1950-07-29-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
j y.. . . . . J l L . d, A , 1. Situ 2 Ijauantaina» heinak. 29 p.—Saturday, July 29 ffMBBTt} — IiuIepeKUtent; Labor Ctrgan odt iSstUsti Canadlans. E&- täl)^lsh«d^p7;t$aL 3917. Antbarizea Bä secfsa -dftss ^oMil ii7<"flie-l>08t Q&Uee Dei»rUnent/ <nt^^ POb* lidied thrlce wee]d Tuesdaye, Itrarsdayaiuui Saturdays bjr Vapaus Pobltrtifng Company Xtd^ at 100-108 Elto St. W^ Sodbury. Ont^ Canada; Tdepbones: Business Ottiee 4-4281 EditOTlal Office 4-4269. Manager E, SuksL Edltor W. EktouL MaJling Advemsiiiff Tstes «pos appllcatiffio. TOAVSHXNHAT: Cauadassa: l ^ OJOO 6 kk. 3 ^ 3kk.2iK) lOuljrBvanolssa: 1 ^ 7 j O O 6 k k . 0^ Suomessa: 1 vk. 7JOO « kk. 4:% toistakymmentä vuotta siitiM^^ _ . IP^jsaiP^*»'®^;?^ sUtoin vielä fasistisoitunpksa Euroopan ^Ä^iifi|ii^=ii'-?Ässa :harjoitettiin mifelipidevainoa,: vanuttiin:, ihmisiä Iieidän poliit-suorttettiin seulomisia ja "lojaalisuusko-maassa kuin Yhdysvalloissakin i a - ^whtu4 t ä ä l l ä ^ V Ä mei<Iän de-olkcuttavat kaikille ihmisi^^ mielipidevapauden j a kuka tahansa vo^ — sillä me taiste-paremmtllaaattieen aseilla yi^ tuomittavia aatteita ;>Iutta k;a^^ pn jo menneisyyteen Ituuliivaa. IVrfiittinen su- ^ ^ i U s e ^ j ^ ^ on astunut entisen suvaitsevaisuuden tilalle. Ih-jiiisiä. v^gitaan ja raahataan esim. Quebecin poliisilaitokselle ei väin jK>liit.(jsteh vaan -^el^pä uskonnollistenkin mielipiteidensä vuoksi. Jtäj^ttäessä suoritetaan seulomisia j a lojaalisuusko-ityisteh M»mistamisM tehtaissakin erotetaan "ei- Ifai^inriallisen ^ ä yäittdlyn afsemesta liet-a lavastetaan suuna ' ' y a ^ Sanalla keskustelun tilalle on tukxssa poliisin nyrkki-otetaan tehtäväänsä hartiainsa leveyden eikä s i - ovat nousemassa: aatteellisen tribunaalin SYNTYMÄPÄIVIÄ Huomenna, tk. 30 p:nä. täyttää Mea-dov Portagessa. Man. 81 vuotta nnti. Maxgaret SHeini. Yiidymme Meadöw Portagen nafclilton onncntoivotitk-sesn iufxfsean iäji saavuttaneeUe päivän sankarille. mk mMmmt m mmml i puhumattakaan nyt sen aiheuttamista ^'myöhemmin;;''-•^••• sauntautuyaa -tämä "niskasta kiinu^ rÄtia on. se nä^yy kahdesta seuraavasta esinterkistä: Montreal Daily Star julkaisi kesäkuun 25 pnä vihaisen protestin Ilja Ehrenburgia Kuten lehtemme uutisosastolla viime torstaina kerrottiin, ?^euvbätbliitbn y Ilja Ehrenburg puhui tohtoossa i c p £ rrtna^ rankkaaateesta teplhiniatta jkokiKmtui \il 10,000 henkeä käsittävä yleisömäärä. Palauttakaamme lyhyesti mie-i|||||;? Ä:0^(^mm .-torstaiiia' 'kerrottiin -lehdessämme: • •• 't^ . "Meidän on puolustettava maailman lapsia. Meidän on puolus-llt tuttava Lqntcota ja Moskovaa sekä sivistystä. Minä keholtan teitä [l v.iatimaan, että atomipommi on kiellettävä ja minä kehoitan teitä te- ^ |. j,. ( kemään sen Lontoon lasten nimissä'^, sanoi vKirenbur^ * ,7f' . Hän sanoi, että jos Neuvostoliitto olisi tehnyt siten kuin amerikka- Iäiset ovat tehneet Koreassa, liiin tätä rauhallista vää. ei • olisi^ollut"Trafalgar •Squarella.v;'• , ^'tf "Meidän kansamme ei tahdo sotaa. Ou tullut aika, jolloin ameriC- ,l{ , . kalaisten on ymmärrettävä se,«ttei koko Eurot^pa ole häidän 49. yal-: S' ^'onsa. Mina kehoitan teitä Lontoon väestöä ehkäisemään sodan en- '[ oenkyin se on Ulan myöhäistä.'' Näin ^ ;.||;:vr>; •• mm: k' puhui Neuvostoliiton johtava sanomalehtimies ja kirjailija Ehrenburg Lontoossa. Tämä puhe nostatti vihan purkauksen Montreal B a i l y Star'in toimituksessa. \> Mutta esittikö Montreal Daily Star joitakin- "parempia aatteita" Ilja Ehrenburcnn rauhanajatuksia torjumaan? «yvin arvasitte, sillä tosiasia on, ettei Montreal Daily Star uskal-fanut .esittää yhtään ainoata vastaväitettä sille mitä Ilja Ehrenburg Lontoossa sanoi. Päinvastoin se turvautui rauhanpuolustajain mustamaalaukseen ja vaati pontevasti, että Ehrenburgia ei olisi pitänyt päästää lainkaan