Vapaus, October 19, 1950

              f f t f - - ' \i
{, s- <t.
p IS V 1
t {
I
fr
••HT.
^teli 2 Torstaina, lokak. 19 pnä — Thursday, Oct. 19
- Independent Loboi.
O i i a o of fUudsb Canadian». Es-tabUäHetl
ITov. 6tlL Wl. AOOmm
aspöxmd dafis mall by tbe Post
Offiee Xtepartment, Ottawa. Pab«
Uslied tUnee veefcly: T u e s d a y s,
IH^Ma&Sls and Saturdays by Vapaus
Piftfllsblng CompatQ' Ltd., at 100-102
Elxtt et. V/^ BUdbaiy, Ont., Canada.
^ ^ • I v^—i-;^;.
Tetepbones: Business OfZice 4-4264.
EdltOiial mne6 4H2S5. mUiiS^
E . SuksL Edltot W. E&hmd. MaUlns
addtess. . ^ 6 9 , . Sudfatny^ Ontarla
A d v m i s i n g rates opon appUcatiön.
T r a n s l a t l o i i I r e e o f cbäige. ^
TILAUSHINNAT;
Canadassa:
Yhdysvalloissa:
Suomessa;
1 viL 6JOO 6 kk. 3^
3 k k . 2 « 0
1 vk. 7.00 6 kfc. 3.80
1 vk. 7.00 6 kk. 4.25
Demokraattisen Saksan vaalit
*5 V«3cön vaihteessa» pidetyn Saksan DertiokTäattisen Tasavallan vaa­lii
olivat siitä merkitykselliset/Mtä täkäläis^^
,t{^vuosinä ylpeilrvät uutispalveluksensa "puolueettomuudesta", kil-pailrvat
keskenään siitä mikä niistä voi näitä vaaleja kaikkein räi-
VI
•n
- kcttomto ralistaamaalataOTielipideilmaLsuillaj joilla ei ole mitään teke-
' niistä varsinaisten vaalien kanssa. Niinpä esimerkiksi AP:n uutis^
tiedosäa jiuhaitiin "fcömnnjnistisesta" kansanriiitamaäta ja 20 divi-sionaa
käsittävistä venäläisten miehitysjoukoista jne.
Mikä sitten oli oleellista näi.ssä vaaleissa?
Mikäli on puhe "venäläisistä «miehitysjoukoista", niin tässä yhteyr
; dessa voidaan todeta, että niin kauan kuin Yhdysvallat ja Britannia
kieltäjrtyvät vetämästä miehitys joukkojaan pois Saksasta (yhteis-
• toiminnassa Neuvostoliiton kanssa), meillä ei ole mitään oikeutta
puhua "Venäjän miehitysjoukkojen kontrollista", varsinkin kun onuis-
- tetaan, että Neuvostoliitto on ehdottähut kaikkien miehitysjoukkojen
, poistamista ja ratihansophnuksen laatimista Saksan kanssa. l
Lehtemme uutisosastolla tiistaina julkaistusta tiedonannosta ilmeni
melko selvästi taas se, minkälainen otus AP: n "komthunistinfen^'
kansanrintama Saksan Demokraattisessa Tasavallassa oft. Kuten
It&ijat huomasivat, viikon vaihteessa välittiiH Saksan Demokraatti­sen
Tasavallan parlamenttiin 400 kansanedustajaa. Näistä edusta-
'jista on 280 erinäisten poliittisten puolueiden nimittämiä. Sosialisti-
^nen Yhtcnäisyyspuolueen nimittämiä ehdokkaita valittiin sata. Kris­tillinen
Demokraattinen puolue ja Liberaalinen Demokraattipuolue
Sfrtiittrvät kumpikin 60 ehdokasta. Tämän lisäksi tuli valituksi 40
linionistisen liikkeen ttirtiittäfflää ehdokasta ja 20 nuorisoedustajaa.
Toiset valitut kansanedustajat ovat entisten (natsien) poliittisten
vankien, kulttuurityöntekijäinj naisten, osuusliikkeiden sekä toisten
poliittisten puolueiden ja joukko järjestöjen nimittämiä miehiä ja
tiaisia.
Kuten ylläolevasta näkyy, A P : n "kommunistikäsitteeseen" mahtuu
ihohentaista väkeä t
Ylläolevan perusteella voidaan tietysti sanoa, että kansanedustajain
enemmistö on työläisten ja muiden piJckueläjäin nimittämistä ehdok­kaista
valittuja. Aivan oikein! Mutta eivätköhän he juuri siksi
edustakin kahsan enemmistöä?
. , , J a olemmeko me länsimaiden demokratiat tässä suhteessa nuh-iCfÖettomia?
Eikö tässä maassa,- kuten Yhdysvalloissakin, ole käytännössä rfie-nettelytapa,
jonka mukaan vain suurliikkeiden johtokuntien jäsetiet
ja kenraalit kelpaavat hallitustoimiin? ;Eikö maamme liittohallituksen
työministeriksi nimitetty äskfettäih miestä, Jöllaiel ole piehiritäkäan
,J(okemusta työväenasiain käsittelyssä eikli mitään yhteyksiä; tämän
_ maan unionistisen liikkeen kanssa? Eikö täniänkin toimfen kelpöi-
**§tlusva^timuksena ollut käsitys' että vain korkea-arvoinen upseeri voi
'työministerin tehtävistä huolehtia? ' ;
Sama pitää paikkansa kautta linjaan. Valtion rautatien (CNR) :
johtoon nimitettiin finanssimaailman silmäntekevä. 'Kenraalit ja kon-pofatiotiien
lakimiehjet täyttävät parlamenttitalon virastot, joihin'ei
hyväksytä oikeistolaisiakaan "arvovaltaisia työväen johtajia, eipä edes
koirien kiinniottajaksi. Niin pitkälle On tätnä yksipuolinen "keljibi-suuSVautinms"
mennyt, että esim. YKrn nimissä Koreaan lähetettyjen
sotajoukkojen ylipäälliköksi nimitettiin kenraali, jolla tiedetään olevan
suuria pääomasijoituksia Kauko-idässiä. V
^ jos *meillä lännen demokratioilla on oikeus pitää toimenhaltijaih
l^lpolsuiisvaatimuksina sitä, että he o<vat pientä vähemmistöä edus­tavan,
suurpääoman miehiä, joko yhtiöiden johtokuntien jäseniä tai
liitden palkkaamia kenraaleja ja lakimiehiä, niin luulisi silloin kansan-deonokratiamailla
olevan oikeus valita parlamenttiin ja hallitukseen
&nsan suurta ene^^lp|stpä^§dusta^'at kansanedustajat eri yhteiskunta-
--=r^ireistä.
