Vapaus, August 3, 1950

              , J , i I "'I <, 1
t^i^M '•f'0:. V,;::,-.','»;tv., i-äfeuliSÄ^E»®,:?;
lii«||i5«:äiiB3
m
Ofsan of Fimilst» Canadlaiis. £»•
tabllshed Nov. etb. 1817, Authorized
yOglc»vPep<ittniftit>; Ottawa. Pub*
^dltortal omc0; 4^4265. o' Manager
E. Suisi; Editor W^ Ekl]mdw 2 4 ö m ^
: TILAUSHINNAT:
ThdysvoUolssa: l vk. IM 6 tk. 3$0
BiranÄsäa: ; 5^ 1 ift. 7X* 6Iät. 4:25
Xämälditetnmeilmötyy liittojuhlien ^
^ v^^ suomalaisten urheiluerämän
kohottamisen yhteiseen kekoon.
urheilutoiminnan huomattaviksi tapauksiksi, sillä niihin osallistuvat
Canädin iirheil^^^
urheiluelämiäh huippukykyjä. ^ ' p
Xiittomnie toiminta Canadan nuorison fyysUulttuurin kehittäjänä
^iw( M M i t t a i ^ myiiskin toinen erittäin tär-:
ittbiT|*ne osuus moraalisesti oh ollut hyvin antoisa.
Potixij^^ tulee jälleen
Niksiä Jänsi"OäWrio ediistetu^ Isku lähettää
^ lavan joukkueen, jos; maakuntamme itäisestä osasta osanot-
}• fajleh lukumäärä' vähän laskea, niin länsiosasta saapuvat tulevat kor-
•i TIc; 3 p:nä täyttää 50 >»TiottaAo-ffast
Blstiniäkf liohg. Lalcel^^ Tplvo-i^
tube pt3lf on ooniia^ jpäl vän esinkg^
i
joka saavutti mm. onaailman-rjolttivät
Tufcholhiaii räuhanvetoo-
Costä lausui: "Sota ja urheilu
maailman kansoja,
iistäminen rauhalliseen
on yksi huo-
Tshekköslöyakia^ ur-
V IJPÄ Speicher, entinen pyöräiljoi maa
jälkEpaUöliitÖh piaiee^ Gfeorges Stöck ja Ranskah
•ätdri ÄlCäbrql ovätaH^
Rautavaara, olympialaisvpittaja, alle-sekä
•mOnetatiuut tunnetut suo-jäi-
jesteiUin räUhannierkeiSsä ja
Knud E. Andersen oli en-
New York Hmesin "sotUasaBlan-tuntija
H. Baldwin on senverran op­pinut
söta-asiol8ta, että kirjoitti leh­tensä
palstoilla sotatietojen luotetta­vuudesta
seuraavaati:
"Toisen maailmansodan kokemukset
osoittavat, että vastustajalle tuote­tulta
tappioita aina yliarvioidaan ja
että niistä ehkä vain 1/4 pitää yhtä
todellisuuden kanssa. Jos meikäläis­ten
vältetään tuhonneen 60 tankkia,
niin todellisuudessa niitä ehkä on saa­tu
taistelukyvyttämiksl vain 15."
J E N K K I E N " S A N i l K I B J A"
Ruotsissa herätti äskettäin huomio­ta
se kun tukholmalainen lehti Ny
Dag paljasti Icuinka Yhdysvaltain so-tadepartmentti'
on painattanut salai­seksi
aiotun englantilais-ruotsalaisen
sanakirjan. Kirja on tarkoitettu
USA:n upseerien Ja sotilaiden käjrt-töä
varten siinä tapauksessa, että he
miehittävät Ruotsin.
Paitsi sotilaallista puolta koskevaa
sanastoa, on "siviilikäyttöön" kiinni­tetty
myöskin huomiota. Seuraavassa
muutamia Ny Dag-lehdestä lainaamia
kysymyksiä:
— Piirtäkää kartta minulle!
— Näyttäisää paperinnie! E l mitään
konsteja!
— ToteUcaa, muuten minä ammun F
— Minä tahdon ruolcaa.
Voonna 1946 South Pörciipinessa pidettyjen liittojahUen yletsroiin Istelaobjelmaa- suoritetaan. SCAUL:n 14; llittoiobla^'pidetSän.ylem­pänä
olevalla kentällä i k . 5 j a 6 pnä. . - • ^* -.- : •
Bay-alueen
«CAULfh 14. liittojuhla,
il 'toivomme juhlille hsrvää menestystä!
olkoon sellainen myöskin
; i CCFrn poliittinen vararikko
^^h:.:::::-::vnnntia iQX7 CC:Vn Reginan konvehtionissa hyväksyttiin puo-tunnetaan
Reginan manifestina. Puolueen
ihanteelliset käsitykset sosialismista
Ilmaistaan täj<!.': onanif^stissa. Puolueen perustajat! kuoleman jälkeen
C C F : n puheenjohtajaksi M . J . Coldwell ja sen jälkeen on puolue
rtynyt avoimesti porvariston vanaveteen ja luopunut mtiodolHsJes-
C C F : n kansallisessa konvehtionissa hyväksytyt
ilmentävät sen tosiasian, että jo aikaisemmin käy-luovuttu
Reginan manifestin periaatteista ja alistuttu
• l.. Wall Streetin imperialismin palvelukseen. Viimeisessä konventionissa
^. päätettiin hylj-itä Marxin luokkataisteluoppi ja "etsiä uudet menette­li:
!}?| lytävat sosiali-min periaatteiden sovellu Itämiseksi nykyajan talöudel-m
. j- lisiin ja' sosiaaiisiih kysymyksiin". Uutta periaatejulistusta ei vielä
kuitenkaan hyväksytty vaan se jätettiin puolueen v : n 1952 konven-
•^5 iii
ilohih ratkaistavaksi.
