1949-03-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Wm 2 Laiiantaina, maa.1i.sk. 5 p.~Saturday, March 5 Otsan of F t s s l ih CmxHam, O-M M K S K l djus maU by tbe Poct QfBee Depsrtment, Ottom. Pub- ]iibed tinloe « B d d y : T t t e s d a y c, Tbundisry and Satardayi by Vapus PQbUtmag Coa^any LuL, at lOO-ioa Kbn S t W, Sodboty. OodL, Caztada. Edttortal _ |E.0alai. U t t e r W. Sktttndr addreM Box 00. Sndbonr, Ontaclö. lyamtatJoa free of d a m » . TILAUSBIläiÄf: CanadasBa: l Yk. 6JOO e kk. 3.25 S kk. 2J0O Ybdysrallolan: 1 vk. 7A) &'kk.iJ80 Suomessa: 1 vk. 7A) e kk. 4 ^ (^tiinistisuus }ieikc»lla oksilla ' Ilmeisesti tulevia liittc^arlamentin vaaleja silmällä pitäen, teoUi» J suus- ja kauppaministeri Rt, Hon, G. D, Howe maalasi alahuoneen * istunnossa viime maanantaina kovin ruusunhohteisen kuvan maam» • oie ekonomiasta. Hän vakuutti, että nyt alkanut vuosi on Canadan * kftnsalle yhtä. vauras kuin oli vuosi 1948, "ellei tule maanjäristyksiä, * työläisten ja työnantajien välisiä selkkauksia tai hallituksen vaihdos". t ."Päivänpaistepuheensa" yhteydessä mr. Ho^e sdnoi, että Cana- I dan ekonomia lepää kahdella perustalla: Kotimaisen sijoituksen ja ; ulkomaakaupan ]^hj^la. Hän viittasi huomattaviin kotimaisiin si» H joituksiin sodan aikana ja sen jälkeen, mutta hän ei puhunut mitään siitä minkälainen suunta on vallinnut viimeksikuluneen vuoden aikana, vaikka työväenpiireissä on väitetty, että nämä sijoitukset ovat osoit- * taneet laskusuuntaa. Mr. Hovre esitti tilastotietoja "todistaakseen" »että ulkomaakauppa on edelleen lisääntynyt, jättämättä huomioon* t ottamatta tai sopivasti "unhoittaen", että hintojen kohoamisen takia ' nämä tilastot ovat vesitettyjä varsinaiseen tavaramäärään verraten. ^ Mutta mikä tärkeintä, mr. Howe jätti sel^tämättä mitä merftitsee se, ! J^un Canada on jatkuvasti menettänyt eurooppialaisia markkinoitaan '«jj9ii.ttuilut entistä enemmän Yhdysvaltain markkinoista riippuvaan asemaan. y Mitä viimeksimainittu seikka maallemme raerkitsjee, se ilmenee . ^ouraantuntuvalla tavalla lehtemme uutisosastolla tänään julkaista- * vast^ \Vashingtonin uutisesta, /ninkä otsikkona on "Marshall-suunni- * t^m? uhkaa Canadan vehnänvientikauppaa". Todettakoon tässä *^teydessä ensinnäkin, että Canadan ulkomaakauppa kietoutuu huo- ^ laittavassa määrässä vehnän viennin ympärille. Sinä päivanä^Iloin ''*l^tiJnan vienti kohtaa voittamattoman esteen tämän maan ulkomaa- * ||p|tuppä saa kuolettavan iskun. Ja huilimatta lainkaan siitä, mitä * mr^ Howe alahuoneen istunnossa sanoi, lehtemme etusivulla nyt * jtilkabtu uutistieto todistaa kuinka vaarallisessa asemassa tämän 4 liuian vehnänvienti todellisuudessa on. Marshallin "avun" perusteella «Canadan vehnäkaupasla päätetään AVashingtonissa eikä Ottawassa. {,'fätä taustaa vasten on katsottava sitä kun Washingtonista nyt tie- ^ j^t^taan maatalousdcpartmenin erään viranomaisen lausunnon mu- J kaan^ että vehnän osto Yhdysvaltain ulkopuolelta Marshallin suunni- »-tdman hallinnon toimesta voidaan supistaa tai lopettaa kokonaan t ^'ijäh kuluessa". Erikoisen mielenkiintoinen on mainitussa* uutbtie- . l dpssakphta, missä sanotaan: "Niiden Euroopan maiden, jotka saavat * ^iiua Marshallin suunnitelman mukaan, sallitaan kuitenkin vielä ostaa * ^okin määrä vehnää Canadasta Marshallin suunnitelman dollareilla." Mutta kuinka kauan esim. Canada "sallitaan" ipyydä vehnää « maiden-täytyy ostaa vehnänsä Yhdysvalloista ja Canada jää vehnl- H.va^jastojensa kanssa silloin avuttomaan asemaan kuppamahdollisuult- Sten ulkopuolelle. Näin hataralla perustalla on Canadan ulkomaakauppa Marshalhn avun suunnitelman vuoksi, mitä Ottawan liberaa-en hallitus on orjaraaisesti kannattanut. Lisäksi ön muita varteenotettavia seikkoja. Joukkomittaista ^^^Jtyöttömyytlä ilmenee niin Canadassa kuin Yhdysvalloissakin ja kummankin maan finanssipiireissäkin on havaittavissa hintojen heilahtelujen vuoksi yleistä hermostuneisuutta. Kaikki tämä osoittaa, että teollisuus- ja kauppaministeri Howen optimistisuus on hyvin heikoilla oksilla, jotka voivat taittua paljon pienemmästäkin kuin "maanjäristyksestä" tai korvaamattoman tärkeänä itseään pitävän liberaalipuolueen hallituksen muutoksesta". Tuskastuttava näjrtös Tämä näytös on ennenkin nähty ja sen jäljet peloittavat. Me tarkoitamme sodanlietsojien nykyistä kommunismivastaista huutoa. "Kommunismin vastustamisen" ja "läntisen demokratian" nimissä Hitler hävitti kaikki demokraattiset vapaudet Saksasta. Samoin tapahtui kaikissa muissa fasistimaissa. Mutta klassillinen esimerkki löytyy sittenkin Ranskasta. Menkäämme ajassa takaisin noin yhdeksän vuotta. Muistatteko mitä silloin tapahtui? Vai voiko sitä kukaan unhoittaa? Helmikuun alkupäivinä 1940, siis tasaluvuissa 9 vuotta sitten, saapui Ranskasta uutistieto, että isänmaan onnen ja demoklfatian : pelastamisen hyöväksi Ranskassa erotetaan 58 kommunistista kansanedustajaa. ' V Vajaan kuukauden kuluttua ylläkerrotusta, huhtikuun alussa 1940, Ranskassa laadittiin oikeistolaisten toimesta, hurjan punakauhu-hy^ erian vallitessa, kuoJeman dekreetti purfaisia varten. Olisi luullut, että Ranskan "demokratia" oli kaiken tämän jälkeen ikuisesti turvattu. Mutta kesäkuussa 1940, siis noin 4 kuukauden kuluttua siitä jolloin kommunistiset edustajat erotettiin, Laval, Petain ja muut kom- J miinistisyöjät nostivat kätensä ylös, pettivät oman maansa ja alle- I kirjoittivat häpeälliset antautumisehdot Saksan natsien kanssa! Näin j havaittiin, että Ranskan isänmaanpettureita ja demokratian vihollisia 1 olivatkin juuri ne voimat, jotka vaatix-at kuolemanrangaistusta kom- . munbteille ja kommunististen kansanedustajien erottamista! j Kaiken tämän jälkeen on helppo käsittää miksi sodanlietsojat kohtaa\'at Ranskassa voittamattomia esteitä yrittäessään uusia sen tus- \ kastuttavan näytöksen, mikä tuotti yhdeksän ^otta sitten Ranskalle * sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä, tuskaa ja häpeää. Itsestään on »selvää, että jokaisen demokraatin/huolimatta lainkaan siitä mitä hän t kommunistien ohjelmasta ajattelee, täytyy aktiivisesta \-astustaa niitä, » jotka haluavat ensiksi tehdä kommunisteista toisen luokan oikeudet- ; tornia kansalaisia, ja toiseksi leimata kaikki poliittiset vastustajansa I "kommunbteiksi" t-"»-" f—:—: •• J Euroopan maas!^. kuten tapahtui fasismin valtakautena niin monessa Strindberg |ulee elämään * Saksalainen kirjailija Alfred Döb-iln on August Strindl>ergin sjTitjTnän lÖO-vuotispäivän Johdosta kirjoittanut Aauistokirjoltuksen. jossa hän nun. sanoo seuraavaa: »* "August Strindl)ciig syntyi sata vuotta sitten ja kuollessaan n. n^ljä-fjSttunentS vuotta sitten jätti jälkeensä rikkaan elämäntyön. Tosin siinä ^1! Joukonsa paljon kaoottista — mutta iUyöSldn paljon suurta ja aitoa. Ha-i| en työnsä takaa, kaaoksen, turha-mUluddes ja alkemian takaa häinöit-iS& alkuvoimainen ihminen, nykyai- I n i n t » voimakas ihminen. Strindberg tulee elämään paljon kauemmin kuin monet niistä jotka seisovat marmorijalustalla olematta kuitenkaan marmoria." Maailmanennätys pikaluistelussa « Daros. —• Norjäkihen Hjalmar Andersen saa\'utti täällä helmik. pidetyissä Euroopan mestaruuskilpailuissa uuden maailmanennätyksen" 10,000 ID. luistelussa ajassa 1637.4. Entisen ennätyksen. 