Vapaus, October 28, 1950

              Siiru 2 Lauantaina, lokak, 28 p. — Saturday, Oct. 28
( U B E B T V ) — Independeot leboz
Organ of Fizmlsh canadlans. Eb«
taldlstaed Nov. etb. 1917. Autboztsea
as eecond ela£s tnall by the^ Post
0£Efce Department. Ottawa. Pub-llflhed
thrlcc weekly: Tnet^ayn.
'SbursdayB and Satordays by Vapaus
(-Pntllshinff Company lAd^ at 100-102
,jebn SU Mf^ Sudbury, Ont, Canada.
Telephones: Business OfXlcei 4^064.
Editoria! Office 4-4285. 1
E< SuksL Biibot W. FWiiift4-
«ddzess SoK aidbti^>' Ctomö.
Tranalatlon O e e cixbaxge.
TIXiAUSämiNAT:
CSnadasra: 1 vlc 6 j ^ « ; B d t t9±i
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7iN> B kk. aso
Suomessa: 1 vk. 7^0 6 kk. 4 ^
mies ja demokraatti f
Tukholman vetoomus asettaavteiUepapeiUe tämän vaihto-.
€hdan: f iitko vaSktiieMme ja sidkeudumtiiekammbompK luk­kojen
ja salpojen taakse jattkaen arkuutta, vihaa ja valheperi-
^aUeHä sekä xiistS johtupj^i tappioitamme. Tai Iqhdemthe
'kirkkaaseen fipäivärtmloo n> toriilei kaikkiett vapaiden ihmisten
kansia, jotka itd^rttaval meldUri elävää vapaata todistustam­me,
todistustamme pappina ja kristittynä siitä, että Jumala
ei ole tuonut ihmisiä ja heidän työtään, kotia ja sen kauneut­ta,
äitejä ja viatthmia pienokaisia heittääkseen kaikki Kainin
rodun hävitysvimman tuhottavaksi.
Tämän vuoksi oleri allekirjoittanut Tukholman vetoomuk­sen
ja kehoitan kristittyjä allekirjoittamaan sen ininun kans­sani.
— Tunnettu ranskalainen pappi, abotti Boulier.
Ilolla tervehtien voidaan todeta, että tuhannet papit ja piispat
foivajt myönteisesti ratJcaisseet jiantansa elämän puolesta atomipomme­ja
fltmisten joukkotuhoaroista v a s t a a n.
Vielä merkityksellisempää on se,«ttä tämän myönteisen ratkaisun
tekijäin joukosta löytyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkki-p4i3>
3 Aleksei Lehtonen, joka on myös allekirjoittanut Tukholman
«retÄanvetoomuksen^ koska han hyväksyy sen, että "Kaikkialla^isty-neessä
maailmassa työ laajan ja lujan mielipiteen luomiseksi atoiriiso-
"taa v a s t a a n on käynnissä" (Arkkipiispa Lehtosen lausunto siitä, millä
perusteella han Tukholman rauhanvetoomuksen allekirjoitti).
Mutta meidän suomalaiscanadalaisten keskuudessa elää ja yrit­tää
pahentaa vielä pienempiäänkin pastori E, Snellman-tAmimn htn-
*ilö, joka Vancouverissa toimittaa monistettua "/l;a« 5ff«a"-nimistä
bulletinia, jonka otsikossa komeilee seuraava tsktilause: "Ainoa de-
""TODkraattinen suomalainen sanomalehti länsi-Canadassa".
Jonkun huomaavaisen kansalaisemme ansiosta olemme saaneet
nähtäväksi "Ajan Sanan" pari viimeistä numeroa missä määritellään:
^ a) iEttä atomipommin käyttö on oikeutettua, kuten kristinuskon
j^Hlisityskannan onukaan on vissinlainen sotakin oikeutettua.
b) Että rauhantyö on esivallanvastaista rikollisuutta ja fcommu-
""riistista epäkristillisyyttä.
Niin pöyristj^taväa on pastori Snellmanin "laupeuden evanke­liumi",
että lainaamme siitä joitakin näytteitä, vaikka se tekeekin
kirjoituksemme pitemmäksi ja jossakin määrin hapuilevaksi. '
"Ajan Sanan" syyskuun numerossa pastori Snellman sanoo, että
''Kansainvälinen tilanne on kärjistynyt, ja uuden sodan syttymistä ei
' ' j J i ä e t ä mahdottomana . . . Ja erikoisesti on silloin kysymys atomi-
. p j n i m i n käyttämisestä aikaansaanut paljon erimielisyyttä." Sota
Lon siis tulossa, epäilee han. '
" ' Lokakuun numerossa hän joutuu myöntämään, että kristityt ^ h - .
iniset eivät voi mitenkääh sotaa ylistää.* Pastori Snellman> jonka <oh-
[jcUnaan tuntuu sisältyvän aimo annos poroporvarillista kansalliskiih^
j&oiluaikin, tuomitsi maailmankuulun venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin
'Mdealistiseksi anarkistiksi" — sen Ajuoksi, älkäämme hämmästykö,
kun Leo Tolstoi tuomitsi tsarismin hyökkäys- jä valloitussodat joiden
johdolta Suomikin oli alistettu siirtomaaksi 1 Täten sotatempiielinsä
perustaa hiekalle rakentaessa, pastori Snellman jatkaa edelleen syväl-
''^liSlä mietdmiaän seuraavasti: "Yhteiskunnan johdon toimenpiteitten
\^l«tee Vastata todellisuutta. Se ei saa eikä voi ruveta haaveileniaan,
_jVaan sen on toimittava realisella pohjalla . . . Ja juuri meidän päi-virfamme
tulisi kaikkien kristitty^jen ajoissa oivaltaa se vaara, mikä
ateistisen kommunismin taholta uhkaa 'kristinuskoa ja koko ihmis­kuntaa
. . . "
Toisinsanoen, jos esim. Ranskan tai Suomen kansan enemiDistö
^ahestäa enemmistön kommunistiehdokkaita parlamenttiin, niin p a s -
;^,|f(^l Snellman lukee korkean omakätisesti sodanjulistuksen niitä mai-ja
kansoja vastaan! Tai jos joku uusi Hitler lähtee sosialismia
•kukistamaan ja siinä yhteydessä julistaa myös Suomen puolesta sodan
srTt.kctmmunismia vastaan, kuten tapahtui kesäkuun 22 pnä 1941, niin
^laiipean kristinuskon edustajana pastori Snellman hihkaisee, että "päin
inhaa itää —Suur-Suomen puolilta" ja oikeuttaa s e n sanomalla: "Ja
kun Suomi taas 1941 joutui sotaan, niin tämäkin oli vain olosuhteiden
•«'p^oittama jatkosota, ka>dylle talvisodalle . . . sen miehet ja naiset,
.velvollisuutensa täyttäen, taisteli uskonuon, kodin ja isänmaan puo-
.Jbesta."