Mutta kaikkein mielenkiintoisinta on meidän kannaltamme katsoen
tämä: Aikana jolloin Britannia ja Yhdysvallat myöntävät yhä avonai-senimin,
että niiden ohjelma ei ole hävittänyt natsismin vaikutusta
ja natsismin aatteita Länsi-Saksan miehitysalueelta aikana jolloin
länsimaiden miehitysalueella näkyy natsismin ja militarismin elpy-
4nisen merkkejä, Neuvostoliiton miehittämän Itä-Saksan vaaleissa sai
työvaenl»*ikkeen johtama natsivastainen ja demokraattinen Kansan­rintaman
vaalilista miltei jakamattoman kannatuksen iValilsijoilta!
Tämä puhuu enempi kuin mitkään kirjat ja. artikkelit siitä, mihin
suuntaan on kehitys kulkemassa Saksan Demokraattisessa Tasaval­lassa.
Kansanrintaman vaalilistan puolesta annettiin 12,088^745
ääntä ja sitä vastaan vain 51,187 ääntä, mukaanlukien hyljätytkin
äänet.
Ei ole ihme vaikka ne ulvovatkin, jotka haluavat elvyttää uudel­leen
Saksan natsilaisen militarismin ja kä.yttää sitä uusien sotasuun-nitelmiertsa
hyväksi!
, —OOO- : f
Noitajahti seuraamuksineen
Kuten lehtemme uutisosastolla tiistaina kerrottiin, kemikaalityö-läisten
union (AFL) yhdysvaltalainen johto "eroitti" k.o. toronto-
^ laisen unio-osaston presidentin Reg. Wrightin ja kaksi muuta henkilöä
J^^ mainitun union jäsenyydestä n.s. '"kommunistisyytöksen"*perusteella.
Reg. VVright on xinio-osastonsa perustaja ja monivuotinen, johtaja,
joka nauttii jäsenistön suuren enemmistön luottamusta ja kannatusta.
^ Mainittakoon vain, että kun . T L C : n konventionissa pantiin Yhdys-valtain
hallituksen valttodepartmentin edustajan johdolta Reg. Wrigfit
Ij;^; ja 19 muuta unionistia mustalle listalle, niin kemikaalityöläisten union
^' yhdysvaltalainen johto antoi korkean omakätisesti määräyksen, että
Toronton osaston täytyy erottaa Reg. Wright presidentin toimesta,
.r».. Jäsenistö ei kuitenkaan tätä ukaasia hyväksynyt, vaan asettui päät­t
i lavasti Reg. \Vrightin puolelle. Mutta märshalloidut oikeistojohtajat
r viisi veisaavat järjestödemokratialle. Kun jäsenistö kieltäytyi sivuut-
.r lamasta Reg. Wrightiä presidentin toimesta, niin Yhdysvaltain "tyÖ-väenjoV
ajat" erottivat "itse" hänet ja kaksi toveriaan koko uniosta
J hitleriläi Än "kommunistisyytöksen" perusteella.
Kuten havaitaan Reg. Wrightiä ja hänen tovereitaan ei syytetty
l"*'edes mistään laiminlyönheistä, puhumattakaan nyt rikkoumuksista.
Heidän erottamisensa, syynä oUv'vääräoppisuus" eli «väärin ajattelu!
Z. Näiltä uniostaan eroitetuilla kolmella miehellä oli yhteensä 72
vuoden palveluaika Toronton Consumers' Gas-yhtiössä — mutta
kun heilat erotettiin "kerettiräisyytensä" vuoksi uniosta, niin sen
^, johdosta he (suljetun työmaasopimuksen perusteella) tulivat eroite- .
tuiksi myös työpaikastaan. Selvää tietenkin on, että yhtiölle tämä ^
- tuli ikätnkuin taivaan lahjaksi, sillä miehet, jotka ovat rakentaneet
voitnakkaan ja toimintakykyisen union, mikä on pakottanut korotta-
(*r'.4naan palkkoja ja parantamaan, työolosuhteita, ovat luonnollisesti
" ' " ^ t i ö n k in kirjoissa "vaarallista vääräoppisia"^
inaBsl sanovat
BAVttA träKAA
täBOSSVilTAA
. I^asfilii^iönu Töisin^&oin m i l l o i n ­k
a a n ennen tantan m a a n täubanai-kaisessa
historiassa, keskinkertainen
kansalainen havaitsee täsf^ lähtiöi.
fettä m i l i t a r i s m i sekaantuu hänen Jo-kajmiväiseen
eiainsansä. Verot l i ­sääntyvät
J o t t a v o i d a a n r a h o i t t a a m o ­b
i l i s o i n t i . Asevelvollisuus on t u l l ut
erottamattomaksi osaksi jokaisen
nuoren tniehen elSmlissä. Kaikefa-l
a l s t en k u l u t u s t a v a r a i n h i n n a t kohoa­vat
> . . K u k a a n erikolshärjoltusta
t a i a m m a t t i t a i t o a omaava e i v o i enää
pitää itseään vapaana Ihmisenä. Hä­nestä
o n t u l l u t militatb^mln omaisulis
Jos K o r e a osoittautuu eriDlseksI t i -
pahtumalcsi^ eikä ensimmäiseksi tule­vien
tapahtumien s a r j a s s a , ' k u t e n m i ­l
i t a r i s t i t otettavat, säästökirves P e n ­tagonin
yU tulee p o l i i t t i s e k s i fiymboö-i
l k s i . . . V a i n kaks i v u o t t a tällaisb
Rauha ja rauhantyö on se mihin
neuvöstokaösa oö kiinööstuöut
strategista odotusta komujen toimtftla
tiittäiäi ehkä nostattamaan populaa­rihan
kirkumisen sotilasmenojen v&-
hehtämfseksi ja pannäk^en maan
jälleen militaristisen ei-valmeuden
korkealle tielle . . .
feoriceälle tielle . . . — Douglas L a r ­sen,
lokakuun puolivälissä k i r j o i t i -
tussa artikkelissa v. 1050.
