1949-12-17-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S E C T i O N II lauantaina, joxilukuim 17 päivänä — Saturday, Dee. 17 Eagle-jokilaaksoD 40-vuotinen historia Kirj. J. E. L-KARI Canibie. B . C . — T ä m ä l y h y t kerto- 5115 Iällä p a i k k a k u n n a l t a ei ele mikään erikoinen uutuus. Ovathan uu- [jisssuikaat l a a j a n C a n a d a n m u i l l a k in 33iir:al-:unnilla kulkeneet samanlaiseen kokemusten läpi, toisät toivotta-vast: hiukan helpommin. Ele-.tyä e l ä m ä ä t a a k s e p ä i n katsoessa •untuu n e l j ä k y m m s n t ä vuottakin lyhyitä ajalta. Huhtikuussa 1909 saa. puivat e n s i m m ä i s e t suomalaiset t ä n ne Eagle-jokilaaksoon kastelemaan it-sfUee. i maapalstaa, johon voisi pe-ruiua kodin itselleen ja perheelleen a i a n v i l j e l y s t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n. Kar;.^: e n s i m m ä i s t ä tulijaa olivat Victo.'- Enqvist ja Seth YlistÖ. Löy-cettyään mieluisat paikat, p ä ä t t y i v ät m:ene: ryhtyä t ä ä l l ä asumaan. Ke raken.sivat aluksi pienet asuntonsa meiiaan ja asuivat niissä ahtaissa tiloi.^sa monien vuosien ajan. Käytiin m e t s ä n kimppuun. Metsästä kuului a l i t u i n e n kirveen kalske. Ryskyen kuuset maahan kaatui, k a i ku kallioista k a i k u i. Saman kesän syyspuolella tulivat nais«t ja lapset, äidit isompia lapsiaan taluttaen, p i e n e m p i ä k ä s i v a r r e l, laan kantaen. N i i n he saapuivat tiettömään m e t s ä ä n r a k e n n e t t u i h i n ko-teihin. sa. Saatetaan arvata m i n k ä l a i s i n mle-lialcin tulijat saapuivat s y n k ä n metsän y m p ä r ö i m i i n koteihinsa — mutta olihan se k u i t e n k i n oma koti. , Uudisasukkaat p y r k i v ä t usein r:^h-m i t t y m ä ä n samoille seuduille. Niin t a p a h t u i t ä s s ä k i n jokilaaksossa. Samana k e s ä n ä saapui vielä uusia uudisasukkaita itselleen kodin paikkoja e t s i m ä ä n . Niinpä muodostuikin jo puoli tusinaa k ä s i t t ä v ä uudisasukkaiden r y h m ä. K a i k i l l a oli sama synkkä korpi vastassa. Mutta se ei lannistanut miesten mieltä. Yhä uutterammin t y ö h ö n käsiksi k ä y t i i n . Kirveen ja kuokan kanssa r a i v a t t i i n e n s i m m ä i set kasvimaat kantojen väliin. H e i n ä m a a k s i ei vielä murkattu koska maa ei r i i t t ä n y t . Keila cli lehmä, c l i s i t ä v a r t : n t e h t ä v ä h e i n ä ä mailien p ä ä s s ä olevien lampien rantamilta. T a l v e l l a vedettiin h e i n ä t k e l k a l l a kot i i n . T u l o j a el alussa ollut juuri l a i n kaan. Puutavaraa olisi ollut, mutta s i l l ä ei ollut k y s y n t ä ä . Sitä joudutt i i n usein po".ttama3n p a i k a l l a a n . Jos a n k a r a l l a s ä ä s t ä m i s e l l ä saatiin joku pauna voita myytäväksi, k ä y t i i n s i l l ä s e i t s e m ä n mailin p ä ä s s ä olleesta kaupasta vaihtamassa v ä l t t ä m ä t t ö m i ä elintarvikkeita. Matka oli suo-h i t e t l a v a j a l k a i s i n , r a u t a t i e t ä kävellen. Muuta t i e t ä ei ollut. Tuon matk a n t e k i v ä t hyvin usein naiset. » • • • • • . J o n k u n vuoden k u l u t t u a s a a t i i n seu_ duile tiepahanen. Mutta sitä myöten ei v i e l ä p ä ä s s y t kauaksika*n. K u l k u t i e n ä oli y h ä edelleenkin i d ä s t ä - Iloisin ]()ulu(i sekä Onnellisfa ja menestyksellistä Uutta Vuotta toivottavat Arvo: K u v a K a l l e J ä r vi Otto V i r ta E m i l Huhtala Pete Peterson ' Matt Luoma Sam Luoma -August K i vi Ku-sti Oja \Vm. Lehto Aina L i n d s t r öm Mr.