^^^^^^^^^^5^^ ylläolevasta näkyy, pastori Snellman turvailtuu, joko tie­täen
tai .tietämättään, kauan sitten paljastettuun yalheeseen siitä, että
kommunismi (tarkoittaa yleisessä mielessä sosialismia ja kansande­mokratioita
silla kommunistista yhteiskuntamuotoa e i vielä ole mis­sään)
muka "uhkaa kristinuskoa", vaikka sosialismin olosuhteissa
taataan täydellinen uskon- ja omantunnon vapaus. Ja vaikka kym­menet
nuoret miehemme kaatuivat ja menettivät terveytensä taiste .
lussa Hitlerin Saksaa ja sen liittolaisia vastaan, pastori Snellman tulee
tänne häpäisemään sodan uhrejamme kirjoituksilla, joiden mukaan
me kansakuntana ja yksilöinä autoimmekin muka Anlikristusta niitä
vastaan, jotka sotivat 'uskonnon" ja "isänmaansa" puolesta!
Mutta palatkaamme pastori Snellmanin syyskuussa vuodatta­maan
vihanpurkaukseen. Puhuttuaan vanhoista — ja epäonnistu^
neista rauhanyrityksista, jjastori Snellman kirjoittaa: "Mutta Kan­sainliiton
arvovalta sai-pahan kolauksen-Japanin ja.Kiinan selkkauk­sessa
(1931) . . . Ja kun toinen maaiimMisDta syttyi, niin Kansain­liitto
ei lainkaan puuttunut a s i a a n . " ,
• Miksi se ei puuttunut? Pastori Snellman, jättää tämän vastaamat-.
ta syystä kun han on kaiketi tietoinen, e^tä 'Kansainliitto epäonnistui,
sen vuoksi, kun sita ei käytettykään tietoisesti rauhan asian edistämi­seksi
vaan vehkeilyyn jotakin yhtä mäatä ja jotakin aatesuunfaa vas­taan
yleensä.
Kansainliiton jälkeen perustettiin VK, toteaa pastori Snellman ja
selittää: VKn "tarkoituksena on turvata rauha maailmassa, poistaa
sodan taloudelliset ja yhteiskunnalliset syyt ja tukahduttaa kaikki
maailman rauhaa häiritsevät yritykset . . .Näinollen saamme todeta,
x t t ä o n olemassa rauhanjärjestö joka tehoklcaammin kuin mikään
'rauhanliike' tahansa pystyy toimimaan maailman rauhan puolesta . . . "
Tahtoo sanoa, jos e i käy kuten kävi Kansainliitolle, ettei se
tormikaan rauhan säilyttämisen hyväksi, vaan antautuu veh­keilyn
välikappaleeksi, joidenkin maiden ryhmää ja vissiä
aatesuuntaa vastaan yleensä! ;
Kaikkien edellisten rauhanliikkeiden ja -järjestöjen epäonnistu­misesta
huolimatta, pastori Snellman esittää seuraavan sinisilmäisen .
unen: "Maailman rauhan säilyminen on kaikille kansoille tärkeä asia,
ja tämän puolesta toimii Yhdistyneet Kansakunnat. Ja tämän rau­hanjärjestön
käsiin on myös jätettävä kysymys atomipommin käsrttä-.:
" " JatfiMU-seur.THalstalla
Milä mmt iatibmt
JOTKUT OISEISTOIAISET
T o s i a s i a a osuuskuntamme tänä
päivänä luistfelevat-obu^ll» Jäällä, j o -
fea saattaa miUä i i e t f e ^ tatiatisa
naitua, ide ^oAiä enää l^uiääidi
p a i k a l l i s t e n osuuskuntiemme jasenis-
XiSttL innoittamisesta^ taam.Ha^asim-me
tehdä ennen .... J o l l e i meidän
ICeskuSosuuslnmtiamnie p i a n k a v a l i da
oivaltamaan että m e emme voi k a u an
t t d l a : t o i m e e n i l m a n parannettua v a -
listusohjelmaa, Jonka vaikutus ulot­t
u u k a i k k i i n Jäsenosuusikuntiimnie, k e ­hittäen
niissä k y k i s n e ^ paSkaXmfa,
Ja3itaJ>», n i i n «aeUte t u l e e « n m n p i t ­kään
olemaan «urfcea^ ttlintean päivä
edessämme. P a i k a l l i s e t ' osuuänmtam-me
eivät pysty edistymään ; o m i n v o i ­min,
jolleivat ne « a a ^ ^ i s t u k a e U i s t a
jcOitoa K e s k u k s e l t a . . . . O l e n ikävällä
pannut merkille, että.liian monet k o ­keneista
Ja koetelluista, l i i k k e e n h o i t a ­jistamme
(Ja m u i s t a e n t y ö l ä i s i i m ­me)
ajautinr^t pois osuustoitnintallik-läeeBtä,
Jättäen osuualkuntiemme h o i ­don
kokemattomiin käsiin. Tämä on
k o v i n paha. j u t t u . Näinä kokematto­mat
työläiset Joutuvat tekemään k a i ­k
e n l a i s i a i n e b d y k s i a ; ennenkuin-QPQl-vat
s u o r i t t a m a a n tehtävänsä k o t m o l -
lisesti. Ymmärrän v a r s i n hyvln,Tn3£t-^
s i n i i n monet n o i s t a Irokeneista t o i ­m
i t a joi£«^nnie •jäM^.vät osuustolmbir
n a n . 1 i i i n t i a itseänilc&i v a i v a a joskus
tumse, että o n ttnhäa j a -ttOvotonsa
enää y t f t t ^ &»F|3ta tikmnetta."
11^ IHIIi
— V. S. A & l a n e n , Osuustoimintaieh-den
j u k i j a S n osaston kirjeessä.'^
I L C O N X O N O I K S V M "
V A A L I H A V I O I S S X
. . . N y t k u i t t i k i n , k u n «Balvaajan
Suomessa oleva k i r j e e n v a i h t a j a k h - -
Joittaa naiden toimitettujen vaalien
tuloksista, n i i n se kai-selvittänee s y yn
R a i v a a j a n vaikenemisellekin; Näh-kaäs
tämä luonto o n n i i n oiktiUinen,
k u n on t a l v i , n i i n p n pakSiasSa ja
k u n o n kesä, n i i n on vesisateita . ..
- J a n i i n näyttää olsvan Suomen scs.
d e m o k r a a t e i l l a k i n , että j o s v a a l i t vin
t a l v e l l a , n i i n pakk^UnatestSivS^ i i e i;
t ä menemästä äänestämään, k u t e n he
äfelittivät Iianimää»än5ä l a s k u n :vllme
t a l v e n a t o i m i t e t u i s s a p r e s i d e n t k i v a a ­l
e i s s a j a kuulema o l i taas vesi­sade
.ja se « s t i heitä menemästä ä ä ­nestämään
näissä kunnallisvaaleassa
j a seuraus « l i , että t o i v o t t u j a tuloksia
e i s a a v u t e l ^ u . . . — K o t a n P < ^ ,
l^ömies-Eteenpäin.
J a t k . t o i m i t u s p a l s t a l ta
misestä, j a y k s i t y i s t e n kansalaisten
t u l i s i jäädä odottamaan -sen t o l m « i -
plteltä asiassa." - ' .
S i i s , o n a l i s t u t t a v a lammasten l a i l ­l
a teurastettavaksi sotamolokln h y ­väksi,
asetehtailijain vebkelilessä
minkä voivat uuden maailmansodan
a l o i t t a m i s e k s i ! l>ai5torl Snellman
s a n o o k i n suoraan: ' . .