HALUAA SOTAA MAAILMAAN
J A VllIAA I H M I S l t tE
M i d d l e s e x i n (Englannissa) County
Times Julkaisi kirjeen, missä oli seu­raava
hämmästyttävä varoitus:
" M i n u n täytyy v a r o i t t a a teidän l u -
l i i j o i t a n n e olehiaan varovaisia ostaes­saan
Joulukortteja, missä on sanat
' r a u h a maass:( J a i h m i s i l l e hyvä t a h ­to',
ellei näissä korteissa ole myös
seuraavaa selostusta: ' E i ole painettu
B r i t a n n i a n Rauhankomitean toimes-t
a V -
M i h i n syvyyteen sodan Ja v i h a n l e i ­r
i palnuukaan seuraavalla kerralla?
— DE-News.
Rautatieläiset pai­nostavat
vaafiitiuk^
sien lifvlspistä
T o r o f i i d : i - "feikö Jo d i e tuHut täy­s
i n selväksi, että me olisimme v o i t t a ­neet
täydellisfflti vaatimuksemme, jos
meidän johtajamme olfelvat olleet
taistelevia johtajia?" Edelläoleva
kysytilys iehdään edistysnaeilstbh
raötätleliisten vinne vhkoUä^lssronr
tossa jakamassa Ifentolehflcssä. L e n ­tolehtistä
jaettUh heti sen Jälkeen
k u n i l m o i t e t t i i n , että rautatieläisten
pälkkarilta on Jätetty pakollisen so­v
i n t o l a u t a k u n n a n r a t k a i s t a v a k s i.
" f ä f i i ä ön n y t tiilcfe täislelUStä Joka
aloitettiin 16' k k . sitten as^ttättialla
Vaatlhiukset, joiden ptioiesta me ää­nestimme
lakkoutumlsesta j a m e n i m ­me
lakkoon", sanotaan lentolehtises­sä.
Se j a t k u u edelleen: " J u u r i edellä
l a k o n yhtiöt tekivät suurempia voit­t
o j a k u i n koskaan ennen. Niin C P R
k u i n C N R i l m o i t t a v a t ennätysmäisten
v o i t t o j en saamisesta.
" M e luulemme että F r a n k H a l l Ja
Mosher olivat hsnrlllään voidessaan
antaa asian mennä pakolliselle sovit­telijalle.
Mitä muuta meillä o n odo­tettavissa
hallituksen nimittämältä
s o v i t t e l i j a l t a (hallitus m u r t i lakon ja
omistaa C N R : n ) kuin että H a l l ja
Mosher sanovat meille: 'Katsokaas
pojat, el se ole meidän syymme, se on
h a l l i t u k s e n pakkosovlttelijan syy'. O n
siinäkin j o h t a j a t !"
Lopuksi lentolehdessä arvostellaan
myöskin rivijäseniä s i l t a , että v a a t i ­muksien
asettamisesta j a hyväksymi­sestä
huolimatta ei. ole toimittu k y l ­l
i k s i niiden saavuttamiseksi. Siinä
osoitetaan, ettei vaatimusten s u u l l i ­n
e n k a n n a t t a m i n e n die k y l l i k s i , mutta
o n myöskin tehtävä k a i k k i m a h d o l l i ­n
e n tillden voittamiseksi. Nyt esim.
t u l i s i päätöslause^teh, sähkösano­m
i e n Ja k i r j e i d e n a v u l l a saattaa H a l ­l
i n Ja MosHerln tietoon, ettei mitään
sovintoa ellei työläisten vaatimuksia
hyväksytä. -
"Järjestäkää erlkofskokouksia tätä
asiaa varten uniolssänne! Kutsukaa
osastojen johtokuntiat koolle! Työ­väenliike'
j a yleensä kansanihmiset
ovat puolellanne! Ei vähempää k u in
alkuperäiset vaatimuksemme! Seiso­k
a a n i i d e n puolesta!" sanotaan lento­lehden
loppuvedossa. ,
Jirykyhetkellä. JoUoIn Sotabyste-
Isänvallassa olevat'päfvälehdei
katiiUttäittö B d f l i r d f d l n i a t ffibtii
antiskeskakset levittävät ' a o t i s i a"
läkkääihaita !^tiVö5ioJitdh Ja
" k o n u n o n i s i t t i n " (aholta nbkaa-vasta
hyökbäysvaarastä Ja kuikka
siksi o n välttämätöntä valmistau-
( a a sotaan j a hyökkäykseen, on
v a r m a a n mlelenklfntöista tatnstua
£iiben, mitä Neuvostoliitossa, vie-r
a i l l o t canadalainen .nnomkainen
sieltä hakemastaan' Ja kuolemas­t
a a n sanoo. Tässä mielessä esit­telemme
l u k i j o i l l e U S ^ t t i n f d r m a -
t i o n B u l l e t i n i n syysk. 29 p : n n u -
• i£ibrcissä jdlkalstDh cänadalaisen
nuorukaisen M r . G n l C a r o n se-l
o s i u k s e n näkemästään.
• ' • •
E n n e n paluumatkalle lähtöään, M r ^
G u l Caron. Neuvostoliitossa äsket­täin
kolmen v i i k o n a j a n vierailleen
fcanadalaisten nuorten joukkueen-Joh-
Kansakoiilulaisteii
urheiltikiliidiliiissa
oli 739 kilpaiUjaa
H e l s i n k L — Helsingin kaupungin
suomenkielisten kansakoulujen syysk.
27 pnä pidettyjä y l e t s u r h e l l u k l l p a i l i i ja
h a i t t a s i v a t sad^uurot Ja mäfkä
kenttä, mutta niistä h u o l i m a t t a osal­l
i s t u i 739 p o i k a a k i l p a i l u i h i n j a tulok­set
olivat hyviä. Kolmannen J a n e l ­jännen
luokan pojat kUpailivat k o l ­miottelussa
mikä käsitti 60 m . juok­sun,
pallonheiton Ja pituushypyn. V
j a Vl-luokkälalset ottelivat 80 m.
Juoksussa, kuulantyönnössä j a pituus­hypyssä
sekä Jatkoluokkalaiset 100
m. Juoksussa, kuulantyöimössä J a p i ­tuushypyssä.
Yli 160 pappia on
alleltirjoittanut
räulianvetoomui(sen
. Toronto. (Peace News) — tteeat;
e r i k i r k k o j e n papit ovat n y t jo-.; en­nemmin
a l l e k i r j o i t t a n e i d e n Iisaksi a l ­l
e k i r j o i t t a n e e t T u k h o l m a n vetoomuk­sen,
joten sen a l l e k i r j o i t t a n e i d e n ^pap­p
i e n lukumäärä nyt ylittää 100..
