Vapaus, March 24, 1949

              Sitru 2 Torstaina, maalisk. 24 p., — Thurs., March 24
«As.
3q(an of Finnlsb OutadiAm.
ofiUshed Nor. 0th ISlT. Authoriifd
a2,aecond d a » maU tl» Vott
CMfice Dqurtment^ Ottevm. Piib-lUbed
thxiee weekly: T n e s d a y s.
ODd Saturdays by Vapaui
_ CamjMUijr ZJUL. st 100-108
XldfiM Boat O,
AdvcxtKUit; ratet qpOD «ffpOeaS^
TILAUSHINNAT:
Canadana: 1 vk. exo e kk. tA
3 kk. XOO
ThdTfraUolm: 1 vk. 7JOO 6 kk. a J O
1 vk. 7 A ) « kk. 4 2»
•Tl.' Liberaalipuolueen vaalibudjetti
Kuten yleisesti cKfotettiinkin, vaaleja varten valmistuva liberaali-i^
lueen hallituksen rahaministeri Hon. Abbott esitti tiistai-iltana
alahuoneen istunnossa liittohallituksen vaalibudjetbi talousvuotta
1^9-50 varten. Jo etukäteen ennustettiin, että tänä vuonna liilto-h<)
ljUus esittää viimeisen rauhanajan budjetin ennen kolmatta maail­mansotaa
ja "antaa" samalla huomattavia verohuojennuksia, jotta se
saisi valitsijain enemmistön kannatuksen todennäkijisesti ensi kesänä
pidettävissä liittovaaleissa ja voisi näiden sisäpoliittisten seikkojen
perusteella siten selittää, että kansa on muka hyväksynyt liberaalipu<>
lueen nykyisen ulkopolitiikankin, mikä todellisuudessa on ei<anada-l
«sta, Wall Streetin miesten ulkopolitiikkaa.
Yleistä pettymystä on kuitenkin aiheuttanut se kitsaus millä vero-hfilpoituksia
sodanaikaisiin, epänormaalisen korkeisin veroihin nyt saa-tite.
Yleisesti odotettiin, että liittohallitus alentaisi varattominta kan­saosaa
kovimmin painavaa myyntiveroa, mitä joutuvat maksamaan
köyhimmätkin työläiset ja farmarit kaikesta siitä, mitä he ja heidän
lapsensa kuluttavat. Tässä kuitenkin tuli täydellinen pettymys, sillä
myyntivero jäi entiselleen ja ^ätä epäoikeutettua ja väärämielistä veroa
peritään edelleenkin suuren kansan kustannuksella,
MerkillepanUvaa myös on, että rahaministeri .Abbottin budjetin
nuukaan huojennettiin eräiden ylellisyystavarain veroa — siten avus-fctoi
varakkaimpia väestökerroksia jotka «nimmän niitä käyttävät —
Jd3j({tta samalla lopeteltiin hallituksen tukirahat kotimaassa kulutetta­valta
vehnältä mikä aiheuttaa sen, että leivän hinta voi edelleen nous-tar
»'^Ylellisyystavarain hintoja hieman alennettiin, multa leivän hintaa
--I-|bta köyhimpienkin täytyy käyttää — korotetaan, kas siinä on
tjÖJpiliinen kuvaus libcraalipuc4ueen vaalibudjetin todellisesta sisäl-
Samanlaisia esimerkkejä siitä, että rikkaita kaivos- ja muita
' ^lii»öitä autetaan varattoman väestön kustannuksella, voitaisiin esittää
in;; .4inoa, mistä liberaalipuolueen hallitus voi nyt "kredittiä" vaatia
q^Jse, että tuloveroa oh vihdoin viimeinkin alennettu, joskin aivan
rii|Jämättöroässä määrässä. Yksityiset henkilöt saavat nyt verova-pMksi
$1,000 tulot ennen 4^750 ja perheelliset $2,000 vuositulot( en-nim^
Sl.SOO). Tämä tietenkin huojentaa vähän veronmaksajien ase-n
»a, mutta aivan riittämätön tämä veroalennus on kun huomioidaan,
cyji tämän maan järjestynyt työväenliike — molemmat työvä; npuo-l
i i ^ t , unionistinen liike ja muut työväenjärjestöt — on vaatinut yksi-li^
Jsille henkilöille verovapaaksi vähintään $1,SOO vuositulot ja per-hetllisille
henkilöille $2,S0O vuositulot. Tältä kannalta katsoen liitto-haHituksen
veroalennus jättiui paljon vielä toivonysen varaa.
ih' Mutta myöntää täytyy, että liberaalipuolueen kontrolloirra liitlo-
Haäitus aikoo käyttää kansalta kerättäviä verorahoja mahdollisimman
«Pullisella tavalla oman vaalikampanjansa hyväksi. Tuloveron alen-lijfö
on sellainen "näkyvä" teko, jonka avulla liberaalipuolueen propa-
^ d i s t i t paasaavat sanomalehtien, radion, elokuvien ja mu"den väli-n^
ei>. kautta vjdiisljäin mielii.n ajatusta kuinka "hyvä" hallitus meillä
i)i|[^)ujen lopuksi' on. Miitta samanlaisia "jalomielisyyden" osoituksia
si^daan vielä todennäköisesti odottaa, sillä verotettuaan ylenmääräi-slsti
väestöä ja kerättyään kansan verorahoista hallitukselle suuren
yl^äämän, liberaalipuolue voi nyt esiintyä jonkinlaisena joulupukkina
"antaa", tai lupaa antaa meille.mannaa ja hunajaa.
