Vapaus, June 6, 1950

              Siyu 4 Tiistaina, k ^ k m i r i 6 p. — Tuesday, June 6 ii
KIITOS
Ziäusun oikein k a u n i i t kiitokset n i i l l e t u t t a v i i l o i i , j o t k a n i i n i>uu-resti
l a h j o i t t i v a t eiil)cn keräykseen, jonka W M . K O N T O L A oma-aloittetecsti
(oimeenijani m i n u n liyväkeenJ, saaden kokcon h i i n kau>
n i i n Eumman » 0 . 0 0 , Jonlca s a i n täällä parantolassa todellisena yllä­tyksenä
vastaanottaa.
ErUOTi^fitl kiitän W m / K o n t o J a a keräyksestä.
T u l e n teitä a i n a k i i t o l l i s u u d e l l a muistamaan.
Säniiarium, P. O.
A L E X KIRSILÄ
Ontario
Pefdits. — K t m tnaatalou^iy&läiset
j a teicnikot pitivät Keltaisien joen uo-massaan
v i i m e vuonna, n i i n se käänsi
uuden lehden K i i t i a n historiassa. Se
o l i h a l l i t u k s e n p o l i t i i k a n Ja järjeste­l
y k y v y n voitto — sillä viime vuonna
K e l t a i s e n joen tulva saavutti ennä­tyskorkeuden
Ja o l i olematfia kaikki
luonntrn edellytykset suiuten maan­viljelysalueiden
tulvaveden peittämi­selle.
Nykyään m i l j o o n a talonpoikaa, j o t ­ka
viime vuonna osallistuivat tulvan
7S
iiii,.,
af
Ml
SYDÄMELLISET ONNITTELUMME TEILLE
AVIOLIITTONNE SOLMIAMISEN JOHDOSTA
Toivomme teille parhainta onnea menestystä
Lydia ja August Kaurinoja
Eli ja Hilda Kiviaho
Jenny ja Eino Santala
Sara ja Bill Santala ja pojat
Mr- ja mrs. Ed. Kiviaho
Alli jä Giva Santala
Mr. ja mrs. Eugene Kiviaho
Mr. ja mrs. E . D. Kiviaho
John Kiviaho
Dulcie ja Allan
Törmälät
Tilda ja Wm. Santala
Mr. ja mrs. M. Laakso ja
perhe
Soittajat: Mr. A . T u u r i
N. ja V. Basto
Olga Manninen
Abraham Sorsa
Taimi 'ja Toivo
Kerttu, Uandy ja Gerry
Leonard Dupuis
Eric Lauriault
Valma, Erkki ja lapset
Passin perhe
Tolmosct ja Laineet
E., A. ja N, Ojanperä
Mr. ja mrs. CJeo. Ballnntync
E. Sytelan perhe
Laina ja Väinö Kallio
O. Hymandcr
Jean ja Sulo Koski
Eino ja Aini Hill
Andy Pakkala
Allan Laaksonen
E. Rinta
Hilja ja Arvo Salo
Hanna Salo
C. P. Roulcau
Aate Nykänen
B. Huhtala
Mr. ja mrs. K. Kukkonen
Helmer ja Ellen Suomu
O. L E P A GE
Barclay Dimonk
ONNI, VERA, OTTO ja
VÄINÖ
Lempi ja J . Riekko
Mr. ja mrs. A . Lahti
Kauko Tuomaala
Laura ja Lauri Hill
Saari
RAUHA JA JOHN HELIN
Meimi ja Ahti Helin
LEO, KERTTU ja S V A N TE
SALO
Tauno Ahonen
Helen; L. ja E. Tuomaala
LINDBERG TAXI
Laura ja Niilo Jacobson
T. W. Keränen
Wesley, Aune ja Matti
Helin
Lily ja Oiva
George Ahonen
Susan, Laura ja Lauri Hill
Nancy ja Chas. Jacobson
Laila ja Bill
Lempi ja V. Ylinen
Tyyiie, Mikko ja Kalle
Aino ja Ken Kenttala
Helen ja Verner Niemi
J. Tuomaala
J, Palomäki
Raimo ja Eino
A. ja A. Etula
Sanni ja Matti Mäensivu
Enni ja Jimmy
Mr. ja mrs. Tuomi
O. Helin
Maikki Poika
Roland Lauriault
Niilo ja Arvo Basto
Henry, Elsie ja tytöt
Meimi, Reijo ja Karl
Lisa ja Selma
Louise, Ann ja Aatu
Marien B. Hausen
Ruth ja Matti Mielty
Eileen ja Vilho Arkilander
Anna ja Arvi Kivi
Aate Nykänen '
Voitto Krats
K. Jokisen "perhe
Oskari Herrala
Lauri ja Reino
Mamie ja Karl
Antti Hankonen
Pauline ja Arvo
U. Salo Taxi
Kenneth Roy
T. Johnson
Fino Kilpinen
Ed. Kallio
Jack Kallio
Paul Kinunnen
Pentti Arkilander
V.'cno Tuomi
Kai ph ja Lauri
tulo Mäki
Evert. Anni ja Pojat
Eanni. Terho ja Edvvard
Latvala
Sähkösanomaonnitlelu:
MISS VIOLA LATVALA,
Muskoka Sanatorium
White(ishm haalilla Toukokuun 13 p:nä 1950
K
Tahdomme lausua iydämclliscl kiitokset tcil'e, ystävät ja sukulaiset, siitä /taus-kastit
yllätyksestä jonka järjestitte meille \Vhitejishin haalillc toukokuun 13 p:»ä yh­teiselämämme
alkamiscu johdosta. \
, Monet kiitokset rahalahjasta kaikille lahjoittajillc ja erikoisesti mil'e, jotka jär­jestivät
ja huolehtivat stitä kauniista kahvipöydästä. Kiitos kukista ja soittajille hy-väsfä
soitosta. ' • -^.^^^SBB
Haluamme myöskin kiittää kaikkia niitä, jotka ottivat osaa rahalahjaan, mutta
eivät voineet saapua tähän tilaisuuteen. jg,
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen
Nairn Centre
HELEN ia EMIL KIVIAHO
Ontario
Voittamiselle, suorittaviat ^ r ; . jflSO c n -
lienkuulumatonta 'suuhnitäneiä tul­van
vastustamiseksi Ja kastehilaitcfi-t
e n rakentamiseksi. Lopuksi-sen a-
\-uila saatetaan K e l t a i n e n J d U täy­dellisesti
ihmisen k o n t n d l i n alaiseksi
Ja sen mutainen vesi rikastuUamaan
k i i n a n kansaa.
