Vapaus, June 7, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, kesäkuun 7 p., — Tuesday, June 7
fUBKBTT) — maepeaäeat tMbat
Olgan of Fixmlali Canadian*. E»-
tabUshed KOT. 6tli 1917. ftnthmir^
M aeeoDd c l ^ maU by ttae Post
oeoce Department, Ottawa. Pttb-
BOied tlirlee weekl7: Tuesdays,
Tbandays and Saturdays by Vapaus
Vatmaag Compaay Z«td.. at 100-103
Te&sEbonea: Badnev OCIlee
Edttorfal Otflca
B.8alcgt^9illtarW,
aaOnga gcoc O. Sodbiny, Ontäala
Advertlgtog ratc» tq>on appllcatIcPi
TrBtMflftttnin ftee of chagga.
ntAoemmuir:
Canadassa: 1 vk. 640 S6. kkkd.c 2X3K.3>S
YhdysvaBolaaa; 1 f*. 7JOO 6 kk. 340
8 t W, eaäburr. OxÄy Canada. ISoomeaaa: 1 vk. 7A) 6 kk. C25
Mitä muut sanovat
Raaka veljesmurha
.... Pahin mitä viimeksikuluneitten viikkojen aikana on työ­väenliikkeessä
pelätty on nyt tapahtunut.
''. Yhdysvaltain ja Canadan hallitusten sekä AFL:n taantu-iniisjohdon
painostuksen johdosta TLC:n johtokunta taipui
ja suoritti raa'an veljesmurhan lyömällä häpeällisellä tavalla
yhdeksän viikkoa urheata lakkotaistelua käyneitä Canadan
raierimiehiä selkään.
j . Percy Bengoughin ja kumppanien raukkamainen petos
elämästä ja kuolemasta taistelevia merimiehiä kohtaan on
sitäkin kohtalokkaampi kun muistetaan ne laajemmat kysy­mykset
mitkä tähän asiaan yhtyvät. Niiden perusteella on
itsestään selvää, että merimiehiä vastaan kohdistettu salaka­vala
puukonisku työntyy syvälle Canadan unionistien liikkeen
j^däntä kohti ja se voi halvaannuttaa unionistisen liikkeen
kokonaan, ellei TLC:n jäsenistö nouse yhtenä miehenä tätä
petospolitiikkaa vastaan ja vaadi, että tänä syksynä kokoon­tuvan
TLC;n konventionin pitää peruuttaa nyt annetun me-rimiesunion
erottamispäätöksen.
Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään on tästä:
Voiko Canadan järjeijtynyt unionistinen liike päät-
... tää itse omista asioistaan, vai täytyykö sen tanssia yh-dysvaltalaisten
pomojen tahdin mukaan?
Kuten muistetaan, merimiesunion kysymys tuli esille
vtime lokakuussa Victoriassa pidetyssä TLC:n konventionissa.
Valtavan suuri enemmistö tä.ssä edustajakokouksessa asettui
Canadan merimiesunion puolelle. Miksi? Siitä yksinkertai­sesta
syystä kun käsitettiin, merimiehet ovat oikeassa, ja että
kysygnys on Canadan unionistisen liikkeen autonomiasta.
Bdustajat käsittivät, että merimiesunion kysymystä käytet­yin
vain keinona likaisen poiltikoimisen yhteydessä Canadan
unionistisen liikkeen demokraattisten oikeuksien hävittämi­seksi.
" J a kaiken säädyllisyyden nimi.s.sä — puhumattakaan nyt
demokraattisista menettelytavoista — TLC:n edustajakokouk-sen
päätöksen piti lopullisesti ratkaista tämän kysymyksen.
Onhan edustajakokous TLC.n korkein elin!
Mutta näin ei tapahtunut siitä syystä kun ulkopuoliset
Voimat — nimenomaan Yhdysvaltain ja Canadan hallitukset
si^kä AFL:n taäntumu.sjohtajat Washingtonissa — halusivat
iiävittää TLCrn demokraattisen autonomian ja tehdä siitäkin
järjestöstä tahdottoman välikappaleen Wall Streetin sotaka-pitalistien
palvelukseen. *
Saatuaan Bengoughin ja kumppanit antautumaan, taan-tumusvoimat
riemuitsevat rajattomasti. Tämä sitäkin suu-
.yiemmalla syyllä kun ne käsittävät, että merimiesunion erot­taminen
on vain alkutoimenpide tuhon ja perikadon tiellä.
Ryhtyessään erottamaan progressiivisia unioita TLC:n jäse­nyydestä
mr. Bengough joutuu AFL:n taantumusvoimien ar­moille
kokonaan ja nämä Washingtonin herrat eivät tyydy
leivän puolikkaaseen — ne vaativat TLC:n täydellistä alistu­mista.
Jos merimiesunion erottaminen saadaan ajatetuksi
edustajakokouksessa läpi, silloin on vain ajan kysymys mil­loin
vaaditaan toisten progressiivisten unioiden erottamista.
Tuhoon ja perikatoon vievät veljesmurhat on unionisti­sessa
liikkeessä lopetettava, jos mielitään työtätekevien oi­keuksia
puolustaa. Siksi olisi toivottavaa, että TLC:n jäsen-uniot
nousisivat yhtenä miehenä ja naisena puolustamaan
Äi^rimiesunion oikeuksia, TLC;n yhtenäisyyttä ja sen itsehal-lintaoikeuksia
washingtonilaista diktatuurikomentoa vastaan.
