Vapaus, December 13, 1949

              2 Tiistaina, joulukuun 13 p. — Tuesday, Dee. 13!
«iiABBTZ) — Inaepmflaat
Ocgmn of Fiimlih Canartlana C i -
tabZUhed Kar. etb ISl?. AntboKted
•s geoood d a a maa by tito Part
<Mfloe OqiNutinaitk Otuvm. Pnb-
-ilfifaed thziM «eeklir: T u e s d a y t,
TbimdaT* « s d SateFdays by Vapaoi
PubliBhliiK Oompanjr Ltd.. at 100-KB
11. W^ 8odbai7. O n t , OuiadB.
B.0iifeil. WttflrW.
#ddre— Bo» 9, Baaaarf, QPtMto.
AdTortlilnK n t e t «QMÖ
TILAU^HDCiAT-.
1 tk. • Kk. a »
s kk. ajoo
TlidTmOatMi: 1 «k. 7JM f kk. t JO
- 1 ffe. TJt • kk. i »
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
yit%. £milia Salmi, Sointulasta
BC:ssä tiyttää -tänään 84 vuotta. O n ­nittelumme
päivän sankarille!
DP-miehet olleet
väkivallan töissä Taistelu sotavarusteluja vastaan -SITÄ
Varjelkaa sitä kuin silmäterää
Stidburyn niklcelialueen kaivosmiehiliä on mainio unio, j o u pitäi­si
varjella kuin silmäterää, niin ulkopuolisia vihollisia kuin sisäisiä
^qjportunisteja ja onnenonkijoitakin vastaan.
"iTcsistään viimeksikulunut vuf>äi on kauniina todistukeena siitä,
auta yhtenäisyyden periaatteita sevu'aava unio voi saada toimeksi,
kuten tiedetään nikicelialueen työläiset voittivat syyskuun alussa 6.5
sentin taamiehtivan palkankorotuksen tunnilta, sekä muita tärkeitä
parannuksia työolosuhteisiin, lukeutuen niihin kaksi uutta maksullis­i
a lomapäivää entisten neljän lisäksi, valitusten käsittelymenetelmien
parantaminen ja 3 viikon kesäloma 25 v. työssä dleille henkilöille.
Dollareissa ja senteissä laskien tämä palkankorotus antoi Incon 11,000
työläiselle $3.12 lisätulot viikkoa kohti ja maan alla työskentelevien
miesten alhaisimmaksi ansiok.si ?55.68 viikossa .samalla kun ammatti­taitoisen
työläisen alhaisin viikkoansio maan alla on $59.52.
Kaiken tämän materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi on kaivosmies­ten
unio kuluneen vuoden aikana rikastuttanut arvaamattoman pal­jon
kaivosmiesten henkisiäkin elämää. Kaivosmiesten unio sai kulu­neen
vuoden aikana valmiiksi mahtavan haallrakennuksensa, jota pi­detään
yhtenä kaikkein nykyaikaisimpanji ja viihtyisimpänä unioii
iiaalina tällä mantereella. Muutama kuukausi sitten perustettiin imion
t o i m i t a oma lehti, joka nyt ilmestyy 2 kertaa kuukaudessa ja tulee
pian kerran viikossa ilmestyväksi kunhan erinäiset A'aikeudet saadaan
voitetuksi. Ja aivan äskettäin ilmoiteltiin, että unio on perustanut
satahenkisen mieskuoron, siten antaen tervettä ajanviete- ja harrastus-näahdollisuuksia
ei vain kuorolaisille, mutta myös niille sadoille ja
tuhansille kaivosmiehille ja heifiän perheilleen, jotka tulevat nautti­maan
kuoron.sa esityksistä tulevaisuudessa.
Mikä hyvänsä unio voi tiiydellä syyllä olla ylpeä tällaisesta vuo-
.Ziikertomuksesta, niin supistetussa muodossa kuin se ylläolevassa esi­tetäänkin.
Mutta vielä tärkeämpää on tämä: Nämä saavutukset ei­vät
tulleet "sattumalta", eikä '"lahjaksi"', vaan kaivosmiesten union
progres-siivisen ja yhtenäi.syyshenkisen ohjelman tuloksena. On muis­tettava,
että esim. vissien kultakaivosten työliiisten enemmistö har­hautui
hetkellisesti uskomaan oikeistososialidemokraattisten bajoit-tajajohtajien
lupauksia 'helposta tiestä" sillä .seurauksella, etlä hel-plolla
luvattua työehtosopimusta ei saatukaan ja palkat jäivät pa­hasti
kuoppaan, puhumattakaan nyt muista etuisuuksista mitä progres­siivinen
nikkelialueen unio on jäsenistölleen voittanut. Unhoittaa
ei liioin sovi si:ä, että Charles .Millardin hajoittajaryhmä, joka on
\ vienyt johtavaa osaa reittauksicn järjestämisessä "Mine-Mill-unioa
ygstaan, ei voi missään mielessä osoittaa terästyöläisten union saa-
»vjttaiieen sellaisia tuloksia mitä .Sudburyn paljon parjattu, porvarien
jä hajoittajien kirjoissa - pahaksi" imioksi leimattu kaivostyöläisten
xmlö ön jäsenilleen voittanut.