Mitä veronmaksajien sietää muistaa on se, ctta ne eivät ole halli­tuksen
rahoja, ja etla hallitus ci ole mikään antaja, vaan ottaja. Kysy­myksessä
on veronmaksajilta kerätyt ja kerättayät varat. Ja jos nyt
ön hallituksella suuri ylijäämä, niin se tarkoittaa vain sitä, että kansan-
Joukkoja on ylenpalttisesti verotettu ja sitä, että nyt tehdyt vero-
Uuojennukfeet ovat riittämättömät.
Mitä muut sanovat
BTVJi UUTINEN BUIfMiS-ABKKUJEN
TEKIiOILUZ
AUaDtiu pakti on byvä xaOistieto
rmmju^kuim teUjd^Oe. Se ibas-bittaa
pommien, tykkien ja koneki­väärien
valmistajia. Mutta kansan"
Perustelut asian kaltaisia
Sotalaryetehlailijoita ja heidän politiikkojaan liehitellen Toron­ton
Vapaa Sana riensi viime tiistaina lukemaan I'ohjois-.\tlanlin pak-tia.
Se julisti avoimesti sen minkä sodanlietsojat vielä yrittäv-ät salata,
näin:
" . . . Totta kai tässii maailmassa diktatuurista vielä vapaina
oleville kansoille sentään kuuluu oikeus turvata itsensä sekä ulkoisia
että sisäisiä hyökkääjiä vastaan. Ja moraalisesti ja oikeudellisesti ei
olisi väärin, vaikkapa kaikki kansat maailmassa liittyisivät yhteen
todelliseen sotaliiltoon, julkisena päämääränä ollen venäläisen anastus-vallan
kukistaminen ..."
Siinä on Vapaan Sanan kannanilmaisu — jota kelpaa katsella
jonkin vuoden kuluttua.' Hitler Mussolini, To jo ja kump. rakensivat
myös aikanaan julkista sotaliiuoa sosialistisen järjestelmän kukistami­seksi
Xcuvostoliitossii — ja omien maidensa "sisäisten hyökkäiijäin '
(tarkoittaa työtätekevien) kuristamiseksi. Me tiedämme mihin tämä
"teoria" — minkä Vapaa Sana nyt oniaksuuMtselleen — ihmiskunnan
vei. Melko yleisesti myös tiedetään. Vapaan Sanan toimituksessa se
^n kai mennyt huimaamatta sivu silmien ja korvien, että "ensimmäi- •
set tulivat viimeisiksi' t.s. tuhoojat tulivat itse tuhotuiksi. Merkille
pantavaa myös on, että tällainen Hillerin aikainen sotaleoria kelpaa
nyt Pohjois-.Xtlantin sotasopimuksen tueksi!
Varmaa kuitenkin on. että tällaisilla eväillä ja supsituksUla ei
Canadan suomalaisia saada minkään päktien tukijoiksii. Jos tarkoitus
on jatkaa kommunismin, sosialismin ja työväenliikkeen kukistamista
siitä, rnissä .^dolf Hitler epäonnistui, kuten Vapaa Sana antaa ymmär­tää,
niin silloin maanmiehemme kysyvät, että millä hinnalla ja kenen
hyväksi.' Kannattaako lähteä sosialismivastaiseen ristiretkeen, mak­saa
siitä korkeita veroja ja sitten uhrata lapsemme sodan jalkoihin?
Kannattaako toivoa sotaa ja toimia sen hyväksi täysin tietoisina siitä,
että muun ohella Suomen kansa joutuisi taas sodan jalkoihin ja me
itsekin saisimme kotirintamalla maistaa sodan kauhuista, sillä juuri
tämän uusiaikainen atomisota tuo jos se provosoidaan.
' ^ rohjois-.\tIäntin paktia ylistäessään Vapaa Sana esittää yhden
^uuden jv-vänkin. Se sanoo: '"Sopimuksen päävallaksi siinä tunnus­tetaan
Yhdysvallat . . ."Tämä onkin yksi hyvin näkyvä seikka
mainitussa paktissa. Yhdysvallat on kaikki kaikessa: sille esitetään
jäsenanoraus, jonka saapumi.sesta se ainoastaan "tiedoittaa" toisille
allekirjoittajamaille. Yhdysvaltain hallitukselle ilmoitetaan 20 vuoden
kuluttua osapuolten eroamisesta ja se ainoastaan "tiedoittaa" siitä
muille osapuolille, \lidysvallal on kaikki kaikessa ja muut maat
^'hjää ilmaa. Ottakaamme paljon väitelty seikka sodan julistamisesta.
Jatkuvasti on puhuilu siitä, että "ainoastaan kongressi" (Yhdys\'altain
kongressi) voi julistaa sodan. Onnistumisen ehtona pidettiin sitä. että
\*oidaan täyttää ainakin muodollisesti Yhdysvaltain perustuslain kir­jain,
mutta mitään ei ole puhuttu Canadan ja muiden osapuolten perus­tuslain
ja sodanjulistuksen välisten suhteiden huomioonottamisesta.
Kaikissa demokraattisissa liitoissa osapuolien pitäisi olla tasa-ar^•oisia.
multa Vapaa. Sana sanoo, että "päävallaksi* on tässä tunnustettu
^Tidysvallat. Tällaisen päävaltateorian hyv^ik^^isestä on ^-ain pie-pitäft'kuitenkin
saattaa se tappioon
. . . Vain poliittiset pikkulapset tai it­sepetosta
harrastavat narrit eivät voi
nähdä mUä tämä paktt todeUa on...
