1950-10-24-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
%lvu 2 Tiistama, lokakuun 24 p. — Tuesday, Oct. 24 ; LoUBEttTV) Indepeadent Labot 'Olgan of Finnish Canadians.' Es-r ?tal>llshed Nor. 6th. 1817. Atttbdrlzed M)u Geeond dass mall by the Post ; ^Office Department, Ottava. Pub- ) ;;lfsbed tbrloe weekly: Tuesdjays. : tlbuzsdays and SatardayB by Vapaus t fpablishing Company Ltd, at 100-102 ] iJSImBt. W, Sudbunr. Qnt., Canada. Tdephones: Budneä Office 4-4264. Edltotfal Office 4-42S5. Masager B. Btiksl BdltorW. Eklund. MaiUng laddzess Box 69, Sudbnxy, Ontario. Advertlsing rätes tqxm applicatioa. Translatlon free of charge. TILAUSHD4NAT: Canadassa: 1 vlc 6X)0'6 Ick. 3.25 3 fck. 2.00 yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80 Sucmsssa: 1 vk. 7.50 6 kk, 455 •'/''''V ^'-'-y/y f^''' ///y/y/ "f^^/,/ y'M/^'<' 4/^/fr/:;^^P^A Kiehääkö "Uutiset" isänsä sa, niin mHcsi sen täytyy turvautua niin alhaisiin tekoihin kuin tungettujen tosiasiain vääristelyyn ja kanssaihmistemme peloitteluun Jokin aika sitten Canadan Uutiset turvautui ala-arvoiseen poliit- ;«Jtiseen kepDn«een yrittäessään peloittelun avulla^jaa täkäläism maan- ^jmieJiiämme Yhdysvaltain sotapolitiikan linjalle. ti Kuten rouisfetään;-Vapaus osoitti silloin, e^tä niin Canadan sup^ '«»nialaisiiia, joiden sydäntä lähellä on Suomen kovaa kokeneen kansan ISSelinmahdoll-suudet, kuin Canadan kansalaisina ja vakinaisina asukp iSkainakin ineilta vaaditaan TJäättävää poimintaa rauhan säilyttämisen iSHyväksi. Vläviivatussa kirjoituksessa mainitsimme siitä tosiasiasta, iSSettä jos Yhdysvaltain imperialismi aloittaa sodan ja jos Canada saa- |g;daan siihen kiedotuksi vastoin omia etu jaan, niin se todennäköisesti {gl^arkoittaa muun ohella sitä, että canadalaiset lentäjät pommittavat «ö^uomenkin kyliä ja kaupunkeja — ja että jos tallonen tilanne kehit- «Cistyy, me voimme täällä jonutua vihollismaalaisten kirjoihin huolimatta Ittfiiitä mitä ajattelenmne poliittisesti tai usk<Minon asioL io! Nyt 00 Canadan Uutiset palannut lokakuun 18 p :n toimituskir- JgäoJtukseSsäan tähän asiaan uudelleen. Se kokeilee vidäkin "peloitte- I23B^" ^e«noa, ikäänkuin suomalaiset mörköjutluja pelkäisivät. Se lei^ »-tnaa rauhan puolesta toimimisen rikolliseksi kommunismiksi ja sanoo "Vääristellen, että Vapaus muka «vaatii Canadan asevoimien pienentä- - niistä ja Venäfän asevoimien lisäämistä, vaikka meidän lehtemme on nimenomaan korostanut sitä, että KATKRIfEN M A I D E N TULISI „>fPTEISTE\ SOPIMUSTEN MUKAISESTI RYHTYÄ PIENEN- .TCÄMÄSN .'\'SEVOIM'IA>AN, SEKX ETTÄ ASEISTAUTUMISKIL- - ' " P A I L U X ASEMESTA PITÄISI RYHTYÄ KILPAILEM.AAN SII- ^ ^ Ä , MIKÄ H\tLITUSJÄRJESTEi;MÄ VOI SUtPREMM.\X V.AU- _ R A U D E N JA ONNELLI.SEMMAN iELÄMÄN T A A T A K ANSAN-x- KjöUKOILLEEN. Jos Canadan Uutiset todella «uskoo omaan asiaan-vi^ mörköiutuilla» \ Mutta erikoisen mielenkiintoista on tämä: Näyttää .siltä, että C a tnadan Uuti.set, (mikä takavuosina pyrki edustamään*fl«5a'/Km»(e/w/ä ^suomalaisuusaatetta tässä maassa, valmistuu jo isiensä kieltämiseen. :Se välttää kokonaan, kajoamasta siihen, miltä tuntuisi täkäläisisUi ltoaanmiehiU?mme, jos sen lisäksi, että 4ie itse joutuisivat sodan jal-tkoihin, Canadan ja sen liittolaisten lentoikoneet pommittaisivat Suo- Infea? Ikäänkuin imyöntäen Väpaäden olevan oikeassa siinä, että täi-, lainen tilanne ci maanrnjehiämme miellyttäi.si, Canadan Uutiset pake- 'nee kosmopoliittiseen maailm.^nkaikkeuteen.ja py^^ -meistä "Canadan kanasälaisistafja asukkaista'!, *tään mielenhjhitoa Sudnien^kaiisan. asioihin! ; ^ k p ' - t a ^ ^ j d^ "^merkkinä siHä, fetta Cänädän Uutiset -suusmielisyyden roskakoriin jotta:voisi tarpeen'^ •/_oman isanrd? '':/,\/ 'l'-'-'"'/ > MUenrnasentao^aa maassa.mateleiTt^sta^:^^^ Me epäilemme vain s i t ä , > S u^ »arvossa pitävät täkäläiset maanmiehejmme«^ ;ja muita omaisiaan nbm väin kieltää.'