Vapaus, November 17, 1949

              tomivoima »suuren suuren l i n j a D kysymys
tr.erJcan presidentti T r u m a n " ^ l -
*H - länsimaailman jotai a i k a s i t t en
' " i t t a r n a l l a . että Neuvostoliitto c li
•rtina: U S A : n nk- atomivoimamo-
.t^2ir>. Tassin uatistoimisto selitti
.^lisäksi .että Neuvostoliitto o l i p a l -
atomipommisalalsuuden jo
. , ^ a I&47. Samanaikaisesti nudisti
>-c.3iiriis-«ri V i s h i n s k y Y K : s s a ehdo-
•^rJ3. atomiaseen j a muiden jouk-
-ci^aamis^-älineiden kieltämisestä,
Xäilainen kehitys o n muuttanut k y -
-y^en atcmitutkimuksesta ensim-
^isen luokan polittisesta erikolsky-
,^T£ses:ä yleisen mielenkiinnon
V S D O U I S E T A S K E L E E T
jjar^k-lainen fyysikko Becquerel
•joxasi 19- vuosisadan lopulla, että
'lätyt aineet IMiettävät s u u r i v a i -
•tteiita säteilyä, tutkiJapariskunta
;e askarteli tämän kysymyksen
=rissa ja loi perustan teorialleen.
ihuen tästä, keksivät oppineet, että
:orm, jota siihen 2sti o l i p i d e t t y p i e -
npänä, jakautumattomana aineen
-•uosasena, oli muodostanut vielä
•jon pienemmistä osasista, j o t k a o l i ­vat
sähköisesU latautuneet. Einstein
sai selviUe. että aine j a energia ovat
m a t e r i a n ominaisuuksia, j o i t a e i voida
erottaa.
LuonnoUisfssa atomihajaantumises-sa
päässe tästä energiamäärästä vain
murto-osa vapzaksi. Jota energia­määrä
voitaisiin kokonaan vapauttaa,
täytyi päästä käsiksi a t o m i n ytimeen
j a murskata se. Englantilaisen f y y s i ­k
o n Rutherfordin onnistui ensiksi
suorittaa tämä tehtävä.
YTIMENRXJÄYTTÄMINEN J A
K E T J U R E A K T I O
N o i n kynunenen vuotta s i t t en o n n i s ­t
u i saksalaisen fyysikon H a h n i n , itä-valtolaisen
Lise M e i t n e r i n j a r a n s k a ­l
a i s en J o l i o t i n todistaa, että atomin
jakautuessa pienimpiin osasiinsa
n^utroonit jokaisesta iskusta vapaut­tivat
kolme neutroonia ydinrakennel-masta,
jotka taas puolestaan h a l k a i ­sivat
kolme muuta a t o m i n ylintä. Tä­mä
on nk. ketjureaktio, josta esim.
atomipcmmin ominaisuudet riippuvat.
Tämä ilmiö avasi t u t k i j o i l l e energian
salaisuuden, päästiin selville, että yksi
k i l c ^ a m m a urania sitoi itseensä 24.-
000,000 kilowatUtuntia Ja 20.000.000-
000,000 k a l b r i a a . M a t t a o n olemassa
kolmenl3atu<sta uraania, joiden ato-miarvo
ei ole s a m a n l a i s t a : u r a n i 234.
u r a n i 235 j a urani 238. R a d i o a k t i i ­v
i s t a on ainoastaan urani 235.
L u o n n o l l i n e n ketjureakUo ei ole
mahdollinen. Se v a a tU riittävää mää­rää
puhdasta u r a n i 235 j a u r a n i n v a ­pauttamisen^'
salaisuus piilee o l e d l i -
sestl urani 235 tuptantometoodista.
