Vapaus, December 17, 1949

              » Sivu 2 Lauantaina, jouluk, 17 p. — Saturday, Dee. 17
Orgaa af pianlah CuuuUan». b -
tablUhed Nov. 8th m?. Antborlaed
M «ecood clast mau bf tbe Post
Office Department. Ottov». Pnb-lldied
tbrtce weekl]r: Tuesdays,
TtmndaTB and Satordayi Vi^Mkua
PubUshu» Cknspany Ltd, at 100-103
Bm St W, 8odbaz7. Ont, Canada.
Kdttarfai OCflot
B.8afeiL UttarW.ftbiiid. Mkfflag
•ddnai Bas 61
Adrortuong nitca vpoa
Tranalatlao fiee of ehacBe.
IXLAIIBBXIIKAT:
1 Vk. «00 i k i
f.kk. ajoo
TbdTiralloiMa: ltk. IM f kk. IJO
Ounni—; l vfe. U t • kk. 4JI
Mitä minit sanovat
Indonesian kys3miys
YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa eitettiin Neuvos-
^toliiton toimesta Canadan ehdottama päätöslauselma, jonka
*^^rust€ella pidettäisiin edelleen YK:n komissio "avustamassa
-'-Hollannin ja Indonesian sopimuksen täytäntöönpanoa". Tä-
'^inän kysymyksen oikein ymmärtämiseksi lienee paikallaan
^'"todeta, että YK:n varoituksista huolimatta Hollanti aloitti
Indonesiassa uuden valloitussodan "poliisitoiminnan" nimellä
ja onnistui, kiitos Yhdysvaltain ja Canadan avulle, sekä indo­nesialaisten
eräiden oikeistojohtajain naiviudelle ja suoranai­selle
petokselle, lyömään Indonesian tasavallan puolustus­voimat.
Tämän jälkeen pidettiin äskettäin Haagissa, Hollannissa
neuvottelut, ei indonesialaisten vaatimasta itsenäisen tasa­vallan
perustamisesta, vaan Hollannin ehdottamasta Indone­sian
Yhdysvaltain muodostamisesta Hollannin kruunun alai­suudessa.
Indonesian kansallisen itsemääräämisogteuden
niyj'jinä oli tässä Haagin kokouksessa ennenkaikkea Moham­med
Hatta ja Soekarno.
Tehdyn sopimuksen mukaan Indonesia saa "todellisen,
..täydellisen ja ehdottoman itsehallinnan (sovereignty)" tämän
- ^ o d e n loppuun mennessä. Tätä "itsenäistymissopimusta" on
rummutettu maailman äärestä toiseen osoituksena siitä miten
Hfollanti järjestää esimerkillisellä tavalla siirtomaansa "itse-
.-»iäisyyden" ja "vapauden". Mutta paperisopimukset ja käy-rtahtö
ovat kaksi eri asiaa. Tehdyn sopimuksen mukaan hol-riäiJtilaiset
sotavoimat ovat Indonesia.ssa puolesta vuodesta
;;jptjole€ntoista vuoteen asti vuoden 1950 tammikuun jälkeen.
-Kaunista "itsenäisyyttä" on se missä toisen maan sotavoimat
-isännöivät maata! Sen lisäksi Hollannille jää määrämättö-
^inäksi ajaksi Surabayan laivastotukiasema. Mitä tämä mer-
Msee tälle saarivaltakunnalle, se on itsestään selvä asia. Ja
kaiken varoiksi Hollannilla on oikeus harjoittaa, ja varustaa
Indonesian armeijan määrättyjä joukkoja? Uuden Guinean
saari (mikä on Ranskaa suurempi pinta-alaltaan ja tunnus­tettu
Indonesiaan kuuluvaksi) jää määräämättömäksi ajaksi
Hollannin haltuun. Ja vaikka Indonesian Yhdysvallat saa
nriuodollisen itsehallintaoikeuden, niin sellaiset elintärkeät ky­symykset
kuin maan ulkomaankauppa, puolustus ja diplp-maattiedustuksen
järjestäminen, on ratkaistava yhdessä Hol­lannin
kanssa, t.s. Hollannin määräysten mukaisesti. Kaiken
tämän kukkuraksi Indonesia pakotetaan maksamaan Hollan­nille
ne sotakustannukset (sopimuksen mukaan $1,131,578,-
947) jotka tulivat Hollannin maksettavaksi Indonesian itse­näisyystaistelun
kukistamisesta.
Tällaisten eväiden, perusteella Canadan edustaja, ken­raali
A. G. L. McNaughton esitti YK:n istunnolle päätösehdo­tuksen,
että Hollantia ja Indonesiaa onniteltaisiin tämän sopi­muksen
johdosta, ja että pidettäisiin YK:n komissio "avusta­massa
Hollannin ja Indonesian sopimuksen täytäntöönpanoa"!
