Vapaus, July 6, 1950

              SUDBURY CAB
24-TUNNIN P A L V E L US
firiittakaa: 4-4311 t a i 8-88T7
matkusUjat vakuutettu
S, Elin S t West. Sadbury. Ont.
Dr. F. H. Flopjers
ELÄINLÄÄKÄRI
P U H E L I N 3-4i01
1007 Copper C l i f f Rd-gadbai7>
Ontario
I
Suomalainen Hammaslääkäri
H „ „ e 110 -
Q i n > D n r b am Irat. s q l m .
Sndbaiy
DR R. L. DesROSIERS
HAMÄIASLÄÄKÄRI
jjEIm St. East Sndbnry, Ont.
suomalainen:tyttö palveluksessa
PnheHn 8-8573 K o t i p n h e l i n 8-8529
Begent teatterin vierensä
FINNISH B A K E RY
VEIKKO K E T O LA
Puhelin 6-6049
S83 Antwerp St. Su4t)Ury
Tarkistuttakaa silmänne
Frank R. Block R.O.
O p t o m e t r l s t i l lä
K O H T U U L L I S E T M A K S UT
HCONE 410 - MacKey rakennus
PDH. 4-4014 DURHAMN.
v^uh:^ ^^^^^^^
ARCADEAN
FLOWER SHOP
"Muistakaa t ä m ä n i m i k u n
halua'.te kauniita l a h j o j a"
gSElm St. W.
Lähellä Vapautta
Sudbnry
P u h . 3-3941
NOPEA K O T I I N A J O P A L V E L US
Ssfiovat, eftei
SQvitfalu
ole mahdollista
L a k e Snccess. — Sovlttslutoimenpl-teet.
jolta on jatkuvasti ehdotettu
K o r e a n sotatilanteen s e h i t t ä m i s e k s l,
n ä y t t ä v ä t saavan ky&nänlaisen vas­taanoton
Y K : n piireissä.
Y l e i s e s t i tiedetaan, e t t ä Intia cn
e s i t t ä n y t Jtantaa. e t t ä Y K : n p i t ä i si
sovitella korealaisten väliset riitaky­symykset,
ejikä sekaantua h e i d ä n asi­oihinsa,
mutta I n t i a n edustaja s i r B e ,
negal M . R a u n tiedoitetaan nyt sano­neen,
ettei I n t i a p i d ä sovittelua e n ää
mahdollisena.
Y h d y s v a l t a i n ja Yhdistyneen K u ­ningaskunnan
piireissä sanotaan val­litsevan
sellainen k ä s i t y s , e t t ä sovit­t
e lu o n h l a n myöhäistä.
Näissä piireissä ei h y v ä k s y t ä sovit­telua-
lainkaan, mikäli o n kysymys s o ­t
i l a a l l i s i s t a seikoista, j a n i i d e n sanor
t a a n p i t ä v ä n poliittisen sovittelun
h i n t a p a s i t ä , e t t ä ; K o r e a n kansanta­s
a v a l l a n joukot v e t ä y t y v ä t takaisin
38 : n n e n leveysasteen y l i .
Metsämassä*kaomess9
käynnissä
HelsiobL — (ö-si Suomei?a cn,
parhaillaan: ^ pasmoissa n& i f t e t s ä -
marssi, joka o» laatuiian ensiunm&l-n
e n maailmassa.
Tämin a^^uaa9^uiEen m ^ i n p e ­rustarkoitus
iUnener parhaitCQ met-s
ä m a r s s i n suojeUjgh. t a s a y a l l a n p r e -
s i t i e n t in j . K . P^^sifciven, cft^fimistä
tervchdylksesta marssiin '««aUistttvtt-l
e : "Metsät muodostavat - piaaiqme
suuren kans^jsomaisuuaen, Joidcä
tuotosta kaupjiamme - j a » n kautta;
kansamme elintaso o n riieRUTäli^cn.
H o i t a m a l l a metsi^inmie oikealla t a ­v
a l l a meillä on m^doUisuus' l i s ä tä
huomattavasti puun 'tuc^taqtoainme,
kohottaa k^nsalaitsten. hy\'inTOintja
j a maan y l e i s t ä vaurautta. Päätäs
m e t s ä m a r s s i n toimeenp9nc$t9^ on
osoitus m e t s ä n o i p i i t a j i i ^ tuntem^^ta
vastuusta J» p y r k i m y k s e s t ä metslen.
s ä entista parempaan tu>itamiseen.
Saakoon n ä i n syntyvä I ^ J a s u u n t a i -
nen t y ö metsiemme h y v ä k s i kaii^iden
kansalaispiirien tuen ja l^mnBt^-
sen". ^ • ' 'v-
Osanotto täl^än met^äinat^JMih pn
ollut vilkasta kautta Suomen. Väräbu-k
l n Satakunnassa j a Pol^bi«<^iSavo£sa
on suurin joukoin oltu lUkkeelii. .