08TEmJ SANOKAUEHinSTt»
Huhtikuun U p, ykti chicagolainen
Ja yksi st. loutilainen sanomalehti
Julkaisi maailmalle xtaOsen Joisa inal-nittlin,
että lUinoixin Taltion JudUtos.
Joka viime syksyn vaaleissa syrjäytet­tiin,
oli viimeisen kuudes vuoden ai­kana
pitänyt 33 valtiossa lehden toi­mittajat
palkkalistallaan. Toimitta­jille
oli kuuden vuoden aikana mak­settu
valtion varoista $305X100 Ja sen
lisäksi oh lehtien Julkalsljahi suku­laisille
Ja palstavllJeUJöUle maksettu
saman ajan kuluessa $108.183. Minkä
vuoksi? nmelsestikin kaiken tämän
CCF:n oikeistojohdon kurja rooli
CCF:n perustaja J, S. Woodsworth kääntyisi varmaan
haudassaan jos hän saisi tietää CCF.n kansallisen johdon vii-
. iTiieäikaisesta kehityssuunnasta.
Kaikista kielloista ja näpertelevistä arvosteluista huoli-
'^atta on ilmeistä, että CCF.n oikeistojohdon ja liberaalipuo­lueen
välillä on taktillinen vaaliliitto. Muistetaanpa vain,
kuten on tälläkin palstalla todettu, että CCF:n johtaja Cold-weil
on ainakin kaksi kertaa kehoittanut kuulijoitaan äänes­tämään
liberaalipuolueen ehdokkaita missä ei ole CCF:n eh­dokasta.
Mr. Cold^ell selitti rannikkomaakunmssa pitämis­sään
vaalipuheissa, että liberaalipuolueen johtaja mr. St.
Laiurent nauttii alahuoneen "suurinta kunnioitusta" ja mr. St.
L^iurent puolestaan suhtautuu CCF:ään suurella ymmärryk­sellä
selittäen kuulijakunnalleen, että CCF ei olekaan mikään
vaarallinen sosialistipuolue, vaan viaton joukko "kiireellisiä
liberaaleja".
, C C F : n Ontarion jaoston presidentti Andrew Brewin sanoi
pitävänsä parhaana mahdollisena vaalituloksena sitä, jos CC-F:
sta tulisi eräänlainen "kontrollivoima" parlamenttiin libe­raalien
liepeillä ja Coldwell-Lewis ryhmä orientoituu kaikissa
puheissaan siten, että yhteisymmän-ys säilyisi heidän ja libe-raalijohtajien
välillä.
• - Toronton Spadina vaalipiirissä tämä taktillinen liitto sai
seuraavan muodon: Siellä on liberaalien ehdokkaana David
Croll, jonka valitsemista CCE.n oikeisto johto kannattaa. Vain
muodon \aioksi siellä nimitettiin ehdokkaaksi eräs ei-kukaan'
— ainoa mies joka CCF.n nimityskokouksessaei kieltäytynyt ;
ehdokkuudesta. Ja South Yorkin liberaalit menettelivät ai- *
van samalla tavalla nimityskofcouksessaan, sillä ilmjpistä on, ]
että konikaupan perusteella liberaalit kannattayat siellä CC-F:
n oikeistoehdokasta Joseph Noseworthya.
Sudburyn piirissä myös, missä vain unionistisen liikkeen
j^en voi saada riittävästi työtätekevien kannatusta vaalivoit­toa
varten, CCF:n oikeistojohto nimitti liikemiesehdokkaan
•työväen ääniä hajoittamaan siinä nimenomaisessa mielessä,
että voisivat siten auttaa työläisvastaisen liberäaliehdokkaan
valitsemista Sudburyn purista. Tämän petoksensa vastapalk
l^ksiCCF luonnollisesti odottaa ja saakin vastapalvelusta
jp/ikun toisen alueen liberaaleilta. Katala konikauppa mikä
pitäisi paljastaa täydellisesti ennen kesäkuun 27 päivää.
Miten .sitten on selitettävissä tämä CCF:n petospolitiikka?
Ilman muuta on selvää, että Drewn ja Duplessisin salavuoteus
ei ole tuottanut torypuolueelle toivottuja tuloksia. Duplessis
ja hänen miehensä eivät saa Quebecin ranskalaisväestöä ää­nestämään
sotaista ja kiihkoimperialistista Drewn puoluetta
ioka on kaiken lisäksi sekaantunut korviaan myöten asbesti-tarkoituksena
oli se. että lehtien toi­mittajat
puohistavat sitä hallitusta,
Joka heille on palkan maksanut.
Tämä uutinen julkaistiin useissa
muissakin lehdissä, liutta Yhdysval­tain
suurin uutistoimisto^ vaikka se on
valmis nopeasti lähettämään uutisia
lehdille hyvinkin vähäpätöisistä Ju-tiilsta,
ei kahteen vlildcoon maininnut
edellä olevasta tapauksesta mitään.
Parin viikon kuluttua se Julkaisi "va-sekätisen"
uutisen Jossa väitettiin, et­tä
koko Juttu oU perätön — väite. Jota
ei kukaan tiskonut. — Työväen Osuus­toimintalehti.
'
* ' * •
SANA SANASTA JA
KAKSI PARHAASTA
Paris. — . . .Aikaisemmassa vält­telyssä
Vishlhsky syytti, että eräs
amerikkalainen eversti hajoitti liitto­laisten
kommandaturan kokouksen
Berlinissä poistumalla kokouksesta
saneen, että hänen pitää päästä nuk­kumaan.