'Cfi "Reginan manifestin periaatteesta luopuminen ei kuitenkaan tapah-
';|r; tunut ilman vastarintaa. Niiden edustajain, jotka puolueen sisällä
ovat taistelleet sosialististen ihanteiden puolesta, puheenvuoroista
käy ilmi, että puolueen sisällä ilmenee vakavaa periaatteellista erimie-lisyyttä.
Tämä erimielisyys, voitanee odottaa, tulee ennenpitkää vai-rj
, kuttamaan pUölii^n sisällä ja oikeistojohdoh härkäpäisesti Täpiajetut
hl; {it^äfökset luokkataistelun periaatteista luopumiseksi tulee johtamaan
:\: »isäisgen hajaannukseen.
jErikoisesti B C : n edustajien keskuudessa ilmeni vastustusta oikeis-
: tojohtajien ajamaa periaatteettomuutta vastaan. BC:n ryhmän joh-
; ta}a-;eolin Cameron arvosteli periaatejulistuksesta luopumista ja sa-
' /'; noii "minulla on vakaumukseni niihin periaatteisiin, mitä se ilmentää.
,fi Afinä olen pettynyt kuullessani, että meidän kansallinen johtajamme
• on'.hyfännyt iReginan) manifestin periaatejulistuksen. V. 1932 me
pid|n(ime sitä totuutena, että luokkataistelu on. Njrt meille sanotaan,
- että se on vanhentunut. ;Tämä konventioni on tehnyt korvaamatonta-
. vahinkoa sosialismin asialle, erikoisesti BC:ssä. Mutta tapahtumien
ktiiku ajaa tämän liikkeen takaisin sosialismin tielle''.
{ Mr. Cameronin ajatuksella on paljon kannattajia OCF: n rivijä-s^
hten keskuudessa ja sen jäsenten monet edesottamiset viime vuosien
aikana osoittavat, että luokkatietoisuuden käsitykset ovat syvästi
juurtuneet O C F : n jäsenten tietoisuuteen eika niitä voida juuria pois
pelkillä päätöslauselmilla. ,
, Luokkataistelun periaatteista voidaan luopua, mutta luokkataiste­lua
ei sillä poisteta sillä se ilmenee kaikkialla missä harjoitetaan riis­toa^
Siis se on kapitalistisen järjestelmän ilmiö.
,. 'Uusia menettelytapoja sosialismin periaatteiden sovelluttamiseksi
^S; S ni^yayan taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, kuten C C F : n kon-
^fli; v^ntionissa päätettiin, ei voida löytää kuin marxilaisuudesta sillä Marx
^. on antanut työväenluokalle avaimen mikä johtaa todella sokialismiii
•• U«le.'
on selvä osoitus puolueen
rämettyneisyydestä. Viimeisen
varmasti vieroittamaan työ-pois
sen riveistä sillä selvä luokkavaisto, puhumattakaan luokka­tietoisuudesta,
osoittaa työläisille, että CCF:stä on tullut avoin por­variston
kannattaja, joka taistelee työläisten elinoikeuksia vastaan.
Port Arthur, Oht. — The Parmers'
Co-op. Marketing Ass'n (kevätkesällä
muodostettu farmarien Järjestö) toi­meenpaneva
komitea on päättänyt
kutsua konferenssin pidettäväksi elo­kuun
18 p :nä. Kokouksen tarkoitukse­na
on lopullisesti päättää farmarien
myytävän heinäh hinnasta.
Ennen yllämainittua päivää kokoon­tuvat
järjestön paikalliset yhdistyk­set
keskustelemaan Ja laatimaan eh­dotuksia
konferenssille. Myöskin t i e -
doitettlin viime perjantaina pidetyn
toimeenpanevan komitean kokouksen
Jälkeen, että seitsemän paikallisyhdis»
tyksen edustajain ohella kutsutaan
edustajia sellaisilta paikkakunnilta,
Joilla ei ole paikallista yhdistystä.
Farmarien Järjestön tp. komitea <m
hankkinut suomalaisen elokuvan
"Welcome to Finland" Ja toiseksi c a -
nadalaisen osuustoiminnallisen fil­min,
Jotica esitetään elokuun aikana
seuraavasti: Pass Laken haalilla maa­nantaina,
tk. 14 p:nä, South Gilliessä
tiistaina, elok. 15 p:nä Ja Millarissa
keskiviiklcona, tk. 16 p:nä.
konferenssin määriteltyä heinän
hinnan, alkaa markkinain hankkimi­nen.
Tilausten täyttämisessä odottaa
farmarien järjestö jo ennestään ole­massa
olevain tcUlUttäjain osuustoi­mintaliikkeiden
käsittelevän heinän
ja muiden farmarien tuotteiden oston,
myynnin ja kuljetuksen. Esim. F a r -
mers" Mercantile-liikkeen Icaupat No-lalussa,
Devossa ja South Gilliessä
ovat harjoittaneet heinäin käsittelyä
menneinä vuosinakin. Se on Icyllä o l ­lut
valkeampaa sillä kukaan ei ole
avustanut markkinain tiedustelussa.