Yhdysvaltain sotasuunnitelmien
vastustaminen on *^
sa - ja ehkä Canadassakin? ms-
Tokio. — J a p a n i n poliisivoimat suo.
r l t t l v a t eri puolilla maata tiistaina
reittiauksla ja joukon vangitsemisia
sen vuoksi k u n Japanissa oli levitetty
l e n t o l e h t i s i ä , missä vastustettiin y h ­dysvaltalaisten
sotavoimien l ä h e t t ä ­m
i s t ä Koreaan.
Fukuokassa vangittiin kaksi sodan
vastustajaa. Yksi vangituista pn J a ­p
a n i n kommunistisen puolueen
K y u s h u n p i i r i n sihteeri Hitoshi Y a -
mamato, Toinen p i d ä t e t t y on K y -
sushun yliopiston Itsehallintayhdis-tyksen
puheenjohtaja Gyotaro Mori.
M a i n i t t u a y l i ö p i s t o j ä r j e s t ö ä sanotaan
nyt "kanssamatkustajien" j ä r j e s t ä k -
5-i. M a i n i t t u j e n j ä r j e s t ö j e n p ä ä m a -
jotsta joutui poliisisn k ä s i i n toistasa­taa
sotavastaista l e n t o l e h t i s t ä . K y u s -
hu bn se alue, m i s t ä yhdysvaltalaisia
s o t i l a i t a j a sotamateriaaleja p ä ä a s i a s ­sa
l ä h e t e t ä ä n Etelä^Koreaäin. ; :
H i r o s h i m a n yUopdst<»i k a k s i , oppi­l
a s t a o » myös vftUBlttu j?i helt«ä
t e t ä ä n samanlaisten lentolehtisten jat­kamisesta.
Yoköh^mftssa; v a n g i t t i i n e r ä ä korea­l
a i n e n sen vuoksi k u n h ä n J ^ k o i j u ­nassa
lentolehtistä matkustajille ja
h ä n e l t ä t a k a v a r i k o i t i i n 1.000 sotavas­t
a i s t a l e n t o l e h t i s t ä.
S O P I f t l l J S B O r ä i l l V S I IN
HALLnVRSEN 1SAN8SA
Ottawa. — R C M P : n v i r t i a i l i j a sftnol
t ä ä l l ä v i i k o n alussa, e t t ä jos sota syt­tyy,
n i i n R C M P on heti valmiina p i ­d
ä t t ä m ä ä n mahdolliseati subversiivi-set
kommunistit C a n ^ s s a . K ö m i s -
sioneri ^ . T, WootJ antQi y w i i ä r t # ä,
e t t ä poliisivalvontaa harjoitetaan t ä s ­s
ä maassa j a t ä m ä valtiollinen; p u l i i si
on valmis toimenpiteisiin heti k u n se
saa hallitukselta m ä ä i ^ y k s e n . . ::
Perustettu 1896
V A K U U T U K S I A
11 Elffl St. East ' Sndbnry Ont.
Puhelin k o t i i n ii-0654
Buomalalnen aslamle»
J . S. J O U Q O U XN
P U H E L I N 7-754Q
Sudbury Footweär
Vanhin snomalainen Jalklnelilke
S n d b n r y s ^
E. L A T V A LA
n i a r c h King Edward raken.
KOKEILKAA
JUOaiAA
Hyvää yksin tai seurassa
THE
SUPERIOR BEVERAGE
C O .
PUHELIN 4-4313
305 Albinson St. Sudbury
DR. L HOOEY
L J U X K B B I J A KMBUIBGI
P a h . 7«.7359 K o t i i n 6-0729
122 E l m S t . E . Sadbury
Hääkttkkavihkoja
— K U K K A K I M P F U J A — ^
P U H E L I N 5-5341
MANHATTAN FLORIST
22 D u r h am St. N . Sudbnry, Ont.
Roseiy Florist
K U K K I A K A I K I L I iE
T I L A I S U U K S I L L E
74 L a r c h S t Puh. 3-1882 Sadbury
Kelloja
Korjataan
ja
myydään
TIME SQUARE
C a r l Sundholm, suom. kelloseppä
102 D a r h am S. Huone 205
N o r t h e r n Ont. Bldg. Puh. 3-1498
K u u l u i s aa
C.I.I4. maalia ja vernissaa
Puh. 6-6433
EMPIRE COAL
& LUMBER CO. LIMITED
54 E lm W. Sudbury
NASH, AUSTIN JÄ WILLYS
AUTOJA — JEEPS
REO JA WiLLYS TROKEJA
LEADER TRAKTOREITA
JACrS AUTO SERVICE
633 LomeSt. Sudbury
JAMES H.DÄVEY
KOKSIA - K O U A - P U I TA
Parhaimpaa öljyttyä
slrokeri-kolia
P U H E L I N 5-5647
" 7 Kathleen S L W . Sadbnty
livat larmolassa
Toronto. Tk. 2 p : n ä järJiBStivät
japanilaiset työläiset <JCCA-järjestö,
k e n t t ä j u h l a n Toronton Tanpnolaesa.