Hc kuljettavat maata J a m u i t a m a -
teraaleja. istuttavat satpjatuhaa^ia
pajupensaita. kohottavat suuria, m a a ­v
a l l e j a j a n i i n rakennetaan rautapa-t
o a 625 m a i l i a pitkäksi. Sen Itorketis
tulee olemaan viisi j a l k a a yl^ n i o l e l la
viime v u o d e n tulvarajaä.
Tämän vuoden tyifeuunnltehna kos­kee
viittä m a a k u n t a a : patoja korja­taan,
puita istutetaan, betonisia kas-tcluportteja
rakennetaan ja suuria
k a n a v i a kaivetaan.
S h a n t u n g i n talonpojat ovat täiyttä-neet
ensimmäisen patorakennussuunr
nitehnansa useita päiviä e n n e n mää­räaikaa.^
Suiyuanissa 30,000 miestä
K a n s a n Vapausarmeijasta mnien i n -
sinööriensä j a erikoisalojen t u n t i j o i ­den
johdolla korottavat 300 mallih
m a t k a l l a : rautapatoa kolme Jalkaa
korkeimman tulvaräjan yläJEmoIelle..
Tällä alueella tycSsuuhnltelmaan
Jcuuluu .että monet K c l t a l s e i i joen
kanavat, jotka tähän s a a k k a ovat a i ­heuttaneet
tulvia, johdetaajQ neljään
pääkanavaan Ja tämän kalitta voi­daan
saada, kastelulle 2,S0O,t^ eekke­riä
hedelmällistä maata mitä p a r h a i n ­ta
vehnäpeltoa.
Sillä aikaa k u n tämä bii ikSynhis-
.Tä .suuremmat suunnitelmat övat v a l ­mistuksen
alaisena. Veden säilytyk­sen
e r i k o i s t u n t i j o i t a j a geoIoQgeJa on
lähetelty vuoristosoliih tutkimaisn ye-dcnsäilyttämissuunnitelmlen
: n m h d o l -
lisuuksia suurempia s m m n i t e l m i a var­ten.-
Yhtenä suunnitelmana on Johtaa
K e l t a i s e n joen vettä 30 m a i l i a poh­joiseen
Pangyuanin maakunnassa s i ­jaitsevaan
Sinhsiangih alueelle Ja
näin saada kastelun alaiseksi .60,000
eekkeriä maata. Näin saadaan riittö-väsli
vettä W€l Jokeen, Jonka kautta
•sc saadaan purjehduskelpolseksi 6 i n -
hsianglsta Ti«itsiin. f
K e l t a i s e n joen keskiJuoksuiUa suun­n
i t e l l a a n puiden Istutusta J a kierto-v
i l j c l y s t a , joiden avuHa estetään cro-sio
ja maan hedelmällisyys isäilytc-tään,
' •
Ne talonpojat. Jotka nykyään t»-
teuttävat näitä suunnitelmia häUJtuk-sen
palkkaamana, ovat samoja,.jotka
viime vuonna saapuivat e r i kylistä ja
taistelivat tulvaa vastaan missä Joki
uhkasi tulvia y l i äyräittensä. Heidän
päättävälle taistelulle oli tyypillistä
k u n viime vuonna eräs n u o r i talpnpoi-k
a T a i L i n g - t e h , Joka huomasi yuden
vuodon padon h y v i n kriitillisessä.k(^-
dassa. Hän o t t i päältään töpäten
t a k k i n s a ja työnsi sen reikään j a esU
veden pääsemästä kunries reikä s u i i -
reni.isommaksi. Sitten hän työnsi it«
.vensä reikään j a toiset pitivät jiäntä
.siinä icuimes vuoto s a a l i i n paikatuk-s
i .