, "Siinä tMiaoksessa, -- että k a n s a ­k
u n t i e n kiistoja el voitaisikaan
r a t k a i s t a r a B t i a n M I l a k e i n o i l l a , o n
t i e t e n k i n maistettava, että sodassa
hallitsee sodan l a k i , j a taistelevien
kansojen sodanjohdolle s i l l o i n m i e ­l
u u m m i n k u o l a u ratkaisu mitä a -
; seita k a l l o i n k i n o n käytettävä v o i ­t
o n saavnltamlBeksi.'*
Atomiaseet ovat siis olfceotctta-j
a , jos k e r r a n sanotaan, että sotaa
käyi^t kenraaUpankkllHt saavat
päättää, käytetäänkö atouMäseita
t a i eikö käytetä!
. Y k s i pieni ajatuskoe , m u i ; s k a a . k u i ­t
e n k i n atooqaeiksi' koko "ylläesltel^n
"maaiImankatsomu!ksen'\ Ensimmäi­sen
maailmansodan aikana t y r m i s t y t ­t
i ihmiskuntaa uutiset niyrklQ^kaasu-j
e h käytöstä, s e n jälkeeh yleinen
m i e l i p i d e tuomitsi.' myrkkykaasujen
käytön teoksi, mitä ei voida käyttää
s o t i l a a l l i s t en t u k i k o h t i e n Ja -voimien
hävittämisessä, v a a n tuhota puolus­tuskyvyttömiä
sivlllHhmlsIä. naisia
Ja lapMa Joukkomitassa. (Niin v o i ­makkaaksi
nousi tämä y l e i n e n m i e lU
pide mytfltkykaabim käyttöä vastaan.
E t T Ä KtJMPÖCAAN PHOhl E I U S -
K A L T A m J T S I T Ä . K A Y T T X Ä JtTU-Ä
I PÄXlTyNfiESSÄ TOISESSA
M A A I L M A N S O D A S S A .
Kysymys atomipommista on saman
suuntainen ~r- sillä erotuksella tosin,
että jos atomipommeja ryhdytään
käyttämään, n i i d e n avulla tapetaan
monituhatkertaisesti , enemmän puo­lustuskyvyttömiä
nfilsia, lapsia Ja
vanhuksia, mitä millään ensimmäi­sen
j a toisen maailmansodan a i k a i s i l ­l
a myrkkykaasuilla o l i s i -voitukaan
tappaa. Yksistään, Nagasakin kaur
pungissa, missä Y h d y s v a l l a t r i k o l l i ­sesti
käytti tätä asetta, puolustusky­vyttömiä
siyilli-lhmisiä, .vastaan, yksi
ainoa atomipomnil tapjiol 76,006 i h ­mistä!
. J a sen Jälkeen o n v a l m i s t e t tu
n i i n paljon voimakkaimpia atomi­pommeja,
että i&troshimah Ja N a g a ­s
a k i n pommit ovat n i i h i n verraten
lasten l e l u j a.
.-• • • • • • ' k> . ; . _
K i r j o i t t a e s s a a n Jokin aika s i t t en
aiheesta " C h r i s t l a n l t y and W a r "
( K r i s t i n u s k o Ja' sota) R t . R e v . R . J .
R t n i s o n lainasi atomipommin val-mistamlstyöhiön
osallistuneen erään
tiedemiehen lausunnosta atotnlpom-m
l n välkutukEesta mm. sfeursiavaa:
" T a h a n s i a Ihmisiä käotee morto-osasekannln
aikana. Sen lähei­syyteen
el Jää ttiltäätt pystyyn. E i
seiniäkään. Ne h a i h t n v a t t d h k a k.
; si Ja savuksi. E l Jiiä iMia^oHtnnisi-t
a . E i jää edes nranditakaan.
(Räjähdyspaikan): ktskuksessa on
^ o n t a kertaa J t o t^
mitä olemme koskaan aikaisemmin
tunteneet j a se p o l t t a a rakennuk­set
Ja. i h m i s m u m i l t olemattomiin."
R t . Rev. R e n i s o n huomauttaa yllä­olevan
Johdosta lagoOnlsesti: "Tätä
ikuoleman voimaa vastaan ei ole m i ­tään
puolustusta. v'H$n toteaa, että
koko ihmiskunta o n vaarassa t u l l a t u ­hotuksi
J o s atomiaseita käsitetään Ja
esittää L a m b e t h i n konferenssin ( p i -
d e t t i t o 1930 J a s i i h e n osallistui 330
p i i s p a a e r i p u o l i l t a .'.maailmaa) lau­sunnon
mukaisen mielipiteen:
" S o t a a n tmrvantmninen keinona
kansainvälisten kiistakysymysten
ratkalsnssa. e i sovi «nitenkään y h ­teen
leesnksen K r i s t n k s e n opetnk-sen
j a hänen antamansa esimerkin
kanssa."
' Rt. Rev. Rehi^n, Kutenniin monet
m u u t k i n ajattelevat Ihmiset, on sitä
mieltä, että r a u h a ei o le v a b i (qi^oti
tavaa, v a a n ehdottomasti välttädiä-tontä,
s i l l a nykyoloissa me saamme
v a i n ^fjoko sodan t a i sivistysmaalhnan
— muttei molempia". ^ . ,
K a i k k i e n näiden realiteettien
perusteella Suomen arkkipiispa
L e h t o n e n k i n on allekil-jDlttanat
Tukhöhnan rakifaanvi^tdomUksen,
m a t t a pastori Snellman — - - j o ka
tuntuu, olevan enemmän ki]nt:^yt
komnmnlsttvaatalseen pOlitHttoi-mleeen,
k a i n askovalsten j a m u i ­den
ellnmahdollisuokslln «dke-u
t t a a muka kristinuskon nimissä
atomiaseslden, hirvittävien - j U i k -
kotuhoaseiden käytön, mikäli < s o ­t
a a johtavat' . keniräalipankläirtt
niin haluavat. • • ^ .< .
vPastoH Snellmanin 'lanke^mu^kivi
o n k i n hänen balusiäian- pöliUköida
taantumuksen hyväksi irskonnon' v a r ­jossa.
Tässä politikoimlsvlmmassaän
taattttimuksen byväkSi hän näyttää
tykkänään • men^ttäväri^: mielehniältv i
- U n s a ^ s i l t o i t i . k u l n d i a h toläe a s l a m ^ i : - !
meen, nimittäin kommuniismivastei>^
'seen sotaan, minkä hän näkee olevan
lähellä — J a missä mu ilmeisesti O i ­k
e u t t a i s i atomipemmien käytön, i . !