=. Ida M i e l a n d . Giscome, B . C . E m i l Mackie K a l l e Siipola J . K . H a c k l in PRINCE GEORGE A i n i j a V. A n d e l i n , Box 894 Akseli Miettinen Miss Velma Andelin, Box 894 S am Hill- Peter, Anna ja A n t t i K i v a r i, Dunster. B . C. Holger K i v a r i . McBride, B . C. Väinö Uusitalo Henry Hobl Ray, L l c y d ja Tyyne Lane Edward Lane F. Mäki A r v i V ä h ä s a lo George K i vi B. C. Hevosten pakinoita Kirj. ASA " V o i helkkari kun lapani ovat k i p e ä t " , h u o k a i l i Sandy ja h a p u i l i h e i n iä s e i m e s t ä ä n . "Se on tuon ajurilurjuk-sen syy kun ei l a i t a minulle sopivia valjaita. Noilla scpimattomilla valj a i l l a minun t ä y t y y kiskoa isoja tukkeja risukosta 10 j a 11 t u n t i a p ä i v ä s sä. Ja a j j r i vielä lyö j a haukkuu k a i k i l l a r u m i l l a n i m i l l ä kun en aina csaa h ä n ^ n toivomdksiaan t ä y t t ä ä — j a kuka sellaisen viinapirun toivomukset aina osaa t ä y t t ä ä . Hän rehkii kuin p u o l i h u l l u pitkiä päiviä, että saisi k ä m p p ä - ä i j ä l t ä h y v ä n nimen j a taskuunsa nipun dollareita. Sitten h än rehentelee joulun ajan kaupungissa ja sitten tulee n ö y r ä n ä sekä k a t u v a i sena k ä m p ä l l e takaisin ja on valmis t e k e m ä ä n m i t ä t y ö t ä tahansa, puhdistaisi vaikka k ä y m ä l ä i n alustoja. M u t ta eipä h ä n vain puhdista minun ruhoani vaikka minäi olenkin h ä n e n t y ö toverinsa." " O n se k u m m a l l i s t a kun he r e h k i v ät y l e n m ä ä r i n p i t k i ä päiviä, s i l l ä h y ö d y t t ä e n vain t y ö n a n t a j i a " , lausui Jerry. "Minä elin viime talvena tuolla järj e s t y n e e l l ä perukalla. Kyllä siellä on paremmat hommat kuin t ä ä l l ä ; kahdeksan t u r i n i n t y ö p ä i v ä j o i t a k i n poikkeuksia lukuunottamatta." "Työolot ovatkin paljon muuttuneet s i i t ä k u n o l i n e n s i m ä i s t ä kertaa n ä i s. sä m e t s ä h o m m i s s a " , hirnahti King, ottaessaan osaa Sandyn j a J e r y n keskusteluun. " S i i t ä on t o i s t a k y m m e n tä vuotta a i k a a j o l l o i n o l i n e r ä ä l l ä penik-kajobberilla j a kyllä h ä n p i r u vie kyni m e i k ä l ä i s e t n i i n t y y n i ettei ollut lihaa j ä l e l l ä muualla k u i n kielessä. Silloin ei ollut vielä noita koneita ja p ö r r i ä i s i ä t e i t ä avaamassa, joten meidän t ä y t y i itse tarpoa tiet auki. Ajuri huusi k u i n k i l j u v a jalopeura meille ja jappari ajurille. Ajurin täytyi kärsiä japparilta saamansa ärjymisen saadakseen p i t ä ä työnsä. Ajuri taas purki kiukkunsa meihin huoniaarhat-ta s i t ä , e t t ä k u m p i k i n olimme sama.s-sa kuilussa. Ja samanlaisissa asunnoissa a s u t t i i n ja miltei samoja sapuskoja purr.-si.ir.kir. sillä erotuksella vain. e t t ä lie .sDivat kuoritut kaurat vellinä ^ j o t a vastoin me söimme ne k u i v i l t a an : kuten nytkin. Asunto-olot meillä oli I e h k ä v ä h ä n prrcmmat kuin n o i l l a i h - ; misiksi i t s e ä ä n sanovilla, sillä m i n u l la oli ainakin minun muistini ajan yksinkertainen -peti" ja h e i n ä n j ä t t e i t ä j i a l l a . mutta heillä oli kaksinkertaiset ••petit", hakoja alia ja l i k a i n e n peite p ä ä l l ä . "•Kerronp.1 t ä s s ä teille yhden surull i s en tapauksen i h m i s e s t ä , hevosesta j a japparista. Se tapahtui k e v ä t t a l vella. Oli oikein hyvä keli ja isonlai-nen mäki laskettavana. Kuormakin c l i tavallista isompi joten me emme voineet p i d ä t t ä ä sitä vaan m e i d än t ä y t y i turvautua laukkaan. K u n sen m ä e n alla oli mutka, se kuorma painoi meidät suoraan m e t s ä ä n siinä mutkassa. Ajuri putosi s i i n ä r y t ä k ä s sä ja jäi reen alle. Jr.pparikin sattui s i i h e n j a voi t j r k i n pippuri kuinka se huusi j.i kirosi sitä ajuria. Kyllä miesparka n i m e n s ä sai kuulla, vaikka ei h ä n sitä itse kuullut. Siinä jappari touhusi ja haukkui ajuria, e t t ä kun t a p p : a hänen kolmesataa dollaria mriksavat hevosensa. Vihdoin h ä n sai m e i d ä t tielle. Sitten h ä n vasta rupesi auttamaan ajuria, mutta ei h än e n ä ä auttamista tarvinnut sillä h ä n o li jo kuollut." " K y l l ä sen ta?.s lui.ssaan tumiemme kun ajot a l k a \ a t " sanoi Queen. " S i l l o i n ei ole p ä i v ä n m i t a l l a m i t ä ä n raj a a ja kaiken li.säksi