1949-12-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Tiistaina, joulukuun 13 p. — Tuesday, Dee. 13! «iiABBTZ) — Inaepmflaat Ocgmn of Fiimlih Canartlana C i - tabZUhed Kar. etb ISl?. AntboKted •s geoood d a a maa by tito Part <Mfloe OqiNutinaitk Otuvm. Pnb- -ilfifaed thziM «eeklir: T u e s d a y t, TbimdaT* « s d SateFdays by Vapaoi PubliBhliiK Oompanjr Ltd.. at 100-KB 11. W^ 8odbai7. O n t , OuiadB. B.0iifeil. WttflrW. #ddre— Bo» 9, Baaaarf, QPtMto. AdTortlilnK n t e t «QMÖ TILAU^HDCiAT-. 1 tk. • Kk. a » s kk. ajoo TlidTmOatMi: 1 «k. 7JM f kk. t JO - 1 ffe. TJt • kk. i » SYNTYMÄPÄIVIÄ yit%. £milia Salmi, Sointulasta BC:ssä tiyttää -tänään 84 vuotta. O n nittelumme päivän sankarille! DP-miehet olleet väkivallan töissä Taistelu sotavarusteluja vastaan -SITÄ Varjelkaa sitä kuin silmäterää Stidburyn niklcelialueen kaivosmiehiliä on mainio unio, j o u pitäisi varjella kuin silmäterää, niin ulkopuolisia vihollisia kuin sisäisiä ^qjportunisteja ja onnenonkijoitakin vastaan. "iTcsistään viimeksikulunut vuf>äi on kauniina todistukeena siitä, auta yhtenäisyyden periaatteita sevu'aava unio voi saada toimeksi, kuten tiedetään nikicelialueen työläiset voittivat syyskuun alussa 6.5 sentin taamiehtivan palkankorotuksen tunnilta, sekä muita tärkeitä parannuksia työolosuhteisiin, lukeutuen niihin kaksi uutta maksullisi a lomapäivää entisten neljän lisäksi, valitusten käsittelymenetelmien parantaminen ja 3 viikon kesäloma 25 v. työssä dleille henkilöille. Dollareissa ja senteissä laskien tämä palkankorotus antoi Incon 11,000 työläiselle $3.12 lisätulot viikkoa kohti ja maan alla työskentelevien miesten alhaisimmaksi ansiok.si ?55.68 viikossa .samalla kun ammattitaitoisen työläisen alhaisin viikkoansio maan alla on $59.52. Kaiken tämän materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi on kaivosmiesten unio kuluneen vuoden aikana rikastuttanut arvaamattoman paljon kaivosmiesten henkisiäkin elämää. Kaivosmiesten unio sai kuluneen vuoden aikana valmiiksi mahtavan haallrakennuksensa, jota pidetään yhtenä kaikkein nykyaikaisimpanji ja viihtyisimpänä unioii iiaalina tällä mantereella. Muutama kuukausi sitten perustettiin imion t o i m i t a oma lehti, joka nyt ilmestyy 2 kertaa kuukaudessa ja tulee pian kerran viikossa ilmestyväksi kunhan erinäiset A'aikeudet saadaan voitetuksi. Ja aivan äskettäin ilmoiteltiin, että unio on perustanut satahenkisen mieskuoron, siten antaen tervettä ajanviete- ja harrastus-näahdollisuuksia ei vain kuorolaisille, mutta myös niille sadoille ja tuhansille kaivosmiehille ja heifiän perheilleen, jotka tulevat nauttimaan kuoron.sa esityksistä tulevaisuudessa. Mikä hyvänsä unio voi tiiydellä syyllä olla ylpeä tällaisesta vuo- .Ziikertomuksesta, niin supistetussa muodossa kuin se ylläolevassa esitetäänkin. Mutta vielä tärkeämpää on tämä: Nämä saavutukset eivät tulleet "sattumalta", eikä '"lahjaksi"', vaan kaivosmiesten union progres-siivisen ja yhtenäi.syyshenkisen ohjelman tuloksena. On muistettava, että esim. vissien kultakaivosten työliiisten enemmistö harhautui hetkellisesti uskomaan oikeistososialidemokraattisten bajoit-tajajohtajien lupauksia 'helposta tiestä" sillä .seurauksella, etlä hel-plolla luvattua työehtosopimusta ei saatukaan ja palkat jäivät pahasti kuoppaan, puhumattakaan nyt muista etuisuuksista mitä progressiivinen nikkelialueen unio on jäsenistölleen voittanut. Unhoittaa ei liioin sovi si:ä, että Charles .Millardin hajoittajaryhmä, joka on \ vienyt johtavaa osaa reittauksicn järjestämisessä "Mine-Mill-unioa ygstaan, ei voi missään mielessä osoittaa terästyöläisten union saa- »vjttaiieen sellaisia tuloksia mitä .Sudburyn paljon parjattu, porvarien jä hajoittajien kirjoissa - pahaksi" imioksi leimattu kaivostyöläisten xmlö ön jäsenilleen voittanut. Nämä Mine-Mill-union saavutukset ovat samalla vakavana varoituksena jäsenistön toimettomuusmielialaa vastaan. Tämä pitää - palkkansa aina ja erikoisesti johtokunnan vaalien yhteydessä. Jos union progressiivinen johto tulisi sivuutetuksi joulukuun 19 pnä pidet. I lavissa johtokunnan vaaleissa, silloin loppuisi edistys ja alkaisi romahdusmainen alaspäin meno. Siksi kaivosmiesten tulisi joukkomitassa osallistua unionsa johdon valintaan ja huolehtia siitä, että N . Thibaultin ja 'M. Soiskin johtama progressii\nnen yhtenäisyyslinja säilyy uniossa. Tämä on ainoa tae siitä, että union saavutukset va-kiinnutetaan ja että kaivosmiehet sa^ivat tulevaisuudessa lisää pa- " rannuksia olosuhteisiinsa. Puhukaa, toimikaaa ja äänestäkää uhion- ' ne säilyttämisen, sen progressiivisen yhtenäisyysohjelman puolesta. Kysymyksiä ja ?astaid[sia Raqhanpaolitttojaia pysyvän kan- ! o l i s i v a t ansainneet saiQVälisen nearofitmi kesknstouni. | He epäonnistuivat' koäta m i l j o o n a: fctuuun pataeenjohtaja, pro:es6orf F/e- ja miljoonat miehet ja naiset eivät derick JoUot-Cttrie pJU Kanhanpoo- uskoneet voivansa t o i m i a r a u h a n puo- .. i l ! Maailmankongressit komi- j lustamiseksl, koska heidän mleliin.