Kaiken ylläesitetyn perusteella näyttäisi siltä, että ken­raali
McNaughton esiintyi tässäkin asiassa Yhdysvaltain hal­lituksen
juoksupoikana—sillä pääasiassa YhdysvaUoille tule­vat
ne suuret sotakorvausmaksut, jotka Ihdonesian kansan­joukoilta
aiotaan tämän "sopimuksen" perusteella kiskoa.
Mutta läheisempi asiaan tutustuminen osoittaa, että joidenkin
canadalaistenkin paita on tässä pyykissä, sillä noin 10 prosent­tia
näistä Indonesian sotakorvausmenoista ovat todellisuudes­sa
Canadan, Australian ja Yhdysvaltain aikaisemmin Indone­sialle
lainaamia varoja. Canadakin saa siis muruja mitä pu­toaa
siltä mässäyspöydältä, mihin raadellun Indonesian tasa-
•vallan maalliset jäännökset kasataan.
Ei siis taitanut olla vahingoksi vaikka Neuvostoliitto eit-tosikin
tämän päätösehdotuksen.
Miksi SKDL vaatii muutosta?
Kuten lehtemme uutisosastolla torstaina kerrottiin, Neu­vostoliiton
johtava lehti Pravda julkaisi tiistaina tärkeässä
toimituskirjoituksessaan vakavimman syytöksen mitä vielä
on tähän mennessä Neuvostoliitosta tehty Fagerholmin "työ­väenhallitusta"
vastaan. Pravda syytti, että oikeistososiali-demokraattinen
pääministeri Karl A. Fagerholm on rikkonut
Neuvostoliiton ja Suomen ystävyys ja yhteistyön sopimusta,
ja että hän pyrkii herättämään henkiin Suomen fasismin, jot­ta
voisi siten huonontaa suhteita Neuvostoliiton kanssa.
Pravdan artikkeli, minkä pitäisi herättää jokaisen isän­maallisen
suomalaisen ja kaikki Suomen kansan ystävät, piti
lähtökohtanaan pääministeri Fagerholmin edellisellä viikolla
esittämää muodotonta esitystä, että Suomen itsenäisyyspäivän
vietto muutettaisiin talviosan alkamispäivän juhlaksi. Tämän
uskomattomalta tuntuvan, mutta Fagerholmin "kiellon" pe­rusteella
kuitenkin uskottavan provokatiomaisen esityksen
johdosta Pravda sai aiheen sanoa, eikä sitä voida muuksi väit-tääkään,
että tarkoitus on unhoittaa Neuvostoliiton jalomieli­nen
osuus Suomen itsenäistymisen hyväksi ja sensijaan liet­soa
venäläisvastaista vihaa sekä fasistimielisten suomalaisten
ylistystä "talvisodan" kunnioittamisen nimellä! Näin pit­källe
on Fagerholmin "työväenhallitus", kokoomuksen "käyt­tökelpoinen
aasi" jo edistynyt "hyvien suhteiden kehittämi­sessä"'
itäisen naapurimaan kanssa, minkä se vakuuttaa vielä­kin
kuuluvan ohjelmaansa!
Yllämainittu seikka on koruton todistuskappale SKDL:n
esittämälle kannalle, että Suomen nykyinen hallitus on teh­nyt
kaikkea muuta, vaan ei kehittänyt ystävällisiä suhteita
Neuvostoliiton kanssa, vaikka tämä seikka käsitetään kysy­mykseksi,
minkä pitää muodostaa kulmakiven Suomen ulko­politiikalle.
Ja kun asiat_puhutaan suoriksi, niin tosiasia on,
että Fagerholmin työväenhallitus on kehittänyt suhteitaan
niin paljon Yhdysvaltoihin, että Suomesta bn, suomalaisten
oman pään menoksi, tullut epäxirallisesti marshalloitu maa.