k i l p a i l l a a n kuka voi suurimpia kuormia kuljettaa Ja useimpia matkoja t e h d ä , Eivätkö he y m m ä r r ä vai e i v ä t k ö he halua y m m ä r t ä ä että sillä y l e n m ä ä r ä i s e l l ä työllä he vain huonontavat omia etujaan tulevina vuosina, sillä n i i n nousevfit n o r mit sekä yhtiöiden vaatimukset Ja laskevat urakkahinnat. Toinen juttu on se, e t t ä y h t i ö t voivat laskea kaikk i a palkkoja jos k a i k k i t y ö m i e h e t eivSt l i i t y uniconsa. Rakentaisivat unionsa l u j i k i s i ja voimakkaiksi l i i t t y m ä l l ä s i i hen. Oikeastaan j ä r k e v ä m p i e n m e t s ä miesten p i t ä i s i vatttia, o t t ä k a i k k i t y ö - p ä i n joki, j o t a k u l j e t t i i n lautalla laskien. E l ä m ä t ä ä l l ä metsässä ensi ollut v i e l ä k i n hankalampaa e l h i Sieamou. s i n kauppias Finlayson olisi l u : t t a - nut n ä i d e n suomalaisten rehellisyyteen. Hän antoi tavaraa velaksi ja sen aikaiset suomalaiset rauta t i e t y ö - I ä i s e t avustivat puolestaan kuljettam a l l a elintarvikkeet rautatien varteen. Siitä ne olisi s i t t en l a u t a l l a k u l jetettava joen poikki j a edelleen mets ä n läpi kantaen perille kotiin. Niin e l e t t i in useita vuosia. M e t s ä t kaikkosivat hiljalleen kauemmaksi asunnoista Ja pellot laajenivat v ä h i n erin. Viiosi 1911 oli e r ä ä n l a i n e n ' k ä ä n n e kohta t ä m ä n uudisasutusseudun "eläm ä s s ä . T ä n n e kulkeutui miehiä rnet-s ä t ö i t ä haeskellen; Työtä saatiin l u paan. Asunnon puutteen takia oli k u i t e n k i n ensin rakennettava j o n k i n l a i n e n k ä m p p ä . Pian kehosi m e t s än s i l m ä ä n k ä m p p ä , josta muodostui ta. v a l l a ä n k y l ä n keskeisin kokoontumispaikka. N ä i n syntyi v i r k i s t ä v ä ä vaihtelua arkisten askareitten lomaan. Tässä p i e n e s s ä k ä m p ä s s ä tapah:ui monet innostavat v ä i t t e l y t maailman tapahtumista. Siinä julkai-stiiiT myöskin k ä s i n k i r j o i t e t t u lehti " S ä ä s k i " . Samassa paikassa l a u s u t t i i n myöskin silloisen Suomalaisen J ä r j e s t ö n paikal. l i s en osaston syntysanat j a laadittiin osaston oman talon rakennussuunnitelmat. N i i n sitten alkoivat m e t s ä t y ö t n ä i den uudisasukkaiden metsissä. Seuraavina vuosina tuli t ä h ä n pikkuk y l ä ä n lisää m e t s ä t y ö l ä i s i ä . Osasten j ä s e n m ä ä r ä kasvoi, toiminta oli v i l kasta, vaikka ei ollutkaan omaa taloa. Vuonna 1913 avasi hallitus uuM? homestead-maita asutukselle. Niin syntyi uusi r y n t ä y s näille main ja jokainen sopukka sai a.sukkaan. Tän ä vuonna kohosivat osaston talon .seinät vapaan j a halpahintai.sen jjalk-k a t y ö n avulla. Työpalkoista aiheutui pieni velka mutta ahkeran toiminnan avulla saatiin sekin lyhyen ajan kuluessa maksetuksi. E i t ä ä l l ä k ä ä n ole aina murheissa j a huolissa murjotettu. T ä m ä n t ä s tä h e i t e t t i i n hetkeksi pois arkiset huolet ja j ä r j e s t e t t i i n hauskoja illanviettoja olosuhteiden mukaan — erusln alussa ahtaissa h o m e s t e a d - k ä m p i s sä Ja osasten talon vvalmistuttua vietett i i n v i e l ä k i n r a i l a k k a a m p i a j u h l i a ym oma-s-sa talossa. K u n t ä n ä p ä i v ä n ä katselemme täm ä n kuluneen n e l j ä n k y m m e n e n vuoden aikana t e h t y ä t y ö t ä on sanottava, e t t ä se ei ole v ä h ä i n e n . Varsinkin kun huomioidaan miten vaikeissa olo-suhteis. sa t ä m ä työ on aloitettu-. Joskus kuullaan ihmetellen kysytt ä v ä n ; M i k s i n ä m ä ihmiset ovat r y h tyneet perustamaan kotiaan j u i i n k ö. vatöi-seen paikkaan? K u n asiaa tarkemmin harkitaan havaitaan siihen olevan omat syynsä. Olemmehan kuulleet puhuttavan hy v i s t ä ja huoneista ajoista, varsinkin n i i s t ä huonoista ajoista, joiden jaloissa on jouduttu kamppailemaan. K un koditon, varaton, e n g l a n n i n k i e l t ä taitamaton ja