Vapaus, October 24, 1950

              the foUoninr
mdi^, by an
' of aggresädn
latioaal conboi
isnttt tgyo. ivenuneat
iontries
EUESS
Sunnuntaina lokaJ^un 29 pmä,
alkaen ido 8^0 lil^ia
OSASTON HAALUULA, 319 BAY ST.
PORT ARTHUR, ÖNT.
Arvokas ohjelma ia näytelmä.
HOPEAKOLEHTI.
Canadan kalansaa­lis
«li 113 mii],
arvoinen v. 1947
J a bydkkäjrbsen
amista kaikUen
ttatnista varten
lallitoksen mikä
tansa.
n keräyslista on
mielessä ja toi-rjoltuksia
tähän
kuun 2 päivään
i9 Walker Ave,
• «/Ont.
Ottawa. — Canadan Tilastollisen
Toimiston tietojen mukaan oli Cana­dan
anunattikalastajam kalansaalis
Tuonna 19W yhteensä 123,900,303 m i l ­joonan
dollarin arvoinen eli lähes
kaksi m i l j o o n a dollaria arvokkaampi
kuin "edellisen vuoden aikana. Suu­rimman
osan tästä saaliista antoi me­ri
sillä sisävesien kalasaaliin arvoksi
ilmoitettim ainoastaan 13,626,022 dol­laria.
Arvokkaimman osan Canadan ka­lansaaliista
muodosti lohi, joita saa­tiin
kaikkiaan 36.278,350 dollaTin ar­vosta
eU enemmän kuin neljäsosa
koko vuotuisen saaliin arvosta. Toi­sella
tilalla oli silli, jolta saatiin
17;950,629 dollarin arvosta. Turskaa
saatiin r4,466.780 j a hummereita (me-rirapuji)
10.751,201 miljoonan dolla­rin
arvosta. Arvoon nähden olivat
seuraavat tärkeimmät kalat sardiinit,
meariankalat, siiat, kuhat, koljat,
makrillit, ravut ym.
Lähes puolet maan kalansaaliista
saatiin British Columbiasta, kaikki­aan
58,596,333 doUarm arvosta. Nova
Scotia ja New Brunswick ohvat toisel-
'lar Ja kolmannella tilalla sillä niiden
saaliin arvo oU 26,658.916 j a 17,131,690
dDllacla -mainitussa järjestyksessä.
Seuraavat tärkeimmät kalamaakun-
Ruotsin Amerikan länja Ilmoittaa,
että Steen Bog:giId Jr. on asbeKälH:
korotettu linjan sen osaston Johta­jaksi,
Joka hoitaa ensimmäistä luok­kaa
kcskevat asiat. Hän toimi aikai­semmin
Scandinavian American L i n - :
Jan palvelulcsessa j a siir.'yl 1936 B A L n
palvelukseen. Mr. B o ^ I d on toimien­sa
vuoksi matkustellut paljon.
nat olivat Ontario, Manitoba ja Que­bec,
joiden saaliin-vuotuinen arvo oli
yli viisi miljoonaa dollaria.
Maan ammattikalastajäin lukumää­rä
ilmoitettim vuonna 1947 yhteensä
65,419 hengeksi, joista 18,170 tohni
sisaves stoissä. Merikalastajain pyyn­tivälineiden
paaoma-arvo):si ilmoitet­tiin
49,5S5,446 dollaria Ja sisävesillä
pyytävien vehkset olivat 9,005,654'dol­larin
arvoiset.
CasadaR-Neuvostoliiton ystävyys-kuukausi
alkaa marraskuun 5 pnä
J T A A N Suuria kokouksia — Canadan kansa yhteyteen
neuvostokansan kanssa — taidenäyttelyitä jne.
iStanut tätä matll
)ttamista. LTC
obligationlen kcii^
sntaan kahteen j i
n yleinen tulomi
toon unionistit os
isella korkojen ai
lisiin pääkaupm
seUe $30,000,000 4
3aljqn parempi
an ran)caisesialls
shintojen koiotta
O.LTD;
törikas
r >
n taskukirja, jtta
lanlainen kuin e&
pyritty siihen,
i, jotka ovat Ir-
Dstl saatavissa.
siluettelon sekä
toriaa
i n sotaa
pommi maapaUon.
osta
asukkaita?
usi "siUnäkeksinto
ha johtuu?
iitossa
i n taistelu
N.-liitossa
.
istä"
a loisia
itcssa
lelimet
äpäivät
iskukalenteri 191
Ic.
tta
Toronvo. — Noiir yhdeksän kuu­kautta
tapakerin perustettiin Cana-dian-
Soviet Flendship Society. Jotkut
sanoivat silloin, etta "se on mainio
ajatus, mutta- nyt ei ole aika puhua
ystävyydestä Neuvostoliiton kanssa.
On harjoitettu liian paljon parjausta
ja monet ihmiset ovat pelolssaian."
Mitä tapahtui? Perustettu yhdistys
ryhtyi julkaisemaan' ''News-Pacts"-
nimistä buUetiinia. Pieniä kokoultsia
pidettiin monissa paikoissa. Ihmiset
lälhettivät tervehdyksiä ja tilauksia
kaikkialta Canadasta. • Kysymyksiä
esitettiin sadttfttain. Pyyntöjen - joh­dosta
lähetettiin tuhansia kappaleita
, kirjallisuutta ja tietoja maailmalle.