Farmarien järjestön tp. komitean t a ­holta
on nyt kehoitettu Internatlonal-osuusliikettä
Kamissa, Intolassa, Wa-ressa
' Ja Tarmolassa laajentamaan
palvelustaan heinien Ja muiden far­marien
tuotteiden käsittelyssä.
EHDOTTAA NEUVOTTEIiVA P A P E ­RITEHTAIDEN
J A V A U T T 2 ( J I E N
KANSSA '
Farmarien Järjestön tp. komitean
taholta tiedoitettlin myös, että kai­kille
paperipuita ostaviUe yhtiölUe lä­hetetyissä
kirjeissä esitetään, että ne
sopisivat päivästä, jolloin farmarien
järjestön edustajat voivat neuvotella
yhtiöiden edustajien kanssa kuorimat­tomien
paperipuiden hiimolsta tuleva­na
syys- j a talvikautena.; Kirjeessä
korostetaan erikoisesti: "Te olette tie­toinen
siitä tosiasiasta, että farma­rien
metsän arvoa ja paperipuitten
tuotantokustannuksia mikäli farmarit
ovat kysymyksessä, ei ole koskaan
täysin huomioitu yhtiöiden allekirjoit-
^essa kontrahteja farmarien Icanssa.
Nämä seikat ovat kärjistäneet tilan­netta
-siinä määrin, että on aivan
välttämätöntä saada korotus farma­reille
maksettaviin hintoihin." .
Nämä kysymykset käsitellään pai­kallisyhdistyksissä
jokaisella alueella
Thunder Bayn piirissä Ja yhtiöiden
kanssa neuvotellaan kalltkiin esityk­siin
nähden. — A T H .
Oheellisen artikkelin on kirjoitta­nut
Eteiä-Korean Työväenpuolueen
varapuheenjohtaja Pak Hen En,
Kirjoitua on julkaistu ennen Korean
sotaa ja sitoa kerrotaan Korean ta­pauksista
toisen maailmanscdan Jäi-keen
sekä paljastetaan U S A : n impe­rialistien
häikäilemätön siirtomaapo.
l i t i l k k a . ' V..^•-••-•,;vv;^;,:,;c.;,;-•.
Mutta L i Syn Manin kopla on val­lan
menettämisen pelossaan torjunut
ehdotuksen maan rauhallisesta y h ­distämisestä,
sie on lisännyt'terroria
isänmaanystäviä vastaan j a valmiste­lee
avoimesti suurilukuista ameriklca-laisten
aseistamaa ja kouluttamaa
armeijaa sotaretkelle polijoiseen. L i
. S yn Manin ; kljkkl •• tahtoo sytyttää
Koreassa sisällissodan. Tässä mle-lesiä
se provosoi alituisesti uusia:; yä-liköhtaufksia
38. leveysasteen alusella,
Etelä- Ja Pohjois-Korean rajalla, ja
lähettää joukottain vakoojia sabo­töörejä
maan pohjoisosaan.
VAPAUSTAISTELUA TERRORIA ;
VASTAAN - ' n^
Korean kansa vastaa L i Syn Manin
veriseen petturipolitiikkaan liittymäl­lä
yhä lujemmin yhteen ja aitiyisoi-malla
voimansa sekä taistelemalla
viel-ikln kiivaammin ja päattäväm-min
vapauden j a riippumattorauudsn
puolesta. •
ja ilmoittavat demokraattisen r ^ e n -
nustyön tulokset POhJöis-Koreassa,
jossa luodaan lujaa poliittista Ja t a ­loudellista
pohjaa. demckraattlsen
Korean riippumattcmuudelle. • . 1
Bauhalllnen rakennustyö^ pchjoi-sessa,
joukkojen poliittinen Ja p a r t i -
saanitoiminta ; siirtomaaorjuuttajla
vastaan etelässä ovat etappeja Kore­an
kansaii- tiellä yhteistä, päämäärää
kohti: yhtenäisen, j a rilppumattcman
Korean luomiseen.. Liittyneenä K o ­rean
kansa on ; saavuttava kaipaa­mansa,
päämäärän j a se on oleva sen
arvokkain panos rauhan Ja demokra­tian
asian puolesta.
T A I S T E L U Q U I S L I N G J U N T AN
" E R I L L I S V A A L E J A " V A S T A AN
Cheh-Ju-saaren väestön aseellinen
taistelu -vahvisti tavattomasti vuoden
1946 lokakuun-liikkeen aloittamaa
Gcamppailua Etelä-Koreassa, taiste­luun,
johon ikoko kansa otti osaa.
Korean kansan alati laajentuva
taistelu USA:n siirtomaapolitiikkaa
vastaan antoi aiheen Kcrean poliit­tisten
puolueiden j a varsin erilaatuis­ten
järjestöjen johtajille yhtenäistää
työskentelynsä vastustettaessa yritySc-siä
saattaa Korean jakautmninen py­syväiseksi.
Huhtikuun 29 pnä 1948 pidettiin
Pjöngjangissa kongressi, jossa Etelä-ja
Pohjois-Korean poliittisten puolu-
Uhrautuvasta isänmaallisuudesta I eiden Ja järjestöjen valtuutetut k e -
Lontoo. — Pekingin radio tiedoitti
viime. kuussa, että Kiinan Kommu­nistipuolueen
jäsenmääräksi ilmoi­tettiin
heinäkuun alussa y l i viisi mil­joonaa
iienkeä, joista 1,200,000 Jäse­nen
ilmoitetaan palvelevan kansan­armeijan
riveissä. Kitoan kommu-nistipuolue
on siten Neuvostoliiton
kommunistipuolueen Jälkeen suurin
on loistavana esimerlökinä aseellinen
partisaanltoiminta, joka sulautuu yH-,,
teen työläisten, talonpoikien j a pik­kuporvariston
Joulckolilfckeen ikanssa.
j a jatkuvasti voimistuu Etelä-Koreas­sa.