J u h l a l l m a c l h e i t ä e r i t t ä i n hyylui suo.
sinut sillä j o h ^ t i i u i m u s t a alkoi sa-r
taa. Se ei k u i t e n k a a n n ä y t t ä n y t h e i ­t
ä kovasti peloitt?ivan koska jo h e ti
erinfen kello 10. » p . alkqi J u h l a y l e i^ä
saapua k e n t ä l l e ; a u t ö j i i , t r o k e j ä , t)us-^
s i l a s t l toisensa p e r ä ä n valui alas
mäkeä. Pian pii y|ksitpista T ^ C y h ­tiön
suurta bussia parkkauspajkalla.
N ä y t t i s i l t ä , e t t ä nälDä ihmisilTä o li
suuri h a l u j a p ä ä t t ä v ä i s y y s viettää
y h d e s s ä tuo j ä r j e s t ä m ä n s ä juhla. S a ­de
ei votout e s t ä ä h e i t ä JuhUma^ta.
E r ä s h e i d ä n toimitsijansa JE^rveli k e n ­t
ä l l ä olevan tuhathenkisen yleisön.
P a l j o n enempi olisi luonnollisesti o l ­l
u t jos i l m a olisi ollut suotuisampi.
' A i n o a valopilkku koko a a m u p ä i v ä ­n
ä näjrtti j u h l a y l e i s ö l l ä olevan h e i d än
kansallinen musiikkinsa, jota kova-ä
ä n i n e n lakkaamatta toisti kuulija^
kunnalle yleisen innostuksen ylläpi**
t ä m i s e k s i . S i i n ä tetki parhaansa h e i ­d
ä n erikoisen: hjrvä m a i n o s m i e h e n s ä,
j o k a tavan takaa puhui k o v a ä ä n i s e en
melkein kuhi l e i k k i ä laskien, toivoi j ä
t o i s t i e t t ä p i a i t ' s a d e la&kaa Ja e t tä
juhla-ohjelma alkaa m ä ä r ä t y l l ä a j a l.
l a 1.30 i p . K e n katseli t a i v a a n synk­k
y y t t ä ja kuunteli jatkuvaa sateen
r a p i n a a ei o l i s i tuota m i l l ä ä n usko­nut.
Mutta m i t ä ollakaan, jo puoli
yhteen mennessä s a d e - l a k a s i kuin
n a u l a n k a n t a a n j a sellaisena se pysyi
koko p ä i v ä n v a i k k a k i n 3i)rvin uhkaa
van n ä k ö i s e n ä . -
MikäU kuulin n i i n h e i d ä n j ä r j e s ­t
ö n s ä : samoin' k u i n n ä i d e n Juhlien
p ä ä ä s i a U i s i n tarkoitus oli y h d i s t ää
japanilaiset t y ö l ä i s e t taisteluun. t y ö ­väen
yhteisen, k a i k k i a t y ö l ä i s i ä l ä h i n ­n
ä olevien kysymyksien puolesta, jois..
t a rauhan s ä i l y t t ä m i n e n on y k s i t ä r ­kein
j u u r i t ä l l ä h e t k e l l ä . Atomipom
i n i pannaan, eikä e n ä ä Hiroshiman
tapaista Joukkomurhapommitusta.
P ä i v i ä n m i t t a a n he m y ö ^ n suorittivat
äänestj^Esen h e i d ä n J ä r j e s t ö n tulevas­t
a toimintapaikasta.
S u u r i huomio n ä i s s ä Juhlissa o l i a n .
n e t t u urhelluUe. Se 'kositti k a i k k i a an
k a k s i k y n u n e n t ä i i e l j ä numeroa. K u l ui
runsas kolme tuntia ennenkuin tuo
ohjelma o l i suoritettu. Se celkk^, et­t
ä u r h e i l u p u o l i oli p ä i v ä n ohjelmasta
saanut tällaisen huomion, johtunee
s i i t ä e t t ä h e i d ^ joukkonsa o n n i u r e l .
t a osalta nuorisoa j a l a p s i a / v a i n pie­n
i prosentti tuosta suuresta Jcansiin-paljoudesta
o l i vanhempaa v ä k e ä.
U r h e i l u f ^ j e l m a . pallopeliä lUJmun-ottamatta
suoritettiin Juoksuradalla.
Se o l i v a i n Juoksua j a u a s Juoksua,
i k ä r a j a n e l j ä s t ä vuodesta yli 45 y.. p i .
s i n Juoksu ollen puoli mailia. Jonka
he icylläkin lyhensiTät l ä h e s p a r i l la
sadalla m e t r i l l ä . Anteeksi k u n sanoin,
ettU k a i k k i oli Judksua. s i i n ä oli p aU
Jon hilJal.<»mpdakin touhua kun?to^
C a n a d a n kapitalistien seuraavana
askeleena QH «qpimuksen teko impe-n
u m i n halhtuksen: kanssa siits, e t tä
he saava^ tarvitsemansa vallan Ja et-;
t ä s a m a l l a i k e r t a a s ä i l y t e t ä ä n U r i t U -
I ä i n e n - h a l l i n t a takeena demokratian
kehitystfi vastaan: Lontooseen lähe-t
e t U i n edustajisto tekemään Järjfste^
Jyt.