U r a n i l a j i t erotetaan, s a m a l l a k u n k a i ­voksista
saatava urani muutetaan
kaasumaiseksi yhdistykseksi uranihe-x
a f l u o r i d i k s l . Sen mtdekyyUt ovat
e r i painoisia j a ne voidaan erottaa
toisistaan t e k n i l l i s i n välinein. I^mfi
on suoritettu amerikkalaisissa etomi-kauptmgeissa,
Hahfordissa Ja Oak
Ridgessä. j a myöskin muiden maiden
o n ollut mahdollista s u o r i t t a a se.
Sen jälkeen k u n tiedemiehet olivat
kehittäneet tämän menetelmän, ei
atomipommien tehdasmainen valmis­taminen
aiheuttanut enää sanottavia
vaikeuksia.
T I L A T K A A V A P A V St
miTX NEUVOSTOTIEDEBOEHET
KEKSIVÄT?
Sillä alkaa kun amerikkalainen i m ­perialismi
kiristystarkoituksessa julisU
maailmalle atomitekniUiset saavutuk­sensa,
tyfiskenteli neuvostotlede sille
omtnalfieHa sisulla saman probleeman
parissa . Se oli tuntenut uranin hal­kaisemisen
jo enenmxän kuin kymme­nen
vuoden ajan Ja lyhyessä ajassa
keksivät neuvostotiedemlehet A l i c h a -
now Ja A l i c h a n j a n s&teilyllmiötä t u t ­kiessaan
nk. varltroneissa ' ^ s k a i t a "
sähköisiä osasia. Jotka kykenivät m o ­n
i n v e r r o i n tehokkaammin räjäyttä­mään
a t o m i n y t i m e n k n i n neutroonit.
J o yksinomaan tämä todistaa, m i h in
sosialistisen maan atomitutkijat k y ­kenevät.
EpäUemättä s i l l o i n u l k o m i ­n
i s t e r i Molotov a j a t t e l i heidän saavu­t
u k s i a a n lausuessaan Jo lokakuussa
1946 Y K : n yleiskokouksessa: " E i pidä
unohtaa, että toisen puolen atomi­pommia
vastaan voidaan toisellakin
puolella keksiä atomipommi Ja vielä
monia m u i t a k i n aseita, j a s i l l o i n kär­sivät
silminnähtävästi f i a s k o n m u u t a ­mat
itseeiisätyytyvälsst. m u t t a l y h y t -
Vas. VILJO BOSVALL Ja
otk. JOHN VOUTILAINEN
näköiset ihmiset tämän hetken kei­nottelussaan."
O n itsestään selvää, että my&skln
Amerikassa tiedettiin, ettei ollut ote-massa
mitään "atomisalaisuutta". Ja
k u n siellä vältettUn vain Amerikan
omistavan sellaisten aseiden tuotan­n
o n reseptin, oli se propagandavale.
Jonka avulla h a l u t t i i n o m a n kaman
huomio kääntää pois kasvavasta k r i i ­sistä
j a moraallsesU terrorisoida mul­ta
kansoja. Jo vuonna 1944 sanoi
e n g l a n t i l a i n en fyysikko professori
A l i p h a n t . j o k a oli ottanut osaa ame­r
i k k a l a i s t e n atomipommin valmistuk­seen:
"Me emme voi estää muulla
t a v a l l a muita maita valmistamasta
sellaisia pommeja, kuin poliittisella
asiaan sekaantumisella Ja kansainvä-
IlsdOi kontrtdUIla. E l ole pahettakaan
sUtä. etti tätä kekslntfift vcridaan pitää
sotilaallisena salaisuutena".
ATOMIPOMBil S O T I L A A L U -
8SNA ASEENA ,
Rlaussin Ja Pärstin kirja antaa l i ­sää
ajattelemisen aihetta nliUe. Jotka
ovat esiintyneet pollttlslUa markki­noilla
amerikkalaisen atomimonopoo-
Un Ja atomiaseen •jtalatsen" luonteen
nimissä: "YhteniUnen. syvi atomi­pommien
sulkuvyöhyke. Joka pitem­mäksi
ajaksi leikkaisi kahtia koko
Corn munity Arena
MITÄ SE MERKITSEE KAUPUNGILLEMME?