Tämä aiheutti seuraavan vuoropu
helun:
Ulkoministeri Bevin: " ^ n ä ehdo­tan,
että pidämme kokouksen kello
3 i.p.
Vlshlnsky: "Hyvä on, Jos saan tar­peeksi
nukkua."
Bevin: "Teidän asiakirjojenne lau­suntojen
perusteella minä aprikoin
nukutteko Te lainkaan?"
Vishlnsky: "Weil, minä en nuku
ainakaan kokouksissa." — AP:n uutLs-tleto.
kesäk. 2 pnä.
• • • • •
SAI VESIPERXN
Toista on nyt kuin maakuntavaalien
aikana Beaver Lakellakin. Silloin ei
CCP:n toimesta pantu tikkua ristiin
vaalimainostuksen hyväksi. Mutta
nyt on suuria plakaatteja Joka paikka
täynnä ja kokouksiakin järjestetään
oikein CCF:n toimesta kun on tarkoi­tus
vetää kannatusta pois työläisten
ja farmarien ehdokkaan R. H. Carli-nln
takaa.
Mutta kuA CCP:n hajoltusehdokas
tuli CSJ:n Beaver Laken haaliUe Jär-iestettyyn
kokoukseen, niin hän veti
täydellisen vesiperän, sillä kello yh­deksän
Jälkeen torstal-iltana ei vielä
ollut tässä CCF:n sumassa vaaliko­kouksessa
ainoatakaan osanottajaa. —
Niko, kertoessaan Beaver Laken vaali-uutisista.
• • . •
EPÄILEE PAHINTA
MUTTA TOIVOO YHÄ
. . . Suurpoliittinen ilmapiiri on si­ten
tilskln toivorikas neljän suuren
ollessa koolla Talleyrand-Perlgordln
herttuattaren palatsissa. Mutta ta­vallinen
mies Parisissa, Lontoossa,
New Yorkissa ja Moskovassa ja en­nenkaikkea
Berilnlssä elättää yhtä
varmasti tolvonhltusta, että ehkä sit­tenkin
. . . — Työmies.
(Jatkoa) sitä. minkä klassillinen maailman-
JEConservatiivlt Churchill Ja Zdeh kirjallisuus on luonut? Mutta "vali-eivät
saUineet teollisuuden kansallista. | tut" hyökkäävät, ja hyökkäys on tör­mistä
haluten olla kapitalistien jxde- \ juttava emten kuin on liian myöhäistä.
Tieto on vallaal Hyvä luke­minen
kuuluu ihmisen Jokapäi­väiseen
leipään. Hankkikaa it­sellenne
"Kevät 1949". Hinta
ainoastaan 40 senttSä.
liksL Labouristit Attlee ja Bevin ovat
paxmeet toimeen eräidäi teollisihis-alojen
kansallistamisen, mutta ovat
sen tehneet sellaisessa muodoesa/että
siitä on ollut hyötyä ainoastaan ka­pitalisteille.
Englannin työtätekevien aineellinen
asema on vääristeltyjen virallistenkin
tietojen mukaan viime vuosina mel­koisesti
huonontunut. Eläminen on
tullut kalliimmaksi, mutta satnaäh ai­kaan
mcnopoUyhtyrnien voitot ovat
nousseet ennenkuulumattomiin mää­riin
Ja kasvavat jatkuvasti.
Elintarvlketllaime on maassa myös­kin
jyrkästi huonontunut. Joltakin
viikkoja sitten apulaiseni Stanley
Boolmer lähetti Englantiin Isälleen
kappaleen sianlihaa huomauttaen :
"Tämä on suunnilleen isäni nelivuo­tinen
annos".
Järkyttäen Englannin kansan uskoa
omiin vjjmllnsa La»jour-puolUeen joh­tajat
/älttävät, että Englannin mar-
Ehallisoiminen on nuka ainoa sen ta­loudellisen
kehityksen tie.
Mutta amerikkalaisten tykkien ja
lentokoneiden vastineeksi, joita aino­astaan
sodanlietsojat tarvitsevat. Eng­lannin
kansan täytyy uhrata kaikkein
välttämättörain, kaikkein taTpeellisin
edes jossain määrin siedettävää ihmis­elämää
varten. TraagillLsIn on vasta
edessä: Jo nyt uusi Shakespearen
Shylock amerikkalaisen kongresslmie.
hen Cannonln hahmossa vaatii Eng­lannin
kansalta "naulan verran elä­vää
lihaa".
Kuvittelen mielessäni sitä orjan
osaa. Jota kansalleni valmistellaan.
Viime sodan aikana Englannin kan.sa
kantoi harteillaan raskaan taakan: se
joutui kestämään pommituksia Ja kan.
tamaan uhreja suurimmasta aartees­taan
nuorten ihmisten menettäessä
henkensä.
Englannin kansa joutui silloin ko­kemaan
myös kau7istuttavan epätbi-von
kauden: natsit olivat lähellä,"he
alistivat Euroopan valtiolta valtansa
alle tavattomalla helppoudella. Ja
vain neuvostokansan suUret urotyöt,
sen armeijan kuolemattomat uhrauk­set
pelastivat Englannin joutumasta
saman kohtalon omaksi kuin Belgia ja
Ranska, Tanska Ja Norja.
Englannin kansalle, joka uhrien
hinnalla vältti Hitlerin sotalaiunojen
orjan osan, valmistellaan nyt yhtä
synkkää ja traagilllsta kohtaloa — Jou­tua
amerikkalaisten herrojen orjaksi.