K e l t a i n e n joki on aiheuttanut l u ­kemattomille
m i l j o o n i l l e i h m i s i l l e hä­vitystä
ja murhetta viimeiset.neljä
t u h a t t a vuotta. Se o n pituudessa seit-sicmännellä
t U a l l a m a a i l m a n j o i s t a ja
se juoksee yhdeksän maakunnan lävit­se.
Sen vesialueen peittää hieno, i r t o ­nainen
maaperä, j o n k a aikojen k u l u ­essa
tuuli on kuljettanut Siberiasta
ja j c t a p a i k o t t a i n o n 160 j a l k a a pak­susti.
Samoin suunnattoman paljon löysää
maata on huuhtoutunut alas Shahsin
rajaseudun v u o r i l t a j a Shcnsin maa­kunnassa
sijaitsevasta Wei joesta ja
näin on mucdostuhut jokilaakson
maaperä, j o n k a hedelmällisyys alkaa
hävitä keskiJuoksuUa ja alajuoksul­l
a maan huuhtoutuessa pois.
On laskettu, että heinäkuun-loka­kuun
sadekauden aikana veden ja
mudan paino on melkein sama Ja vesi
v i r t a a sakeana puurona.
M u t a a kulkeutuu vuosittain n o in
1,900,000.000 tonnia — jos siltä r a ­kennettaisiin
kolme Jalkaa korkea Ja
leveä v a l l i , n i i n se ulottuisi 32 kertaa
ympäri maapallon päiväntasaajan
kohdalta. Tämä muta on nostähut
joen äyräitä keskimäärin 13 Jalkaa
tasankojen kohdalla Ja näin Joki oh
itsestään " r a k e n t a n u t " rantapatoja Ja
jcesta on t u l l u t vesivarasto.
Rantapadot on pääasiassa raken­nettu
liiekasta sillä kiviä on b y v lh
yähän j a liedemaa on hienoutensa t a ­k
i a hyvin epävarmaa Ja u s e in Jold on
murtanut sen Ja muuttanut sutmtaa.
Vieläpä muistettavan historian a i k a ­na
on r a n t a v a l l i t murtautuneet t u ­hansia
kertoja ja seitsemän eri k e r ­taa
on joen suimta muuttunut.
V. 1045 I n i t n n i i i f ^ g Metttlti. toisen
epälnhiihiUIsen teon. S a a r i n osa e n ­tistä
alajuoksua o l i fcansanhallif uksen
käsissä, JoUoih kuomintang, U N R RA
tukemana, sulki Hwayuangkown p a ­don
maalLskuussa 1947 j ä käänsi joen
v a n h a a n uomaansa j a t u l v i t t i vai?au-tetut
ahi^äet.
k u o m i h t a n g i n tyklstätulen j a ilma»
voimien bypkkäysten a l a i s e n a k a n s a n ­h
a l l i t u s Järjesti alueen talonpojat Ja
k i i r e h t i k o r j a a m a a n patoja, j o t k a o l i ­v
a t murtuneet taiUcä Jotka Ja;panilai-
.set olivat n^ixieet taajalle.
J a p a n i l a i s e t olivat repineet kiViä
pois hyvin t a i t o i l t a k o h d i l t a käyt­tääkseen
niitä linhoitus^öbön. Tar
lonpojat tekivät työtä ahkerasti ja
toisia talonpoikia t u l i avuksi m u i l ta
a l u e i l t a . Kmicean veden a i k a n a v.
1947 kuDinähtang ppnuhitti korjatut
kohdat h a j a l l e . M u t t a talonpojat ot­t
i v a t käsUnsä lapiot Ja t y k i t kahta
v i h o l l i s t a a n vastaan — K e l t a i s t a j o ­kea
Ja k l i o m i n t a n g l a - - Ja. v o i t t i v at
k u m m a t k i n .
Näissä valkeissa Dioissa t e h t i i n 45
m i l j o o n a a miestyöpäivää j a 60,000.000
i n r a t l o j a i k a a m a a t a s i i r r e t t i i n . V . 1948
v a h v i s t e t t i i n K a t a i s e n ' j o e n r a n t a p a ­t
o j a 625 m a i l i n pituisesti. Pato r a ­k
e n n e t u i n kolme j a l k a a korkeammak­s
i k u i n mikä bU y. 1937 k o r k e i n t u l -
varaja. Ensimmäisen k e r r a n monien
vuosien k u l u t t u a K e l t a i s e n Joen t u l va
r a j o i t e t t i i n .
K e l t a i s e l l a Joella o n myö^dn hyvät
puolensa. Sen k e s k i j u o k s u i l a N i n g h -
s i a » a j a Suiyuatdssa 350 m a i l i n m a t ­k
a l l a , jossa j o k i tekee puoliympyrän
muotoisen kaaren, o n suiori k a s t e l u -
alue, k o k o a l u e o n tasainen. Jota k a s -
t e i l a a n , s a t o j a vuosia s i t t e n talonpoi­k
i e n rakentamien cmaflla painollaan
t o i m i v i r a k a n a v i e n a v u l l a.
H i n g h s i a n maakunnassa dh ainakiih
m i l j o o n a n e e k k e r i n kasteiualue, noin
80 prosenttia koko inaakuxman v i l j e ­lyskelpoista
maata, h i u t t a monet k a ­navat
a n n e t t i i n liettyä a l k i i j u o k s i i s -
saan Ja näin puolet viljelystä maasta
s a a t e t t i i n hedelmättömäksi.