| Tämä sitäkin^^^^i^^ ^syyllä kun tiedetään, ettei ole mitään ristiriitaa siitä," jos halutaan vält- ;tää Suomen kansa joutumasta uuden sodan jalkoihin ja täyttää kaikki ^kansalaisvelvollisuudet Canadaa kohtaan. Päinvastoin on asia. Catnadan, kuten Suomenkin kansallisedut vaativat rauhan säilyttämistä. " Toiminta ra\ihan säilyttämisen hyväksi on nyt todellisen patriootti-suuden mittapuu tässä oinaassa, «illä Jos sotaan Joudutaan, niin siitä ei vole meillä pienenä vähemmistöryhmänä eikä koko kansakuntana mi- .tään voitettavaa, vaan sanomattoman paljon menetyksiä^ kärsimyksiä a suruja. Lojaalisuus Canadalle ei tarkoita sitä, että meidän täytyy olla lojaalisia Wall Streetin rahamiesten sotavehkeilylle. Se ei liioin tarkoita sitä, että meidän täytyy sokeasti seurata liberaali- tai konservatiivipuolueen politiikkoja, Jotka ovat monessa eri vaiheessa tekemil- ;lään vlrheiPä osoittaneet, että he voivat olla väärässä myös siinä kun -he yrittävät ilistaa tämän imaan yhdysvaltalaisten sotaseikkailijain astinlaudaksi. Lojaalisuus Canadaa kohtaan ei vaadi sitä, että matojen lailla madellaan isoisten edessä ja sanotaan "kyllä" silloinkin kun sydä- Cmemms «yviramässä tiedämme, että velvollisuutemme on sanoa päät- Itävästi *-ei" ••• .\inakin meidän kohdaltamme — jä uskomme Canadan suomalaisten suuren enemmistön yhtyvän siinä meihin, huolimatta siitä mitä :he mahdolli<;esti joistakin muista seikoista ajattelevat — lojaalisuus ^tätä maata kohtaan edellyttää sitä, että puhumme Ja toimimme vankan miustemme mukaan siten, minkä uskomme olevan oikein Ja niikä ^jarhaiten edistää tämän maan ja kangah hyvinvointia, edistystä ja 'onnea. Kaikenlainen muu '"patrioottisuus" ja "lojaalisuus" on meidän •mielestämme petosta ja vilppiä. , Ja näir, ollessamme rehellisiä itseämme Ja kanssaihmisiämme •kohtaan, me kieltäydymme myös kieltämästä isäimn^ perintöä, sillä ^kuten sanotaan, "totuus ei pala tulessakaan", Ja tosiasia on, että niin Canadan kuin Suomenkin kansan ja valtion parhaat edut vaativat kan- =sainvällsen rauhan säilyttämistä. : Toimima rauhan piuölesta ei ole subersiivisuutta eikä se saakaan Isellaisftksi »alla, sillä -milloin tahansa rauhan puolesta puhuminen Ja 'toimiminen leimataan rikokseksi, silloin ollaan pahanlaisesti fasismin 3:ahleis.u. Ön hniistettava, että jos rauhanpuolustäminen Julistettai- =5iin "rikokseksi" tätä maata vastaan Ja sodanlietsonta kansalliseksi -'hyveeksi, ni'n silloin leimattaisiin kansakunnan suuri enemmistö ri- Ikoliisekst, sillä.vain pienilukuinen porvarien Ja asetehtailijain ryhmä Ihaluäa'sotia ja sölakiihoitusta.' ^ • T Me piemme edelleenkin sitä mieltä, että Canadan Uutiset tekisi paljon paremman palveluksen, ei vain maanmiehillemme — Joiden *etuja sen pitäisi yhdessä meidän kanssamme etutilalla puolustaa — •vaan koko tälle maalle Ja myös Suomen kansalle jos se ottaisi päättä- ;vän kannan rauhanpuolustajain hyväksi ja maan kansalais\'apauksien >puolustamis.iksi. Mahdollisesti sekin joutuisi silloin omalta osaltaan sanomaan jos-] •kus " e i " ja määrittelemään tiukasti kantansa siitä, mikä kansakunnan] "kannalta katsoen on parasta. Mahdollisesti sitä Voitaisiin valtapiidenj •toimesta '•.sj-yttää'* silloin liiallisesta inhimillisyydestä ja vieläpä suo-l •malaisesta sisukkuudestakin, mutta silloin ei tarvitsisi ainakaan omaa isäänsä ja äitiänsä kieltää. .^•iSydney. — Australian merimiesten !*j^ltSiytyeS£ä kuljettamasta sotatar- 'Vikkeita Koreaan, on hallitus mää- ,'kännyt sotalaivat suorltta.maan niiden •Iculjetuksen. New York. — Että myöskin Yhdysvaltain ihmiset vastustavat sotaa ja sen valniistelua, siltä on osoituksena yli 2'_i mUj. anekirjoUiikset Tukholman vetoomukseen. Umm ja N-liiton välioei JUijoittannty^q^pisteri Johan Nykf(pp (Ulkcasianim!^;enon kauppapolutti-^ sen osasen >paäUikkö) Ensimmäisen kerran pitkän historiansa aikana on K iiiian kansalla nyt tarpedcsi ruokaa. Hyvä riisi- ym. villasato mfftn" iänä vuonna monilla puolilla maata. Tulvat,, jotka ennemmin taottivat sontia »aho|a, torjuttiin kaikki' voimat liikkeelle panemalla. Missä tulva uhkasi, sieliä mobilisoitiin koko väestö rakentamaan esteitä. FannareUIe on myös hankittu koneita ja niille, jotka ovat työkyvytvömlä iai Joiden .viljat tulvat tuhosivat, jaetaan ruokaa ilmalsäcsL Kiivas kiinalaisia naisia viljankorjnutyössä. Nykypäivinä yritetään miljoonia kanadalaisia johtaa harhaan valheellisella väitteellä, «ttä Neuvostoliitto suimnittelee