17.013. oli saavuttanut norjalainen Charles Mathleseh v. 1940. — Great L^ken troutu kasvaa aina 80 paunan painoiseksL SYNTYMÄPÄIVIÄ Maanantaina tk. 7 p:nä täyttää Paimf Lehtonen Torontossa 60 vuotta. Päivän sankari on ollut pitkät ajat mukana järJestötoLminnassa. Toivotamme onnea tänä mezickipäivänä! YLEISÖN KIRJlltÄ •U» «{aaUrai kidoitta]*!» nlcUpiteats. Kirjnt pitiijti n > » i u a . jo* oubtioiliau, ZSO M i u u . T i l Ua SUOMEN BADIO-OHJELMA Eikö Vapam voisi saada Suomen radion vHkko-objeimaa. radlokuunteli-jaln tledoitusta niin, että saisimme sen Torontoon Jo stmnuntaiksi? Mlitakin saan lauantaipäivän numeron vasta tiistaina? — Len, TOronto. Suomen yleisradion, lyhytaalto-ob- Jelmisto saapuu Vapaudelle tavallisesti niin myöhään, että on valkeutta saada seuraavan viiJcDn ohjelmistoa lauantaiseenkaan lehteemme. Tolsinaan on käynyt siten, että ohjelmisto on saa-puiuit vasta maanantaina Ja siksi se tai.osa siitä, on voitu julkaista vasta tiistaina. Parhaalla tahdollaankaan Vapaus el yksinään voi tätä asiaa korjata, mutta me yritämme Julkaista nämä radio-ohielmat niin aikaisin kuin voimme. Ehkä asia paranisi jos valittaisitte siltä Suomen yleisradiolle, Helsinkiin. — Tolm. KOTTXX JA HALUAA LISXX Myöhästyneenäkin haluan «kiittää Vapautta siitä kun se Järjesti oman kirjeenvaihtajansa äskettäin Torontossa pidettyyn LPP:n kansalliseen konventlonlln. Siten me saimme viipymättä luotettavat tiedot tämän työväelle tärkeän poliittisen kokouksen menosta. Rohkenen kuitenkin vielä esittää, että Vapaus Julkaisee ke^kus-telualnehistoksi vähän laajempia otteita tai lainauksia mainitim kokouksen laatimista asiakirjoista, sillä luulisin sen palvelevan huomattavaa osaa Vapauden lukijakunnasta. — "Polltli- Ifits", Lockerby, Ont. Harkitaan asiaa. — Tolm. Mitä muut sanovat NIIN SE ON Lapsella el ole mitään puolustuskeinoa typertä vanhempiaan vastaan — Wlnnlpeg Pree Pressin otsikko. • • • VALTIOPitrVATALÖN ' "HroAS TULIPALO" Viimeisessä PROTESTANT alka-kauSljulkalsussa, Joka on protestanttisten kirkkokuntien äänenkannattaja, nimitetään (Yhdysvaltain). 12"'johta-van kommimlstin oikeusjuttua "hitaasti palavaksi valtiopäivätalon tulipaloksi", jota "käydään tarkoituksella pitkittää ascistautiimlskauden hyvinvointia, missä sota saatetaan panna alulle. Tämä oikeusjuttu on hallituksen järjestämä hyökkäys omaa, kaiken perustuksena olevaa lakia vastaan", sanoo Protestant julkaisu johtavassa tolmitusklrjoituksessaan . . . "Surulliset päivät ovat meillä edessä. Jos oikeuslaitos tukee tätä hallituksemme hyökkäystä perustuslakiamme vastaan . . ." Paremmin ja selvemmin tätä asiaa tuskin saattaisi selittää kuin mitä tämä kirkkokuntien julkaisu asiasta sanoo. — Eteenpäin. • • • JOTAKIN MÄTiiX TANSKAN KUSTANNUKSELLA Vastaten Suomen porvarilehtlen Ja Sosialidemokraatin y l i t s e vuotaviin klrjoitteluihin Suomessa vietetyn "Tanskan päivän johdosta" SKDL:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana kirjoitti sattuvasti: . "Ajankohta näille JuhlalUsuuksille— joihin tosin el "koko kansa', kuten N. Pr. selittää, mutta kylläkin virallinen Suomi pääministeristä lähtien osallistuu — on mielestämme niin huonosti valittu, että se vaikuttaa miltei tahalliselta." • • • KEISARI MäcARTHURIN JAPANI "EDISTYY" Tokio. — «milä Ilmoitetaan, että Japanin-poliisit saavat huhtikuussa pitemmät patukat. Uudet patukat ovat 20 tuuman mittaisia, 4 tuumaa pitempiä kuin nykyiset. Poliisiviranomaiset selittävät, että nykyiset patukat ovat lilan lyhkäisiä, eikä nUtä voida tehokkaasti käyttää kahakoissa. — ALN. • * • MARSHALLIN • «APUA" JA KURJISTUMISTA Vaikka Italia on saanut $600 milj. Marshallin apua, niin sen talousprob-leemit näyttävät llsäänty^'än. Huomioitsijat ovat havainneet syvälle ulottuvia pulakauden merkkejä siellä. New York Times tiedöitti \iime lokakuussa, että Italiassa oli silloin 2,000.- 000 tjrötöntä. ja että palkat olivat "äärettömän alhaiset"... — Toronto Dailj- Star. • * • SANOISTA — PAHIN Amerikkalainen lehdistö jTittäa pestä Josef Stalinin suuta sillä hän käytti rumaa sanaa — rauha. Näyttää siltä, että rauha on aasialainen, kcmmunls-tinen. jumalankielteinen Ja pirullinen vehkeilysana. mikä kaivaa maaperää pois vanhanaikaiselu. punaveriseltä, sadan prosentin amerikkalaistmdelta. — The Union, piicago, l l l. ISSI m toukokuussa Toronfossa Toronto. — Täkäläinen väliaikainen komitea Canadan rauhankongressin koollekutsumista varten on ilmotOa-nut, että Canadan rauhankongressi pidetään Toronfossa VE-päivän viikon lopulla. Kongres.5lkutsu joutuu eri Järjestöjen käsiin noin viikon kuluessa. Unloiden, nuorifojärjegtöjen, kirkkd- I kuntien, naisten yjn. Järjestöjen edus- ; tajien lisäksi ovat kongressiin terve-j tulleet mydskin yksltjriset rauhanaslait {harrastajat. Kongressin tarkoituksena on saada kuuluville Canadan kansan ääni rauhan puolesta. * Suunnitelmat edellyttävät, • että Bfassey-haalissa pidetään perjantal-iltana kongressin avajaistilaisuus. Jossa Juutalaisten kansankuoro laulaa Ja Jossa eslintjry myöskin eri kansallisuuksien edustajista muodostettu rauhantahdon juhlaryhmä. Lauantal-ilta on varattu seurusteluja kulttuuritilaisuuksia varten, fettä maan eri osista^ saapuneet edustajat voisivat tutustua lähemmin toisiinsa Ja vaihtaa mielipiteitä rauhantoimln-nan edistämisestä paikkakimnillaan, Jne. Kongressin istuimot pidetään päivän aikaan lauantaina Ja sunnuntaina. Näiden istuntojen aikana luodaan pohja pysyvän ylelscanadalalsen rati-, hanneuvoston Järjestämiselle. Rauhanneuvostojen ilmoitetaan olevan Jo toiminnassa seuraavissa Canadan suurimmissa kaupungeissa: Ottawa, Toronto, Hamilton, Wlndsor, Winnipeg, Vancouver, Edmonton. Calgary, Saskatoon ja Regina, lisäksi toimii neuvostoja pienenunillä paikkakunnilla Ja uusia on perusteilla lukuisilla paikkakunnilla. Ato8 Wiiianm: mm • vietetään Soossa keskiviikkona Sault Ste. Marie Ont., — Täkäläiset supmalaiset naiset viettävät kansainvälistä naistenpäivää Steelton-haalllla maaliskuun 9 pnä. Tilaisuudessa on ohjelmaa Ja näytelmäkappal*. Muistakaahan silloin saapua joukolla haa-lille. Ravintola kuuluu olevan ensiluokkainen. Alkamisajan näette palkallisista ilmoituksista. PALASI SUOMESTA ja Joku aika sitten palasi tänm^takeS^ sin Kalle Pellinen oltuaan.yli kutttl kuukautta Suomimatkalla. Hän Jcer-tol siellä olevan ruokatarvikkeita to<- meentuloa varten, vaan että kaikki on kovin, kallista.. Kaupungeissa ovat asiat huonommin tässä suhteessa kui^ maaseudulla. Verot ovat korkeat ja paljon pikkutiloja joutuu pakkohuutOr kauppoihin. Omaisuusverot ovat nl^ft korkeat, että on mahdoton tulla toimeen, jos sitä jatkuu pitkälle. Syntymäseudut olivat niin muuttuneet, että hän el tahtonut niitä tuntea, sanoi mr. Pellinen. Oli Iciinnos-tavaa tavata sukulaisia ja vanhoja tuttuja. Hän sanoi paikkakuntien muodostuneen tiheämmin asutuiksi Suurelle yleisölle, et vielä liene s ä - Vl^iyt — ei Idäasä enennä kuin B n - nessäkäSn mitkä yhteiskimttltlllsen ja sosiallsen kehityksen vaihtoehdot toisen maailmansodan Jälkeen alkavat näyttää väisUtmät^ämiltä. Kehitys on mone^ stAte^isa rientänyt Ihmisten ohitse, .eivätkä he ole ,saaneet. eitä kyllin selvästi Ja Havainnollisesti itselleen selvitetyksi. Sotilaallitdollittihen (lianne on tnisi Ja on aiheuttanut eräitä olennal«iia perspektiivin siirtymisiä; iUnei£t)l on^ ett^ nämä iiudet tekij&t ovat vaikeasti anioUavIssa. Jos kohta rpajitiniantllänne on käynyt Ja on yhä käymässä geopoliittisesti yksinkertaisemmaksi, nUn tuntemattomat tekijät ovat silti niin hallitsevina, että har- Jaantuneimmankin ammattimiehen arvioinU voi olla vain likiniääräinen Ja olettamuksiin perttstttva. Perinteellisten "sotilaallisten" elementtien, maan Jä veden täydennykseksi on tullut kohx^. ilma, J c ^ Jo toisen maailmansodan aikana kilpaili merten kanssa nierkltyksiestS Ja Joka kerran kenties on Uditevä kilpailemaan itse mäanttiiman kanssa. Ilma on yhtynyttä kaäinia. välttämätöntä kalkeUe, mikä elää vedenpinnan yläpuolella. Laboratorioiden sälakamml-olssa Ja salaisissa varastoissa oil kaiken todennäköisyyden nitikaan miiita kaasuja väijymässä. 