Vapaus, December 9, 1950

              $im 2 Lauantaina, joultik. 9 p. — Saturday, Dee. 9
Otsan OI ^PbäaOi CaxtäOlaj^
N07,'6tb. 1917. Antbott^
S dajss znaO Iqr tbe Färt
DeiMtrbnentf Ottatjfa.'^ Pdtt'
Stbed thrlce weeklFr^tt>ftdayB,
and 83tiinlaj»Jv ?0PattB
_ cotDjKuqrsra^ at iito-Ka
i^Slaf SI., W, Sadlmt7r Ont., Canada.
IC^lumes: BqsUxess QCfl^ 4-42S4L
Edieorfal Office 4-4265,' Ifiutäeet
s ; fBttlttL Editor W:'Ek}iaa' l^Gs^^
addnesft Bor 6% Isodboiy/ QicttaxitK
AdvertlsiBg zates upon applJcatlon.
TkaxislatloB Iree of chatge.
3 ^
- TILAUSHINNAN
Canadasea: 1'VIE.0XKI|
ThdFBTaDoIssa: 1 vk. 7.00 ^ ^
Sucnicssa; 1 vk. 7.50 6 kk- 4 55
t
I <ECuten lehtenjmietiullisosastolla kerrotaan, Sudburynijat^okoiilujen
ro#tei'l(aik|(i opettajat ovat joutuneet turvaaturoaan^JoukkoniUtaisen
1 etKJiakemuksen esii^miseen, saadakseen valituksensa kuulluksi palk-ptarantamisen
siAteen.
^ JEr<Aakemuk^nsa on jättänyt 47 teknillisen koulun ja 15 High-
«](0u!uD opettajaa, yhteensä 62 opettajaa ja vain seitsemän opettajaa
^'V'*tSiiän mennessä on kouluhallinto kieltäytynyt hyväksymästä näi-
^{l^n^ opettajain erohakemuksia, mutta ilmeistä kuitenkin on, että
^ l i ^ M ^ a i s e t vastustavat näiden opettajien oikeutettuja vaatimuksia,
-||kj^tt^ät ratkaista tysyinyksenpakkotuomiolautakunnan epädemo-
* fs|3attis0jla päätöksellä. „
' Mutta jo3 tutustutaan vähänkin yksityiskohtaisemmin näiden opet-valituksiin
niin silloin on selvää, että heidän vaatimuksensa
I OV*t sek^ ko;htuuUia?t että o&eutetut. Opettajat vaativat aiinpalk-
? Idtaksojen korottamista $2,406--$3,obo vuode-ssa ja sitä, että kor-
^kdn palkka korotettaisiin $4,10O--$5,4W
* ^Uliini o,tctaan huomioon nykyiset pilviä hipovat hinnat, jolloin dol-
Vfattaupe ei «pää vastaa kuM^ edellistä viittäkymnientä
"$(ittiä> niin tällöin nähdään, että opettojaimme palkat oy^^^
^lapSttömät. Verrataanpa näitä opettajain palkkoja j a heidän vaati-
»tiluksiaan esimerkiksi kaivosipiiesten palkkoihin. Nyt voimassa ole-
* van (yöehtosqpbmAsen mukaan nikkelikaivokseen työhön imenevä
* t^l& sai heti pajkaks^n iltavuorolla (päiyävqorplla vähän vähem-
*^pm&n}Si yövMorolla eneipmän) $57J64 eli $2,997.29 vuodess
^ AmmatUt^itoisen nikkelinkaivajan palkka (iltavuorolla) on $60.52
««viifeossa, eli $3,147.04 vuodessa.
' /-VofdaäR tietysti sanoa, että raskaassa kaivostyössä olevat iniehet
^kuluttavatkin enemmän kuin opettajat. Mutta toiselta puolen on
* crikcudenmukaisuuden nimissä todettava, et^i opettajain kouluutu|5-
^-seen tarvitaan enemmäp vaToja ja opettajat joutuvat "asemansa"
- vuoksi — mitä yleisesti heU odotetaan — kuluttamaan huormatta\nä
.,-lgttffimia moneen sellaisen Mhyväntek^yäisj^starkpiluk^een^
iptetä ruumiillisen työp tekijä joteflkin pelastuu. -Sitäpaitsj on muis­tettava
että nikkeliteoUisuuden työläiset eiyä^t ole enää lainkaan
t^yv^isi^ palkkaoloihinsa. Alinomaan kohoavien hintpjeii vuoksi
nikkeliteolhsuudkh tyiiläiset ovat esittäfieetpiyösyh^^^^^^^ vaatimuk­sen
paHtkojens^korotUipiseksi. /
Ii Yiräolevat tilastot (KOiJtayatkiis tosiseikan, että
J jatkokoulujen opiettaj^n palkkavaatimukset ovat sekä kohtuulliset
Ijettä oikeutetut. Opettajille pitäisi maksaa sellainen palkka, että
' <j|«ttajiksi voidaan saada ja pitää parhaita msihdollisJa opettajavöi-
- J ^ muistaa sppii^ että np^^ sukupolvi kär.sii siitä, jos yrite-p^
kopäätiiksilfe pitää opettajain pal^^^^^
joissakin "äkkijyrkkien" piireissä on "moitittu'' opettajia siitä, kun
h» «sittiyät yhteisen er^hakemuksjensa vaatimustensa tunnetuksi teke-
JlSseksi. Luonpöilisesti pH^ yht(?iskunnan yjeisetujen
k^^alta parempi jos ppettajilla olisi tukenaah sellainen voimakas
* 'jrioitnintakykyinen järjgsiö kuin on esim. Minj?-MiU upio, n^jJiä
* valvoo kaivosmiesten etuja, 'Mutta tämän kaupungin yaljkpkaulus-
^ tyiHäisUlä, opettajilla, kauppa-apulaisilla jne ei valitettavasti ole
täHaista järjestyi|yttä selkänojaa. Heidän taistelunsa elinoikeuksien-l-^
i^uo^iesta saa vielä'siis joukkotoiminnassakin yksilöllisen luonteen.
" K y s y r t y s c i olekaan toiminnan "muodosta" vaan siitä, ovatko jatko-kdulujen
opettajat oikeutetut saamaan vaatimansa palkankorotukset
—' ja tässä sufiteessä nämä opettajat ovat ehdottomasti oikeassa.