KUINKA SE RAHOITETAAN?
C E KOMITEA, joka on nyt vastuussa seh kampanjan järjestämisestä, joka aikaisemmin tunnettun SUDBURY CI-
^ VIC AUDITORIUMINA, on täydeUisesti tietoinen siitä, että suunnitelman alusta saakka on ollut eroavia mieli­piteitä
siitä, minkälainen rakennuksen tulisi olla, mitä tarkoituksia se palvelisi ja mitä keinoja käytettäisiin sen ra­hoittamiseksi.
Nämä olivat rehellisiä erimielisyyksien ilmaisuja, joille komitea antaa arvon ja tunnustuksen.
Alkuperäinen komitea, jota innosti paikkakun­nan
henki, näki tällaisen ke^uksen tarpeellisuuden
viisi vuotta sitten ja teki suunnitelmat sen mukaises­ti.
Se vieraili muissa kaupungeissa keräten tietoja
ja teki suunnitelmat, joihin sisältyi konserttisali,
mihin mahtuisi us.eita satoja henkilöitä, koska siihen
aikaan kaupung-issa oli puute tällaisesta salista. Sit­temmin
on rakennettu suuria halleja, joten kansa­laistemme
tällaisen kokoontumispaikan tarve ei
enää ole niin huutava. Siksi on tehty muutoksia al­kuperäisiin
suunnitelmiin nykyisten tarpeiden tyy­dyttämiseksi
ja kustannusten vähentämiseksi.
Komitea katsoo nyt tarpeelliseksi antaa yleisölle seikkaperäiset tiedot suorasanaisella tavalla seu­raavissa
kysymyksissä ja vastauksissa, että suuri yleisö saa käsityksen tulevan rahankeräyksen
tärkeydestä.
K. Miksi nimi on vaihdettu?
V. Komitea on sitä mieltä," ettei vanha nimi
vastaa tarkoitustaan eikä ilmaise rakennuk­sen
laatua, koska siitä on poistettu konsertti­sali.
Tämä rakennus tulee palvelemaan kau­punkia
ja ympäristöä, kun nimi SUDBURY
COMMUNITY A R E N A ilmaisee.
K. Mikä tarkoitus SUDBURY COMMUNITY
ARENALLA on?
V. Sen päätarkoituksena on saada iso jääkiekko­ja
luistinhalli sekä muita mukavuuksia Sud-buryn
ja ympäristön asukkaille ja nämä va­raavat
terveellistä ajanvietettä ja nautintoa
nuorisolle.
K. Mitä se maksaa?
V. Alkuperäisen i*akennuksen kustannusarvio
oli $1,200,000. Kehittyi vastustusta. Monet
ajattelivat, että tämä oli tuhlausta ja että ra­kennuksessa
oli liian paljon tarpeetonta. Sii­tä
huolimatta tehtiin rahankeräyssuunnitel-mat.
Veronmaksajilta saatiin viime joulu­kuussa
valtuudet laskea liikkeelle $700,000
velkakirjat edellyttäen, että $500,000 saadaan
keräyksellä.
K. Mitä tapahtui?
V. Sivulaki hyväksyttiin äänestyksessä kaksi
yhtä vastaan . Keräys suoritettiin viime ke­väänä,
mutta se tuotti ainoastaan $63,000 ra­hassa
ja lupauksissa. Tämän epäonnistumi­sen
tähden ei voitu laskea liikkeelle velka­kirjoja.
K. Miksi keräys epäonnistui?
V. Komitean mielipide keräyksen epäonnistu­miseen
on se, että yleisö jakautui kahteen
ryhmään. Yksi ei hyväksynyt kustannusar­viota
ja "koristuksia". Toiset halusivat, että
koko yritys rahoitettaisiin kokonaan velka­kirjoilla.