-.ä k j i * ^ ^ • hdiBJa*^ b " i ? • aysistnnncssa Boomassa 28. IC. \ oU l i i a k i i j u u r t u n u t f a t a l i s t i n e n kä- ! c i oJe enää sama j a joUoin. k u t e n l e h - nyo kayksen jonaosu. Jonka " P - i 1949 puhe«i, jossa hän totesi soiian- ! sitys sodan väistämättömyydestä. ; temme "Les Partisans de Ia P a i x" I \-asUi£cn liiklceen laajentuneen voi- ' He epäonniEtuivat. koska liian mo- j pääkirjiituksessa sanottiin, yleisen ! makkaaati viime huhtiiuuissa pidetyn i n e : heistä eivät nähneet sitä s u u n n a . \ m i e l i p i t e e n j a vieläpä sodanlletsojien- Tinmins. — KaOtldaan seitse- i £eec kieltämistä koska vain ameräcka-lai^ llla oli se ase banuffflan, JSiuiten-kin neuvostoliittcdaiset oyat pitäneet jatjcuvasti kiinni tästä ehdotuksestaan, vielä nyä^äänkio, jolloin tilanne :TÄTÄ. miehet tekivät tääUä simnnntai-iitana uivainalaisten työläisten baalilla. Ilyöklcaykseen oealiistu-neita DP-miehlä väitetään olleen kaikkiaan lähes sata. PöUlsi on kieltäytynyt ilmirittamast» vangitun DP-m|eben nimeä. Kysymys: Onko maaseutukunnan tai kauppalan asuntotontin o m i s t a j a l la järven rannalla omistasoikeus t o n t i n edessä olevaan veteen Kesällä •ja jäähän t a l v e l l a j a jos o n n i i n k u i n - Elämän huolet lisääntyvät Keskinkertaisen canadalaisen, joka ei ole tottunut eikä ole tilaisuudessakaan analysoimaan hallituksen tilastotietoja, ovat varmaan hämmästyneinä maamme virallisten tilastotietojen suuresta ristiriitaisuudesta. Meille 'kerrotaan viinici.simpien tilastotietojen perusteella, että Canadassa on nyt ennätysmäärä työssäkäypiä ihmisiä. Mutta tästä huolimatta Viranomaisetkin ovat huoli.ssaan työttömyyden suuresta lisääntymisestä, sillä nyt on tasaluvuissa inihuen kaksi kertaa enemmän työttömiä kuin vuosi sitten ja kaikki merkit viittaavat siihen, että työttömyys saa vakavan laajuuden tämän talven aikana. Sekaannusta voitaisiin lisätä sanomalla vissin varauksin, että molemmat yllämainitut lausunnot ovat totta. Selostus tähän ristiriitaisuuteen on tämä. Canadan työssäolevien lukumäärä oli todella ennätys tasossa tänä syksynä, joskin "ennätystä"' verraten. r i k o t t i in vain nuirlo-osaprosentilla entiseen ennätykseen Multa kun hallitusherrat tämän murto-osan perusteella puhuvat "Canadassa työssäolevien luvun ennätysmäärästä", niin he antavat tietoisesti ja tarkoitukselli.sesti harhaanjohtavan kuvan tilanteesta "unhoittamalla" ja sivuuitamalla hyvin tärkeän seikan — sen, että "maan työvoima lisääntyy nopeammin 'mitä työmahdollisuudet l i - sJiänt>-\'ät, kuten toisissa yhteyksissä selitetään. .-Vsia on nimittäin siten runsaan vuoden aikana on siirtolaisuuden ja luonnollisen l i sääntymisen perusteella työtä tarvitsevien ja haluavien lukumäärä l i sääntynyt 150.000 hengellä. Näin on mahdollista että työttömyys lisäänt\-\' huolestuttavassa määrässä, vaikka työssäolevien luku on ennätystasossa. Kaikkein huolestuttavin seikka on kuitenkin se, että hallituksen nykyinen politiikka aiheultaa väkisinkin pian työssäole\'ien lukumäärän romahdusmaisen vähenemisen ja työttömien suuren lisääntymisen. Vaikka meille yleisesti selitetään, että tiiman maan talouselämä riippuu ulkomaakaupasta, niin tosiasia on, lainkaan viennin merkitystä aliar\ioimisia. että kotimaan markkinat ovat sittenkin kaikkein tärkeimmät. Ja kotimai.^et markkinat riippuvat kansanjoukkojen os-tok>'\' j'stä, työläisten palkoista ja fai»narien tuloista, sekä niiden suhteesta tuotantoon. Ja kun tilastotiedot kertovat, että palkat pysyivät miltei ennallaan samalla aikaa kun vuoden tuotanto v. 1948 oli 17 prosenttia suurempi edellisen vuoden tuotantoon verraten, i l - nian työvoiman lisäämistä, niin tämä tarkoittaa, että kotimaiset markkinat eivät voi kuluttaa niitä tavaroita mitä teollisuus tuottaa. Toisinsanoen varastot täytl\-\'ät, tehtaat vähentävät työvoimaa ja työttömyys lisääntyy, mikä puolestaan vähentää edelleen kansanjoukkojen ostokykyä ja aiheuttaa lisää työttömyyttä! Työttömyystilanne on jo kehittynyt niin pahaksi, että Ontarion inaakuntahallituksen luona vieraHlut Fort \Villiamin ja Port .Arthurin kaupungin edustajisto arvioi näiden kaupunkien työttömien