Englantiin — puhumaan "vaarallisesta" rauhanaatteesta. "Mutta miksi päästettiin häntä lainkaan maahan" kysyy Star poliittisessa vararikossaan, kun ei voinut esittää mitään muuta vastaväitettä kuin sen, että "niskasta kiinni" pakkovaltaa on käytettävä rauhanaatteen torjumiseksi. Sitten toinen tapaus. .Ottawasta tuli heinäkuun 26 pnä tieto, että siellä pidettyyn Kansainväliseen Indentifiointi-Yhdistyksen" kokoukseen osallistuu muiden lisäksi 12 saksalaista poliisiupseeria ja yksi heistä on .Albert Muel-ler, joka sanoo täysin bitleriräiseen tapaan pelkäävänsä edelleen kommunismia j a kertoo olleensa toisessa maailmansodassa kolme vuotta itäisellä rintamalla. Tämän sankarin kerrotaan nyt sanoneen: "Itäisellä rintamalla meidän täytyi tapella eläinten lailla. Ellette ole tapelleet venäläisiä vastaan, teillä ei ole aavistustakaan siitä minkä-laista se o l i . " : .'• • • y : / - , v;.: Kuten -muistetaan, Neuvostoliitto pii silloin meidän liittolaisemme, joka uhrasi <m?ansa ja myös meidän maamme vapauden puolesta miljoonia ihmishenkiä. Myös muistettaneen että oneidän omat mene-tyksemme olivat viime sodassa suhteellisen pienet pääasiassa Neuvostoliiton asevoimain sankarillisen taistelun johdosta.. Eikä kokonaan ole kaiketi unhoitettu sitäkään, että Albert Mueller ja muut natsit ' tappelivat "eläinten lailla'' murhaten, ryöstäen ja raiskaten, niin Ca- V ^ nadäa kuin sen liittolaisiakin vastaan. Kaikista näistä kieltämättö- ',; mistä tosiasioisLa huolimatta emme ole nähneet Montreal Daily Sta- 'I rissa sen paremmin kuin muissakaan suuren rahan omistamissa ja ^controlloimissp sötalehdisisä edes pientä äänen piipahdusta sitä vas-h taan, että entinen natsisotilas saa täällä kerskua "eläimellisyydel- ,-t ,.^an 1 ; . . ; , .V-..... i|i I Ehrenburg puhui rauhasta. Hänelle raivottiin ja sanottiin, ettei hän- ; V ta olisi saanut päästää Englantiin. Saksalainen poliisipäällikkö Mueller ylisti natsiarmeijan "eläimellistä taistelua" lietsoakseen sotahenkeä Neuvostoliittoa vaataan, ja j7 , vaikk^^^ hän siten menetellen häpäisi ja solvasi niin Canadan kiiin Neuvostoliitonkin asevoimissa kaatuneita nuoria miehiä — hänelle annetaan päänsilitystäpä myönteistä mainostusta. Tällainen kehitys ei lupaa hyvää maallemme. PäinrVastoin se on vakavana varoituksena uhkaavasta vaarasta. Jos valtapiirit saavat vastaansanomatta jatkaa tätä perikadon ohjelmaansa, niin jonakin 'kauniina {>äivänä saamme havaita, että laskut lankeavat siitä koko kansan ja «nnonkaikkea juuri työläisten, farmarien j a keskiluokkalais-teh ^maksettavaksi. suvaitsemattomuus « i nimittäin ole mitään valmennusta sotaseikkailuihin osallistu-pikkumaana lähdemme auttamaan Yhdys- Viet Namin, Indo-Kiinan ja muiden maiden orjuuttamiseksi niin siten menetellen me tulemme var-noöstTTnenettämään oman kansallisen vapautemme — sillä mikään maa, joka sortaa toista maata, ei voi itse olla vapaa, mutta vielä vä-i pikkumaan * mahdollisuutta itsemääräämisoikeutensa säi-se tässä sortopolitiikassa antautuu jonkun suur\'allan TYÖVÄEN K V N M A T E H T A VX Solidaarisuus ^Aasian kansojen itanssa ei ole vain tunnuslause, vaan IcunnialUnen velvoUlsuus kaikille •työläisille, erikoisesti USAsssa, Suurbri-tanniassa. Hollannissa Ja kaikissa kapitalistimaissa oleville... Anunat-tiJärJestSJen Maailmanliitto ikehoit-taä Ikaikkia siihen acuuluyia järjestöjä iThtymään, sikäli kuin icansalliset o-losuhteet sallivat, hetikobtaisiin Ja tarpeeliisUn toimenpiteisUn estääkseen Amedkan sodanlietsojain pirulliset suunnitelmat Ja antamaan t u kensa korean uniotovereUIe... K o ko maaliman työläisten tulee saada tietää, että Korean miehet Ja naiset, työläiset, talonpojat Ja intellektuaa-lit Itäyvät nyt taistelua heidän vanhaa vihollistaan vastaan... Koko Korean kansa oh noussut suureen Ja oikeutettuun <7&paustaisteluun. Olipa imperialistien