« tfygväeuliikkeen velvollisuus ön tukea näiden opettajain oikeutettuja
"vaatimuksia.
oOo —:—
Muuten vain taivastelua
'Run "muuten vajai porväH"', jolla in.toilustaan hupUmatta ei ele
'-paljoa muuta^uin pari käsiä ja kulunut housupari. kuten meillii
^"Iffitlillakin, ärhentelee kiihkeämmin sodan ja nimenomaan atomiso^dan
J piralesta kuin itse sotakapitah'sti, niip sitä voidaan pitää jon)iin^laisena
» maailmaöennätyksenä henkisen tylsyyden alalla.
* v^Mutta tällaisiakin "ihmeitä" tapEthtuu täällä ihnieitten maailmassa.
S iSfejlllä on edessäntnje "muuten vain porvariien'- toimittama torpnto-
X lainefi Vapaa Sana, jonka tiistaisessa nuftierossa intoillaan kovalla
5' ^Aatoksella atomisodan aloittamisen hyväksi. ^ Amerikkalaisia inter-
I vehtiojoukkoja on säästettävä jä kiinalaisia tuhottava joukkomitassa
*^£tOnlipommin avulla, sillä sotaa ei käydä "silkkihansikkaat kädessä",
~4iffista^ n^inittu "muuten vain porv'arien''lehti.
* Pdyc^lämme on myös suurpääqman sydämestä tulleita mielipide-
» lausuntoja tästä asiasta. Eräs huomaavainen lukijamme antoi meille
l W ^ Street Journalista saksitettuja leikkeleitä. Wall Street Journalin
! JHyjgitynraflli Ray Crolcy on sivumennen sanoen ollut yhdeksän vuot-
J ta Kaukoidässä toisen maailmansodan aikana ja jälkeen sekä yhdys-
* valtalaisen armeijan palveluksessa. Hän varoittaa otsikossaan, että
»"Ä^fton miehet" ovat voimakkaita, eitä Kiinan Kansantasavallan ar-s
meijan aliupseerit ovat hyviä, ja että upseerit ovat kyvykkäitä ja
t lliptettfivia. Hän sanoo, että Kiinalla on paljon niitä aseita, mitä
* ^^dysVallat Tähetti Cbiang Kai-shekille. ja että Kiinassa tuotetaan-
* k i l i hyviä aseita. Kaiken tämän perustsella \Vall Street Journal
""S^noo: "Jos Yfidysvaltain ja Kiinan välille syttyisi täysimittainen
«^^ta, Mao voi vallata Irido-Kiinan, Siamin, Burman ja Malakan, missä
meUlä ei qle sotavoimia ja ehkä työntää ensimmäiseksi amerikkalaiset
meteen Koreasta . . . "
Tällaisen mahdollisuirden edessä Wall Street Journal näkee vaaran,
että Britannia, Ranska ja Intia Tähtevät pois hukkuvasta laivasta ja
y jättivät Yhdysvallat yksinään atomisotaansa käymään. Siksi tämä
^ sotaisen suurpääoman lehti katsoi tarpeelliseksi, että "VTidysvaltain
f hallituksen täytyy manööverata ja vetää vastahakoiset "liiltolaisensa"
* a ^ l askeleelta sotaan. Tässä yhteydessä esitetään kaksi "askelta".
»"^ISiKimmäiseksi ehdotetaan "tuniiusteluaikaa" 'mikä saattaa
J kestää viikon tai enenfmän (ja) jolloin me menettelemme varovaisesti
; Imaisen iKiiqan kanssa . . ."
H Edelleen tänä "tunnusteluaikana" Yhdysvaltain valtiosihteeri "tun-
•i «vetelee varovaisesti" kuinka pitkälle Britannia, Ranska, Intia ja muut
liittolaiset ovat valmiit menemään sodan tiellä ja jos ilmenee vieläkin
t |iorj[pnFtaa ''sitten tulee sarja väällä äänellä pidettäxTiä myjntipuheita
» XtOt^toos^, Parisissa, Washingtonissa ja muissa tärkeimmissä pää-
; k^unjgeissa."
* ;^Kaiken tämän ajan kehitetään "lujaa politiikkaa" Kiinan suhteen.
^ Nostatetaan vaatimukida, että "meidän (Yhdysvaltain) täytyy pom-
? mittaa (Mantshuriaa vaikka ei saataisikaan sille Y K : n suostumusta"
^ Muttfi Journal huomauttaa kuitenkin, ettei tämä ole vielä •Nirallinen
*.<:.kant^ jfi varoittaa uudelleen, että sille tielle ei kannata kiirehtiä, sillä
se saattaa olla perikadon tie .\merikan imperialismille.
Kuten ylläolevasta näkyy, "muuten vain por\'arien" torontolainen
p t a muut isa^m^t
. . . KOREA KOT^ALAI-
6ai£'jrÄ AASI4 AASIAiAISIfLE
"M^ä nxe' v o t a t t B c ' r ^ ' i e l i ^ ? 'ky­syy
Winjjipeg Free Press Weekly ot-sjkoesean.
Jonka a l l a tarinoidaan mm.
seuraavaa: "Äkkiä viäne yillEoUa
ma00naa yavistuntti Iporea^a tuBeet
u u t i ^ t . . . Vihollisen voimat oU 1^
hennet^ 6 0 / ^ m i ^ e e n , . . Ratkaisu
näytti loahdplllselti ikiD^
nan kanssa. 3|iacArt^iv liipeöi s i i r t ^
mään söta{otddK>jaan ädCantsBuxian
rajaa ko&ti puhdlstaaksm» pohjoiset
mäet. Sitten, yön Iculuessa, kiinalais-laumat
ilmaantuivat inKcn etenevien
Joäkkojen taakse. Missä ennen o l i
69.000 miestä oli nyt 2C0.(XK> niiestä.
Tämä ansa tyrmistytti maailmaa jo-,
ka'oli toivonut hiljaisempia aikoja ...