kaiken lisäksi vielä perheellinen siirtolainen joutuu huonon a j a n aallokon heiteltäväk.si paikasta toiseen n i i n . p a n e e se kenen tahansa toivcmaan, e t t ä saisi itselleen jostak i n kappaleen maata, j o h c n voisi r a kentaa itselleen ja perheelleen kodin — e h k ä p ä vielä vanhuuden päivienk i n varalle. Arvelen näiden olevan n i i t ä seikkoja, jotka ovat ajaneet i t s e e n s ä luot. taneita v ä h ä v a r a i s i a työläisiä home-stead- maille. T ä h ä n iaak.söon ensiksi saapuneiden joukko on nyt harventunut. Toinen sukupolvi on jo jatkamassa vanhain k e = k : ' n j ä ä n y t t ä työtä. L< puksi tulkoon vie".ä .sanotuksi, •että ei t ä ä l l ä k ä ä n e n ä ä asuta t i e t t ö m ä s s ä korves-a. K y l ä n tiet ja Trans- Canadan valtatie halkoo nyt t ä m än laakson. Sähkölinja on valmist'umas. sa, joten täs.-ä pikkukylä.ssäkin elet ä ä n pian samaan tapaan kuten siiu-remmas. sakin maailmaiisa. Rattoisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta KIITOS . . . Ilaluamnu' täten lausua suomalaisille asiakkaillemme sydämelliset kiitokset heidän ariokkfi/jsta kannatuksesta ja toivomme saaiam/ne kannatuksenne edellfenkin. SOINTLLA CO-OPERATIVE STORE ASSOCTATIOX Soinlula British Columbia Parhaimmat vuodenajan tervehdyksemme kaikille Y. Mutta ja perhe Anselm Huhtala Lempi ja Eino Mäki Vilho Nyberg Y. Saarikoski Helmer Kuoppala W. Mäkelä J. Mackie Andy Jokinen, 656 E. Pender St. Matti Hissa, 722 Keefer St. . Lillian, Martha ja Elrn^er Ketola Mr. ja Mrs. Vick Flink Jack Seaman M. Varila ja perhe, 2223 East 8th Ave. Ida ja Pentti Joukainen, 310 East 5th Ave. Väinö Hamunen P. SUNELL THOMAS LINDALA, 775 East Hastings St. M. C. Sandell Mr. ja mrs. J. Sjövik ja isä, 511 S. Renfrew Taimi ja Margaret Söderlund August Paakko Helge Marttila Ale Jaakkola Olga ja Olli Kokko Emil Wilen Henni Bell Liikalan perhe Ed. Lahtinen • M. Kekäläinen, 656 East Pender St. Arne Lammi Mr. Otto Himanka. 656 East Pender St. Aili Ivonen W. Kari Anna Savola Vancouver Elmo Lahtinen 656 East Pender St. Art Heden Emil Jokinen, 656 East Pender St, Bertha ja M. Pärssinen Helena, Elsa ja Jack Norrena Minnie ja Kalle Vainio Mary ja Arvo Nurmi ja perhe Hilda ja Matti Saari, 1708 East Pender St. Paavo Majalahti Richard, Taimi ja Ray Ila/iia E l l i ja Reino Ranta A. Naamanka K. V A L K A MA Y. .SAARIKOSKI Ann ja Wilhelmi Martinmäki Vilho Nyberg M I K K O TERÄVÄ Robert, Lisi ja H. Kangas £. H U H T A LA John Ketola, New Brighton, B. C. Ch. Holm AINI JA JOHN YLINEN ELI LAMPI, 2634 Parker MR JA MRS. HENRY LUOMA, 2224 Carder Dr. Vaasan Kassu, 176 Pov/ell St. Emily ja W. Räisänen Hj. Lemmetty Anna ja Risto Luoto Ainp ja Emil. Stenbäck J . Salo, 441 E. Pender St. Tuovi, Femmi ja Kalle Juhola Lydia Puuperä ja Rena Mrs. Gloria Green I.,ydia ja Albert Tuominen Maija ja Antti Talo ja perhe John Mäki Sandran Tyttö Olga ja Helmer Mäki Eliina ja Heikki Koljonen- Kaisa ja Ben'Gestrin Olio John.son K. Tyback ja perhe Mr. ja Mrs. H. Jacob.son Senja ja Nick Vatunki Irene. Marita ja Eino .Suojanen Aune ja Ragnar Lundell May Rauvala Ross, Margaret Dennison, Albert Bay, B. G. Mr. ja Mrs. E. Häyrynen ja perhe Kerttu Siider Aih ja Axel Tyyne ja Esko Tyyne ja Herman Kielinen Fanny Lind ja Arnold Malli Huhtala K. Huovinen ja perhe Mr. ja Mrs. Jacob Hill ja perhe Hilma ja Kalle Laine Hilma Salo, 751 Delta Ave. Väinö Jäskelä ja pojat, 35.73 Triumpth St J . Häyhä Kalle Oyslilä Alina Hejin, 4046 Buchanan St. Anni ja John Hull ja perhe; loao Broughton St. Anna Kinnunen Aune, Lorna ja Kalle Pakka, 3553 Triumpth St. Walter, A i l i ja Elaine Bohn Albert ja Lydia Tuominen Alma ja John Nygord Hjalmar ja Hulda Laine ja perhe Sofia Untinen Hommi ja Aino Männikkö Jack Salo, 441 E. Pender .St. Aino ja Nick Välimaa ja perhe 2579 Napier St. British Columbia
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 17, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491217 |