Manitobälainen "Jhdistyneen k i r k on
pappi Rev. H . M . H o r r i c k s o n liittänyt
allekirjoitukseensa / huomautuksen:
"Minä toivoisin että olisi n i m i t e t ty
k a i k k i sodat ei v a i n atomisota.";
Tehdäkseen selväksi millä perus­teella
hän k a n n a t t a a vetoDmusia,%klr-'
Jolttaa Rev. Ö. B . Hemmeon: VAlle--
k i r j o i t a n tämän rauhanvetoomi^sen
ierblttuäkSenl niistä, jotka sanoyat
vetoomuksen olevan lähtöisin Cana-^
d a l l s vihamielisistä motiiveista j a kos-^
k a vastustan atomipommia sotaväli­neenä."
Rev. Stanley W i l l i a m s (Yhdlstenyt
k i r k k o ) Newfoundlandlsta kirjojöiaa:
-"Glen h y v i n iloineen, että o l e t t e pjtta--
neet tämän askeleen. Minä t i i l e n ter
kemään-kaikkeni avustaaksenl tei;:b.'
V i i m e k s i saapuneet a l l e k i r j o i t u k s et
huomioonottaen on k a i k k i a a n,
pappia a l l e k i r j o i t t a i n u t . T u k h o j i n an
vetoomuksen. , ,< • •-••r',*'
Urtkariiaisten haäii
yritetty polttaa ;
tStxxAXori, ö n t . — ^ r l t y S p o l t t a a t ä -
ikäläinen ' u n k a r i l a i s t e n haälli; jonka
omistaa unkarilaisten Independent
M u t u a l Benefit Peäeratlonm palKälli-n
e h osasto, e i o n n i s t u n u t s i k s i , k u n se
o l i j u u r i äskettäin v a r m i s t e t t u t u i e n -
v a a r a a vastaan tulipalolnspectorin
ohjeiden mukaisesti. .
T u t k i m u k s i s s a on fcäyhyt sefville,
e t t a lokakuun 1 p n a o l i Oiaalin i k k u ­noista
heitetty sisälle seitsemän feyty*-
kettä j a vaikka ikkunaverhot, s e h i i l -
lä clleet ikartat j a kuvat sekä läjä p a - ,
pereita oU palanut, . n i i n h a a l i ei k u i ­tenkaan
syttynyt palamaan. Jos m u r ­hapolttajat
olisivat onnistuneet a i ­keissaan,
olisi myöskin mcnien lähel­l
ä asuvien kodit olleet sumessa'vaa­rassa,
M u r h a p o l t t a j a i n sormenjäljet saa­t
i i n i k k u n o i s t a j a ovat ne p o l i s i i i i h a l ­lussa,
mutta tähän mennessä ei k u i ­tenkaan
vielä ketään ole pidätetty.
ÖaaUa omistava u n k a r i l a i s t e n j ä r ­jestö
on kauan tällä p a i k k a k u n n a l la
tehnyt kulttuurityötä j a on sillä ollut
hyvät suhteet k a l k k i i n kaupungin a -
sukkaisim.
V i i m e aikoina on paikkakunnalle
muodostettu fasistimlelisista DP:stä
lyhmä, joka nimittää itseään " C a n a -
d i a n - H u n g a r i a n A n t i - B o l s h e v i k L e a -
gue". : Täysi salaperäisyys ympäröit-see
tätä ryhmää j a o n sillä h y v m p i e ­n
i kannattajajoukko. Se ei ole a n ­tanut
julkisuuteen virkailijoittensa
nimiä, vaan ainoastaan osoitteen j o ­ka
on B o x 202, B r a n t f o r d . Se k u u ­l
u u s i i h e n u n k a r i l a i s t e n f a s i s t i en j ä r ­jestöön,
joika i l m o i t t a a päämääränsä
olevan U n k a r i n demokraattisen h a l l i ­tuksen
kukistamisen j a käyvSii^ so­t
a a edistysmielisiä c a n a d a n u n k a r l l a i -
sia vastaan. . '
Keskimääräinen viikko-,
ansio 44.29 dollaria
elokuun 1 päivänä
O t t a w a .— C a n a d a n valmlstetuotan-n
o n johtavien a l o j e n työläisten kes­kimääräinen
viikkoanslo oli viime
elök. 1 pnä 44.29 d o l l a r i a ihhtnttaa
Canadan t i l a s t o l l i n e n toimisto täällä,
äioska vastaava Xxäsxx o l i vuosi takape­r
i n 41.40 d o l l a r i a , o l i s i työläisten kes­kimääräinen
viikkoanslo kohonnut
sen m u k a a n 2.89 d o l l a r i l l a v u c d e n k u ­luessa.
Keskimääräisten tuntipalkkojen
väitetään kohonneen 98.8 sentlätä v i i ­me
vuoden elok. 1 pnä 104J2 senttUn
viime elok. 1 päivänä.
t a j a , k e r t o i v a i k u t e l m i s t a a n:
" . . .Ölenune tav&meet miehiä ja
n a i s i a . Joilta ett 3iiiomattava a ^ ma
neuvostomaan elämässä, olemme k e s -
kostelTeet tavallisten i h m i s t e n kanssa
k a d u i l l a Ja Moskovan osastokaupois-sa.
Kail^^ein tärkein huomio minkä
Olemme Neuvostoliiton ihmisistä t e h ­neet
o n se, että he h a l u a v a t k i i h k e ­ästi
r a u h a a . .
"Kävellessämme S t a l i n g r a d l n k a ­d
u l l a jouduimme keskusteluun erään
21-VUotiaan msottorlmekanikon kans­sa.
Hän k e r t o i m a i l l e : 'Sodassa m l i ^
manetin äitini, isäni, v e l j e n i J a sinko­n
i . Teidän sanomalehtenrie kertovat
meidän h a l u a v a n sotaa. K t m olette
nähneet meidän kaupunkimme, n i in
k u m k a voitte enään uskoa sitä? Ön
v a i n yksi mitä minä h a l u a n : Se on
elämää, oimellisuntta Ja menestyk­sellistä
tulevaisuutta känsälleni.'