Näyttää .sUtd ett* a<taoArthurin tie­dustelijat
(vakoilijat, kansan kielel­lä)
olivat tehne^ suuren virheen . . 1"
"El" KAAPANNUT FORMOSAA,
"EI" POMMITTANUT IHANTSHU-BtAA
^EIKÄ" MITÄÄN! •
. Jokatapauksessa on kiistaton­ta,
että kOTrmunistinen Kiliiä oh syyl-.
llstynyt iiyökk&ykseen. Heille (kiina-,
laisille) sariottiiB kerta toisensa Jälr
keen. että ÄJahtshurlän räjaa fcutmlöi-tetäan
(piommittamallä "vain" ko-reiijpuoleista
i ^ t ä s l U a s t a r— V a -
paiis), että kiinalaisten lallCslsta int­resseistä
huolehditaan Koreassa, ja
että Yhdysvallat ei' voi' ottaa sctafuki-asemla
tai muita etulsmiksia itsel­leen
sieltä' (Koreasta), Näistä va-fcuutteruista
välittämättä, ja huoU-öiatta
sUta vaikka Y K : n Joukot eivät
tehneet minkäänlaista }iy5kkäystä
I^iinan alueella ('paitsi sen pttä ame­rikkalaiset
kaappasivat Pormosan,
lentelivät Mantshuria93a Ja pommit­tivat
kiinalaisia — Vapaus) he aloit­tivat
ankaarn hyökkäyksen kenraali
MaoArthurln joukkoja vastaan. Tämä
oli peittelemätön, liäpeämätön j a an­teeksiantamaton
hyökkäys . . , E i ole
muuta mahdollisuutta k i i in vastäaii-ottaa
uhkaus pitäen aina mielessä
, . e t t ä Aasian juiok^
tyjä joiikkbjä ei saada Eiiioopän puo­lustukseen
. . . r— Globe and M a l i .
UUSIA TERMEJÄ, SILLA
T^Ti^twfJi^ S A N O J A ".
Korean koUiisrinitam^ — Yhdys­valtain'
' erisiminä^^^ m^inidiyisip-nan'
komentaja, iremaalinmjuri : Ö.
Smitji sanoi täMäii, että' hänen
nahkaiiikkaiisä, jotka ijynnistäyätete-lää'
kohti konuritirdstien pilritykses-
!;ä, eivät peräaiiiiy.
"Helvettiin pearääntyminen", hän
huiiäahiti.' "Mehyök^^ nyt eri
stfuiitaän " — XJPi^, vuutistietö,,; jdu-
BOLSHEVISTISTA SORTOA JA
vlisiiMAiPAubEN "RiistbA
. . . Oikealla näkyy turvallisuustoi-aicnpiteitä.
• liujät parrura!kenn6)mat
t%evät"'r (käiy^^ : luhistliMs^^^^
mahdottomaksi j a kiaivosöhnettomiui-iki'
ovat. f uiitemättiÄiu ' — Neii^^ds-tijliitoh
kalyosmlesteri elämää "fcuvaa-vasta
IJSällm tiedonaritbbuiletinista.
OUCELV .VIUTTA PIPLOMAAT-TE^
A VOIDAAN AUTTAA RAUHAN
i r b » ! I N N A M I A '
. . . Toivottavasti yleinen iriaailraan-
S9dan alkaminen onriis.tutaan estä­mään
dir'^maäiitfctd tietä. Se'on nyt
ainoa mahdollinen tie. — Canadan
Uutiset. •
yieismaailmalliiieii"
Trumanin atoitiipomffliulik mm
•yhdysivaltalainen. sodanlietsoja,
Trumanin pakko^ottokonelston i>ääl-viime
yukolla. Torontossa, kaksi a^i^.
IPnsUcsif l^i^io-otto on ainoajfeinp
sääi^ sella!set"arm£»jä nUEäYadys-valjatr
iati^Säk i^h^^^afs^asa, Ti^-
dis.tui, 'n|w?riMX' c^iaclg^sijnj>.r- ^^oi-seteiä^
ä'foiyp*c'n' i^^^ VJ^^^
van' maaifj&an' sbÖKutni^^
ses^'!hsrraÄTO^^
Juntta. :^epijeyn |^ahuessa nousi
aiheettomasti provosoinut K i i n a a.
"Kenraali'-Ohiank: Kiai-shefeilla- « i
ol&^^äino||a^a^ £|£raoga£sa.
Hän on'kunniaiisa inenettänyt' mies.
- T . ' 7 ^ ; iffljoö 'fräjpaatä fl^^
£urO(^)25S3f BCh
sodah|iijisbnfa-'ä^
tar&täa fe^|änlia|a inj^ta"Itie^ ^4-
hinfien''Samo^ . v'''
K o t i ^ ' ' ' ' ^ i s a , ' J o t a
auttavat' klfJ%iaisei''2kap o^%jr
verttmöi' mitä^ ranskW^Ket^ Ja"'er^lan-,
teryenttejä yuöiim " "' ' ' •
C^Ium^ila vöröa CoriK)ratib-n
i h ' ' ' ifeiriroi^n'pä^ie^^
f Smith sanoi Lontoossa pltämäissäön
radiopuheessa viime sunnuntailla' m.
m. seuraavaa: . -
"Pääministeri Attlee tulee Yhdys­valtoihin
vastustaakseen miltei vaik­ka
millä hinnalla sotaa K i i n a a vas­taan/
• ^
"Eurooppa ei ole vakuuttimut siitä,
että öjkeUs on nieldäh piiolellamme.
ÄTonet katsovat, että MacÄrthur on
tuomtttro fiiÖ^
ki||*itus}^i^ne|^
New Yorh. — Täällä saatujen tieto­jen
mukaan on TVuminiii ohjeita seu­raten
20 v. kiirittisvankeuteen tuo­mitun
neLkeri-luutnaritih, L'e:n A.
Gilbertin, asla nostattanut' laajan
protestikampanjan. Gilbert _ tiioinlt-
:iin "väärästä Johdosta" tulen alai-suude.
ss.i Koreassa.
Valkoisten muodostamassa sotaoi­keudessa
Koreansa, ei tällä nuorella
neekeriupEeerilla ollut vapaata mah­dollisuutta
tekojensa esittämiseen.
Hänst tuomlttiiri ensin kuclemaan,
mutta maanlaajuinen protestiliike sai
aikaan sen. etta'tuomio muutettiin.