I m p e r i u m i n hallitus s a a t i i n melko
helposti -vakuuttuneeksi t ä m ä n : ehdo->
t u ^ n lujuudesta. Vapaakaupan a i ­k
a n a . s i i r t o l o i t a p i d e t t i i n m i e l u i i i ä n i n -
kin haittana J n U n i h y d t y n ä . Tbiseksi.
B i i t a i m i a n h a l l l t t i s ö U huolissaan C a -
nadaanrVtdjoiteitin
matf s t i l M ^ . Lon­toon
finahsslhiioneest^. olivat varoit­taneet
. haUitusta,' e t t ä h e i d ä n akat
D i i ^ l m i i ^ w « ( H ^ »evvotmt, ?tta
a i n ^ t a f t » UittoviltiQÄ niiuodostsmir
n e n «^(itdi^itakeep niille. siJoltuksiUe-
T ä s s ä bh syy n i i j t s i B r i t a n n i a n h^lUtus
p i t i hftlta; e h ä o t u k e ^ • s i i p i h l t e h ^ n a
"suuren, höldtogryhtlftpt n»uodo,stawi'
seksi n i i h i n l i i t e t t ä i s U n hajajnlisei ja
VQaraUi;se$saa5enulssk olevat jtohjoiE*
amerlkkBilftiset piii^it, joiden svojelu
o l i Briteutmiah hallittlkseh t e h t ä v ä nä
j a jc^deh finansaiheikkous hublestut-t
l b r i t t i l ä i s t ä : p ä ä D m M / ' ; ( D . O .
C r e i g l i t ö n ) . S i i r t o l a i n vaaranailaisUus
o l i t ä r k ^ i e k i j ä d k s i k u n p e l ä t t i b i , et­tä;,
l i i t t o v a l t i o n voitokkaan armeijan
veteraanit voivat k ä ä n t y ä pohjoista
kohU, v a l l a t a b r i t t i l ä i s e t siirtolat, j o t ­k
a olivat olleet kiistelyn aiheena Y h ­d
y s v a l t a i n sisällissodan aikana siksi
k u n -vanhan j ä r j e s t e l m ä n k ä n n a t t af
Jat olivat n i i s t ä saaneet £uojai>aikko.
>. '•[•::}'..
kapitalistit j a imperiumin hallitus
sopivat i n ä ä r i t e l m ä s t ä , jonka mukaan
ne Jakoivat v a l l a n (Canadassa), koska
he mo'lehunat p e l k ä s i v ä t samoja vaa*
rbjä. Ne n i ö l e m m a t p e l k ä s i v ä t . ettS
ellei h a j a n a i s i a siirtoloita nopeasti U i ­teta
yhteen valtioon, m i k ä ä n ei e s tä
PohjoiJs-Amerikan b r i t t U ä i s t e n siirto­l
a i n i h m i s i ä l i i t t y m ä s t ä Yhdysvaltain
t a s a v ä l t a l i ^ i a u u t e e n . Y h d y s v a l t a i n d e.
m o k r a t i ä a n lUttymäetä j ä t t i l ä i s m ä i ­seen
j a h y ö k k ä ä v ä ä n Y h d y s v a l t a i n ta-'
aavaltaan etelässä.
T e h t y ä ä n t ä l l a i s e n kaupan, impel^
r i u m i n h a l l i t u s rupesi virallisiss a k i r ­j
e i s s ä ä n ' puhumaan l i i t t o v a l t i o ^ inVPr.,
dostamisen puolesta. New B r i i n s w i c k in
k u v e r n ö ö r i Arthur Öbrdon, joka v^
1865 vastusti kUhkeästi liittovaltion
perustamista, sanoi lainlaatijakunnan
istunnossa maaliskuussa 1866 Eng­lannissa
vierailunsa j ä l k e e n : "Minua
on edelleen kehoitettu Ilmaisemaan
teille H ä n e n Majesteettinsa hallltuk-.
sen luja j a h ^ ^ k i t t u vakaumus s i i tä
e t t ä Pohjois-Amerikan kaikkien brit­t
i l ä i s t e n s i i r t e l a i n pitäisi lUttyä y h ­teen
yhden- heiilitukfien alaisuudessa."
Gordon ei haaskannut paljoakaan a l ­k
a a siihen, m i k s i l i i t t o h a l l i t u s t a vas­tusta
neen IialUtuksensa ministerien
t ä y t y i erota Ja miksi muodostettiin
v a l l i n e n käveleminen. Ottaisi liiaksi
paljon t i l a a l ä h t e ä k a l k k i a " v i i l p a a r l -
ajpja" yksityiskohtaisesti selosta­maan.