hyökltäystä Canadaa va.staan Ja on Cariadan vihollinen.' „ ' - , / Mutta historia kertoo puhdasta totuutta. Koskaan eivät ''vihatkaa Venäjää" kertomukset voi pyyhkiä pois kansamme todellista • tilstoriaa. Historia kertoo meille, ettei Canada muut sanovat TUHANNEN PROSENTIN KOIUDUnUNISIlSYOJÄT JA HEIDÄN "JLOJAALISUUTENSA" New Yorkin poliisilaitoksen ylin päällystö, joka parhaillaan eroaa summamutikassa ja pakenee Floridaan jne. välttyäkseen syytteeseen joutumasta lahjusten otosta ja vää-ränvalan teosta, läpäisi liehuvin lipuin kalkista lojaalisuusvaloista. He ovat näet kaikki tunnettuja, parkklnahkal-; äla "kommunismin vihollisia", joihin aina saattoi luottaa jonkun ratihankö-kouksen tailJka lakkövahtlketjun mur-^ tamisessa. Jokatapauksessa on kolme New Yorkin kaupungin huippuvirkallijaa nyt nuttkustanutJEIorldaan, jos suur-lehdistön raporttiin voidaan luottaa. He erosivat juuri hyvissä ajoin samana päivänä kuin. uiik^ipelihelvetln kuningas Gross asetettiin syytteeseen. Tolsia poliislpäällystön' erohakemuksia alkoi sataa kaupunginhallitukselle Joka tunti. J a nyt >n^^ siitä, että poliisiupseeria,-Joka ori jättänyt erohakemuksensa roaiicloilisen syyt-teieseen asettamisen aattona, ei missään nimessä voida asettaa syytteeseen. Hänelle voidaan antaa ainoastaan eläke "kunniallisesta, palveluksesta" : : : -^Työmies-Eteenpäin. MIELIALAN MUUTOS "SOSIALISMIN" OLOSUHTEISSA Britatmian läborhallituksen varapääministeri Herbert Morrison sanoo, että brittUäisiUä: työläisillä on väärä katsantokanta elämästä, että tilanne vaatii "mielialan aatteellista muutosta"-,, Morrison valittaa, että kapitalismin alaisuudessa oli luonnollista, että työläiset kinastelivat aika-ajölttain pomojensa kanssa", mutta hän sanoo, että työläiset elävät nyt "scsialismin alaisuudessa" ja siksi; heidän pitäisi unhoittaa vanhat ristiriidat. "Me tarvitsemme sosiaalista edesvastuun tunnetta, iloa ja kunniaa .kanssaihmistemme palvelemisesta ja Vieläpä uh- Kirj. Dyson Carter ole milloinkaan Julistanut sotaa Venäjää eikä Ukrainaa, eikä mitään niitä kansoja vastaan jotka muodostavat Neuvostoliiton. . Mutta tämä on vasta o.sa historian kertomasta tö'.uudesta. Kahdessa suurimmassa sodassa mitä ihmiskunta on koskaan kokenut, oyat canadalaiset vuodattaneet vertansa rinnan venäläisten ja ukrainalaisten kanssa, laisrelleet yhteistä vihollista vastaan. , On totta, että "hallitsijat" eivät välitä ihmisten verestä. He jättävät siitä suremisen lesläen ja orpojen tehtäväksi, raajarikkojen veteraanien tishtävaksi. Mutta Canadankln'! valtiomiesten tulisi joskus kohtata totuus. Vain kaJcsi kertaa on Cat^da, itsenäisenä, julistaulut sodan. Molem- .mlUa kerroilla oiien" Venäjän kanssa -samalla-puolella. ; , .... ÄLKÄÄMME UKfOHTAKO J Marraskuu saapuu taas. Se;'- on mulstöpälväkuukausi. Kylminä mar-raskuunpäivinä me marssimme 'lifliöis^ topatsaiile. Lehdettömien puiden var-; jossa me ssisomnie punaiset raajarikkojan veteraanien valmistamat unikot rinnassamme. Kaupungeissa, kauppaloissa jä kylien hautaus mailla me muLstamine surulla sodassa kaaftu-neita;' Toisella puolella maailmaa marras-^ kuu tuo neuvostomaan ihmisille" kansallisen juiilapäivän. Marräskuuh"- 7 päivä on heidän suuri sosialismin voiton juhlapäivänsä. Mutta meidän pitää muistaa myöskin se, mitä muuta liikkuu neuvostokansan sydämessä marriaskuun 7 pnä. Öinä päivänä he muistavat 10 miij. rakkaimpainsa — sotilaita, lapsia, vanhuksia, koululaisia, taiteilijoita... tutkijoita, urheilljoi-" ta ja/farmareita — kaiklda niitä jotka 10 vuotta sitten Juhlivat tänä päivänä, mutta nyt lepäävät haudassa. Nuo miljoonat neuvostoihmiset kuolivat meidän puolellamme. Jos he eivät olisi sitä tehneet olisi Hitler voittanut. Se olisi merkirmyt loppua meidän "elämän tavallemme". Yksin-pä Ohiutshillkin myöntää tämän. I h - m:skunnan historia ei lepää kuolleena koulukirjojen kansien välissä. Se elää. Velkaamme Neuvostoliiton ihmisille ei voida pyyhldä pois sanomalehtien valheilla enempää kuin yihaa uhkuvilla puheillakaan. E i viidessä vuodessa, ei viidessä vuosisadaasakaani neuvostovastaisen vihan kauppiaat voi pyyhkiä pois Stalingradin muistoa. STALINGRAD