Kansaillnen ' väirilUsten' ihniisten
puolustusliitto j a siviiiiöikeuksien puo-lustusjärjestö
ovat ylityneet kampan­j
a a n dflbertin vapauttamisen puoles-ta;
'^'^xmi^sxif^ ^ ä säJftöistä ma:&^-
m m t i ^ jäffiem kiii ]3Sum|m t e -
aioaxdpiöi^^ KH-M
ä n r ' ' ' t a i b^
vät" heti' 'projfestSö^
BjahdEäi tiinnln^^i^
allä%fbit|i i^aBäk ^f&af Yksi
•. y i s i m p ^ n " ^isnW^^ ' aÖ^drjol-ti^
elftäÄn V ^ J i ^ ^ ^ p o s i -
iioltylittan.a^^
llöeiiilie ' J
]^4S ranskalainen poliittinen joh­taja'sanoi
Plevinin' hallituksen Ität-s
o 7 ^ , ettäi ^ 2|^cAxtbD^^ iiy^ikäys
K i i n a n rajäÖe~kioitettiin tarkoituk­sella
mitätöidä 'Britannian j a Hans­kan
Kifitan Kansantasavallan
välillä olleet 'neuvottelut raja3£y^-
'Lester'^ B . ^ ^ ^ i s o n a^
tehtiin / s^iväk^l^ 'että SfcV jiäiitrentin
hallitus ei pidä järkevänä julkisesti
kamaattaa kenraali MacArthurin
äja"-^>nÖiony
^tr^iMiatiävansa
een Jä^tä I&ettrdmaB^ljro
lk>iitoi&i •ftmes sanoi: "Vaitiolon a i ­ka
pn mennyt."
Manchester Guardian ,sanoi: ' k e n ­raali
MacArthurin d^e^Säys oli jär­jetön
tekö,* viriie'mikä'?uötti diih
muuden."
The New Statesman and Nation s a - :
noi: "MacArtliur bn vaiihk uM», j o ka
ilmeisesti näkee itsensä nylgraSsaisen^
Napoleonin it»UUa'' Jä''viaa;ti hlUieii
slvu^tttamlstaan. •
UUSIA H Y t i C K Ä Y I C S Il
Mosliova. — Izvestla sanoi tiistaina
efeuslTOn'toimltuskirjoitufcessaa
tä iaresidentti THunari korean tilatn-teen
fcustähnukseftä ''laajentaa Jiyöjb-käykslä
.uusiin toivottömliii Impieriap,
listisilii seikkailuihin"
•Izvestiaii' toimituskirjoituksessa sa­notaan,
mni: " K a i k k i , -joita ei
keiijotekoisen . sötämieliaTan/.avuto
sokaistu, Vietävät ja" näkevät,".et^
Ahierikän asievöimat hyffidcäsivät Ko-;
rean alueella, että amerikkaUiset 'iii^
mavohriat 'pömanittävat raä'a^I rajjj.
hallisla kaupuriieja j a kjrjiä,. ja'-(^Vtäi
Amerikan laivasto pommlttaia Korea^
satamia ja kalastajakyliä.
• "Ainoastaan
että
alueelle
saa), pidelä amerikkalaisten .isc.tayo|-
mlen hallussa . " ; ' "•
" T u n t u u siltä ettei Kiina" saisi puprr,
lustaa omia rajojaan % i k k a " Amer&T
'ka on toista kui^autta Isännpij^
: k l l n a n näapiutoiaässa
kuvasti loukaten k i i n a a r^JöJä Sa­malla
fcuh se on jvalmlstaiiÄ'dto^g
;Kai-shekln sotaJouÄoyavMM^
hy^kMy^een iECUnäa vastaan"'
Tnimanln ipiiheet ram^hasta ovat
vain "tuhkan helttftoMstä. Onnisten
sUiiiil^e". • jö^tä j Jypidaan^ iaäjei^^
Mökkäystä Ka»a6iäis^ä/5'arl6^ izvfes-
Moskpypn räBipasema,.laaJalsi^ tä-
-1
maakunnassa 1950
Regina. —Maakunnan luonnonrik­kauksien
ministeri &. H . Brockelbank
on ilmoittanut, että tämän vuoden a i ­kana
on käjtetty tai käytetään kaik­kiaan
seitsemän miljoonaa dollaria
ölj>^ et^tään Saskatchevanin maa­kunnassa.
Sitä varten pn aimethi
kaikkiaan noin 250 Iiipaa, jotka kä-slttäy-
äi j)caikklaan noin 33 miljoonaa
eekkeriä, jotka ovat hoin 38 eri JTI-tyksen
tutkittavina. TSmän lisäksi p l -
äetjiän noin 12 miljoonaa eekkeriä lä
Äiaakunnäh hallussa öjjili etsintää
varten, öljyn etshitää suoritetaan
mj-öskin " yksityisten omistamilla
malUa. jotka käsittävät kaikkiaan n .
24 miljoonaa eekkeriä. "
läbellä Albertdssa
saatu 4 paikasfa ^
Rarons. Alta. — Jospa antaisin täs­tä
nykyisin kuuluisaksi' tulleesta öl-^
.jyalueesta tietoja. Täällä tuli nolri
kolme viikkoa sitten paljon öljyä k a l ­vosta,
jota cU porattu y l i kaksi kuu­kautta.
Se puhkesi äkkiä j a cdottä-mattomasti
ja pUhalsi paljon öljyä
myöskin maan piimälle. Se o l i neljä
öljykaivo lioin 14 mallin laajuisella ä-lueella
täällä. Jokaisesta bn tulJut
pailjon öljyä, mutta ne on suljettu pian
sen jälkeen kun on todettu niistä saa­tavan
ruäsäastl öljyä — en tjedä
minkä tähden. Toivotaan että tämä
viimeisin pidettäisiin käynnissä koska
se cn lähellä rautatietä jä älvän fiä-rons-
nlmisen pikkukylän l'ahellä. K ^ l -
lä siitä on jo .varmaankin paljon p u ­huttu
radiossa riiitm'paljon se tulee
tuottamaan öljyä/ Osakkeitakin myy­dään'kaivon
omistavaan ylitiööh.'Jot­kut
voivat" ansaita iiuikeita summia
häissä osakekaupoissa T:un taas tolsst
saattavat'jäädä nuolemaan näippiääh.
Se öljykaivo ahtaa "komea h tiäim
iitalsin kim mehee Barbnsiln.