V •••c •
Lokakuun 20 pnä 1948 L i Syn M a\
n i n armeijan 14. rjtonenttl ryhtyi ka_
pinaan Josyh satamakaupungissa,
jossa laivattiin joukkoja * S h i h j un
saarelle. Rykmentin siirryttyä parti­saanien
puolelle kehittyi partisaani^
toiminta etelässä ySiä voimakkaam­maksi.
Partisaanien tärkein opera-tioalue
oli silloin Chirisang-vuori e-teläiseh
Ohoyl-lan maakunnassa, e-telärannikoUa
j a Sheh-jun Saaralla.
Partisaanien kukistamlseikst L i Syn
Manin "hallitus" mobilisoi suuria so­tavoimia
ja kutsui Amerikan armei­jan
Upseereja iieuvoriantajiksi.
Vuoden 1949 alussa suoritti L i Syn
Manin "haUitUs" Amerikan lähetti^
lään Mucclon neuvosto ns. maalis- ja
huhtikuun sotaretken . partisaaneja
vastaan selviytyäkseen heistä ennen
kevättä. Y K : n komission raportissa
todettiin, että tämä L i S3m Manin a r ­meijan
sotaretki etelä-TschöUen maä-kimtaan
"ikoski" enemmän kuin 23,-
000 ihmistä. Sitäpaitsi "useita kyliä
S i e h - j u n saarella poltettiin". . E s i ­merkkejä
Julmuuksista bh enemmän­k
i n . Mutta L i S y n Manin joukkojen
petomaisuudet eivät ole saaneet isän­maanystäviä
toimettomiksi. L i Syn
Mani ei ole onnistunut sammuttaa
kansan vapaustaistelun liekkiä.
PARTISAANIEN VOIMA
KASVAA
Ennen kesää 1949 partisaanien toi-mtota
ikohdistui etupäässä käyntiin
LI Syn Manin poliisiassmiin ja p a i ­kallisiin
viranomaisiin. Partisaanit
operoivat pienissä, (huonosti aseiste­tuissa
50—1000 miehen osastoissa.
Kevyt konekivääri oli harvinainen
Heinäkuun 20 pnä Etelä-Korean
työläiset toimeenpanivat 2 turmin y -
leislakon tukeakseen vaatimusta
maan rauhallisesta yhdistämisestä, ja
sen yhteydessä syntyneen joukkoliik­keen
seurauksena partisaanitaistelu
sai uutta vauhtia. Siitä tuli järjesty,
neerapi ja voimakkaampi. Partlsaani-csastojen
voimat kasvavat päivä päi­vältä.
. „
Chirlsang-vuorella, eteläisen Clioyl-lan
maakunnan eteläisimmässä osas­sa
j a Odesang-yuorella, joka on par­tisaanien
keskusaluetta, taistelee y l i
400—500 miehen suuruisia osastoja.
KOHTI RAUHAA, DEMOKRATIAA,
YHTENÄISYYTTÄ
Kansan sankarillinen partisaani-taistelu
Etelä-Koreassa vapauden Ja
hoittivat Korean kansaa yhtenäisyy­den
j a vapauden' nimissä olemaan ot­tamatta
osaa• n i i h i n , vaaleihin, jotka
L i Syn Manin (Syngman Riheen)
Juntta kuulutti pidettäväksi touko­kuun
10 pnä.
Etelä-Korean kansa noudatti tätä
vetoomusta Ja nousi taisteluun erillis-vaaleja
vastaan huolimatta kaiken­laisista
petollisista temppuiluista, u h ­kauksista
ja terroriteoista. Useissa
Etelä-Korean kaupungeissa ja kylis­sä
kansa hävitti "vaaliuurnat" ja
"vaalihuoneistot". Vaalipäivänä p i i -;
loittuivat sadattuhannet ihmiset me^
siin ja vuorille, jotta heitä el voitaisi
pakottaa ottamaan osaa vaaleihin. .
./ Kovasti ylistetyt "väaiiit" epäonnis­tuivat
pmisteellisesti. Väliemmän
kuin 30 äänioikeutetuista otti niihin
osaa, -•
Yleisesti tiedetään, mitä tulee n i i ­h
i n äänioikeutettuihin, jotka äänes­tivät,
että heidät pakotettUn siihen
väkivallalla ja petoksella.
DEMOKRAATTISET VAALIT
J A YHTENÄISYYSHALLITUS
Amerikkalaisten agentteineen oli
turvauduttava avoimeen petokseen
voidakseen puhua» menestyksellisistä
"vaaleista" Jä voidakseen asettaa L i
Syn Man-jimtan nukkehallituksen
Etelä-Koreaan. K u n nämä oli pysty­tetty,
tunsivat (kaikki korealaiset Isän­maanystävät,
jotka taistelivat ^ n -
nyhimaan yhtenäisyyden Ja deincä-ratian
puolesta, tehtävänään olevan
muodostaa keskushaUtoto, todellinen
kansanhallitus Koreaan.
Eräässä neuvottelussa, jonka Ete­lä-
ja PohJois-KoÄ^ean eri poliittiset
puolueet Ja' yhteiskunta Järjestöt p i t i ­vät
'kesäkuussa 1948, päätettiin toi­meenpanna
yleiset demokraattiset
vaalit koko maassa.
