudesta kumoon^ —- V a -
t u s o a selvä: Churchill halu
historian pyörän pyörimään taakse-:
päin: Hän haluaisi, eitä maailmassa
.kalkki olisi aivan niinkuin ennenvan-:
haan. ettei olisi kommunistisia;;puor
iudta;-siirtomaiden j a riippuvaisuus-suhteessa
olevien - maiden kansallista
vapausliikettä eikä kansandemokr^tr
t i s i a maita j a että hän saattaisi tunttea
olevansa valtias Jakäfekijä "'Itä-feu-roopan
yhdessä toista ikivanhassa pää­kaupungissa''.
•
Churchill naeneeniin pitkälle* että
hän, vaatii kapitalistisen Järjestehnän
palauttroista VeuvostolUtossa Ja
Neuvostoliiton luopumista riippumat­tomuudestaan
kansainvälisten mono­polien
eduksi. Juufi» tämän valkutel-ihan
'saa siitä häaen esittämästään
tolvomiiksesta, että Neuvostoliitto
avaisi " l a a j a t alueensa" Kenelle ne
olisi avattava? Ehkäpä ChmrchlUille
j a : hänen kumppaneilleen? Edelleen
Churchill vaatii,* että 'Neuvostoliiton
on vedettävä; miehitysjoukkonsa pois
Saksasta Ja Itävallasta,^ ilmeisestikhi
j o t ta Churchill ja hänen hengenhei­molaisensa
saisivat siellä vapaat kä­det.
'
Pöhuessaan kuulijoilleen brittiläisen
imperiumin mahdin järkkymisestä
Chui^chill nlenetti sielullisen tasapai­nonsa
viimeiset rippeetkin. - Hän k i r ­kuu:
/—Heidän oin jätettävä Malaiji Ja
Indonesia r a u h a & i Heidän on lope­tettava
Kiinassa ^riehuva kammottava
kansalaissota!
R
Sandvikin I
j ^ r l a allEäa
^ • J Ä ; C
muttaiiiii
i^nilnkäaii]
Etäs nu.Mi
g F. G ö r^
tiimalta - Be
jjksijän H e n
jessemer o l i 1
^ inenete]
j j i s e k s l . p u i
^udan läpi J
jjn. Görans»
{jjn, palasi R
j^en henkilö:
g ^ m e r l i i n
jjotamälmiiss
jjutta täm
Bjiss6nln';h:
oäiksi j a hä
^ t mikään,
päatthrät nuhdella" Chtu^hULähänPrill»»^^
r - - , — ^ — . ^ - f - _ ' - """«^jiiiset. SU
, tojen" <s.a. Neuvostoliittoa ja kaa.
sandemokraattbla.^ maita '"vasta^Q
suunnatun •^hyökkäyfiblddn) perusta,
mistä. CiiurchiU vaati Länsi-Saban
ottamista mukaan tähän bIokkiin,'8a.
maila hän ilmltoi myötätuiioito
"iämitä saksalaisia-cotamarsaöbtj^
Ja kenraaleja" kohläam' Hän, ch»
chlilj-lcyna haökklsi hellleHyStä kimf
hääi v a in ' s a i s i siihen' tilaisuuden.
. Churchillin ehdottama sotilaaOlnel
hyökkäysoWelma'jpn avomlellsyydeii
lääh herättänyt f kSauhlstusta mssräi
tylssa englaktllalriiKakhj pUrelstä
Lehdistö on^ ilmaissut yleisen mieiipi.;
-teen levottomuuden.'- 'BrTatjehdei;
suorasukaisimdestaaii^
Oikeistolainen 'viikkolehti "n^
fijjectator"' yritti viikon kuluttua
Uandudnossa pidetystä puheesta puö.
lustolla sodanlietsojaa ja vakuutti,
ettei hänen puheensa öUut sisältähyt
mitään ukkaayaa. Lehti totesi samai.
l a , että "ajatu? so||asta herättää syvää
inhoa kaikissa lännen Imnsohsa".
Ystävyyden vakuuttelut, joita ChUr virhe, Jok»
chiU vuodatteU samalla Inm hän ke-lBessemerin •
holtti atomihyökkäykseen, herättivät
skandaallmaisuudellaan hänunäätyl^tä
vieläpä eräissä 'labouristipoliitifcoisja-khi,
Kaksi ministeriä, Bevan ja Shln-well,
kihnjhtivat tavallaan sanoutu­maan
i r t i Clmrchllllnaausunnosta;j(K
t a he nimittivät- vahingolliseksi - ja
harkitsemattomaksi, Jollainen se epäl.
lemättä olikin. Kuitenkaan eivät
Englannin viralliset piirit-edes ajatel­leet
Julkean sodanlietsojan tuomitse­mista.