• U y t - yhdistyksellä on kannattajia
miltei jokaissesa kaupungslsa ja
kauppalassa, kalastuskylissä ja k a i -
vsntopaikoilla Atlantin j a Tyynen­meren
välillä, kaikkialla aavikoilla,
suurissa tehtaissa jä kaukaisilla met-
^työaiueilla. ;
Tämän vallinneen innostuksen joh­dosta
on ollut mahdollista järjestää
Canadän-Neuvostoliitcn ystävyys-liuukausi,
joka. alkaa marrask. 5 pnä
ja kestää jouluk. 5 p^ saakka. Sen
kuluessa järjestää yhdistys ensimmäi­set
julkiset kokouksensa monissa suu­rissa
keskuksissa ja ryhtyy maanlaa­juiseen
ryntäykseen.
; "Me tulemme tekemään jotakin
poikkeuksellista" sanoi yhdistyksen
presidentti Dyson Carter. "Jotakin
mitä päivälehdet j a neuvostovastaiset
propagandistit sanovat mahdottomak­si.
Me saätaanme Canadan kansan y h ­teyteen
neuvostokansan kanssa." ,,
Varsin monet poliitikot ja lehdet
ovat saaneet jiilkisuutta kirjoittamal­la
Stalinille ja muille neuvostojohta­jille.
"Meidän yhdistyksemme ei t a -
Yoittele suuria otsakkeita. Me annam­me
canadalaxsille tilaisuuden puhua
avomielisesti jokapäiväisille neuvos­toihmisille.
Me uskomme, etta on a i ­ka
meidän kansallemme, joka on huo­lissaan
hirveän sodanvaaran takia ja
halulias tietämään Neuvostoliiton
elämästä, antaa tilaisuus kertoa neu­vostokansalle
mitä heillä on mielesr
sään", sanoi nir. Carter.
yhdistyksen kansallinen neuvosto
julkaisee piakkoin tämän "kansalta-känsalle"-
yrityksen yksityiskohdat ja
lehtenne luidjat saavat n!Lstä tiedon.
Ystävyyskausi alkaa virallisesti
kahdella joukkokokouksella marrask.
5 pnä WinnipegiBsä ja Torontossa,
jossa mr. Carter esittää selostuksen
äskeisesiä käynnistään Neuvostolii­tossa.
Hän käsittelee selostuksessaan
Neiivostoliiton saavutuksia lääketie­teen
j a yleensä tieteen eri aloilla j a
esittää samalla uusia merkityksellisiä
mahdollisuuksia kaupankäyntiin neu-vostomaailman
kanssa.
Mrs. Dorise Nielsen, joka on myös­kin
vleraiUut Neuvostoliitossa, puhuu
Winnipegissä j a monissa muissa p a l ­koin
lännen. Hänen mukanaan on
harvinainen valokuvakokoelma, joka
on otettu'"paikan päällä."
Yhdistys suunnittelee myöskin jär­jestää
nykyistä neuvostoeläniää kos­kevia
näyttelyitä kaikkialla missä sU-hen
on mahdollisuuksia. Myöskin
suunnitellaan kuuluisien yieiiäläisten
maalausten j a kuuluisan tiedemiehen,
Pavlbvin työtä koskevan valokuvasar-;
jan näytteille asettamista. .
Ottaira. — Farmarien tuotteistaan
saamat hinnat öVat laskeneet kymme­nellä
pisteellä samalla kun -farmarien
kulutustavarain hinnat ovat kohon­neet
viidellä pisteellä.
Tama tilanne ilmenee liittohalli­tuksen
.tilastotoimiston iDBS) v i i ­meksi
julkaistuista tilastoista, -mistä
näkyy, ^ttä farmaxien vaatimuksista
huolimatta "parity" tointasakset a u -
:k£avat yhä enemmän.
Näam>tilastot 0soittavat,'että t a r m i -
tuotteiden hintaindeksi, .mikä - oU i i e l -
näkuussa 262 pistettä, laski -£lokuussa
251.6 ' pisteeseen. Tilastotoimiston-ar­viointien
m i ^ a n tämä lasku jdhtuu
suurimmalta osalta siitä k u n f anna-,
rit saavat tänä viionna iSo. I ^vehnän-sä
alkumaksuksi vain $1:40 busheUlta
verrattima $1.75 hintaan viime 'vuön-!
•na. • • •.. • '
"Farmituotteided' hintojen, s u m ^
lasku tapahtui -naiden tilastojen m u ­kaan
Saskatche^ranlssa. •••• ;
Mutta samalla .kun •farmarien'tu-,
lot vähenevät, kohoavat kuitenkin
elinkustannukset. iFarmarlväestdn
elinkustannukset, sisältyen tähän per­heen
^elinkustannukset, farmin yllgpi-to,''^
ndden Ja laitteiden ^kunnossapi­to
jne. nousivat samanaikaisesti • vvil-della.
prosentlUB.-fAlen indeksilukuna
nyt ennätysmääräinen 201.5 pistettä.
Farmiväestön elmkustannusindeksi
on kohonnut kymmenellä pisteellä
enemmän kuin kaupunkilaisväestön
.elinkustannukset. Tilastotietojen mu­kaan
tarmtväestön elinkUstaimusin-detasi
oli ^elokuussa 180;7 pistettä
ntttunaUcauptmkileisviiestön 169.8 pis­teen
>indeksiin;
;Niin kumn^aHteelta kuin se tuntuu­k
i n , .aiittöhallltidcsen tilastotoimisto
selittää, että druokatavarain hintojen
kohoaminen on pääasiallisemmin v a i ­kuttanut
fermiväestön elinkustannus­indeksin
Jsohoamiseen.