luku- Timmins, Ont. — (E^jeeniraihta- Jaltamme) — Väkivaltatoimenpitel-sUn* ryhtyneet huutavat DP-miehet yrittivät h a j o i t t a a täällä s u n n u n t a i na ka etäälle rannasta? — Järven r a n - ; u k r a i n a l a i s t e n työläisten h a a l i l l a p l - n a l l a asuva. Vastaus: T e n t i n omistaja ei omLsta mitään m u u t a k u i n maan. • . • * Kysymys: Onko Suomen kansasta toinen puoli katollkkeja? — K . P. Vastaus: E i ole. detyn kokouksen, johon o l i k u t s u t tu lähes 200 henkilöä kuulemaan U k - r a l n i a n L i f e - n l r o l s e n lehden toimitt a j a n , Peter K r a w c h u k l n setostrosta elämästä U k r a i n a s t a , j c s s a K r a v c h uk oli ollut kaksi vuotta tilanteeseen t u tustumassa. raahanpuolustajain maailmankcn;- ressin jiilk^en sfjcä. mä^iitt^li ^malla fräUä. kaiMiainvijyMi tapabtimi^ joihin ratthanpnolustajiien taholta on klitutf^ttiivä hnomiota. JTiilkaisem-me sett»av»9s» prqfesspri JoUot-Cu-rien paheen pääkohdittain. t o n t a voimaa, mitä Neuvostoliitto.] k i n saama varmuus siitä, ettei a t o m i - merkitsi sodan estämisessä. Mutta energia ole enää heidän monopolinsa, k u i t e n k i n heille lankesi suimnaton tekee mahdolliseksi saada a i k a a n k a n - ansio siitä, että he k a s v a t t i v a t o p p i l a i . sainvälidä sopimuksia, j o i l l a a t o m i - ta valistivat suuria joukkoja, jotka • sse j a u h k a f l u atomiaseella kielletään, nyt rikastune3na saaduista k c k e m u k . ! samalla k u i n Nieuvostoliitoji r a u h a n - i sista jatkavat u i s t e l u a kasvanein v o i . ' : tahtoiset kansat avaavat valtavat nä- Erää s u u r i m p i a esteitä r a u h a n t a i s . e - l u n tiellä k a l k i s s a maissa or» l u u l o — j o k a t o s i a a n k i n o n sangen yinmärret- ^ tävä — että n y t j o l l o i n e i Vielä viittä ! ' vuotta ole k u l u n u t toisen m a a i l m a n sodan päättymisestä, on naahdoton-ta, että s a a t t a i s i o l l a t o d e l l i s t a sodan vaaraa. Suuressa osassa maailmaa v a l l i t s e v a n UloudeUisen järjestelmän sisäiset 1 m i n . i koalat siitä S u i n k a tätä tiedettä v o l - Neuvostoliiito, lyötyään H i t l e r i n ] d a a n kä>ttää hyödyttämään ihmis-hyökkäyksen j a o s a l l i s t u t t u a a n f a s i s . I k i m t a a . m i n murskaamiseen, on jälleen j a t - ! Taistelusta s o t i l a a l l i s i a hyökkäysso-kamassa rakennustyötään. Yhä l a a - | p i m u k s i a ' vastaan j a niistä johtuva jemmat joukot näke^'ät sen maana, j kiihkeätä varustautumispclltiikkaa Kysymys: Onko Canada.5sa suoma- j laisista ja muista kansallisuuksista! ^JJsge„ koska heitä ei oltu kutsuttu syntynyt henkUö yhtä täysiarvoinen j jcj^oukseen. Palkalle kutsutut polU-canadalalnen k u i n canadalaisista t a i ; määräsivät DP-miehet pysy- ^ e n g l a n t i l a i s i s t a vanhemmista s>-nty-J ^ g n pol^^sa kokouksesta.-jonka j ä r - I l;;;^^^^^^^^^ j^^^. n e € t ? - K . P . : j e « ä j ä t poliisi p i t i vastuussa -sutä. j kenjääneeseen ristiretkeen Neuvcsto. Vastaus: Teoriassa kyllä, m u t t a el ^ttä DP-miehiä ei pää.stetä k o k o u k - ; nittoa j a kommunismia vastaan. ^^"^^ • ' Ihmiskunta on saanut kärsiä j o k a koskaan ei t a r v i t s e sotaa, joka ei vastaan, taistelusta asevarustelujen • ,. , 1 : r i s t i r i i d a t ovat kaikesta huolimatta ^^^iT^l^^^^A^i'''!"".,^:^^^^ uhkaavan vaaran ja vieläpä voi sanoa, että ennen H i t l e r i n vastaisen sodan Icqjpumlsta o l t i in eräillä t a h o i l l a j o v a l m i i t ^ yhtymään käytännössä. -Intiaanien lisäksi C a nadassa syntynyt japanilainen on äänlolkeudeton Ja yleensä aasialaist a ' alkuperää olevien ihmisten o i keuksia on rajoitettu. Esim. O n t a riossa on alueita missä o n kiellettj-kiintelmlstöjen myynti j u u t a l a i s t a a l kuperää oleville canadalaLsille ja Dresdenlssä, Ont., kieUetään k a i k i l ta neekereiltä tarjoilu visseissä r a v i n toloissa. Nämä ovat k a i k k e i n räikeimpiä esimerkkejä ulkomaalaista alkuperää olevien d i s k r i m i n o i n n i s t a, m u t t a mitä ylemmälle portaalle noust a a n yhteiskuntaelämässä, sitä selvemmin nähdään, eitä ta.sa-arvoi-suus ei ole käjrtännössä läheskään n i i n yleinen, mitä .se o n puheissa. K a i k e s t a huolimatta ryhtyivät D P - miehet vilkivallantölhin murskaten kokouspaikan oven 16 j a l a n p i t u i s e l - Mitä muut sanovat K A H V I K V L T A JA ROSVOUS USA: SS A JA CANADASSA J o k a i n e n perheenemäntä tietää, että viime v i i k k o j e n a i k a n a o n k a h v in h i n t a a korotettu aivan r i v o s t i . . . Ja m i t e n se on tapahtunut? T u t t u j u t tu. KahviUa keinottelijat