Stalingrad! Onko kukaan nähnyt painettuna vihamielisiä sanoja Stalingradin ihmisistä? Oletteko nähnji; yhtään elokuvaa tai kuullut radiolä- "KirjeStahngradin asukkaille" tullaan lähettämään yli maan -ja sen lisälcsi jokaista pyydetään lähettämään omia kysymyksiään. Kirje ja kysymykset lähetetään Stalingradiin. luetaan siellä ja myöskin vastataan. YSTÄVYYSKUUKAUSI Huomattavimmat tapahtumafystä-vyyskuUkauden aikana tulevat olemaan joukkokokoukset, joissa äskettäin Neuvostoliitossa vierailleet canadalaiset nuoret kertovat Neuvostoliiton nuorten tämän päiväisestä elämästä. Mrs. Etorise Nielsen tulee samoissa tila:suuksissa kertomaan Neuvostoliiton naisten ja lasten toiminnasta, terveys- ja opetustilanteesta. Tämän kirjoittaja kertoo havainnoistaan Neuvostoliiton tieteellisestä työstä,, lääketieteellisistä keksinnöistä, oikeuden i^äytästä. hallitusmenetelmistä ja vaaleista. Yslävyyskuukausi tulee hyvin tärkeänä aikana. Aikana jollodn meidäii maamme tulevaisuus, koko ihniiskun-nan • tulevaisuus ratkaistaan.Onhan käynnissä valtava -koko .^maailman laajuinen taistdij jraul^ii-ja^y^ smamärrykseh puolesta ' -niitä voimia vastaan, jotka tahtovat syöstä imaail-man atoinisotaan. Suurin virhe minkä Canadan ihmlsev, voivat^: tehdä pn ajatella', että yoinune tehdä "ihyvin vähän tai ei mitään isoäanyaarän ipöls-tamlseksl; • -'y •."•'S J Kirkastuva totuus ön se, että ;pana-da sijaitsee Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välissä ja että näiden kahden maan välinen atomisota tulisi lakai-semaaii meidät pois. Mutta me epune ole enää "avuton siirtomaa". Me olemme yksi maailman suurimmista *eolllsuus- ja iauppavaitioiata. Y h dysvallat ja Britannia eivät vjoi kohdata totaalista sotaa ilman ^Canadan apua. .•„,', Toiselta puolen — älkää Unohttako sitä — jos Canadan kansa toimii sodan estämiseksi, sodan Joka merkitsee itsemurliaa: Canadalle, jos edisfysmie- Soonxen Jgansallfet-Osate-Pankin rralondelUsessa katsauksessa" on ministeri Nyitoppin kirjoitus Suomen ja .XeovostolUton välisen •itftUBPflsnptn)Uksen ^aeiMtyksestä. iSosba asia OiUiuuiSta»-iofayoltani-jne, jnlkfd^^nnne r f ä m ^ ^heioäk. 3il jm&ipäivätyn^Jaitnksen mlim JkokttoaiatBUlftssaan. V<ime kesäjMUssa Suomen ja Neuvostoliiton kesb^en .viideksi ^vuodeksi tehty-kauppasopimus on luonut edellytykset molempiea analtten väliselle kauppavaihdpUe^^pi^Ilä. -tähtähnellä. Piirtyminen |>itkäaikaiseen sopimuskauteen yastaajNeuvostpliiton pyrki- Diyksiä sioinsltelia rulkoimiankaup-pansa . yleisfin'^^lpussuunnli«lmai^ puitteissa, jojfea,.tavallisesti laaditaan viideksi vuo^)^. Mutta jiitkäaikai- .nen sopiinus el vastaa yteinomaan :Neuvost<4htön ^^ja. Sucmen jkannäl-ta se on liiöhoollinen seuraus niistä muutoksista, jotka ovat tapiahtuneet Suomen Neuvosioliittoon suuntautu-vari vieiuiuikoköbnptmössa. jä konerabennustÄoiiisuuden osuus vien-niatämme • ijfeiivostoliittoön vastaa-kuluvana -Tuonnä noin :kphnatta osaa kalkista iöiml^uksistamme itäiseen naapurimaahan. !Enä. vuoima ^onepa-jateollisuutemroe -toimitusten vastaava osuus tulee olemaan 40 pros. koho-takseeh viiiivtiotissuunnitelman viimeisenä vuonna eli 1955 70 prosenttiin Suomen viennin kokonaisarvosta. Vajsinkln laiva-, mutta niyös konera-: kenhus .teollisuudelle on sarjatyön järjestämisen kannalta välttämätöntä, ettÄihahkintaohjelma voidaan pitkäksi ajalöl eteet^j^ lyödä kiinni. Myösv suuria tpimitaiskohteita käsittävät t i laukset, kuten esim. jäänmurtajat, joiden rakentaminen kestää useampia vuosia, edellettävät, että kauppasopimus tehdää^'pitemmäksi ajaksi .kuin vuodeksi kissallaan. Näistä sy^tä suhtauduttiinkin «iinin ym. elintät&^en tavaroiden tuonti joko kokonaan ;tai huomatta-valta. x^ta.