S u i y a n i n «naakunta o n edellä k a i k ­k
i a toisia m a a k u n t i a kasteluälueessa.
Y l i 880 prosenttia sen asukkaista on
mäanvUJeltJÖitä Ja kuUakhi k a u n t U la
o n omat kastelujärjestelmänsä j a sato
icorjataan kaksi k e r t a a vuodessa. K e l ­taisen
Joen lähteillä sataa n i i n p a l ­j
o n vettä, että se riittää h y v t a v a i k ka
v i l j e l y s a l u e e l l a ei sataisi pisaraakaan.
Monet kanavat. Joita yksityiset t a ­lonpojat
ovat rakentaneet eivät riitä
kastelemaan kahta Ja p u o l t a miljoo­naa
eekkeriä viljelyskelpoista maata
j a k u n p u u t t u u riittävästi s i i l k u p a t o j a.
n i i n se o n aiheuttanut useita t u l v ia
v i i m e i s t e n vuosien a i k a n a/
Scnjälkeeninih K e l t a i n e n joki^saa-t
l l n k a n s a n h a l l i t u k s e n toimesta k o n -
t r q : l i i n v i i m e v u o n n a , n l i h K a i f e n g i s sa
muodostettiin K e l t a i s e n j o e n huolto-komlttö.
j o k a yhdistää työt tämän j u l ­man
jättiläisen kesyttämiseksi.
V i i m e vuoden t u l v a n estäminen ja
nykyiset työt ovat tuloksena siitä.
S a m a l l a k u n n y k y i n e n suunnitelma
toteutuu, uusia s u u n n i t e l m i a seuraa ja
K a t a i n e n joki l a k k a a olemasta suru
maalle j a sensijaan siltä tiilee k a l l is
omaisuuus.
sanofaäA
Ponu^imtiriiajuttu voita­neen
ottaa esille
uudelleen
M o n t r e a L — J . A l b e r t G u a y . j o ka
t u o m i t t i i n hirtettäväksi m u r l i a s t a k e .
säkuim 23 p:nä," o h täällä saatujen
tietojen mukaan antanut laustmnön.
missä teiidään i l m i a n t o j a toi£fe hen­kilöitä
vastaan,
G u a y t u o m i t t i i n j o k i n aika sitten
kuolemaan vaixhonsa murhasta. Oi­keudessa
todistettiin, että G u a y oli
erään joaisen välityksellä toimittanut
pommin Ichtokcneeseen j ä a i h e u t t a ­nut
siten lehtbrikoh, missä 23 hen­kilöä
^äi surmansa. Y k s i vöirieista o li
G u a y n vaimo.
G u a y n - k e r r o t a a n nyt sanoneen l a u -
stumosMan, että " m o n t a ihmistä h i r ­tetään
vielä tämän takia. Minä^en
välitä mistään; odotan v a i n kesSatuun
23 päivää, miäta jokaisen pitäisi s a a ­d
a tietää mitäitapahtui",
Pääminist^-.Ehiplessls. Joka c n s a ­m
a l l a Quet»wan. p r o k u r a a t t o r i , antoi
ymmärtää;' että G u a y n j u t t u a ruve­t
a a n käsittelemään tmdelleen. Hän
l u p a s i a n t a a tästä asiasta tärkeän
lausunnon ensi perjantaina.
" O i k e u s « i r t l t t a a tehtävänsä", sa­n
o i Duplessis lehtimiehille. Mutta
hän ei m a i n i n n u t siltä pyydetäänkö
lykkäystä G u a y n h i r t t o t u o m i o n täy­täntöönpanossa.
Jotta häntä v o i t a i ­s
i i n käyttää todistajana toisia h e n k i ­löitä
vastaan.
G u a y n isanottiinmasenttmeen v a n ­k
i l a s s a j a antaneen ensin l a u s i i i m on
v a n k i l a n eräälle v a r t i j a l l e . Hän oli
s i t t e n k i r j o i t t a n u t lausunnon, missä
tehdään i l h r i a n t o j a a i n a k i n k a h t a s e l ­l
a i s t a henkilöä vastaan. Jotka m a i n i t ­t
i i n G u a y n oikeusjutussa. V a n k i l an
v a r t i j a n kerrotaan ilmoittaneen G u ­a
y n lausunnosta tämän l a k i m i e h i l le
hänen tietämättään. L a k i m i e h e t B e r t ­r
a n d Marcotte j a G e r a r d Levesque o l i .
vat käyneet G u a y n luona v a i i k i l a s sa
seuraavana päivänä, j a toimittaneet
häneltä saamansa tiedot heti a p u l a i s -
p r o k i u a a t t o r i l l e .
K u o m i n t a n g i n virlcallijoiden peMt-^
set huonontivat tilamietta. Niiden
taholta ci koskaan korjattu rantapa^
toja eikä tehty mitään tulvia vastaan,
huolimatta siitä, että hc olivat i n n o k ­k
a i t a vaatimaan rahaa näihin t a r k o i ­t
u k s i i n . T u U i e n aikana hc a i n a p a ­kenivat
jättäen miljoonat hätään.