Selitys .yldolevaan löytyy luonnolU-,
sesU mylly-yhtiöiden.' lihanjalostus­laitosten,
suuimeijerlen; j a ruoka tava­roita
välittävien suurten ketjukaup-pQjen
.lisääntyneistä voitoista. Ruoka­tavarasta
kiskottavat voitot ovat saa-
\Uttaneet kaikkien aikojen ennätysta-son.
Monet ihmiset haluavat pitää piha­nurmikkonsa
hyvässä kunnossa. Läm-;
pöisen kesäkauden jälkeen pihanur­mikko
kaipaa kirjaamista. Vioittu­neita
kohtia korjataan poraamalla 11-
mareikiä, kltkem^ä rlkkatuohoja.
kastelemalla, antamalla pintalannoi
iustä j a uudelleen siementämällä.
Maan kosteuden puuttuminen kesällä!
saattaa olla syypää suurimmalta osal­ta
siihen, että ruskeita läikkiä ihnes
tyypihanunnlkkoon syksyllä.
Ruoholla on taipumusta ottaa lepoa
{a siirtyä puoleksi horrostilaan kesällä
varsinkin silloin, kun maa kuivuu Ja
kasvit kellastuvat. Myöhemmin kun
Sää on vilpoisempaa, uudet juuret ke
hittyvät ja uusi vihreys tulee kasviin.
Jos ruoho saa kylliksi ravintoa kevääl­lä
ja riittävästi kosteutta kesällä ruo­hon
luonnollisen taipumuksen eHkfil-semLseksl,
niin nurmikko voidaan p i ­tää
vihreänä ja rehoittavana myöhäi­seen
syksyyn saakka. ; < ; -
Syyskuussa kyhätty pihanurmikon
siemen saa suotuisat kasviölot myÖ-,
hä'seen sykäyyn^aaldca. kaikenlaiset
rikkaruohot antavat enenunäh pään­vaivaa,
keväällä kuhi k€^ll&,ja n^ö-:
hään syksyilftv-flyöntelset,. • «fliaiset
kuin jai)äniliftilsten koväkubriaisteii
toukat ja pienet jiinch toukat tekiöykt
tuhotyötään keväällä ja kesällä. !8a-moin
sellaiset taudit kuih* lehtitäi>Ä^^^^^
liähtiessääii- korjaamaan vioittunut­ta
pihanurmill^oapn -sutu-el^^a^^
jos ensiksi «j^lityy aiitMBa«Ä ;£un»eeB^^
ilmaa. Se voidaan BUorittäat::p^
mäUä maahan rciikiä talikolla t a i l ^ l k - j
kijyrällä. Heljät tulee tehdä 4 tuumaa
'S^lä, joissakin'nurmikoissa -kuusikin
tuumaa-%yvlä j a niitä »tulee olla aina
kuuden tuuman padssa toisistaan
kautta niamikon. Nurmikon p i n t a -
multa l i s i i n kappautuu -nim kireään,
että llmaj vesi j a kasviravlntoalneet
eivät pääse ttinkeutumaan-maahan..
JPDistakaa kaikki rikkaruohot Irrolt-tamalla
turvetta talikolla. Siten voi
helpoimmin inroittaa juurineen kelta-;
kukat j a 'muut syvajuprise rilUioitio-'
hot. . ' . . • ;•. •. , . , • ' :
E l ole mitään hyötyaVpintalannoit-taa
ja siementää paljaat kohdat Jos
maa on pölynkuivaa juuri pinnan a l a ­puolella.
Kastelkaa maa perusteelli­sesti
sen jälkeen k im turve on Irroif'
tettu Ja sitten poistakaa kaikki roskat
j a jätteet. Tarkastakaa maa muuta­man
tuuman syvyydestä pinnan alta.
Jos . «e on vielä kuivaa, kastelkaa;
uudelleen siihen saakka kunnes se on
-kaatunut ^muutaman tuuman - sy vyy-di^
tä.!4Relkien tekemisen kautta ^n^^^
vetää vettä sisäänsä .enemmän kuin
ennen.., . s^.
Jostain -otettua -multaa ei tulisi
käyttää pintaipultana. Sellainen usein
sisältää, rikkaruohon iBiemeniä. B i k k a -
niöhöiislemenestä puhdasta iäytemul'
taa Wldafan yalmlstaa sekoittamalla
hiehit& ruokamultaa ruöhdlanhokkeen
kahssa.^^yii^si i)u^^ ruokamultaa js
25 p^timiE^'^
':^6jnl8^ii^|.-^ ••'
,!>iaiif^ ihiiibin
kaan käyttää pihahiuimi^
Farmarit p H M ä
että takimabii}
voidaan poistaa
Ottana. — Farmarien järjestöt i l ­maisivat
vUkon lopulla huolestuneen
mielipiteensä siitä, että hallitus voi
lopettaa yhdsksän .\'uott3 voimassa
olleet rautateiden rahtimaksujen
huojentamiseksl suunnitelUiJen tuki­rahojen
myöntämisen visseiltä f a n n i -
tuotteiita.