Kerääjät tekivät työtä vapaaehtoi­sesti
ja useista syistä monet eivät suoritta­neet
keräystä loppuun saakka.
K. Mitä tapahtui sitten?
V. Komitea valittiin uudelleen viime elokuussa.
Rakennussuunnitelmaa muutettiin. Niin sa­notut
"koristukset" poistettiin ja arvioituja
kustannuksia vähennettiin $l,200,000:sta sum­maan
$900,000-$ 1,000,000. Kuten nyt on suun­niteltu,
tulee Arenasta jääkiekko- ja luistelu-halli,
mikä on järj^tetty niin, että jään alla
on lattia, jota voidaan käyttää läpi vuoden.
K. Kuinka raha kerätään?
V. Komitea on harkinnut tarkoin kysymystä ja
tullut siihen johtopäätökseen, että $300,000
voidaan saada yleisellä keräyksellä ja loppu
$700,000 hankitaan velkakirjojen myynnillä,
jos veronmaksajat hyväksyvät sen joulukuun
äänestyksessä.
K. Eikö koko summaa voitaisi saada
velkakirjain myynnillä?
V. Kyllä, jos veronmaksajat sen hyväksyvät.
MUTTA jos koko summa hankittaisiin velka­kirjoilla,
niin komitea arvioi, että se tulisi
maksamaan veronmaksajille $129,000 E N E M ­MÄN
15 vuoden aikana.
K. Miksi se maksaisi niin paljon enemmän?
V. Siksi, että $700,000 velkakirjain korko kol­men
prosentin mukaan 15 vuoden aikana
maksaisi $58,000 vuosittain. $1,000,000 vel­kakirjain
korko vuosittain olisi $67,200, eli
siis $8,600 lisää vuosittain, e l i $129,000 viiden­toista
vuoden aikana. Komitea arvioi veron­maksajien
mieluummin haluavan säästää tä­män
$129,000, koska se on helposti tehtävissä,
jos saamme $300,000 yleisellä keräyksellä.
K. Kuinka nykyisiä arviota voidaan verrata
muihin halleihin?
V. Sault Ste Marien halli, joka valmistui tänä
vuonna, maksoi $768,000. Meidän hallissam­me
tulisi olemaan 43 prosenttia enemmän
istuintilaa, eikä meidän kustannusarviomme
ole kuin yksi kuudesosa isompi kuin Soon
hallin. - •
K. Onko meidän uudessa Arenassamme
"korlstukifia"?
V. E i .
K. Poistetaanko mitään tarpeellista?
V . ' E i .
K. Kuinka keräys suoritetaan?
V. Keräämällä liikkeiltä, liikemiehiltä,_kaupoiI-ta
ja kaikilta työläisiltä . Talosta taloon ke­räystä
ei suoriteta.
K. Kuinka lupaukset maksetaan?
V, Joko käteisellä tai sitoumuksella kolmen
vuoden aikana.
KAMPANJA ALKOI TIISTAINA - KESTÄÄ TÄMÄN KUUN LOPPUUN
Sudbury Community Arena
MAYOR W. S. BEATON
GENERAL CHAIRJ4AN
W. T. GREEN
W. R. KOTH
V I C E - C H A I R M E N
M. L. KEANEY
S E C R E T A R Y
J. BRUCE W. CURTIS
TREASURER
J. R. MEAKES
P U B L I C I T Y
C H A I R M A N
J. T. P A Q U E T TE
N E L S T m B A U LT
W n , F R E D S A LO
J . E. B A T T I S O N '
S A M R O T H S C m LD
F i n a n c i a l Oampaign
C o - C h a i r m en
A L D . J . A N D E B S O N
A L D . K. B K Y D G E S
A L D . G . E . C O L L I NS
A L D . E . D . E A T ON
A L D . W. B . M A B T IN
A L D . R. A- M c K I N N ON
A L D . K- W . M c N E I LL
A L D . L. B O B n X A B D
A L D . E. A . W H I S S E LL
N. J. A B B O U R
A. ABMI-iSGE
J . C, BISCHOFF
D/M. DUNBAR
A. R. EVERTS
J . L. GAUTHIEB, SLP.