K u o m i n t a n g i n yhdentoista vuoden
(VV. 1927—38) h a l l i n n a n a i k a n a Oli v i i ­sitoista
tuhoisaa tulvaa, jpka rikkoo
keisarikauden j a sotaloordien aikai­set
ennätykset.
Tulvatuhot saavuttivat h u i p u n 1938.
j o l l o i n K u o m i n t a n g i n joukot r i k k o i ­vat
H o n a n i n maakunnassa oleva H w a -
yaugkowin padon estääkseen j a p a n i ­l
a i s t e n etenemisen j a voidakseen hyö­kätä
kansanarmeijaa vastaan.
He t u l v i t t i v a t n om 21,000 neliömallla
H o n a n i n itäosassa. Pohjois-Anhweis-sa
j a Pobjois-EUngsussa j a saattoivat
C.000.000 ihmistä kcdittomaksL
P i a n J a p a n i n antautumisen jälkeen
€SJ:n tpk:n laäjenetun
Icokoiiksetl päätöslauseimat
(Jatkoa 1. sivulta)
mokraattisten Oikeuksien L i i t t o a Ja
o s a l l i s t u a aktiivisesti sen toimintaan
p a i k a l l i s t e n olosuhtfeidcn mukaisella
t a v a l l a .
Työttömyyden torjiiminen
v a i k k a sesonkitöiden, asettiotanhon
j " asevoimiin värväämisen avulla p a ­h
i n työttömyystilanne v o i t a i s i i n k in
kesän a j a k s i t o r j u a , n i i n työttömyyt­tä
tiilce k t i l t e i d d n olemaan läpi vuo­d
e n j a k a i k k i m e r k i t viittaavat siihen,
että ensi talvena työttömyys muodos­t
u u vieläkö» jaajemmaksl. mitä se oU
viime talvena, jolloin se lähenteli
puolta miljoonaa.
•ramä l a a j e n n e t t u T p k katsoo, että
C a n a d a n n y k y i n e n työttömyystilanne
j o h t u u pääasiassa n^s. kylm.än sodan
u l k o p o l i t i i k a s t a . V a i k k a työttömyyttä
c i nykyisen yhteiskimtamuodon p u i t ­teissa
voidakaan kokonaan välttää,
tilhi nykyistä t i l a n n e t t a v o i t a l s i h i k u i ­t
e n k i n paljon parantaa, jos Canada
luopuisi kylmän sodan u l k o p o l i t i i k a s ­t
a Ja r y h t y i s i s e n asemesta ystävälli­s
i i n s u h t e i s i i n J a molempia aslapuoUa
auttavaan kaupankäyntiin k a i k k i en
maiden kanssa. Se a n t a i s i m a r k k i n o i ,
ta n i i n C a n a d a n f a r m i - k u i n teoUi-
BUUstuottelUekln, sekä työtä työttö-mUIe.
Käykäämme siis k a u p p a a k a l k ­k
i e n maiden kanssa. -JoOca haluavat
tasa-arvoisuuden perusteella olla
kauppayhteyksissä maamme k a n s s a!
Me toivoisimme näkevämme t i l a n ­teen,
missä k a i k i l l a työkykyisillä i h m i ­ellä
q n mahdollisuus luovaan työhön.
M u t t a n i i n k a u a n k u i n tällaista m a h ­d
o l l i s u u t t a e i o l e v a r a t t u , yhteiskunta
o n velvollinen h u o l e h t i m a a n siitä, e t ­tä
yhdeltäkään työttömältä ei puutu
ruoka, asunto Ja vaatteet. Tämän
vuoksi pitäisi työttömyysvakuutus­maksuja
k o r o t t a a nykyisen h i n t a t a s on
määräämällä t a v a l l a a i n a k h i 50 p r o ­s
e n t i l l a j a tehdä työttömyysvakuutus,
l a l c i in sellainen muutos, että työttö­myysvakuutusta
maksetaan k a i k i l le
työttömille n i i n k a n a n k u i n he vas­t
o i n omaa t a h t o a a n ovat työttömiä.
Sotakorvauksista
jälellä 17 pros.
H e l s i n k i . — (S-S) Sotakorvaustoi­mituksissa
ön alkuvuosi, k u t e n ohjel­m
a k i n edellytti, ollut t a y a l l i s t a h e l ­pompi,
j o s t a johtuen tällä k e r t a a t i ­lanne
etukäteistoimituksilh nähden
o n täiiänastislsta vaiheista ediflllsin.
Toukokuusta lähtien toimitukset k u i ­t
e n k i n kasvavat, j a volrnme odottaa
koko' loppuvuoden ajan kuormituksen
j a t k u v a n tasaisena, k a i k e n k a i k k i a a n"
voitaneen V I vuoden urakasta sanoa
että se - a h k e r a l l a työllä j ä hyvällä
s t n u i n i t t e l u l l a , ellei odottamattomia
ylätyksiä sa-tii. pystytään h a l l i t s e ­maan.