Fagerholmin länteen suuntautuvan kauppa- ja ulkopolitiikan
takia Suomi on sidottu Marshall suunnitelmaan ja amerikka­laisten
sodanlietsojien sanelemaan Suomen kansan etuja vas­taiseen
taantumukselliseen sisäpolitiikkaan, sekä neuvosto-liittovastaiseen
ulkopolitiikkaan. SKP:n teoreettisessa kuu­kausijulkaisussa
tämä tilannekehitys todistetaan seuraavasti:
". . . Siitä antavat käsityksen Suomen eräiden virallisten
edustajien lausunnot Amerikasta paluunsa jälkeen. Siten
KOP:n johtaja Mr. Virkkunen kertoi 28. 2. 1947, että 'sosiali-
~sointia tarkoittavat toimenpiteet Suomessa voisivat lopettaa
oikeuden jatkuvasti käyttää myönnettävää luottoa* . . . Ke­sällä
ja syksyllä USA:n painostuksesta toimeenpantu Suomen
markan devalvaatio, sitoi kauppamme yhä kiinteämmin US
R A K K A U D E N JA
rrroKSEN VUOKSI
Pappi Thoma.s L Guthrie, Joka kir­joitti
£«n rakkauskirjeen mikä ha­joitti
Öaejphin kirkon kahteen sotai­seen
osaan, Jootmi lauantaihin men­nessä
eroamaan York Road Baptis
kirkon papin toimesta . . . Tämä
olfceodnmlusteiu seistisi -viime loka- |
kulissa kehittynyttä kuohunUa kun
Kirkkohallinnon kokoukselle e&i lettiin
Guthrien hellä kirje uskonsisarelleen
mrs. Robert Stlttille. Papin lakimies
Andrew Brewin syytti, että kirkon
halUnto oli pettänyt hänen asiakkaan,
sa. Oli turvauduttu petokseen ja kep.
poseen tämän kirjeen sisällön tiedoit-tamisessa,
sanoi lakimies.
Mr. Outhrte suostu eroamaan papin-toimesta,
jos tämä (rakkaasi kirje
palautetaan Ja poltetaan kaikkine ko­pioineen
hänen läsnäollessaan. Kirk.
kohalltato suostui tähän. Mutta, pro­testoi
nir. BrewLn, kirjeestä oli tehty
ylimääräisiä kopioita, se juGcalstiin
kirkon klertoiklrjeessä Ja sitä levitet­tiin
laajasti . . . "Kun he (hallinnon
Jäsenet) suoritUvat juhlallista kirjeen
polttoa", sanoi puolustuslaklmles oi­keudessa,
"heillä oli hallussaaan sen
kopiolla .'• . . . — Uutlstleto Globe
and Mail lehde&sä.
Neuvostoliitossa käytetään ato
suunnattoman suuressa
r-SITÄ:
JO
TÄTi
Samaan ailcaan kun Yhdysvallat
heristelee atomipommilla Neuvosto- Kirj. John Weir ; kautta -ceski-Euroc^paan. On arvioi
i tu, että vesivarastot ja kanaalit tule-liitto
käjotää aJctiivisesti atomivoimaa ta£oittami=ek-,;, erämaiden kas- ; koista patoa. Toista samanlalita pa. i --at antamaan 400,000,000 paunaa kä­velemiseksi
ja kaiken .sc-n-toteuttami-. toa rakennetaan.samantapaiseen palk-; jaa.
€€k.si mistä Vishinsky puhui. Nämä ^ kan Jenssei-jfeeBa. Padotut joet muo- : vielä
muuttaakseen Siperiassa kaksi >er»
I taa Canadaa suuremman alueen
muodon. Koko tämä suurenmoinen
projekti on edessäni, moskovalaisessa
julkaisussa "Tekhnika Mclodyozhi",
joka on ilmestynj^ maaUhk. 3 pnä
1949. Tämä oli yhdc-k-sän kuukautta
aikaisemmin siitä jolloin Neuvosto­liiton
ulkoministeri Vishinsky lausui
y K : n istunnossa: "Me ta.soitamme
vuoria, kastelemme erämaat j a työn­nymme
viidakon ja tundran läpi, me
tuomme elämää, toivoa ja vaurautta
alueille minne sivistyneen ihmi.^tn
jalka ei ole vuosituhansiin astunu:."
Kääpiöpolitiikot ja keltainen sano­malehdistö
tervehti ViShiniskyn sano­ja
"toiveunina".
työt suoritetaan Siperia.ssa j i Neu­vostoliiton
aa.~ialaisi.s.sa tasavalloissa,
joiden pinta-ala on kaksi kertaa C a ­nadan
pinta-alaa suurempi. Kuvat,
jotka tämän J:irjoituks&n yhteydes.sii
julkaistaan c n otettu mainitusta .Tios-kovalaisesta
julkai-sasta.
"LUOX.VOX VIRHE"
Ottakaa esiin Sipe.-ian kartts. E n ­nen
pitkään tulee uusia karttoja,
mutta nyt voidaan tj'ytyä vaniiaan.