voimat kUinkä suuret hyvänsä, niin ne eivät onnistu voittamaan ihmisiä, Jottca taistelevat vt^autensa puolesta, liopullinen voitto tulee olemaan rauhanpuolustajain voitto keko m^ailmasfa — Anum^tti- Järjestöjen KTäaUmanliiton yetco-muksesta. ,' SOTAVALMISTELUJEN HINTA CANADASSA .. .Kuusikynunentä prosenttia I f h - ^ysvaltainhudjetista käytetään sota-täikoittdcsiln. Truman on lopettanut asuntojen rakentamisohjelman; toi-maailniansodan veteraanit saavat odot^a asimtoja. Hiimat Ja voitto-osingot kohoanrat Canadaa Ja muita Wall Streetin otteessa olevia maita painostetaan seuraamaan esimerkkiä — ottamaan pakflco-otoxv käytäntöön Ja lähettämään Jalkaväkeä Koreaan, kääntymään kokonaan sotatalouden tielle ja sokeasti kulkemaan Trumanin tietä kolmatta maailmansotaa kohti. St. Laurentin ihallltus hyväksyi manta sotaohjelman Julistamalla: "Toimenpiteet, Joihin, Yhdysvaltain hallitus on ryhtynyt Ja tulee tyhty-mään oVat k a u o ^ n t o i s i a Ja täfkeitä. Fjongjang, Pobjois-Korea. — (Uaden Siinan -mtistoimlston mukaan) — 114 miestä käsittävä ameribfcalalslen EOtavanlden ryhmä on laajaltannt Yhdysvaltain balUtoluidle Jäsen Koreassa ole- Talle sotsjonkoille osoUeton vetoo-mokscn, missä keholtetaän 'lopettamaan ampmninen Ja pommittaminen korealaisia vastaan, JoUca eivät ole tehneet mitään pahaa Y h dysvalloille, Ja poistamaan Koreasta vUvyttcIemättä". Tämän radiopuheen piti luutaiantti Berliert E. Marlatt heinäkuim 14 päivänä. Marlatt palveli Yhdysvaltain armeijan 24:nnen divisionan 34:ssä rykmentissä-. 114 amer&kalaista sotavankia valitsi luutnantti Marlattin ja kersantti F . lloyn^ esittämään tämän vetoomuksen sen< hyvälEsi, että Yhdysvallat lopettaisi interventionin-sa Koreassa. "Vangituksi Joutumisen Jälkeen meitä c n ikdhdsltu inhimillisesti" lausui luutnantti Marlatt radiopiiheessaan. "Meidät lähetettiin Koreaan selittäen, että meidän piti auttaman oletetusti vapauttaan rakastavia . eteläkorealaisia Ja heidän tasavaltaansa, «ekä palauttamaan rauhan Ja Järjestytksen." Mutta hän selitti, me näimme tuhatlukuisten eteläkorealaisten sotilaiden pakenevan. Etelä-Korean siviili-ihmiset, ovat avoimesti osoittaneet h a luavansa yhtenäisyyttä Pdhjois-Ko-reah asukkaiden kanssa. "Huomioonottaen Korean kansan selvän tahdon, meistä sotavangeista tuntuu, että Korean kansan pitäisi antaa ratkaista oman sisällissotansa Ja omat sisäiset probleeminsa. Jos ei olisi Amerfitan interventiota, sisällissota olisi Jo päättynyt. Amerikan i n terventio on aiheuttanut JoiÄkomi-tassa ihmishenkien Ja omaisuusarvoj en hävittämistä tässä julistamatto-massa sodassa. Tuhannet korealaiset m l ^ e t , naiset j a lapset ovat jo Joutuneet «codittomiksL Amerikan -lento-voimat ovat aiheuttaneet paljon omaisuusvahinkoja. Lukematoin määrä amerikkalaisia on ^ o l l u t . KOREALAISET VOITTAVAT "Me uskomme, että interv^ntionin edelleen jatkaminen aiheuttaa vain suurempaa -ihaöätgn^öm suusarvojen haaskaamista, reikä idllä Kukaan « I ole vielä esittänyt yhtään ainoata venäläisten kuvaa S o reasta. Mutta Jatkuvasti julkaistaan Koreassa olevien amerikbalaiisten k n v l a j a tähän .asti Koreassa ei olekaan ollntmnita ulkomaalaisia maajoukkoja kuin amerikkalaisia. Mutta Britannian meri- j a ilmavoimat ovat myös osallistuneet talstelnon korealaisia vastaan. Kuvassa nähdään Britannian Kuninkaallisen laivaston Seafire lentokoneita H.M.S. Triumphjn kannella taisteluoperatlojen aikana Korean aluevesillä. saavuteta kerrassaan mitään, 'paitsi ko:keat-kustannuk£et michitysarmeir Jan ylläpitämiseesi :yihaniiäi£es;^; maassa. Se aiheuttaa vain vEbaa korealaisten, iks^uudessa amerikkalaisia kohtaan samalla k u i n on vannaa että SEorealaiset saavuttavat kuitenkin i t senäisyytensä." ' Uutistoimiston' suorittama haastattelu toisten amsrfkkalaisten upEeeri-en kanssa vahvisti kaiken sen. mitä -amerikkalaisten .sotavanlden vetoomuksessa'Sanottiin. 