Nyt on Lontoon kaduilla amerikka.
laisia sotilaita jä upseereita; ravinto­loissa
amerikkalaisia liikemiehiä,
kauppiaita, kauppamatkustajia ja
asiamiehiä. Kirjakaupoissa on bule-vardiromaaneja,
henkeäsalpaavia ker
tomuksla amerikkalaisista gansterels.
tä, kirjavia amerikkalaisia aikakaus­lehtiä,
kaikenlaisia "valittuja" amerik­kalaisen
slvlillsaatloh tyypillisinä tuot.
telna — pieniä taskukirjamoraaliselta
tasoltaan kaikkein alhaisimpia kerto­muksia
ja novelleja, artikkeleita ja
kuvauksia.
Olen moneen kertaan miettinyt tätä
kaikkea — eiväthän vain nämä "tasku-tylslstyttäjät",
miksi niitä nimitetään,
tunge pois tieltään yliopistojen kir­jastoista
Ja englantilaisista kodeista
Byronln ja Shakespearen, Shelleyn
Ja Dlckensin teoksia, niin, kaikkea
Pohjols-Atlantin sopimus, joka itse
asiassa on Amerikan ja Englanhin
johtama imperialistis)^ valUt^den so-taliitto
ja sttuntautuä ensi sijaasa^eu..
vostoliittoa, sitä ainoata suurvaltaa
vastaan, joka taistelee rauhan puoles­ta,
oli minulle viimeinen vaikuttava
sysäys päätökseeni lucqma viraisfcani
Britannian Moskovan lähetystössä ja
katkaista välini kaiken sen kaiusa
mikä on otennalsta nykyiselle äggres-neUvostokansalalnen
edes yksityiskes-j joku - B B C : n " kuuluttaja saa käskyn
kukeliissa olisi haastanut sotaa tai J s y y t r ä ä minua Englannin kivaltajak-
,puhunut sodan v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä . ' telia, täytjry olla selvää, « t t ä minun
Luulen, e t t ä ihmisiä, jotka rohkeiksi- \ toimintanj palvelee nyt syimyinmaa-vat
Neuvostoliitossa harjoittaa sota-' ni etuja — ja Englannin kavaltajia
propagandaa, liiin kuin esimerkUcsi;' ovat ne, jotka p e t t ä v ä t kansaa ja aja-
Englatmissa ja Amerikassa tehdään vat .ui^en sodan tielle.
siiviselle Englannille, luopua Britan­nian
alamaisuudesta ja jäädä Neu­vostoliittoon.
'
Pyydän kaikkia ystäviäni, jotka ovat
käyneet Neuvostoliitossa, selittämiään
rokeasti Ja toistamaan mahdollisim­man
monille ihmisille sitä. mitä he niin
usein ovat puhuneet minulle: rauhan
vihollisia on etsittävä muualta kuin
Neuvostoliitosta.
Olen asunut Neuvastoliitossa kaksi
vuotta. Tässä ajassa olen ehtinyt
tutustua neuvostokansan elämään ja
vakuuttautua siltä, että juuri täällä.
Neuvostoliitossa, on kaikkehi oikeu­denmukaisin
yheiskunnallinen järjes­telmä,
todellinen vapaus ja todelli­nen
demokratia. MinuUa samoin
kuin monilla Neuvostoliitossa asuvil­la
ulkomaalaisilla on ollut täydellinen
tilaisuus tarkkailla neuvostoihmisten
elämää, kansanvalistus- ja yhteiskun^
nallista huoltojärjestelmää ja lääkln.
täavunantoa. lyhyesti sanoen kaikkea
-sitä, mikä voi kiinnostaa ihmistä, jol­la
ei ole mitään erikoisia Neuvosto­liitolle
vihamielisiä tarkoituksia.
Asuessani kaksi vuotta Neuvostolii­tossa
en koskaan ole kuullut, että joku
laajassa mitassa, p i d e t t ä i s i i n Neuvos­toliitossa
hulluina tai rikollisilla.
Olen käynyt muutamissa Venäjäni
kaupungeissa, kohdannut tavallisia
neuvostoihmisiä ja vakuuttimut siitä,
e t t ä neuv;ostokansan k a i l d ä ajatukset
ja koko luova energia tähtäävät rau­halliseen
luovaan työhön.
Ja niinpä syylänkin AtUeeta,
Bevinlä, MacNeilliä, Morrisonia. ja
Labour-pQDlneen muita joht^iiia
siitä, että be Englannin kansaa
petettyään pääsivät maassa val­taan
ja käy-itävät nyt tätä v^iItaa
Englannin kansan vahingoks;.
• Syytän Attleeta ja Beviniä siitä,
että lähdettyään vaaleihin tunnuk­sin
ystävyyssuhteiden lujittumisesta
Neuvostoliittoon he vallaij käsiinsä
saatuaan petturien tavoin rikkoi­vat
nämä jop^uksensa, kieltäytyi­vät
'täyttämästä Potsdamin, Jal-tan
ja Teheranin sopimusten mu­kaisia
liittoIaisveIvo'tnksiaan ja
provosoivat järjestelmaiiise: tl selk­kauksia
Neuvostoliiton kanssa.
Englannissa on paljon ihmisiä, jotka
y h ä vielä ovat täjTinä harhakäsityk­s
i ä Attleen ja Bevinin todellisista tar­koituksista
ja teoista. Minua tulee
äärettömästi ilahduttamaan, jos mi­nun
onnistuu tällä kirjeelläni ja tule­valla
toiminnallani edes jossakin m ä ä .
rin hälventää näitä harhakäsityksiä.