Tyydsm vain mainitsemaan
e t t ä h e i d ä n u r h e i l u c i h j c l m a n s a k^
ainakip 'imhiUe meille suomalaisille
ennen näkemätöntä.
M i k ^ inielenkitpto meillä olikaan
seuratk '. t^ioq/ nuorison Ja vanhem-m
a j l k i i i v ä e n guurta innostusta nol-h
i q iUlpsilvihiii l o i n kymmenet osal­l
i s t u i v a t ' tnelkeih ' k a i k k i i n lajeihin.
OU se e r i l a i s t a touhua k u i n m i h i n m?
y l e e n s ä olemme tottuneet. T^äuramat-t
a el varmasti H i l j a i n e n Lassikaan
o l i s i voinut n ä i t ä U i p a i l u j a seurata,
oii niis^ niiti monta kuperkejkkaa.
TQislnaan koko kanki y h d e s s ä kasas-sa
n u r i n.
B ^ y d e n vedossa o l i j ä n n ä ä . En
t i e d ä oliko s i i n ä a l k u j a a n k a a n mikä
on, m ä ä r ä Ja. Ictiinka monta kummas-saJdn
p ä ä s s ä Icöyttä p i t ä ä olla. mutta
n i i t ä ' 0 U 7 n i i n paljon k u i n siihen ta-vatUxtnan
p i t k ä ä n Ja muuten vahva- !
tekoieeen.lEöyteen sopi. O h boy, kau­n
i i t a j a p a n i t t a r i a 40 k p l . köyden toi­sessa
päässä^ j a toisessa pikkupoikia.
Muutama m i e ^ n taisi olla siellä
k ö y k ä i s e m m ä s s ä p ä ä s s ä poikia autta­massa;
Voi jestas, k y l l ä teki mieli
m e n n ä t y t t ö j ä auttamaan kun näld
h e i d ä n v a n n a n h ä v i ö n s ä . Kultenicin
maltoin mieleni, e n k ä hennonnut r i k ­koa
h e i d ä n n i i n yksitasoista pituutta
k u n k a i k k i olivat n i i n saman mittai­s
i a a i v a n k u i n limonaatipullot.
M u t t a Karvosen Jakki, Joka on a i .
n a k i n yhtä hullu penkkiurheilija
k u i n t ä m ä n itirjoittaja. ei pysynyt
sjn-Jässä vaan siellä h ä n h e i l u i veto-k
ä n k i s s ä p ä ä t ä p i t e m p ä h ä toisista. Se
o l i muuten m i e s k ä n k i , Jossa J ä k k l ve­t
i j a h ä v i s i .
O l i s i p a hauska, e t t ä toistenkin ta­vataan
J a p a n i n ( y t t ä r e t j a pojat mei­d
ä n k e n t ä l l ä pitämäs-^ä iloa j a r i e -
mua y l l ä.
: T o i v o n , ettäi t ä m ä naapurien vierai.
l u antoi Yrityksen p o j i l l e Ja tyUiille
edes i i J i ^ n v i r i k e t t ä : a l k a a tositou-h
u im J a ' h a r j o i t u k s i i n . K e s ä on jo
byv&di p u o l i v ä l i s s ä , l i i t t o j u h l a t pian;
e d e s s ä j a m e i l l ä v a i n nukutaan. Pan­kaapa^
pojat t ö p i n ä k s i , 3iarJoituksiin
j a heti paikalla. E n s i m m ä i n e n kun­toa,
' k y s y v ä k i l p a i l u o n tk, 16 p : n ä .
S i e l l ä tavataan.-^ " E i k k a " .
Kirj. Joe Levitt
hallitus. nUkä kannatti cen muod09r
lamlsta.
L i i t t o v a l t i o n muodostamista vas­tustaneen
Nova Scotlan k u v c m ö ^n
tilalle n i m i t e t t i i n toinen, j o k a kannat­t
i liittov^Uiota. i m p ^ i u n U n hallitus
ei hyväksynyt rannikkomaakuntien
liittoa, paitsi osana suuremmasta l i i ­tosta.