41-vuotias kapteeni Nugent, Illinoisista, Joka on arvoltaan korkein up-ceerl näiden sotavanleienjoi&ossa, sanoi toisten upseerien läsnäollessa seuraavaa: "Me olenmte h y v in SditoUisia 'hyvästä kohtelusta Korean Kansanarmeijalle. Minusta tuntuu, ettei imeillä amerikkalaisilla ole pienintäkään syytä taistella korealaisia vastaan. Ameriiätaiaisten sotajouklkojen pitäisi viivyttelemättä -poistua /Koreasta." Lähellä oUut upseeri, jet-lentoko- •neen ohjaaja, ensimmäinen limtnant-t i Donald S. Sh-man, liittyi keskusteluun Ja sanoi: "Minä hyväksyn Jokaisen sanan m i i ^ kapteeni -Nugent lausui. Minä olen sitä mieltää että Koreassa onnyt «isäUiJssota.' «Syngman -Jlhee pakeni siÄSi kun hän pelkäsi joutuvansa van- «iksi. C l ole mitään syytä ^miksei Amerikan hallituksen pitäisi vetää, joukkoja pois Koreasta. . :-Minä us-' kon. että Korean kansa .^ulee voittamaan." r-SitÄs =TÄTÄ. Vanha^hfeixaämes c l i j u m i . nuthoteniln Jonka kirjanpitää iJänelle kaSienlalsia ta "Oletteko vaima siitä, että hotelU on terveellisellä paifaib-herrasmies lopulta kysytAö? '"33erveelliBellä paikallako?" 8i kirjuri hymyillen. "KyUs, t l ! ,«feimerkBcsi muutama Tiia! t en tänne luotita Santohioii^ tamalla erästä vanhusta ^ fa kauden täällä oltuaan hm pois l a t u j a a n maksamatta" 'HkkUFOika tuli psttyneenä oltuaan ensimmäisen päivän k( sa. "Mfajä en mene huomemia fer| luun" sanoi hän topakasti r** " M ^ i et mene, rateaaniy kn äiti osanottavasti. • "No, -nUnä en osaa lukea enkä W joittaa _ eikä opettaja amia puhua. Mitä hyödyttää «itten kouluun!" fftbt Goven Kdaistlon: 1, Canad; «gjntrifs, of ^dijusseztc J ^ t h e f o l f i l 2, Canada ibieb fint OS This 1 to « IS N A J TULIKO EREBDTST Zeke oU kuoUut ja hänelle mahtavat hautajaiset Pappi p i t i saamaansa, jossa hän Js^uj, desmennyttä toveria, kuinka uen tämä oli oUut, kuitfia hän oli i tostettu mies ja hyväluontolnfn Vihdoin kuolleen miehen kuiskasi epädlevästi eräälle lapsistaan: "Menepäs tuomie ja Eo arkkuun onko hän varmasti I ^ lauä iapahtuu Aasiassa, i^traliassa ja' selli pallonpuoliskolla? La maUa VAPAUTTA pääsee i öelville. CSJ:n aluejuhlat onnistuivat puolin hyvin BG:ssa "mm Täällä Canadassa me tulemme myös painostamaan toimenpitcfitä, mitkä jlsäävät tämän, maan valmeutta." R C A P : n .laiv^ on lähetetty J a paniin^ Yhdysvaltalaisen keöiräalin MacfArthurin komennuksen alaisena canadalalset lentäjät j a merimiehet ovat nyt sekaantuneet Korean sotaan. Kovapaineinen aseväpväys cn menossa tarkoituksella lisätä Canadan asevoimia 20 prosentilla. Korkeammat hinnat j a voittö-öshigot, työväen kahlehtiminen, verojen jyrkkä kohoaminen, asuinrakennusten j a yleisten töiden suunnitelmien keskeyttäminen, kansallisen terveyssuunnitelman /hyllylle pano j a vanhuudeneläkkeen u u simatta Jättäminen ovat korikealla Ottawan suunnitelmissa. Tämä on se hinta minkä canadalai. set maksavat j a tulevat maksamaan siksi kun st. Laurentin hallitus orja,- maisesti seuraa Trumanin sotaohjel-mäa... — Canadian Tribune. • olkaa hyvä Sillobi tällöhi saapuu toimitukselle kirjoituksia, Jotesa ei ole kirjoittajan nimeä Ja osoitetta. Joskus lienee n i men kirjoittaminen imohtunut kiireen tms. syyn talkla. Tolsinaan on kirjoittaja saattanut arvella, että kyllähän ne siellä tolmitulcsessa arvaa- 'vat käsialasta. tms. seikoista päätellen kuka .kirjoittaja on. Muistutamme siis kerran vielä, että Icaikkien kirjoittajien pitäisi muistaa 'kirjoittaa nimensä Ja osoitteensa — mieluummin kirjoituksen alkuun, sen oikeanpuoleiseen nmCckaukseen. K u n siten menettelette, kirjoitatte sen ensimmäiseksi, ei se missään tapauksessa unohdu mainitsematta. Kirjoituksen alle voitte sitten kirjoittaa sen puumerkkinne mitä haluatte käytettävän. Toimitus haluaisi käyttää, mikäli mahdollista ja luvallista, mahdollisimman