LI Syn M a n i n Juntta teki ikalkken-säesfrääksaen
kansan suorittamasta
vaaleja JBtelä-Koreassa. Tämän ter­rorin
johdosta sai surmansa 291 {hen­keä
ja 9.081 vangittiin. Tästä huoli­matta
otti vaaleihin Etelä-Koreassa
osaa 6,712.407 hehkilöä 8,601.746 ääni­oikeutetusta,
ts. 77.52 %. Pohjols-
Koreassa, jossa : demokraattiset va­paudet
olivat voimassa, otti vaaleihin
osaa 99,98 % äänioikeutetuista. -
Vaalin tulokset .olivat todistuksena
kansanjoiCikojen , ennennäikemättö-mästä
aktiivisuudesta ja Korean kanr
san - suuresta yhtenälsyydsn tuntees-
Näiden vaalien tuloksena perustet­tiin
Korean kansandemokraattinen
tasavalta Ja muodostettiin Korean
keskushallitus, joi&ä johtajaksi tuli
korealainen kansallissankari K i m i r
:Seii.v;.:
. korean kansandemokraattisen
savallah hallituksessa o l i yhtä paljon
edustajia sekä pohjoisesta että ete­lästä,
niiden joukossa edustajia K o ­rean
eri poliittisista summista Ja so­siaalisista
kerroksista. K e s k u s ^ l l i -
tuksen muodostaminen oli ieräs K o ­rean
kansan yhtenäisyys- Ja vapaus­taistelun
tärkeimmistä v o i t o i s t a .:
K A V A L T A J A J U N T A N KOHTALO
SINETÖITY
Amerikkalaiset aseet toivat apunsa
L i Syn M a n i n kayaltajajuntalle. I l ­man
amerikkalaisten sekaantiun'sta
olisi sen olemassaolokin täysin mah­doton.
Alituiset ministerivaihdokset,
eripuraisuudet "kaiisalll^ckoukses-sa
"Ja koko L i Syn Manin Jhallituspö-litiiikka
ovat todistuksena Etelä-Ko­rean
kansanvaltaisen nukkehallituk­sen
ryhdittömyydestä. Kun L i Syn
Manui juntta tunsi perustansa kei­nahtelevan,
teki se kaiken voitavansa
pidättääkseen amerikkalaisen miehi­tysarmeijan
maassa. Se o l i valmis
luovuttamaan maan rikkaudet yhdes­sä
vapauden kaiKsa vain saadakseen
nauttia sitä: sotilaallista;'turvaa, iffsa
kohdistui kansaa • v a s t a ^ , . joka tä­män
Juntan poUtiticka o l i saattanut
kuohuksiin.
KOREAN KANSAN
KOTOS STALINILLE
Korean kansandemokraattisen t a ­savallan
korkein: kansanCiokous, i l ­maisi
Korean kansan tahdon käänty­mällä
ensimmäisessä äokottksessaan
Neuvostoliiton Ja Amerikan hiaillltus»
ten puoleen pyynnöllä, että ne vetäi­sivät
pois Joukkonsa koreasta.
Neuvostoliiton hallitus -huomioi h e ­ti
tämän toivomuksen, tunnusti K o ­rean
kansan ikansalliset -edut j a veti
joukkonsa j o u l i ^ i i s s a 1948 pois P o h .
jois-Koreasta.
Tällä neuvostdhaUittä^en ottamal­la
askeleella oli s u i ^ ' i n e r k i t y s K o -
reari •historia^.' i/tibJ^yan neuvos­toarmeijan
jotUä:oJen matsslessa pois
Koreasta lähetti Korean! kansa kah
sojen johtajalle Ja Korean pelastaja!,
le, generalissimus Stalhiille. kiitos-kirjelmän.
Jossa yScsinoinaan. Etelä-
Koreasta oU 9,900,000 eai^Joitusta.
ISÄNMAANPJBtTUREnDEN '
POLVIRUKOUS ;-
Neuvostohaimubsen päätös vetää
joukkonsa pois K<n«asta! i a Korean
kansan taistelu ämerlkskalalsten Jouk­kojen
poistamiseksi vKoireasta saattoi
L i Syn M a n i n juntan i^ldn valtaan
ja sen amerikkalaiset pöi^ittäjäfc k i u -
salliseen asepiaan. Tämäti yhteydes­sä
meidän on muisteUava niitä erilai­sia
sotilassopimuksia. Jolta on solmit­tu
U S A : n Ja L i S yn Mjsinin Juntan
kesken sambinkuiii Etelä-Korean
"kansalliskokouksessa" i^jkessa k i i ­reessä
lavastettua Ja amerikkalaisten
Inspiroimaa kodemlaa C i^|k^
Ja provokati^ineen. •' NäiJUn aikoiihbi
käännyttiin trsÄ:n 'j)tfoleen Ja jpolvM-laan
rukoiltiin amer^c^Iaisten Jouk­kojen
oleskelun pidentiinilstä Etelä-
Koreassa.,'.. ..^ . .'.'••'..••.•'•> ^
ENNENNÄKEMÄTÖN : ;rV
T E R R O R I ; ; ; ; l'-.-^ • ^ . 7 ' \
li Syn Manin jrätta^^kfohdisti itän-sa&
n etmeimäken^ttölhäh; laajan Jä
jhlinari ftaähttiÄukk'^
Alkaen Soulista säiattdi . L I S y n M a n
voimaan koko Etelä-Körtissa n. s.
kollektiivisen vastuunaiaisuusjärjes-telmän.