Description
Title | 1949-12-17-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | S E C T i O N II lauantaina, joxilukuim 17 päivänä — Saturday, Dee. 17 Eagle-jokilaaksoD 40-vuotinen historia Kirj. J. E. L-KARI Canibie. B . C . — T ä m ä l y h y t kerto- 5115 Iällä p a i k k a k u n n a l t a ei ele mikään erikoinen uutuus. Ovathan uu- [jisssuikaat l a a j a n C a n a d a n m u i l l a k in 33iir:al-:unnilla kulkeneet samanlaiseen kokemusten läpi, toisät toivotta-vast: hiukan helpommin. Ele-.tyä e l ä m ä ä t a a k s e p ä i n katsoessa •untuu n e l j ä k y m m s n t ä vuottakin lyhyitä ajalta. Huhtikuussa 1909 saa. puivat e n s i m m ä i s e t suomalaiset t ä n ne Eagle-jokilaaksoon kastelemaan it-sfUee. i maapalstaa, johon voisi pe-ruiua kodin itselleen ja perheelleen a i a n v i l j e l y s t ä s i l m ä l l ä p i t ä e n. Kar;.^: e n s i m m ä i s t ä tulijaa olivat Victo.'- Enqvist ja Seth YlistÖ. Löy-cettyään mieluisat paikat, p ä ä t t y i v ät m:ene: ryhtyä t ä ä l l ä asumaan. Ke raken.sivat aluksi pienet asuntonsa meiiaan ja asuivat niissä ahtaissa tiloi.^sa monien vuosien ajan. Käytiin m e t s ä n kimppuun. Metsästä kuului a l i t u i n e n kirveen kalske. Ryskyen kuuset maahan kaatui, k a i ku kallioista k a i k u i. Saman kesän syyspuolella tulivat nais«t ja lapset, äidit isompia lapsiaan taluttaen, p i e n e m p i ä k ä s i v a r r e l, laan kantaen. N i i n he saapuivat tiettömään m e t s ä ä n r a k e n n e t t u i h i n ko-teihin. sa. Saatetaan arvata m i n k ä l a i s i n mle-lialcin tulijat saapuivat s y n k ä n metsän y m p ä r ö i m i i n koteihinsa — mutta olihan se k u i t e n k i n oma koti. , Uudisasukkaat p y r k i v ä t usein r:^h-m i t t y m ä ä n samoille seuduille. Niin t a p a h t u i t ä s s ä k i n jokilaaksossa. Samana k e s ä n ä saapui vielä uusia uudisasukkaita itselleen kodin paikkoja e t s i m ä ä n . Niinpä muodostuikin jo puoli tusinaa k ä s i t t ä v ä uudisasukkaiden r y h m ä. K a i k i l l a oli sama synkkä korpi vastassa. Mutta se ei lannistanut miesten mieltä. Yhä uutterammin t y ö h ö n käsiksi k ä y t i i n . Kirveen ja kuokan kanssa r a i v a t t i i n e n s i m m ä i set kasvimaat kantojen väliin. H e i n ä m a a k s i ei vielä murkattu koska maa ei r i i t t ä n y t . Keila cli lehmä, c l i s i t ä v a r t : n t e h t ä v ä h e i n ä ä mailien p ä ä s s ä olevien lampien rantamilta. T a l v e l l a vedettiin h e i n ä t k e l k a l l a kot i i n . T u l o j a el alussa ollut juuri l a i n kaan. Puutavaraa olisi ollut, mutta s i l l ä ei ollut k y s y n t ä ä . Sitä joudutt i i n usein po".ttama3n p a i k a l l a a n . Jos a n k a r a l l a s ä ä s t ä m i s e l l ä saatiin joku pauna voita myytäväksi, k ä y t i i n s i l l ä s e i t s e m ä n mailin p ä ä s s ä olleesta kaupasta vaihtamassa v ä l t t ä m ä t t ö m i ä elintarvikkeita. Matka oli suo-h i t e t l a v a j a l k a i s i n , r a u t a t i e t ä kävellen. Muuta t i e t ä ei ollut. Tuon matk a n t e k i v ä t hyvin usein naiset. » • • • • • . J o n k u n vuoden k u l u t t u a s a a t i i n seu_ duile tiepahanen. Mutta sitä myöten ei v i e l ä p ä ä s s y t kauaksika*n. K u l k u t i e n ä oli y h ä edelleenkin i d ä s t ä - Iloisin ]()ulu(i sekä Onnellisfa ja menestyksellistä Uutta Vuotta toivottavat Arvo: K u v a K a l l e J ä r vi Otto V i r ta E m i l Huhtala Pete Peterson ' Matt Luoma Sam Luoma -August K i vi Ku-sti Oja \Vm. Lehto Aina L i n d s t r öm Mr.