W. 8. GEMMELL. M.P.P.
SEN. J . R. HURTUBI8E
E. M. K A Y S ER
V. LAPORTE
R. H. BIARTINOALE
J. O. MelNNEg
J . A. S A M S ON
F. H . S C O TT
M A X S I L V E R M AN
M- D. S T E W A RT
DR. H . M . T O R R I N G T ON
t. W A T 8 0N
E u t x x ^ n pohjoisesta etelään asti Ja
Jonka takana "totaUtäärlset vaUat"
kiehuisivat omassa liemessään. Jota
maustettaisiin kaukaa ohjattavien
ätomiraketUen voimalla, kunnes ne
olisivat kypsiä ehdottomaan antautu­miseen
,ön p u h t a a A i mielikuvituksen
tuote, Joka sitäpaitsi ei ainoestaan
Jätä huomioonottamatta, minkä stu*-
kean kohtalon se Saicsalle (Ja koko
Euroopalle) aiheuttaisi, v a a n myöskin
valtavasti ellarvioi sellaisen helpon
s t r a t e g i an teknilliset Ja aineelliset
vaatimukset.
P u h t a a s t i ' s o t i l a a l l i s e k s i aseeksi,
ratkaisevaksi panokseksi taistelussa,
o n atomipommi n i i n huonosti soveltu­va,
että sen t a k i a tuskin kannattaa
ryhtyä muuttamaan strategiaa e r i k o i ­seksi
atomipommistrategiaksl. Sen
s u u r i n teho ilmenee epäilemättä vain
s i U o i n . k u n sitä käytetään rakennet­t
u j a Ja asuttuja alueita vastaan, siis
teollisuuslaitoksia Ja kaupunkeja vas­t
a a n . . .
M u t t a on huomattava: meillä el ole
mitään syytä luulla atomiponunin
h i r m u v a l t a a tyhjänpäiväiseksi asiaksi.
Se kykenee tekemään nykyaikaisen
sodan vieläkin hirvittävämmäksi k u in
mitä se Jo on. Toiselta puolen on
v a a n muistettava, että tähän astisten
kokemusten perusteella ei ole mitään
syytä y l i a r v i o i d a sen vaikutusta s o t i ­laallisessa
merkityksessä . . .
Tässä yhteydessä o n m a i n i t t a v a , et­tä
amerikkalainen atomipommi on
kehityksellisesti ahtaissa rajoissa. Se
" k r i i t i l l i n e n määrä" uraania Ja p l u ­toniumia,
Joka o n välttämätön yhden
pommin valmistukseen, on samalla
vaikutukseltaan parhain. Atomipom­mi
ei voi v a i k u t t a a täydellä tehol­l
a a n , sillä ketjureaktion alkaessa
pommi välittömästi hajoaa lukemat­tomiksi
kappaleiksi, Jolloin vaikutus
a l k a a kehittyä loppuaan k o h t i . Nämä
toisiaan häiritsevät vaikutukset mo­ninkertaistuvat
suuremmissa pom­meissa,
n i i n että pommi, Jossa o n s a ­t
a k e r t a i n e n urani- Ja p l u t o n i u m i -
määrä, ci l i k i m a i n k a a n saavuta sata­k
e r t a i s t a vaikutusta. K u n s i i s ame­r
i k k a l a i n e n fyysikko Oppenheimer
puhuu, k u i n k a verratessa nyt v a l m i s ­t
e t t u i h i n pommeihin, H i r o s h i m a n Ja
Nagasakin atomipommit ovat vain
" v i a t t o m i a " ilotulltuBvälineitä, o n tä-mä
valtavaa l i i o i t t e l u a amerikkalais­ten
hermosodassa. Jolla ci ole t i l aa
e k s a k t i n tieteen alueella."