Kysymys on sota-rajan aMistustoi-menplteena
voimaan tulleesta mene­telmästä,
minkä mukaan haUitxis,
myöntää tukirahoja.rehuviljan kulje­tuksen
helpottamiseksi aavikkomaa-kunnista.
Näitä tukirahoja on maksettu vft-llUäjJle,
jotka ovat saaneet British
Columblaan Ja Ita-Canadaan lähete­tystä
rehuviljasta $8 hallituksen apua
tonnia kohti. Monti>eali6ta itäänpäin
lähetetylle viljalle on annettu vieläkin
suurempi avustus. Näiden tukiraho­jen
perusteella vällttäjähi pitäisi h a l ­ventaa
vastaavasti tämän rehuviljan
Jälleenmyyntihintaa k.o. alueilla.
Tämä menetelmä on ollut voimassa
vuodesta 1941 alkaen. Sen perusteella
on vuosittain annettu $16--$I7.000,000
hallituksen tukirahoja. Tämä tarkoit­taa,
että hallitus on kuluneen 9 vuo­den
aitona avustanut rehuviljan kul­jetusta
uohi $145,000,000 arvosta.
Nyt Canadian Federation of Agrl-culture-
yhdiätyksen -presidentti H . H .
Hannam syyttää, etta hallitus aikoo
lopettaa ndiden tukimaksujen myön­tämisen,
mikä aiheuttaisi lisävaikeuk­sia
farmareille, ja nostettuaan lihan;
maidon, munien ja muiden ruokata-varain
hintoja, alentaisi väestön e l i n ­tasoa
yleensä. .
Mr. Hannam ehdottaa, että tämä
tuklmaksukysymys olisi edelleen p i ­dettävä
voimassa, ja että se oUsl
lalnlaadinnan avulla tehtävä vakitui­seksi
avustusmuodoksi sen sijaan että
siltä nyt päätetään vuosittain.
Eliel hhaa v o l % t a i hatotä säilyt­tää
syväjäädytfäjEiä,<'jolsa on kaik­kein
sopivin keino; n i i n m o n i a ^ i i l t^
keinoja voidaanj'wcfltella.
Vanhin j a ykdi&ertafelh jtap^^
suolaaminen. S l t ^ ^ a a d a a n l ^ i a säi­lymään,
mutta' s(it^ :tiiiee kuivaa Ja
kovaa, josta kukaan el pidä yhtä pai?
Jon kuin sellaisesta. Jonka säf^rtysme-neteltuien
yhteydessä käytetään
määrä s o k e r i a k i t i . ' ; ^ .
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
JKALENTEBIA
tä. tulee raha seuP
[e kutUuvan pros^!
nemmän. Ainoasi*
n.
esim Wannp{n osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
imnkauden viimeisenä sunnun­taina
k l o 1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti.
Wanup, Ont.
CSX:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena suimtmtaina klo
,2 l p . -
C S J : a Spmcedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmSisebä
sunnuntaina kello 2 ip; Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski-v
i l ^ n a klo 7 illalla, 316 B a y St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
Jokaisen' kuukauden vLmeisenä
keskiviikkona klo 7 illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Siihnan. 316 Bay St.,
. Port Arthtn-, Ont.
CSJ:n Torontfm osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden enshnmälsenä
maanantaina kello 8 Illalla osas-
. ton huoneistolla Don-baallUa.
C8J:n llnuninsin osaston kuukau-sikokoukset
pidetään Jokaisen
knukanden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 Illalla.
CSJ:nSndbmryn osaston kokoukset
pidetään jokaisen kuukauden en­simmäisenä
sunnuntaina. Pu­heenjohtaja
Oscar Männistö, s i h ­teeri
Hihna Mäki, osoite B o x 354,
Sudbury, Ontario.
CSJ: n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin­ton
haalissa, joka kuukauden t o i ­sena
sunnuhtahia, alkaen klo 2
i p Kirjeenvaihto sihteerille:
HUda Saari, 1708 E. Pender St,
Vancouver, B. C.
CSJ: n Kapnslcaäne-n osasten kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sunnun­taina
klo 2 i.p.
CSJ: n Sanit Ste. Marien osasto
Nö. S työkokoukset pidetään Joto
kuukauden ensimmäinen Ja kol­mas
sunnuntai osaston omalla
talolla. 321 John St., alkaen klo
8 illalla.
CSJ: n Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 l-p- Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
GSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
t o i s e n a sunnuntaina
klo 1 päivällä osaston haalilla.
Kirjeenvaihtajan osoite: A , R e i ­nikainen,
R. R . 1, WorthIngton.
Ont.
Kaupoista saadaan nykyiäia'i;^^e^i
manlaisia valmiita' ainesekoit^uksiä,'
joita voidaan käyttää Uhan säilyttä­misessä.
Sellaiset'ainc^hdlstämät-st--
sältävät nun. keihot^oista savuiunä-kua.
Jota säada^ui Jiesteen muodossa.
Kaikkia niitä voidaan :menestykselll-sestl
käyttää lihan useammassa eri
muodossa j a xoaussa säilyttänil$^
varten. Viisasta on s u t u l l a kinickua,
luun happaneznlka vastaan sekoitta-,
maila veteen J o l ^ määrä kattjpasta
saatavaa sayun^tettä ja tunk^m^lla
sitä pitkin luuta l i h a n sisään, ia
jouduttaa palvawtista j a tekee sen
j-htenäisenmiäksi; Öen liha
pysyy paremiiana ja ön maukkaam­paa.