— Daily Worker, N. Y.
• • •
ASIASSA ON VERAA
Joku on äskettäin lausunut, että
atomivoiman keksintö tuU joitakin
vuosikymmeniä — ehkäpä vuosisadan
— lilan aikaisin, sillä maailma ei ol­lut
kyllin hyvä tai kyllin viisas sen
l&yttämiseen. Samoin on sapettava
sosialismista . . . Henkilön ei tarvitse
olla byyän ollakseen kapltalietl. Alut-ta
toteuttaminen perlaattetta, yksi
kaikkien puolesta Ja kaikki yhden
puolesta. Jakamisen Ja keskeisen ayun
periaatetta, vaatii hyvin korkeata s i ­vistystasoa.
— Charles Herbert Hues-tis,
Toronto Daily Star.
• • • • ^
EI VIELÄ
. . . Voi hyvinkin olla, kuten on
useita kertoja esitetty viime kesäkuun
jälkeen, että panssarijuna tai trokit
saattajineen olisivat voineet mennä
Venäjän linjojen läpi (Berlinissä) i l ­man
vakavaa sekaantumista. Mufta
sellainen koe Venäjän tarkoituksista
ei selvästikään ole tarpeellinen tässä
vaiheessa . . . — Toronto Olobe and
Mali.
• • •
QVATPA HE AIKA POIKIA
EI orjien vapauttaja Lincoln, ei Y-K:
n voiton yksi arkkitehti, pres. Roo­sevelt,
el ensimmäisen sosialistisen
maan perustaja Lenin, eipä edes suo­malainen
Vaka Van)ia Väinämöinen
kyennyt sellaisiin Ihmetekoihin, mistä
nyt syytetään Yhdysvaltain kommu­nistijohtajia.
AP:n uijtistiedon mu­kaan
fmaallsk. 21 pnä) Yhdysvaltain
hallituksen sjryttäjä John F. McGo-hey
"sanoi valamiehistölle, että syyte­tyt
muodostavat kommunistisen puo­lueen
kansallisen lautakunnan Yhdys­valloissa.
He voivat määritellä Val­lankumouksen
ajan, hän selitti."
• • •
MUISTETTAVIA SEIKKOJA
. . . Amerikan kansan ei pitäisi un­hoittaa
Saksan valtlotalon poittami-scn
tckosyytöstä, ei •Sac:o-Vanzetti
tekosyytettä, eikä Tom Mooneyn teko-syytettä.
Ei pitäLsl unhoittaa Scotts-boron
tekosyytettä eikä Trentonin
kuuden l a i l l sta lynkkausta. Kahden­toista
kommunistin oikeuskuulustelu
kuuluu samaan luokkaan... — Daily
Workcr, N. Y.
• • *
MITif SE OIKEIN ON?
"Evaporat3d' (h3ihdut:ttu) malto
on senlaista, Josta on po'stettu vähän
enemmän kuin puolet maidossa ole­vasta
vesimäärästä . . . Se ciji kah-nutettua
maitoa, mikä cii "s:e;lli3ee-rattua"
(hedelmättömyytöntä). — In-dustrialistin
tk. 21 p:n niaatalousosas-tossa.
• • •
YKSITYISYRITTELIÄISYYTTÄ
Gary,-^lnd, — Uhkapelurit. Jotka
ovat toiniettomina, voivat mahdolli­sesti
saada työttömyysavustusta In­dianan
valtiossa, mutta prostiteeratut
eivät saa. Nämä viimeksimainitut luo­kitellaan
samaan luokkaan kuuluviksi
kuin Itsenäiset urakoitsijatkin . . . —
Industrialistin uutistieto tk. 21 p:nä.
Britannian saarin matkastajakone Brabazon. jossa on tilaa 120 matkastajalle, raJtenteilla Bristolissa, Englannissa.
(United Kingdom Information Office.)
Sean O^Casey:
on elaa
Torontolaisten
huomioon
Toronto. — LPP:n paikallinen suo­malainen
klubi järjestää palkiutotans-sit
Don-haaliUe lauantai-iltana huh­tikuun
9 p:riä. Tilaisuudessi jaetaan
kaksi arvokasta ovipalkintoa. 15 ja 10
dollarin arvoiset. Soiton pitäisi tyy­dyttää
kaikkia. Kun orkesterin ins­trumentit
kuumenevat, niin Ake ja-
Väinö alkavat vetää haitarilla ja viu­lulla.
Rajoitettu niäärä lippuja on
vielä saatavana tähän tilaisuuteen
Joiltain Idubin Jäseniltä. Pitäkää k i i ­rettä
niiden hankkimisessa.
Ja sitten seuraavana päivänä, sun­nuntaina
huhtikuun 10 päivä kello 4
Iltapäivällä, on samassa paikassa arvo­kas
filmi- Ja ohjölmatilalsuus. Esite­tään
"Hello Moscow" ja toinen väri­filmi.