I H M I S K U N N A N V O I T TO
V A I T U H O?
S o s i a l i s t i s e l l a v a l t i o l l a Ja sen ystä­villä
el ole siis mitään syytä, pelätä
W a l l Streetin imperialisteja tai pe­rääntyä
heidän edessään. Mutta t o i ­s
a a l t a o n otettava huomioon se hirviö,
Joka amerikkalaisena atomipommi-hyökkäyksenä
uhkaa miljoonia rau­h
a a r a k a s t a v i a ihmisiä. Tämä "edis­t
y k s e l l i s i n " Joukkosurmaamlsvällne
a i h e u t t a i s i siviiliväestölle p a l j o n suu­r
e m p i a kärsimyksiä, k u i n mitä se s a i
kokea ilmapommitusten aikana vuo­s
i n a 1943—45 .
Tätä osoitti sen ensimmäinen käyt­täminen
tiheäänasutussa H i r o s h i m an
satamakaupungissa . 60,000 250,000 : s ta
asukkaasta kuoli h e t i . 100,000;sta h a a ­voittuneesta
kuoli kolmannes. Myö­hemmin
kuoli lukuisia näennäisesti
haavoittumattomia, Joista monet s a i ­vat
kärsiä hirvittäviä tuskia l i h a n Ir­taantuessa
luista. Vesi, i l m a , e l i n t a r ­peet
Ja työvälineet o l i v a t r a d i o a k t i i v i ­sesti
saastutettuja Ja myrkyttivät i h ­miset.
Tämä ensimmäinen atomipommin
pudottaminen maailmanhistoriassa ei
kuitenkaan todistanut v a i n sitä, k u i n ­k
a v a a r a l l i n e n ihmiskunnalle a t o m i ­voima
o n sodanlietsojien käsissä, vaan
se osoitti myös tämän voiman täysin
vastakkaisia v a i k u t u k s i a . Niinpä ato-mlsätelly
sai a i k a a n Hiroshimassa l u ­k
u i s i l l a viljelysalueilla tavatonta he­delmällisyyden
J a satoisuuden lisäystä.
Tosiasiassa airaakln atomienergian
rauhanomainen käyttö ihmiskunnalle
m i e l i k u v i t u k s e l l i s i a mahdollisuuksia.
O n enemmän k u i n todennäköistä, että
»en avulla v o i t a i s i i n esim. pidentää
elinikää. Atomlräjähdyksen aiheutta­man
valtavan lämpömäärän hyväksi­käyttö
o n t u s k i n U l a n valkea t e k n i l l i ­nen
tehtävä Jne.
J o t t a atomivoimaa v o i t a i s i in käyttää
rauhanomaisiin tarkoituksiin, t a r v i ­t
a a n erittäin korkeatasoisia l a i t t e i t a,
Joiden a v u l l a voidaan Jarruttaa k e t j u ­reaktiota,
Joka s a a aiicaan atomipom­m
i n räjähtävän luonteen. Tämä voi­d
a a n suorittaa t a v a l l i s in g r a f i i t i n t ai
nk. raskaan veden avulla. Tämän
probleeman ratkaisemiseksi työskente­levät
Neuvostoliiton tiedemiehet Ja
sellaiset tuimetut sosialistiset fyysikot
k u i n Irene Ja Prederic J o l i o t - C u r ie
Ranskassa.
U S A : n A T O M I P O M M I —
K O L M E N BU8i»NE8
O n mielenkiintoista todeta, k u i n ka
a n k a r a kampanja taantunnistaholta
on s u u n n a t t u Juuri näitä edistyksel­lisiä
ranskalaisia fyysikoita vastaan.