Lopuksi, aseistettuni^ Quebecin p ä ä ­t
ö s l a u s e l m i l l a , m i t k ä vain Canadan
Ont. Ja Que. lainlaatijakunta. o l i h y ­väksynyt,
Canadan, N . B : n Ja N . S:n
edustajisto meni L o n i o o ^ e n . Lontoon
k o n l e r e n s s i s s » : l a a d l t t i i a n ä i d e n ^us-r
taj9in toimesto j a yhteistoiminnassa
imperiumin hallituksen kanssa L o n ­toon
p ä ä t ö s l a u s e l m a t . Sitten ne kUr-j
o i t e l t l i n uudeUeeh ^ritfih^^^^^^^^^
America A c t i n (BNA) muotoon Jpka
h y v ä k s y t t i i n imperiumin parlamentis­sa.;
. ' . • ; . , ; - , •
L i i t t o v a l t i o n isät olivat suunnitel­leet
B N A : n keinoksi demokratian l a a ­jenemista
vastaan. Antoine A . D o r i on
sanoi n i i s t ä m i e h i s t ä , jotita ovat vas­tuussa
B N A : s t a . e t t ä , h e i d ä n mieles­t
ä ä n "kruunun . k ä t t ä o n lujitettava j a
kansan vaikutusvaltaa p l c n e r i h e t t ä vä
jos suihkin tnah^pllistä, j a e t t ä t ä mä
katsantokanta on m i t t a n a h e i d ä n k ä ­siensä
t y ö s t ä " . E l v a i n s ä i l y t e t t y m o ­narkiaa,
vaan sen lisäksi " y l ä h u o n e en
j ä s e n i ä e l e n ä ä v a l i t a , vaan n i m i t e t ä än
toryhallitUksen toimesta" - (Dorion:
Confederation Debates). Lopuksi, B N A
laki ei muuttanut v a l i t s i j a i n kelpoi­suusvaatimukselta
omaisuusrajoltuk-sia,
8it«n y l l ä p i t ä e n rajoitetun ä ä n i o i ­keuden.
L I I T T O V A L T I O N I S AT
H A L U S I V A T R A N S K A L A I ­S
E N C A N A D A N T U K EA
Canadan kapitalistien pyrkimyksiä
olisi parhaiten palvellut m a a k u n t i e n
l a i n l a a d i n n a l l i n e n yhdistäminen —
maakuntahallitusten pcistamineh ja
lieskushallituksen muodostaminen n i i ­den
tilalle. MacDonald antoi julkisen
kannatuksensa t ä m ä n l a i s e l l e y h d i s t ä ­miselle,
miicä olisi asiallisesti hukutta­nut
ranskalaisen Canadan j a saatta­nut
ranskaials-canadalaiset englantia
puhuvien armoille Ottawassa.
Ranskalaisen Canadan kannatus pH
J i i t t o v a l t i o n onnistumisen ehto ja. t ä -
i n ä oli mahdollista vain siten, jos l i i t -
toehdotukseen sisältyi ranskalaisten
perusoikeuksien takaus. Cartier,
Prand T n i n k i n mies, o l i se mies j o n ka
t u l i h a n k k i a ranskalaisten tuki. O i ­keus
opetuksen k o n t r o l l i i n (kirkon k ä ­s
i s s ä ) , ranskankielen tunnustaminen
Quebecin maakunnassa j a Ottawassa.
"maakunnan omaisuuksien j a s i v i l i v a -
paukslen" kontrolli maakunnan l a i n ­l
a a t i j a k u n n a n kautta, jonka j ä s e n y y ­d
e s s ä olisi e n e h u n i s t ö ranskalaisia,
o l i v a t koristeita joiden piti vakuutta­man
ranskalaiselle Canadalle, että
l i i t t o v a l t i o n muodostaminen on p i t kä
askel e t e e n p ä i n , samalla taaten rans-l
a i s t en oikeudet.,
P a r t i Rouge pikkuporvarillisen (pu­n
a i n e n puolue" — toim;) hyökkäsi, n ä l -
t^ m y ö n n y t y k s i ä vastaan s e l i t t ä e n , et­t
e i n i i l l ä ole suurtakaan m e r k i t y s tä
huomioonottaen ne t ä r k e ä t valtuudet
m i t k ä annetaan liittohallitukselle, j o l ­le
piti annettanum oikeus iMtjOitto^a
m a a k u d i i c n lainlaatijakunnat. E i o l ­lut
j ä l k e ä k ä ä n todelliselta I t e e m ä ä r ä -
nusoikcudesta. Cartier l u o t t i kuiten­k
i n k i r k o n j a "seigneuricn" (feodaalis­t
en suurmaanomstajlen) s e k ä Icaup-piaiden
t u k e t n joukkojen e p ä i l y n pois­tamiseksi.
(Jatkuu)
MSIAUIKII^II suurin
p\luhiQ|d{een kokooja-kpiie
Stockforssilla
H e k i i n k i . — (S-S) M a a i l m a n suurin.
Suomessa, valmistettu puuhlokkeen
kokoöjakone saadaan k ä y n t i i n h e i n ä ­kuun
alussa Ab. Stockfors O y ; n mas-s
a t e i h t a ä l l a P y h t ä ä l l ä . T ä t ä u u t t a K a -
m y r - m e r k k l s t ä konetta on asennettu
paikoilleen jo kolmen icuukauden
ajan. Koneen kapasiteetti on n . 120
tonnia puuhioketta vuorokaudessa, ts.
k a h t a e n t i s t ä s a m a n m e r k k i s t ä konet­t
a huomattavasti suurempi. Vanhat
koneet; jotka on j o seisautettu, val­mistivat
vuorokaudessa yhdessä kor­keintaan
80 t o n n i a puuhioketta. Uusi
kone o n m y ö s sikäli p i t e m m ä l l e k e h i.
tetty e t t ä se suorittaa massan k u i v a ­tuksenkin,
jolloin kaksi kuivaustyö-valhetta
j ä ä kokonaan pois. Paalin
muodcsiamlnen tapahtuu myös auto-maattiisesti.