Kaunista nähdä ja suloista
kuulla. Näistä tiUiisuuksista kerty­vät
varat tullaan käyttämään LPP:n
vaalikamppailun rahoittamiseen tulesi U»*»^ kalvantotyöläinen. tchdaslyöläi
vissa liittovaaleissa. — s
Olytnpialaismestari
voittanut Banffissa
Banff. Alta. — Norjalainen suksi-hyppyjen
olympialaismestari Hugstad
voitti täällä sunnuntaina Banffin
\-uotuisen kansainvälisen kutsimtakil-pailun.
johon osallisttii useita maail­man
parhaita hyppääjiä. Y l i 4.000
henkeä oli kokoontunut Mount Nor-
Bertrand Russell on kreivi Ja siitä
syystä hän on helmi miesten keskuu­dessa.
Taikka näyttää sUtä, että hän
itse ajattelee n i i n . Hän on aina p i t ä.
nyt itsestään Ja m i t ä vanhemmaksi
hän tule^ niin sitä suuremmaksi käy
hänen ttskonsa omaan viisauteensa ja
lopuksi hän luulee istuvansa maail­man
huipiUla.
Äskettäin, koulupoikien konferens­sissa!
tämä T6-vuotias lapsi sanoi nuo.
riUe pojille:
"Meidän täytyy alkaa sota Venäjää
vastaan' ennenkuin sillä on atomi­pommi
taikka me ktiklstumme ja se
haUitsee meitä."
Kaikki on näin helppoa — sikäli
kuin 76-vuotias nuorukainen on kysy.
myksessä. Hän el tosin tiennyt onko
Nsuvostoliitolla tätä pommia, mutta
hän oli valmis uhkapeliin — suureen
uhkapeliin, jolla olisi jotain merki--
tystä.
Hänen itsensä ei tarvitsisi tapella.
Hän on päässyt aseivelvoUisuusiän
ohi. hiutta hän olisi valngs poistu­maan
niiden tieltä, jotka olisivat val­miita
kuolemaan.
Viime £od3n aikana vanhoille neu-voJtiin
— melkein määrättiin — pois­tumaan
tieltä, piilottautumaan jonne­kin,
etteivät he häiritsisi nuorempia
jotka olivat kykeneviä toimimaan:
Mutta minusta tuntuu, kun muis­taa
kaikki saatanalliset ilkeät asiat
(säästäen sanoen), että kun vanha
narri haluaa, m3lkeinpä v ^ t i i , toista
sotaa, niin kuinka hullua on vaatia
kymmenien tuhansien nuorten kuo­lemaa.
Hirveää kuolemaa.
Mitähän nucfeL ajattelevat 76 ikäi­sestä
lapsesta? Haluavatko he kaikki
kuolla nuorana?
Hänellä on ollut helppoa. Hänellä
on oliut elämänsä. Hänen päivänsä
on luettu. Hän on 76-vucti2s ja hän
on jättänyt taakseen kailcen parhaim-pansa.
M u t t i entä nuoret äidit ja Hps^t?
Vanhemmat ja heidän poikansa? Na'-
nen jättää hyvästi aviomiehelle?"
tyttö jättää hyvästit rakkaimmalleen
Tuliko mitään tällaista nuortar
mieleen? Onko taivas antanut oi­keuden
tälle miehelle, elämänsä e>t
too?sa. asettaa vaaraan niiden elä­män,
jotka juuri näkevät huomenen?
E i ! Ei koskaan!
Se mitä hän sanoi, oli raakaa tvpe-ryyttä.
Ryssät. kuten hän kutsuu hei­tä,
eivät «voi muuttaa englantilaisia
venäläisiksi enempää kuin elefantista
voidaan tehdä h i i r i.
Englannin hallitukset ovat 700
vuotta yrittäneet muuttaa irlantilai­sia
englantilaisiksi, mutta eivät ole
onnistuneet.
Eikö kaikille ole selvä, ettei Neuvos­toliiton
Johtajilla ole tällaista mielis­sään.
Heidän maassaan georgialainrn py-syy
georgialaisena. turkmenialainen
turkmenialaisena. armenialainen ar­menialaisena.
Ainoa ero heidän ja meidän välillä
on siinä, että siellä kaikki on yhden
puolessa ja yksi on kaikkien puola»;,
ta. Juuri tätä tämä kreivi, 76 vuotta
nuori ylimys pelkää. Hän halua?
kääntää ihmisten mielet.
Kaivostyöläinen ei tyydy olemaan
den elämän.
Jos tämä työläisten tyytymättömyys
häiritsae kreivi Russellin asemaa,
loukkaa hänen etuoikeuttaan Ja s i ­vistystään,
loukkaa hänen luokkaan­sa,
niin hänen tulee kestää se. eikä
yrittää kääntää huomiota pois kehoit-tamalla
atomisotaan Neuvostoliittoa
vastaan.
Tuntuu naurettavalta kim tätä
miestä on pidetty filosofina, puoli t i e.
demlehenä j a kaukonäköisenä.
K a i k k i hänen mahtava sivistyksen,
sä, tyhjänpäiväiset argimienttlnsa,
vannomansa näkemyksensä näkymät­tömään
ja näkyvään, on painunut
alas haluun tiputt"Sia atomipommeja
Neuvostoliittoon Ja aloittaa sodan Jo.
ka muka lopettaa kaikki scdat.
Weil, sanokaamme tämä hänelle:
se mahdollisesti loiiettaa sodat lopet­tamalla
kalken.muim.
Mutta minä. Joka myöskin olen
jonkinlainen kaukonäkijä, sanon, ettei
tule sotaa, sillä ihmiset ovat saaneet
sitä kyllikseen.
Neuvostoliitto ei koskaan ryhdy
hyökkäykseen toisia kansoja vastaan.