paljon -kirjoittajan oEkeata nimeä. Se antaisi kirjoituksille enemmän arvoa ja meilkitystä. SUtä syystä katsoo toimitus olevansa oikeutettu mainitsemaan kirjoittajan nimen, ellei kirjoitus ole vanmettu Jollakin puumerkillä sitä varten. Vieläpä 'kysymysten j a vastaustenk i n suhteen on noudatettava tätä sääntöä. Puhumattakaan siitä, että se alkeellisten kohteliaisuusvaätimus-ten mukaista, on usein täriceätä tietää missä maakunnassa ^kysyjä asuu. Ilmoittakaa siis nimenne Ja osoitteenne kun kirjoitatte lehdellemme. Se on yleinen tapa, jonka noudattamista kaikki sanomalehdet vaativat. Vancouver, B.C. - C S J r n B C : n alue- Juhlista kh-Joitettiin puhvaus sekä muussa mielessä paljon lehdessäinme. Nyt ne ovat olleet Ja lienee paikallaan kertoa sananen niiden Johdosta. Juhlat alettiin tansseilla. Jotka onnistuivat hyvin. Rajantakaiset .ystävämme olivat koko Joukollaan mukana antaen tansseille pirteän luonteen. Joka on omiiuista aina -vieraiden läsnäollessa. Varsinainen Juhla oll< sit-! ten sunnuntaina, heinälE. 16 p^närjott-^ ka kohokohdaksi muodostui Juhlaoh-: Jelman suoritus. . Veljesjärjestöjen edustajat toivat erikoisen pirteän Ja hyvin valmistetun ohjelman, joka Jo. sinänsä ahtoi jtdilille erikoisen luon- -Tervehdyssanat lausui aluekomitean puolesta M . Saari, luoden pikaisen s i l mäyksen Järjestömme kulttuuriseen työhön, toivottaen Jiihlavieraat tervetulleeksi juhliimme. Amerikkalaisvie-raiden lisäksi oli mukana Järjestöto-vereita aina Port Arthurista asti vaikka Sanni Haataja ei suinkaan esiintyne minään vieraana, päinvas-: toin touhusi keittiössä kuten omakin väki. Esimerkillisiä Vieraita. Hänen mukanaan oU tyttärensä Esteri, jopa hänellekin katseltiin jotain touhua vaan ömä riuoriväki t u l i tehtävihii Joten hänen olonsa muodostui enempi JuhUmiseksi. Seattlen toverien puolesta esitti tervehdyksen p . Halonen. Olen iloinen, että voimme osallistua näihin Juhliin ohjelman muodossa ja uskon, että se e i ole vlimetaen kerta, lausui puhuja, kiittäeh vierailuista meidän osastomme edustajia. Keskitti hän ajatuksen rauhantyön tärkeyteeni Jonka piti erikoisen tärkeänä sehvuok-- sikin.' koska mitään kulttuurista toimintaa ei voi olla jos ei ole rauhaa. Meille on koQcemus tämän osoittanut; Tämän Jälkeen tuli vieraittemme laulukuoro, esittäen kolme laulua aika näppärästi ottaen huomioon, että tämä kulttuuri elin on harjoitellut vasta noin vuoden ajan Ja lisäksi, kokoonpanoltaan se oli nuorta väkeä. Saitnaa voi sanoa heidän tanssijoukostaan, jotka esiintyivät usealla eri ohjelmanumerolla. Niissä oli vauhtia ja sulavuutta kun vielä' mainitsemme erinäiset yksityisnumerot. ohjelmassa niin vieraittemme panos oli täydellinen. — Alankomaiden vaateteollisuus antaa työtä 38.000 naiselle Ja 8,000 mie-heUe. valloittaen yleisömme täydelleen. Parhain kiitos teille, toverit. Juhlapuheen piti englanninkielellä nuorempi Endicott. .Hän on nuoresta iästään huolimatta yksi parhaimpia, puhujia. Tässä puheessaan käsitteli hän Korean kysymystä, selvittäen sen niin seikkaperäisesti, että siihen ei jäänyt mitään tyhjiä paikkoja, vedoten lopuksi rauhantsrön tärkeyteen Ja etenkin, että nuorison tulisi työskennellä rauhan asian puolesta. Se ei ole vieläkään lUan myöhäistä vaikka sodan pilvet leijailevatkhi sangen u h kaavina. Puhe palkittiin valtavin suosionosoituksin, joka puolestaan toteaa sen. että rauhan puolesta -ovat poikkeuksetta työtätekevät ihmiset. Vierailijoiden lisäksi esiintyi ohjelmassa osastomme sekakuoro kaijutel-len kesäisessä luonnossa laulujaan johtajansa Kerttu Viitasen johddllal Naisten muodostama ohjelmajoiikkue esitti kansantanhuja sekä voimistelu-esityksen. Omien avustajiemme esltyk*^ set lukien tulikin ohjelmaa erikoisen runsaasti, jotkut sanoivat liikAakinr joka oli valitettava seikka. Urheilu ja voimistelu nuorten Joukossa kulkee