-sopijnidssnrScaatta turvataan moneksi vuode^ eteenpäin. Tfe-mä seikka on omiaan suuresti helpot» .tamaan Araluut^atUannpttanuae. Tie«- suomen t ä h ^ l alusta alkaen ajatukseen pitkäJ^ai&Mi kauPPasoplrtiiU£sen solmimisesta jsieuvostoiutoh kanssa myönteisesti V.työlli^.den turvaamiseksi jaaetaUitepllisuudessa lähivuosien aikana Sotey^n töide» tultua,lop-puunsucTitetuiksi;' Mutta pi^^ä^kainen, ka,uppasQpi-anus on Suomeaie edullinen ei a(^^oas-taan konepajateollisuuden tuotteiden viennin kRijij$4ta, Myös tuontipolitiif kan suliteen on.maalle tärkeätä, jettä Sfiljan, spkejrA»,,yftkilann(;dtte;lden, ben-dämme nyt, ettei meidän tarvitse varata niukoista valuuttavaroistamme siniria punta-'tai.döUariznfiaräi edellä maimttujai massatavanldoi - tuon», tifai, vaan tästä tuonnista johtuvat maksut voldaah suureta osalta; :hci-taa ikonepstjateolllsauden Ja j^uutalo- - Jen;vienniUä .Neuvost^dllttoon. ^Täniä vienti ei myöskään'Vähennä vapaitten valuuttojen saantia. .muualta, .koska pfuutalojemme Ja metdlUteolUsuus- •tuotteittemme ti»äcdiläjam,.ö^ Neuvostoliitto.',- V.:.':: Neuvostoliiton kaupan valkutukstis-ta .valuutta tilanteeseemme t^puhutt^ sa voi olla nUel^ildinitoi^^^^ todeta tässä yhteydessä, - m i ^ - t ^ vaihtomme Neiw<»tomton tons^ olluin Suomelle •rtjmekfil" kiilnneIden • viiden 'y^jo^ftn ptk^ini»- nim*^"omft''^n valuuttatilanteen kannalta. Aminit-'. tuina vuosina; olenun^. ibuoneet Neii-vostoliitcsl^ iuilltilaston jtnuka^ v a jaat 8ÖO,opo tonnia leiplvUJaa. nUkä LOBDimTS Kun -miljoneeri "Idiäsi kuoiinttto. feellaan.^mnsi:iuin sydämensä beltj. vän. Hän^kutsuttu laeksensa vaobati autonkuljettajansa: ]a4iuokasi tälle: — Ulin Johannes, nyt minun on pian lähdettävä onatäalle. j^ka ^täee olemaan-pitempi ja vaikeampi ^ mikään niistä Jonia sinä'<^et ollut mi. nua kuljettamassa. :-.r.Niinpä.niin, mutta onhan loihdul 2ista;^tietää. ett^ koKs(^<niatka on ytiu. mittaista aIamä!Eeä,^'Va8tasi Johamits.! TAK^nmtcKA tuonti pääasialllsestt vOn Toltu maksaa puutaapUla. ijukäiirinei^^ Joi-lut .paisko ostaa tämä viljamäärä muualta kuin l^euvostoliitosta, .oiisl sen malEsainiseen tarvittu yli .70—75 miij. dollaria vapaina TOluuttoina,lä^ hiimä dollareina. ;. Suomen ja Nenvostomtnn.to vaihtpa tarkastaessa on iteldettavai että molemptenjnältt«ia-tiipnti-''ja^^^ titarpeeV varsin onnäl^eila tavalla täydentävät toisiaan.. Viljra t«huai-neiden. yäldlannoitteideii,: i}ehsiinin yni. vientitucrt^teiden ysBtlkkpi^i.lfc vostoUitto i i ^ u a a ostaa Sluooiesta n i - jnenomaan laiypja ja nxiUtafionepä-jateollisuutemme -tuotteita seik& -piiu-taloja, joiden vienti on Suomelle sudraiiainen intiessu Siten vohnme laajassa mittakaavassa iyhtyä ~Vi^i mään maasta korkealle Jsaostettuja liset canadalaiset ^voivat saada kylliksi naapufceitaan ja ystäviään tietoisiksi, että rauha on mahdollinen, siilokin me voimme eittää hyvin suurta osaa yhteistoiminnan palauttamisek- .si, luottamuksen ja , yatävyj'ssuhte.it-ten lakentamisieksi suurvaltojen Tä^ m e . ^ : : yz/y- Nämä ovat Caimdan-J^fcuvOTtpliltön ystävyyskuukauden pyrkimykset. Seh Jälkeen: kun ori ollut viisi vuotta vai-; hetta ja parjausta, tulee kuukausi tosiasioita Ja -.tosiuutisla* neuvostokansan elämästä. :Kenenkään ei tule Jäädä uskoon,;«ttä canadalaiset eivät enää halua totuutta. Maan laajuinen innostus. Josta öft'tullut tietoja Cana-dän- Neuvostolilton ystävyysjäjjestön tietoon, aikaa'"väimuuden siitä, että me voimme tatemme saamaan t u hansia ihmisiä'kuulemaan totuutta Stalingradin roajuäa. teolllsuustuptteita. Vienthnme, ^Joka täiiän ea{^£ka .on k&sittänyt mellBehi yksinomaan vain puunj^ästeita, titUee täten vähemmän, ykfiipuolisöbsl ja hemmän alttiiksi suhdanneheilahteluille, mikä on terve kehitys. Kolmen 10,5(H>: hv. Vahthiiisenvjään-i murtajan BisäUyttämineh Suomto tolf mitusohjeknaan osoittaa teknillisesti vaativia naitavia Suoden teollisuus Jo. voi ottaa suorittaakseen. Kys^ssä oäeva* • idui^^joide^ koneistot ti^hdään^^^^^^ sähköistetyiksi, tule\mt;vvästaäajaan^^^:4^ viimeisiä saafviituksia tällä alalla: J<euvos6c*Uttoon suimtiaatuvan vientimme tplinatais. lisääntyminen ;elkinten^ai«i j^aikkijiöittien vijsivupt|ss'opiaujs.-*^^ joitett?ij[en pautäyiff^^^ tätiiX^ t^nöfit» ^n3(ainit«^^ sittäih .60^06 Btd;.-s^^ >kuuäömetiaf:-ii^^ ^utitiome^ ^ i i ^ £!deUebn : ^ l j ^ . s c 3 ) i^ ria • yhteensä 18 id^ii .Jrajplap «eU ^5 wilj. iiJoliartn: äCToätÄX^oi» tissopänt^tk^n^^i^ldi^^^^^^^^^^ inituksla inutta-sensljää^ vuosittain."