K a l k k i yUäjiakÄlsiut lalriäuköfet
pastori -SnBllmanin- "AJätt-' Sana^v
lehdistä o n o t e t tu kh^foitUksiötä, n i i s -;
sä polemisoidaan tunnetuh:ranskaTäl^!
sen papin, A b o t t i iBoullerhi k i r j o i t u s ta
vastaan, mikä' sivumennen sanoen
J u l k a i s t i i n j o k i h aika sitten " L i e k l si
sa". J a Vaikka pastori Snellmanin
newspaperin otsikossa komeilee lau­sunto:
" A i n c a demokraattinen suo­malainen
l e h t i . . . " , n i i n hänen eris­kummallinen
demokratiansa' ei kui­tenkaan
s a l l i eika edellytä sitä, etta
han olisi julkaissut edes riviäkään
Abotti B o u l i e r i n a r t i k k e l i s t a , puhu­mattakaan
nyt siitä, että olisi J u l k a i s ­sut
sen kokonaan Ja a n t a n u t l u k i j o i l ­leen
demokraattisen oikeuden r a t k a i s ­t
a kumpi o n oikeassa, Abotti Boulier
vai pastori Snellman. Tällainen m e ­netelmä
e l näköään sovi pastori S n e l l ­m
a n i n " d e m o k r a t i a a n " . Mutta " A j an
S a n a n " l u k i j a i n sopilsi .vaatia,- että
k u n t » i d ä n t o i m i t t a j a n s a lyö Abböttl
Bbullerihi a j a t u k s i a k u i n vierasta s i ­kaa,
niin heidän pitäisi saada tietää,
nainkälaista S3nnnln tekoa tämä lyöty
mies edustaa!
Joko tämän maan asioita aivan
timtemattomana tai demokiaattlslis-t
a meneittelytavolsta mitään käsitl^,
mättömänä ihmisenä pastori ShcU-man
k i r j o i t t a a "ainoassa demokraät;-
tlsessa" lehdessään: " J a k u t e n h y v in
tiedetään, ovat viranomaisetkin
tustaneet tätä toimintaa, (rauhan­työtä
— kirj.) J a Jotkut, Jotka ovat
ryhtyneet keräämään aUeklrJoltiiksia,
o n pidätetty. Tässä lehdessä kh-Jiol-tlmme
myös h i l j a n lalnkuuUaisuudes-t
a . J a tahdomme sentähden tässä
korostaa sitä..J"
Jos pastori S n e l l m a n ei sitä tiedä,'
n i i n täkäläiset maanmiehemme kyllä
tietävät, että tässä maassa on yävi-l
h a n olkeuskäsltyksen. m u k a a n Jokai-:
sella k a n i a l a l s e l l a oikeus esittää 37^!-
tylsesti Ja yhteisesti tolvomuksiaafa j a
vaatimuksiaan 'hallitukselle. Ön t i i f -
h a a puhua "lalnkuullaisuudeista" sil-'
l o i n k u i n t o i m i t a a n täydelilsestl l a l i -
llsestl, eikä tämä asia muutu nimi­kään
sUta. v a i k k a j o t k u t s o t a k i i h k o l -
set viranomaiset suorlttaisivatklri l ä -
kivastalsestl »ohkirilaisia painostusta'
r a u h a n p u o l u s t a j i a kohtaan.
Tyrk3rttäQssään fasistiseen maail­mankatsomukseen
perustuvaa estval-lalle
kuuliaisuuden mätelemlsteoriaä,
pastori S n e l l m a n u n h o i t t a a kokonaan
sen mistä tässä maassa ylpeiUään n i in
se :oU-minulle hämmästyttävää,'Jom
JUÖI ga»i<^nria1«»lirii<!tii;: ''Britannian
liällitijiä ^on kieltähyt in^alianpääsyln-v
a n todidekSalta toaaiftfa^n rauhaii<^;:
Uildceen T o i s e n l^ica^pKi^ valmlsta-v
a h k o r n i t ^ J b ^ v a l t a i&esaä^
P i a n k u i t e n k i n h a v a i t s i n , että- h ä m -
mäStykStehi j o h t u i A t t l e e n "Työväen-mti,
j . ^pm^, Mpp
tn^ftshdrfn e&
e i n ä& y r i t y l g i ^ | «^
seksi - j a f a s i s mm eter
j t l ä ä 'toisen-maallr,
T^dväeh j a fcan^
•voimat tekiväi
lan säilyttSltäi^
ses^a «aihäknlaU^ideBia ^€hamberlai-n
i n Tozy^hallltuksen vtoimenplteen
kanssa .samanlaisessa, -maailman: adir
<Hden -vaatatilahteessa k u i n 1^ n y -
kyäänkin. ., -
V o i s i k o olla:.hihi,>ettö oikeistososte-
Ustfön -faalUtos sisvärsai s a m a a l a a a g i l -
l i s t a cdsjelmaa mitä kiero Chamber-l
a i n i n rjohtäma konservatiivien ^ h a l l i ­tus
seurasi? Jos niin» -niin -exprnekö
ole a l t t i i n a ; s a m a n l a i s i l l e , kauhulUe
mitä seurasi C h a m b e r l a i n i n . t o i m e n -
pidetlä?
M u t t a s a l l i k a a m i n u n ideille vkerloa
tu<»ta me^nneestä tolmenfilteestä Jos­t
a maihitsrn;
etenemisen pysäh-d
y t t S Ä l s e k M y r . i g Ä i ^ j e r ^ n^-
hämtukSgn" löM^i^ftfeSii TSmöll&bkmhv^^^^^^^"^^
Chambe^Ialn o l i ^myöä^ -bygäm^rt^
NeuvioköiaibQBr'^
suiissoplinu^en^ ^^^^
hetkellä l e h d y n . yrit^^csett jiniijdostaa
sotUaälliiäiä^ ^irä^aäa^i^-.
ler p i l s i : ^ i ^ y ^ ' Ibyb^
lastaa'-EiiiiS&i^a''ja: to
s p d a j ^ jitnfin^ imiki iät^i&
tu)liM^^t^^ir^ ti-k
u n itse persoöhakohtaisesti liSu^ot-t
e l i mtlerinrkÄÄssa, pyrittäen 1 s a a da
m t k r kään^iämään :^ötakSbhä8t^ns&*
NcUvostonitida vastaan..; S e o l i n o h ia
kohtalokkaina^ ^ j f t i k e i d ^ a k i m m a
p i a n 'Järjestö, rJpTca t u n n e t t i i n nimellä
Snellzäanin mtötaan kaislinuskoa ja
i h m l s k t m t a a knmmimismin taholta
uhkaa, n i i n jälelle Jää tietoisuus, «ttä
n.s. krisUtyt kattsaC ovai keskenään
tai toisia maita vallaten kSyneet Hi-bea
sataprosiMtfsesU kaUdd « ( t « d -
dat, aaiii& övai ihmiskonnaii vitsavfr-sena
olleet ^otn^ntinnksisti aftata.;
Ja Jos k r i s t i t t y j e n täytyisi pastori,
Sneiimanhi s y v ä U l s ^ v i & a u d ^ b muri
k a a n teslvallan kuuliaisutlden !t«rus-t
e e l l a sokeasti t u k e a halUtudtenGaso-;
tasuunnitelmia. n i i n s i l l o h i päädytmi-i
s l i n ' j u u r i isiihen Ihlssä 'oltito;estm.i
ensimmäisessä maa^mehisoäässa, että;
Sakisan j ä s e r t l i i t t o l a i i S t e n papit'tu^.
kellivät voitt<^ S a k s a n aseille, sämal-^
l a kim E n g l a n n i n J a sifettlllttoliiisteh
papit rukoilivat myös k r i s t i n u s ^n
nhnissä voittoa i E n g l a i ^ n aseille.