Se on historia&sartähän asti
tuntematon \v: valhoamisjärjestelmä.
Kolmesta viiteen lähekkätnf^oleviaa t a .
loa muodostavat tä^ä '-vastuunalai­suudessa
yhtenälSy^äen^':'." "kolipen"-
tal ••vlldentalpiiryhijätt'^ Joiaisen
kolmen- tai^ylidCeiit^cä^
kaiden velvollisutis.on .yakolUa toinen
toisiaan Ja yällttöihästi;. ihnolttaa
poliisille kalkki epäUykse^ yieläpä
Jokahen vieraskäynqiln vipätssä'talois­sa.
Jos tätä vaathimsta ei täytetä,
vangitaan ;ao.kolmeh--tat'vildehtalo-ryhroän
asukScaat, kidutetaan, pä-holnpidellään
j a samiöl^toeldäni o-
Jussfi.ÄDnmi vafanaUaaT^
pirun-: huopo m u i s t i . ^ ^ ^ '
^ ^ t t l : Vai niin. unöhiaakohäaj
Jussi: E i , asla ole niin liäin » , i
näet muistaa kaiken la «P tm^.
huono 4 s l a . ^ '
O P O T T A ^ N
I h .totona'oäoteiaiih •
^ y s t ^ Protess^
k — Poika tuU. . ; '
^mmm^ oife älkää. Ks^,
hänen odottaa. . ;••
SYYTÄ KYLLIKSI -• • - -
^^oel Isä oh tullut sairaalaan bt.
^ a n ^ vastasyntynyttä esftolslaan
Hän katseli lasiseinän täiaä^hS
£een.i Jossa öU paljon plenokäisifl i ,
melkein kalkki huusivat täyltätai
toa;V;v,r'^;e:..'\ ..T " : ; ; ; ; : : : : ?^
BÖksi nuo lapset parkuvat nah
featfheastl?" hän kysyi -vieressäaa^
sovalta' sakaänholtajattarelta
- Kuulkaahan, jos tekin • oUdife
vasta muutaman päivän vanha öii
Eltte työtönnä Ja alastonna se&ä a !
lassonne olisi jo $1.700 i n j l iÄ
suuruinen kansaölsvelan taakka, nänl
mitä muuta tekisitte kuin jatkaisitte
täyttä i M T k k u a !
(Jatkoa toisi?
n^j mennessä T
:4T8,000 ihmis
noöunistä vanl
laiselle määrä
JiEyn Manin väki
^ ljuönomainein
Piettä "valtioi
IfBheBniet: Kont.
Kontt
öB Governmei
^ Room
iceWl
SUOMEN hl
ItECATION O
110 Welllngl
, Ottawa. <
Puhelin
SIMON
WATCH :
711 East H2
|f»nconver
iKorJaanune Ronsc
Ikiiriä Ja kaikenls
iku-. pöytä- ja sei
I gCOMALAINEN
maisuutensa takavarikoidaan. Mutta
jos voidaan todeta, että joku epäilyt,!
tävä henkUÖ on vieraillut talttssa,Ear.|
mataan sellajnen perhe, joi^onf
ottanut tällaisen vastaan.
4 BULJOONAA IHMISTÄ
A J E T T U KODISTAAN
Partlsaanlosastojen toitointa-alu.|
eUta karkoltetaan asukkaat paUo-menetelmin.
Tämä tapahtuu niin e-l
pälÄhimililsen juhnalla tavalla, etti]
myös Etelä-Korean taahtumutadii-1
sen "kansalllSkoikouksen" jäsenet cint
olleet levottomia tästä. Niinpä selitti I
CSiangskin' kansanpuolueen C&JrmI
BtuomlntangUi) Jäsen COtöu fiban M
lokakuun 8 pnä 1949: "Bonghvan ala.
eeila. Pohjols-kengsangin maahrn-
.naSsa, on yhdistelty kahd^san vai.
vOntä-äluetta. 36 kylää lukuunotta-matta
(ts. neljännes koko alueesu)
salvat kalkki asukkaat sotilasviiano-inälsten
'käskyn jättää asuml^.
kansa lokakuun 3—8 päivien hälise,
nä. aikana. Väestö ei tiennyt, rnUiin
se voisi lähteä."
Kaikkiaan on tällainen julma pak-J
kosilrj^inläkäsky EtelärKoreassa ba-]
kenut ei vähempää kuin 4 miljooou
ihitnistä.. Nsimä lieijä anUjoom niK^
hallista asiikasta ovat menettS]ie£{|
talonsa, omaisuutensa,;elälm^.ja-f
kylvetyt peltonsa ja heidän on täyty-'
nyt yUden päivän kuluessa Jättää ia.
tlseutunsa j a tulla vaeltaviksi keijä- i
Iäisiksi, Sellaisia ovat LI Syn Manin!
?lulUtuksen" tohnenplteet. Jos pai-\
kosilrj^mlnen aiheuttaa yastarlntasi,
käyttävät L i Syn k a n in midiet asd-ta:;.';.;.
, •••V'••'^^ • .
ABtERlKKALAINEN "DEUOKRA.
T I A ' ' — 93,000 KOREALAISTA
MURHATTU
Luvatuista demokraattisista vapa-;
i&Bisiä ei näy jälkeäkääa Etelä-Ko--
reassa .vallitsee nyt terrori Ja poliö-jj
valta.|^' Tässä muutanii^ tuloksia i - [
mer^aialsten demokratian ja senj
ägehttieh tohniimasta Eteiä-Koreäs-sa:
vuonna 1945 on tapettu 15 korea- •
laista>'lÖ^; yU 4,200. V. 1947 enemmto]
kuin '32,000. viime vuoden hemSäiiin
loimuun mennessä 39.000 ihmistä.