Jotka seUtetään "kommunisteina",
" v a a r a l l i s i k s i " ranskalaiselle atomi-tutkimukselle.
K a m p a n j a a Johdetaan
Amerilcasta käsin Ja se a n t a a a i h e t ta
miettiä, k u k a oikeastaan D S A : s s a ön
" a t o m i n herra", kuka «ielä tuottaa
Ja luillitsee .otomivoim.in? Onko se
Torstaina, marrask. 17 p., — Thurs., Nov. 17 Slva
Tasatulos 4—4 P r ^ an
painiottelussa
U e l i f o k L — (S-S) ~ Sucmen Ja
Tshekkoslovakian välinen p a i n i m a a -
ottelu kahdeksanmiehisin Joukkuein
s u o r i t e t t i i n marrask. 9 pnä. Ottelu
päättyi tasatulosecn 4—4. — Tulok­set:
Kääplösarja: Kronewetter. T s h . —
K . Oksanen, Suomi, selkävoitto 9.15.
Kärpä.ssarja: R, Kangasmäki, S. —
Svarow5ky, Tsh., työvoitto.
Höyhensarja: I. R u l k k a . S. -— K u r z ,
T i h . . työvoitto.
K e v y t sarja: Tuhy. T s h . — S- L e p ­pänen,
työvoitto.
Välisarja: L. Kangas — Meszec.
TSh.. työvcitto.
K e s k i s a r j a : Oudrcdnlk ~ K. Yllselä,
selkävoitto 1.06. -
Raskas sarja; J . V i r t a , S,—Rutshek,
selkävoitto. 1.20.
Suomea edusti tässä ottelussa D -
Joukkue.
The Salvatlrn Anny, James aail A1--
bert Sts., Toronto 1, O n L t i e d o s p ^ ^ j ,
seuraavien henkilöiden cfUi^attb^
Canadassa. Mainitkaa v«gt»iriMt«Mttf>- *
ne ktihUn nimen perSaA tdera xasmt^<:^
Lahtinen. Juho Viht«ri ^ s. Vm^^K*^
Uuraisissa. Vaimon nimi Zlda. C U r
1946 Montrealissa.—M83&S. V
Lehto. mrs. Elsa — s. TamiMreeO*,
Epilässä n. 50 vuotta sitten. O U > ^ ' V ÄT
1931 Torontossa. — W4085. ^,
Mustakamo. Kalle AkknaderL ' H
kansan edustajtsto, in» kenties siihen
osairstuvat tärkeimmät USA:n val­tiot
tai ainakin se on m?an hallitus?
Klaus.sln ja Porstln kirja vastaa tä­hän:
" E i . cl edes hallitus (vaikkakin
USA:n hallituksen, trustien Ja ken­raalien
verkosto on jokseenkin yhte­näinen)
— vaan ennemminkin kolme
suurta amerlkkalaLsta monopollflrmaa.
siis yksltyislltkettä:
1'. Kansainvälinen radium- ja uranl-yhtymn,
joka, lukuunottamatta kan-salhväl;
slä voiton pyyteitä'.el suin­kaan
ole kansainvälinen Ja joka hal­litsee
ja käyttää hyväkseen Canadan,
USA:n, Belgian Kongon jn eräiden
muiden alueiden uranivara.stoja. 2.
Wcstlnghousc Electric Company (ura­nin
valmistaja) ja 3. General Electric
Company (atoml))oinmlen vnlmlslaja).
Näissä käsLssä on USA:n .Uomivoima.
Ihmiskunnan, edlslylcsen ja kulttuurin
suurin ajateltavis.sa oleva vaara.
Omien tllastojenKa mukaan hyötyi
USA:n sotalcolU.suus 1940—45 pyörcln
luvuin 60 miljardia dollaria ts. las­kien
että USA menetti äOO.OOO sotl-la.
sta, 200,000 dollaria ruumista kohti.