I Kartasta nästte mi.ssä maailman kol-
I me .suurinta jokea Ob, «mikä la:-kec
I Irti-shiin, Jenesei ja Lena virtaavat
i metsien, sciden ja jäätikköalueiden
, läpi PohjoLseen jäämereen.
ihmeellisempää cn se, mitä
dostavat täten vesisäiliön, jonka pin_ i cämä suunnitelma tekee ilmastolle — •
ta-ala on 2.5O.'000 neliökilometriä «100,- • ja sen jchdosta viljslyksille, teollisuu- I
000 neliöma.ilia,». i deiie ja -.äestöUe tällä laajalla alu­eella.
LUPASI AUTTAA
— Ette suii&aan usko, euä j -
. . nette naimisiin tyttäreni kanss
maksaisin veikanne?
— En halua saattaa teiife
suurta vaivaa. Voitte antaa
minulle, niin maksan vehkani
.MIT.:i TEUSfAX KUULI?
Sen jälkeen näiden mahtavien jo­kien
vesi pakoitetaan juoksemaan
taaksepäin. Tämä luonnollisesti oli
suurin pulma. Jotta nämä joet sä"a-daan
virtaamaan etelään, sitä varten
pitää rakentaa syviä kanavia ja vao- j
.nesteitä täytyy poistaa . . . l
Atomiräjähdyksec. mitkä Truman
kuuli, toki juuri tätä ... Niillä tasoi­tettiin
vuoria, j o l ta voidaan kastella
erämaita, kuten^ Vishinsk^ selitti.
Katsokaa uudelleen karttaa. Kat-
Etelään rakennettavat kastelulait­teet,
vesisäiliöt ja kanavat aiheutta­vat
luoruioUisen veden haihtumisen
limaan — j a sitä £euraa\at sateet —
jotka ajan mittaan tekevät keinote­koisen
kastelun tarpeettomaksi.
•Kasteltavan alueen keskukssen r a - i
kenhetiava suuri vesisäiliö — järvi —
MAKSHALLOITU SOTlLj
KirjaiUja Jean Dautre^ilie Paj
sai kirjeen pojaltaan, j ( ^ ^
sotapalvelustaan Saksassa. Ei;
sanottiin:
-Minulla on päälläni amerö
nen sotilaspuku, kannan saks
kivääriä sekä italialaista pi
Toivon, että minusta tulee hy;ä
kalainen sotilas."
MOLEMMAT VOITTIVAl
Laivan kapteeni ja ensimmäin
i neenkäyttäjä väittelivät sutä
on helpompaa, ohjata laivaa
Siperian suurenmoisen projektin; .Viistä etelään, missä on puolittain : £o>aa mistä Siperian vedet tulevat
eelostuson jätetty julkaisematta ke.m- i troopillinen ilmasto, cn .suuria erä-'
mersaalisoiduissa lehdissä siksi kun
Yhdysvaltain ja Canadan suurpää­oma
pelkää paljon enemmän atomi­voiman
valjastamista Neuvostoliiton
SIMOSEN KUKISTUMINEN OLISI
SANGEN KOHTUULLI?^.V
MENETYS
Kemin "kapinallisten armahdusesi-tystä"
käsitellessään Ny Tld lehti to­tesi
marraskuun lopulla pääkirjoUuk.
sessaan, että jo 'kauan on ollut selvää,
että vlranomaJaten asema Kemissä
on tullut kestämättömäksi. Kapina-syytt
on kuollut omaan mahdottomuu­teensa
ja sitäpaitsi ovat puolustuk- t kertaa suurempi pommi kuin v. 1945).
sen todistajat puhimeet selvää kieltä, i K.O. Neuvostoliiton julkaisun ar-
Lopuksi Ny Tid lausuu: ' ukkelissa, jonka yhteydessä julkais-
•*Tällä armahduksella on toinen- taan myös ne kuvat, jotka on liitetty
teollisuuden rauhanomaiseen palve­lukseen
kuin se pelkäisi Neuvostoliitcn
atomipommia — vaikka mr. Vishinsky
teki täysin selväksi, että Neuvosto­liitto
voi, jos tarvitaan, valmistaa niin
monta pommia kuin tarvitaan, "ei
enempää, eikä vähempää'". ("Yhdys­vallat
tuottaa vain pommeja ja St.
Laurentin hallitus hyväksyy sen Ca-nadassa
hankkimalla tarvittavaa ura-
.maita kuten esim. Kara-Korum.
Neuvostokan.sat päättivät korjata i Ka.spian mereen,
tämän "luonncn tekemän virheen".'
< juoksemaan 930 kilometriä pitkän
kanavan l:autta .'^ral järveen ja alas
.Ne päättivät, että Ob j a Jene^e: .jokien
pitää- virrata etelään, missä niideji
vettä t a i T i t a a n , .sen sijaan että nt- nyt
virtaavat pohjoiseen missä o n ilman
sitäkin riittävä.sti kosteutta.