Eräs tämän seudun ' vanhimmista
asukkaista kuoli Calgaryn lähellä s i ­jaitsevassa
parantolassa — nimittäin
Iisakki Lantto. Hän oli ollut tällä
seudulla noin 35 vuoden ajan ja oli
kuollessaan miltei 91 vuodenaikainen.
Vainaja oU-syntynyt Haaparannassa
Ruotsin. puQlella. eikä hänellä liene
siukulaisia täällä. '
Eräs toinen tämän seudun vanhim­mista
asukkaista, mrs,.T!apani "Biys.-
kilä, on kovin vaikeasti sairajina'
Lethbridgen sairaalassa. Hän oli kaa­tunut
kotona, jonka Johdosta oli j o i -.
takin luita mennyt poikki. Saattaa
kestää^ pitkän aikaa ennenkuin hän;
pääsee pois sairaalasta sillä hän ön
jo 89 \-uoden lk'äinen. Toivon hänen
pääsevän vielä terveenä kotiin.
•talvikin näyttää taas täpiojaan näil­lä
malh. Tuli jo vähän liinta j a läm­pömittarikin
näyttää Jo taas lämpöti-
Taa alapuolella ncllän'. Toivonmie,' et­tä
ei tulisi niin kyhnlä säitä kuki
viime talvena. Siinähän onkin'ker­rottavat
täUä eiää.' — ' k u i k m r i . •
5;i5seh ' f f j ^ ^ j ^ ^ n i n n i n ^ | ^ ö j ^^
nofftättäriui-* * - u i i 5 ^ '• sptcä^ysterian
hyökkäyksen Y l i ^ s v a l t a i n 4 i a U i i ^ -
vls^ä^p^f^ä.;^"^*'-"-;"^^
"Ori "selviä," ^ttei k t ^ a n i^skb nyt
TVumaniin^siEm" 1^
itojenrajbjen-öi^^^
kaan, plebetijsta vajk^d^^ r ö ­töstä
kbfäiaimen ^ i^^^
kälsemiseksl.*' ' A ' '. •
' KirJällisuusleiJden poliittiheh kbmi-ai&
taattäri saiibf
reäh tapahttfoiät ''övat^^^^^^^
Atlantin paktili ftataria' petusteftä^'.
Tämä ilmenee" parhiiteti. siltä,' ksin
Britaimian pääministeri dement A t t ­lee
kiirehti Washingtoniln "rakoja
pa%kaamään".
Edelleen fcäanä k O J ^
noi, että tAtiantin päkti ','rakoilee k a i ­kista
liitoksistaan — Britannian,
Ranskan j a muiden valtojen kllrehti-csisä"
julistäihääh , erimielisyyttään
presidentti "lYuinariln kapssä". • ' "
:^än isanoo Amerikan dipipmaättisen
k r i i s l i i johtuvan siitä tosiseikasta, k un
•^TVuman ja ' DxiHes kuten heidän
edeltäjänsäkin, jättävät huomioonot­tamatta
^maailmassa kehittyvien voi-inien
todelliset staiteet";'.' '
hyökkäystä Kiinan rajalle, f ä f l i i i -
manih pahamaineista atomipommi-uhkausta.
;-"'•";•
Minä kirjoitan tätä ennen kiim
Attlee--Trumanin koriferehöin pää-t<&
siä on julkaistii, mutina kaikesta
huolimatta mihusfa tuntuu, että ang-to-
amerikkala isterf sbtablöekin tajtyy
hUomiblda lisääntyvä vastarinta sota-suunnitdinien
siditeen. .
' ^ ^iio]|ima siitä mitä heidän kon-ferehiäinsa'Jull^
sano­taan,
yksi" seikka, on selvä: Meidän
cänadaj!alsteh -Itäytyy 'pkaa huomi-
O m l a ^ : n ^ kesällisen Johtajan T im
k u c k i h vetoomus,' painostaaksemme
entistä voimakka^imiih hällitustänP-me
t p i m i m a a n r a ^ ^ puolesta Kore­ansa
j a sodan eäskäiäemiseksl K l i h aa
vastaan. Tämä -vaatii paljon vpiinak-kaampäa
t o i i h i n t a ä ^ hyväksi^ että
6t. Laurentin hallitus tunhxistaa k i i ­nan
ikShsäntasavaJlan Jj^^VcKiMeti Jä
r^tyy •tukoTiaah'seh hyväksymistä
Y K : n Jäsenyyteen. "' '
Se' kaUhrti^'' indnkä Tromanin ilkeä
uhSaii^"'' ätoäUpönMin 'käyttämiseksi
Kiinassa aiheutti — se kauhistutti
kä&kia 'cahadälafeia — jbiitaä "eteen­päin
raTihan'•hyväksi suoritettavassa
^jtouami^^ :'•
DP-miehiä Jhetsätöiaim
Port ArthuÄ ^iiäiille
Port Arthmr.iOnt. — Vähiutään 650
DP-irilestä» tuotetaan näillö tienoin
parpopasta metfiäti^^^ ja pa-peri-""
ya piiUmaSsatäi(t TOltltävät,
että l a j j pn enfem^^' typvpimäa' tar-y
l t i a i s i in - papecipuukäihpM^^ länsi-
.(iintairtösJsa. ''''
Tähän mennessä ilmoitetaan tästä
650 fflibhen nää saapuneen hpiri
iiubleit' 'ja Ibppitij^h arvellaan ^aapii-väii'
EMälloil^a. koska nämä nilehet
bvät 'etUpääs^.pe'rii^ellistä väkeä ja
k b ^ '• heidah' otaksutaan asettuvan
pääasiassa.J^ArtKiffllh", öäbtätäan
kttupur^ih väkiluvun kasvavan sen
Jöhdöstä^huomattavälla" tavalla.
palleat vqoden 48
tasoa suopana
Montreal. — Rivljäsenlstön painos
tuksen pakoittamina ovat United
Steeiworkers " pf American ylimmät
johtajat hyyäk§yheet hetikoht^isen
Kalervo Ketola
Bu^uu DoiL-laaliUa
iLOTonto, PjiV — Kalervo Keto­la,'
jfo^a edusti Canadan snomaläjr
sia äskeisessä ItophOTpMilnslajien
T o i s i a MaailmaiikmgT
Warsovass3 j a o s t j ^ t n i myöskin
I>eznoknxattisen Nnoiiscn Maail-manliifcn
Neuvoston konferenssiin
'firieniss^ pnbmi Don-haalilla To-joiUakumi
13 päiranä keäb^S Ulalsi.