meillä aivan alkuasteUlaan ja tällaiset seikat ovat omiaan heikentämään sitä vielä siitäkin, meillä on paljon opittavaa vierailijoiltamme. Heillä o l i nuoret touhussa, sellaiset toverit kuin setä "Paukkunen" olivat vain kämmeniä hakkaamassa Ja se on mielestämme oikeaa touhua. Sitä seuraten eivät urheiluUit^tomme asiafchrjat lepää "Jossakin" Josta ne tulisi kaivaa sitä parempi mftä pikemmin. Tällaiset suurjuhlat vaativat paljon työntekijöitä j a niitä löytyi nyt kUten ennenkin. Yhcemen oli'asiamme Ja yhteisen tunnustuksen annaihme teille työstänne, etenkin nuorten joukolle avunannosta eri tehtävistä, kiitos. Tuo kaikki näytti erikoisen hyvältä Jä s i i hen laskemme - toivomme.Kenttäiip-pujen yhteydessä arvottiin .kolme palkintoa ja ensimmäinen, rannekello, larikesi numeröile 832. Voittajaksi i l moitettiin mrs. A i l i Asterblad. Lipim oli ostanut Mar^ Lehtonen Ja isanonut Ailille, että saat ^Jos voitto tUlee. Me puolestamme vain onnittelemme voittajaa; Toinen meni Mary McLead Ja kolmas K. Falk. Kenttäpeleissä käyt i in kovaa kilpailua Ja voittajat oli vaikeasti löydettävissä n i in tasaväkistä oli ikamppaiiu. K u n näitä juhlia järjesteltiin niin ajatuksena oli saada hiistä parhaat tähän astisista j a siinä ei tullutkaan mitään pettymystä. Voimme pitää näitä parhaimpina tähänastisista alUeJuhlistanune niin aatteellisesti kuin taloudellisestikin. Henge^ä oli juhlassa mukana koko B O : n Järjestö-väki aina Sointulaa myöten ainakin lahjavoittolippujen myynnissä. Virheistä oppineena voimme taasen tulevaisuudessa petrata tästäkin. Tulkoon tässä mainituksi yksi ikävä seikkakin. Entinen v.a1uesihteerlmme toveri Frank Holmes joutui olemaan sairaalassa näiden .juhlien aikana Ja hyvin vakavassa tilassa. Hän o l i luo-massii pohjaa näille Juhlille Ja kuitenkaan ei voinut olla mukana. Tätä k i r joittaessa hän kuitenkin voi jo p a remmin Ja toivomme, hänelle pikaista tervehtymistä. Terveisien tuojat kertoivat, että Frank jo kUrpilee Ja se on liyvän merkki, kyllä se sydänkin pian tasaantuu tehtäviinsä. Kiitämme yleisöä kannatuksesta näihin Juhliimme nähden. — Isoisä. 01 Bdelläolevar (jgoadan balf Ue altefcit LEttäCa lilikappaleen, maUen toimf ^Jtstelään t 2. Että C osO^fcäyttä Ylläoleva] Julkaistu Can Tossa, että l€ uiressiin. L i mennessä osc Toronto, tai C Taizvell, Ont. — 'Mekin saamme täällä Viimeinkin ne Icauan^odotetut sähkövalot, min: pari viikkoa sitten laltettUn paaluja pystyyn Ja nyt/tätä kirjoittaessa langoitetaan. Nokiset, savuavat lampputulkut saavat sUrtyä Suomen ustusvoimat Syysk. 15 pnä 1947 ratifioidun r a u - hansopimukssn mukaan on Suomen -puolustusvoimien vahvuus rajoitettu yhtesnsä 41,900 mieheen, joista •rima-voimissa, Tajävaftiolaitckssssa Jä II-matorjuntatyScistössä saa olla enintään 34,400 niiestä, laivastossa enintään 4,500 ja ilmavoimissa enintään 3,000 miestä. Muista rauhansopimuksen . määräämistä rajoituksista -mainittakoon, että Suomella saa olla enintään 60 lentokonetta, mutta niistä ei yhtään pommituskonetta. S u kellusveneitä Ja moottoritbrpeedove-neitä ei Suomella .!3La olla. — Posliinisavea sanotaan kaoliiniksi. sivuun sähkövalojen -tullessa käytän- ^ töön. Onhan sekin yksi uutuus meille maalaisille. Eipä olisi osaiuiut imeksia-kaan yli kolmekymmentä vuotta taaksepäto. että inetsäpolkujen asemesta täälläkin on läpikulkeva yalta-maantie. Jä nyt tämä viimeinen saavutus, sähkö;' Ne ovat psolttamassa ettemme enää asu sydänmaassa. Karhut ovat tehneet ttihoaan"Win-terin lanimaslaunaassa. Heiltä on hä-vhmyt toistakymmentä lanunasta n i i den ollessa yksinäisellä farmlQa kesälaitumella, Jossa e i ölepUutäsu^ Winterlt Itse asuvat toisella tarmilla noin kohnen mailin etäisyydiessäll^^ Winter on saanUt; p^j^liään},Jpl-| tain karhuja vaan täolkn kirjoittajalla ei ole tiedossa kiUnka monta.. Canadan rauhahkongressih