Yhteensä on tapettu enemmän knin
83,000' korealaista Isänmaanystäm
sitäpaitsi on vuoden 1949 faeinäiam
• (Jatkuu 3. sivulla)
STOCK
RUOK
1 Main St. •
Puhelin I
Ainoa suo
ruokala Var
• '\
Kohtuulliset hi
palvi
G R Y S
STEAM
A U K I JOB
Suomalaiset
Mr. ja Mrs.
C R Y J
B E A U T Y
Omistaja,
P U H E L I N
. »63 E . Ha
iFucraver
kotiseudun yhtenäisyyden puolesta öri
tehostumassa eikä taantumus tule on­nistumaan
yrityksissään sen nujerta­miseksi,
sillä Korean partisaanit ovat
syvästi isänmaallisia, kansan kesikuii-desta
kasvaneita' miehiä Ja.naisia, toe
puolustavat kansan etuja ja nautti­vat
sen tukea Ja rajatonta raäckautta,
Etelä-Korean Uhrautuvia partisaane-
Demokraattisten Oikeuksien Liitto
(League for Democratlc Rights) lä­hetti
äskettäta alleklTjoittaneelle
kiinnostavalla tavalla kirjoitetun 16-
slvuisen khrjasen, "The Story of the
Padlock i/aw", joka sisältää hyvin
kirjoitetun kuvauksen siitä aitofasis-tisesta
mimalukkolaista, joka on o l ­lut
voimassa pitkän alkaa Quebecin
maakunnassa.
Vaikka olemmekin' olleet tietoiset
munaluk^olain vaikutuksesta Quebe­cin
maakimnassa n i i n siitä huolimat­ta
asia tahtoo unohtua. Sen johdos­ta
Olisin mainittu kirjanen hyvin tar­peellinen
muisuttamaan kaikkia c a -
nadalaisia siitä, että va£kka fasismi
kärsi sotilaallisen tappion sodassa
niin siitä huolimatta se nostaa pää­tään
tässäkin maassa, jopa vielä n i i ­täkin
' vastaan, jotka, taistelivat E u ­roopassa
fasisnoia vastaan.
MtmalUkkolaki on se välikappale,
jonka avulla Quebecin surullisen k u u ­luisa,
aina fasisteja liehitellyt j a suo­sinut
pääministeri Duplessls on " i a l l -
lisesti" Ja tosiasiallisesti : Quebecin
maakunnan faststinen diktaattori.
Tässä kymmenen sentin hintaisessa
kirjasessa kerrotaan fasismin; nou-susta'Quebecin
maaikUnnassa muna-lukkolain
turvin. Kuten muistetaan
astui (munalukkolakl voimaan. jo so­dan
edellä k u n Quebedn maaikuiman
työläiset taisteUvat niitä nälkäpalk-koja
vastaan, joita heille maksettiin.
Me enune saata'enää muistaa m i ­ten
Francois Lessard-niminen työ­tön
työläinen tuomittiin sen perus­teella
kahdekä. vuodeksi vankeuteen
koska 'hänet 'tavattiin asimnostaan
partaaiisa ajamassa. Koska Lessard
oli aktiivinen työttöniien toiminnassa,
hyöMEäsivät poliisit hänen kotiinsa,
ajoivat hänen perheensä ulos Ja p a ­nettivat
munalukon (hänen kptlnsa
ovelle. Lessard oli. siitä huolimatta
meimsrt kotiinsa Ja oli juuri ajamassa
partaansa kim poliisit saapuivat Ja
vangitsivat hänet siitä syystä, että. oli
kodissaan. Tästä rikoksesta hänet
tuomittiin sitten kahden vuoden van­keuteen.
, Toinen tämän munalukkolain luon­netta
kuvaava tapaus kerrotaan tässä
kirjasessa. New York Timesin Mont-realin
ktrjeenvaihteja oli sääUmätön
munalukkolain arvostelija. Niinpä
sitten tapahtuikin, että diktaattori
Duplessisin poliisit tukkeutuivat e-,
räänä iltana hänen asuntoonsa ja
takavarikoivat ^kaikki hänen kirjansa
ja henkilökohtaiset {»aperinsa. Dup­lessls
• lelmasii tämän porvarin kcm-munistlksl
koska hän oli rchjeimut
arvostella diktaattorin toimintaa mu­nalukkolain
valtuuksilla. >
K u n Duplessls j a hänen ] puolueen­sa
kärsivät vaalitappion vuotma 1939
Jäi häjiek]. Tnnhninirfr^igirini-ift ' edel­leenkin
voimaan, muttaCuiisi hallitus
ei käjrttänyt .sitä; italiaa: vastaan.
Lakia ei-kidtehkaa^
oU hyllyllä
Sodan aikamkaksinikeittaistui iml^
öiden Jäsenmäärä QuelÄCiisJa j a p a l ­kat
kohosivat' 3ähemmäk4 Canadan
työläisten keskhnääräist& Äpalkkata-soa.