Toiveuntako? Onhan Ob^Irtish j o .
k i 3.200 mailia pitkä j a Jene.sei 2,800
mailia ... Meidän canadalainen St,
Lawrence on vain 1,900 mailia pitkä ja
Mackenzie 2.574 m a i l i a . ..
Ei, tämä ei ole . mahdotonta siellä
Jcin muodottomuus. Sen perusteluis-
.sa puhutaan 'kapinasta'. Mutta sel-lalresta
el hallitus muodollisesti voi
tietää initään, ennenkuin tuomioistui­men
päätös on olemassa. Siitä voi­daan
valittaa. Se voidaan kumota.
Kolmannessa näytöksessä voi tapah­tua,
kun se aika on käsillä, että syyt­täjä
istuu sjrytetsm penkillä! Kuirtka
silloin käy armahduksen "kapinasta", j
Jota el edes suomalainen tuomioistuin |
ole voinut todeta!
"Kansan ja ennen kalkeka Kemin
työläisten oikeudentunto vaatii puo­lueetonta
tutkimusta, joka selvästi
osoittaisi, missä määrin mlelenosoitta.
jat ja mls.sä määrin viranomaiset ovat
menetelleet laittomasti, taitamatto­masti,
ajattelemattomasti, pikaisesti.
Jos herra Simonen kukistuu tuon tut-kimuUsen
vuoksi, ovat vahingot san­gen
kohtutilllset. Tämä sodanjälkei­sen
ajan miljonäärihän voi jälleen
omistautua liike-elämälle. Niin tulisi
miehestä ehkä vähitellen miljardööri
ja vuorineuvos ja puolueensa kunnia­jäsen.
"Plnsk Tidskrift luonnehti äsket­täin
maamme hallituspolitiikkaa 'plk.
kukaupunkilalseksl'. Tämä karaktc-rlstllkka
tulee sitä sattuvammaksl, mi­tä
kauemmin herrojen Simosen ja
Suontauslan kaltaiset nousu tyypit
saavat hallita/'
"JALO.MIELINEN^' HALLITUS
Kemin "armahdusesityksestä" kir­joittaessaan
"Työkansan Sanomain"
Pentti Pouttu pakinoi:
Hallitus ehdottaa Kemin "kapinas­ta"
syytetyille "vähemmän syyllisille"
armahdusta. Hallitus esittää myön­nettäväksi
"anteeksiantoa" niille jot­ka
eivät ole tehneet "enempää kuin
kuuluneet kapinalliseen väkijouk­koon".
Mikä jalo, mikä perinjuurin ylen­tävä
ele ja näytelmä! Mikä jär-kj-
ttävä, mikä sydänjuurta järk>'ttä-vä
todistus hallituksen humanlsuudes.
ta Ja lähimmäisenrakkaudesta!
Kansa vain kysyy ihmeissään:
— Kuinkas hallitus voi esittää ar­mahdusta
"kapinasta" kun kapinaa
ei ole ollutkaan.
Halleluja! Kaikki on mahdollista
kokoomuksen aasille.
Suuri synnytys oli tulossa. Ja la­vastus
oli valtava. Maa järisi ja vai- i
takunta tärisi.
Mutta oi — vain pikkuinen, pikku­ruinen
hiiri tuli maailmaan kaiken
tuon tärinän ja järlnäh jälkeen ...
Siksi hallitus tekee manööverin.
Semmoisen, mistä natsi-Saksan sota-tledoituksissa
muutamia vuosia sitten
niumia jänkkitrusteille, jotka nyt missä yhteiskuntajärjestelmä on val-kerskuvät,
että niillä on nyt tuliat jastettu kansan paiveluk.seen. missä
atomivoimaa käytetään rauhalliseen
rakennustyöhön eikä .sotatarkoituk­seen.
Mikä .sitten on tämä Davidovin
projekti mitä nyt toteut-etaan Neu­vosto-
Aasiassa?
Katsokaa karttaanne ja verratkaa
sitä tämän kirjoituk.sen yhteydes.sä
julkaistavaan karttaan.
Niillä paikkeilla missä. Irtish ja Ob
joet yhtyvät, rakennetaan jättiläisko-tämän
kirjoituksen yhteyteen, seloste­taan
Neuvostoliiton yhden kuuluisim­man
insinöörin M. M. Davidofiin ra­porttia,
minkä hän esitti Moskovan
käyttövoimainstituutin kokcul^se.ssa
vuoden 1949 alassa. Tässä raportissa
viitoitetaan koko .suunnitelma vuo-
HENKEA SALPAAV.4
SUUNNITELMA
Ke;sk;-Aasian ja Kajakiistanin yli
75.000,000 eekkerinalaa maata, joka
on nyt viljelemättä, saa tämän suun­nitelman
parasleella vettä. «Cana-dassa
oli viirtie vuonna vehnällä 24,-
000,000 eekkerinalaa — Vapaus'.