Ehkäpä muutaman päivän kuluttua
si, mutta jokaiselle, joka tahtoo aja- j
Katlcaisen välini sodanlletso^en
leirin kanssa ja astun valkeaUe.
moftta jaloUe tielle spihen taiste-laan
rauhan puolesta, jota johtaa
suuri Neuvostoliitto.. Sitä varten
minun on pakko ^ t t ä ä synnyin,
maani.. Mutta minä ka'ifcaisen vä.
lini v-in Chorehillin. Attleen ja
Bevinin Englannin, sodanlietsojien
ja petturien Englannin kanssa jo­ta
minä yhdessä maailman kaik­kien
työtätekevien kanssa vihaan.
Rakastun koko sydämej^täni Sha­kespearen
ja' Newtonln, Byronin
ja; Dickensin Englantia, tavallisten
ihmisten Englantia, edistyksellisen
sivistyneistön Englantia.. Tämän
toisen, oikean Englannin nimessä
lähden taistehran kansani kaval- i VAIKEA KÄSITE
tajia vastaan. Ymmärtäköön ml- Ergs koulupoika ei jaksa
qua Englannin kansa, jonka k es- • - -
—SITÄ=
FASTOKI HÄIPYI
Kuuhdsan Broadajoaja
vangit Englannissa x&ja^
Auonna näytehnän, joBi»V*
papm osa. Vanki, joka näjt»
pia, suoritti osansa ma e*
hyvm ja oli puettu nua ä
kollisesU. euä näytänoöa
saattoi aivan rauhalfisesä
kaikkien vartijain ohi ja »
petistä, ä miestä «de
moorin vankilassa.
Kun sa&a näytelmä esitetä
vuonna. oU pastori puet^^
polvihousuihm. valkejsUa •
ja hänellä oli ennätyfadiä«
papin kaulus. Hän ei
karkuun.
• •
VIRKA KUIN VIRKA
Agnes: "Mitä sinä teit lii-ollessasl?"
Arttu: "Minä oUn laivan •
sialisU."
Agnas: -Minä en ole
e t t ä laivastossa on sellainm'
Mitä sinun tehtäviisi kuulaii-
Arttu: "Minä raavin silmii',
runoista keittiössä.*'
kaudessa olen kasvanut ja elänyt
sanrimman osan elämästänL Olen
valinnut tieni. Tahtoisin uskoa,
ettei se päivä ole kaukana, joi&
Englanti on todella vapaa Ja to­della
demokraattinen.
Vilpittömästi Teidän
A. B . Johnstone.
via ja pe
Kulunut puoli vuotta on riisunut
naamarin jugoslavialaisilta natslona-llstellta.
Nyt he käyvät avointa kaup­paa
imperialistien kanssa Jugoslavian
riippmnattomuudesta ja itsenäisyy­destä!
työläisten lakon murtamisyrityksiin. Tämä tarkoittaa, että
torypuolue on kansallisena voimatekijänä "kaput". Toisella
puolen CCF:n oikeistojohtoa vaivaa sama perustauti kuin
kaikkia sos. dem. puolueiden oikeistojohtajia. He eivät pelkää
mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että saisivat enemmistön
kannatuksen vaaleissa. Se saattaisi heidät ohjeilmineen koe­tukselle,
kuten odottamattomalla tavalla tapahtui Englannis­sa,
ja se ei lupaa hyvää. Sos. dem. puolueiden oikeistojohta­jat
ovat aina olleet valmiit menemään hallituksiin, jopa muo­dostamaan
vähemmistöhallituksiakin kuten tapahtui Suomes­sa,
kunhan voivat toimettomuusohjelmansa puolustukseksi
sanoa, että syy on se kun parlamentin enemmistö on porva­rien
käsissä. Mutta vaikka sos. demien oikeistojohtajat, kuten
mr. Coldwell ja kumppanitkin, pelkäävät ja välttelevät enem-mistökannatuksen
saantia, he haluavat kyllä lisää poliittista
vaikutusvaltaa ja arvovaltaa. Virallisen oppositiopuolueen
asema olisi heille ihanteellinen aseitia. Se antaisi heille joi­takin
lihavia osia poliittisesta lihapadasta, voimakkaan puo­luekoneiston,
vaurautta ja vaikutusvaltaa. Tähän tähtää CC-F:
n oikeistojohto taktillisen liittoutuman avulla liberaalipuo­lueen
kanssa. Näin on myös kehittymässä seuraavanlainen
poliittinen linjoittuminen tässä maassa:
Torypuolue, mikä edustaa äärimmäistä oikeistoa ja suo­sittelee
suoran toiminnan menettelymuotoja demokraattisten
vapauksien hävittämiseksi, jää pieneksi vähemmistöksi. Li­beraalipuolue
on ja todennäköisesti pysyykin taantumuksen
hallitsevana puolueena. CCF tavoittelee yasemmistoliberaa-lien
ohjelmalla oppositiopaikkaa. Mutta käytännöllisesti kat­soen
ne kaikki yhdessä SC:n kanssa kannattavat tuhoaennus-tavaa
Atlantin sotapaktia ja työttömyyttä aiheuttavaa Mar­shallin
avun ohjelmaa, sekä harvainvallan säilyttämistä koti-ja
ulkomailla.