'Joilla ön päinvastainen ominaisuus, nlm. se, että ne mitä laajimmassa mittakaavassa voivat tuhota Ja tehdä mahdottbniaksi " - : . - - C l i ftejä Ja menetelmiä silmälläpitäen, muttei voida yhtä vaoniaiti ennakolta arvioita ubsieni l o ^ ä i i t l f ^ ,albeat> . tamaa lisätehoa. Yleensä cllaan sitä imieJää, että-tässä vaiheessa vastustus-keinot ovat riitämättömät. Tämä merkitsee sitä että kHhtyva hävityskapa-siteetin tiousu- on todennäkäsempi kuin hidastuva. ' ' Nämä teknliibn'perqjemvit i l S k^ piirissä on vuoden 1948 sotavarustusten supistamia koskevan kefdnistslnn 'jylhä vakavims täysin'kflsitettävisEä. i Aivan imin käskystä länsiblblcih val- 'tiot hylkäsivät Neuvostoliiton YK:lle esittämän sotavarustusten rajoitta-misehdotuksen. EJidotus edeUytti vaja, kaionibalismi. Salattu orjuus elää yhä, tosin vaihtelevassa määrin ja. kutistuneella - «lalla,r mutta tietämättö-iriyyden Ja psyk<)logiS€fn kaksolsparin, orjamielen : Ja,. v»llanhlmon, itsepintaisesti sällyttäinänä. Ainoastaan sota- ralVoaa yhä verisin, rolstavin värein,.Jtilmassa petomaisuudessa kall^cltea ieläinää varjostavana ja uhkaavanai. Tekniikan voittokulku kun kaikkialle on ilmaantunut pieniä, yhden lehmän ja sian palstoja seurauksena maiden jakamisesta. Siltä huolimatta vallitsee källcklalla kireä asimtopula. Suomessa on rimsaastl Karjalan pakolaisia. Kulkuvälineet, junat Ja linja-autot, ovat aina pakaten täynnä matkustajia kaikldalla. Kupilinen kahvia maksoi 35 markkaa — Ja .<:ekin oli korviketta. Hyvin yksinkertainen ateria maksaa ravintoloissa 600—700 markkaa. . Mr. Pellinen sanoi, että tavarat tul- ' lättiin kolmeen kertaan matkalla, kaksi kertaa Ruotsissa ja kolmatuen kerran Turussa. Matka sujui kaikin puolin hyvin. — E. L. saattaa Joht^ siihen, että sodasta tulee se voima; .doka luottaa ihmiselle hänen sutuimman tappionsa slvlllsoi-timeen maan asuJtkaana. ProfessOTi Robert M. Hutchlns, Chicagon yliopiston rehtori ja tarkistamattoman .tiedon mukaan etevä ato-mitutkija, OD: .-aikakauslehdessä The Ameripan Magazine julkaissut kirjoituksen, "Atomipojqami ja tulevaisuus". Joka on he;»tiäpyt huomiota koko maailmassa.: i^utfcumatta tässä Yhteydessä t^^on.JdrJoituksen yksityiskohtiin, joka lapidaarisen yksinkertaisin jaiskuvoimaisln kohtalokkain lausein vetoatji,. ihmiskuiman johtaviin heiikiin ja pyrkii herättämään sen hjrvät rivit, yastjiuntimtoon, esitämme tässä hänen, jplitppäatöltsensä: 1) Tänä päivänä olemme tienhaarassa; 2) raulia. Jft atomivoima tekevät mahdoUisieksi,: niin korkean elintason Itaikille„ettejmme ole sitä voineet edes uneksia:; 3). tulevaisuuden, sota voi Johtaa kallten elätpän tuhoutumiseen; 4) ihmlsallä on nt^ ensimmäistä kertaa valt^ valita ja muovata kotitalon-^ sä; 5) asi?i oq. kiireellinen. Valinta op tehtävä viiden vuoden sisällä. Vaikka myönnämmekin, että prof. Hutchlns. ts^nkertaistamalla, jyr-kentämäHäcJa kärjistämällä, (näkökotk-tansa ennenkaikkea on pyrkinyt herättämään, :-§ä?ivuttaroaan mahdollisimman suuren agitatoorisen tehon. Ja senvuoksi otaksuipme hänen kenties Jcssaln määrin' liioitelleen, niin tästä den Johtajat hallitsevat tapähtiuniä. huolimatta eräitten totuuksien elttä- Kapltallstisissa mabsa hallitsevat vai- niättömyys lienee pyt jo ilmeinen. En-sefcä kasvien että eläinten olemassaolon. Jo ensimmäinen maailmansota ^ ' ^ ^ ' ^ l antoi meidän aavistaa, mikä kaikki saattaisi olla mahdollista. Toisen sodan aikaiia vain syyttömät siviili-ihmiset joutuivat olemaan käytännöllisinä todisteina kemian tehokkuudesta Ja kemistien valmiudesta milloin oli kyseessä halutun tai käsketyn täydellisen petomaisuuden irtipäSstäminen. Uusien bakteierien .tauteja tuottava teholsuus on biologien salalsuiis: mit- Icä keinotekoiset hirmukuolemat saattavat olla ihahdbllisia siitä ei tavälli-sella maallikolla voi clla minkäänlaista perusteltua käsitystä. Ja lisäksi meilU^ on.atomipiommi toisen maailmansodan yllättävä Ja katastrofiihai-nen uutuus. 8en llmestsrmltien strategian piiriin, sen ensiesilntsmiinen liis-torian näyttämöllä aikaansai, Iskuval-kutukseh. Josta ihmiskunta ei Vielä öle toipunut. ,Siitä hiioliinatta näyttää siltä, ettei voida saiiba tuon iskun olleen hyödyllisenä'väroltiiksenä. Muutenkin on paljon niuutttmut. RatkaiseVlii^ poliitti^a. voimakeskuksia ori'enää väin kaksi Jä ftiäailman-i l^olitlikan avaina%missa olevien henkilöiden lukumääri on pienempi kuin koslcaah ennen. Maailman soslalis^- sessa osassa poliittiset pi^lueet ja n i l - Maailmaneiliiätys pikaluistelussa Davos. — Unkarilainen Kornel Pa- Jös saavutti täällä helmik. S pnä uuden maailmanennätyksen 5,000 m. luistelussa ajassa 8.13.5. Entinen ennätys oli Ake Seyffarthilla. jotai luisteU t ä män matkan 8.13.7 vuonna 1941 täällä. lan toisentyyppiset miehet, suuret f i - nahislvaltläat, trustien johtajat; poliitikot ohjaavat 'valtloalusta, mutta "laivaisähnät" määräävät lastit Ja kulkutiet. Teräs, kivihiili tiraani, kumi, öljy, paperi iiuhuvat mahtavaa kieltään — oiöhan kUUan oinlnaispälno suurimpia h^ös niahdin vaakakupissa. Tavallinen ilunirien — kadulla, pellolla, soirvln tai pUIpetin ääressä, kate-derlssa tai kaivoksessa — tietää' tänä päivänä vähemmän kuiri konsanaan niistä voimista Ja tekijöistä, Jotka hallitsevat hänen elämäänsä Ja kenties pianldn määräävät hänen lapsensa elämään tai kuolemaan. Niinpä maapallo pyOHi edelleen liittäen vuod-renkaan yuosirei^äseen. Vuodenajat vaihtuvat totuttuun tapaan liiinkuin tavallisesti, kuten ennenkin. Mutta ihminen ei enää ole sama kuin ennen. Mikä hän siis ön oHut? Historian alkuajoista saakka'ovat talkdit. köyhyys, orjuus Ja sota olleet hänen alituisina seuralaisinaan. Taudit voitetaan toinen toisensa perästä, lääketieteelle alkaa Jo se päivä koittaa. Jolloin se voi julistautua luoimoltömän kuoleman herraksL Ihminen näyttää seisovan köyhyydeii' voittamisen kynnyksellä, mutta epäröi, häilyy tien Ja menettelytavan valinnassa. Julkinen orjuus on Jaettu maapallori perukkoihin niinkuin aikaLsemmin sen edeltänen kaikkea sen; totuuden, että ihminen atomienergia.n vapautuessa on l i sännyt hävitysit^ipasiteettiarisa niin olennaisesti, että trotylista U-235:een on pitempi^, harppaus kuin kivlUngos-ta dynamiittiin.,. Ja edelleen eräs tosiasia, joUa. täytynee olla vielä tehostetumpi ajankohfäfnen merkitys: se, että ttio hä^tyskapasiteetti joka hetki, yötä päivää, yuosl vuodelta kasvaa sellaisin prosenttimäärin, että ne epäilemättä jo vlltiaavat suurimpaan mahdolliseen määraari. Prof. Hutehiris.tähdentää sitäpaitsi hyvin väihuittäVaan todisteluun nojautuen ettei "ole-, olemassa mitään atomisalalsuuttäV vaan että suurimmat teollisuu^ältiot Jo nyt kykenevät valmistämä&n atomipommeja teolli-suusmittakaa^ ä&rf: Eräitä johtopäätöksiä lienee pidettävä ei vaiii niäHdollisina vaan välttämättöminä.