S e i k k a ; mikä enemmtmikuhi .mikään
muu o n h o r j u t t a n u t k i r k o n -vaikutus­v
a l t a a l a a j o j e n kansanjoukkojen kes­kuudessa.
L u o n n o l l i s e s t i o n odotettavlss^a, että
k u n k i n maan k i r k k o , työskentelee
rukoilee, oman maansa j a kansansa
puolesta, m u t t a se « 1 s i l l i oi^eutai «Ikä
s a a o l k e u t t a a , sen p a r e m m i n Jonkun
t o i s en kansan louikkaamlsta^kuln;sel-l
a l s t a tekopyhää f u i s e a l a i s u u t t a k a an
mlfcä puetaan s a n o i k s i : " i M i n u n ma"ä-nColköon
s e ' o i k e a s s a tai väärässä.^'
K o m m u n i s t i v a s t a i s e n . ' v i h a n s a so-ksiäemanä
p a s t i ^ ^ ^ U m a n o i k e t i i t a a
atomiaseiden kägrtStt 'Realismiin?:<Er;
doten. Tässä hän-unhoittaa kökor'
n a a n H e r t a h käskyn: "Älä tJ^ a ."
mn heittää siolUe £ä)keltim sanat
S e t h l e u e m i n ipaimetiilliä; • ^'Maassa'
iräuha j a i h m i s i l l e h y v ä tahto."
Hän mätkii;slelunvaioHisen isodan
l i e t s o n t a a Jä'rauhan•..sanfDmaa aser
meäta ' p u o l u s t a a n i i t ä / J o t t a aikOivat
hävittää k<&o,ihmiskunnan atomi-:
poötmeliraan —r k o ä s a (hän jtolvoo, e t -
"^tä se hä^^ttälsl häxien; ."vihaamansa'
koiä&xmlsmln. t J a tässäkin y h t ^ d e s -
sä pastori vSneliman /unhoittaa • i a h a l - ;
l a a n J o i t a k l n . i h y v i h tärkeitä seilgkojä.'
Hän e l h a l u a muistaa-sitä, e t t a a i - ,
k u k r i s t i l l i s y y s dli p a r i t u h a t t a vuöttä';
s i t t e n aikansa kömmUnlsllsta l i i k e t ­tä.
-Eslpaerkiksi Jeesus ^ h o l i i k k a a i -
le miefaeUe: "my k a i k k i toftä s i n u l ­l
a ön J a a n n a : valvaisllle*VJä ^ d e l l ^ h :
"Helpompi o n k a m e l h i k u l k e a n e u l an
silmän läpi k u i n ril&alm päästä t a i ­v
a a n valtatnintaan.^' R a a i n a t tm A -
postolien teot 2:ssa luvussa sanotaan:
mm: "Idiuita . k a l k k i , j o t k a uskbivätr
olivat 3^äfeS6ä j a iJiUvät köikkl^^fiBl-senä.
Ja h e myivät.heidän hyvyyten--
sä j a t a v a r a n s a , Ja j a k o i v a t n e .kaikiin
le, s e n jäBteen k u i n k u k i n t a r v i t s i . " ,
JPlispa C l f e i i i e h i 1 V; 102.
l a u s u i : " k a i k k i tävaralh ki^j^täi^
maailmassa .«fi FOleva k a l k i l l e y h t e l - j
Hen. O n vääxhi s a n o a : I f l m ä o n m i - ;
n U n n m a a ^ . : itämä k u u l u u mhmlle.l
Siltä o n i t u ^ t e n i e r i p u r a i s u u s t u l l u t " . '
A l k d k ^ U l l s e t .seOrakunnat oUvat
s i i ^ i t t o i t t e i i i t a a n ^ k o m m u n i s t i s i a (ini-i
t ä t a s t b r i S a e l h p a n m i n k o v i n v i h a a ) ,1
.i^äikka hiuilärimkin s b u u lero nykyisen
tfeteälisäir^lmimimiämitt kanssa; ^ o
o n t ä n ä : ; :ft!&iAxistillihed kommunis­mi
o l i omaist(tidett yhteisomistusta j o -
iavfcstoln tleteäfinen kommUtiisml
i ^ J o i t t i i u ^ttiobntovälineldto yhteis­k
u n n a l l i s e e n -imhlstukseen — Jättäen
i r t a i m e n , omaiauuden yksityisesti o-'
m i s t ^ t a v a k s l .
. J a vafetafiatsfetta n i i l l e , j o t k a ^?yttä-vä.
tliiaul^attpuriustajia kommunistien
l ^ l h a«ustatqisesta,\kuten menettelee
ipm. |ia8t(Hri<6n6i]^an. m a a l i m a h k u u -
l u raoskätahien p a j * i A b o t t i B o u l i er
.feirjöltlaa :--•••••..-.'!•- •..
. . T a i s t e l u . a t o m i k u o l e m a a vas­t
a a n >vaattt:!9btenälstä. t o i m i n t a a.
«inäfiittniBnäiä v i h a b ^ v e l e n täy­t
y y mstH InkiiäalteHi s o l l d a a r i -
sMeh « t e ileUä (<isä «h tkas-li(
fH.-^ix&S0ä '^AhttttilUfaeä isoli-
? iiädaim^. tajn« . V ^ , ) , s en
verrölliisttad«B tieUä, joka iheiilä
^ H T V a ^ . ) i s d i t a a f t . . .*
" ^l%kö|iyi^ J0s a a k i s i lA^ p f i d o n.
tttti m^tiiti^ im ätmiom . s l i i o in
^Os ^ t i » i päta^, E l h e t -
mAmi^aiiisMlabtA i l l b i t t Itois,
jiMj&llftfdillitläteil^louk-ds^ ^ l l si
koigatimtetlis|^<t (äaj^ ima p a s -
päibtaäfiäi^ köihäidaisill^ iSi<m,
kteltäi^^isltev s ä i M l t a m ä s i ä s i -
^ v^iMS^tHsljiima^tsa, löttet
^ maka HSnäuna kolihmhä&lien
ptma^*'mU»n tavHAma pas-t^
Afsni^a^n' t ä s ^ ? — Vap.)
S i a t t a . lläUft hetkellä siänn talosi
kiäniDittädsHen talö^ molemmat
s a m a l l a l a l k ^ , s l n n n -vaimosi J a h ä ­n
e n Vaim(miä,sinnh-lapsesi J a b ä -
n e n l a ^ n s a ^ m e k a i k k i yhdessä ö -
JenU^e Kväarp£^ jdntna^atomlpom-m
i n , i i i h » a m ^ i . V a i n miljooi^at
aUekirJlöit^at vohrat i o r j o a tä^
män t ^ r a n ; M i k s i Ueltäytydyt
aU(aät^Vtaiaa.s^a, vetoomtista?