Vuoden 1951 a l u s t a a l k a v a V I I
sotakorvausvuosi on vielä a i v a n alus­t
a v i e n neuvottelujen varassa, mutta
toivotaan tässä suhteessa lähiaikoina
päästävän kqnkreettisesn chjelmaan
.käsiksi. ,
Sotakorvauksia on suoritettu h u h ­t
i k u u n 30 p:ään 1950 mennessä seu­r
a a v a s t i : k o n e i t a j a l a i t t e i t a 56,1 m i l j.
sotakorväusdoliaria, aluksia 55.4 m i l j .,
paperiteoUisuustuotteita 34,9i milj.,
kaapelituotteita 12.9 m i l j . , p u u t a v a r a -
tuotteita 27.9 m i l j . j a m u i t a 0.9 m i l j ..
sotakorväusdoliaria. e l i yhteensä 188,1
m i l j . sotakorväusdoliaria.
Toimitusvaatimuksesta on jäljellä
I. 5. -50: K o n e e t j a l a i t t e e t 14,6 m i l j.
sotakorvausdoll., alukset 23,6 m i l j . , ja
vapaat 0.1 m i l j . , eli yhteensä 383 m i l j.
sotakorväusdoliaria. .
Sotakorvausten kokonaisvaatimuk-sesta.
y h t . 2265 m i l j . sotakorvausdol-l
a r i s t a , cn toimittamatta 1. 5. -50
yhteensä 38.3. m i l j . sotakorv.dollafla
e l i 17 prosenttia.
F o r t A r f l i n r . — Edessäni o n I n t e r -
natJonal-osungliikkeen Tärmolan s i ­vumyymälän
vuosikokouksen selostus,
j o k a julkäistim Vapauden toukok. 30
p. numerossa. Siiiiä ön k c h t a . joka
oh siinä imääirlh v i r h e e l l i n e h . että sitä
ei voida väitollen s i v u u t t a a.
K i r j o i t t a j a sanoo, että *Täällä T a r -
m o l a s s a . . . on t a v a r a n h i n t a nostettu
n i i n korkealle. V e t t ä o i i o l l u t pakko
tuoda tavara kaupungista". Edelleen
hän sanoo, että "einme saaneet tyy­dyttävää
selostusta j o h t o l n m n a n puo­lesta
enempää k u i n p a i k a l l i s e h l i i k ­keenhoitajankaan
puolesta, että mis­sä
vika o n " . \
k i r j o i t t a j a on k u i t s i i k i n oikeassa
sanoessaan, että Uikkeemme jäsenet
eivät osallistu k o k o i i k s i i t i siinä mää­r
i n k u i n pitäisi j a että k u n huoma­t
a a n , että tavara on k a l l i i m p a a k u in
muualla n i i n s i l l o i n tuomme j o k o P o rt
A r t h u r i n kaupasta tai yksityisistä
liikkeistä.. Hän myöntää, että se cn
väärin j a ehdottaa; että huoltokomi-tean
pitäisi kutsua koolle kaupan j ä ­senistön
kokous näistä asioista kes­kustelemista
varten. Ajatus o n iiyvä.
Jos s e l l a i n e n kokous pidetään ehdot­t
a i s i n , iettä s i l l o i n pitäisi esittää y k ­s
i t y i s k o h t a i s i a valituksia, mainita
muutamien t a v a r a i n h i n t o j a , että n i i ­tä
v o i t a i s i i n verrata pääliikkeen ja
muiden l i i k k e i d e n h i n t o i h m . U m p i ­mähkäiset
j a ylimalkaiset valituksef
korkeista h i h n o i s t a eivät paljoakaan
a u t a asioiden selvittämisessä.
N i i n Tarmolan k u i n muidenkin
myymälöiden tilinpäätöiksiä t a r k a s t e l ­lessa
pistää silmään erikoisesti a l h a i ­n
e n bruttovoitto. Esim. Tarmolän
tnyymälän bruttovoitto oli 13 prosent­t
i a v a i k k a vuosikokous asetti tavoit­teeksi
maaseutumyymälölssä 14 Ja
kaupimkimyymälöissä 16 prosenttia.
Jos tämä bruttövoiton määrä olisi
saavutettu, olisi l i i k e tuottanut huo­mattavasti
Voittoa sen s i j a a n että se
tuotti tappiota; Nämä numerot, m i ­käli
numeroihin voidaan luottaa, e i ­vät
anna t i ^ e a sille väitteelle, että
h i n n a t olisivat oUeet Tärmölassa k a l ­l
i i m m a t k u i n esim. Port A r t h u r i s s a,
jossa bruttovoitto oli 13.2 prosenttia
eikä sekään o l l u t tarpeelksi korkea.
Mikäli Tarmolän myymälä on IQ^-
symyksessä o h siellä mahdoton enää
vähentää k u l u j a . S i i h e n voidaan s a ­noa,
että tuottihan K a m i n i s t i q u i an
myymäläkin voittoa v a i k k a brutto­voitto
öltkin v a i n 11.9 prosenttia. Jos
v e r t a i l l a a n myyntikustannuksia h i in
ovat ne iTarmolassa p a l j o n suuremmat
d o l l a r i a kohden k u i n k a m i n i s t i q u i a s -
sa koska Tarmolassa oh l i i a n vähäi­nen
liikevaihto. Sellaiset k u l u t p a l ­kat,
valo, lämpö, vakuutukset y m.
eivät ole suhteellisesti n i i n p a l j o n pie­nemmät
k u m Tarmolän myynnit ovat
kämihistiquiaän verrattuina, k u t en
sanoin, el niitä kyetä enää vähentä-mään.