Sillä on lilaltsi kiire yhteen asiaan:
sotaan rauhan puolesta, että se voisi
ratkaista vaikeat probleemit, jälleen­rakentaa
kalkki mitä on hävitstty;
turvatakseen kansansa; kehittääksesn
tieteen j a talteen Ja rikastuttaaakseen
ihmisten elämän.
Maailma el ole Joutunut sellaisiin
Neuvostoliiton tähden; levottomuu­det
ovat alkaneet Tuoslsatoja sitten
ja Neuvostoliitto on ratkaissut ne Jc
omassa maassaan. Nyt on Kiinan
kansa ryhtjmyt ratkaisemaan n'itä
omassa maassaan.
Mikään el voi pysäyttää käymis
tilaa sillä se on ihmiskunnan kehityk­sen
tulos.
Elämän alkeellisin oikeus on elää
Elää niin kauan kuin vanha pää P^Ji-nuu
alas j a luonto panee lopuksi iäk­si
nukkumaan. /-
Riuhtaista nuori Ihminen pois elä­mästä
on luonnontonta ja suuri hui
luds. Luonnon nimessä me vaa­dimme
saada elää huolimatta mitä
||t»;isellit menneisyydessä ja nykyiset
russellit sanovat.
Sota-sana el ole filosofiaa, eikä jär­kevää;
se on paviaanin lörpöttelyä.
Kuinka työläiset pelastivat
Kiinan tehtaita hävitykseltä
Kirj. Alan Winnington
nen vain paljas väline. He haluava'
ja he tulevat myöskin saamaan Läy-quayn
rinteelle katsomaan kun Hujs-tad
teki 222 jalan pituisen hypyn, joka
on mäen amatööriennätys. Hjrppy on
ainoastaan kolme jalkaa lyhempi kuin
ammattilaisennätys. jonka saavutti
Alf Engers joit.akin vuosia sitten. Mä­en
entisen amatööriennätyksen saa-vutti
täkäläinen B i l l Copley kclme
vuotta takaperin. Se oli 217_j.T]kaa.
Pciping, — Kun me lähestyimme
Peipingin erästä tehdasta autossa, jos­sa
liehui kansan vapausarraeijan l i p ­pu,
niin kaikkialla kuului huuto: "He
ovat täällä! He ovat täällä!" Aseis­tetut
työlälsvartlot tulivat niin hal­tioihinsa,
että he melkein unohtivat
tarkastaa meidän henkilöllisyystodis­tuksemme.
Yksi näistä tehtaista, joka kuului
kuomintangille, ei ollut vielä kan­sanhallituksen
käsissä. Työläiset s i i ­nä
tehtaassa kerääntyivät meidän jm-päriUemme
ja kysyivät henkeään p i ­dättäen:
"Otatteko te nyt tämän kä­siinne?
Me olemme vartioineet yötä
Ja päivää tätä ja jos tahdotte ru­peamme
huomenna työhön."
He olivat pettjmeltä kun havaitsi­vat,
että autossani ei ollut hallituk­sen
virkailijaa, vaan sahomalehtlmies.
Mutta he halusivat kertoa tarinansa.
N i i n pian kuin he tiesivät, että Pel-ping
oli saarrettu, kalkki työläiset
odottivat kärsivällisinä kansan armei­jan
txiloa. Mutta he eivät voineet mi­tenkään
ilmaista tunteitaan sillä mo­net.
Jotka osoittivat myötätuntoa kan­san
vapausanheijaa kohtaan, ammut­tiin
paikalla. He sanoivat: "Jokainen
tiesi ettei Pu Tso-Yl voinut taistella.
Työnjohtaja j a muutamat vartijat pa­kenivat.
Me otimme heidän aseensa
ja muodostimme omat vartijamme ja
olenune senjälkeen pitäneet huolta
tehtaasta."
Minä tiedustelin työläisiltä miksi he
ovat niin kiinnostuneet siihen, että
heidän kaupunkinsa j a tehtaansa va-pautettaisiin
ja miksi he eivät us­koneet
kuomintangin propagandaan,
että kansananneijalaiset katkaisevat
heidän kaulansa.ja raiskaavat heidän
naisensa? He sanoivat: "Me emme
usko mitään mitä kuomlntang sanco.
Joitakin täkäläisiä työläisiä on ollut
vapautetuilla alueilla. He ovat kerto­neet
kuinka onnellisia siellä ovat ta­valliset
ihmiset." .
Vapautus näille ihmisille ei merkit­se
vain sitä, että heillä on järjestä­mis-
ja puhevapaus, mutta he vapau­tuvat
pysyvästä nälästä. Korkean an^-
mattitaldon omaavan mekaanikon
palkka oli täällä 48>/i paunaa maissia
ja 480 "kultayuania". Tällä summalla
voi ostaa 8li paunaa kaalia avoimilla
markkinoilla, mutta tehtaan Johto
salli työläisen ostaa toiset 48',i paunaa
maissia GVj kultayuanln hinnalla pau­naa
kohti, jos työläiset halusivat.
Minä näin j a 'haistelin tätä maissia.
Se oli tukkaantimutta ja haisi'pahal­ta.
Melkein tällä työläiset olivat elä­neet
monta kuukautta. Kappaletyötä
tekevä ammattitaitoinen mekaanikko
voi 14 tunnin työllä ostaa tätä haise­vaa
maissia kaksikolmannesta pau­naa.