Eräs Neuvostoliiton insinööri. A:
Marking cn arvioinut, että nämä kas.
telulaltteilia viljeltäväksi saatavat
alueet voivat elättää yli 2C0 miljoonaa
ihmistä!
Mutta tämä on vain c.sa siitä .suun- _
nattcman suureita muutoksesta, mi- }
h i n pyritään.
Näiden jokien kääntämisen ja pa­tojen
avulla saadaan .sähkövoimaa
Uralin suurien teollisuuslaitosten
käyttöä varten ja siten säästetään
miljoonia tonneja kivihiiltä. Laivat
voivat kuljettaa puutavaraa, kalaa
jne poiijoisilta alueilta Kaspianmerel­le.
Volgaa ylös ja Moskovan kanavan
f vaikuttaa lauhduttavasti ilma.stoon,
' sit<-n vetäen vehnän viljelyksen ja
maitotalouden kauemmaksi pohjoi-se?
n ja tehden mahdolliseksi sen, että nykvisistä pieni.s.tä. asuXtu s-x es,k u.x si•s .t a i'i iayttaa l, airan konei.s toa v
tu:ee suur-ia ja vaurakkaita yhdys- ! g^';'"''" ^^'^^^^ vaihtamalla
'''^^'^mä ei ole unta. Sitä toteute- l kymmenen minuutin kuluttu:
taan tänään alueella, mikä on kaksi
kertaa Canadan aluetta suurempi. J a
tämä on vain ensimmäinen atomivoi. i
man kä.vttämisestä ihmiskunnan hy­väksi.
teeni huusi:
"Timnustan hävinneeni kos:
saa konetta käyntiin."
Perämies vastasi:
" E i tarvitsekaan saada. .siHä o]
karilla."
Neuvostoliiton sosialistinen järjes- *
teimä vapauttaa tieteen kahleista, k e . i ~ ~ ~"
hittää kansanjoukkojen luovaa työtä SUOllieil taiteen Häytt
ja sen avulla tulee luonnon herraksi,
muuttaen maan pintaa, ilma.stoa, olo­suhteita
j a vetää ne "lähemmäksi i h .
raisen sydäntä".
lyllä suopea vastaan-
Otto Prahassa
Atomisodan kauheata hävitysuhkaa
Helsinki. _ (S-S) — Suoma
^ ^ taiteen näyttely, joka parha
vastaan Neuvostoliitto viitoittaa tien [kiertää Euroopan eri maita ja
uutta rauhan ajanjaksoa ja ihmis- | aikaisemmin on ollut Belgias
kuiman suui-ta edistystä varten. Alankomaissa, avattiin lauai
I Prahassa. Noin 500 arvovaltaiiei
su vieraan joukossa nähtiin hai Vähemmän lakkoja
ottavia. — Työministeriön tilastot
osoittavat, että Canadassa oli v. 1948
ainoastaan 147 lakkotalstelua, joihin
osallistui yhteensä 42,820 työläistä. Tä.
mä on pienempi kuin minään vuonna
sitten 1939, jolloin Canadassa cli 120
lakkoa.
sen jäseniä, diplomaattikuntaa,
han ylipormestari sekä Tshek
vaklan kulttuurielämän edustaj
— Paperi, gn saanut nlmens;
perus Papyrusnimisestä kasvist:
t a ennenmuinoin valmistettiin ;
rusta, eli vanhanajan "paperia"
Tämä kuvaus, mikä on lai­nattu
neuyostoliittolaisesla
julkaisusta, on iaiteilijan
tekemä piirustus siitä suun­nattoman
suuresta projek­tista
mitä nyt toteutetaan
Neuvostoliiton Siperiassa.
Tämän suunnitelman mu­kaan
Canadan mahtavia
Mackenzie ja St. Lawrence
jokia suurempien jokien
suunnat käännetään pohjoi­sesta
etelään siten, että he-delmöidään
suuria maa-alueita
ja samalla saadaan
sähkövoiman teollisuuden
palvelukseen.
arvokkaasti ilmoitettiin:
"Joukkomme ovat onnistuneesti ve­täytymällä
uusiin strategisiin asemiin
parantaneet huoltoyhteyksiään ja ly­hentäneet
linjojaan."
.. .Onnistuuko hallituksen "linjojen
j lyhentäminen" yhtä hyvin (kuin H i t -
lerinkin). se nähdään aikanaan ...