! ^•/'••y;':;!'''r.:^-;^^v' ; Näistä ' h i r t ^ ^ iävia&^^^yii^ N^uyos^ttoOn ; itofittkaan; • kiiijäli vientimlne krässa' miähin maihin,' «Minä olenpäättänyt". Sanoi tt äiti, "että vauvaa tullaan kuts teetfceksi.'" ' Isasta tuntui nmu ^ ^ e t t e i i ^i iiSeakttdmalta,'mutta^ viisaana xali. -fienä hSn ei ryhtynyt Tftistöstaniaan vaan sanoi: ''Sehän sopii malniostH ^lilinun eoJ i fämmälnen^tdystäväni öUn^^ j nette ja nyt tuo ninil tuo iaina haus. kpja muistoja mieleeni^" yaUitsi v f i ^ aikaa täysi hUJai. suos; sit^n vaimo katkaisi sen 'sa. •noen: •'.•V. /'; •?Mutta%mU»ä luulMiJUn, että^^ tänune hänet ^Aariaksi -mtnun ältin miikaan". .kiti: — Minä näin sinun suutelevai niiorta Alleina eilen alalla;. . T^ytär: —. Mutta äiti, hän kerta juuri menettäneensä setänsä Ja ml. nuti kävi sääliksi häntä. ; iati: — Jos mixiä:, jbtaldn tiedäs n^n sen mukaan Mnen biisi Jo aikoj: sitien^pitänyt öUa täysin orpo ja kau' ka(isemmatkin .ornaiset jp kuolleita. siiasta^ "sotat^^ ; SanDiego, Galif. — iBrittiJälsa 10.000 toimin rahtilaiva John Lyia-sUi fe9 heiikfaien mläiiistö läkköutui i^llä viikolla, saatuaan tietää että latvaan lastataan^^K^ vietävää sötatavfoaa. .Merimie&et.'jotka ovati pääasiassa liihduja, kieljäytyivät lähi temästä laivan mukana merelle jal vaaitivat että heidät Ifthetetään mi-kuttaan, Intiaan,'.eikä .Koreaan. ^ Kapteeni T . C . Enos sanoi, että hi-iic^^ ön mahdPton 1^ xaen-miesten.. vaatimuks^roi.'•koska t ^ bTiltilÖinen alus on iSThdyi^a^^ lai-, ivasiim palveluksesi BilMiiiin ylipisto M^^ Tilippiinein armeijan joukkojen Umoitetaan surmaimetn ytaltoista Hukbalaluip-iSlffll^^ Batäfl- .gan maakunnassa ja yäftetaän löytä- "Staiiinn Thoplston"i^ jatonut 11 Takeinni^s^sa }Vll^ilpuiilp- :Vu<n?en rinteellä noin 10 mali^ itSäo linnakaupungista. .Takavariköiduis- -te':, äsiäkirjpista; saniptaan seIvitiDe«a ;^tä 3p opiskelijaa öil siiorittanut äs-kettäin tutkintonsa. . *; yaah uiupäostaa: lisäyksen ivientiiniitt yleferisä. Tämä taas on • käynyt mah- ^öiiiseksi ensi kädessä xuetaUitirolli-fuiitemnxe sodanjälkeisen ekspansion kautta, kun yastälsuudesiBa tämän uuden viennin avuite'yöimmfe ralipit-taa! hupnmttafvaita.osalta ellntar^- k^ideii ja xaäka-alneiden'tuontia, va-paUtuii vastaavasti vapaita valuuttoja muitten maalle tätkeltten luotteiäa tuonnin lisäämiseksi niuista maista mmm rauksiakin kanssaihmistemme hyväksi" sanoi Morrison unhoittaein kui- hetystä, joka on kohdistettu tätä san-karikaupunkia vastaan? Kirjoitiisko-nemestarit, jTittäessään myrkyttää mielipiteitä, epäilevät kosketella meidät pelastaneen sankarillisen kaupim-gln muistoa, kaupungin, jolle Britannian kansa lahjoitti kultaisen miekan. , Mitä Stalingradin ihmiset ajattelevat meistä nyt kahdek&vi vuotta Stalingradin taistelun jälkeen? Ovatko he merkirmeet Canadan kaupungit, joita he tulevat pommittamaan äto-mipommeUla? Ovatko he unohtaneet. että-Tashkentin Ja Novossibirs- Idn pojat kaatuivat liittolaisina Hali-faxin, Oshawan ja Nanaimon poikien kanssa? Rakentavatko he kiireellisesti tankkeja miu^atakseen meidän kauniin'maamme? Tulevan marraskuun aikana hyvin monelle canadalaiselle tulee mahdollisuus tehdä nämä ja monta muuta kysymystä. Marraskuun 5 päivästä joulukuun 5 päivään cn Canadan- Neuvostoliiton ystä vyyskuukausL Elaikkialla missä kokouksia järjestetään, tulee Canadan-Neuvostoliiton tenkin sanoa, että . . . Britannia on vieläkin kapitalistinen maa. . . . J . K, Snagsby (lontoolainen satamatyöläinen, aamulla herätessään vaimolleen): " . . . E i minua mikään vaivaa. Minussa on vain tapahtiuiut mielentUan muutos ja siinä kaikki." "Minkälainen mielentilan muutos", hysyi :vaimo? ''Tahdotlto .sinä vakuuttaa minulle,' että iiyt et enää työsi päätyttyä, pistäydy oluttuvassa" "Ei sitä", sanoi Snagsby hätäisesti. '•Mutta minä menettelen Morrisonln neuvojen mukaisesti Ja omaksun toisenlaisen katsantokannan pomoa, s i tä rakasta ja hentomielistä sielua kohtaan." . ., " S i n ä et puhunut hänestä näin eilen aamulla" huomautti vaimo . . . "Minä sanon sinulle J . K. (sosialismistasi): "Ajattele sitä päivän kuluessa. Jos olet vielä työpäivän päätyttyä — jolloin selkäsi on miltei poikki — sitä mieltä, että . tämä on sosialistinen maa, silloin voit viedä minut Eton klubille illalliselle. Jos joku miljonee-reistä esittää siellä ^vastalauseen, niin