Taikaa kmilemaan edustajanne
henkUä&ohlaisia terveisiä tästä
siäiuia^^kä^^inväi^^ hubml-ken
tärkeimmän ky^rmyksen, ran-iiansanpmah
ohella oh Kalervolla
epäUemaita ytMnsäluh mielenlsäih-ioista
fcerrottäyaä setb^^afliirikkaal-ta
matkaltaan Euroopan eri mais­sa.
Siinä, sivussa saamme ehkä
kunlla terveiset 5aome5'täkin. — g.
7>
"Emine vahinkoita teitä'
muftä pämukaa i>pis
SeouL — "Emme vahinkoita teitä,
mutta painukaa pois tältä niemimaal­ta",
sanoivat kiinalaiset vapaaehtoiset
neljälle englantilaiselle.
Muutaxnia maileja Pyongyangista
IJchjoisaen päin, englantilaisten am-ipusvaimu
oli tarttunut kiinni ja sitä
irrolttaessaan iiuomasivat he olevansa
kihaalatsten ympäröimiä. Kiinalaiset
auttoivat englantilaiset lilljkeelle ja
laskivat heidät msnem'ään edelläker-rotim
toivomuksen kanssa.
r-SITÄ:
Mies juc&si taloon suuren
haukkuvan ^kouran seuraamana:'
puilla häntä Vvastaanottamasa'
talon .isäntä, joka huomautti,ä
tyheeilerinleiiene:
— m t ^ t t n m a vanhaa totmrita^ei
.tei h 3 i i k k w a ikbira puie2 -"j^; :|
— Kyllähän minä sen t u n n ^ ' j ^ '
ta epäilen:ettei'tuo.koira tmx»U,
• . FEUIEDtJLD • ' • v-^'»-
Rouva: ' N y t minä olen peri
jaisesti vässmyt sinim pas ^
(plruh piittaus). kyyditse m i n ^ ^
malle. h i i n muutan kotiin äidin Julb
s e " ' " "J^^
Mies: "MelellSm, minä vain : .
yhden pasianssin.^illä aikaa kui^
pakkaat tavarasi."
Neiti: Tuo PUip alkaa väsytti
minut!
Teinen n s i t i : — Oma on syysi. Mik^
•juokset hänen perässään.
AJ^B^OJEN JUTl^^^
Hollywoodin filmitpjti oli ollut
kertaa haimisissa j a ' ka,ikki rtisi
moa oU Jättänyt hänet. iiytoU ki»:.
roksessaikuudes. Tämä kuudes iysyi,
"Mutta nimä olen kuullut ilkeiti
juttuja sinusta, mitä siihen sanot?"'
•'Ei kannata surra, ne ovat vain «a!
tisten akkojen jiittuja." '
•V*. . * * ' - • •'
— Miksi kasvatat hein pitkää tuk-kaa?
— E n minä sitä kasvata, se kasva*
omia aikojaan.
METROPOLinTA NIKOLAIN PUHI
le. TerästeöUiätti(den palkat ovat läa-hanrieet
kiu^tö perässä "muiden
teollisuuksien palkkoihin verrattuna.
•Te^äiuhiQn joiitäjät' öyä valh puu-haiiieet
"hihtäkontrollin' kanssa
paiköjen asen^i0
' Neijäkohtaisessa ohjelmassa, joka
hyyäksyttiih' fceräamlbh ohjelmakcmi-teari
kpkbUksessä Montrealissa, ttfde-täah
teJräsijyöääfeCsn palkkojen jäävän
jÖapupIellelseÄr^^ä he olivat vuöhha
1Ö48.' 'MÖiäs^jtapauk^i^ oVat pal­kat
tässä
oillsuiidessa
Cähadan peruste-immät
kuin möhis-,
sä toisen Iu^n'^eollisuUksissä.
Veaäjän Orthodoxisen (oikeaop­pisen)
kirkon piislian Toisessa
Rauhankongre:sissa pitämästä p u ­heesta.
Minä en puhu teille vain suursn
neuvostoisänmaamme rauhaa rakais-tavan
kansan nimessä, mutta myöskin
"Venäjän Orthcdoxisen kirkon ja: Itseni
puolesta. Minä puhim täysin tiätoise-na
vastuunalaisuudestani jumalan
edessä. Venäjän prthpdoxisen kirkon
j a historian edessä, 'jokaisesta lausu­mastani
sanasta. Tästä syystä minä
toivoisin sancyjeni kuuluvan kaikille,
kaikille, jotka katsovat kuuluvansa.
kristityihln, ei vain sanoissa mutta
myöskin elämässään. Kristillisen k i r ­kon
periaatteidsn yäsymättömähä
puolustajaim eallhtynjt Örtiicjcnen
kirkko" pitää rauhantyötä yhtenä e n ­simmäisena
tshtäyänään. Patriarlika
Alexisln siiun kautta se cn tuomin­nut
kalkld' hyökkäykset ja kehoitta-nut
kaikkia kahhattäjlaari allekirjoit­tamaan
Tukholmin vetoomuksen. Se
bn'julistanut tämän asenteensa myös­kin
kaikille Orthodokisen kirkcn pää-miehille.
Rakkaat rauhanystävät! Voitteko
te kylminä kuunnella kertomuksia
siitä-ihitä todella tapahtuu Kcreässa,
kauhistuttavia kertomuksia rj-östöis-.
tä, am"pum!slsta ja rääkkäyksistä, jot­ka
eivät.'rajoitu vain sctavankeihin,
iriuttä kohdistuvat' slviilivässtöön —
vanhuksiin, naisiin ja lapsiin,* sairai-
Biiri j a vaivaisiin — kotien, sairaaloi­den,
koulujen ym. hävityksestä.
Minun maassani ei kukaan halua so­taa.