" K a i k k i tapaamamme neuvosto­kansalaiset
puhuivat rauhasta. M e i l ­tä
myöskin k y s e l t i i n : 'Mikä o n C a n a ­d
a n ihmiseen asenne atomipommiin
nähden? Kannattavatko he a t o m i ­pommin
laittomaksi jullstamUta?
Ovatko he allekirjoittaneet T u k h o l ­man
vetoomuksen?'
" K a i k k i a l l a neuvostokansalaiset p u ­huivat
vantaaäti j a päättävästi siitä,
k u i n k a k a i k k i e n m a a i l m a n ihmisten
tiilee puolustaa ratihah säilyttämistä.
" S i l l ä alkaa kun Olimme i f e u v o s -
toliitcssä vieräUUlla, tledöitti Tiällitus
j^töks^Stäi a l o i t t a a 'X^ktnänlan .kä^
iiävan: rakennustyöt. T^män k a a ^
väh pituus j . t U k e Olemaan lähes 700
m a i l l a Ja tulee se muuttamaan m i l -
jooxilä. efekkereltä kUlvaa a r o a v i l j e ­lyskelpoiseksi.
Stalingradissa nuoret
15 J a 16 vuodej^^ ikäiset pojat kertoivat
meille innostuneina metsävöistä./joi­den
istuttaofistarhe evät olleet auttaa
massa J a ' kidnkä nämä metsävydt t u ­levat
muuttamaan J u o n n o n J a Umasr:
t o n näillä, ( ^ t t f ^ suuresti s a m a n l a l -
s^ksi i k i i i n ' CjSnsl-Eurooipassa;
" S t a U n g r a d h t / t r a k t M r i t e h t a a n - niaia'
ret tydlälsietksttirivatnieille o s a l l i s t u '
misestaä^^: tiuttlrti sähkövoiaaälaitok-sen
r a k e i m u s i ^ l n l n , j a k u i n k a ^imä
tulee äuttamaajitpuouttaln .erämaana
olevan a f d n laftmttämlsessä kastelun-a
v u l l a h e d e l m a i l s e k s i.
^'Tämä Jättiläisniäinen yritteliäisyys
o n kaunopuheinen c^oitus, el v a in
neuvDstokari5äii'ja - h a l l i t u k s e n r a u -
hanomaisists^ ),suutmitelinista, mutta
myöskin suuresta luottamuksesta-rau­h
a n voimilnVltfSttamuksesta Joka oit
n i i n 8uureiti(.(vastakkainen sille 'sota
o n kiertämätön' äänelle, minkä me
löydämme C a n a d a n päiväiehdistä.
" Y k s i kaikkein s u u r i n täälfö h a v a i t ­semistamme
selkoista o n yhä u u d i s t u ­vat
osoitukset''valtavasta luottamuk­sesta
rauhan, v o h l i n j a suuresta t a h ­dosta
t a i s t e l l a - r a u h a n säilyttämisen
puolesta." •• -
trfHas^. — <mäläiseissä l e h t l r a -
pbrllfisa k e r r o t a a n : .
Roscoe S. R o d d , K . C , w l n d s o r i l a l -
h e n lakimies, j o k a o n pyydetty eroa­maan
k a u n t i n a s i a n a j a j a n toithesta,
c n julkaissut k i r j e e n , mtakä hän on
lähettänyt k a i m t i n v a l t u u s t o l l e . ..
K a u n t i n valtuusto pyysi nu-. R o d d ia
eroamaan heti sen jälkeen k u n v a l ­tuuston
kokouksessa l u e t t i i n erään v e ­ronmaksajan
kirje. Valtuusto perus­teli
toimenpidettään syytöksellä, että
mr. R o d d on osoittanut vasemmisto-p
o l i i t t i s i a Oireita;
- K a u n t i n . k i r j u r i l l e , C. - A . K e e l e y l le
osoittamassaan kirjeessä m r . R o d d s a ­noo:
u
"Hyvä h e r r a : .
fr. -"Vaöckäiininä^' en^^ote vielä' s a a i i ut
mitään välitöntä t l e d o i t u s t a v a l t u u s ­tolta,
sanomalehtiuutisesta olen s a a ­nut
tietää, että te olette katsoneet to-p
i v a k s i päättää m i m m palvelukseni
k a u n t i n asianajajana. Sellainen t o i ­menpide
p n luonpollisestl täysin t e i ­dän
vallassanne, r
r]- " S a l l i t t a k o o n m i n u n k u i t e n k i n . s a r
nca, että löhtiimtlsten perusteella t e i ­dän
'töimenplteenne näyttävät perus­t
u v a n nimettömän kirjeen &irjoltfca-
Jäft pelkurlmaiseen Ja väärään: s y y ­tökseen.
Lisäksi teidän tolmenpi-teenne
s u o r i t e t t i i n tnlhulle siitä i l ­moittamatta,
tai a n t a m a t t a minulle
t i l a i s u u t t a esittää ^vastausta syyök-
Seen. , V i i s i v u o t i n e n palvelus hyväk­senne
olisi .epSilemättä edellyttänyt
oikeudenmukaisempaa kohtelua.
"Ensimmäisenä ^Neljästä vapaudes­t
a ' on puhe- Ja mielipidevapaus. M i ­nä
sanonkin, etta valtuusto on t o i -,
menpieellään loukannut tätä v a ­p
a u t t a lopettamalla m i n u n palveluk­seni
s i k s i , k u n olen rohjermut nostaa
ääneni r a u h a n asian puolesta.
" M i n u n p o l i i t t i s i a yhteykslänl el
ole k o s k a a n s a l a t t u j a teidän v a l t u u s ­tonne
oli niistä täysin tietoinen n ir
mittäessään minut asianajajakseto,
POHJpIS-ÖNTABIOBllrÄ
Adelärd tfoule inbnmh&t^
littn Pb!iJois-t>ntaifen edttsfajäksl
Lotaiocssa piaeltövaaii msMmSCk
Bauhaiikonstessiin^ Jonka fUbeen
Äänen odotetaan pohovan töifceim-millä
Pohjois-Ontarion paikkaitnnull-la
kongressin johdosta. Mr. Hmde On
Mine-iuail-iuiion Tlmminsin seudon
osaston sihteeri.
eikä näitä yhteyksiä ole s i t t e m m in
muutettu. K a i k k i v i h j a i l l u t , että m i ­nä
o l e n t a i o l e n joskus o l l u t 'kommu­n
i s t i , ovat siiä täydellisesti perättö­miä.