Päinvastoin ulkoministeri -Be-v
i n muutainan -päivän kuluttua Chur­c
h i l l in Uandudnossa pitämästä vereu-himoisesta
sotaklihoituspuheesta esitti
Kansallisen . TeolUsuudenharjoittaja-l
i l t on järjestämäim lounaäUa laUsiin:
non. Joka sisällöltään o l i aivan samin-
Vanhoillisten Johtaja, jolta jumalat jainen kuiri C^iurchUUn ohjelma. Be-sama.
yhä useammin riistävät ei ainoastaan
älyä...vaan alkeellisimmankin terveen
ajatuskyvjm, ei halua nähdä, että
kansanjoukot Malaijlssa, Indonesiassa
j a Kihsassa käyvät taistelua riippu­mattomuuden
saavuttamiseksi j a v a ­pautuakseen
vierasmaalaisten harjoit­tamasta:
sorrosta siltä syystä, että ne
ovat kypsyneet tähän • taisteluun.
' C h u r c h i l l joutuu aivan suunniltaan,,
jokainen hänen sanansa..uhkuu sam-miunatonta
vihaa j a hillitöntä kiuk­kua.
Se on voimatonta kiukkua, jon­ka
valtaan brittiläinen imperialisti Ja
siirtomaapoliltikko joutuu nähdessään
.sen maailman, jossa hän on tottuniit
olemaanr valtiaana 'Ja; käskijänä, pe­rustusten
luhistuvan.4 • >
i Churchillin phhe veti yleisen mleUr.
piteeri huomion puoleensa eräiden
erikoisten seiklpojen johdosta. ^
• Ennen kaikkea on yleisesti turmet-
,tua, ettei Englannin labourihallltife
todellisuudessa harjoita sitä ulkopoli-tllkl-
iaa, Jota se ennen-vaaleja oli l u ­vannut
kansalle tulevansa harjoitta-maatv-
vaan sitä samaa ulkopolitiikkaa,
joka oU ollut sysmä siihen, että C h u r ­c
h i l l Ja hänen puolueensa menettivät
kansan kannatuksen. Olkootpa sitten
arrerikkalalsta suuntausta noudatta­vien
englantilaisten valesosiallstlen
tekopyhät eleetmlllalsla tahansa, n i in
on mahdotonta kieltää sitä tosiasiaa;
etTä Englannin politiikka on kahden
puolueen politiikkaa., N.s. konserva­tiivinen
oppositio el; ainoastaan h y ­väksy
Ja tue tätä pbUtllkkaa; vaan
pyrkii, ohJa.amaan sitä määrättyyn
suuntaan.
Lladudijossa pidetyssä kokouksessa
Churchill paljasti labourlstljohtajat Ja
veti päivänvaloon heidän pelinsä. Hän
j u l i s t i mielenosoituksellisesti tukevan­sa
Bevinin Ja Attleen ulkopolitlildsaa^
Hän korosti painokkaasti, millaista
politiikkaa hän tällä tatkolttaa; neu­vostovastaista
suuntausta, "kyhnää
sotaa" BerUnissä, moraalista Ja s o t i ­laallista
yhtelstolmhitaa Yhdysvalto­j
en kanssa sekä "Einxjopan Yhdysval-kUn
hienommassa
v ln esitti samat vaatimukset
Churchillkin, • mutta
muodossa: "Heidän on pysyttävä puu-tarha-
aitauksen toisella puolella.v-Sa-malla
hän hahmoitteli erittäin pit-käIlemenevänbrittil£
Usen imperialisti-'
sen ,ekä'pansio-ohjelman, johon ei si-säily
ainoastaan Eurooppa; vaan myös
Lähi- j a K e s k i - I t a , Afrikka, Kaakkois-:
Aasia j a K i i n a . Hän e i näytä unoh.
taneen ainoatakaan maapallon kollCf
kaa. Ruokahalun puolesta häh ei jää
jälkeki-'Churchillista/ ' ^'^'^
Kaavaillessaan brittUäisen iva^ta^,
min entisen .mahdin palauttamiseen
tähtäävää ojehnaUU£iaiurchiU pi
^'kolmesta-suuresta» keskenään yhfyi.
dessä^^olevasta p l i r i s ^ ' ' ; Joista ensiml
maisen Ja tärkeimmän muodosta;
brittiläinen Imperiumi, toisen cng-lanninkieltä
puhuvat. kansakunnat Ja
kolmannen - VEuioopan Yhdysvallat".