PÄIVÄN PAKINA
— Rapsodi oli muinaisessa Krei­kansa
kiertä\'ä ammattilausuja. joka
lausui rapsodioita, eli runoja.
Joulumietteifä
A:han ja antoi USArlle yhä paremmat mahdollisuudet riistää
maamme työtätekevää väestöä,"
Rinnan tämän epäsuomalaisen talous- ja kauppapolitiikan
kanssa on ollut havaittavissa mitalin toinenkin puoli, poliitti­sen
vihamielisyyden kehittyminen Neuvostoliittoa vastaan.
Kun J. K. Paasikivi julisti vielä v. 1947 alkupuolella, että
"meidän on yhdessä Neuvostoliiton kanssa tapeltava hyökkää­jää
vastaan niin paljon ja niin kauan kuin jaksamme", niin
nyt kaavaillaan, ilmeisesti myös presidentti Paasikiven joh­dolla
uutta sotaseikkailua Neuvostoliittoa vastaan, tällä ker­taa
Setä Samulin etuvartiolinnakkeen ominaisuudessa. Tämä
selittää sen, miksi patavanhoillinen kokoomuspuolue kieltäy­tyi
V. 1945 omaksumasta Paasikiveä presidentin ehdokkaak­seen,
mutta kannattaa nyt häntä lievepuolueensa oikeistoso-siaiidemokraattisen
puoluejohdon tuella!
Kaikki tämä alle\iivaa SKDL:n kannanilmaisua, että
Suomen n>^ käynnissä olevassa presidentin vaalikampanjassa
ei ole niinkään paljoa kysymys siitä, kuka yksilö tulee presi­dentin
paikalle, vaan ennenkaikkea siitä, että Suomelle työt­tömyyttä,
elintason laskua, taloudellista epävarmuutta ja uu­sia
sotaseikkailuja lähentävä läpeensä turmiollinen hallitus
politiikka muutetaan. Kaikki Suomen kansan ystävät, kaikki
jotka toivovat onnea ja menestystä sekä Suomen kansalle että
Suomen valtiolle, toivovatkin sitä, että presidentin vaalit
muodostuvat käänteeksi Suomen nykyisessä politiikassa.
Joulun edellä on kaikenlaista tou­hua.
Liikemiehillä on n i in kiire saa-
^da kaikenlainen kama kaupaksi, että
my5'jien täytyy tehdä ylitöitä. Kaupat
ovat pullollaan kaikenlaista tavaraa
kunlian vain olisi millä ostaa.
Erinäiset porvarien hyväntekeväi­syysjärjestöt
keräävät varoja orpojen
taikka köyhien lasten joululahjoja
varten. Toronto Daily Star ja muu­tamat
muut suurlehdet. ovat jo monta
viikkoa keränneet varoja tällaiseen
tarkoitukseen ja esiintyvät suurina
hj-väntekijöinä.
Ei kukaan kieltäne sitä, että köy­hille
lapsille joululahjojen keräämi­nen
sellaisenaan olisi tuomittavaa.
Mutta miljoonayhtiöiden motiivit ar­meliaisuuden
harjoittamiseen ovat hy­v
in itsekkäät. Niiden omistajien täh­täimessä
on suuremmat voitot hyvän-tekeväisyj'den
ktistannuksella.
Mutta mitä tekevät hyväntekeväi-sjTttä
harjoittavat suurliikelaitokset
jos heidän työläisensä pyytävät lisää
palkkaa ? Kohtuullisimmätkin pyyn­nöt
hyljätään ellei työläisten takana
ole suuri yhteisvoima. Ja kun työläi­set
joutuvat palkkataisteluim ja ovat
pakoitettuja lakkoihin niin useimmis­sa
tapauksissa käännytään hallitus­ten
puoleen ja lakkolaiset jouturat
I esivallan kapuloitaviksi.
Kun Toronto Daily Star mainostaa
hyväntekeväisyyskamppailuaan niin
siinä kuvataan köyhien lasten köyhää
joulua, joka tehtäisiin onnellisemmak­si
ostamalla niiUä rahoilla, jota se
kerää lukijoiltaan .joululahjoja näille
kärsiville. Tietysti jotkut köyhät ko­dit
saisivat tämän kautta vaivaisen
joululahjan, mutta miksi ei sama leh­t
i taistele sitä suunnatonta kurjuutta
vastaan mikä vallitsee sen omissa
porraspäissä ja jota ei ratkaista hy­väntekeväisyydellä.
Canadian Tribune
oU ainoa torontolainen lehti, joka
kaksi viikkoa sitten julkaisi seuraavan
uutisen:
"Jack Finlay. vaimonsa ja 3 las­taan,
kärsivät melkein nälkäkuoleman
rajalla pienellä farmillaan lähellä To­rontoa.