Miehelle o n maksettava , p a l k -
k a ohpa m3omnit suuremmat tai p l e -
Kaivosmies vangittu
kultävarkauden takia
T i h i m i n s , 6 n t . — ^ d w ä r d Clements.
Timminsistä, v a n g i t t i i n lauantaina
muftovarkaussyytteen n o j a l l a sen t a ­kia,^
että Delnite kaivoksesta varastet­t
i i n p e r j a n t a i n vastaisena yönä 75,000
d o l l a r i n arvosta k u l t a a.
C l e m e n t i s i n isanottiih olleen työssä
mainitussa kaivoksessa noin vuoden
verran.
nemmät. Sama pUää jyjisij^
loon, lämpöön j a vakuB^S
den. NJiEta ei; vojda «EääHl
noa keino tilaateBn k o r i a a a ^
t y y . myyntien iisäänij^g^
Biyymnt eivät tieteniääa %!
sUlä, että käydään ostaen,
pungista - vaikiapa ^ '
osuuskaupastasirL
siellä tarvitaan jcka^^^ f^,
kannatus €nn:n5cuin v o i d ^
että liike siellä menestvlsi. *•
Jos on olema.<^i3 todeliiaj „
tia n i i n öe otetaan huozniosn^
l i h y v i n korjataan. Mutta j , ^ ^
set ovat ylimalkaisia ja mahäj
pelkästään mieliVuvitukieea y
via n i i n eihän niille voi m j l ^
kertoa tässä'erään esixnerki-r
kaupunkim.vymälä.ssämtte ^
jatkuvasti, että hintamme^
k e a l , . paljon korkeammat kuiäi
levässä liikkeessä. Pyyiu^jj^ '
hmtojamme kyseessä ble\-aa'
h m t o i h i n jä liike suostui, siha;
tauksen kohteena oli noin 4o ei a
r a l a j i a ja tulokseksi jaat™ 1
osuuskaupan hinnat olivat täs
varamä-arästä y l i 40 jenUiä
mat.
Lopuksi tahdon todeta vieä q
atjan, että ei voida odottaa, jöäl
liikkeissä myytäisiin kaikkia tirj
täsmälleen samalla hinnallabijl
pungissaiin. jcsta tavarat casd
tava sivuliikkeisiin. Täs=ä tapa-sa
ori luonnollista, että nämäl
tuskustannukset on lisättävä a:
mälöissä tavarain hintoHiin.
Osuustoimmnanisesti te.*Teht;d
Wm. Laine.
ro i<
tah
Sissit ampuneet
postijunaa
Singapore. ^ Sissit ampuivat S i n -
gaporesta K u a l a L u m p u r i i n m a t k a l la
o l l u t t a postijunaa l a u a n t a i n vastaise­na
yönä. Yhdysvaltain täkäläisen
tiedoituspalvelun muuan m a l a i j i l a i -
neh v i r k a i l i j a s a i surmansa.
— K a i k k e i n syvimmän meren k o h ­d
a n j a korkeimman vuoren huipun
T a l i n e n e r o o n y l i 12 m a i l i a .
Uiii on tarflieeUista
Useat ihmiset, j o t k a ovat kuolleet
v e r r a t t a i n . n u o r i n a olisivat voineet
n a u t t i a p a l j o n pitemmästä eliniästä,
jos he o l i s i v a t antaneet tarpeeksi huo­m
i o t a unen tärkeydelle. On ihmisiä,
j o t k a ovat epäprmlstuneet litkeasiois-s
a t a i kotitehtävissä hermostuneisuu­den
tähden, j o k a aiheutuu l i i a n vä­hästä
unesta. U n e n vähyjre aiheuttaa
m u i t a k i n sairauksia Icuten nuhia,
" f l u u t a " , y.m. K a i k k i tuollaiset v a i - |
keudet ja sairaudet voidaan estää
n u k k u m a l l a enemmän.
K e s k i n k e r t a i n e n ihminen vaatii
n o i n 8 t u n t i a unta joka yö. Oikein
nuorten läpsien tulisi saada 12—14
t i m t l a j a kasvavien lasten 9—10 t i m -
t i a unta.
J o t k u t ihmiset eivät voi nukkua
kahdeksaa t u n t i a yössä syystä, että
heitä vaivaa unettomuus. Sellaisissa
tapaukidssa u s e a t ihniiset käyttävät
unlpllfereitä. joka o n erittäin huono
tapa. sillä k u n n i i h i n tottuu on v a i .
kea päästä normaaliseen uneen.
S e l l a i s en henkilön. Joka käyttää u -
nipiUereitä. on opittava uudelleen
väsymään i l m a n tehokeinoja. T^llä
l a i l l a hän oppii taas luottamaan u -
neen pääsyynsä Ja minmuodoin n u ­k
a h t a a helposti.
K a n s a l l i n e n terveysjärjestö sanoo,
että i m i o n tarpeellista viettääkseen
pitkää, a k t i i v i s t a elämää. Jos te j o u ­dutte
vlettänoään unettomia öitä n i in
käykää lääkärinne puheella sillä hän
voi auttaa.teitä löjrtämään mistä u -
nettomuutehne johtuu.