Brittiläisellä imperiumilla on Chur­c
h i l l in mukaan oleva s u p i j a ainulr
laatuinen tehtävä kalkissa mainituissa
valtapiireissä. " muodostava
k a l k k i a kohnea tolsUrisa' Mittavan tär-kelminän'
keskukaen Ja yhdyssiteen.
Chiurchiil haluaisi — hänen ohiiensa-nojensa
mukaan — jälleen "saada
käsiinsä avaimen'-, hän haluaisi iBrit-i.,'
rri,i'.>v,.
ria ilman pi
dan läpi el
jssa suhtels!
OS Göran^sfl
lauta-alan tr
koko homme
«ivat ottane
Bistettu terS
'Mutta ker
keilussa; Gör
jensa puhall
lia-sekottajaj
Tsatl. sillä 11
ddllisinunan
ieinäkuun 1
tuloksena o i
uinen teräs,
Yäksi kuin tl
leldln teräs:
V. 1862. pe
taat ja sUtä
tuotteet ova
Kykyään Ss
uotteensa. I
hiitenkhi . •
kuntoon saa)
vieterit ja £
Bria 70—80
tjin ulkomai
mitämyytili
1^. vletihi tili
inlstamina'V
Suomen
LEGATl
CHAT
Offawa
tilälsenlmperlumin Jälleen kohoavan
kunniansa loisteeseen. Tämän: pää­määrän
saavuttamiseksi hän ehdottaa
väkivaltapoUtilkkaa, puhtaan väkival­l
an käyttöä. Se on hänen tunnuksen­sa.^
Kultenkhi tarvitaan väkivallan
käyttöön vohnaa Ja kaikki' tietävät,
että Churchillilt a j a siltä luokalta, jo­t
a hän edustaa* puuttuu juuri voimaa,
Senvuoksi hän vetoaa amerikkalaiseen
atomipommiin.
On aivan Itaneistä, että Churchillin
puhe o l i tarkoitettu juuri AmerikMa
varteÄ. Tämä ei ole sattuma; ' Jo
maaliskuussa vuonna 1946 Churchill'
p i t i Pultonlssa. puheen presidentti-
Tnunanln läsnäollessa. Tästä pu­heesta
' t u l i englantilals-amerikkalai-
(Jatkuu 5. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Kreikan kansan kunriiakkain aika
mi0^tpdistaa'^: porvarJ^toHe, että he ovat ''hyviä työväenmiehiä'y jotka
f'V,;^^jvät tunnusta marxismia eivätkä hyväksy,jcommunistien tukea jne,
^!;;-vvMMutta selvää luonnollisesti on, että m r Forsey ei kyennyt eikä kykene
?i<4ypail emaan punakauhun lietsomisessa torypuolueen johtajan' mr.
".^,'^^!bfewn kanssa. Kaikki yritykset voittaa eversti Drew punakauhun
v"~/,^Jietsonnassa olivat alusta pitäen tuomitut epäonnistumaan — ne
4öliva'tiverrattavissa siihen, että joku yrittäisi sammuttaa gasoliinilla
osoittautui myös toinenkin heikko koh-
" | i a " C C F : n rintamassa. C C F pyrkii tyypillisen sosialideniokraattisen
m' 5y)i,y[sityskannan mukaan siihen, että sen ehdokkaiksi kelpaa vain
';'fvSVfe^?kiIu6kkalaisia, opettajia, professoreja, lääkäreitä, lakimiehiä jne.
^1 'H"^ain, aniharvoissa tapauksissa on C C F : n ehdokkaiksi _ hyväksytty.
mm ;||:afantuntuksellisia uniojohtajia ja vielä harvemissa tapauksissa ta-pimattomalla
kansalla" on tässä_vain passiivinen osa — velvollisuus
äänestää näitä keskiluokkalaissosialisteja; Täten pn myös tarkoitus
"todistaa'' porVaristolle> että sosialidemokraattiset "hyväU' johtajat
ovat vallan toisjta maata kuin rajht marxilaiset!