Yleisesti noudatettu kotona valnUs"-
tettu sekoltusfoirmula on seuraava:
8 paunaa hyvää ^ic^äsuolaa..
3 paunaa jolco.yaUccrista.tai ruskeft^
ta sokeria.
3 unssia saUpietaria. :
Tällä n^räliä.."^yoldaan IcUivana
palvata 180 paunääiil^a. ..
Jos t o i s e n l ^ n ^ palvaus h a i u t^
suorittaa, sekottetaan^Uäpleva j n ä^
neljään galloonaan vettä, k t m tällais­ta
suolavettä käyt^tä^n tulee kinkut,
navat j a pefconipalatpttää suolave­teen
upotettuiin 9 päivää jokaista n i i ­den
paksuuden ttiunoaa kohti. MijUnA-imnen
suoritetaan lihan paksununasia
kohdasta.
Nämä aUcametfeinnät ovat alimmat
j a Ulia tulisi useammin pitää sooiave-dessä
vähän kauemmin. - .
Suurin osa pekonipaloista o n t a k si
tuumaa paksuja j a näinollen siis Mitä
tulee pitää suolavedessä 13 päivMiJCÄ-jBaidtatoön.
.^Huömloohottaen mo­nen
järjestön Ja' yksityisen esittämät
Vaatimukset velihän hinnan korotta­misen
:puQlestai; L P P : h Saskatchewan-i
n jäostp äidottaa joukkoedustajiston
thatkaa Ottawaan.
Sask. Farmarien tmion osastoille,
vehnäpoolille ja Federation of Agri-
^ltiB«lle, läfoettäniässään kirjeessä
ISV... ^/Ifcehpittaa.: kalkkia farmareita,
JkaUclda- Ä kaikkia julkl-
•Suutarin laskut ovat samanlaisia
kuin hammaslääkärinkin laskut sikä­li,
että niiden avulla lykätään uusien
välineiden ostoa — j a siis suurempi
menoerä tuonnemmaksi. Mutta suu­tarin
laskuja voidaan pienentää hoi*
tomenetelmien avulla, kuten voidaan
fJlenentäa hammaslääkärinkin las­kuja.
Jotta kengät kestäisivät kauem­min,
pohjat j a ;korot pitäisi voidella
kymmeneen kertaan keitetyllä p^lla-yansiemenöljyllä.
Voitelun Jälkeen Ori
odotettava kuivumista ennenkuin sUo-' raavaan tapaan:
HpiälololQfa
N-liiton ni€^aruus-tilpailte
Moskova. —. Neuvostoliiton ylalsur-'
heUumestaruuskUpailut pidettiin tänä
vuonna -Kievissä syyskuun lopttUa.-
Näihin ^kilpailuihin 'osallistui yli >700<
urheilijaa. Tulostaso oli yleensä hyi-vä,
vUdessä lajissa tehtiin kesän kär^
kltulokset. LIpp ja Tsudlna veivät
kolme mestaruutta kumpikin. Yllä-,
tykslä tepahtui useissa -lajeissa. Bel-i
laisiksi voi -laskea Papa>an häviön
5,000 Ja 10,000 metrillä Ja Euroopan
mestarin Sherbakovin häviön kolml-
Iclkassa. Pituushypyssä.Jäi voittaja­ehdokas
Kuznetsov kolmanneksi.
•Seuraavassa ^kilpailuissa saavutetut
parhaat'tulokset:
Miehet: 100 m: 1) S'iharcv 10.5, 2)
Kaljajev 10,6. — 200 m: äuharev, äl.7,t
2) Sanadse jä"Kara>.nlov 2 2 , 1 . - 400
m. Komarov '49.4,2> Kljnichno 49;4..
800 m: Tjevgun 1.51.7. 2>Arharov,
1.525. — 1.500 m; Veetousme 3.51,7,
2) Belobiffov 3,54.0. — 5.000 m: K a -
santsev, 14,33.0. 2) QemJonov, 14,34.8,
— 10,000 m: Semjonov 30,07,0, 2) rPo-pov,
30,09,0. « - 110 m aidat: Bulansikri
14.9, 2) Litujev, 14,9. — 300 m aidat:
Lunijev 24,5<2) S. Popov 24,9. —'400
m aidat: U . Litujev52,9. — 3,000 m es­teet:
Kasantsev, 9.13,8, 2) Saltlkov,
9.14,6. — Korkeus: Sidoi-ko, 190, 2)
Bibejev, 190. — Pituus: Madatov, 715,
2> Braaiik. 710. — seiväs: Ossiin,
420. — Kolmiloikkaus: Zombrlmbotts,
1 5 3 , 2) Sherbakov 15.12. — feiekko:
LIpp, 48,94, 2) Bantjenko, 48.39. —
K u u l a : Lipp, 16,30, 2> Orlgalka 15,52.