Huonompipalkkaiset a p u työläiset
saivat 48',2-paunaa maissia j a 90 "kul­tayuania".
Nämä kuomintangin lap-siorjat
olivat kaikkein kurjimmassa
asemassa. Mintin kielenkääntäjäni
vasemmassa käsivarressa oli Peipingin
sotilaskontrollin sinivalkoinen nauha
j a eräs.korkeintaan 13 vuotinen kalpea
tyttö riippui tämän miehen käsivar-
Tilaisuus rauhan
IHiolesta pii^f
Taocoover. — Kuluvan kuun 13 päi­vän
Ulaksi ottvat Vanpouverin nidset
Järjestäneet naistenpäivän tilaisuuden
rauhan vaatimuksen molEeissä. T i l a i ­suuden
avasi E. Norrena lausuen mou-tamalla
sanalla juhlayleisön tervetul­leeksi.
M. Käärme lausui nmon jota
seurasi hänen pojanpoikansa piano­soolo.
Avulias Mirjami Roine esitti
lauhia suurella antautumuksella.
l^män jälkeen esitettiin ttmnettu
CanadasT työväenluokan naispuhuja
Dorise N i e l s ^ Voimakkaiden miosir
onosoitust^ kautta yleisö osoitti kun­nioitustaan
j a mielenkiintoaan tätä
voimakashiontoista työväenjohtajaa
kohtaan. Tov. Nielsen toi terveiset
maailman naisten konferenssista. Jota
maailman rauhaa vaativat kansat o l i ­vat
tukeneet j a lähettäneet edustajan­sa
suimnittelemaan suurempia naisten
oikeuksia Ja todellista rauhaa kalkkien
kansojen keskuudessa. Kon^essin
edustuksen laajuus oli suinin' mitä"
meidän historiamme tuntee, sen kaik­kinainen
järjestely mitä ensiluokkai­sin.
Asiat, mitkä siellä käsiteltiin,
toivat maailman naiset lähempään
yhteisymmärrykseen jokapäiväisissä
toimissaan j a yhtäläistyttl kysymykset
rauhasta ja tulevaisuudesta kaikkien'
kansojen keskuudessa, ^ n varoitti
oman näkemyksensä perusteella Ca­nadan
kansaa antautmnasta sodan­lietsojien
valtaan j a siten välttymään
näkemästä tuhon Ja sen seuraukset.
Jota Canadan kansa ei voi välttää
muuten kuin tukemalla rauhanliikettä
siksi kiumes on poistettu sodan syn­kät
pilvet ainiaaksi.
Uusi lupaava nuorukainen Ackren
esitti viulim soittoa, lisäten nuortem­me
nousevaa Joukkoa ohjelman anta-'
misessa. Meidän kuoremme solnuk-kaat
sävelet tulkitsivat ahkeruutta ja
innostusta kuorossamme. Tuttu Elea-noramme
antoi jälleen kuulua lau-luns
» raikkaana. M. Ranta lausui r u ­non
mikä hehkui henkeä vaatimuk­siimme.
Väsymättömät laulajamme
Viitanen ja Kangas rikastuttivat j ä l ­leen
ohjelmaamme. Värikkyyttä oh­jelmaamme
lisäsi suuresti unkarilai­nen
kansantanssi jonka meidän nyo-ret
jälleen meille esittivät. Kannioi-tuksella
tiilee mainita meidän pitkäai­kaisen
monipuolisen toimitsijan L.
Myrtin puhe, jossa hän käsitteli nais­ten
kysymyksiä melko l a a j a a ja a i ­vasti,
tuoden julki naisten järjestymi­sen
tarpeellisuuden, päivän tärkeäm­pänä
kysymyksenä. Lisi lauloi uudel­leen
taidokkaan säestäjän avustama­na.
Meidän nuorten ohjelman esittä-jlexnme
joukpssa o l i myöskin tyttö^.
nen Saxberg, Joka tanssi yhdessä
erään ukrainalaisen tyttösen kanssa
viehättävästi slaavilaisen tanssin.
Näin loppui yksi a^okkaammista Ja
ajankohtalsimmista tilaisuuksista jät-,
taen varman rauhan pyrkimyksen oh­jeen
mieliin. — Eräs.
— Ensimmäinen maailmannäyttely
pidettiin v. 1851 Lontoossa Crystal Pa-lacessa.
ressa melkein neljä tuntia. Kun me
poistiiimme ja hän päästi i r t i käsivar­resta,
niin kyyneleet tulivat hänen
silmiinsä.
Tämä pikkutyttö sanoi: "Minulle
on kerrottu, että vapautetuilla alueilla
annetaan miehille ja naisille sama
palkka samasta työstä. Nyt mlnim-kln
perheelläni tulee olemaan enem­män
ruokaa."
He kertoivat minulle, että yleisenä
tapana on antaa uudenvuoden lahja,
mutta kuomintangin virkailijat Jakoi­vat
sen keskenään. Koska lääkäri j äi
tästä jaosta osattomaksj. n i i n hän ker­toi
asian työläisille.
Olosuhteet tässä tehtaassa olivat
sellaiset kuin tavallisesti oli kaikilla
kuomintangin hallussa olevilla alueil­la.