Koneen kuivausosan on
valmistanut Suomen Puhallintchclas.
i t s e koneen on valmistanut b y . A h l ­s
t r öm K a r h u l a n konepaja.
Torstain», heinäk. 6 p. Thursday, Ji^y e^, J^va
Helsingin' Yliopistoon
USAm kirjallisuuden
ja kielen professori
H e b l n h i , — (S-S^ Prof. 0 | e Hcuter,
jgka pn o l l u t viisi kuukautta A m e r i ­kassa
Rockefellcr-ääätiön stipendi­a
a t t i n a tutkimassa Amerikan kirjas­t
o - j a ylioplsto-oloja. palasi kesäkumi
27 p n ä kotimaahan."
H ä n k e r t o i mm., e t t ä Helsingin Y l l -
ppistocn on tarkoitus ensi syksystä
a l k a e n k i i n n i t t ä ä U S A : n i k l r j a l l i s u u -
d e n . Ja kielenopettaja sen s ä ä t i ö n v a -
rpjen turvin, joka on muodostettu
Suomen velkamaksuvarolsta.
U U S I A . . .
Lapamatokapselleja
1^ Tehpkas lapainatplä|kke. Jpta voi
nauttia ilman paastoamista ja ot­tamatta
tdostosia&hkelta.
,Uu9i hXnttk 9.sro pullo
PoatiUiaukset suoritetaan
viipymättä.
KARI PHARMACY
P U H E L I N 6-6572
IST S a f h l e e n St. W . Sndbuiy
Vaknatofcsla • _ ^
Bih^leimistöbUQÖ^^ ^'T '
P U H E L I N 4Uoto;„'rl
E l m ^ S L E , ä«niQIVi IpaA
MOTORS & EQUIPWÖ?T
65 Larcli S.t, Sv^)^
Puhdlimet 6-0344 Y
PALVELLUT SUOMALA&
SIA^Has VUOTTAt :
® F O B D ^ mONABCB h a l t f l ^k
outpja
traktoreita -""{^ ,
suomalainen myyjä ;
Suomen työväen osuus­toiminnan
50-vuotis-jtil)
ia11isuudet '
H e l s i n k i . — (S-S) Tampereella v i e .
t e t t i ln työväen osuuBkauppaliikkeen
50-vuotisjuhlia kesäkuun 17—10 p n ä .
Väk?ä o l i saapunut eri p u o l i l t a Suo­mea
runsaasti j a lisäjksl kunnioittivat
t i l a i s u u t t a kotimaiset j a ulkomaiset
kutsuvieraat. Päivien aikB.ia oli eri
tilaisuuksissa musiikki- Ja lausunta-ohjelmaa
Eekä puheita : j ä tervehdyk­siä.
P ä i v i e n . kohokohdaksi muodo)Stul
valtavan osuustpimintamulstpmerkin.
Jonka o n valmistanut prof; V ä i n ö A a l ­tonen,
luovutus Tampereen kaupun
gllle.
K u t s u v i c r a l t t e n joukossa o l i ' myös
a merikansuoma laisen osuusliikeyäen
edustajana mr; A r v i d Mustonen S r,
j o k a esitti Y h d y s v a l t a i n Keskuskun­n
a n ohnitteiut j a tervehdyksen-
Rehellisyys ei
aui^tanut
P i t t s b u r f h . — Rehellisyys c l a u t t a ­nut
Matthew Simpsonia. Hänet vie­t
i i n oikeuteen, jossa h ä n tunnusti v a ­rastaneensa
saman auton samasta
parkkauspalkasta ka||csi kertaa n e l j än
p ä i v ä n sisällä. Häntä myös syytet­t
i i n , e t t ä h ä n o l i k ä y t t ä n y t autoa
v a r ä s t a c s s a a n 30 kanaa mrs. P. J . R o a -
zalta. •
'Se ei ole totta, t e i d ä n ylhäi3yytcn-ne",
M n sanoi. 'iNlitä el ollut kuin
28 j a se o n a i v a n totta."
Simpson tuomittiin 2—4 vuoteen
vankeuteen.