Tämä monopolibtljoukko on aikonut
nyt tehdä atomlpommlKta jättiläisbus-slncfiln
Ja elättää mielikuvia atoml-pommlmonopollsta.
Rauhaarakastavien kaiusojcn tär­keimpänä
tehtävänä on nyt voittaa
tuleva sota estämällä sen syttyminen
ja varmistumalla siten atr>mivoiman
käyttäminen rauhanomaisiin tarkoi­tuksiin
ihml.skunn.in onnen ja edis­tyksen
hyväk/il. — Vapaa Sana, Hel­sinki.
s. Pyhäjoella 1901. Steko H U d a Bttriä
tiedustelee. — M . 7918. >
Ovaska, Salmi — s. H i i t o l a s s a 1914,
Sii(ko H i l m a Uedustelee. — W 7835.
T e r i l T i l n e n , mn. Johanne s — ( l A r i
Jam Hanninen) s. K u u s a n k o s k e l la
1913. Asui Torontossa. Sl<ko tietlus»
tclee perlntöasiolden t a k i a Suomeaaa.
— W 4068.
« ...... i'-:^,:,'i§m
• MATTI K I U R U — WM. 8UVANNB ? f^
iPiiLosm
• 818 Bay St, Port ArUnr, Ontatto . y •m
Saatavana pikaisia
lähetystä varten
• Inimrlor Tvlm
• Iiuul-Brle Sldlag
• Pl7wdod
• Maronlt*
• Aiphall ShinglM
• Flbro GlaM Inrolatton
MILTON FRANCK
LUMBER CO,Lm
Puh»lin DIal S-7394
99 S. Cuinb«rliad St*
PortArthtur Oatulo
HUDOLIN & GAMBLE • SOUTH END SERVJCE
P U l i E L I N 5.8742
MEILLÄ P U H U T A A N S U O M E A .
HitsauspaJa Ja aulokorjaanio. Gaisoliinla, öljyä J a autojen täydellistä
korjau.stu. Kusituokan mckunikot. Hltsauspalvelus kuorma-autojen
ajureille ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajassamme tai a s i a k ­kaan
luona. Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja Ja käslpulta.
381 O l i v e r Roud, High St. lähellä Port Arihui', Ontario
m "•il
-m
; ; .f
61 Cumberland St. South, Port Arthur» Ontario
W. H. KEENAN
edustaa
GILSON MANUFACTURING
Co. Ltdbia
G u e l p h , O n t a r io
Lämmltysuuneja — Pesukoneita
— Sähkökaappeja —
A i r Conditloning-välineltä
Dial 5-6121
Rakennustarpeita...
BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu $1.25
BCFSr-vaneria Ja "Ma8onIte"-l«vyJa
VALMIITA AKKUNAN JA OVEN KEHYKSIÄ
Jouduttaa työssä ja maksussa.
Kysykää näitä
WANSON LUMBER COMPANY
Port Arthur
Puhelimet N. 431 — N. 731
Oafarlp
. ' " • i l
S I T A M I J K A A . N K U IN
MAASEUTU SÄHKÖISTETÄÄN
tarjoutuu maa-scutuväcstölle tilaisuus käyttää a i k a a J a v a i v aa
säästäviä koneita.
Kehojbamme farmareita kääntyjfiään puoleemme niiden
hankinnassa.
Meillä cn nyt tilaLsuas hankkia Teille hyväksi tunnettuja
C O - O P P Y Y K K I K O N E I TA
C O - O P L Y P S Y K O N E I TA
ja voimme varastaa taloutenne täysin automaattisella
V E S I P A I N E L A I T T E I L L A
Kysykää hintojamme, Joko y l e l s l i l k k e e n h o i t a j a l t a t a i a i v u -
myyxnälöittemme hoitajilta maaseudulla.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
PÄÄLIIKE J A srVUMYYBIÄLXT
176-180 s. Algoma St. Port Arthur, Ont.