sano hänelle, että sinäkin olet sosia-listikaveri, joka on läpikäynyt mielialan aatteellisen muutoksen." — Mel Colby, Canadian Tribune. ystärien >lulistys kehoittamaan cana-dalaisia murskaamaan "vihatkaa Venäjää" sulun Ja puhumaan suoraan Stalingradin ihmisille. Nykypäivinä, Jolloin kaikilla kapi-talisrpin hallinnon alaisessa maailmassa lietsotaan sotahysteriaa oikein olantaiiäa, on korkeassa Inirssissa sellaiset pontevat iskulauseet kuin: "Byssä hyökkää, "ryssä uhkaa" ja muut samantapaiset. Mutta koska ei voida osoittaa, että se .olisi missään hyökännyt, nihi väitetään kuten se entinen mies akastaan, että eilel se tee ^nitään pahaa niin se kuitenkin ajattelee tehdä. Esim. K o r e ^ asiassa kapitalistinen sotalehdistö pauhaa kiiolä suui^elissä. kuinka •• Neuvostoliitto on siellä hyökkääjä, vaikka ei. viem.; tähän päivään asti ole löydetty sieltä yhtältään venäläistä, ei sotilasta eikä siviiliä. Amerikalaisten taas sanotaan olevan siellä vapauttamassa Korean kansaa, kim Amerikan armeija tappaa kym-menintuhansin korealaisia, sotilaita ja siviilejä — naisia Ja lapsia — ja hävittää tuhkaksi kaiken mitä korealaisilla on ollut. Oilceuden mukaisia jos. oltaisiin, niin olisi sanottava, että amerikalai-set Korean pyövelihailitsija Rheen kanssa vapauttavat Ko];!eaa korealaisista.; Mutta jättäkäjämme Korea, sillä jokainen vähänkin ajatteleva' Ihminen^ alkaa jo olla selvillä mikä sidlä on kysymyksessä, että kysymys Koreain vapauttamisesta Yhdysvaltain" suurbisneksen riistokentäksi ja sen sotavoimien tukiasemaksi. Siirtykäämme nyt taiicostamaan minkälaista on se paljon puhuttu "ryssän sotavaUnistelu" ja Yhdysvaltain 'kauhan turvaaminen", Aivan viime aikaiset uutiset kertovat, kuinka Neuvostoliitossa on aloitettu kahden jättiläismäisen voima- aseman rakennttstyiöt. Toinen rakennetaan Stalingj»diin ja toinen Kuibysheviin,^ .molemmat käyttämään Volgan vesivoimaa. Nämä molemmat voima-asemat t u levat olemaan niaailman suurlmmart. valmistaen kumpikin noin 10 bilj. kilovattituntia vuodessa käytettäväksi kuivien maa-'aluelden kastelutarkbi-tukslin, tehtaitten, rautateitten yxa. laitosten sähköistämiseen. Tämä Jättiläistyö aiotaan suorittaa viidessä vuodessa erikoisesti tarkoitukseen valmistetun koneiston avullal Kaivaus esim. suoritetaan sellaisilla "pikkulapioilla". jotka _nostavatr kerralla 14 kuutiometriä maata. _ " "Toinen jättiläismäinen työ! an aloitettu Turkmeniassa, missä rakennetaan lAQO km. pituinen kanava. Se alkaa Amur-joesta, Amur-I>arjas'ta Siperiasta, kulkee haUd Kara-Kumin eräabaan Ja päättyy Kaspianmeneea E;rasnovodskin luona. Kaikki tämä aiotaan tehdä 6 vuodessa. Mainittakoon, että JSiiezin kanavan rakennut (166. km.) kesti 11 vuotta Ja Panaman kanavan (81 km.) 10 vuotta. Varsinaisen pääkanavan lisäksi kaivetaan l^^^D^kastelukanavia. Joiden avulla' esim. Kara-Kumtin efä-maasta t^idfuln 7,000.000 hehtaarin laajuiset alueet laidunmaaksL lisäksi istutetaan suojametsää asuttujen senttijen ympärm alueelle Jä likkennäaämusei^ suiuia sähköyplma-asonia'.. ' K;aik]d :tätnä a^tJE^ si vuoteen 1957 laenhe^ Kun yiela ' jn^äi^ Diaeppertn uuden suuren sähkövoiauilai^ kanavan . rakennusko jakäynnissä-oleva; suojametsän: ristutu^ ; laajoiliä EiuroopEua piuolei^.yen^^ iJä.atoajueilla ~ pujbu^titäkaa alia kaitddtoia i t a i^ rakennustyöstä jaiuuden(iai^tami-sesta, nihJ on meiiiä jdiod!^ va niillplnk$ian suuresta ja.nopeassa ; t a ^ ^ iapah-tuvasta .luo!va6.ta, j»laeb;l^tuibyi^^ ' Kaiken täznänJarkoitu^ hottaä NeuvpstolUtön elintasoa ja tehdä inaa mjiaiyttäyäinrtiäkai asua. Ji^tä i^^ini^teh^c^ SeUäisia oi^^t n^ tavarusteint"! ••••^ ••'^•':'V^' Entäs; imitä. itehdää|i yleensä tJ8;n konKOAui^^ olCTissa n t e l s s ä ? ' _ -V isuinka' r niissä:':' ; valmistaudutaan 'tturvaaniaan raiohaa ja ^hyvinvointia?'