=. Ida M i e l a n d . Giscome, B . C . E m i l Mackie K a l l e Siipola J . K . H a c k l in PRINCE GEORGE A i n i j a V. A n d e l i n , Box 894 Akseli Miettinen Miss Velma Andelin, Box 894 S am Hill- Peter, Anna ja A n t t i K i v a r i, Dunster. B . C. Holger K i v a r i . McBride, B . C. Väinö Uusitalo Henry Hobl Ray, L l c y d ja Tyyne Lane Edward Lane F. Mäki A r v i V ä h ä s a lo George K i vi B. C. Hevosten pakinoita Kirj. ASA " V o i helkkari kun lapani ovat k i p e ä t " , h u o k a i l i Sandy ja h a p u i l i h e i n iä s e i m e s t ä ä n . "Se on tuon ajurilurjuk-sen syy kun ei l a i t a minulle sopivia valjaita. Noilla scpimattomilla valj a i l l a minun t ä y t y y kiskoa isoja tukkeja risukosta 10 j a 11 t u n t i a p ä i v ä s sä. Ja a j j r i vielä lyö j a haukkuu k a i k i l l a r u m i l l a n i m i l l ä kun en aina csaa h ä n ^ n toivomdksiaan t ä y t t ä ä — j a kuka sellaisen viinapirun toivomukset aina osaa t ä y t t ä ä . Hän rehkii kuin p u o l i h u l l u pitkiä päiviä, että saisi k ä m p p ä - ä i j ä l t ä h y v ä n nimen j a taskuunsa nipun dollareita. Sitten h än rehentelee joulun ajan kaupungissa ja sitten tulee n ö y r ä n ä sekä k a t u v a i sena k ä m p ä l l e takaisin ja on valmis t e k e m ä ä n m i t ä t y ö t ä tahansa, puhdistaisi vaikka k ä y m ä l ä i n alustoja. M u t ta eipä h ä n vain puhdista minun ruhoani vaikka minäi olenkin h ä n e n t y ö toverinsa." " O n se k u m m a l l i s t a kun he r e h k i v ät y l e n m ä ä r i n p i t k i ä päiviä, s i l l ä h y ö d y t t ä e n vain t y ö n a n t a j i a " , lausui Jerry. "Minä elin viime talvena tuolla järj e s t y n e e l l ä perukalla. Kyllä siellä on paremmat hommat kuin t ä ä l l ä ; kahdeksan t u r i n i n t y ö p ä i v ä j o i t a k i n poikkeuksia lukuunottamatta." "Työolot ovatkin paljon muuttuneet s i i t ä k u n o l i n e n s i m ä i s t ä kertaa n ä i s. sä m e t s ä h o m m i s s a " , hirnahti King, ottaessaan osaa Sandyn j a J e r y n keskusteluun. " S i i t ä on t o i s t a k y m m e n tä vuotta a i k a a j o l l o i n o l i n e r ä ä l l ä penik-kajobberilla j a kyllä h ä n p i r u vie kyni m e i k ä l ä i s e t n i i n t y y n i ettei ollut lihaa j ä l e l l ä muualla k u i n kielessä. Silloin ei ollut vielä noita koneita ja p ö r r i ä i s i ä t e i t ä avaamassa, joten meidän t ä y t y i itse tarpoa tiet auki. Ajuri huusi k u i n k i l j u v a jalopeura meille ja jappari ajurille. Ajurin täytyi kärsiä japparilta saamansa ärjymisen saadakseen p i t ä ä työnsä. Ajuri taas purki kiukkunsa meihin huoniaarhat-ta s i t ä , e t t ä k u m p i k i n olimme sama.s-sa kuilussa. Ja samanlaisissa asunnoissa a s u t t i i n ja miltei samoja sapuskoja purr.-si.ir.kir. sillä erotuksella vain. e t t ä lie .sDivat kuoritut kaurat vellinä ^ j o t a vastoin me söimme ne k u i v i l t a an : kuten nytkin. Asunto-olot meillä oli I e h k ä v ä h ä n prrcmmat kuin n o i l l a i h - ; misiksi i t s e ä ä n sanovilla, sillä m i n u l la oli ainakin minun muistini ajan yksinkertainen -peti" ja h e i n ä n j ä t t e i t ä j i a l l a . mutta heillä oli kaksinkertaiset ••petit", hakoja alia ja l i k a i n e n peite p ä ä l l ä . "•Kerronp.1 t ä s s ä teille yhden surull i s en tapauksen i h m i s e s t ä , hevosesta j a japparista. Se tapahtui k e v ä t t a l vella. Oli oikein hyvä keli ja isonlai-nen mäki laskettavana. Kuormakin c l i tavallista isompi joten me emme voineet p i d ä t t ä ä sitä vaan m e i d än t ä y t y i turvautua laukkaan. K u n sen m ä e n alla oli mutka, se kuorma painoi meidät suoraan m e t s ä ä n siinä mutkassa. Ajuri putosi s i i n ä r y t ä k ä s sä ja jäi reen alle. Jr.pparikin sattui s i i h e n j a voi t j r k i n pippuri kuinka se huusi j.i kirosi sitä ajuria. Kyllä miesparka n i m e n s ä sai kuulla, vaikka ei h ä n sitä itse kuullut. Siinä jappari touhusi ja haukkui ajuria, e t t ä kun t a p p : a hänen kolmesataa dollaria mriksavat hevosensa. Vihdoin h ä n sai m e i d ä t tielle. Sitten h ä n vasta rupesi auttamaan ajuria, mutta ei h än e n ä ä auttamista tarvinnut sillä h ä n o li jo kuollut." " K y l l ä sen ta?.s lui.ssaan tumiemme kun ajot a l k a \ a t " sanoi Queen. " S i l l o i n ei ole p ä i v ä n m i t a l l a m i t ä ä