• • : ,- .. • . • • •
"Ensimmälöfessä maailmansodassa
minä' . ' p a l v e i i n / ' C a n a d a n armeijassa.
M i n n a kummastuttaa- se, voidaanko
samaa sahos j o i s t a k i n m i n u n arvos­t
e l i j o i s t a n i . Minä h a l u a n myös lisä­tä,
että minä en hetkeäkään epäile
tehdä k a i k k e a / i v o l t a v a a n l Canadan
puolustamiseksi, jos sitä vastaan jos­kus
t u l e v a l ^ d e s s a tehdään hyök­käys.
' " ' •
"Minä ' e n ' • l i i o i n esitä mitään a n ­teeksipyyntöjä
yhteyksistäni Canadan
Rauhanikongressin kanssa, milt^. on
eiHK>liittinäm Järjestö; joka-työsken-^
telee aseistariisumisen j a atomipom-.
m i n pannaänjjtillstamlsen hyväksi, se-^
kä kansainvälisten kiistakysymysten
järjellisen eikät) sotaisen r a t k a i s u n ja
kansojen ystävyyden hyväksi.
" M i n ä katson; ylläolevan parusteel-l
a , etfcsi ÖafiÄdälle v o i d a , t ä i d ä suu-,
r i n t a moraaiisfö t a i lojäällsintä p a l v e ­l
u s t a k u i n ^ttä. £ttä suojataan ato^
misodan icasvaamattoman suurtat o n -
n e t t o m i m t t a . vastaan. Edesmenneen
k a h d e n ifiäälhhähsoäab aikana k a h ­den
suktciiäveiir p a r h a a t j a t f f h b o l l i -
simmat nuoret>miehet o n tapettu ja
me olemme saaneet kaimettavaiksem-me
sekä vielä-i^levienkin sukupolvien
kannettavaksi valtion suuret velat.
Edistystä el ivoi tapahtua ellei r a u ha
säUy.
"Edesmeimeissä maailmansodlisa
meille luvattlln,'että ne käytiin sotien
lopettamiseksi: Njrt me näemme, et­tä,
tämä slvlätysmaallman^^yleva t a ­voite
mtmtetaäif suimnitelmaksi k a u ­h
e a n yleismaailmallisen atomisodan
järjestämiseksi.
" S i k s i mixiä h a l u a n omalta k o h d a l ­t
a n i tehdä k a i k e n voitavani maailman
r a u h a n hyväksi.
"Huomioonottaen tälle a s i a l l e J o a n -
Lähes 30(^000
saatu Canadasta
rauhanadressiin
Toronto. - Öanadan R a u h a n k o n g -
r e s s i n uutislähetyksessä sanotaan, ^ t -
l ä atomipommivastalsen v e t o o m ^ s en
a l l e k i r j o i t t a n e i d e n canädalatstäi l u ­kumäärä
lähentelee n y t 3O0.O0O.
V i u n e i s t e n laskelmien m u k a a n on
T u k h o l m a n vetoomuksen a l l e k i r j o i t ­taneiden
lukumäärä 87.992, t u l l e n ne
Isäkäi n i i h i n 200,000 a l l e k i r j o i t u k s e en
Jotka kerättiin atomipohunlvastaiseen
vetoomukseen ennen Tukholman ve­toomusta.
M a a k u n n i t t a i n jakaantuvat Tuk­h
o l m a n vetoohuiksen a l l e ^ J o l t t a j at
seuraavasti: Oi^tarlo 42,158.'Britisb
<;oluinbta 21,863^ Quebec 8,224, Säskat-
<hewan 6,918, A l b e r t a 5,151, M a r i t h n es
?,714,Manltoba 1.133.
iTämä numerot Käsittävät ainoas-i
t a a n ne aliekil-joitukset ' j o t k a Jo ovat'
saapuneet perille :. r a u h a n k o n t t o r i in
Torontoon j a l a s k e t t u siellä.
Veikko Timofien
eiiääijTsajaisga
SSm maratmin
H e l ^ i f t f . Syyskutm 24 pnä Juos­t
i i n täällä Suomen sosialidemokraa­t
i n 20. m a r a t o n . Vallinneesta sateesta
hm^llmatta. lähti taipaleelle 6)2 Juok-s
{ f ^ £ ( ^ u t ' u a o s . sateen^^
Ja-kui'£tiSBSt,%r.^da$ta iiu^jlimatia oli
3^äl;täv$. v^kun voimakas lähtelaltlni
hiibtäjä;Xuoksiisi • V ^ o ^ . ' Timonen
paWtti 7 m u i s t o j e n . j o u k k o o n tämän
juoi£$un e i l i s e n Valto S a l m e n pimJssä
o l l e e n ; 16'yuotta v a n h a n ennätyksen.
Timo$sns aika'-tällä' 28 km-, nTatkälla
olilli25.11.8. Ikämi^teh sarjassa V o i t ­t
i V i l l e Saarintinjäyll-ikaähiehistä.oli
p a r a * T u u r e pötkö.
; . T i m o n e n .johti-.melkehi' koko. m a t ­k
a n ; JoskTn^avö Ukkonen, Jolta odo­t
e t t i i n yUätystä, pistäytyi ^nshnmäi-s
e l l ä . - kymmenellä kil^etrillä p a r i
k e r t a a maistamassa johtoasemasta.
Lopussa s i j o i t t a u t u i toiseksi • V . ^ N e ­v
a l a i n e n 1.SI7.38 c J a kolmatmeksl O.
K u i v a l a i n e n 1.2Ö.44,
^ V A ^ A l N ^
- - K u i n k a fitntai tyttäresi menestTO
AmerifcafBä? • -
- - r H y v i n . hänellä o n \^kinainen työ
erään filmitähden morsiusneitona
Öonywoodissa. .
PAftASTA OLLA
" ' N a i s m a t k u s t a j a : " O l e t t e k o aivan
varma,^ e t t ä tämär l i h j a - a u t o inebee
P o t s m ^ ? ' '
i A j u r i : " J c f f e n o l i s i , n U n s i l l o i n minä
o l i s i n vielä eneihmän eekaisin k u i n te
olette."»
" v i e r a i l i j a o l i saanut luvan tehdä
J o l t a k i n '^sjnxQlksiä' kansakoulussa.