Nämä Mine-Mill-union saavutukset ovat samalla vakavana va­roituksena
jäsenistön toimettomuusmielialaa vastaan. Tämä pitää
- palkkansa aina ja erikoisesti johtokunnan vaalien yhteydessä. Jos
union progressiivinen johto tulisi sivuutetuksi joulukuun 19 pnä pidet.
I lavissa johtokunnan vaaleissa, silloin loppuisi edistys ja alkaisi ro­mahdusmainen
alaspäin meno. Siksi kaivosmiesten tulisi joukkomi­tassa
osallistua unionsa johdon valintaan ja huolehtia siitä, että N .
Thibaultin ja 'M. Soiskin johtama progressii\nnen yhtenäisyyslinja
säilyy uniossa. Tämä on ainoa tae siitä, että union saavutukset va-kiinnutetaan
ja että kaivosmiehet sa^ivat tulevaisuudessa lisää pa-
" rannuksia olosuhteisiinsa. Puhukaa, toimikaaa ja äänestäkää uhion-
' ne säilyttämisen, sen progressiivisen yhtenäisyysohjelman puolesta.
Kysymyksiä ja
?astaid[sia
Raqhanpaolitttojaia pysyvän kan- ! o l i s i v a t ansainneet
saiQVälisen nearofitmi kesknstouni. | He epäonnistuivat' koäta m i l j o o n a:
fctuuun pataeenjohtaja, pro:es6orf F/e- ja miljoonat miehet ja naiset eivät
derick JoUot-Cttrie pJU Kanhanpoo- uskoneet voivansa t o i m i a r a u h a n puo-
.. i l ! Maailmankongressit komi- j lustamiseksl, koska heidän mleliin.-.ä
k j i * ^ ^ • hdiBJa*^ b " i ? • aysistnnncssa Boomassa 28. IC. \ oU l i i a k i i j u u r t u n u t f a t a l i s t i n e n kä- ! c i oJe enää sama j a joUoin. k u t e n l e h -
nyo kayksen jonaosu. Jonka " P - i 1949 puhe«i, jossa hän totesi soiian- ! sitys sodan väistämättömyydestä. ; temme "Les Partisans de Ia P a i x"
I \-asUi£cn liiklceen laajentuneen voi- ' He epäonniEtuivat. koska liian mo- j pääkirjiituksessa sanottiin, yleisen
! makkaaati viime huhtiiuuissa pidetyn i n e : heistä eivät nähneet sitä s u u n n a . \ m i e l i p i t e e n j a vieläpä sodanlletsojien-
Tinmins. — KaOtldaan seitse- i
£eec kieltämistä koska vain ameräcka-lai^
llla oli se ase banuffflan, JSiuiten-kin
neuvostoliittcdaiset oyat pitäneet
jatjcuvasti kiinni tästä ehdotukses­taan,
vielä nyä^äänkio, jolloin tilanne
:TÄTÄ.
miehet tekivät tääUä simnnntai-iitana
uivainalaisten työläisten
baalilla. Ilyöklcaykseen oealiistu-neita
DP-miehlä väitetään olleen
kaikkiaan lähes sata. PöUlsi on
kieltäytynyt ilmirittamast» vangi­tun
DP-m|eben nimeä.
Kysymys: Onko maaseutukunnan
tai kauppalan asuntotontin o m i s t a j a l ­la
järven rannalla omistasoikeus
t o n t i n edessä olevaan veteen Kesällä
•ja jäähän t a l v e l l a j a jos o n n i i n k u i n -
Elämän huolet lisääntyvät
Keskinkertaisen canadalaisen, joka ei ole tottunut eikä ole tilai­suudessakaan
analysoimaan hallituksen tilastotietoja, ovat varmaan
hämmästyneinä maamme virallisten tilastotietojen suuresta ristiriitai­suudesta.
Meille 'kerrotaan viinici.simpien tilastotietojen perusteella, että
Canadassa on nyt ennätysmäärä työssäkäypiä ihmisiä. Mutta tästä
huolimatta Viranomaisetkin ovat huoli.ssaan työttömyyden suuresta
lisääntymisestä, sillä nyt on tasaluvuissa inihuen kaksi kertaa enem­män
työttömiä kuin vuosi sitten ja kaikki merkit viittaavat siihen,
että työttömyys saa vakavan laajuuden tämän talven aikana. Se­kaannusta
voitaisiin lisätä sanomalla vissin varauksin, että molemmat
yllämainitut lausunnot ovat totta.