Ei tarvita kovinkaan kokenutta poliittista havainnoitsi­jaa
nähdäksemme mihin CCF:n oikeistojohdon strategia ja
taktiikka tähtää: Se pitää liberaalien voittoa mahdollisena
ja auttaa liberaalien uudelleen valitsemista siinä toivossa,
että pääsisi itse liberaalipuolueen voiton vanavedessä viralli--
seksi oppositiopuolueeksi. Keinoista se viisi välittää Ja siitä,
minkälaiseen kiitollisuudenvelkaan ja siteisiin se joutuu libe»
j raalipuolueen suhteen, sillä "tarkoitus pyhittää keinot".
Erlstäydyttyään sosialismin ja kan­sandemokratian
maista Jugoslavia el
ole voinut tehdä edistysaskeleita sosia­lismin
tiellä. Päinvastoin sosialismin
rakentaminen on Titon joukkion poli­tiikan
vuoksi joutunut vaaraan. Ju­goslavia
muhttuu yhä enemmän -ja
enemmän tavalliseksi porvarilliseksi
tasavallaksi, marshalloiduksi maaksi,
joka on riippuvainen Wall Streetin
saalistajista. Tosiasiat kertovat siitä.
Tito on solminnut finglännin kans.
sa kauppasopimuksen, joka on erittäin
edullinen Englannille, kansallistettu
omaisuus korvataan englantilaisille ja
amerikkalaisille t u o t a n t olaitosten
omistajille, länsivallat eiväC ulota kan­sandemokratian
maihin suuntaa­maansa
' boikottia Jugoslaviaan jne.
Lisäksi Tito on tunnustanut sotaa-edeltäneiden
hallitusten velat Yhdys-valloille
ja luvannut ne maksaa, kaik­kiaan
38,500,000 dollaria. V. 1948 syys-kuussa
Yhdysvaltain valtiodepart-mentti
tiedoitti, että siitä summasta
Jugoslavia on jo maksanut 17 miljoo­naa
dollaria. Yksistään joulukuusta
1948 tammikuun loppuun 1949 Jugo­slavia
Tähetti Yhdysvaltoihin värime-talleja
— kuparia, sinkkiä, kromia,
antimonia ja elohopeaa — 3,676,000
dollyarln edestä, t.s. yhtä paljon kuin
•koko vuonna 1947, Uudet neuvottelut
värlmetalUen lähettämisestä 15 mil­joonaan
dollarin edestä ovat parhail­laan
käynnissä.
Englantilais-jugoslavialaiset kauppa­suhteet
ovat myöskin nyt saaneet va^
kilntuneemman luonteen. Uuden so­pimuksen
mukaan Englanti vie Jugo­slaviaan
tavaroita 3,500,000 dinarin
edestä, Jugoslavia Englantiin 3.200,000
dinarin edestä. Lisäksi korvaa kan­sallistetusta
omaisuudesta 4,500,000
puntaa ja palauttaa englantilaisen
omaisuuden ja varat jotka jäivät Ju­goslaviaan
sodan päätyttyä. Englan­ti
saa myös osan niiden tuotantolaitos­ten
tuotteista, • joissa on englantilais­ta
pääomaa kunr^es Jugoslavian valtio
voi lunastaa osakkeet itselleen. Myös
^enelux-maiden kanssa Jugoslavia on
uudistanut kauppasuhteensa.
Jugoslaviassa on piirejä, jotka esiin­t
y v ä t Titon turmiollista politiikkaa
vastaan, mutta Jugoslavian natsiona-listit
y r i t t ä v ä t . v a i m e n t a a kaikkien re­hellisten
isänmaanystävien äänet.
Kaupungin ja maa.seudun kapitalisti­set
ainekset rikastuvat, työväenluokan
ja köyhän talonpoikaiston asema jat­kuvasti
vaikeutuu. Mutta Tito julis-
Juhla Toronton
Tarmolassa
fk. 18-19 p:nä
Toronto. —Tjkas on kevät saapunut,
joskaan linnut eivät laula t ä ä l l ä Ca-n
a d a s s ä s i i n ä m ä ä r i n kuin ne Suomes­sa
ainakin ennen lauloivat. E n kyllä­kään
tiedä laulavatko Suomessa lin­nut
vielä yhtä kaimiisti kuin viisikol­matta
vuotta sitten, jolloin allekirjoit­tanut
sieltä lähti. Laurilan Topikin
kävi Suomessa talven aikana, joten
h ä n k ä ä n ei voinut asiasta m i t ä ä n sel­v
e n t ä v ä ä kertoa.
T ä ä l l ä Tarmolan kesäleirillä on pal­jon
lintujen laulupuita, onpa lintuja­kin,
mutta ne eiyät erikoisemmin lau­la.
Mutta sammakot nousevat t ä ä l lä
puihin ja laulavat verrattain kauniis­ti.
; Tarmola on ollut avattuna kesävie­raille
jo kaksi viikkoa. On jo tatissittu
kahdet tanssit ja v ä h ä n jo kolmansia-kin.
On pelattu "rukettia", saunottu
jne.
Komento Tarmolassa on suunnilleen
sama kuin viime kesänäkin, on sama
taa "luokkarauhaa". Tito on itsekin kokki ja samanlainen ruoka. Viikko-appi-
ja vävykäsitteiden välisti
Lopulta opettaja sanoo:
"Shnm siskosihan ön
"Niin on."
"No, kun siskosi miss on
niin mikä on sinun isäsi suh
siskosi mieheen?"
joutunut ilmoittamaan aikaisemmin
tehtyjen suunnitelmien pienentämi­s
e s t ä ja tosiasia on, että vastarinta
kansan keskuudessa kasvaa, onpa jo
muodostunut partisaaniryhmiäkin.