Hän osoitti sormellaan erästä pikku*
p o i k a a Ja k y s y i :
"Tledaföö kenielie Junialä ahtoi tau-h
i t j o i h i n oU k i r j o i t e t t u kymmeheQ
käskyä?"
" E n , h e r r a " , t u l i vastaus.
" E t k ö tiedä sitä! Mikä sinun nl-mgsi
o n ?"
"Moses", sanoi poika.
EI NIIN p U L t U JA
Herrasmies kävelee hullujenhud»
neen sivuitse Ja näkee aidan sisä
p u o l e l l a n d e h e n ahkeraan heittelevän
maata toisesta p a l k a s t a toiseen. Jota<i
k i n sanoakseen hän p u l u i n miehelle:
"Se taitaa o l l a h y v h i k h i tarkeätäl
työtä J o t a olet-tekemässä?"
"Nitakö l u u l e t " , tulee kyhnä
taus.
" N i i n j ä siltä se ainaikin näyttää."
" V a i n i i n ! E i täUä ptfolella ali
sentään n i i n h u l l u j a ole. että luuUä.
vät tästä m i t ^ aäystyä olevan", vaj.
t a s l h o i d o k k i.
Protesti to^akmiäUe
rauhan puotustajaih
pääsykiellon joiidosta
1
netun mäinostuksäi, hihiä äraiäTi t ä ­män
klrjäen . Iköpibfe sanomalcaidilfä.
" K u n n i o l t t a e h . teidän ' - - '
R . S. R o d d ."
Toronto, Osoittaen että se oi
^ d r i k u n n i a Br^nniälTe. k u n in oi
n U x i t e t t y maailman l^nhahliikkeei
T o i s e n Kongressin kokoontumlspal
k a i s i , Canadan rauhanHiikkeen kan
s a l l i n e n komitea on jättäns^ Britan
n l a n H i g h Comissionerllle Ottawa£st|.3^
p r o t e s t i n sen johdosta, < k u n kbngres
s i n v a l m i s t a v a n komitean Jänniltä oi
estetty>,pääsy B r i t a n n i a a n .
H u o l i m a t t a uhasta, että rauhai
l i i k k e e n edustajUta voitaisUn kieltä
pääsy Ei)glantiin^ o n kansainvalinei
komitea päättänyt/ että Toinen Eon
gressi pidetään siellä marraskuun 1
—19 pnä. .Huomattava Joukko cana
d a l a i s i a tiilee " o s a l l i s t u m a a n tahäi
kongressiin. . '
Rauhaiiköngre6sin
^libeetiidhtäjä ^uhuu
Soossd lökak.26{)nä
Säolt Ste. M a r i e . Canadan Rau'
hankongressin puheenjohtaja tr. J .
Endicött tulee puhumaan täällä rau
hankokouksessa. joka pidetään loka
k u u n 2^ päivän i l t a n a . '
Suomessa saatiin
tänä vuonna keskin­kertainen
sato
Helslnfcl. - r - S y y s k u u n loppupuoltl
l a ulosannetun maataloushallitukse
kertomuksen mukaan tuli Suomess
m e l k e i n k a l k i s t a viljelyksistä keskin
kertainen, sato. .
- Aikaisemman arvion mukaan odo
t e l t U n Joistäkhi lajeiista kesklnker
t a i s t a parempaa satoa. Eshn. peni
n o i s t a a r v e l t i i n s a a t a v a n hiukan kes
k l n k e r a i s t a paremman ^ sadon, mutt
elokuun haUat' j a kuhmus (sadetta 4
I*os.: notmaallsta) huononsivat sa
töjr,^
- ^ f -"lii"'
Menestyksen menestystä
"Kiellslttäln.. sqpmeksi ^puhuen
voidaan todeta, ''ettei mikään menes­t
y n i i n h y v i n k u i n menestys".
Tämä totuus o n nähtävissä m i l t ei
kaiikilla elämänaloilla. Jos J o t a k u ta
onhen myyrää onnistaa, sanokaamme
v a i k k a p a siinä, että hän "«iytSfi"
miehen, joka on "löytänyt" r i k k a an
kultakaivoksen, n i i n hänen menesty­misellään
e i näytä olevan m i t ^ b i r a ­j
o j a edes suurten päivälehtien k u s t a n ­tamisen
a l a l l a kuten n i i n sehrästi
olenune Torontosta saaneet nähdä.
J o s tiedemies menestyy ponniste­l
u i s s a a n sficäli,.että k e k s i i J o n k tm y h ­t
e i s k u n n a l l i s e n parannuksen, n i i n h ä ­nen
menestyksensä. Johtaa: uuteen
menestykseen varallisuuden, a r v o v a l ­l
a n J a m a i n e e n ^ t e e n .
Työväenliikkeenkin pHrei^ä tämä
mäStitelmä pitää paikkansa. Sillohi
Asia eriks^n on vain Äe, auttaako tällainen «justäniäalaUs Toroh-^
ton kaaiuyhtiön työFaisiä ja työväenliikettä yleensä. • Me möuten^ J
uskomme, että fteg. Wrightin ja hänen toveriensa erottamisesta on
vielä viimeinen sana sanomatta.
k u n Joddutaan nousemaan vastaihä-fceä,-^
jolloin toiminnasta tulee p a l k a k ­s
i v a i n v a i n o a , mustalistausta Ja t a ­l
o u d e l l i s i a menetyksiä, työväenlhk-keen
kasvu - o n hidasta. M u t t a atmas
o l l a k u n työväki tulee y h t e i s k u n n a l l i ­seksi
voimatekijäksi, v a r s i n k i n s i t t en
^ k u n työväki muodostaa oman h a l l i ­tuksensa,
silloin o n työväenliikkeen
r i v e i h i n n i i n p a l j o n t u l i j o i t a , että r e ­h
e l l i s t e n työväenmiesten l a - n a i s t en
täjrtyy ryhtyä varotoimenpiteisiin
k a i k e n l a i s i a onnenonkijoita Ja k i i j i e i -
lljöltä västään, 3otkä huomaavat y h t ' -
äkkiä, ättS 'tj^mäenlilke t a i t a a s i t t e n ­k
i n o l l a tulevai;?uuden aatetta.