SiksfkoiCiKäkommanlstit ovat s en
äUddä^ofitiaa<^? Ottkö s m n n öltai-v
a p ä f i ^ k6k£;W h e o v a i hyvlä^'
Mikäli j J ä ^ t e U m a n jatkaa pö-i
l i t t i s t a {»"opagähdaansa atpmisodan
olkeutfaäUgeksl^:' kommunlsmft^stal-seii^
lhystesAah JäfValhekämpanjaii i i e -
rusteellä, ^ ^ ^ ' i s e t maanmiehfmm^r
tiliä Uä&^äls^ : ] ^ l h Uäkoihattömatklh
sanovat: "On"^feitnäkln JiUnaläh mies
sm-is. F a s i s m i v a s t a i n t o l i i t t o . - , k u t -
S ^ ksnferenssin Sodtooäeen helnäk.
^tm kenenekää|i~ jäiäi ^sällalsta k ä -
s i ^ i S f ä , että se iiMAälEBi oU ' k o m -
^ m m s t t e n kofltMBöähÄ^sinJna k i i r d i -
d i n osoittamaan tunnettujen porva­rillisten-
persoonalllsläksleii olleen
- k ö n l e r ^ ^ l c a i a o ^ . : i E ^ y R M h g
,britti&istä « s a a ja - t>äindnl
k o t b s c h U d o l i : y k s i ' R a n s k a n osaston
j o h t a j i s t a . , . t> ^
M h u U l a n l i ^ k u l m i a < t u l l a v a l i t u k si
ffioäleh t d f d n l e h ^^estds^en .edusta­j
a k s i LontODseen. k u n m i n u l l e Lon-r
tooseen - s a a v u t t u a n i ihnöitettlin,: että
kamear&asäi an; s l i i i e t i ^ syyskuuhuni
öU yllätetty. B j ^ «Ifficii o l i se." että
k ^ e r e h s s i e l i -Jdudutiu InhUltamdan
Lontoosta F a r i s l i n j a R a n s k a s s a t e h ­t
ä v i ä vahnisteluja v a r t e n o l i v a r a t -
( a v a Hsää aikaa. S i u t t a m & ä l e ki
taipeelliseksi' kokouspaikan nmutta-iiUsfeh?
-
TEITDYTTAÄKSEEN AITUBRIÄ
' Muutos o l i tehtävä, k u n Chamber-l
a l n ihnoittl L a d y R e a d i n g i l l e , että
^aslsmivasiaisen kokouksen pito L o n ­toossa^
tulee peruuttaa. "Öellalsen
kokouksen pltämihen BritaniUassa
s a a t t a i s i vaikeuttaa B r i t a n n i a n h a l l i ­tuksen
pyrkimyksiä tyydyttää ystä­vällistä
v a l t i o t a hän s a n o i . M i -
m m tuskin - t a r v i n n e t , m a i h i t a , etta
'^ötäväffihKi vvältib" M l h i i i täsfeä v i i -
lÄttllh, b l l M X l e i r t i i liaffitufe. Myös­kään
m i n tm el o l e t a r v i s enempää t o -
diistäle, - m i k s i tätä. n a t s i s m i a j a f a ­s
i s m i a vastaan suunniteltua konfe-rehssia
el ' k o s k a a n ^ pidetty. Hitler
a l o i t t i hyökk^^ehSä j o l t a k h i v i i k ­k
o j a enneinhiin k u i n tämän ikokouk-sen
o l i 4uääiFä>kokoontua E l s i s s ä .
l£un luin ^ t t i e e a kieltäytymisestä
myöntämästä vllstmua maaUman r a u -
t i a t l l i l k k e e n ' . käHdeiiäalle johtajalle,
m u i s t u t t i se mindlie kipeästi 1039 k o ­kemuksista.
Olivatko faän^ä kahdek­s
a n , j o i h i n -^'kuului, humnattuja p e r -
soonallisuksia. k a i k k i kommunisteja?
Eipä tietenkään. J a v a i k k a p i h e o l i ­sivat
olleetkint k u n -heidän tehtävä­nään
o l i rauhan^edustamlnen n i i n o l i ­k
o ' työväenhallituksella- -oikeus estää
heidän pääsynsä' Lontooseen^ missä
t u l i s i tapaamaan useat tieteen k u u l u i ­suudet,
missä- l i e k i r j e i d e n J a - B r i t a n ­n
i a n työläisten a v u l l a valmistaisivat:
kokousta, missa maailman k a i U : l en
osien '.edustajat .kdkoontiulsiVat teke­mään
suunnitelmia r a u h a n säilyttä­m
i s e k s i ? Tietenkään e i . •
Totuus on, että .kahdeksan, joukossa
jö^ta Ättlee j a B a v i i i iklclsivät v U -
s u m l t o l i J>ietro Nexmii I t a l i a n S o s l a -
llstipuoifueen johtaja, prot. Donini,
-Rev. J . Fletcher» teologian professori-
Cambridgen yliopistosta, Massachu­setts
-ja .Deputy de l a V i g e r i c , C h r i s -
tlan-Progressive puolueen Johtaja
R a n s k a s t a . . M i k s i sitten, nämä mie­het
.estettiin pasmasta B r i t a n n i a a n?
OUkOsSe siksi, että :Attlee /pelkäsi
loiikkaavansa "ystävllilistä v a l t a a ' —
. U . S : n T n m i a n i n h a y i t u s t a . Joka on
k i i n n i Anerisessä hyökkäyksessä K o ­r
e a n kansaa .vastaan?
vMhiä" lielkään; että Attleen Ja
C h a m b e r l a m i n toimenpiteitten välillä
e l . ole mitään eroa.
N E V V O S T O L U T T O E I O L E Y K S I N
Tänä päivänä e l o l e eristettyä N e u ­v
o s t o l i i t t o a / j o k a yköln taistelisi r a u ­h
a n p u o l a t a . TätiäDäivänä o n N e u ­vostoliitto,
lisäksi kansandemokraat­tiset
maat, suuri Kiittän ^ n s a h t a s a -
v a l t a , siirtomaiden vapaustaistelijat
Ja s a d a t miljoonat T u k h o l m a n vetoo­muksen
ailekirjöittajat. j o t k a seisovat
r a u h a n puolesta. M a a i l m a n r a u h a n -
r i n t a m a o n tänä päivänä laajempi Ja
voimakkaampi mitä s e ph k o s k a a n i h -
iniskimnäh h l s t d ^ a n a i k a n a oUut.
TÄTÄ,
E I OZiLirr T U l U a ^ T A B K S^
Eräs toinerl t u U imnittel^maatiift^,
t a sulbasmIesta.'SUnä yhteydessä
s a n o i :
" O l e n k u u l l u t : että smun
me&i o n hltveäti k a s m i a " '
. " N i i n t o n k l n , s e n ^voit kyllä
mieleesi." '
" O l e n myösMu k u u l l u t , että häoei^ka
ö ö kaksoissisar;'-Joka OT tarttantfe
samäii näköinen."' '
-'•Sään dn p r i k u l l e e n totla.^
'•^'Iii^tk kiiihk^' ihm'^e$^ siba Vit
'la:oiliea'ii(Sl<»t iblfilstaanV^' ' ' ^
" B n i n m ä sUtä s u u r i a väHtä»
' ' £ 1 oULtir mslE' -
ya*6fia'tie^ fledustdl 'jUnask vas|^
tapaätä istuvalta' nuoreimnalta liiit.
heitä:
— Onko teillä lapsia?