anp-mukisen atomipommin pannaan Julistamiseksi on täälläkin kerätty allekirjoituksia Ja niiden saanti oU tyydyttä-vä. ;;;;; • ; ; ^ r : ; ; : v - , . ; Echon voimlstelijajoukko on harjoi-i i a varten. Täältä meneekin i Joukko voimisteliJoitB näini paikkäkiumaltaja myös joitain j klurheilijoita. Toivon beUle onneamatkaan jaolen paboiUani 1 en voi päästä mukaan. Täällä on aloitettu heinätyöt^: histoi liomessa löyde denaare ija), solide, kultarah kuufalaisia ho] lyöty raha tu ristiretkien lyötU kun 140£ rahapaja. Ja sterUnli •r-^attoinaleliti oh määriä]! Uin^tyTä painotuolet jonka | koitttksena on uutisten }«" «eminen ja erinäisten tapa xnien arvosteleva kasBielf :nen. Sen lakia se on vältti tellUt säännöliis^ti tulevia lUttöJuhT tön kaikille ihmisille. näyttää olevan kiusallista hi kun aina sataa, että se panee «iääh niiten saa heinän tehtyä höllisestl. Mrs, Anna Auranen Peni shenen^ Ont, sairaalass? pyytää suä sydämelliset kiitokset Tiime henlölöille, jotka lahjolttin siihen keräyslistaan, jolla hänen Iij väkseen kerättiin, hänen täyttäessää 70 vuotta. Hän tunsi suurta iloa di! ;kun ystävät eivät ole häntä jmhoitö neet. «erääjänkln puolesta imm kiitokset kaikille slUä mielestäni se o kaunista, että joskus nauistetaan to Van kohtalon naurjomaa pienellä p»h tlUa. — H . L . Of-59 ten kilpailut kokonaan Järjestämättä Viime viikon aikana teki United Automobile Workers Union, sörullisen kuuluisa presidentti Walter Heuther presidentti Trumanille .ehdotuksen, että Yhdysvallat sijoittaisi 1,300^00 nillJoonaa dollaria satavuotiseen tais-tduun. "totaaliseen xauhan: ryntäykseen" : kommunismin lakaisemiseksi pois maapallon pinnalta. Eikä tämän ryntäyksen kulungit r a joittuisi mainittuun summaan siliä Walterin ehdotukJsen mukaan se olisi ainoastaan Yhdysvaltain osuus tässä totaalisessa raulian offensiivissa. Joka pitäisi Järjestettämäh hänen ehdotuksensa mukaan Y K : n johdolla. Walter alisti sitä varten Tnmianille yhdeksän kohtaa käsittävän ohjelman. , ^ Kuten muistetaan tehtiin Walterista Joku aika takaperin erään yliopiston kunniatohtori niiden palvelusten johdosta, joita hän on tehnyt vallassa-olevalle luokalle työväen riveissä toimiessaan. Tämän jälkeen tippuu varmaankin näitä kunniatohtorin titteleitä oikein rutkasti. Siihen viittaa sekin^ että Walteria ylistettiin heti tämän ehdotuksen julkisuuteen -tulon Jälkeen ."suureksi valtiomiei>eksi." Tämä Walterin ohjelma riierkitsisi todellisuudessa kapitalismin totaalista taistelua kaikkia V uusia aatteita vas-mielestämme tämänVuoksi jäivät las-^ t a a n :Sillä sitä olisi mahdoton rajoittaa ainoastaan kommtmismiin. Siitä tulisi siis eräänlainen parannettu painos Hitlerin tasismista koska Y K t a i hänen ehdottamarisa maailman kansojen rauhankokous pitäisi saada sen taakse maailmanlaajixisessa mittakaavassa — tietenkin Yhdysvaltain imperlai:smin johdolla. Siten saataisiin jänkkien^dollaride-mokratia tturvatuksi; Jos Jokin maa rupeaisi niskottelemaan eikä haluaisi alistua dollaridiktatuikiin n i in voitaisiin se julistaa kommuhlsmilcsi ja " l a kaista pois maapallon pinnalta" k u ten'Walterin ehdotus edellyttää; Jos jokin maa ei ostaisi yhdysvaltalaisia tuotteita/sanokaammepa vaikka J im Parleyn Coca-Colaa, olisi sekin kommtmismia, sillä ovathan kommunistit eshn.Ranskas£Ea kannattaneet maan virvoitusjuomien valmistaj ia taistelussaan Jimin aitoamerMia-lalsta juomaa vastaan. Sen lisäkisi ovat kansandemokratian maatkin, joissa kommunisteilla on Johtava asema hallituksessa, kieltäytyneet osta-nuista J i n i in valmistetta. J a asia ön nählcääs siten, että Yhdysvalloissa katsotaan asioita sillä tavalla; e t ^ Co-ca- Colan juominen Ja kauiqpaaminen on eräänlainen merkki siitä, että ne maat, Joissa sitä myydään j a Juodaan, ovat varmasti Jänjkkien dollarldemo-b a t l a h kannalla j a ainakin jossain