n raj a a ja kaiken li.säksi k i l p a i l l a a n kuka voi suurimpia kuormia kuljettaa Ja useimpia matkoja t e h d ä , Eivätkö he y m m ä r r ä vai e i v ä t k ö he halua y m m ä r t ä ä että sillä y l e n m ä ä r ä i s e l l ä työllä he vain huonontavat omia etujaan tulevina vuosina, sillä n i i n nousevfit n o r mit sekä yhtiöiden vaatimukset Ja laskevat urakkahinnat. Toinen juttu on se, e t t ä y h t i ö t voivat laskea kaikk i a palkkoja jos k a i k k i t y ö m i e h e t eivSt l i i t y uniconsa. Rakentaisivat unionsa l u j i k i s i ja voimakkaiksi l i i t t y m ä l l ä s i i hen. Oikeastaan j ä r k e v ä m p i e n m e t s ä miesten p i t ä i s i vatttia, o t t ä k a i k k i t y ö - p ä i n joki, j o t a k u l j e t t i i n lautalla laskien. E l ä m ä t ä ä l l ä metsässä ensi ollut v i e l ä k i n hankalampaa e l h i Sieamou. s i n kauppias Finlayson olisi l u : t t a - nut n ä i d e n suomalaisten rehellisyyteen. Hän antoi tavaraa velaksi ja sen aikaiset suomalaiset rauta t i e t y ö - I ä i s e t avustivat puolestaan kuljettam a l l a elintarvikkeet rautatien varteen. Siitä ne olisi s i t t en l a u t a l l a k u l jetettava joen poikki j a edelleen mets ä n läpi kantaen perille kotiin. Niin e l e t t i in useita vuosia. M e t s ä t kaikkosivat hiljalleen kauemmaksi asunnoista Ja pellot laajenivat v ä h i n erin. Viiosi 1911 oli e r ä ä n l a i n e n ' k ä ä n n e kohta t ä m ä n uudisasutusseudun "eläm ä s s ä . T ä n n e kulkeutui miehiä rnet-s ä t ö i t ä haeskellen; Työtä saatiin l u paan. Asunnon puutteen takia oli k u i t e n k i n ensin rakennettava j o n k i n l a i n e n k ä m p p ä . Pian kehosi m e t s än s i l m ä ä n k ä m p p ä , josta muodostui ta. v a l l a ä n k y l ä n keskeisin kokoontumispaikka. N ä i n syntyi v i r k i s t ä v ä ä vaihtelua arkisten askareitten lomaan. Tässä p i e n e s s ä k ä m p ä s s ä tapah:ui monet innostavat v ä i t t e l y t maailman tapahtumista. Siinä julkai-stiiiT myöskin k ä s i n k i r j o i t e t t u lehti " S ä ä s k i " . Samassa paikassa l a u s u t t i i n myöskin silloisen Suomalaisen J ä r j e s t ö n paikal. l i s en osaston syntysanat j a laadittiin osaston oman talon rakennussuunnitelmat. N i i n sitten alkoivat m e t s ä t y ö t n ä i den uudisasukkaiden metsissä. Seuraavina vuosina tuli t ä h ä n pikkuk y l ä ä n lisää m e t s ä t y ö l ä i s i ä . Osasten j ä s e n m ä ä r ä kasvoi, toiminta oli v i l kasta, vaikka ei ollutkaan omaa taloa. Vuonna 1913 avasi hallitus uuM? homestead-maita asutukselle. Niin syntyi uusi r y n t ä y s näille main ja jokainen sopukka sai a.sukkaan. Tän ä vuonna kohosivat osaston talon .seinät vapaan j a halpahintai.sen jjalk-k a t y ö n avulla. Työpalkoista aiheutui pieni velka mutta ahkeran toiminnan avulla saatiin sekin lyhyen ajan kuluessa maksetuksi. E i t ä ä l l ä k ä ä n ole aina murheissa j a huolissa murjotettu. T ä m ä n t ä s tä h e i t e t t i i n hetkeksi pois arkiset huolet ja j ä r j e s t e t t i i n hauskoja illanviettoja olosuhteiden mukaan — erusln alussa ahtaissa h o m e s t e a d - k ä m p i s sä Ja osasten talon vvalmistuttua vietett i i n v i e l ä k i n r a i l a k k a a m p i a j u h l i a ym oma-s-sa talossa. K u n t ä n ä p ä i v ä n ä katselemme täm ä n kuluneen n e l j ä n k y m m e n e n vuoden aikana t e h t y ä t y ö t ä on sanottava, e t t ä se ei ole v ä h ä i n e n . Varsinkin kun huomioidaan miten vaikeissa olo-suhteis. sa t ä m ä työ on aloitettu-. Joskus kuullaan ihmetellen kysytt ä v ä n ; M i k s i n ä m ä ihmiset ovat r y h tyneet perustamaan kotiaan j u i i n k ö. vatöi-seen paikkaan? K u n asiaa tarkemmin harkitaan havaitaan siihen olevan omat syynsä. Olemmehan kuulleet puhuttavan hy v i s t ä ja huoneista ajoista, varsinkin n i i s t ä huonoista ajoista, joiden jaloissa on jouduttu kamppailemaan. K un koditon, varaton, e n g l a n n i n