' Sen lisäksi ettei maassani k u ­kaan
iialua sotaa, jokainen myöskin
käsittää, etiä' se on suUrin rikos, jcs
iiyt uWkaava kaiihistuttava hullilus
pääsee valtaan maailmassa. •
Meidän '. niaarhthe ei suunnittele
hyöklräystä ketään vastaan. Se h a ­luaa
elää rauhassa ja yhteistoimiin
I nässa kaikkien maaliman kansojai
' kanssa, välittämättä poiilttislsta 'kati
somuksista t ^ hamiisjärjestelmisti
Kaikkien ihmisten blkeus ja vapaid
päättää asibistaahcnian tahtonsa ja
halunsa mukaisesti on asia, jota mi
emme aseta kyseenalaiseksikaan.
Kirottuja olkoot sodarilietsojat, jojj^
ka: sokeassa raivossaan tahtovat sybM
maailman uuteen bnhettomuuteet He
eivät voi välttää tulevaa rangaistusta,
mutta sen lisäksi heidän nimensä ttf-levat
olemaan kirottuja kautta vuasi.
sotojen vislä eneminän kuin Kainiii ja
Juudaksen. ' '
Me emme ole täällä kiittääkseou|e
itJeä-hime, k u n elämme uhkaavana
."•.'•-i.-.-"... .i...J.-..fr^t !;•.!-»:•
a jankon t a n a . Kysymyksessä, ei pie
vain rauhan puolusliammsn —• in?j,ääii
täytyy pelastaa se. "'
Siksi cmistautukaatMie jokainen
tähän tehtävään. Jokamen paiia]-
laan — omalla alallaan — omi^a .teh­tävissään."
Ryhtykäämme kaikki rau­han
partisaaneiksi. Sota on iorjut-tava
ja me tulemme sen tekemään.
enää
tuna
tätoi]
lähptyl
lähetitS
v.edeUee
80X<
Iin
tUOpEN:
^ • y a i l
^jioibMik
l^iEiQ^e
^ i l l j a i ^
i t i Matti
V f t j ^ i tt
?i)iHelkl
/»•Sfött
^3i\TWv<
"••täjä
Opettajain yhdistys,
tuomitsee atomi­aseen
käyttämisen
Vancouver, — B i C : n Parent Teach-er
Association cn määritellyt kantana
sa atomipommiin nähden ja julista­nut
sen käyttämisen suurimmaksi h-
"k^kssksi ihmiskuntaa kohtaan.
Jc aikaisemmin tänä vuonna yh­distys
hyväksyi päätöslauselman, mis­sä
kehoitettUn Canadan hallitusta ja
"5fK:tä jatkamaan väsymättä toimen­piteitä,
Joilla estettäisiin atomipom­min
ja kaikkien samanlaisten tuho-pommieh
käyttäminen.
An
Joku aika, sitten saatiin Nepalista
uutisia siöUä tapahtufiefestä palatsi-vaUaxJkoaxmuksesta.
jpnka yhteydessä
t u l i ' i l m i ' murh ja "huvittavia
asioita; jolstai lienee syytä' keriba l u k i -
j a ih valistamisia j a liuvittamlsta s i l ­mällä
pitäen' "
Lähteäksemme alusta, on ensiksi
todettava"*. "Pienen.' Tietosähakixjan"
mukaan, että N ^ a l oh "itsaiainen
Vältfö""Aasiassi^
T i i i e t i n . rajiallia, kanalajalla." Tämän
Aapaa Sana on paljon sotaisempi kuin sotakapitalistien \Vall Str^t
Journal, jonka otnistajilla on todellisia - tuloja sodasta edellyttäen,
ettei tule oikein ruokotonta häviötä. ••'•^•t^--
M e puolestamme suosittelemme, etteivät '•'muuten vain porvarien"
lehden toimittajat menettäisi kokonaan "kärsivällisyjttään", sillä
niielenkiihdytyksen \'anassa tulee tehdyksi tuhmuuksia.
vaitioh. pihta-idä p n hoin 14O.0po Jie-^
iliadlönietriä Ja^,yä^tön lu^knn^^
noin SäiUfii m i ^ ^:^elinieinot
ovat mam;riij€^^ Ja' karJMÄpito:
jMtetsänholtoa^^J^ myfekln.
a&iässa' kaiye^^ •sen lisäksi' jossain
määra ki^ajria.;^^ ^^^^^^'^ ^ ' ' '
Meidän juttumme juhtaa vuodelta.
J194S. SIÖpinTO h a J l i t ^
tetään olleen v a x ^ ' väbäj'ärklsen. sai
yhdessä kmdngättare^
kenraalinsa, J u n Baihaduf Ranian, t a i -
vutet;uksi mui^iaaxnäan s i l l o i s ^ pää­ministerin.
Joka oU käikeri Ik^ksl
min:iiaaj|jtoaraa^n setä^^ ' ^ h Jäl­keen
Jun.Bahadirr avusti kuningasta
]t:uT>1"gat^^"yTi :m'irn«ytaji^-n murhaamlr
sessa. Kimhigatar suutUti Siitä, nuitta
ei ktminkaalile eikä J^ung l ^ h a i ^ ^
Rlimingfltar käski Nekalin aätdistou
kopUe Ja ^ T t t l sitä rakastajansa
murhasta. NIIni& J u n | | a h a i ^ i^vusti
sittehi' iMtnfyjV^it-^trfaf»;- • -fl^ - ;ftftf.el'st'"OP
kuuluni^en J a n a i n SQOf yiOuaa^Jlmr^
sen maan asukkaan likvidbimisessal
Käiningatar oU tämän Jookkomuiiian
Johdosta nUn "^blistynyt, että teki
J u n Bahadt^s^^äätninisterinsä.
lUusi p^^l^OSSteri oli päämääris­tään
tietoinen nues. Niinpä hän sit­ten
kaksi kuukautta myöhemmin
karkoitti kimjnkaan Ja ikunlngattaren
maasta Jä Ipahe^i h e l c ^ alaikäisen
poikansa' valtalstiimellb.' " '
Sehjälkeenibn* Nepal ollut. el. k u -
Alhgasikuhta vaan i^ämlnlsterlkunta,
^lUäTpäähuhisteiri pn ollut aina valtion
päämies Ja" päpis^nlsteSrtnv on o l ­lut
i>ertrmölllnen~Rahaii suvtissa, jo­ka
o n hyötyi^^^0ä kaikejla mahdol­lisena
t a v a l l ^ ^ l p i pltolefc Nepalin 10
miljoonan 4s^t^ yaltlotulolsta vuo­dessa
onr^.^'«^f^|iiut I ^ n a n perheen
käsiin.'Erää'pei%een Jäsenistä omis­taa
300,000 eekkeriä maata, mikä on
suuri farmi Canadankin mittasuhtei­ta
silmälläpitäen, mutta kerrassaan
valtava aiaah' • paljoiis' yuoristöiseäsa
NepaUssal Räi^^safiaiim Ääad
kyään>0 pa:'|lett^ Ja k a i k k i laillisesta
ayiosBihte^ta suvun poika­lapset
on;^iaimitetty ^tymäpäivä-nä^.