Mutta tätäkin seikkaa torypuolue kykeni käyttämään C C F :n
ehdokasta vastaan. Carletonin vaalipiirissä torypuolueen edustajat
puhuivat C C F : n johdon keskiluokkalaisesta luonteesta ja todistivat
oikein numerollisesti, että mr. Forsey nauttii $7,500 vuosipalkkaa, asuu
$2e,000 arvoisessa "linnassa" jne. Carletonin farmarit katsoivat kaik­kea
tätä silmät suurina ja luonnollisesti näkivät vain C C F : n tuhannet
toryjen miljocjnien asemesta. Petos onnistui'täydellisesti.
, ' Kaikki ylläesitetty puhuu kumoamatonta kieltä siitä, että Cold-wellirt,
Forscyn ja kumppanien johdolla ei ikinä nouse sosialismin
aurinko tässä maassa. Heidän antautumisteoriansa pelaa aina -joko
tavalla tai toisella taantumuksen käsiin. Työväenliike tässäkin maas-k
u i n , se'Kaavittaa työtätekejm^^
jumalanaan pitävät m
keskuudesta/ . •
Kalkissa piireissä ollaan yhtä mieltä
siltä; että Yhdysvaltain imperialistien'
politilkKa Kiinassa on kärsinyt; e n ­simmäisen
suurimman haaksirikon.
Wall Streetin tukema Kuomlntangln
hallituksen-, armeija on kärsinyt täy­dellisen
tappion j a kysymyksessä on
v a i n sen Jäännösten tuhoaminen. K i i ­nan
kansan lilstorlassa on tapahtunut
«jyrkkä käänne, jolla on ratkaiseva
vaikutus koko maailman politiikkaan.
''Tämä -osoittaa sen ettei dollari l o ­puksi
ole' kaHddvaltias. Imperialistit
tietysti voivat antamallaan tuella p i t ­kittää
orjuutta, mutta historian kehi­tyskulkua
ei sillä: voida kääntää.
K i i n a n mullistavat tapaukset ovat
viime - päivinä: kiinnittäneet suurimr
man huomion, puoleensa Ja - monet
i^iuut: tärkeät • tapaukset ovat saaneet
vähemmän huomiota osakseen. Viime­aikoina
on kuitenkin tullut selvästi
päivänvaloon,;. että Marshallin poli­t
i i k k a on ' kohdannut vastatuulta
muullakin kuto Kiinassa. iSskettäin
lensi kenraali Marshall Parislsta, Jos-sai
hän OI) Yhdysvaltain edustajana
Y K : n yleiskokouksessa. 'Ateenaan.
Mistä Johtui tämä kiire? ^ Lehdissä
ollut lyhyt tledoQÄnto MarshalUn
matkasta paljastaa' sen. Associated
kirjoittaa mm^ seuraavaa:
"Samana päivänä kun Marshall
saapui Ateenaan, lähettiläs: .Joseph
Grady, joka on ollut sihnihipistävän
hiljainen vihneaikoina, hämmästytti
lausumalla; että Kreikan armeijan
taistelu kommunistien Johtamia sisse­jä
vastaan ei ole rfujunut tyydyttä­västi
. . ."
Associated Pressin joulukuun 6 pnä
Washhigtonista lähettämässä tiedon­annossa
sanotaan kysymyksestä mm.
seuraavaa:
- "Presidentti Truman sanoi tänään,'
että hyökkäys Kreikan kommunistien
tukemia sissejä vastaan on pysÄhty-nyt
. . .
"Viimeisissä tiedoissa arvellaan, et­tä
noin 22.000 sissiä yrittää levittää
hävitystä Ja demoralisolntia tarkoi­tuksella
valmistaa tietä kommtmis-tien
lopulliselle J a täydelliselle vallalle.
" K u n k q n g : ^ ^ 18 kuukautta sitten
äänesti: tyi.^m«feitsen avun puolesta,
nihi slssten/lu^ttimäärä arvioltlhi 15,-
000."