— Joseph Conrad, k u u l u i s a e n g l a n ­n
i n k i e l e n mestari, ei^voihut puhua s a ­n
a a k a a n englantia 25 vuoden ikäise­nä.
•
— Jean Baptist Tayernier kertoo
k i r j a s s a a n ' T r a v e l s i h I n d i a " näh­neensä
buddalaisen naisen pohjois-
I n t l a s a , Joka synnytti lapsen 82-
vuotiaana.
Matkapalvelu Suomi
parantunut
V a i n 9-11 päivää Snometa'
Suosittua Göteborgin-Tnkiiota
reittiä
kokeilkaa uutta matkusi
viehätystä uudistetussa 'Gl
HOLMISSA' tai 'STOCKHOJ
S A ' . Enemmän tilaa — enE_
mukavuuksia — enemmän pain
SYYSLOMA SUOMES
Parhaita paikkoja saatarea
Ncv.- Yorkista
STOCKHOLM
GRIPSHOLM Eäl
STOCKHOLM STT
GRIPSHOLM : syrit
STOCKHOLM Srrxi
GRIPSHOLM Lo'ia>.
STOCKHOLM Uul
STOCKHOLM Mana,--i
GRIPSHOLM Jouhi
STOCKHOLM Joului.
. H a l v i n matlialippu Niew ¥oiti
Göteborgiin oii S138
^t) Lirija" tulee avastamaan
kustajia matkan järjestäj
Göteborgista Suomeen.
2) Matka-arkut ja Täskaampi
katavara voidaan nyt luov
New Yorkin satamalai
säiliöön SUORAAN SUO!
- lähetettäväksi. (Ei tarkan
eikä matka-arkkujen uudrj
lähettämistä Ruotsissa).
3) Suomeen menijät toWle'.
• viivytyksettä junassa Göt''
gista suoraan
(vain 5-7 tunnin matka)
4) Linjan suomcapuhuvat
oppaat seuraavat matkasöj
Göteborgista Suomeen.
5) Talvikuukausina Linjani
tua "Kastelholmia" käj:
hotellina Tukholmassa E
matkustajille, j.otka odott,
höi'rjiaiva yhte.vJisiä. SuoiKS.
iSuulu
BeUC
ijohdos
fiopetti vi
L toimii
M d o s t a
Ireä. n
uja
taa:
itusta
EAN
P
L i i l
.Taoh
tuuli
Jos ette voi lähteä n.vt.Iähc»
kää SAL:n lahjapaketti,
on saatavissa Tankkaa. Sar '
ja Ruotsia varten. Välittä
kolmenlaisia paketteja sisäi:
kahvia tai muita niukaf^.'."
tavia tavaroita S10.65, S3.K _
S7.50 riippuen koasta Ja sisä
tä. H i n t a a n sisältyy Enrr
T u l l i . E i lisämaksuja. Tode
Lahjapaketti.
Pälkkatilauksia ja lahjapaJs^
varten kääntykää matka-ass
henne puoleen Hänen pa^tfc.
j a kokemukseen pemsturat;
vonsa ovat Teidän ijman
menoja.
SWEDISH AMERICi^
LINE
1255 Phillips Square
Montreal 2. Qtic.r
c
Bn
— Alt>ertassa olevalla L e d u c i n a l u ­e
e l l a o n 398 tuottavaa öljykaivoa.
S u r r e n i l m o i t a n , että rakas mieheni ja x\ilin hella isa
HENRY PUTILAI
nn&bni v i i m e oheen kbtbhaah T o r o n t « » a toDkckunn 26 P ; ' ^ ' ^
Hän oU s y n t y n y t Suomensa Oulaisissa j a o l i kuollessaan 59 tnoot» j
ikäinen. its
Lähinnä häntä jäivät suremaan minä hänen v.iiDions3
tyfär perheineen täällä Torontossa, neljä siskoa ja yksi veu
maassa j a y k s i sisko j a \-eIi sAomessa. .
Nyt iäksi kylmeni puolison syli, /
yö synkkä on laskenut elämän yli.
Ei kotihin kesäiset kcUot soita,
on rakas poissa, on raunioita.
Lepää rauhassa puolisoni hellä,
niin raskas suru on sydämellä.
Lydia.
Hiljaa hiipi kuolon käsi,
hauta ryösti isäni.
Hiljaa häipyi tuskat suita,
hautäs peittää musta multa.
A m ja ErickL
Xiin paljon heMä^oimr^ \
iulla, \-
meidän oma, oma, F<'Ph-kulta.
.
Nyt poissa nkt Säal!''f!fr
jäi pikkuJyltöii iknvaan.
LaslenJapset Na^^^^^
KIITOS . ^
SydämeUinen kiitos k a i k i l l e , jotka ohtte ^ a a t t a m a i ^ ^ . j ] ^ ^^
m a t k a l l a . K i i t o s k u k i s t a j a kaikesta osanotosta, p-^..^^
E r i k o i n e n k i i t o s m r . E . K i i t i s d l e hänen kaunii5ta &ix.-=
LYDIA P0TILA ja PEBHE