Yleisiä, kokouksia saatiin pitää,
kirjallisuutta Ja sanbnöälehtlä myy-
Uin vapaasti, eikä poliisit tunkeutu­neet
Ihmisten koteihin 'toimittamaan
kotitarkastukäsia Ja palleittaan muna-lukon
ovelle.- Mon«t liildiUvat m u ­nalukkolain
oIemassaol(mv i • ;
Vuoima 1944 pidettiin jälleen maa­kuntavaalit.;
.I>upiessis piiasi JäHeen
valtaan Quebecissa: • va&ka Jifinen
puolueensa ehdok&aat saivatkhi "fn&r
heijnmlstön ä ä n i^
tonsa oli mahdiolUheh sit^n^^ttä Que-becto
maakunnassa oli Järjestetty asi­at
niin, että maaseudun'taSantuon^-
selUnen väestö saä^ valita; >uliteelll-sestl
enemmän Jäseniä i iäinlaatija-ktintaan;
k u l h kaupunidetf asiifkkaat;
Koska sota:lasIsmiaTastaä;) oli vielä
kalkkien . tuoreessa, inäistissa, päätti
Duplessls':. odottaa ikkrsivä^Uisesti t i -
lahteen kehittymistä. , /
••;-•:••' :•.•••;• v-'.•:;••^•.•;);^•:;:^'':;'^''^^ ']
Mmudtä^pla
leen- i^yttelemään' käiuiaiB vastaan
1948 . k un Quebecin mriäkimnankln
työläiset valmlstautt;iyät\siihen kol­manteen
taistdusat-jäanr Jonka tar­koituksena
oli palkkojeniedell^n k o ­rottaminen.
Poliiät tinäoetitulvat s i l ­loin
mai^kuiman' ainoan-vaseminlsto-laiieh
työväen viikkoleOuIe»! Vie Corn-bat)
töhnlatoon siitä ay#a^ ettS tä^
mä lebti oli icuinattainit tySIäistäoi
taJsteliia parempien- paiUtoJm' puo-'
lesta. ' Dnplesslsln / b u r t a t ; takayarir
knlvat; kaiken
ton, ^joltuiäatjnev
csoiteluettelon yms. ja tämä "vallaa-ktunouksellinen"
omaisuus lastattiin
Odo|taviin' trokelhin Ja vietiin pcÄ;
Huoneiston ovelle pantiin munalulc-
^ka.:--Ä;:',":- •'
Sen Jälkeen meneteltiin enenuuJa,
tai väheminän sainalla tavalla kirja­kauppoihin,
kansan kckouspaiMtoaiio
yms. liähdexL Fasistinen terrori pan.
t i i l i käyntiin kaikessa laajuudessaai J
työläisiä vastaan. Kaiken lisäksi «n-toi
Duplessis vielä varoituksen pörrt-rllUseUe
sanomalehdlstölleklo.; e^i ;|
lakoista ym. kapinallisuudesta el s»
puhua muuten kuta kielteisellä ta­valla
j a kehoittl suurilmölttajla P»i-,
nostamaan siten, että lehdet noudat,
taisivat hänen seusuurimääräyksiä^
Tämä ajatusten kontrolli m e n i ^.
ftitaöiiie, että katoliset papiödn efi-k^
IstUn puhumasta yleisissä kokotf-siss^.
Lukmattoniia kotitaikastjBl»
tbimltettiin Ja monin kokouspa»»)-,
jen Ovelle pantiin munalukot. ,
< Asiat ovat nyt kehittyneet . f J » ,
pisteeseen, että JOS jossakinJiaaiö
kapinallisten työläisten toimite w-taan
pitää koGtous niin POllldBj
idÄäataassä kokotispaikan omis»}»
munalukbn
asettamisella talon ÖVÖK-SUtä
s^stä on Jäänyt lukemat^
työväen ym. kokouksia P l t o f ^^
Quehecissa riehuu nyt scUa^e"
toEasIstiiien komento, että 8^*"
mesta ehkäistään kansan danok»^
t i s t ^ oikeuksien harjoittamlixa^
i n Ä - . ' : p i i h ö - : k o k p ^ ^
sanänvapauteeökin nähden. ^
Bdellämaihlttu kirjanen onr^
t u TcaiMden tosiasioiden
tekemtetä varteij Ja sen
oh Waiia taisteluste dcauJtojan»
oäceuksien puolesta, ^ a s ^ g J|
lato osoitteella: Prögress » » »r
I Vuonna 1909 Hi
. "Urheilu-Vi<
I lainaämrn
amiehen Sane
ija terveyden s
nasta sanaan seu
dn käyttökelpc
Voiman Ja Ten
11. Vältä kalk
kln syömises
jlÄläelä syödäk
I ravintoa. Joka p
i ; ruumistasi,
ntaa sitä. .
|3. Hdä raitista 1
sl. Nauti I
I kuin mahdoUli
i happea; yöl
Bkuuhuoneen Iki
ainaltin 4—5
tapaa keskeU
1 pitkän e l i n k at
[<• Ole puhdas m
|5.Älä sure tai n
tuntuu kyin
rttää murhees(
I melkem tä
I siitä tahdon
Ima.
! « • opi rakastami
laan Joutilalsuuti
an elä satav
|7. Omaa joku le
p on sellaln^i
lituheena. Häi
*tävää sielulleen
1 ne säilyvät ter
|«- Harjoittele rt
ulkoilmassa,
•a ponnistelu!
I^Hä säännöin
110. Karta kilh
'Jokainen miel
määrät
Itämissä tapau
Hanki el
Jonka elämäl
' harvoin e
Hanki itse
ali, mutta (
K i n g Öt. East. Toronto. Ont.
i l 1 1
^'•^1^"^^^^^^"-'^^ III
••lliMII | | H | M i ^ W | | | | | | j ^
DR
^ I K O I S A t /
Nleluri)
'm » . « i i nm