K A N N A T T A K A A LimKEITA
J O T K A l U t f O I T T A V AT
V A P A U D E S S A
VIRVOKE
JUOMIA
TILATKAA
YKSI
LAATIKKO
TÄNÄÄN
SUDBURY 6REWING and MALTIN6
COHrANX UMITEIl
liOmeSt. , PUHEUN 7-TS61 Sudhnty
KASVATTAKAA ISOMPIA
TERVEEMPIÄ TUOTTAVAMPIA
Voitte ansaita enempi rahaa tulevista npunivista kanoistanne ja,
silti vähentää nuorien kanojen kasvatuskustannuksia
N E U V O J A M I T E N V O I T T E S U O R I T T A A T A M AN
1. K A Y T T A K A A V A H E M M A I ^ M A S K IA
Laatuaineet F u l - O - P e p i s s ä tekee mahdolliseksi ruokkia v ä h e m m än
m ä s k i ä j a e n e m m ä n Jyyiä. Siipikarja voi paremmin k ä y t t ä ä ruohoa
p i h a l l a . ;
2. K A S V A T T A K A A TERVEEMPIÄ K A N O JA
F u l - O - P e p Icasvatusmäskissä «aavat kananne niitä r i k k a i t a ravin­toaineita
m i t ä ne tarvitsevat hyvälle kasvulle Ja kehitykselle — e r i i i o i -
sestikln kalkkein t ä r k e i m p ä n ä kasvualkana; '
ENEMMÄN M U N IA
T a r k k a huolto suurien j a h y v ä l u u / i t a i s t e n nuorien kanojen kasva­tuksessa
korvaa t e i d ä t monen kertaisesti l i s ä ä n t y v ä s s ä munatuotan-nossa
myöhemmin.
Y i r 10 vuoden ajan vlrallisl«fia munJmiBkllpailul«sa ovat P u l - O - P e -
p i l l ä kasvatetut kanat k e s k i m ä ä r i n munineet 14—46 enempi munia
k u i n k e s k i m ä ä r ä i s e s t i toisilla rehuilla kasvatetut kanat.
P A A T T A K A A sourata Canadan Johtavlnta nuorien kanojen
kaavafuBsuunnltelmaa tänä vuonna/ siten lisätäksenno tuo­tantoa
Ja tuloja.
Kääntykää paikallisen Pul-o-Pep välittäjänne puoleen
4. V A L T T A K A A »lUNIVIEN K A N O J E N MENETYKSIÄ
K o s k a P u l - O - P c p menettely k e h i t t ä ä voimakkaimpia, terveempiä
nuoria kanoja Joilla on vahva luusto, hyvä koko, roteva terveys Ja
p a l j o n v i r k e y t t ä kohtaatte v ä h e m m ä n kuolevaisuutta kanoissanne.
® F U L - O - P E P KASVATUS-MASKI
varmasti kasvattaa suu-ria
« voimakkaita Ja nuoriakanoJa<
mikä merkitsee parempia tuloja
teille. Aina tuoreita —- aina
saatavissa.
4 PERUSSÄÄNTÖÄ NUORIEN K A N O J EN
RUOKINNASSA
I. S E U R A T K A A R A J O I T E T T U A R U O K I N T A O H J E L M AA
Se p i t ä ä kanat paremmassa kunnossa, kontrolloi i ä n koska ne s a a - r.
vuttavat kchitykifcn ja SÄÄSTÄÄ i R U O K A A ; Aloittakaa rajoitettu
ruokinta kahanpoilcasllle 8 v i i k o n i k ä i s e n ä.
Z. KÄYTTÄKÄÄ K A U f t d J A PÄAJYVINÄ
Parhaimpien tietojemme mukaan el m i k ä ä i i muu v i l j a voi o t t aa
kaurojen sijaa luuston kasvatuksessa, v a i v o j c n v ä l t t ä m i s e s s ä , s e k ä h y v än
I l h ä n Ja h ö y h e n i e n kehityksessä. Kaura on lihasi k e h i t t ä v ä ä ruokaa.
Se k e h i t t ä ä enempi l i h a a rintaan. K a u r o i l l a kasvatetut kanat k ä r s i v ät
paljon v ä h e m m ä n s u l a t u s h ä l r l ö l t k j a e l ä v ä t vanhemmaksi.
Z. K U O K K I K A A H Y V A A KASVATUSMÄSKIA
S i i n ä p i t ä i s i olla valikoima e l ä i n - , kasvis- j a kalaproteineJa sekft
lisäksi t ä r k e i t ä mineraaleja j a vitamiineja . . . se kasvattaa suuri?» '
rotevia nuoria kanoja a l h a i s i l l a kustannuksilla,
4. R U O K K I K A A S U L A M A T O N T A G R A N I I T T I - R O U H E T TA
V a i k k a kanat olisivat kuinka hyvin ruokitulta, ilman kunnollista
rouhetta eivät ne voi kunnollisesti k ä y t t ä ä ruokaansa. Rouhe'auttop^
n i i t ä kasvattamaan vahvalitiaksiset k u v u t e t t ä ne voivat k ä y t t ä ä paljon
ruohoa, j a kuitua. ' /
ALPHOHSE E. OHARETTE & SOHS
186 Louis St. Puh. 3-0531 Sudbuirr
© J A U H O J A ©JYVIÄ ©REHUJA
TUKUTTAIN J A VÄHITTÄIN