John Gunther kirjoitti "New Yprk
HeraldrTribunessa helmik. 8 p:nä
1949: "Titon on luonnollisesti oltava
varovainen suhteessaan USA:han, sil­lä
jos h ä n liian auliisti palvelisi l ä n t ­tä,
niin se karkoittaisi h ä n e n kom­munismiin
fanaattisesti kiintyneeit
kannattajansa". Sama lehti kirjoitti
helmlk. 16 p:nä 1949: "Jo viime vuo­den
kesällä Jugcslavian johtajat tie-doittivat
englantilaisille ja amerikka­laisille
edustajille, e t t ä h e i d ä n maansa
tulee tarvitsemaan apua riippumatto­muutensa
suojelemiseksi. Sen he te­kivät
kuitenkin melkein salaisesti ja
s i tä seurasi pyyntö, että Washington
ja lontoo eivät 'saattaisi epäilyksen­alaiseksi*
Titoa osoittamalla avoimes­ti
ystävyyttään", Lehti jatkoi, e t t ä iiyt
voidaan jo solmia "suorat, asialliset ja
t ä y s i n ystävälliset suhteet".
Ihmekö se. että kansan vastarinta
Titon politiikkaa vastaan kasvaa?
"Hän on räätäli."
• • •
VASTUS TIELLÄ
Vanhat tuttavat tapaavat
usean vuoden perästä ja
kääntyy luonnollisesti
asioihin. Perukalta kauan poisa
kuunteli mielenkiinnolla toisen
tusta.
"Vai niin siellä on tullut uusii
ja. No jokos Hetu ja Joope aai
s i s sä leivissä?"
"Eivät ne vielä."
"Vai niin vaikka silloin niin
henkasivat."
' "Niin, mutta kun se Hetu i
e n t i s t ä ukkoaan saa lählemSia
ajamallakaan."
• * •
KYLÄPOLHSi
K y l ä n poliisi soittaa nlmlsaL
"Konstaapeli Ryhmy puhuu,
on ryöstetty mies jä minä olen
t ä n y t yhden."
Nimismies: "Minkä niminen
se on?"
Ryhmy: "Se on se Hutti
joka ryövättiin."
* * •
SEURAAVA VUORO
Kiukustunut mies ryntää
lehden toimitukseen ja haluaa
s i t ä reportteria, joka oli kir.'
jutun, jossa hän katsoo itseääti
kattavan.
Eräs tolinittajista sanoi
"Olkaa kärsivällinen ja
v ä h ä n aikaa. Hakemanne min
juuri sen miehen hautajaisissa,"
myöskin tuli tänne valittamm
maksuja on täytynyt hiukan korottaa.
2 dollaria aikuisilta ja 1 dollari lap­silta
viikkoa kohden. Mutta hinnat
ovat pääpiirteissään samat.
Jos on kaunis kesä, niin Tarmola
on v i i h t y i s ä lomahetkien viettopaikka häntä oli loukattu . .
ja verrattain halpa.
M i t ä ä n suuria juhlia ei t ä n ä kesänä
järje-stetä, mutta joitain pienempiä
s e n t ä ä n . Eräästä sellaisesta juhlasta
minua on pyydettykin tiedottamaan.
Se on lasten kesäjuhla, joka -vietetään
kahtena päivänä, n i m i t t ä i n lauantai­na
ja sunnuntaina, tk- 18-19 päivinä.
Lauantaina on lahjavoittotanssit, joi­hin
Tauno Niiranen lupasi tuoda uusia
vanhanmaan levyjä soitettavaksi.
Sunnuntaina on ohjelmaa, ja kaiken­laista
"fonia" lapsille. Useat pienet
laiteilijataimet antavat esityksiään,
mm. St. Catherinesta saapuu nuoria
ohjelman e s i t t ä j i ä.
Toivomme, e t t ä meitä suosisi oikein
kaunis ihna t ä m ä n juhlan aikana ja
koko kesäJi ajan. — Hiljanen Lasse.
LUKUHALU
"Minä olen menossa kirjaka^
ostamaan muutaman kirjan."
"Koska sinussa ofi lukuhalu'
nyt?"
"NO en mliiä muuten kirjoist»
t ä , mutta sain eilen synt;
lahjaksi komean lukulampun."
— Egyptissä oli kauneussalonkeja
jo V. 3200 e^Kr.
Harry Bridges valittu
uudelleen
san Francisco. — Harry 1
littun täällä uudelleen CIO:n
matyölälsten union presidentibl"
deimen kerran.
Bridges sai 30,406 ja hänen
dokkaansa Tommy George 7,0B
tä. Äänestyksen tulosta pldetäis
voimaisena luottamuslauseen
sena imlon nykyiselle johdolle-
PÄIVÄN PAKINA
Onko tämä nyt se "parompi maailma"?
Sodanjälkeinen maailma ei ole lä­heskään
sellainen kuin sen pitäisi olla.
kun ottaa huomioon ne lupaukset ja
lausunnot, joita esimeikiksi länsival-taha
"dfemokraattiset", isot johtajat
tekivät sodan kuluessa.
Muistetaan, kuinka esimerkiksi soti­laille
luvattiin sumia, luvattiin asun­toja,
työmaita ja yleensä parempi
maaihna elää. Mutta asimtppulaa ja
työttömyyttä on huomattavasti myös­kin
sodasta palanneitten keskuudessa,
ja se "parempi maailma" on llpsahta-ntit
taas sinne, mistä sitä ruvettiin
nostamaan sodan alettua.