ensin nost a t t i v a t h u h u n sanomalehdissä <pal-jonko Lienevät siltä matoaneet?), et- > ti, kahvia o n saatu niukasti tähä vuonna — kuivuus n ä e t . . . K u h n i u - desta Brasiliassa el ennen puhuttu mitään. Ja koska o n kuivuus j a k a h via niukasti, n i i n h i n t a . nousee. Ja samalla jo nostettiin k a h v i n h i n t aa vähittäiskaupassa kolmella, j o p a v i i dellä j a kuudella sentillä viikossa paunaa kohti useita v i i k k o j a peräkkäin. . Herkkäuskoiset, j o l l i a o n m a h dollisuutta varastoida j o n k u n paunan k a h v i a 'sadepäivän" varalle, hyökkäsivät k a u p p o i h i n j a ostelivat ne k a h vista tyhjäksi. Trusti pidätti k a h v in m a r k k i n o i l t a , siten sj-nnj^täen keinotekoisesti k a h v i n puutetta. Ja a h naat kahvikeinottelljat pistivät kä-tens- i Rjrvälle perheenemäntlen k u k karoon punastelematta k u i n maantierosvo Ikään j a muutaman v i i k o n a j a l la tilastojen mukaan rosvosivat h e i l tä 90 miljoonaa dollaria ylimääräistä voittoa. Tuo oli jo n i i n julkeata ros\ousta. että samat sanomalehdet, j o t k a nostivat huhun k a h v i n niukkuudesta ja kuivuudesta, alkoivat moitiskella sitä, mutta sen sijaan, että noihtellsivat j u l k e i t a rosvoja, ne sjTttivät k a n san perheenemäntlä k a h v i n k a s a a m i sesta ja siten niukkuuden a i h e u t t a misesta. .. J a s i t t e n New Y o r k T i m e s - l e h - den (marrask. 27 p.) simnuntajn n u merossa eräs k i r j o i t t a j a paljastaa, että puhe k a h v i n niukkuudesta ja kui\-uudesta on pelkkää pötjiä. Tähän maahan o n tänä vuonna tuotettu > l a s t en joulujuhla tk. 17 p:nä Rtissel k a h v i a kaksi biljoonaa satamiljoonaa hotellin alakerrassa k l o 8 ip. T o i v o m. paunaa, cli noin biljoonan paimaa } me lapsia tulevan tähän tilaisuuteen, enenunän k u i n viime vuonna, joka o l i f j o u l u p u k k i tulee myös j a muutakin ennätysvuosi k a h v i n maahan t u o n n l s - i " sa. Siis maassa oli trustin varastoissa ritettuun yleisviänestykseen, missä k a h n a noin puolta enemmän k u i n kauppakin 600 asukasta äänesti 4 viime vuonna s a h a a n aikaan kun äänellä 1 ääntä vastaan sen puolesta v e r i sistä sodista jo s i l l o i n , k u i n o l i v a l l a l la v a i n yksi y h t e i s k l m n a l l i n e n järjestelmä. Nyt tahdotaan meille loskotella la p a r r u l l a j a raahasivat T o m K r e y m - ! että sota j o h t u i s i k a h d e n erilaisen j ä r - r i n ulo3, potkivat hänet tiedottomaksi, jestelmän olemassaolosta, aiheuttaen kolmen k y l k i l u u n m u r t u - Nämä kaksi erilaista järjestelmää misen ja mahdollisia muita sisäisiä j voivat olla olema-ssa r i n n a k k a i n , vammoja hänelite ja muille. Tämä D P - m i e s t e n roskajoukko heitteli i k k u n o i h i n kiviä, h i i l e n - j a jäänpalasia j a aiheutti vammoja useille h e n k i löille. K u n poliisit c l i uudelleen kutsuttu paikalle p u h d i t t i v a t he kadun h i l j a l leen, kutsuivat paikalle lääkärin ja lähettivät loukkaantuneet saii-aalaan. Ainoastaan yksi D P - m i e s v a n g i t t i i n: K u n mellakointi o l i päättynyt r>-h-d y t t i i n kokouksen . pitämiseen uudelleen ja kokous lopetettiin tavalliseen tapaan. pelkää hyökkäyksiä, j t ^ työskentelee 1 supistamisen puolesta, atomipsmmin lujittaaks^en kansojen välistä yrLä- [ j a kaikkien joukkotuhoamisaseiden \7ytta j a j t J ^ sen vuoksi on eräs r a u . i tuhoamisen puolesta täytyy tulevath a n l u j l m p i a l i n n a k k e i t a . \ suudessa muodostua rauhan t u r v a a - Aasiassa K i i n a n kansa on pyyhkäis-[ misesn tähtäävä toimintamme pää-j syt pois mädännäisyyden pesäkkeen, i kohde, a^eldän o n myös määriteltävä I j o t a Ecdan voimat tukivat r a h a l l i s e s t i | r a u h a n organisation .suuret s u i m t a v i i - ' j a aseilla. Enkä solinkaan arvele I rat. vakuuttaa, että k a i k k i a l l a missä kansa \ Viime huhtikuussa P a r i i s i s s a l o i m - talstelee vapautuakseen voimista, j o t - j me perustan rauhan joukkovoimien ka sortavat jä riistävät sitä, se t a i s - \ l a a j a l l e kokcontumiselle. suurisuun-telee s a m a l l a m a a i l m a n r a u h a n puoles. | täiselle t o i m i n n a l l e , j o n k a t a r k o l t u kr KYSTSirS J A VASTACS ErääsÄ l i i . kandidaatin tutfeaJ sa Ruotsissa sattui ä^ttäin, kija kesken jännittävää k e ^ August Strindbergin näjtelajä^ •nosta, hdttl esille kysymyksen- — Muuten, milloinka kuoli? — S i i h e n kj-symykseen ei var-sanoi nuOTi mies, j o i & a miöestä fesBorto kysymys tässä 5iitejtl«^ navffettava- — Mikalei? — Hän on