-' Niifi on esim. oletettava, että johtavien valtioiden yleisesikunnat voivat'llkitnäärln laskea ei ainoastaanko nyt/Olemassaolevan hä\i-tyskapasiteetlh. Vaan myöskin sen jatkuvan lisääntymisen todennäköisen tahdin. Ja etfelleien. nämä laskelmat tulevat kaiken ^ todennäköisyyden mukaan olemaan minimllaskelmig, toisin sanoen epävarmuusmarginaali on yksipuolinen.-^ Voidaan tehdä laskelmia Jo <jlemassaolevla kapasite^t-rustusten värent&mistä i^plmarinellä osalla vuoden aikana Ja tasavertaisesti eri valtojefa kohdalla. J ^ edelleen atomipommia Ja muita hy^ckäykaseita koskevaa kieltoa Ja valvontaa. Eivät edes läntisten sosialidemokraattisten hallitusten edustajat lähteneet vakavasti keskustelemaan sotavarustelujen pysäyttämisen mahdollisuudesta. varustelUjeri. Jotka nyt köyhdyttävät sodan ruhjomaa ihriils-kuntaa ja uhkaavat vastedes tuottaa sille yhä kovempia koetteremuksla. Eikä tämä ollut ensimmäinen s(?ta-varustusten suplstamisäjatuksen kan-salnvällJsessä kokbuksesisa kärsimä tappio. Sotavarustusten supistamisesta on keskusteltu yhtä kauan ktiin nykyajan kllpävartistelu on ollut teol-lisutisvaltioiden polltiilcan olermälsena osana. Siitä keskusteltiin ranskalais-saksalalsen sodan Jälkeen, jolloin Toinen Intematlonall ryhtyi mobilisoimaan työväenluoltkaa rauhan asiaa ajamaan Siltä keskusteltiin ennen ensimmäistä maailmansotaa, sama Intematidnali turhaan vetosi järkeen, htunaanisuuteoi ja yksimielisyyteen. Siltä keskusteltiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jollbin huuto "Ei koskaan enää sotaa!" n<{usi uupuneitten tuskaanttmeitten ja epä-tolvoisteh kansojen seasta. Siitä keskusteltiin ennen toista maailmaiiisö-taa. Jolloin koko kansainvälinen neu-votelukokous sotavarustusten supistamiseksi romahti hltfeillälsen sotavarustelun Ja hyökkäyshengen tihatessa. Siitä keskusteltiin Jälleen viime kesänä, jolloin ulkoasiaiiunlnisteri Vys-hinski piti historiallisen rauhänpu-heensa Y K : n kokouksessa Pariisissa. Sosialisteina uskomme "tietävämme ^takln sodan, sosiaalisista Juurista* Ja tehtävistä. Sosialisteina sikäU kuin vältämme . omaavamme sosialistisen maailmanJiatspmuksen, olemme yksi" mlelislä siltä, että sota äiikfcina hiistö-riallisina aikoina viarstoaiselta jä perimmäiseltä osaltaan on ollut eräs ros-vouden muoto ja että sota meidän aikanamme, täyskapltallstlsen teollisuuden aikana, pn IcansalUskapltalis-tisen maailmanjärjestyksen olermai-nen osa. . - Sosialismin . klassilliset iclrJaUijat, sellaiset kuin Marx Engels, Jaures, Lenln.^ Stalin, Laski ovat arvanneet Ja ennustaneet sodan olevan kapitalistisen tuotantojen väistämättömänä tai ainakin vaikeasti vältettävänä seu-raul£ 5en^. kapitalismi pn yksilö- Ja kilpailutaloutta, sosialismi pn sosiaall-ja yhteistoimintataloutta. Kapitalismi on laajentuessaan imperialistinen, hyötyvä, sosialismi taas yhteisvastuullinen, auttava. Sota on septalcia yhtä luormollinen kapitalismin kuin rauha sosialismin ilmaisima; " 20. vuosisadan alkupuolisko vahvistaa pelottavalla kokemusperäisellä iskuvoimalla sen,, että soäalistinen ana- Ij^si kapitalistisesta yhteiskunnasta Ja sen kehitysdynamiikasta on olkea. Johtopäätös, joiut meidän sosialisteina ön t ^ t Ä v ä ; ^ seuraava: samat sosiaalisen kehityksen lait. Jotka t ä hän mennessä niin sokeasti, mielettömästi jiä kohtalokkaasti ovat syösseet kapitalistiset;. yhtelskunriat sotaselk-kauksesta toiseen, johtaval pakostakin tai ainakin hyvin todeimäköisesti vastedeskin tulevaisuudessa, samanlaisiin tuloksiin. Ilman hetken maailmantilanne on täynnä uhkaavia enteitä. Elleivät sosialismin kansojen Ja ihmi^uiman rauhanvoimat oimlstu tehtävässään, näyttää katastroofl 6. Svvai^yiini- EdmontitfL — EPPrn maakuntajch-laja Ben Swankey nimitettiin iiehnii. 27 pnä täSUä pidetyssä LPPrn jäsenistön kokouksessa puolueensa ehdokkaaksi Edmonton'East vaiitJijapinttj tulevia liittovaltion vaaleja vait^ ^Tämä hyvi^.tunnettu taistelija ohjji. lut työväenliikkeen mukana-vari^. s m ä riuoruud^taanja tso. mitä k * vbllisiin tämän työväen valitjijapiirin ehrtPkkaaksL Toisen maailmansodan veteraanina on hän ollut aktiirinea Jäsen Canadan Leenassa. jos;a hän on taistellut entisten sotilaiden oikeuksien puolesta". "Ottaessani vastaan tämän nimi.; tyksen oh mlnim pääasiallinen tar-koltukseni Jatkaa kansan taiitelua rauhan puolesta Canadassa ja m-ju-alla maailmassa Ja työskennellä mji-dän demokraattisten oikeukslemm» säilyttämiS3n ja laajemman taloud;!- «lisen hyvlnvoiimin puolesta", sanoi mr. 9wankey. "Nämä periaatteet ovat ainoat on-nelUsen olemassaolon edellytykset. Tällä erää ei ole parlamentissa eikä sen ulkopuolellakaan mitään muuta puoluetta kuin LPP. joka taistelee nii-den puolesta. Minä haluan visdä tämän taistelun alahuoneeseen Edmonton Eastin kansan puolesta. Odotan voivani liittyä siellä muihin LPP:n tafstelijblhin. jotka Canadan työväenluokan suuren johtajan Tim Buckin Johdolla taistelevat rauhan puolesta", sanbi mr. Swankey. väistämättömältä. Tässä vaiheessa meistä näyttää ole- Jolloln4van mahdollista ja välttämätöntäkin tehdä eräitä Johtopäätöksiä, jotka ovat varsin ilmeiset. 1) kapitalismin valta-asema maalimassa ylläpitää scdan mahdollisuutta, jopa sen todennäköisyyttä; 2) Sosialismin vaikutusvallan kasvaessa so-danvaara vähenee, hävitäkseen inhimillisesti arvioiden kokonaan sosialismin päästessä valta-asemaan; 3) So-^ tatekniikka tekee jokaisesta vastaisesta tepllisuusvaltojen sodasta valtavamman katastrofin kuin mikään tä-hänastinien historiallinen katastrofi, ensinmiäinen ja toinen maailmansota sekä musta surma mukaanluettuina; 4) Hävitystehon kasvu ori nyt niin nopea, että sodan ja rauhan, kapitalismin Ja sosialismin voimien välistä ratkaisua on kiirehdittävä yhtä pal- ^ n tai vielä enemmän; teknillisistä kuin .taloudeilis-poliiJitisista . syistä; 5) Ainoa todennäköinen rauhanehto on yhteistoiminta sosialismin sekä kapitalismin rauhaarakastavien ja edi.?- tysmielisten voimien kesken. Ja lopuksi; 6) Ainoastaan sosialismin valta- asema tai sen toteuttaminen voi antaa ihmiskunnalle lopulliset Ja luot-tava, t rauhan takeet. Ihmiset, .Jotka tunnustavat olevansa sosialisteja, eivät voine epäröidä näitten vaihtoehtojen valinnassa. Ei kukaan vastuuntuntoinen persoonallisuus, olkoori häniellä mikä tahansa yhteiskunnallls-poliittinen katsantokanta, voi väittää mitään muuta kuin että rauhan säilyttäminen on verrattomasti tärkein tehtävä ja että sosialismi. Ja nimenomaan juuri rauhantekijän^, on Ihmisktmnan välttämättömimpiä apulähteitä. sen tulevaisuuden toive, joka sallii sen Juoda tulevaisuutensa hädästä ja pelosta vapaana Ja joka vasta tekee ihmisille mahdolliseksi tosi-inhimillisen vapautensa toteuttamisen. Pravdan päätoimittaja Pospelov piti, äskettäm Staliniri ja Molotovin läsnäollessa puheeri. Jossa hän tähdensi sitä, että siirtyminen kapitalismista sosialismiin saattaa merkitä ihmiskunnalle äärettömiä kärsimyksiä. Tällainen lausunto, jos mikään on vakava aikainme olre^ Mutta onko ihmiskunnalle itse asiassa enää valinnan varaa? , Eikö vaihtoehtoina ole vain sosialismi taikka — ? Niin on: vaih-toe^ tolna ovat sosialismi taikka uu-det suunnattomat katastrofit. — Kassakoneen keksi amerikkalainen kauppias John Ritti. I ISÄNNÄN ÄÄNI RAJAN TAKAA , Iron Age julkaisun marktdna-asialh toimittaja Thomas J. Campbell New Yorkista kuvaa vierailua hiljan löydetyllä rautamalmialueella Labradorissa, Pohjois-Queliecissa. Siellä o^t" todettu olevan yli 300,000,000 tonnia, sanoi hän . . . "Tällaisina aikoina", sanoi Campbell, "ktm puhutaan Yhdysvalloista, on puhuttava pohjoisesta tantereesta ja erikoisesti Canadasta." Canadan luönnonrlkliaudat ovat lUan hyvät, liian suuret." Jätettäväksi huomioonottamatta. — CP:n uutistieto Washingtonista. helmik. 