Jack Finlay, joka ' on 32-
vuotias. pyörtyi StajTier Children's
Aid Soicetyn edessä ja kuljetettiin
sairaalaan. Hän kykeni vain sano­maan,
että "minun lapseni ovat nälkä­kuoleman
partaalla ja jotain on teh­tävä".
Ei mimiakaan ruokaa eikä
yhtään penniä rahaa ollut tässä far-mitalcssa
. . ."
Tämä on vain yksi tapaus tuhan­sista
ja sitä mukaa kim liittohalli­tuksemme
myötävaikutuksella elin-kuslanunkset
kohoavat ja työttömyj-s
i lisääntyy, lisääntyvät myöskin tällai­set
tapaukset moninkertaisesti.
Samalla kun ihmiset kärsivät puut­teesta
ovat lehdet täjTmä kirjoituksia
kuinka kaikenlaisia tavaroita on l i i ­kaa.
Ulkomaiset markkinat ovat ku­tistuneet
tyhmän ulkopolitiikan joh­dosta
ja canadalaiset farmarit eivät
saa kaupaksi pekoniaan, hedelmiään,
juustoaan eikä viljaansa.
BC:stä Okanagan Valleysta, joka on
Canadan tuottoisin hedelmäalue, kir­joittaa
Pacific Tribunen kirjeenvaih­tajaa
mm. seiuraavaä:
"Esimerkiksi tuhansia laatikoita
luumuja on heitetty kaat<q)aikoille.
Syyksi ilmoitetaan, että ne ovat o l ­leet
-liian vihreitä'. Tämä on kummal­lista
koska pakkaamojen edusta­jat
sanovat farmareille milloin alkaa
hedelmien poiminen . . .
" E i ole enää olemassa markkinoita
Okanagan omenoille ilmoittaa B. C
Tree Fruits Ltd. farmareille . . .
"Kasvisten viljelijät tuntevat myös­kin
puristuksen. Paljon heidän tuot­teitaan
on pilaantunut pelloille
jotka esiintyvät köyhien lasten
tajina, kehoitetaan käyttämään
mipommeja Neuvostoliiton ja kai
demokraattisten , kansoja. w
Kirkoissa jouluna he tekopyhäsi
kuuttavat seuraavansa vapahtajai
ka käski rakastamaan lähiniäisiäi
viholUsiaan.
Sekö sitten on kristillistä, että
konaisia kaupunkeja tuhotaan ja
den mukana niissä asuvat railjc
Ihmiset? Eikö tällainen ole vä
kristillisyyden korkehi huippu?
C S J : n jäsenet, naistenkerhot
lukijamme järjestävät myöskin IJ
joulujuhlia. Niistä tulee vaatimi
mia kuten köyhien juhlista yle
tulee. Niihin 'kutsutaan kaiköa
malaisten lapsia. Vaatimattomia
lulahjoja jaetaan kaikille lapsille.
Jos meidän järjestämämme jo
juhlatilaisuudet eivät loistakaan i
tiaisella komeudella, niin ne OT*
täkin arvokkaammat siitä syj'stä,
niiden järjestäjät ovat köyhiä tj
tekeviä ihmisiä, jotka todellakin
Canadassa olisi kymmeniä tuhan- i taistelleet yhteiskunnallisen 'räa
seja köyhiä koteja, joUta puuttuu he­delmät
joulupöydältään ja Okanagan
Valleyn hedelmät olisivat tervetullei­ta.
Mutta suuret liikelaitokset, välit­tämättä
farmareista ja köyhistä ihmi­sistä,
ovat valmiina hävittämään
eUntarpeita jos vain luulevat sen tuot­tavan
enemmän dollareita heidän
kassakaappeihinsa.
Niiden taholta, jotka ovat vallassa
ja jotka ovat rikastuneet työläisten
fcusta^uksella, tek<q)yhästi toivote­taan
meille jouluna rauhaa ja hy­vinvointia.
Kuinka tekopyhää! Miksi sitten
valmistetaan sotaan? Niiden taholta.
den poistamiseksi ja todellisen
han puolesta kaikkialla maailiffi
Kun rikkaat panivat uhriaiti
suuria siunmia Ja köyhä leski aii
roponsa, niin %-apahtaja sanoi '
leski pani enemmän kuin riö
koska hän pani uhriarkkuun »fi
roponsa.
Mekin panemme ainoan rtjps
ilahduttaaksemme varattomia
siamme ja siksi me olemme ^
oikean asian puolesta enemmän!
rikkaat.
Toivotamme kaikille lukijoiB«
rauhan joulua jo onnellista o
vuotta! — Uoti.