— Keihäs: Vahlman, 67,70. 2) Olbu-lenko,
66,16. — Moukari: Kanakt, 55,95
— 10-ottelu: Lipp, 7,319 plät. ,
Naiset, 100 m: Setsenova 12,2, 2)
Duhovlts, 12.3. — 200 m: Maisina 24.7,
2) Setnenova, 24,8, — 400 m: <Petrova,
56,7, 2) Smirnova, 57,2. — 800 m: 1)
Bogatirjeva, 2,14,6. — 80 m aidat:
Tsudlna 11.4, 2) GokieU, 11.5, — K o r -
ikeus: 1) Tsuhina 168. — Pituus: T s u ­dlna
579, 2) Bogdanova. 663. — K i e k ­ko:
Dumbadse, 61,02, 2) Ponomarje-va,
47,22. — K u u l a : Andrejeva, 14,43,
2) Totsenova, 13,91.— Keihäs: Smir-nitskaja,
50,98. 2) Zlbina, 49.02.
Tästeina, lok^kuim 24 y. •^i:u^]^y]Qe%.y24^^ 0m
^sunnuntaina lokajb ^9
"m mi wm' t. i» -
(Toinen yleiscanadaläinen KaUHkhkbngtessi) ..^ .
'*Käuhmi{iuolästöjiei| MaaiImankong;]re$^a^
(TUL:n liittojuhlasta)
Ennen kuVaesitysten alkamista käytetään^
joku aikä seurapelien y.m. ajanvlettteuien-parissa.
^ 'f^
Tulot käytetään työläisehdokkaiden Va^likatol^p^*
lun hyväksiJ;ulevissa kaupungin vaaleissa. - ^ i -
Yli IM i«ioleinan
vaarassa odottaa
pääsyä sairaalaan
Helsinki. — (Helsinkiläiseatii salraäla-kurjuudMta
antaa varsin selvän k u -
vati Työkansan Sanomat, joka kir­joitti
asiasta syysk. lopulla nun. eeu-rltetaan
uusi voitelu. Tällä 4nenetel-niäUä
saadaan pohjat ja korot vettä
j a kosteutta vaslustavlksi ja siis kau-
•emman. kestäviksi
Jäuusmichlä lännellä antaniaankanna-tukeehsa
, velmäpoolln <WiieBt Fool)
vaiatlmukselle, että tämän vuoden sa­don
No. 1 vehnän alkumaksu nostet­taisiin
$1.60 busheliUa.'
LPPnnifannikomitean puhemies B i ll
Bcrezow8ki sellfctää, että Jos ei veh
nänliintaa kohoteta, n i i n monet far­marit
«eivät voi enää vehnää kasvat­taa.
•;.
BerezOTT^n kirjeessä annetaan
kannatus farmarien edustajien esittä­mälle
parity-hintojen vaatimukselle
j a sanotaan: "Edelleen nae ehdotamme
yhdeksi ; tehokkaimmaksi (menettely­muodoksi
sen, että järjestetään jouk-
IroedUstajiston vierailu Ottavaan Jon­kalainen
o; toimenpide nostatti koko
maan huomion farmarien puolelle v,
VPPM kirjeessä lausutaan käsitys­kanta;
että No. 1 vehnästä pitäisi 10-
ddlisuuxiessa saada $2J00 bushelilta,
anutto yhte-n
ä i ^ d o i tarpeellisuuden, puolue on
päättänyt ^ ryhtyä tukemaan vehnä-
. Lapset JQÖvat enemmän maltoa joa
sitä annetaan heille mittauskupissa
hjstä he juovat Imuplllin avulla.
Lapset nauttivat siitä kun maito las­kee
mittamerkkien alapuolelle. I b i -
neii hyvä iteino on se, että ifiaitoa a n ­netaan
pienessä maitokantiussa plc-ther)
ja lapsille hyvin pienet lasit.
Lapset eivät koskaanrkyllästy itsensä
palvelemiseen eli maidon kaatamiseen
itselleen.
Antakaa lapselle nimikirjoituksella
varattu pyykkipoika millä hän saa s i ­toa
kalooEinsa yhtccn. Näin päättyy
loppumaton kalossien etsintä kotona
Ja koulussa — ja melko varmaa on,
elitä lapset löytävät siten omansa.
4iljy kellastattaa Ulnavaatteet ja
siksi niitä el pitäisi säilyttää seetri-puuQa
<cedar) sisustetuissa arkuissa
tai kaapeissa, missä ne öljyn ..vaiku­tuksesta
kellastuvat. Säilyttäkää nU-tä
kuivissa pafkols.?a slnLseen paperiin
käärittynä. :
iioJa Pidetään keskimäärin 30 Ja kink­kuja
50 päivää,
'Kuiväsäilytyslä su<»1tettae6sa tarvi­taan
kaksi- päivää vähemmän aikaa
lihan paksuuden Jokaista Utumaa koh­t
i . P a r f e e Bmpömäärä on 40 ja 50
asteen väliltä^ Jos lämpö on paljon
korkeampi saa se lihaan happaman
maun. Suolavedestä pois otettima voi­daan
liha Jsavust^; Jos halutaan. Jcs
IcieinotelcoisU s^vunestettä käytetään,
on Usä^vuMamihen taspeetonta.
poolin esittämää $1.60 vaatimusta
bushelilta.
Berea)wskl on lähettänyt kirjeen
myös lainlaatijakunnan jäsehOlc ja
kehoittanut heitä tukemaan tdtä far­marien
vaatimusta.
TUBI8TIOSA8TON IpIITAJA
Bootsfn AinerUun Linja ilmoittaa,
että Philip G. Peterson on äskettäin
korotetta Uojan torfstlosaston Johla-iaksL
Mr. Peterson .palveli .Conard
Linjan palveluksessa vr: 1931—1939,
sodan zikzaz Englannin: ksoppalai-vastossa
ja v. 1946 lähtien' Bootsin
. ,Anwrtkan Linjan palreloioesata.