kenr^a2ipi.ajurc^sL Siitä joh-tuu^
n.,että Neg'alissa on kenraalima-jurelta
miltei yhtäi: suuri armeija kuin
Kentuckyssa everstejä. X^iitoläpsina
syntynieet guyyin m)lkaset saavat syn-j^
mäpMyä1ä)jj^l|Mfeh' ainoastaan '6-
verstiiimtnMlih^
yuodesta i S ^ lähtien on kJiningas
öUut xnlltei koiköna varjossa, «^än-
Ipii^iy^ korisbiksena. Knniiäkaat oy at
saaneet Jiäilapäivinä 'iheiW;äa b h ^ -
|yviä kansalle ja sen lisäksi ovat be
säilyttäneet tittelin S r i Sri S r i S r i S r i ,
jbka tiseih lyhehhetään siten, että se
k i r j o i t e t un yksinkertaisesti Srl-5.
Kummallista kylK, "on perinnöllisen
päämin^terin titteli ollut' ainoastaan
S r i S r i S r i eli Sri-3, mikä voidaan yk­sinkertaisesti'suomentaa:
Herra Her­r
a Herra eli koimihkertaihen Hsrra.
Äskettäin maasta pääministerin
toimesta karkoltettii' kimlhgas S r i S r i
Sri Sri S r i Tribhutmna B l r Bikram
Jung Baiiadur Shäh Bahadur Shum
Shsre Jung Deva (onpa siinä titteliä
ja nimeä' kerrakseen) astui valtaistui­melle
vuonna J S l l viisivuotiaana poi­kasena.
Hänestä ei tiedetä paljon
hruutä kuin se, että hän kykenee rat­sastamaan,
kahdella hevosella samaan
aikaan Jä' että Ihan rial kaksi sisarta
samatia• päivänä, kuninkaan "sorret-tliä
äsPmaa" kirvaa "nim. se, että kiai
Yhdysvallat lähetti diplomaattisen
edustajansa "kiminkaan hoviin" niin
pääministeri salli pitkän harkinnan
Jälkeen kuninkaan vastaanottaa 4ä-hettilään;"
Tilaisinidessä saapuvilla o l ­lut
sanomalöittmles sanoi kiminkaan
näyttäneen kovin ujolta, ikäänkuin
hänen ei olisi soUittu seurustella
Ikäistensä kanssa.
Tästä kuninkaasta tuli Ranan hal­lituspuolueen
vastustajien tunnusk'^^i
va. Sillä puolue hallisi pääministei-ajf
diktatuurin ja muodostaa valtiosta
n.s. perustuslaillisen monarkmn. Tä­män
puolueen johtajat saapiiivat Jo­ku
aikä" sitten Ihtiasta Nepaliin Ja
ryhtyivät entistä kiivaammin Ihärjoit-tamaan
propagandaa Ranan &-.ikua
vastaan. K i m pääministeriä vastaan
suunniteltu murhayritys saatiin eh-
^ i s t y k s i ; pyysi~viisik^aih«n herra
(kimingas) kolmikertaiselta' herralta
< pääministeriltä) lupaa maasta pois-tTnhiseeh.
Paämiiii^ eväsi pyyniiän
kurunkaan.' ui^njjakbpn ^pääseathek--
iä^' jänka Johdosta kimlngias pakeni
I n t i an lähetystön suojiin maan pää­kaupungissa
Kathmandussa. Hän otti
nmkaansa jalokivensä ja kaksi vai­moaan
j a pyysi Intian lähetystön sup-j'elusta.
Intian päämmisteri Nehrun
pyyhnästä salli pääministeri sitten
Intian hallituksen lähettää kaksi len­tokonetta
Nepalin pääkaupungin
noutamaan kuhlngasta vaimoilleen ja
jalokivineen. N i in pääsi kuningas suo­jaan
Intiaan, eikä menettänyt iva­taan.
" . ' ' f
Pääministeri Rana panetti sitten
kuninkaan kolmevuotiaan pojanpojan
kuninkaan valtaistuimelle. Vaikka tä­tä
tekoa vastaan olikin kapinointia
siellä j a täällä, sanoi Ranan h a p»
tilanteen olevan rauhallisen ja ö ^ '
•tuisen olevan tilanteen herrana.
Joissakin taantumuspiireissä väite-täön'-
tälläkin "kapulalla" olleen Jo­t
a in yhteyttä joko Tibetin vapautta­misen
kanssa täi tavalla toi toisella
kommunismin kanssa yleensä. Tosi­asia
oh kuitenkin, että Tibetin ja Ne­palin
välillä ei ole mitään liikenne-tai
tiedonväUtJ-syhteyksiä. eikä Nepa­l
i n salaperäl^Uä jai takapajuisena
pääministerikiinnalla ole ollut mitään
aatteellisia yhteyksiään sinne tai tän­ne,
Intiaa ehkä li^uhottamatta.
Toistaiseksi Jatkuu Nepalissa pää­ministeri
Ranan diktatuuri samaan
tapaan kuin sitä on hoideltu kula-fteicfen
104 vuoden aikana. Ranan su­ku
tulee entistä rikkaammaksi ja
kenraaliihajurieh j a everstfluutnant-tlen
lukumäärä lisääntyy sikäli koin
suircun syntyy poikalapsia.
B^lihivuotias viisikertainen herra
on kuninkaana Ja kphnikertainen
herra bn yhä edelleehkin ohjaksissa Ja
pitää toistalseJisi asiat "Järjestykses­sä''
sukunsa Jaimnden luttolaistag
l i y & d i ^ V a r i ^ ^ ^
ehriemJJUh myöhfoimip
muuttuvat Nepalissakin^ — Kalle Te­rä.
•'•,*-. •
i.. .
• • 1'
.': . s i
10