Kuten iiäatyyi-^MarshalUn "apu", e i
ole tuonut sellaisia tulokMa' Kreikassa
mitä imperiaUsttt.odotUvat. Kuinka
antama kaikenlainen tuki K r e i k a n f a ­sisteille
ei ole voinut tukahduttaa
kansalaissotaa? Ihmeellisintä lienee
Joillekhi ihinisUle se, että sissien lukit-määrä
on v a in kasvanut. K u n ken-on
mahdonistSr^ttä A m e r i k a n . ' B r i -
raall Markos pari vuotta sitten v a ­kuutti
maailmaUe. että fasistit^eivät
tule Kreikassa voittaniaan, n i i n kapi­talistinen
suurlehdlstö pissitä Järjet­tömänä.
Näyttää siltä, että Markös
on ollut oikeassa j a häntä pilkkaavat
taantumusalnekset väärässä.
Vastauksen Kreikan demokraattis­ten
vohnien ihmeelliseen talstelutar-moon
Ja sankaruuteen löytää sen
maan historiasta. Ammoisista ajoista^
asti., tunnetaan Kreikan kahsau v a -
paudenrakkaus j a sen historia o n rikas
taisteluista. Viime vuosisadan alku­puolella
se taisteli ennenkuulumatto­malla
sitkeydellä turkkilaisia m a a -
hJantunkeutUjfa vastaan.. Taistelu
monarkistivaltaa vastaan. Jatkui aina
toisen maailmansotaan saakka kun­nes
kuningas kaappasi koko valtion
kassan Ja pakeni Englantiin loka­kuussa
•1940, JoUoUi saksalaiset hyök-käsivätmaahan.
Näin Jäi kansa y k ­s
i n vieraan miehittäjän väkivallan
aUe, mutta ei- nöyrtynyt Kreikan
Kommunistlpuoltie kokosi kalkki de­mokraattiset
voimat J a n i i n perustet-t
i h i EAM-Järjestö... Tämän Järjestön
toimesta perustettlhi ELAS, Joka on
taistelujäriestö; Pian mlehitykse&
Jälkeen salvat saksalaiset tuntea E l a -
s i n voiman. Yksi ° paiklcakimta toi­sensa
Jälkeen Tilstettiin maahanhyök-kääjatä
kunnes keväällä 1944 oU 2/3
maata vapaanar K u n brittliäteet höu-
PresshiklrjeenyaIhtaJaL.S.Chakale3JtannIan ym, maiden * hnperlallstlen slvat maihin lokakuuna ' 1944, niin-imoletla — tTotii- ^ iiltiillliiiiiaiiiillii^^
kreikkalaiset oUvat Itse vapauttaneet
oman maansa.
K r e i k a n kansa uskoi, etta sen .vuo­sisatainen
unelma vapaasta Kreikasta
on nyt toteutunut. Mutta se erehtyi
ErittUäiset, sensijaan että he olisivat;
puolustaneet kansaa, ryhtyivät jär­jestämään
K r e i k a n fasisteja, jotlta oli-vat
olleet natsien kanssa yhtelstol-'
mlnnassa.: K r e i k a n kansa ei halunnut
monkrkiaa takaisin Jä siksi syttyi tais­telu,
Johon brittiläiset voimat yhdes»
kreikkalaisten fasistien kanssa osal­listuivat
kansaa^ vastaan.
Tämä-taistelu Jatkuu yhä edelleen.
On päivän selvää, että Jos Extm.
kansan, ttiemmlfitö olisi sissejä vas­taan,
niin^taisttlu olisi aikoja päfitty-nyt
fasistien voittoon. EAM-järJesto
ei,voi tohnia JuJklsesti fasistien toO-hittämässä
osassa, Kreikkaa, m»'*
sen puoUtoiata miljoonaa jäsentä tflis-telce
kalkklallft per&änantamattoffl«ö
j a kansan valtavin» enemmistö on a n ,
puolella.
' JoukkomOirhat- Jatkuvat Kreiltttea',
jfaslstit töystäUevät kaduilla kantaen
vapaustaistelijoiden päitä anMrlkkJ-,
laisten Ja brittiläisten nähden, vai»-,
loissa viruu kymmeniä tuhansia » -
misiä, kansan nääntyy nälässä, niuit»r
taistelu jatkuu.
" , K r e i k an talsteUi ön tyypilUn^ ny­kyhetkelle,
JdUoIn imiJerialismi t^J»-
telee kynslii hamt»in sen marww0
vallan "puolesta kansojen vapauitaö-telun
tukahdUttamlseksL löisösj»',
sistä buoUmatta KDelkänJa
kan$at «lävät^ historiansa ktinnia»-r
kaimpla, aikoja l a htetoria' oftuö*"
u
V
B02