Pääkaupungissamme on huutava
puute sairaalapaikoista Ja pu'a yhä
vaiti 'Pohenee. Kaupungilla on «vain
kaksi suurempaa sairaalaa, nimittäin
Kivelä Ja Marian sairaala: ISTäissä s a i -
raatolssa käy sisätautien Ja kirurgis­ten
osastojen poliklihlköilla päivittäin
n. 400—SOO sairasta, joista .spurin osa
tarvitsisi kiireellisesti sairaalahoitoa.
Esim. Marian sairaalassa oli joltakin
päiviä sitten sellaisten salfaiden l i s -
talla, joiden tapaukset ovat n s . kuo-lemanvaaratapauksia
1.634 henkeä o-dottamassa
sairaalaan pääsyä ja nyt
edellämainittu luku on jo kasvanut.
Kivelän kohdalta cvat luvut ainakin
yhtä suuret j a näinollen on pääkau­pungissa
"kuolemansairaiden" jonos­sa
näiden kahden sairaalan osalla y l i
3,000 ihmistä. He ovat pääasiassa
vähävaraista väkeä, joiden ei kannata
olla yksliö^lssalraaloissa eikä yksityis­lääkärien
hoidossa. Sairaaloihin pää­see
päivittäin parhaimmifisa tapauk­sissa
vain Joku kymmenen jonottajis­ta,
Ja niitipä sairaiden asema on n i in
B\xxiiB&, «ttä esim Kivelän sairaalaan
jonottajista kuolee, kuten sairaalan
vt. ylilääkäri ön maininnut kuukau­sittain
n. 20 henkeä j a tähän lukuun
tulevat lisäksi muiden sairaaloiden
vastaavat tapaukset.
Kiireellisten sairaalahoidon tar­peessa
on siis tuhansia ihmisiä ja h e i ­tä
kuolee vuosittain satoja ennen kuin
ovat päässeet sairaalahoitoon, mutta
kaupungin sairaala-asioistakin mää­räävät
kaupungin porvaTilllset vallan­pitäjät
j a nämä eivät kiirehdi sairaa­laolojen
parantamista. Päinvastoin
he Iskivät vähentämään sairaaloi­den
laajentamiseen Ja uusien sairaa­loiden
rakentamiseen tarkoitettuja
määrärahoja. Näin ovat porvarit Ja
sosdemit tehneet aivan äsrxettäin.
Vesikko onCaiiadaii
paras tarltiseläifl
'Ottawa. — Vesikko oli vuonna 1048^
öahadan täikehi Ja hytfdylltsin tur­kiseläin
todetaan Canadan tilastolli­sen
tonniston turkistuotantoa koske­vissa
tilastoissa, jotka osoittavat
maan tui^klstuotannon arvoksi mai­nittuna
vuonna 32^2,992 dollaria eli
lähes kuusi miljoonaa dollaria ehemr
män kuin 1947. ^
Tästä summasta saatiin lähes kol­masosa
vesikon nalikoiiita, joita tuo­tettiin
v. 1948 kaikkiaan €21,603 kap­paletta,
etupäässä turkls^^mciUai.'
Näideh turkisten keskimääräiseksi or-voksl
ilmoitettiin lÖ.T^ dollaria eli
yhteensä 10,428,077 dollaria.
Toiseksi tärkein turkis o l i vesiro-tannalika.
Niitä tuotettiin v. 1048
yhteensä 3,569,l6i kappaletta, yhteen­sä
9,518,064 dollarin arvosta ja keski­määräisen
hinnan ollessa 2.67 dolla­ria.
Veelrotat antoivat myöskin lähes
kolmannen osan maan turkissadon
arvosta.
Majavannahat olivat arvoon näh­den
kolmannella tilalla. Niitä tuo­tettiin
136,029 kappaletta, yhteensä
4,382,241 doUarin arvosta Ja kcskhnää
rälsen hinnan pliessa i "923Q[4^^
kapi)äleelta,
seitsemännen o6an maan-turkissadön
orvosta.-.
Seuraavilla tiloilla tuotettujen tur­kisten
yhteiseen arvoon näihden olivat
hopeaketut^ oravat, kärpäti iiUden-tyypi>
lset ;\ketut, ristlslitcsvtffliko^^
kolset ketut j a näädät.
Maati tuikissadpn arra^
yli kolmasosa, tarkemmin sanoen 3^
prosenttia ; peruisin tUrkia^at^ellla
tuotetuista turkeista. , ,
On^rion maaktmnassa^^^^ t^
neljäsosa maan turkiksista, Manlto-bässa
miltei ylldesosa. Albertasisa lä-lies
kuudesosa j a y l i kymirienesosa.
Quebecissa j a Saskatchewani£sa.' :
Northwest Territore!sta o l i peruisin
53 prosenttia anaan turklssadoäta, eli
1372,302 dollarin arvosta.