14 pn. OI KUINKA PiUJON WINSTONIA "R.^KASTETAAN" Brnssels. — Ainakin 60 kommunistia, belgialaista senaattoria ja kansanedustajaa oli vangittuna tänään kommunistien yryitiäessä tuloksetta hajoittaa ulkollmakokous, missä Winston Churchil puhxii eilen . . . Kahdeksansataa poliisia ja 300 santarmia, asustettuina Sten-pyssylllä. kivääreiUi ja pistooleilla, oli Palace de la Boursessa missä Churchill puhui . . . Euroopan liikkeen kokcHiksessa . . . — BUP-AP: n uutistieto, helmik. 28 pnä. Eti puolUlaomaaUmaa oikeuslaitok- $et ptmnitsevät Ihmisiä Ja tuomioita Jaetaan eri mitalla. Amerikassa, joka 'on ollut aikaisemmin vapauden vertauskuva kaikille ihmisille, on 12 konmnmistia - oikeuden edessä siitä syystä, että heillä on vissinlainen poliittinen käsitys yhteiskuntuOllsista asioista. Heitä el syytetä edes mistään erikoisesta rikoksesta, sinä Yhdysvaltain pierustoslaki takaa mielipidevapauden. Tullaanko heidät tuomitsemaan rangaistuksiin, sen näyttää tulevaisuus. Vaikka perustuslaki takaakin mielipidevapauden, niin Yhdysvalloissa on tuomittu ihmisiä rangaistuksiin poliittisista syistä. Laki Ori. kuten sanäriparsi kunlini.^ sellainen kuin se nietaän. italiassa ori myöskin jaettu "oikeutta". Roomsua sotaoikeus on vapauttanut Mussolinin fasistiaxmdjan esi-kimtapä& llik&t kenraali Bfarlo Boat-ttiL vaymaahkin ne italialaiset, jotka auttoivat liittolaisten aimeijcdta ItaB- ]an vapauttamisessa kysyvät itseltään. että miijne nyf^llaan menossa. Mitä ajattelevat ne äfdit ja isät, joiden lapset uhrasivät-«Iäätäri5ä vapauden alttarille? Kenraali Roattan tie ori ollut hyvin verinen. Hän. osallistui Etiopian sotaan fasistiärrifef j4n nmkana. Mussolini paj^tsi siitä tämän murhamie-' hen mitaleilla. ,.J^un Bspanjari kansa taisteli vapauteijsa puolesta auttoi ketuaali R/oatta.Francoa. Kun hän palasi Espanjasta, niin Mussolini'kohotti hänet-^fasi^t^axmeijan-csänmtä-päälliköksL Ktmjpuhkesi toinra maailmansota Ja jaksan panssariarmeijat vyöryivät avuttonian Ranskan yli, niin poltettiin, avuttomia naisia, lapsia Ja vanhuksia miurhattiin, aseettomien iJi-mlsten omaisuutta ryöstettiin ja har-joltettihi kalkeiilalsia rikoksia. / Kun lilttolaisteh armeijat saavuttivat sutirla voittoja pohjbis-Äfrilutssa Ja maihinnousu Italiaan näytti mahdolliselta, niin Mussolini kutsui fasisti Roattan pois Jugoslaviasta Ja teki hänestä uUdelleen esikuntapäällikön. Suuri mä^rä canadalai^ nuqrulEai-sia niakaa ikuista tmtaan Sisiliassa Ja etelä-Italias^. Taistelu. Roattan Joukkoja vastaari oli'ankara Jä'vaati raskaista veriuhreja. Mutt^ Italian armeijaa s d i n takana>taistäivat ^ lottominft Jltaliaia^^itr partiisaariijou-^ kot jä auttoivat fiittoklsten sotavoimia. Roattan verinen käsi iski sää-llmäct& nänä näitä antifasisteja vastaan Ja partisaanien veri värjäsi Ita-kenraali Rcatta.pii niitten korkeimpien fasistien./mukana jotka iskivät Ranskaa {)tn^b^, selkään julistamalla sitä vasl^a^^odan. Sodan aUoi^T M " ^ ^ ..vapautti R(»ttan esiknntepääTlikön tehtävästä ja nimitti h ä ; ^ niiden fasistiarmei-joiden päällikSksi^ . jotka hyökkäsivät Jugoslaviaan. Siellä fasisti Roatta järjesti verisiä orgioita. Kyliä lian maankamaraa Kun Italian faäsUhallitas lopuksi rcHnahtl tult fasisti Roattalle hätä käsiin. Fohjois-Italiassa olevan kansan vapausarmeija antoi määräyicsen vangita Roattan faststJrikolHsena. Häntä ^rytettiih murhista: Jugoslavia pyysi liittolaisia lähettämään Roattan Jugoslaviaan vastäaxmum rilu^csista. , Hän Joutui vastaamaan riknksistimn javanpi: R<Maman jetoumuqdlfce«ielta sainuksi ja laiaan. josta minaariin. Joka oU Vatikaanin suojeluksessa. Pyhän paavin suojeleva käsi mrvasi tämän verisen fasistin näihin saakka. Nyt vaaUl fasisti Roatta 10.000,000 liiraa palkkaa siltä syystä, että häntä ori pidetty syyttbmästi.vankUassa. Ehkäpä hän saakin vaatimuksensa lav i ^ , 'cbhan Italialla Marshallin dollareita. Oöiitdi«ii asiassa on se, että Italian puolustusministerinä on Randolfo Pacdardi. Joka taisteh Espaiyan tasavallan armeijassa* tykistoiipseerina Roattan italialaisia fasisteja nastaan. T^ssä asemas» Paccirdin asiaan kuuluu JTa^isti Roattan^ vaiatiÄoksen käsitteleminen. Nkin käsitellään fasistirikollisia marshalioidussa Italiassa. Jossa krls-vapautia. fiSöatta*' hänet* kuljetettiin bän karkasi ja piikmtui katoliseen se-tilliset demokraatit Ja oikeistosffiialis-tit hallitsevat Ei ole ihme vaikka tuniuittu Italialainen sanomalehtimies Gind Bardi kirjoittaa: "Rooman asukkaat ky^qrvät nyt vapautetaanko kenraali Rodolfo Graziani, etiopialaisten teurastaja. Ja toiset sotarikolliset. Graziani jutun käsittely on jo venynj^ viisi kinikautta." Roattan vapauttamisesta ei ole sa-ruillalraan mainittu sumissa kapitalis-itilehdissä Tilaa^ ei t i e t y ^ löydy ^ piäfihäh Ididet ahtaa tSyteen unka- ^Otdste^ bt^säsialaisten yin. fasistiea vangitsemisista. — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 5, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-03-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490305 |
Description
Title | 1949-03-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Wm 2 Laiiantaina, maa.1i.sk. 5 p.~Saturday, March 5
Otsan of F t s s l ih CmxHam, O-M
M K S K l djus maU by tbe Poct
QfBee Depsrtment, Ottom. Pub-
]iibed tinloe « B d d y : T t t e s d a y c,
Tbundisry and Satardayi by Vapus
PQbUtmag Coa^any LuL, at lOO-ioa
Kbn S t W, Sodboty. OodL, Caztada.
Edttortal _
|E.0alai. U t t e r W. Sktttndr
addreM Box 00. Sndbonr, Ontaclö.
lyamtatJoa free of d a m » .
TILAUSBIläiÄf:
CanadasBa: l Yk. 6JOO e kk. 3.25
S kk. 2J0O
Ybdysrallolan: 1 vk. 7A) &'kk.iJ80 Suomessa: 1 vk. 7A) e kk. 4 ^
(^tiinistisuus }ieikc»lla oksilla
' Ilmeisesti tulevia liittc^arlamentin vaaleja silmällä pitäen, teoUi»
J suus- ja kauppaministeri Rt, Hon, G. D, Howe maalasi alahuoneen
* istunnossa viime maanantaina kovin ruusunhohteisen kuvan maam»
• oie ekonomiasta. Hän vakuutti, että nyt alkanut vuosi on Canadan
* kftnsalle yhtä. vauras kuin oli vuosi 1948, "ellei tule maanjäristyksiä,
* työläisten ja työnantajien välisiä selkkauksia tai hallituksen vaihdos".
t ."Päivänpaistepuheensa" yhteydessä mr. Ho^e sdnoi, että Cana-
I dan ekonomia lepää kahdella perustalla: Kotimaisen sijoituksen ja
; ulkomaakaupan ]^hj^la. Hän viittasi huomattaviin kotimaisiin si»
H joituksiin sodan aikana ja sen jälkeen, mutta hän ei puhunut mitään
siitä minkälainen suunta on vallinnut viimeksikuluneen vuoden aikana,
vaikka työväenpiireissä on väitetty, että nämä sijoitukset ovat osoit-
* taneet laskusuuntaa. Mr. Hovre esitti tilastotietoja "todistaakseen"
»että ulkomaakauppa on edelleen lisääntynyt, jättämättä huomioon*
t ottamatta tai sopivasti "unhoittaen", että hintojen kohoamisen takia
' nämä tilastot ovat vesitettyjä varsinaiseen tavaramäärään verraten.