kuolematon. • » . SUHTEELLISESTI AKMOIDLV S t . Marylebonessa, .Englaimissa, I i t t i eräs talonomistaja vuokralä'- kunnaHe, että asunto, jonka hän antanut vuokralle, ei ole lainh •iilan plent s i i h e n hintaan. Vika ainoastaan siinä, että tämä ma v u o k r a l a i s i on tavattoman sua kasvuinen mies, j a siitä syystä te ne näyttää pieneltä. ro New Westminsterin joulujuhla on tk. 17 päivänä X e w Westniinster. — E i ole täältä o l l u t k a a n pitkään a i k a a n mitään k u u l u m i s i a . Täällä o l i kovat myrskyt ja sateet tekivät p a l j o n vahinkoa täällä länsirannikolla. Kalastus cn loppunut tälle vuodelle. Kalamiehet ovat jo kotiutuneet kesä- ja syyskalastuksesta, ehkä e i n i i n hyvillä saaliilla k un t o i v o t t i i n sillä ei tänä vuonna tainnut olla k o v i n hy\'ä kala vuosi. N i i n , minun p i t i vähän pakista tästä osastomme toimmnasta. V i i m e k o koukseen tk. 4 p. oh saapunut r u n saasti jäseniä, joka on ilahduttava ja keskustelu oli h y v i n vilkasta. K u u limme selostuksen tovereilta Rapo ja Vikström, j o t k a olivat aluetoimikunnan kokouksessa edustajana ja se h y väksyttiin. Sitten meillä oli ilo .saada kokouksemme vieraaksi a l u e t o i m i k u n . nan sihteeri, toveri Holmes. Hän selosti meille paljon naielenkiintoista, kaikesta osastoamme koskevista a s i oista, joka oli tervetullutta meidän tulevalle toiminnallemme. Olisi vast a k i n hyvä, aina joskus, saada joku toveri Vancouverista kokouksiimme, sillä siitä olisi meille p a l j o n hyötyä ja samalla innostaisi meitä. Toveri H o i . mes kj-llä lupasi t u l l a joskus toistenk i n . Tervetuloa! M u t t a k a p i t a l i s t i s t e n m a i d e n t c d e l. liset j o h t a j a t , liikemiehet j a p a n k k i i rit, tietäen järjestelmäänsä jäytävät r i s t i r i i d a t , j o i d e n johdosta he jo a l - kaisemnjin ovat joutuneet j u l i s t a m a an sotia, pelkäävät, että k a h d e n erilaisen järjestelmän saavuttamien tulosten v e r t a i l u ei p u h u i s i l i i a n selvää kieltä työläisille j a johtaisT näitä v a p a u t t a maan itseetLsä riistäjien ikeestä. K o s . ka nämä j o h t a j a t eivät luota omaan järjestelmäänsä, koska hs tahtovat vielä j o n k i n a i k a a säilyttää etuoikeutensa, ajavat he kansojaan sotiin. ; Rauhanpuolustajain maallmankong- ; ressi viime huhtikuussa osoitti k u i n ka j k a i k k i a l l a maäilmas-sa ihmiset olivat tulleet tietoisiksi" v a a r a s t a j o k a uhkaa ! rauhaa. Kongressi osoitti h a l l l t u k - •• sille. jo'^ka pyrkivät saamaan aikaan ' u u t t a s e S k a u s t a . tai n i i l l e , jotka a n. I t a v a t j o h t a a itseään siihen, että on ! otettava huomioon myös kansa, joka tahtoo rauhaa. Olemme julistaneet P a r i i s i n j a P r a h a n kongresseissa, että emme tyydy tekopyhästi rukoilemaan, että rauha valUtsisi maan päällä, v a a n tulemme määrittelemään sodan vaaran, osoittamaan i h m i s i l l e , m i l l a i n e n sota heitä u h k a a , sekä m i l l a i n e n hyökkäys on v a l m i s t e i l l a . T a h t o i s i n toistaa tässä erään l a u seen kongressimme hyväksymästä j u l . kilausuniasta, jos.sa määritellään t o i mintamme päälinjat: "Rauhanpuo-lustus o n k a i k k i e n k a n s o j e n a s i a ". Se merkitsee, että sotia ei ole, jos kansat eivät niitä tahdo j a jos ne i l maisevat selvästi tämän tahtonsa ja toimivat sen puolesta. J a nyt pystymme tosiaankin vakuuttamaan, että meidän j u l i s t u k s e m me o n k u u l t u j a että r a u h a n puolesta toimitaan. Siinä o n ero, mikä vallitsee niiden y r i t y s t e n välillä, j o t k a epäonnistuivat kahden ensimmäisen maailmansodan välisenä a i k a n a sekä meidän jn-itj-s-temme j a j o toteutetun toimintamme vällUä. K t i k a p a ei muistaisi mielenosoituk. sia ja kokouksia, joita järjestettiin toista maailmansotaa edeltäneinä vuosina. Nämä ihmiset osoittaen hyvää t a h - ta. Meidän taistelunune rauhan puol e s t a täytyy t u l l a myös yhä a k t i i v i semmaksi, yhä'toimivammaksi sodan u h a n yhä selvetessä. Näistä k a n s a i n välisistä tapahtumista, jotka vaativat meidän erityistä huomiotamme, t a h t o i s i n lyhyesti m a i n i t a j o i t a k i n: — Saksan elvyttäminen, j o t a k e n r a a l i C l a y v a a t i i ensisijaisena tehtävänä, o n smnessa määrin epäonnistunut M a r s h a l l suunnitelman johdosta. — R u h r i n e n t i s t e n , Isäntien uudelleen virkaanasettaminen, n i i d e n j o t ka n i i n voimakkaasti auttoivat H i t l e r in yleiestä aseistariisumisesta. — Eräät a j a t t e l i v a t pitkän alkaa, että neuvostovaltuutettujen oli tosia a n