?'::,>• ' w'-.V;^:/::/- Se tapahtua; vtdnii^tt^^ pommeja, vetyp(Uiuneja ja niuita; salaisia mxain^ tarvitse rajoittua nitistämään-iinni-^ sistä faenk^ ykSlbellert,. ei ^ies .kjnqft-menittähi ja sadottain k e n a l ^^ vaan- hpti tttfetng{nvjk-^T^^ tuhansin, . a a m ^ j ^ U ^ kaupungit ja kylät sav^vikdi rautdb-kasoiksi muutaihis^ ' ^cdämtel^ jä minuuteissa. . : j BiljicKmia j a t a ^ i n i j o o i^ kuiteh olette Toineet kaltesta tästä ylpeilevistä kapitalisUteiidi^ esim. tämän vuc>den aika^ iharshäl-loiduissa Atiitotin. sppfini^ JBit^ röbpassä; samoiiä inidjrsra Canadassakin. luondettU; Vtidysval-tain suurbisneksen znäaxäyksestä sotavarustelun Usäänilseeii. Sämaian aikaisesti Yhdysvallat nioo' dbstaa' - uusia ja =..uusia; tukiasemia '!räuhän turvaaibteeksi'' kaikkialle is ^nibhäplhisimn^ 'ybd;;s-valtoja: mutta l^euvpstbUittoä. ja kun Neuvostoliitossa — sitä mfi-kaa' toin maan sähkijistämis- teollfe-ttjttamis- jai ina,anyiljelyksen tuotta* vanmiiksi.saamissuunnitelinat edist;:' vät — ellnkiKtannukset laskevat, ta-j> alituu Amerikan suurbisneksen luM-läysväUan alaisissa maissa Jatkuvaa elinkustannusten noitua. : lavallisen ihmisen .rasvanahksises .tyiäoiehen ja talonpojan, onkin byvin Vaikea kaikkea' edelläinaiiiittua va* talUessaan käsittää, että laajat rau-hmioniaiset takennustyöt, omn munttamix^n ovista aroista hedel-malliseksi viljelys- ja; karjanhcrfto-maaksi Ja yleensä kantoi hyvinviäs-niii köhöttamisekiä eimen näkmättö-mäh valtavat jättiläiBtyöt, ovat "rys-sieh so^vfui^stelua" rYhtä.TVai^ea» seW, eM^^^^atomlponunlTOTastoje kerääud-nen; vaikka se tapahtuu^YhdysvalloiS' sav <mf^tihan v' iultenkto}on,'cttä^t mistetaan p(»tutneja'."rä^ turvaksi?^ ja. Venäjällä: l e v e^ "{»ptiis: vartoi^ Jos siotal^steriaa lietsoviin'axneriki^^ suurbisnekset rääiUtMvfin on^^^^ -'I5?ökanMa ja yleensä k a ^ ci a l l a i ^ asioiden päälaelleen aset-telemlsilla v enää indtaikaan voida s^ icoittaä j a siksi väitnaian jokaiDfl hncjlehtlildn aiiiä;^; fe^^ panee pon inerkkiiisä :iauhai?a^aklr3afln ja tyy':niibfai>:^jptte vaativaa VomU ])annäiah. joka maassa^ kaiken aseis tiikseij vähEotfioiistäV l^ökkäyksfl Jdfelläailstä, 1 ^ sensijaan rauhan couaisen; raivaustyön' lisääniist fcäi^n hyvinvoinnin kohottamiset: _Ei pommeja mutta leveämpää ^ pää! — KulkurL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 24, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-10-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501024 |
Description
Title | 1950-10-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
%lvu 2 Tiistama, lokakuun 24 p. — Tuesday, Oct. 24
; LoUBEttTV) Indepeadent Labot
'Olgan of Finnish Canadians.' Es-r
?tal>llshed Nor. 6th. 1817. Atttbdrlzed
M)u Geeond dass mall by the Post
; ^Office Department, Ottava. Pub-
) ;;lfsbed tbrloe weekly: Tuesdjays.
: tlbuzsdays and SatardayB by Vapaus
t fpablishing Company Ltd, at 100-102
] iJSImBt. W, Sudbunr. Qnt., Canada.
Tdephones: Budneä Office 4-4264.
Edltotfal Office 4-42S5. Masager
B. Btiksl BdltorW. Eklund. MaiUng
laddzess Box 69, Sudbnxy, Ontario.
Advertlsing rätes tqxm applicatioa.
Translatlon free of charge.
TILAUSHD4NAT:
Canadassa: 1 vlc 6X)0'6 Ick. 3.25
3 fck. 2.00
yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80
Sucmsssa: 1 vk. 7.50 6 kk, 455
•'/''''V ^'-'-y/y f^'''
///y/y/ "f^^/,/ y'M/^'<'
4/^/fr/:;^^P^A
Kiehääkö "Uutiset" isänsä
sa, niin mHcsi sen täytyy turvautua niin alhaisiin tekoihin kuin tungettujen
tosiasiain vääristelyyn ja kanssaihmistemme peloitteluun
Jokin aika sitten Canadan Uutiset turvautui ala-arvoiseen poliit-
;«Jtiseen kepDn«een yrittäessään peloittelun avulla^jaa täkäläism maan-
^jmieJiiämme Yhdysvaltain sotapolitiikan linjalle. ti
Kuten rouisfetään;-Vapaus osoitti silloin, e^tä niin Canadan sup^
'«»nialaisiiia, joiden sydäntä lähellä on Suomen kovaa kokeneen kansan
ISSelinmahdoll-suudet, kuin Canadan kansalaisina ja vakinaisina asukp
iSkainakin ineilta vaaditaan TJäättävää poimintaa rauhan säilyttämisen
iSHyväksi. Vläviivatussa kirjoituksessa mainitsimme siitä tosiasiasta,
iSSettä jos Yhdysvaltain imperialismi aloittaa sodan ja jos Canada saa-
|g;daan siihen kiedotuksi vastoin omia etu jaan, niin se todennäköisesti
{gl^arkoittaa muun ohella sitä, että canadalaiset lentäjät pommittavat
«ö^uomenkin kyliä ja kaupunkeja — ja että jos tallonen tilanne kehit-
«Cistyy, me voimme täällä jonutua vihollismaalaisten kirjoihin huolimatta
Ittfiiitä mitä ajattelenmne poliittisesti tai usk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-24-02