^ Mutta mikä tärkeintä, mr. Howe jätti sel^tämättä mitä merftitsee se,
! J^un Canada on jatkuvasti menettänyt eurooppialaisia markkinoitaan
'«jj9ii.ttuilut entistä enemmän Yhdysvaltain markkinoista riippuvaan
asemaan. y
Mitä viimeksimainittu seikka maallemme raerkitsjee, se ilmenee
. ^ouraantuntuvalla tavalla lehtemme uutisosastolla tänään julkaista-
* vast^ \Vashingtonin uutisesta, /ninkä otsikkona on "Marshall-suunni-
* t^m? uhkaa Canadan vehnänvientikauppaa". Todettakoon tässä
*^teydessä ensinnäkin, että Canadan ulkomaakauppa kietoutuu huo-
^ laittavassa määrässä vehnän viennin ympärille. Sinä päivanä^Iloin
''*l^tiJnan vienti kohtaa voittamattoman esteen tämän maan ulkomaa-
* ||p|tuppä saa kuolettavan iskun. Ja huilimatta lainkaan siitä, mitä
* mr^ Howe alahuoneen istunnossa sanoi, lehtemme etusivulla nyt
* jtilkabtu uutistieto todistaa kuinka vaarallisessa asemassa tämän
4 liuian vehnänvienti todellisuudessa on. Marshallin "avun" perusteella
«Canadan vehnäkaupasla päätetään AVashingtonissa eikä Ottawassa.
{,'fätä taustaa vasten on katsottava sitä kun Washingtonista nyt tie-
^ j^t^taan maatalousdcpartmenin erään viranomaisen lausunnon mu-
J kaan^ että vehnän osto Yhdysvaltain ulkopuolelta Marshallin suunni-
»-tdman hallinnon toimesta voidaan supistaa tai lopettaa kokonaan
t ^'ijäh kuluessa". Erikoisen mielenkiintoinen on mainitussa* uutbtie- .
l dpssakphta, missä sanotaan: "Niiden Euroopan maiden, jotka saavat
* ^iiua Marshallin suunnitelman mukaan, sallitaan kuitenkin vielä ostaa
* ^okin määrä vehnää Canadasta Marshallin suunnitelman dollareilla."
Mutta kuinka kauan esim. Canada "sallitaan" ipyydä vehnää
« maiden-täytyy ostaa vehnänsä Yhdysvalloista ja Canada jää vehnl-
H.va^jastojensa kanssa silloin avuttomaan asemaan kuppamahdollisuult-
Sten ulkopuolelle. Näin hataralla perustalla on Canadan ulkomaakauppa
Marshalhn avun suunnitelman vuoksi, mitä Ottawan liberaa-en
hallitus on orjaraaisesti kannattanut.
Lisäksi ön muita varteenotettavia seikkoja. Joukkomittaista
^^^Jtyöttömyytlä ilmenee niin Canadassa kuin Yhdysvalloissakin ja
kummankin maan finanssipiireissäkin on havaittavissa hintojen heilahtelujen
vuoksi yleistä hermostuneisuutta.
Kaikki tämä osoittaa, että teollisuus- ja kauppaministeri Howen
optimistisuus on hyvin heikoilla oksilla, jotka voivat taittua paljon
pienemmästäkin kuin "maanjäristyksestä" tai korvaamattoman tärkeänä
itseään pitävän liberaalipuolueen hallituksen muutoksesta".
Tuskastuttava näjrtös
Tämä näytös on ennenkin nähty ja sen jäljet peloittavat.
Me tarkoitamme sodanlietsojien nykyistä kommunismivastaista
huutoa. "Kommunismin vastustamisen" ja "läntisen demokratian"
nimissä Hitler hävitti kaikki demokraattiset vapaudet Saksasta. Samoin
tapahtui kaikissa muissa fasistimaissa. Mutta klassillinen esimerkki
löytyy sittenkin Ranskasta.
Menkäämme ajassa takaisin noin yhdeksän vuotta. Muistatteko
mitä silloin tapahtui? Vai voiko sitä kukaan unhoittaa?
Helmikuun alkupäivinä 1940, siis tasaluvuissa 9 vuotta sitten,
saapui Ranskasta uutistieto, että isänmaan onnen ja demoklfatian
: pelastamisen hyöväksi Ranskassa erotetaan 58 kommunistista kansanedustajaa.
' V
Vajaan kuukauden kuluttua ylläkerrotusta, huhtikuun alussa
1940, Ranskassa laadittiin oikeistolaisten toimesta, hurjan punakauhu-hy^
erian vallitessa, kuoJeman dekreetti purfaisia varten.
Olisi luullut, että Ranskan "demokratia" oli kaiken tämän jälkeen
ikuisesti turvattu.
Mutta kesäkuussa 1940, siis noin 4 kuukauden kuluttua siitä
jolloin kommunistiset edustajat erotettiin, Laval, Petain ja muut kom-
J miinistisyöjät nostivat kätensä ylös, pettivät oman maansa ja alle-
I kirjoittivat häpeälliset antautumisehdot Saksan natsien kanssa! Näin
j havaittiin, että Ranskan isänmaanpettureita ja demokratian vihollisia
1 olivatkin juuri ne voimat, jotka vaatix-at kuolemanrangaistusta kom-
. munbteille ja kommunististen kansanedustajien erottamista!
j Kaiken tämän jälkeen on helppo käsittää miksi sodanlietsojat
kohtaa\'at Ranskassa voittamattomia esteitä yrittäessään uusia sen tus-
\ kastuttavan näytöksen, mikä tuotti yhdeksän ^otta sitten Ranskalle
* sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä, tuskaa ja häpeää. Itsestään on
»selvää, että jokaisen demokraatin/huolimatta lainkaan siitä mitä hän
t kommunistien ohjelmasta ajattelee, täytyy aktiivisesta \-astustaa niitä,
» jotka haluavat ensiksi tehdä kommunisteista toisen luokan oikeudet-
; tornia kansalaisia, ja toiseksi leimata kaikki poliittiset vastustajansa
I "kommunbteiksi" t-"»-" f—:—: ••
J Euroopan maas!^.
kuten tapahtui fasismin valtakautena niin monessa
Strindberg
|ulee elämään
* Saksalainen kirjailija Alfred Döb-iln
on August Strindl>ergin sjTitjTnän
lÖO-vuotispäivän Johdosta kirjoittanut
Aauistokirjoltuksen. jossa hän nun. sanoo
seuraavaa:
»* "August Strindl)ciig syntyi sata
vuotta sitten ja kuollessaan n. n^ljä-fjSttunentS
vuotta sitten jätti jälkeensä
rikkaan elämäntyön. Tosin siinä
^1! Joukonsa paljon kaoottista — mutta
iUyöSldn paljon suurta ja aitoa. Ha-i|
en työnsä takaa, kaaoksen, turha-mUluddes
ja alkemian takaa häinöit-iS&
alkuvoimainen ihminen, nykyai-
I n i n t » voimakas ihminen.
Strindberg tulee elämään paljon
kauemmin kuin monet niistä jotka
seisovat marmorijalustalla olematta
kuitenkaan marmoria."
Maailmanennätys
pikaluistelussa «
Daros. —• Norjäkihen Hjalmar Andersen
saa\'utti täällä helmik. pidetyissä
Euroopan mestaruuskilpailuissa
uuden maailmanennätyksen" 10,000 ID.
luistelussa ajassa 1637.4. Entisen ennätyksen.
17.013. oli saavuttanut norjalainen
Charles Mathleseh v. 1940.
— Great L^ken troutu kasvaa aina
80 paunan painoiseksL
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Maanantaina tk. 7 p:nä täyttää
Paimf Lehtonen Torontossa 60 vuotta.
Päivän sankari on ollut pitkät ajat
mukana järJestötoLminnassa. Toivotamme
onnea tänä mezickipäivänä!
YLEISÖN
KIRJlltÄ
•U» «{aaUrai kidoitta]*!» nlcUpiteats. Kirjnt
pitiijti n > » i u a . jo* oubtioiliau, ZSO M i u u . T i l Ua
SUOMEN BADIO-OHJELMA
Eikö Vapam voisi saada Suomen radion
vHkko-objeimaa. radlokuunteli-jaln
tledoitusta niin, että saisimme sen
Torontoon Jo stmnuntaiksi? Mlitakin
saan lauantaipäivän numeron vasta
tiistaina? — Len, TOronto.
Suomen yleisradion, lyhytaalto-ob-
Jelmisto saapuu Vapaudelle tavallisesti
niin myöhään, että on valkeutta saada
seuraavan viiJcDn ohjelmistoa lauantaiseenkaan
lehteemme. Tolsinaan on
käynyt siten, että ohjelmisto on saa-puiuit
vasta maanantaina Ja siksi se
tai.osa siitä, on voitu julkaista vasta
tiistaina. Parhaalla tahdollaankaan
Vapaus el yksinään voi tätä asiaa korjata,
mutta me yritämme Julkaista
nämä radio-ohielmat niin aikaisin
kuin voimme. Ehkä asia paranisi jos
valittaisitte siltä Suomen yleisradiolle,
Helsinkiin. — Tolm.