Muistammehan, kuinka demokraät-r
tisesti ajattelevat flimiset kaikkialla
inaaihnassa keräsrtyivät "Fasismi hä-v
i t e t ä ä n maailmasta"-tunnuksen
taakse. Muistanome >uinka paljon
uhrauksia tehtiin ei voin sotarintamil­la,
mutta myöskin kotirintamilla tuon
tunnuksen toteuttamiseksi. Thmislä
elähyttl toivo, että fasismi lyödään
antoivat uhreja — tekivät sen ilomie­lellä,
s i l l ä olihan kysymys yhteisen vi­hollisen,
fasismin, kukistamisesta.
Kansakuntien yhteisten pcnnistelu-jen
tuloksena fasismi lyötiin, mutta
sensijaan, e t t ä olisi pidetty huoli sen
poisjuurimisesta maailnSasta. s i t ä ru­vettiin
joittenkin valtain taholta heti
sodan loputtua h e l l i m ä ä n ja h e r ä t t ä ­m
ä ä n henkiin s i e l l ä , missä se di
tu lyödyksi tainnuksiin. Seuraus oh,
etjjä fasismi on tänä päivänä miltei
y h t ä Julkea kuin se oli sodan alkar
misen- edellä.
Merkillisintä On se. e t t ä s i t ä kansa-kimtaa.
joka antoi kaikkein suurim­man
panoksen fasismin lyömisessä —
n i m i t t ä i n Neuvostoliittoa — jrritetään
K^mnisesti ja siUoin kolttaa ihmiskun­nalle
vapaos ja saavutetaan todella
se parempi maailma, missä Jokaisen
on parempi elää. Kansat kärsivät.
kaikella tavalla, solvata ja aivan avoi­mesti
varustaudtitaan sotaan sitä vas­taan.
Kaikki-keinot ovat luvallisia
siinä propagandassa, mitä nykyään
läydään Neuvostoliittoa vastaan. L i i ­an
pian on unohtiuiut se työ, minkä
toa vastaan, Noakin arkin etsimistä
käjtetään tekosyynä NeuvostoUiton
rajojen tutkimiseen, susijahteja ja
maanteiden tarkastuksia suoritetaan,
sotarikollisia vapautetaan — ja kaik­ki
tämä tähtää vain uuden sodan val­misteluun
Neuvostoliittoa .vastaan.
Monissa Hitlerin rautakoron alla ol­leissa
maissa on vapautettu lukuisia
sotarikollisia ja esimerkiksi Tanskassa
sanotaan pelättävän, että nyt ryhdy­tään
vastarinnanllikkeessä olleita sa­laisten
radioasemien toimitsijoita vai­noamaan
ja asettamaan syytteeseen.
Hitlerin kouluttaniaa fanaattista nuo­risoa
ylistetään njrt "maailman par­haimpaan
nuoreen väkeen kuuluvak­si"
jne. •
Lukijat ovat varmaankin huoman­neet,
kuinka,Yhdysvalloissa vainotaan
urheaa satainatyöläisten johtajaa
Harry Bridgesia. Hän on tuxmettu
fasismivastainen taistelija, joka on
nyt Yhdysvaltain hallitsevan luokan
silmätikkuna, saman luokan, joka Jo­kin
aika sitten alensi parantumatto­man
saksalaisen naisnatsin, Use Koc­hin
tuomiota. Kuten muistetaan, val-tamä
suuri maa-teki yhteisessä tais­telussa'
fasismia; ihmiskunnan suu­rinta
vihollista vastaaiL
Sotaliittoja solmitaan Neuvostoliito
misti Use lamptmvarjostimla ihmis-nahasta
ffitlerin vallan aikana. Täl­laista
natsipetoa kohtaan osoitetaan
armeliaisuutta, mutta henkilöä, joka
keko sodan ajan, ennen sitä ja vielä
sen jälkeenkin, on taistellut fasismia
vastaan ja työväen unioiden puolesta,
vainotaan lakkaamatta. Siis Yhdys^
valtaizi 'hallitus' p l t ^ 'Bridgeäa ant-rempana
rikollisena kuin Sse Kochia,
vaikka Koch on fasistinen
ja Bridges rehellinen fasismin
taja.
Tässä on vain yksi esimed*!
"paremmasta maailmasta",
meidän piti saavuttaa ^a^isi^
taan käydyn sodan jälkeca M»
noislvat ne tuhannet 3»
nat ihmiset, jotka antoivat
kensä viime sodassa, jos he'
astumaan haudoistaan tähin
p«an maailmaan"? Luuliä
midstonsakin jo panevan
sodanlietsojien ajattelemaan
jota maailman kansat haluav»t
•Uxttta samalla kuin ikä^
toteamme maailman »soJstm •
hotuksen jatkuvan yhä
on toisaalta ilomielin ^o^^^-
tetoenkin puolL RauhanToiO»
vavat ja marssivat kaikBaÄ
massa, mikä on se toivo, joDT
kunta voi vohnakkaan ^ ^ * | ^
perustaa. Dman raubanvfflO»
räänantamatonta työtä ollsöni»
jo uudessa sodan pyörteessä, i
taa hierova kapitalismi t a » ^
ten rauhantahdon päätö<JJ"^
vato se on estänyt "kylää»
leimahtamasta 'T™""*^"*"^
p n A t « m 5 n pontta rauhanvoä»»
le, fti^mmSn ihmisiä
suojiin, enemmän ~ ^
Jokaisdta rauhan hyväkä »f
I ^ ä i JODtiksi saavntainme
maii ioaaflman. jonka hyw^
taistellet Ja uhranneet —