— Kyllä — y k s i ^polfca.
^ Sepä h a u s k a a ! T u p a k o i k o ^)
— E i , h a n e i ole k c s k a a n vieläkös
k e n u t k a a n s a v u k k e i s i i n.
— Sq>ä Kaunista. Tupakka on
myrkicyä. Käykö hän klubeissa?
— E l hän ele m i l l o i n k a a n käpijt
hiissä.
—. V o i n o n n i t e l l a teitä. Tuleeh
hän kosläian h y v i n myöhään lm
'.— E i koskaan. Han- menee: alia
nukkumaan ^ e t i illaUteen Jälkeen
^ H ä n h ä n <m'esimerkillinennuai
mies.' K u i n k a -vanhaMhän on?
— Seitsemäri k u u k a u t t a , ;
Massey-Harrisin
työläiset ovat
tyyttymätömiä
T o n h i t o . ^ Y l i 4.000 UAVirsn osasto
439 kuuluvaa MasseyHarris-j^ t i i:
työläistä Torontossa, o n s a a n u t 6 sen­t
i n tuntlpalkkakorotidcsen. Työläi­set
ovat k u i t e n k i n (hyvin tyytymättö­miä,
koska h e uskovat että ainalm
10 s e n t i n fccxotus o l i s i ' ollut mahdolli­suus
voittaa.
Alkuperäinen vaatimus o l i 28 sent­tiä,
Johon yhtiö vastasi tarjqamalla j
s e n t i n korotusta Ja minkä tyoläiai
hylkäsivät valmistautuen laikolla tu­kemaan
-va-atimustaan. -TJnlcn presi­d
e n t t i Moses M c K a y n j a yhtiön
källljaln välisten n^vöttelujen' te
loksena l u v a t t i i n s i t t e n 6 sentin
rotus, minkä MtKay''ilmoitti'byÄl-syvänsä.
^ .-^^
Myöhemmin- jäsenten kokouksessa
t u l i tarjous 4>yväksy^ksl, mutta il­m
a i s i v a t Rivijäsenet-^uufta pahetei-mistai
M c K a y n m e n e t t e l j ^ j g h d o ^,
Yhtiön presidentti J . S; Duncan «B
i l m o i t t a n u t , .että tänä vuonna y b ^ i
tekemä v o i t t o tulee-mahdollisesti y^t-tämään
v i i m e vuonna saa^vutetun ^-
nätyksen.. . . •*
TTZ-,
• E l , s e n e l i t a r v i t s e - t a p a h t u a uflöti-leen.
Me voimme tehdä paljon ft-nadassakm
xne voimme saada k p -
mertlä tuhansia aUektrJoituksia en-tlisten
Ifsäksi r a u h a n asiakirjaan. Ile
•Voitnme saada kynmienlätubailsii
u n l o i d e n Jäseniä osallistumaan per-soonakohtaisestl
Canadan^ edustajaa
v a l i n t a a n rauhanliikkeen Toiseen
K o n g r e s s i i n . Me voimme mySsläi
tehdä h y v i n p a l j o n sen hyväksi, ett»
rauhankokous voidaan pitää Britan­niana
kuten o n suunniteltu, tfnio-osastoissa
tulee hyväksyä protestipää-toslatiselmla
Attleen vUsumlklelloa
j o h d o s t a j a lähettää ne B r i t i s h l ! i^
CJommlsslonerllle .Ottawaan. Unioldsi
t o i m i t s i j a i n j a Jäsenten tulee tayöS'
k i n yksUÖlIisesti lähet*ää protestina
omalla nimellään. K a l k k i tama aut­t
a a .eteenpäin t a i s t e l u a ; r^uhari puQ-iestä.
- '
S a i n äskettäin käsiini i i a n k k i n i.
Suomen Kansallis-iösaikfe-Pankiii >jul-i
i a l s e m a n " T a l o u d e l l i s e n katsauksen".
S a n o n K a n s a i l i s - O s ^ - P a h k l d a p a n -
k i k s e n l sUtä. yksinki^äise^ti ' s ^ s t S,
että^ Ä
Sucanesta lädettyänl S ^ M '
markica J a v a i k k a minuntiedössäni iel
,ole tätä > klrjöifetiaessa i h i t ö i n i i n i in
t a i l e t u s m a r k k a n i kanssa o n t a p a h t u ­nut
n i i n sanon.sitöedelleenkln p J i n -
k i k s e n i . Seh m a r k a n o i i s l pitä^t^;
paljon, nimittäin oikeuden sanoa, e.tta
" h a l l i t u s saa mennä h e l v e t t i i n " sotä-ynnä
muine ohjehnineen. Jos siiamme
l u v a n käyttää p o l i t i i k k o j e n sanahta-paa.
- ..• , . .-;,,/-;:'
- K u i n k a heikolle santapohjalle pas­t
o r i S n e l l m a n tässäikin sotatemppelin-
6ä rakentaa, se näkyy seuraavasta a -
Jatuskokeesta: Jos tmholtamme Hel-kciksi
s e n ' " v a a r a n " mikä pastori
siviunenhen sanoen, oikeiden sijoituSr
periaatteiden imiikaan p a i s u a - i n d u -
•neldeh 32 vuoöefi kuioetea aitoakih
tohninkertaiseksL Olipa s en l a i t a n yt
m i t e n tahansa e i s i i h e n a s i a n puo­leen
k a n n a t a kiinnittää e r i k o i s t a h u o ­m
i o t a siUä -koimeuia m a t k a l l a e^ . s a a
Suomessa edes r u p i a s i i h e h p a i k k a an
r u u m i s t a p i l h i h selkäranka päättyy.
T i i l i mieleeni, että. sillä m a r k a l la
olisi a i k a n a a n saanut kokonaista äO
kajnntletta Ahtisen TyÖmies-Iehden.
numeroita, mutta n y t m a k s a a sed
seuraajan, Tirökansan S a n o m a i n i r t o^
numero .kokonaista kynäoenen znark-^
kaa. Tiihiä V ^ t a u s ' k i i v a a varisin s i d -
hbidettay^iMpIsella^ kehnolla: tulok-iE
«lia,-Se^ilta^
V leiiste : ni&t^kststä pitää myöskin
m a f i i i l a : ^ i | t o bllhäh n i i t i t felellä:
v a b h f i i s ^ ' ; m $ ä s ^ f j o ; lähdettäväkin
aika-, i r a ^ M t ^ V sehjäikefen
n ä j i t t ä ä ^ ^ ? ^ ^ .Mitä u l i s i lisäänty-'
nyt'kutn:[^np|nvänhaan k l s ^ ^
kiläärL J ^ ^ ^ u j i f i E U^
s e n k a j a u k s e n " ' k a h s l J t ^ d e n jälkeen
mainitaan ^^pat^n faalUntoneuvoston
23 Jäsenöniiigi^^jatitteUt. V a l t a va
enenunistä. heistä o n k a i k e n l a a t u i s ia
neuvoksia,}! k ^ g c l a a n - 1 4 . . V u o r i n e u ­voksen
t i t t e h ' ön Jiähtävästi se a v a i n ,
j o l l a ' i^iäs^e ^helpommin maan s u u ­r
i m m a n päinkin .^lällintilmeuvöstoon,
koska t i e i t ^ CHÖL^^ikkiaan k u u s i , sillä
k a i q q ^ e i i f V d ^ ^ e l ole- k u i n neljä.