KOTTXX JA HALUAA LISXX
Myöhästyneenäkin haluan «kiittää
Vapautta siitä kun se Järjesti oman
kirjeenvaihtajansa äskettäin Torontossa
pidettyyn LPP:n kansalliseen
konventlonlln. Siten me saimme viipymättä
luotettavat tiedot tämän työväelle
tärkeän poliittisen kokouksen
menosta. Rohkenen kuitenkin vielä
esittää, että Vapaus Julkaisee ke^kus-telualnehistoksi
vähän laajempia otteita
tai lainauksia mainitim kokouksen
laatimista asiakirjoista, sillä luulisin
sen palvelevan huomattavaa osaa
Vapauden lukijakunnasta. — "Polltli-
Ifits", Lockerby, Ont.
Harkitaan asiaa. — Tolm.
Mitä muut sanovat
NIIN SE ON
Lapsella el ole mitään puolustuskeinoa
typertä vanhempiaan vastaan
— Wlnnlpeg Pree Pressin otsikko.
• • •
VALTIOPitrVATALÖN '
"HroAS TULIPALO"
Viimeisessä PROTESTANT alka-kauSljulkalsussa,
Joka on protestanttisten
kirkkokuntien äänenkannattaja,
nimitetään (Yhdysvaltain). 12"'johta-van
kommimlstin oikeusjuttua "hitaasti
palavaksi valtiopäivätalon tulipaloksi",
jota "käydään tarkoituksella
pitkittää ascistautiimlskauden hyvinvointia,
missä sota saatetaan panna
alulle. Tämä oikeusjuttu on hallituksen
järjestämä hyökkäys omaa, kaiken
perustuksena olevaa lakia vastaan",
sanoo Protestant julkaisu johtavassa
tolmitusklrjoituksessaan . . . "Surulliset
päivät ovat meillä edessä. Jos
oikeuslaitos tukee tätä hallituksemme
hyökkäystä perustuslakiamme vastaan
. . ." Paremmin ja selvemmin
tätä asiaa tuskin saattaisi selittää
kuin mitä tämä kirkkokuntien julkaisu
asiasta sanoo. — Eteenpäin.
• • •
JOTAKIN MÄTiiX
TANSKAN KUSTANNUKSELLA
Vastaten Suomen porvarilehtlen Ja
Sosialidemokraatin y l i t s e vuotaviin
klrjoitteluihin Suomessa vietetyn
"Tanskan päivän johdosta" SKDL:n
pää-äänenkannattaja Vapaa Sana
kirjoitti sattuvasti: .
"Ajankohta näille JuhlalUsuuksille—
joihin tosin el "koko kansa', kuten N.
Pr. selittää, mutta kylläkin virallinen
Suomi pääministeristä lähtien osallistuu
— on mielestämme niin huonosti
valittu, että se vaikuttaa miltei tahalliselta."
• • •
KEISARI MäcARTHURIN
JAPANI "EDISTYY"
Tokio. — «milä Ilmoitetaan, että
Japanin-poliisit saavat huhtikuussa
pitemmät patukat. Uudet patukat ovat
20 tuuman mittaisia, 4 tuumaa pitempiä
kuin nykyiset. Poliisiviranomaiset
selittävät, että nykyiset patukat
ovat lilan lyhkäisiä, eikä nUtä
voida tehokkaasti käyttää kahakoissa.
— ALN. • * •
MARSHALLIN • «APUA"
JA KURJISTUMISTA
Vaikka Italia on saanut $600 milj.
Marshallin apua, niin sen talousprob-leemit
näyttävät llsäänty^'än. Huomioitsijat
ovat havainneet syvälle
ulottuvia pulakauden merkkejä siellä.
New York Times tiedöitti \iime lokakuussa,
että Italiassa oli silloin 2,000.-
000 tjrötöntä. ja että palkat olivat "äärettömän
alhaiset"... — Toronto
Dailj- Star. • * •
SANOISTA — PAHIN
Amerikkalainen lehdistö jTittäa pestä
Josef Stalinin suuta sillä hän käytti
rumaa sanaa — rauha. Näyttää siltä,
että rauha on aasialainen, kcmmunls-tinen.
jumalankielteinen Ja pirullinen
vehkeilysana. mikä kaivaa maaperää
pois vanhanaikaiselu. punaveriseltä,
sadan prosentin amerikkalaistmdelta.
— The Union, piicago, l l l.
ISSI
m toukokuussa
Toronfossa
Toronto. — Täkäläinen väliaikainen
komitea Canadan rauhankongressin
koollekutsumista varten on ilmotOa-nut,
että Canadan rauhankongressi
pidetään Toronfossa VE-päivän viikon
lopulla. Kongres.5lkutsu joutuu eri
Järjestöjen käsiin noin viikon kuluessa.
Unloiden, nuorifojärjegtöjen, kirkkd-
I kuntien, naisten yjn. Järjestöjen edus-
; tajien lisäksi ovat kongressiin terve-j
tulleet mydskin yksltjriset rauhanaslait
{harrastajat. Kongressin tarkoituksena
on saada kuuluville Canadan kansan
ääni rauhan puolesta. *
Suunnitelmat edellyttävät, • että
Bfassey-haalissa pidetään perjantal-iltana
kongressin avajaistilaisuus. Jossa
Juutalaisten kansankuoro laulaa Ja
Jossa eslintjry myöskin eri kansallisuuksien
edustajista muodostettu rauhantahdon
juhlaryhmä.
Lauantal-ilta on varattu seurusteluja
kulttuuritilaisuuksia varten, fettä
maan eri osista^ saapuneet edustajat
voisivat tutustua lähemmin toisiinsa
Ja vaihtaa mielipiteitä rauhantoimln-nan
edistämisestä paikkakimnillaan,
Jne.
Kongressin istuimot pidetään päivän
aikaan lauantaina Ja sunnuntaina.
Näiden istuntojen aikana luodaan
pohja pysyvän ylelscanadalalsen rati-,
hanneuvoston Järjestämiselle.
Rauhanneuvostojen ilmoitetaan olevan
Jo toiminnassa seuraavissa Canadan
suurimmissa kaupungeissa: Ottawa,
Toronto, Hamilton, Wlndsor,
Winnipeg, Vancouver, Edmonton. Calgary,
Saskatoon ja Regina,
lisäksi toimii neuvostoja pienenunillä
paikkakunnilla Ja uusia on perusteilla
lukuisilla paikkakunnilla.
Ato8 Wiiianm:
mm •
vietetään Soossa
keskiviikkona
Sault Ste. Marie Ont., — Täkäläiset
supmalaiset naiset viettävät kansainvälistä
naistenpäivää Steelton-haalllla
maaliskuun 9 pnä. Tilaisuudessa on
ohjelmaa Ja näytelmäkappal*. Muistakaahan
silloin saapua joukolla haa-lille.
Ravintola kuuluu olevan ensiluokkainen.
Alkamisajan näette palkallisista
ilmoituksista.
PALASI SUOMESTA ja
Joku aika sitten palasi tänm^takeS^
sin Kalle Pellinen oltuaan.yli kutttl
kuukautta Suomimatkalla. Hän Jcer-tol
siellä olevan ruokatarvikkeita to<-
meentuloa varten, vaan että kaikki on
kovin, kallista.. Kaupungeissa ovat
asiat huonommin tässä suhteessa kui^
maaseudulla. Verot ovat korkeat ja
paljon pikkutiloja joutuu pakkohuutOr
kauppoihin. Omaisuusverot ovat nl^ft
korkeat, että on mahdoton tulla toimeen,
jos sitä jatkuu pitkälle.
Syntymäseudut olivat niin muuttuneet,
että hän el tahtonut niitä tuntea,
sanoi mr. Pellinen. Oli Iciinnos-tavaa
tavata sukulaisia ja vanhoja
tuttuja. Hän sanoi paikkakuntien
muodostuneen tiheämmin asutuiksi
Suurelle yleisölle, et vielä liene s ä -
Vl^iyt — ei Idäasä enennä kuin B n -
nessäkäSn mitkä yhteiskimttltlllsen
ja sosiallsen kehityksen vaihtoehdot
toisen maailmansodan Jälkeen alkavat
näyttää väisUtmät^ämiltä. Kehitys on
mone^ stAte^isa rientänyt Ihmisten
ohitse, .eivätkä he ole ,saaneet. eitä
kyllin selvästi Ja Havainnollisesti itselleen
selvitetyksi. Sotilaallitdollittihen
(lianne on tnisi Ja on aiheuttanut eräitä
olennal«iia perspektiivin siirtymisiä;
iUnei£t)l on^ ett^ nämä iiudet tekij&t
ovat vaikeasti anioUavIssa. Jos kohta
rpajitiniantllänne on käynyt Ja on yhä
käymässä geopoliittisesti yksinkertaisemmaksi,
nUn tuntemattomat tekijät
ovat silti niin hallitsevina, että har-
Jaantuneimmankin ammattimiehen
arvioinU voi olla vain likiniääräinen
Ja olettamuksiin perttstttva.
Perinteellisten "sotilaallisten" elementtien,
maan Jä veden täydennykseksi
on tullut kohx^. ilma, J c ^ Jo
toisen maailmansodan aikana kilpaili
merten kanssa nierkltyksiestS Ja Joka
kerran kenties on Uditevä kilpailemaan
itse mäanttiiman kanssa. Ilma
on yhtynyttä kaäinia. välttämätöntä
kalkeUe, mikä elää vedenpinnan yläpuolella.