Eivätkä nämä työläiset olleet e r i ­koisesti
poliittisesti kehlttjmeltä, mut­ta,
kuitenkin heidän myötämielinen
suhtautumisensa kansan vapausar-meijaan
on hyvin tyypillistä. Ottaes­saan
käsiinsä suuria kaupimkeja de­mokraattisen
hallituksen edessä on
monta probleemia. Mutta se voi luot­taa
menestykseen, sillä erikoisesti teh­dastyöläiset,
samanlaiset joista tässä
kerron, ovat ehdottomasti sen takana.
Toiminta elpynyt
Port Arthurissa
huomaften^i
Fort Arthar,. — CSJm
osaston hiialilla oli ämauatiiai
20 pnä hyvin onnistunut jäsea:
täysUlaisuuE osastomme vai-st-tean
toimesta. Tilaisuudeisa
osastoomme kaikkiaan 16 jäsenij
monet lupasivat saapua s.uraa
osaston kpkoukseen yhtyäkse-.a
osastomme jäseniksi. Lausumme
det tulokkaat tervetulleUtä joukk-me
Ja keholtamme muitakin o:t
saman askeleen.
Tilaisuudessa esitettiin ohj=
filmejä ym. Ja tarjoiltiin vapaat
Tdt, joten ilta kului rattois sii.
Voimme muuten ilolla t:deta.
osastomme toiminta on kaikin pa
elpymässä sillä osastomme yhtej-.
perustettiin myöskin naistsn käät
kerho, johon yhtyi 33 jäsinia j a ­on
tulossa.
JUHL.4 TULOSSA
Nyt ei voi enää puhua Kaiku-rostamme
yhtenä yritykHenä sii
Jakautuu kolmeen osaan — seiak
naiskuoro j a mieskuoro — jotka l
k i harjoittelevat kovalla touhulla
jelmaa huhtik. 15 pnä pidättävää
laa varten. Komitean selos:-
päättäen muodostuu tästä j-suiuin
mitä meillä on vielä k
ollut, joten kaikkien on hyvissä a;
järjestettävä menonsa siten, ett
vaan missään tapaulssessa jää
tästä arvokkaasta tilaisuudesta.
MABKKINATANSSIT
Naiset järjestää huhtik.' 18 päi
illaksi suuret melu- j a markkina'
sit, joihin varmaankin kaikki o=
tuvat. Tästä humusta saadaan
la lisää aikanaan. Komitea huol'
siitä, että ilon el ^pidä puut
tästä tilaisuudesta.
58 UUTTA TILAUSTA
Entä sitten Vapauden ryntäys?
dän iskurimme ovat ottaneet
sydämen asiakseen Vapauden lu
kunnan lisäämisen näillä main.
hän mennessä on hankittu Vapau
58 uutta tilaajaa, joten voimme
säistä: Missä ne kaikkien isojen p-kakuntien
suurjyrät nyt jyrrää?
lostaa kovin hiljaiselta muiden
kakuntlen levitysrintamilla, vai
tetäänkö että y,?ipaus menisi jo
k i i n suomalaisiin (koteihin?
kaapa töpinäksi n i i n Torontossa
Vapauden kotipaikkakunnall?kin
saatte hankintatehtävänne k-täyteen.
PUNAINEN LAUKKU
"Osastomme, näyttämöllä esit€'=
huhtik: 9 pnä 'kaunis laulunäyte'
— "Punainen laukku". Sitäkään
laisuutta ei kenenkään pitäisi 5i~
taa. On parasta hankkia liput
käteen koska niitä myydään
vissi määrä haalimme pienuuden
kia.
KOKOUSPÄIVÄ MIELIIN
Osastomme kuukausikokoukset ;
detään edelleenkin kerran kuussa, j
kaisen kuukauden ensinimä isenä ia
kiviikkona, alkaen klo 7 illalla haa:
yläkerrasp.
Niin uusia kuin enti-iäkin jäsed
kehoitetaan painamaan mieliin tä;
vakinainen kokousaika. — TAS.
Torontolaiset siskokset
voittivat viuludueton
Brantford. — Kaksi vaalea tukkai-siskoa
Torontosta voitti yleisön sei
tuomarien suosion soittaessaan Brai
fordin musiikkikilpailussa hiljatti;
Florence ja Andrea Hanson. 14-^ja 3
vuotiaat,, saivat 90 pistettä, kori;
pistemäärä, jonka musilkkituomari I
D. Atkinson on koskaan antanut
luduetosta alle 16-vuotiaille.
"Se oli erittäin kaunis ja liikutti
esitys", sanoi mr. Atkinson, "tt
kuullut monen ammattilaisen soi3
van'tämän saman kappaleen (äci
concerto in D minor by Bach) palj
huonommin." Puhuen tytöille
sanoi: "Te soititte kuin yksi ihmiH
Xäni oli lämmin ja hyvä ja esit,vs
kaunis j a tyydyttävä."
Florence ja Andrea antavat
konserttinsa Jarvis Collegiate-kotfi
la huhtik. 7 p:n iltana.
PÄIVÄN PAKINA
Rautaesirippu rauhantyön eteen
nen pieni a^kel yhden erehtymättömät^pääjohtajan hyväksymiseen js
lopuksi siihen, että. sotauutisten alkuun pannaan sanat "johtajan i>aa-majasta"'
mitkä viime sodassa komeilivat m.m. Suonien Sosialidemo­kraatin
uutisissa!