sangen helpoa ehdottaa atomia-sena oli tuomita s o d a i r / a i m i s t e l i j a t ja saada heidät perääntymään h a n k k e i s taan. Sadat miljoonat ihniiset ovat vastanneet vetoomukseemme j a sen jälkeen heidän toimintansa on jatkur vasti k r f i i t t y n y t . Me tulemme jälleen kokoontumaan saman innostuksen elähdyttäminä yhtä päättäväisinä toimimaan, ettei meidän lastemme tarvitsisi tuntea uuden sodan k a u h u ja, ettei tiedettä r i k o l l i s e l l a tavalla käännettäisi pois sen todellisista päämääristä, että maailmaa kalkkien työläisten yhtyneet ponnistelut i u o t - taisivat onnea eivätkä r a u n i o l t a . Me jatkamme työtänune, s i k s i kunnes/^ vaara on t o r j u t t u . Mikään ei ole m e i tä pysähdyttävä. Eestin pakolaisia 'orontoiaisessa itsenäi! Thorhildissa oli onnistunut KUULUISUUKSIEK MUISTO Eräs amerikkalainen matkusti Kalaisella l a i v a l l a kotimaahansa mi t a m i e n skandinaavien seurassa, l a i v a o h i t t i Vapaudenpatsaan y o r k l i n j o h t a v a n reitin varrella, a m e r i k k a l a i n e n virkkoi matkafaa p a n e l i l e e n : — Tuo o n Vapaiidenpatsas. — V a i n i i n , vastasi eräs niotsali neo. m a t k u s t a j a . Myöskin mei Ruotsissa <wi tapana pystyttää mu topatsaita k i v l u i s i e n vainajien m. t o k s i . , • •• •• • VAIHTOEHTO S u u r i m a h a i n e n herra kävelee kat j a joukäto p i k k u p o i k i a seuraa häntä pyytävät viittä senttiä. Herra kyUää tyy poikien j a t k u v a a n pyytämiseen yrittää pelottaa poikia pois kantapa tään. " N o jos k e r r a n ette anna viittä sei tiä n i i n annatteko meille peniko k u n poijitte", huutaa eräs pojana k a l i . L a h j o i t i m m e Vapauden Perheen nuorempien joulurahastoon viisi d o l l a - toa. vilpittömyyttä 5a rohkeutta, jota r i a . Aikaisemmin lahjoitimme C l i n ton h a a l i n rappausrahastoon $25 ja langat kahdeksalle sukkaparille. j o t ka kutoi toveritar L u n d . Päätettiin pitää ihailemme j a k i m n i o i t a m m e eivät o n . nistuneet saamaan tuloksia, j o i t a he nostettim h u h u kui\-uudesta j a k a h v i n niukkuudesta . . . — Naisten V i i r i . K A T K E R A PETTYMYS DEMOKR.\ATILLE "Missä hyvänsä maailmassa nähnyt rotusortoa siellä olen havainnut fasismin kehitystä". ettei neekerikansalaisille tarjoilla kauppalan johtavissa ravintoloissa. ' M i n ä olen kovasti tj-rmisiynj-t", sanoi Robeson. "Minä tiedän, ettei neekerien eiämä ole Canadassa n i in helppoa miksi jotkut canadalaiset sen luulevat. Mutt^T täällä Canadassa ei myös i ole ollut sellaista kauheata rorusor-l a u - ' toa. mikä on vallinnut etelävalti-o l e n ! ohjelmaa on. S i t t e n tammik. 14 p:nä, 1950 on meillä tanssit samassa paikassa k l o 8 ip. Pitäkääpä myös muistissaime. Vuosikokous on tammik. 22 p:nä, 1950 toveri K a r j a l a n p a i k a l l a 191 B y r ne Road. Saapukaa joukolla. Osastomme jäsen, toveri Matson, o n vielä s a i r a a n a . Toivomme hänelle p i k a i s t a p a r a n t u m i s t a . Hauskaa j o u l u a kaikille Vapauden l u k i j o i l l e ja t o i m i t t a j i l l e ! — R a p o r t t e r i. Toronto. — (Ontalta kirjeenvaihtajalta) — N o i n - v i i s i s a t a a henkeä käsittävä yleisömäärä, joukossa r u n - saanl.aiseÄtl'^nglanniiikielistä väkeä, kokoontui v i i m e t o r s t a i n a yhdistyneen o i k e i s t o n , E a t o n i n A u d i t o r l u m i i n j ä r - jestäsnään-Suoinen itsenäisyysjuhlaan m i n k - i pääpuhujana oli Suomen C a nadan lähettiläs, m i n i s t e r i U r h o T o i^ vola. J u h l a s s a oli useita tunnettuja ca-n a d a l a i s i a , k i i t e n eräs t u o m a i i rouvi-. neen, O n t a r i o n m a a k i m t a h a l l i t u k s en kaivosminlsteri G e m m e l l j a k u n n i a k o n s u l i G r a h a m . Ohjelmaa esittivät Salme Andre, Suomen Sointu, t r i R o bert Graham, " T r i o " . Elsa Ukkonen <säestäjänä m i s s KUmtmen), T o r o n ton ruiisvoimisteMjat j a Hebron Ev. LutherilaL-Jl.1 K a n s a l l i s s e u r a k u n n an kuoro. Suomen- ja englanninkieliset tervehdyssanat esitti Sven Stadins, jolta Suomen ja Neuvostoliiton 'hyviä, suhteita" kai edistääkseen esitteli. tilaisuudessa, missä puhui Suomen ministeri, erään eestiläis-rylmiän ja selitU eestiläisten olevan pakolaisina täällä kun heidän isänmaansa, on nyt itsenäisyyttä vailla, joskin hän vakuutti tulevafi vielä ^jan jolloin hekin saavat viettää itsenäisj^tään. M i n i s t e r i T o i v o l a s e l i t t i suomen- ja englanninkjelellä S i b e l i u k s e n eläimän-työtä j a Suomen k a n s a n itsenäisyystaistelua ensimmäisen maailmanso-d a n edellä. Puheensa kohokohdassa m i n i s t e r i Toivola totesi, että: Kan Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi tasavallaksi joolok. 