Laboratorioiden sälakamml-olssa
Ja salaisissa varastoissa oil kaiken
todennäköisyyden nitikaan miiita
kaasuja väijymässä. 'Joilla ön päinvastainen
ominaisuus, nlm. se, että ne
mitä laajimmassa mittakaavassa voivat
tuhota Ja tehdä mahdottbniaksi
" - : . - - C l i ftejä Ja menetelmiä silmälläpitäen,
muttei voida yhtä vaoniaiti ennakolta
arvioita ubsieni l o ^ ä i i t l f ^ ,albeat>
. tamaa lisätehoa. Yleensä cllaan sitä
imieJää, että-tässä vaiheessa vastustus-keinot
ovat riitämättömät. Tämä merkitsee
sitä että kHhtyva hävityskapa-siteetin
tiousu- on todennäkäsempi
kuin hidastuva. ' '
Nämä teknliibn'perqjemvit i l S k^
piirissä on vuoden 1948 sotavarustusten
supistamia koskevan kefdnistslnn
'jylhä vakavims täysin'kflsitettävisEä.
i Aivan imin käskystä länsiblblcih val-
'tiot hylkäsivät Neuvostoliiton YK:lle
esittämän sotavarustusten rajoitta-misehdotuksen.
EJidotus edeUytti vaja,
kaionibalismi. Salattu orjuus elää
yhä, tosin vaihtelevassa määrin ja. kutistuneella
- «lalla,r mutta tietämättö-iriyyden
Ja psyk<)logiS€fn kaksolsparin,
orjamielen : Ja,. v»llanhlmon, itsepintaisesti
sällyttäinänä.
Ainoastaan sota- ralVoaa yhä verisin,
rolstavin värein,.Jtilmassa petomaisuudessa
kall^cltea ieläinää varjostavana ja
uhkaavanai. Tekniikan voittokulku
kun kaikkialle on ilmaantunut pieniä,
yhden lehmän ja sian palstoja seurauksena
maiden jakamisesta. Siltä
huolimatta vallitsee källcklalla kireä
asimtopula. Suomessa on rimsaastl
Karjalan pakolaisia.
Kulkuvälineet, junat Ja linja-autot,
ovat aina pakaten täynnä matkustajia
kaikldalla. Kupilinen kahvia maksoi
35 markkaa — Ja .<:ekin oli korviketta.
Hyvin yksinkertainen ateria maksaa
ravintoloissa 600—700 markkaa.
. Mr. Pellinen sanoi, että tavarat tul-
' lättiin kolmeen kertaan matkalla, kaksi
kertaa Ruotsissa ja kolmatuen kerran
Turussa. Matka sujui kaikin puolin
hyvin. — E. L.
saattaa Joht^ siihen, että sodasta tulee
se voima; .doka luottaa ihmiselle
hänen sutuimman tappionsa slvlllsoi-timeen
maan asuJtkaana.
ProfessOTi Robert M. Hutchlns, Chicagon
yliopiston rehtori ja tarkistamattoman
.tiedon mukaan etevä ato-mitutkija,
OD: .-aikakauslehdessä The
Ameripan Magazine julkaissut kirjoituksen,
"Atomipojqami ja tulevaisuus".
Joka on he;»tiäpyt huomiota koko
maailmassa.: i^utfcumatta tässä Yhteydessä
t^^on.JdrJoituksen yksityiskohtiin,
joka lapidaarisen yksinkertaisin
jaiskuvoimaisln kohtalokkain lausein
vetoatji,. ihmiskuiman johtaviin
heiikiin ja pyrkii herättämään sen
hjrvät rivit, yastjiuntimtoon, esitämme
tässä hänen, jplitppäatöltsensä:
1) Tänä päivänä olemme tienhaarassa;
2) raulia. Jft atomivoima tekevät
mahdoUisieksi,: niin korkean elintason
Itaikille„ettejmme ole sitä voineet
edes uneksia:; 3). tulevaisuuden, sota voi
Johtaa kallten elätpän tuhoutumiseen;
4) ihmlsallä on nt^ ensimmäistä kertaa
valt^ valita ja muovata kotitalon-^
sä; 5) asi?i oq. kiireellinen. Valinta op
tehtävä viiden vuoden sisällä.
Vaikka myönnämmekin, että prof.
Hutchlns. ts^nkertaistamalla, jyr-kentämäHäcJa
kärjistämällä, (näkökotk-tansa
ennenkaikkea on pyrkinyt herättämään,
:-§ä?ivuttaroaan mahdollisimman
suuren agitatoorisen tehon. Ja
senvuoksi otaksuipme hänen kenties
Jcssaln määrin' liioitelleen, niin tästä
den Johtajat hallitsevat tapähtiuniä. huolimatta eräitten totuuksien elttä-
Kapltallstisissa mabsa hallitsevat vai- niättömyys lienee pyt jo ilmeinen. En-sefcä
kasvien että eläinten olemassaolon.
Jo ensimmäinen maailmansota
^ ' ^ ^ ' ^ l antoi meidän aavistaa, mikä kaikki
saattaisi olla mahdollista. Toisen sodan
aikaiia vain syyttömät siviili-ihmiset
joutuivat olemaan käytännöllisinä
todisteina kemian tehokkuudesta
Ja kemistien valmiudesta milloin oli
kyseessä halutun tai käsketyn täydellisen
petomaisuuden irtipäSstäminen.
Uusien bakteierien .tauteja tuottava
teholsuus on biologien salalsuiis: mit-
Icä keinotekoiset hirmukuolemat saattavat
olla ihahdbllisia siitä ei tavälli-sella
maallikolla voi clla minkäänlaista
perusteltua käsitystä. Ja lisäksi
meilU^ on.atomipiommi toisen maailmansodan
yllättävä Ja katastrofiihai-nen
uutuus. 8en llmestsrmltien strategian
piiriin, sen ensiesilntsmiinen liis-torian
näyttämöllä aikaansai, Iskuval-kutukseh.
Josta ihmiskunta ei Vielä öle
toipunut. ,Siitä hiioliinatta näyttää
siltä, ettei voida saiiba tuon iskun olleen
hyödyllisenä'väroltiiksenä.
Muutenkin on paljon niuutttmut.
RatkaiseVlii^ poliitti^a. voimakeskuksia
ori'enää väin kaksi Jä ftiäailman-i
l^olitlikan avaina%missa olevien henkilöiden
lukumääri on pienempi kuin
koslcaah ennen. Maailman soslalis^-
sessa osassa poliittiset pi^lueet ja n i l -
Maailmaneiliiätys
pikaluistelussa
Davos. — Unkarilainen Kornel Pa-
Jös saavutti täällä helmik. S pnä uuden
maailmanennätyksen 5,000 m. luistelussa
ajassa 8.13.5. Entinen ennätys
oli Ake Seyffarthilla. jotai luisteU t ä män
matkan 8.13.7 vuonna 1941 täällä.
lan toisentyyppiset miehet, suuret f i -
nahislvaltläat, trustien johtajat; poliitikot
ohjaavat 'valtloalusta, mutta
"laivaisähnät" määräävät lastit Ja
kulkutiet. Teräs, kivihiili tiraani, kumi,
öljy, paperi iiuhuvat mahtavaa
kieltään — oiöhan kUUan oinlnaispälno
suurimpia h^ös niahdin vaakakupissa.
Tavallinen ilunirien — kadulla, pellolla,
soirvln tai pUIpetin ääressä, kate-derlssa
tai kaivoksessa — tietää' tänä
päivänä vähemmän kuiri konsanaan
niistä voimista Ja tekijöistä, Jotka hallitsevat
hänen elämäänsä Ja kenties
pianldn määräävät hänen lapsensa
elämään tai kuolemaan. Niinpä maapallo
pyOHi edelleen liittäen vuod-renkaan
yuosirei^äseen. Vuodenajat
vaihtuvat totuttuun tapaan liiinkuin
tavallisesti, kuten ennenkin. Mutta
ihminen ei enää ole sama kuin ennen.
Mikä hän siis ön oHut? Historian
alkuajoista saakka'ovat talkdit. köyhyys,
orjuus Ja sota olleet hänen alituisina
seuralaisinaan. Taudit voitetaan
toinen toisensa perästä, lääketieteelle
alkaa Jo se päivä koittaa. Jolloin
se voi julistautua luoimoltömän
kuoleman herraksL Ihminen näyttää
seisovan köyhyydeii' voittamisen kynnyksellä,
mutta epäröi, häilyy tien Ja
menettelytavan valinnassa. Julkinen
orjuus on Jaettu maapallori perukkoihin
niinkuin aikaLsemmin sen edeltänen
kaikkea sen; totuuden, että ihminen
atomienergia.n vapautuessa on l i sännyt
hävitysit^ipasiteettiarisa niin
olennaisesti, että trotylista U-235:een
on pitempi^, harppaus kuin kivlUngos-ta
dynamiittiin.,. Ja edelleen eräs tosiasia,
joUa. täytynee olla vielä tehostetumpi
ajankohfäfnen merkitys: se, että
ttio hä^tyskapasiteetti joka hetki,
yötä päivää, yuosl vuodelta kasvaa sellaisin
prosenttimäärin, että ne epäilemättä
jo vlltiaavat suurimpaan mahdolliseen
määraari.
Prof. Hutehiris.tähdentää sitäpaitsi
hyvin väihuittäVaan todisteluun nojautuen
ettei "ole-, olemassa mitään
atomisalalsuuttäV vaan että suurimmat
teollisuu^ältiot Jo nyt kykenevät
valmistämä&n atomipommeja teolli-suusmittakaa^
ä&rf:
Eräitä johtopäätöksiä lienee pidettävä
ei vaiii niäHdollisina vaan välttämättöminä.-'
Niifi on esim. oletettava,
että johtavien valtioiden yleisesikunnat
voivat'llkitnäärln laskea ei ainoastaanko
nyt/Olemassaolevan hä\i-tyskapasiteetlh.
Vaan myöskin sen jatkuvan
lisääntymisen todennäköisen
tahdin. Ja etfelleien. nämä laskelmat
tulevat kaiken ^ todennäköisyyden
mukaan olemaan minimllaskelmig,
toisin sanoen epävarmuusmarginaali
on yksipuolinen.-^ Voidaan tehdä laskelmia
Jo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-05-02