i>rbfe3so^'J4^^ oikeuttaa myös­kin
Terratt^;'^pon pääsyn pankin
väliä taväila sitä j r a h a n a r v o n buono-nemista.
inBcä o h t a p a h t u n u t GUomes-
^ s i t t e n kähsalälssbdah päivien. B f l -
käii sanomalehtien l i m n a t ovat kysy^-
myksessä o n Suomen, m a r k a n arvo
n y t täsmälleen 20Ö k e r t a a hdohbmpl
kuM's e b l l älUöin k i i l d se i^t^SÄä^J&t
Kansallis-Osake-Päiikbi tföti^raäfani
h a l l i h t o m l ^ j ^ k s i sillä heitä o n m a i n i ­tussa
i^uyosjtpssa k a i k k i a a n neljä.
Tmnä t i t ^ i i k u p m f e o n l e v i n n y t S u o -
ihiässa Siinä. määrin, että sosdem-j^
puiiiakih .ön, h y v m runsaasti k a i -
kfenlaatuiää^ neiJivöston titteleitä.
• i^nin.. n^tä-:muuta sinne Suomeen
b d u u k a a n ?
M a i n l t t m jivji^ijUcaisun loppuosassa on
"Tliasto-dsasW7< Jota sOmämessähl^
I d i n t y i h u o m i o n i Suomen valtiovei-'
käan, j o n k a todetaan 'viimä kesäkuusi
s ä iDlken .fiaikkiaaid. l37jBtö^
o h h y v i n .vaikea meikäläisen ihmisen
käsittää. M u i i a koetamme sitä k u i -
t e n l d n käslteilä taväila t a i t o i s e l l a.
A l u k s i saimme vanhasta tietosana­k
i r j a s t a selville» että Suomen v a l t i o -
v e l k a 611 vuoden 1014 l o p u l l a " a i n o a s ­t
a a n " 171)^7;054 h i a r k k a a . CMettaen
s i l l o i n öUeeh n i a a s s a nöln kolme m i l -
Joohäa asukasta, t u l ^ tästä «velasta
kutakin m a a n a j a s t a kohden h i u -
k a n : y i i ^ 57 m a t k k a a . lapset Ja faneväi-s
e u d n mukaan laskettuna. E l l e i l a s -
;kutelt<i»nme o l e 'Varsin väärässä, on
l o i n e n rValtiovilka lisääntynyt sen
Jälki^h; y l i «(»^kertaiseksi, m i ^ on
melkblhen 'saaVuti^, k u k a t i e s ennätys
a l a l l a a n , k a l l i i k s i se itsenäisyys on
tuHut Suomen k a n s a f l e a l l i s i
velassa laskettmu». -Porvarit ovat
näte yrittäneet sälyttää ~nil^^^
veikatäakah kahsäiLliairteUle.kuln ..se
s u i n k i n kestää, eikä^mssan selkä ole
:Vi^:katk«mtt6 s e n t a a k a n r a l l a v a i k ­k
a valtiovelka o n :lisääntyh]rt y l i 600-
kertaiseksi maan " k u t a k i n asukasta
kohden. ~
J o k a i n e n Suomessa _ n y t syntyvä
l a p s i s a a maksettäivaksMi 34.450 «nar­ikan
suuruisen "perinnön" m a a n itse-hälsyyden
j a s e n s o t a p o l i t i i k a n seu­rauksena.
kalJHksi heepäoionlstuneet
Suur-Suomen luomisyritykset ovat
muodostuneet, ' k a l l e K u s t a a n j o h t a ­m
a sapellhkalistus ö n t u l l u t p e r i n k a l ­l
i i k s i Suomen kansalle J a s e n t u l e v i l ­le
sukupolville.. A i n o t o a lohdutuksella
siinä suhteessa « n s en tilinteohpäivän
lähestyminen, j o l l o i n moisten velko­j
e n y l i vedetään t>aksu mUstä v i i v a j a
^ t a t a a h koko väkÄjuttU s a m a l la
leen vuonna 1938, siis s o t i e n edellä, «)•
noastaän , 4,050 miljoonaa markkii
olemme lopuksi h a l u k k a a t totieamaaii.
että Suomen hltlerUäisien VV. 1839^
1944 sotaseikkaiiut maksoivat lisään­tyneenä
valtiovelkana Suomen kan­salle
. . . k a i k k i a a n 133,752 . mlljoonO
maridcaa e l i 33,438 naarklEaa kutakia
asuicasta. kohden. S e olieti^Tytkäys»
Elkäsen araliallihen määrä rajoitu tie­tenkään
s i i h e n slilä näistä-veloista on
maksettava huikeat korot .vuosittain
ta>valla»fcuin i a p a h t u i r Venäjällä L o ­k
a k u u n suuren Vallankidnouksen
johdosta. ' >' '
' k b s k a n i a l n i t t u t l i a s i o l l l n e n t a u l u k ­ko'
liaSiAid^mxkmi^-^mmcxit'^
totimaisille ja ulkomalslUe kuponktö
l e i k k a a j i l l e . : Tästä : vaitiovelkojen
omituisesta luonteesta saa varsin seä-vän
käsityksen icim palautamme mi*-
i i l m m e sen H o o v e r i n avustusvelan, j>
t a . S u o m i o n uskollisesti maksanut ylj
20 vuoden a j a n m u t t a josta on vIeB
n i e l k e t a aikujjöteisen-^
määrä.maksettavana, k u t e n ijoku ai­k
a sitten i l m o i t e t t i i n tämän velan-m
a k s u n yhteydessä. . ;.
O h yleensä tunnettu tosiasia, etti
l u k u i s a t - rikkaat maat ovat jättänet
veikan&a maksamatta Yhdö^svalloffle
v a i k k a köyhä Öuömi maksaa yhä e i d -
l e e n k i n säännöllisesti j a läydellisisti
k a i k i i l ' eräyt3Wät v e l k am kakä
k e r t a a vuodeissa. Sen johdosta hert»
p a k o s t a k i h a j a t u s , että Suomen pito­s
i seurata iiäiden s u u r - y.m. valtoja
esfanerkkiä sillä s i t e n päästäisiin irf
W a U Streetin äldta esiliinasta, j o »
Suomien vallassaoleva luokka rolkJofl-
N i i n houkutteleva k u i n motoen ajatus
o n k i n , pölisi Suomen kansan meidäo
zmelestämme k u i t e n k i n paras «ur»l»
sitä ieäbiÖBrlddä/ jö
Nenvostollittö. k i i n a y j n . maat. Jois­s
a ön s u o r i t e t t u täydelitoen vettaU»
k u i t t a a n d n e n isillä t a v a l l a k u i n «e #
tää Stiomessaikhi e n n e d |)ltkää tapaD-t
u a . Ainoastaan siinä on Sucffle»
k a n s a n ikatas toivo moisten - P ^ *^
1 j ^ I I . I I 1