Me olenune.sikäii onnellinen s u k u ­p
o l v i , että m^.plemme j o saaneet näh­dä
Ja näenune vieläkin, miten', i y ö -
väenliikkeen menestys tuo tullessaan
lisää menestysiä. ,
V a l i t e t t a v a s t i tällä puolen A t l a n t ia
työväenliike Joutuu vielä melomaan
vuolaassa vastavirrassa. Meillä ei ole
vielä mitään pelkoa'siitä, että onnen­o
n k i j a t j a y j ^ t y i s e t kiipeilijät t u l v i t ­tavat
työväenliikkeen. l>äinvastoin
nykyoioisset^on ominaista se, että työ­väenliikkeessä
on väin rehellistä Ja
t i e t o i s t a l^öVäkeä, j o t a i n n o i t t a a v a ­kaumus
ja' usko siitä, että heidän
työnsä j a ' i i h r a t & s e n s a tuottavat s i u ­nausta
varallisuuden j a onnellisem­m
a n elämän muodossa ennen tunte­v
a s t i .
T a r k o i t a m m e lehtemme VapaUden
hyväksi järjestettyä' haasteryntäystä,
minkä tavoitev ($5,000) on Jo a i k o ja
s i t t e n sivuutettu ' j a niistä - t o i v o r l k -
kaimmat odottavat satapifösenttisia
r a p i o i t a , e l i kymmenen, t u h a n h ö h d o l -
f a r i n "jäkklpottla" työkansan yhte­näisyyden
Ja rauhanaatteen hyväksi
maanmiestemme keskuudessa. • - f
1-^ L a h j o i t u s t e n yhtelssujmua: lähente­lee
Jo seitsemää t u h a t t a J a k a i k ki
mattomassa-määrässä.
Me saamme o l l a vakuutettuja myös
siitä, että tiälden u r a n u u t t a j a l n U u ­rastus
J a ponnistus tuottaa vielä s u u ­ressa
mittakaavassa menestystä, mikä
feienestyy - inyös menestyksensä v o i ­m
a l l a . ••" "
&teillä o n p i e n i Joskin h y v i n tärkeä
eshner^-feäiäf^^mlten menestys t u o t ­t
a a Iisaa menestystä'edellyttäen, ättei
Jäädä kädet ristissä laakerelllajume
lepäämään, vaan toimimme päättä-m
e r l c i t y i l t t a a v a t s i i h e n , ' että-kaukana
efvät ole ne,' J o t k a .odöitaVätNBliräpe'
Täisen ; . t a v o i t a n .: sätainxjsenttiäta
ylittäm&ti että ^ t a i ä i n «ihoa:
" K a k s i k e i t a a v i i s i t u h a t t a I d h i v i h e l ­tämällä."
, . , .'
Tämä o n s t v u m e n m n saniotö.
l a i s t a inenestystänilkätifnitni m^aaBr-kiiihin
a£ti nlldän sUuksissa, J ö t k a v i -
ääävnt ' ^ v ä e ä l ^ t i l t /a^^Öig^Sc^
t i e n t a l s t e l u a j r a u h a n puofesta. Se oit
käytänhfflhhen OsöitUsilits; että tfati-hanpiiifiUistaJät
eiVät ahnä itsäääiipä-lötella^
:yaan seisovat päättävästi i e i h -
tensä. t u k e n a ; / .
TSmä ykdinkertalnen "fealaisuuä"
selittää sen, m i k s i Vapauden haaste-ryntäys
menestyy n i i n h y v i n . .
K u i n k a tärkeätä o n se, ettei t y S -
väenlehtiä^ Jätetä' taloudelllsiestikäan
p u l a a n , se U m e i i e e ' n u n . ' O t t a n a Jour-näUn
äskettäiädstä tOfattltaSkllJOltnk-sesta;
missä tuomitaan se kun P o w e ll
Rover C o n i o r a t i o n n o s t i taas eanoma-lehtipaperux
hhitaa ^lo tottnatr Ja
kirjoitetaan asian Johdosta mm.^ s e u ­raavaa:
/-e- '
"Kuolevaisuus ön siiuritSmänntaa-.
tereen ^sianoinalehtl'^^/ kcäläiudessa;
tuskin menee p S l v ä ä i Ä ^ . e t t ä^ joku
I ^ t i Jossakin Joudu^uUc^oaän o v i a a n.
Kuolevaisuus on s u u r i s i k s i kun m»
het pienemmät lehdet ovat kykene
mättömlä vastaanottamaan kohoavi
kustannuksia, erikoisesti sanomalehti
paperin suhteen.
. Sanomalehtien, kustantajat J
t o i m i t t a j a t ovat kaUan keskustellö
sanomalefetlvapaudesta, huomloonot
t a e n sfen m a h d o l l i s en vaaran mii
Johtuu-haUituksen kontrollista. Muli
p a l j o n suurempi vaara sanomalebt
väpäiidene voi tUlia, Ja toslasiass
näyttää t u l e v a n siitä, että sanomalel
d e t ktioleVat" s e n vuoksi k u n kustai
nukset tekevät l e h t i e n Julkaisemise
aiähdbttoniaSisL,Tälliä o l i s i 'varmas
pfenl^Vlohdutus n i i l l e , Jotka uskovs
vapaaseen lehdistöön tietäessään, ei
t ä ' ^ m i d l a kUn m e säilytimme saat
hialäbtivatfatfdett perlafftteen, me sas
tottnfue mahdottomaksi täi labi
äiahdöttOmaSäi Väpaldto lebtien kui
( a n t a m i e n . . . » '
BÄlkkeen ynäolevaan me sanomn
" A i l i e h * ' . Muistettakoon v a i n ylläoli
v a n v a l o s s a / ettei koko tässä maas
Ole yhtään ataoäta työväen päivälel t
teä Ja p o r V a ^ e n k i n pälvälehdet ti
levät yhä harvalukuisemmiksi eis
m u k a a n kim ne Joutuvat suurten lei
tiyhtlölden välittömään kontrolUm-
Työväeniehdet ovat siis nykyolois
h i i d e n k d h t r o t i i n ulkopuolella oieviJ
s e l k i e n i m b k s i pakoitetut turvauti
m a a n H f l d j a ^ taloudelliseen tukee
NäUasäUytetään totuuden sanozm
levittävät työväenlehdet edes pienii
s ^ a i t n a s i i u t e n r a h a n lehtien suurt
valheen'sutuessa valtameressä.
jyiätta ise menestys, mitä nyt ty'
väihifehtien hyväksi toimimalla sai
vutctaah, l u o t t a a Joskus helponun» ;|
l a k i n mÄtöftrstä. — Känsäkoura.