Atlantin paktin ensisijaisena tavoitteena lienee se, eitä Yhdysval­tain
(ja osittain Canadankin) solatarvetehtailijat saavat kuoleman
kalunsa kaupaksi Euroopassa. Toisella tilalla saattaa olla Euroopan
taantuinuksellisten hallitusten avustaminen kunkin maan kansaa ja
erikoisesti työväkeä vastaan. Kolmzmtena tavoitteena lienee siirto-maakansojen
orjuuden jatkaminen.*
Ja kaikkea tätä Toronton Vapaa Sana tervehtii omanaan!
Viime kesänä pidettiin Puolassa
Wrcclawn kaupungissa tiedemiesten
j a taiteilijoiden rauhankongressi. Tä­mä
kongressi pidettiin ns. "rautaver-hon"
tuolla puolella. Siitä huolimatta
Puolan hallitus ei kieltänyt ainoalta­kaan
edustajalta viisumia. Hallitus
^ päinvastoin teki kaikkensa kongressin
onnistumiseksi. Puolan hallituksen
virallinen edustaja oli tässä rauhan­kokouksessa
läsnä j a esitti hallituksen
puolesta tervehdyksen edustajille.
' Samanlainen tiedemiesten j a taitei­lijoiden
kongressi on nyt järjestetty
Yhdysvaltoihin. Tämän kongressin
ettmenässä on Harvardin yliopiston
professori ,Harlow filiapley sekä toisia
amerikkalaisia tiedemiehiä ja taiteili­joita.
Tämä rauhankongressi alkaa
New Yorkissa ensi Tiikolla. Huranat-tava
määrä ttumettuja tisdemiehiä.
kirjailijoita, näyttelijöitä, taidemaa­lareita
jne. saapuu tähän kokoukseen.
Amerikkaa .on kauan pidetty va­pauden
ja demokratian esikuvana
Tuhannet poliittisista syistä vainotut
ovat saaneet turvapaikan siellä. On­han
se Abraham Lincolnin, orjien va­pauttajan
maa. Slkäpä olisi ollut
odotettavissa, että rauhankongressiin
matkustaville d Yhdysvaltain puolesta
aseteta minkäänlaisia esteitä. Täsisä
on pahasti petytty. Rautaesirippu dn
asetettu monen tähän'kongressiin ai-koneen
eteen.
MaaOmax^ulu brittiläinen fyysik.
ko prof. J. D.-3BemaI ei ole saanut
passiviisumia. Samoin viisomia eivät
ole saaneet brittiläiset, k i r j a i l i j a Louis
Golding, eloktrratähti Patricia Burke
j a historioitsija t r i J. G. Crowther.
Golding on sanomalehdille vastannut,
että heiltä, tiedusteltiin visaa pyydet­täessä
ovatko hö osallistuneet Wroc-läwssa
pidettjryn rauhankongressiin ja
hän uskoi viisuinnln kielletyn siitä
^syystä kun he osallistuivat siihen.
Yhdysvaltain valtiodepartmentin t a ­holta
selitetään, että tämä rauhan-kongressi
on kommunistlpropagandan
levittämistä varten. Kuitenkaan ei
ainoakaan ylempänä mainitusta brit­tiläisestä
kuulu kommtinistipuoluee-seen.
Eikä vain brittiläisntä ole kielletty
viisiunia. Tunnettilta kuululta rans­kalaiselta
papilta Jean BouHerilta,
madame Eugenie Cottonilta ja runoi­l
i j a Paul Eluardilta on myöskin kiel­letty
viisumit. Italidtainen kuuluisa
elokuvatähti {Maria M i c h i y r i t t i saada
viisumin rauhankongressiin matktis-tamista
varten Ja se kiellettiin. Sa-moin
kiellettiin viisumi kuoltdsalta
braälialaiselta taidemaalarilta Can-dido
Porfcenarilta, "
Näiden vilssmikiätojen johdosta on
prof. aiapley valtiosihteeri Acheso-nille
lähettämässä sanomassa sanonut,
että täUäinen toimenpide el ole yhden-nudcainesi
"teidän juTistamafne puhe­j
a kokoontomisvapaaden'' oikeuden
ttmnustamispti fcansiai.
Kuuluisa amerikkalainen soäalisti-
Idrjailija Jade London on osoittunut
hyvin kaukonäköiseksi, sillä k i^
saan "Rautakorko" hän ennus
kuinka Amerikan kapitalismin le
puun kehittyessä rjhdytään kana
riistämään vapauksia. Siinä tilass»
dellakin ollaan n y k j ^ n ttiossa a i
sa, jonka johtajat vieläkin kersfc
vapaudesta, jota on enää hyvin'
jälellä.
Olisivat viisumin hakijat olleet 1
sandenutoätian maista paenneita
sisteja, n i i n kyllä viisumi olisi ajc
tu. Eikä yhdStäkään kapitalistau
heidän asianiiehiltäan ole vielä viJ
mia kielletty Yhdysvaltoihin aiaU:
tamista varten.
Siihen aikaan kim canadalais
unionistien pääsy Yhdysvaltoihini
lettiin, n i i n aivan oikein ennustJt:
että täHainea vainotolmenpide Ia»
nee, kuten nyt selvästi näkyy.
Lutmnollisesti eivät amerikkal*
imperialisUt halua rauhasta pulK^
r a n koska sotaan valniistutaan-ninkin
työ rauhan puolesta el
Atlantin sopinmksen suunnitel^
Sitä varten vaikeutetaan kaikifll
noin zaohan työtä. Voidaan kaä
kin pitää vannana, ettei YhdysT»Ö
vangan suuxin cneounistö
tällaista vapauden vainoa. — tJoä-