laatuinen vastaan hangoitteleminen käsitetään "liänslmalsen Sivistyksen" vastustamiseksi, eikä se luonnollisestikaan ole mitään muuta kuin kaplnoi-ridsta yfäll Streetin komentoa Vastaan, eikä sitä voida määritellä miksikään muuksi kUin kommunismiksi. Vielä huHummhi olisi aislanlalta luonnollisestikin, jos Jokin maa Idel-täytyisi ostamasta korkealla hinhalla muita "länsimaisen sivistyksen" tuotteita, eshherklksi sellaisia kuiri Walte-r in union mlegten yalhilstanila automobiileja Jä sbtatarvJakelta. Walterin ehdotus edellyttää, että Y K muodostaisi valtavan ralmiston "fcsloudlelllsta j a yhtel^kunnallisfai r a - kentariilsta varten" ja että kaikkien siihen osauktuvleri maiden pitäte^^ taa myöskin dollareita tähän rahastoon. Josta sitten annettaisiin luottoa amerikkalaisten: tuotteiden varten nylkyhinnalla. Ellet osta ;Olet kommimisti. Siten pitäisi USÄ:n holhouksessa ja talutusnuorassa oleiHlen maiden vetää hlrttosihniikka.om^ kaulaansa--Ja Siiriä tapauksessa sellainen maa pitäisi "lakalista pois maan pinnalta" kiiten oin sariottui Se "yhteiskunnallinen rakennustyö' käsittäisi täydelUsen riiaailman nttleli-piteiden marshalloinniri riliri että. maan kamaralla ei olisi riiifään muita kuin W a l l Sf3%etln l a n a l l a ' v a^ tuja Ja sen tarkoituksia edistäviä käsityksiä — kaikki muu olisi kommunismia ja pitäisi "lalEaista pois maapallon phmalta". Se olisi erittäin ihanteellinen tilanne kun maailma muodostuisi ^ ' aU Streetin Yhdysvalloiksi-. -Minkään maan itseriäisyystaistelu ei voisi Walterin ehdotuksen mukaan tulla kysyrityicseenkään. K u n Vletna-määrin marshalloituja,maita. Kaiken-'hnin. 'Burman.* Malakan. ^Korean tai muiden maiden kansat taistelevat Ico-tlmaisia Ja ulkondaisia sortajiaan i taan. on se selvää kapinoimista, on tietenkin kommunismia. " jokaisessa maassa pitäisi Wall Streetin hyväksymisen komento. Ellei se ole sitä m» ^} mimlsmia — se olisi siitä syystä' laistava pois maapaUon Sillä tavalla tehtäisiin maallniftJ valllseksi Wall Streetin do kratian herruutta varten. Walteriri ehdotus on hyvin i heijastus: siitä aitoiasistisesta i uksesta mikä on nykyisin v a l l^ dysvaltata haUitusplireissa. VaDw« asia on tietenkin se, saako se valtata kansan hyväksymlsea «» jriaa kuitenkin on. että maa maat j a kansat eivät sitä hyväbT» lä kaikkialla tietenkin vaistotaan, r sen >tarkoituksena on alistaar maalima Wall Streetin 1 ten fasistisen ikeen alaJsUtsi^ Ilahduttavana piirteenä voidafflT tää sitä. että sen Jälkeen lann^»' iski tämän ehdotuksensa avuDai sä iapeetiUe kapitalistisessa 1 sa. el asiasta ole puhuttu sen < Todeimäköisesti hänen ehd pidetään ;llian julkeana sillä «n sla muita keinoja Ja tapoja.^ avulla voidaan pyrkiä toteuw samoja tarkoituksia. Silhm s tähtää sekto Ttumanin JiiJö»» Yhdysvaltata baUitus on vatoö* tSaSamn yKkiisneastsf äk.a entstaäa W aU" ^S^trJee.t^in.. iwt ^lähettävät ase- ja VietnariUto puolustamaan sen bnperialismto jäännökrfa ja» kririaari "dollaridempkratiauejr' jaa myöskin Aasian siUä IcolöB* = Kalle Tcarä. „ _ DY-ioo DY-in DT-ue 0¥.221 Dy.247 01-250 Dy-2S| Dy.253 Dy-262 Ahia Kai Lau Vih Vai Lau Me) Mä Laii Kai Viii Lau Ko Oly Lau OI Eet Lai K tl Bei Lal EiV Ma Lai Lai Syc Fo] Lal Tei K a Lat Mii K a Lai Ba Mii Lai K5^u Lai Yk KIi Lai K£ Hö 1^1 VA BOX 69 mm m m l:;:ii??lf:?!liÄiiiife ,1, ,is.4ii'''i";': m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 29, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500729 |
Description
Title | 1950-07-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
j y.. . . . . J l L . d, A , 1.
Situ 2 Ijauantaina» heinak. 29 p.—Saturday, July 29
ffMBBTt} — IiuIepeKUtent; Labor
Ctrgan odt iSstUsti Canadlans. E&-
täl)^lsh«d^p7;t$aL 3917. Antbarizea
Bä secfsa -dftss ^oMil ii7<"flie-l>08t
Q&Uee Dei»rUnent/ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-29-02