k i e l t ä taitamaton ja kaiken lisäksi vielä perheellinen siirtolainen joutuu huonon a j a n aallokon heiteltäväk.si paikasta toiseen n i i n . p a n e e se kenen tahansa toivcmaan, e t t ä saisi itselleen jostak i n kappaleen maata, j o h c n voisi r a kentaa itselleen ja perheelleen kodin — e h k ä p ä vielä vanhuuden päivienk i n varalle. Arvelen näiden olevan n i i t ä seikkoja, jotka ovat ajaneet i t s e e n s ä luot. taneita v ä h ä v a r a i s i a työläisiä home-stead- maille. T ä h ä n iaak.söon ensiksi saapuneiden joukko on nyt harventunut. Toinen sukupolvi on jo jatkamassa vanhain k e = k : ' n j ä ä n y t t ä työtä. L< puksi tulkoon vie".ä .sanotuksi, •että ei t ä ä l l ä k ä ä n e n ä ä asuta t i e t t ö m ä s s ä korves-a. K y l ä n tiet ja Trans- Canadan valtatie halkoo nyt t ä m än laakson. Sähkölinja on valmist'umas. sa, joten täs.-ä pikkukylä.ssäkin elet ä ä n pian samaan tapaan kuten siiu-remmas. sakin maailmaiisa. Rattoisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta KIITOS . . . Ilaluamnu' täten lausua suomalaisille asiakkaillemme sydämelliset kiitokset heidän ariokkfi/jsta kannatuksesta ja toivomme saaiam/ne kannatuksenne edellfenkin. SOINTLLA CO-OPERATIVE STORE ASSOCTATIOX Soinlula British Columbia Parhaimmat vuodenajan tervehdyksemme kaikille Y. Mutta ja perhe Anselm Huhtala Lempi ja Eino Mäki Vilho Nyberg Y. Saarikoski Helmer Kuoppala W. Mäkelä J. Mackie Andy Jokinen, 656 E. Pender St. Matti Hissa, 722 Keefer St. . Lillian, Martha ja Elrn^er Ketola Mr. ja Mrs. Vick Flink Jack Seaman M. Varila ja perhe, 2223 East 8th Ave. Ida ja Pentti Joukainen, 310 East 5th Ave. Väinö Hamunen P. SUNELL THOMAS LINDALA, 775 East Hastings St. M. C. Sandell Mr. ja mrs. J. Sjövik ja isä, 511 S. Renfrew Taimi ja Margaret Söderlund August Paakko Helge Marttila Ale Jaakkola Olga ja Olli Kokko Emil Wilen Henni Bell Liikalan perhe Ed. Lahtinen • M. Kekäläinen, 656 East Pender St. Arne Lammi Mr. Otto Himanka. 656 East Pender St. Aili Ivonen W. Kari Anna Savola Vancouver Elmo Lahtinen 656 East Pender St. Art Heden Emil Jokinen, 656 East Pender St, Bertha ja M. Pärssinen Helena, Elsa ja Jack Norrena Minnie ja Kalle Vainio Mary ja Arvo Nurmi ja perhe Hilda ja Matti Saari, 1708 East Pender St. Paavo Majalahti Richard, Taimi ja Ray Ila/iia E l l i ja Reino Ranta A. Naamanka K. V A L K A MA Y. .SAARIKOSKI Ann ja Wilhelmi Martinmäki Vilho Nyberg M I K K O TERÄVÄ Robert, Lisi ja H. Kangas £. H U H T A LA John Ketola, New Brighton, B. C. Ch. Holm AINI JA JOHN YLINEN ELI LAMPI, 2634 Parker MR JA MRS. HENRY LUOMA, 2224 Carder Dr. Vaasan Kassu, 176 Pov/ell St. Emily ja W. Räisänen Hj. Lemmetty Anna ja Risto Luoto Ainp ja Emil. Stenbäck J . Salo, 441 E. Pender St. Tuovi, Femmi ja Kalle Juhola Lydia Puuperä ja Rena Mrs. Gloria Green I.,ydia ja Albert Tuominen Maija ja Antti Talo ja perhe John Mäki Sandran Tyttö Olga ja Helmer Mäki Eliina ja Heikki Koljonen- Kaisa ja Ben'Gestrin Olio John.son K. Tyback ja perhe Mr. ja Mrs. H. Jacob.son Senja ja Nick Vatunki Irene. Marita ja Eino .Suojanen Aune ja Ragnar Lundell May Rauvala Ross, Margaret Dennison, Albert Bay, B. G. Mr. ja Mrs. E. Häyrynen ja perhe Kerttu Siider Aih ja Axel Tyyne ja Esko Tyyne ja Herman Kielinen Fanny Lind ja Arnold Malli Huhtala K. Huovinen ja perhe Mr. ja Mrs. Jacob Hill ja perhe Hilma ja Kalle Laine Hilma Salo, 751 Delta Ave. Väinö Jäskelä ja pojat, 35.73 Triumpth St J . Häyhä Kalle Oyslilä Alina Hejin, 4046 Buchanan St. Anni ja John Hull ja perhe; loao Broughton St. Anna Kinnunen Aune, Lorna ja Kalle Pakka, 3553 Triumpth St. Walter, A i l i ja Elaine Bohn Albert ja Lydia Tuominen Alma ja John Nygord Hjalmar ja Hulda Laine ja perhe Sofia Untinen Hommi ja Aino Männikkö Jack Salo, 441 E. Pender .St. Aino ja Nick Välimaa ja perhe 2579 Napier St. British Columbia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-17-07