6 pnä 1917. oU saaren naa-parimaan hallitsijat ensimmäisenä tonnostamassa Suomen itsenäisyyden, Sacmien kansa antaa tälle seikalle saaren arvon ja tolee aina sen arvossa pitämään. T h o r h i l d . Alberta. — Thorhilden naisten sotaavastainen järjestö järjesti kalamojakkapäiväJlisen marrask. 27 p. Dori? N i e l s e n i n M o s k o v a n matk a n avustustarkoitukseen. Tämä t i laisuus muodostui y l i toiveitten. V a n hempaa väkeä o l i saapimut R a d w a y l - ta j a H o l l ow L a k e l t a s a a k k a . I l m a o li suotuisa, a i v a n k u n t i l a t t u tähän t a r koitukseen. Ravmtolafcoimikunta ansaitsee k i i tokset. Mrs. J a r d y m o j a k a n keittäjänä oli m a i n i o , saa c l l a tehtävässään toistenkin. Nuorempi väki auttoi .täs-s- 1 hommassa, joten me vanhat s a i m me k a t s e l l a valmista, Yleissumma ei ole m i n u l l a tiedossa vaan l u u l e n t u lot oUvat lähes $50. Päivällisen jälkeen p e l a t t i i n " b i n g o a " j a miesväki pelasi "hailoDvistla". Voitot, jotka a n n e t t i i n näissä, olivat k a i k k i l a h j a n a saatua tavaraa. K i i t c k s e t k a i k i l l e avustajille, jotkq auttoivat tässä tilaisuudessa. R a u h an a s i a on k a i k i l l e sydämen asia. Samassa tilaisuudessa Vieno Järvi keräsi nimiä atomipommin parmaan j u l i s t a m i s e k s i . K a i k k i antavat n i mensä Uomlelin tähän tarkoitukseen. Täällä pohjois-Albertassa on ollut h a r v i n a i s e n k a i m i i t i l m a t . E n m u i s ta, että näin kauan olisi oUat lämmintä näinkin myiaiällä k u n o n jo j o u l u p i a n käsissä. Kesä o l i k u i v a ja kylmä, joten p a l j o n on elukan r e hu lyhyenä monella f a r m a r i l l a v a a n täy-ty5- toivoa jos ensi kesä o l i s i paremp i . — T i l d a Hummer. Suomen-Puolan kauppasopimus allekirjoitettu Helsinki, — (S-S) — Joulukuun pnä a l l e k i r j o i t e t t i i n Varsovassa S; men j a P u o l a n väUnen sopimus, ]o koskee molempien maiden tavais v a i h t o a vuonna 1950. Soplmub mukaan edellytetään kokonaiskat p a v a i h d o n nousevan huomattavasti n o i n 28 m i i j . . d o l l a r i a . Suomen päävienti käsittää silkki, paperimassa, p a i n o - , kehruu- ja < koispaperia. kuitulevyjä, sahatavaj ratapölkkyjä, s i l l a a , erikoisterästä k o n e i t a . T u o n t i Puolasta käsittää kivihiil koksia, sokeria, vucrisuolaa, kalsim k l o r i d i a , k a l s l n o i t u a soodaa, kipsä veä, kipsiä, smkkivalkoista, valä tuotteita, sinkkilevyjä. koneita, \TII: p u u v i l l a , j a vuorikankaita ym. Väinö Aaltoselle korkea italialainen kunnianosoitus Helsinki, — (S-S) — Suomen H temian jäsen, prof. Wäinö Aalton on saanut suurimman ulk<!mai£ kuimianosoituksen, joka suomalais t a i t e i l i j a n osaksi voi tulla. Hänet v a l i t t u I t a l i a n kulttuuria katemii A c a d e m i a C u l t u r e Adriatican, ku niajäseneksi kaikkine etuineen. A k a t e m i a a n kuuluu Italian kai k i e n y l i o p i s t o j en tiedekuntien esimi het sekä huomattavia kirjailijoita t a i t e i l i j o i t a . — Badmintonia p e l a t t i i n ensiksi B e a u f o r t i n b e r t t i i a a n t i l a l l a Glouces-tershiiressa, Englarmlssa, v. 1837. M i n i s t e r i T o i v o l a el p u u t t u n u t edellämainittuun ees_tiläisk}-sj'mykseen, m u t i a hän sanoi Suomen haluavan saada rauhassa j a t k a a itsenäistä k e hitystään. Juhlayleisö täytti n o i n kaksi W - mannesta j u h l a s a l i n 4 s t u i m i s t a . Suomen itsenäisyyspäivän vietto Helsinki. — (S-S) — Suomen 32. senäisyyspäivää vietettiin kaikkis Suomessa h i l l i t y i n juhlallisuuks Helsingissä o l i Suurkirkossa jublaj malanpalvelus, yliopistossa valtiom voston järjestämä juhlakonsertti,, sa e s i i n t y i m-m. L e a P i l t t i sekä ilU l a o l i presidentinlinnassa tasavalta: me päämlehellä suiuri vastaanotto, h o n osaUistui diplomaattikunta corpere sekä h a l l i t u s , edusktmtai e r i alojen johtohenkilöitä, yhteen» 1,900 henkeä. Pääministeri Page h o lm puhui radiossa. M u u a l l a Suomessa olj juhlaJ'-^ l a n p a l v e l u k s i a , itsenäisjTSJuhlia, o'4 eräillä seuduilla paraatikin. sui vapaustaistelija ja kuuluisa l a u - ! oissa. Minä olen kuuUut, ettei s e l - l a j a P a u l Robeson tämän k i r j o i t t a - 1 laista voi tapahtua Canadassa." — jalle viime viikolla. Hän viittaasi j J o l m Stevvari, Canadian T i i b u n e - lausunnoUaan Dresdenissa. Ont. suo- j lehdessä jouluk 12 pnä. PÄIVÄN PAKINA määrän nousevan 5—6.000. t-nsi tammtkuim 1 päivään menne^^ä. ellei ryhdytä päättäviin toimenpiteisiin työtiöniyyden torjumisek.