Venäläisiä ja trS;!! m
Ikiihtäjiä Ruoisiiii
tulevana XHk^m
on ryhtynyt toimenpite!fiiIn,^a<f%||>
seen ensi talven •talihtcftilljailalhl^
Ruotsiin venäläisiä, eme|^||^alaii^
ranskalaisia, VimSaisSj^^m^^ii^aSää^
hiihtäjiä, useihin anaihin^^'Jo
hetctty kutsukirfett. . '
— Arviolta noin 3.600 amerikalals-ta
metsästäjää, enemmän kuhi m i ­nään
vuonna ^^nnenimih, oli ehslin-mäiscnä
p e ntöjeiimefciÄstyiBpäivähä
avaanuuisa m^tsästysloiutta £jeelä-
:ttitajioS8a, /
— Kalkkein korkein äcohta Oeylo^f
nlssa on Adam's ifeak, Joka on 7,420
jallcaa k<n-kea.
mm
Suurta euoaloia mMmä&m^
11
esitetään
OS. fcaalilla löuäiitciina» foka<
kuun 28 pnä klo 8.30 ip.* Si^
säänpäasjrSOc.- ; ;
lilki, sunnuh^äiha läteäiuiuli
2dlpiiiä1d6 7.S0 tp. ^^N^a^Bsr
!ipptt.m,:.,:-.;:v{.;#^^
Tämä f ilini e s i t e t ^^
kussakin paikassa,rjot^.^
suurella joukoUailäheJtä^jö^Jcaj
Viettämään inaUttätotilmri^^^fl^^
Meliiä ön harvoin ' " ' '^
nähdä? V suoäiaiäifia
su(^lal8^h'ffi]lhleg^;
hissa oh tuin n i d o t a ^
niltä^useih ole tilaisuutta:
HUOMJ British Colu.
Msehilmriiiiäimfm^
mätäpfkia^Vf^^li^
iille dU:i6;ikävUiMM;iM
mm
• I
m
Ranskalaiset urheilijat
tyytyväisiä näkemäänsä
PaHlsL — Venäjällä syyskuussa vie­raillut
lu-heUuvaltuuskunta, joka vie­raili
siellä lukuisilla paikkakunnUla—
Monkova-Mustamerl alueella— on i l ­moittanut
olevansa erikoisen tyyty­väinen
matkaansa. Valtuuskunnan
jäsenet sanovat dähncensä Neuvosto­liitossa
enenunän urlieilunalalta
muutamassa viikossa kuin 20 vuo­dessa
kotimaassa.
SE TVTÖT, NE TVTÖT
Äidit, jotka uskovat, että tyttären­sä
kertovat heille kalkki, elävät pe­tollisten
toiveunien vallassa, selittää
lontoolainen Rev, J . W. Orlffiths seu­rakunnan
julkaisussa Ja tiän lisää:
"Paljon todenmukaisempaa on, että
pojat kertovat äidille kalkki». (Mitä
me Joinakin tieikkolna hetkinä myös
epäilemme. — Vapaus^
1
Oletteko seuraavien tautien Ja:^|m|eä . i m * *^
ruoansulatushälriöitten, maksavian,; «ajj^iijm^
tunnetteko turvotusta aterian jälkeäh^pa|bau]dtÄy|L
tänne alla, kipua kylkilulttehhe alla; aelusäiUif;:»
kealla tai vasemmalla kmoiäla,?^ätaviätUp^^
aanne, tunnetteko kipua tarihmltisiaixä^
eristävätkö sappenne tai virtsäÖehjreOTöö * ^ '
tunnetteko katkesraa Ja hapanta makua sv
tai huunavsta, ruokaliaun pttUtetta;^ I^lfidt^jäf
epänormaalin vatsanne töhninhän taklä;i^
maattista pakotusta? Älkää odottako bUicntil
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla BVSCI
STOMAiDH BEMEDy-iääbeftii j a ottakaa^filtit;
enneä Jokaista ateriaanne j a hiemt6ssläihe;^r
fietme'enenipää vaioivaa sairautta. Jos viivyttdettei;' öii;
lääkkeen käyttö mahdoiilsesU Uian.myöhä&tä.o^l^
STOMACU B E M E D Y poistaa epänormaalhi kaasun älnees^t^
saeta, sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a Virtsatienyeisia;5joiuw^
olette menossa kohti parempaa terveyttä, l Jo> en«lthmftTftBft;^|ywiM^
antaa tuloksia. Hhita «6X)0 pullolltoen ;po8t)ni^l^rti?ftfcf^
Salva, Jonka tnmooaa« tisn^^itA-Valväavatlco
teitä •«uhuia^ '
pakotukset tai kiviit, säTi^SkimM^
lapaluissa, jäykkä n l s k a i k l p e ä t r " ""
päät, ranteet, kijni tai k '
lannesärky, kipii polvissa,
hissä. Jalkojen k y l m y j ^ t ^ ^
set kävelMvät ihon jähahah;:;i^ällB^l. .
MIZABH-SALVAA» ahxiastäah A i k h l ^
on Vastaärsyttävä iolva/hdkä iretä^^
vlä näppylöitä ihon piimälle j a ä l s t ^^
käytön jälkeen lievittää Teihhaattlää I
kipuja. Mitään tämähkältaista^väfl
noilla, fölkkitialvaa kestää telUe l)ltkät ajat. tmyitälälärjäl^^^^
eeltsemässä päivässä. Hinta Oh nyt f M » j t ö l l ^^
Valmistamme ja .myymme yllämainittuja iääickei^^'^
vaatimuksella (COD). ^^'
Huohil Enmie lähetä mitään lääkkel^^:!^^
5593AraiJtt8T S T B E ET
m