>i. V i i si tai kuusituhatta työtöntä kaupungeissa, joiden yhteinen väkiluku on noin 60.0001 Port .Arthurin lyöttömyystikinne on kehittymässä uhkaavaksi kriisiksi ja muistaa sopii, että Canada antaa miltei ilmaiseksi Yhdys\'altain pankkiireille Steep Rockin rikkaan rautamalmin, sensijaan, että se valmistettaisiin raudaksi ja teräkseksi Port .Arthurissa, missä se antaisi t3r\-itt.ivaa ja hyödyllistä työtä työttömille. Mutta ei. canadalainen rautamalmi lähetetään MidyiA-alloihin ja Canada ostaa sieltä kalliilla hinnalla 3 , 4 käyttämästään teräksestä! Ja tämä on vain yksi tällainen esimerkki. Elämän huolet lisääntNTät huolestuttavassa määrässä kautta maan ja kuten näkyy, hallituksen nykyinen politiikka ATidysvaltain rahavallan h>-\'äksi pahentaa jatkuvasti tilannetta. Olemmeko onnellinen vai onneton sul J o k u a i k a s i t t e n eräs lehtemme h j ' - yä a\-ustaja kirjoituksessaan m a i n i t si onnettomasta sukupolvesta j a onnettomasta ajasta. Hän t a r k o i t t i nylqr-a i k a a j a n y k y a j a n ihmisiä. Onko tod e l l a k i n nyt onneton aika j a olem-m ^ o me onnettoman ajan ihmisiä? T i e t y s t i me voisimme sanoa, että t c d e l l a onneton o l i se sukupolvi, joka j o u t u i kä>Tnään v i i m e i s e n m a a i l m a n sodan läpi. Muistammehan me M a i - danekjn tappotehtaat. Äidit itievät k a a t u n e i t a p o i k i a a n . Meillä o n h o i dettavanamme sodassa r a a j a r i k k o u - tuneet. Paljon on kielteisiä puolia. Jos etsitään vain kielteisiä puolia, n i i n todellakin me olemme onneton sukupolvi. O t t a k a a n i m ^ esimerkiksi vaikka Sudbury. Kymmenen vuotta sitten täällä ei ollut julkisuudessa mitään muuta u n i o a k u i n rautatieläisillä. Jos kaivosmies biisi näyttänyt u n i o n n a p i n , n i t a silmänräpäyksessä oUsi hän saanut matkapassin. Nyt voi kaivos-tj- öläinen ylpeillä u n i o n n a p i l l a eikä Inco v o i sille mitään. Viimeisen k y m menen vuoden a j a l l a o n tapahtunut p a l j o n m u u t a k i n .täällä, Sudburyssa. Sudburj-n k a u p u n g i n työläiset fcuulu- \-at rniioon ja heillä o n työehtosopimus kaupungin -kanssa. Sudburyn I h o t e l l i en t a r j o i l i j a t ovat järjestyneet ! Sannoin ovat o s i t t a i n puusepät, p u t k i - I t>'öläiset, raitioti&läiset y.m. TCaiTfiri I tärkeimmät teollisuudet ovat järjeste-tj- t. Tämä osoittaa, että Sudtmryssa on tapahtunut sumi muutos sikäli k u i n työväenliike on kysymyksessä. N y k y i s e n suliupoLven ei pidä m u r e h tia siitä kehityssutmnasta mitä on Sudburyssa tapahtunut. Tämän lisäksi voidaan vielä t c d e - ta. että esimerkiksi kaivostyöläiset ovat rakentaneet itselleen suuren ja nykj-alkäisen haaim. Se yksistään on todistus siltä, että työväenliike k e h i t t y y j a edistyy Canadassa. Entä muissa maissa? Sitten m a a ilmansodan on tapahtunut paljon muutoksia. Keski-Euroopassa, j o s^ aikaisemmin o l i puolifasistiset h a l l ii tukset, on nyt kansandemokraattiset hallitukset. Se on suuri askel.eteenpäin työväenliikkeen kannalta"" k a t sottuna, f K i i n a n kansa edustaa neljäsosan koätö ihrinskurmasta. Sen vapaust a i s t e lu on päättynyt sum-een voittoon. K i i n a n Kansantasavallan r u s t a m i n e n on s u t u i n tapaus sit! L o k a k u u n suuren vaUankumoii* Vuosisatoja kestänyt maaorjisK feodaalinen sorto o n lopetettu Kiia sa. Ei ole vähääkään epäil3*siäi e t t ^ ö K i i n a s t a tule j-ksi edustava 'pia sivistysvaltioita mitä on olemaa maailmassa. Nykysukupolvi Kiinassa ei ° ^ J ^ n e t o n . Se on onnellinen SUIBSXÄ Se o n sukupolvi, j c * a on taisteto' pautuksensa puolesta ja o i nijöa saavuttanut sen. O n -totta ettei meidän pidä a s i o i t a ykslpuoäisestL Meidän o t t a a kielteiset j a myönteiset huomioon. Meidän tulee pitää l siitä ettemme johda itseämme h a a n l i i a l l a toivotikkaudeUa. M u t t a jos otetaan myönteiset puolet huomioon t j ö* l i i k k e e n näkÄannalta. niin o täytyy myöntää, että meidän polvemme on onnellinen suM» — U o tL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 13, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-12-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491213 |
Description
Title | 1949-12-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Tiistaina, joulukuun 13 p. — Tuesday, Dee. 13!
«iiABBTZ) — Inaepmflaat
Ocgmn of Fiimlih Canartlana C i -
tabZUhed Kar. etb ISl?. AntboKted
•s geoood d a a maa by tito Part
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-13-02