Selostus tähän ristiriitaisuuteen on tämä. Canadan työssäole­vien
lukumäärä oli todella ennätys tasossa tänä syksynä, joskin "en­nätystä"'
verraten.
r i k o t t i in vain nuirlo-osaprosentilla entiseen ennätykseen
Multa kun hallitusherrat tämän murto-osan perusteella puhuvat
"Canadassa työssäolevien luvun ennätysmäärästä", niin he antavat
tietoisesti ja tarkoitukselli.sesti harhaanjohtavan kuvan tilanteesta
"unhoittamalla" ja sivuuitamalla hyvin tärkeän seikan — sen, että
"maan työvoima lisääntyy nopeammin 'mitä työmahdollisuudet l i -
sJiänt>-\'ät, kuten toisissa yhteyksissä selitetään. .-Vsia on nimittäin
siten runsaan vuoden aikana on siirtolaisuuden ja luonnollisen l i ­sääntymisen
perusteella työtä tarvitsevien ja haluavien lukumäärä l i ­sääntynyt
150.000 hengellä. Näin on mahdollista että työttömyys
lisäänt\-\' huolestuttavassa määrässä, vaikka työssäolevien luku on
ennätystasossa.
Kaikkein huolestuttavin seikka on kuitenkin se, että hallituksen
nykyinen politiikka aiheultaa väkisinkin pian työssäole\'ien lukumää­rän
romahdusmaisen vähenemisen ja työttömien suuren lisääntymi­sen.
Vaikka meille yleisesti selitetään, että tiiman maan talouselämä
riippuu ulkomaakaupasta, niin tosiasia on, lainkaan viennin merki­tystä
aliar\ioimisia. että kotimaan markkinat ovat sittenkin kaikkein
tärkeimmät. Ja kotimai.^et markkinat riippuvat kansanjoukkojen os-tok>'\'
j'stä, työläisten palkoista ja fai»narien tuloista, sekä niiden suh­teesta
tuotantoon. Ja kun tilastotiedot kertovat, että palkat pysyi­vät
miltei ennallaan samalla aikaa kun vuoden tuotanto v. 1948
oli 17 prosenttia suurempi edellisen vuoden tuotantoon verraten, i l -
nian työvoiman lisäämistä, niin tämä tarkoittaa, että kotimaiset
markkinat eivät voi kuluttaa niitä tavaroita mitä teollisuus tuottaa.
Toisinsanoen varastot täytl\-\'ät, tehtaat vähentävät työvoimaa ja
työttömyys lisääntyy, mikä puolestaan vähentää edelleen kansan­joukkojen
ostokykyä ja aiheuttaa lisää työttömyyttä!
Työttömyystilanne on jo kehittynyt niin pahaksi, että Ontarion
inaakuntahallituksen luona vieraHlut Fort \Villiamin ja Port .Arthurin
kaupungin edustajisto arvioi näiden kaupunkien työttömien luku-
Timmins, Ont. — (E^jeeniraihta-
Jaltamme) — Väkivaltatoimenpitel-sUn*
ryhtyneet huutavat DP-miehet
yrittivät h a j o i t t a a täällä s u n n u n t a i na
ka etäälle rannasta? — Järven r a n - ; u k r a i n a l a i s t e n työläisten h a a l i l l a p l -
n a l l a asuva.
Vastaus: T e n t i n omistaja ei omLsta
mitään m u u t a k u i n maan.
• . • *
Kysymys: Onko Suomen kansasta
toinen puoli katollkkeja? — K . P.
Vastaus: E i ole.
detyn kokouksen, johon o l i k u t s u t tu
lähes 200 henkilöä kuulemaan U k -
r a l n i a n L i f e - n l r o l s e n lehden toimit­t
a j a n , Peter K r a w c h u k l n setostrosta
elämästä U k r a i n a s t a , j c s s a K r a v c h uk
oli ollut kaksi vuotta tilanteeseen t u ­tustumassa.
raahanpuolustajain maailmankcn;-
ressin jiilk^en sfjcä. mä^iitt^li ^malla
fräUä. kaiMiainvijyMi tapabtimi^ joi­hin
ratthanpnolustajiien taholta on
klitutf^ttiivä hnomiota. JTiilkaisem-me
sett»av»9s» prqfesspri JoUot-Cu-rien
paheen pääkohdittain.
t o n t a voimaa, mitä Neuvostoliitto.] k i n saama varmuus siitä, ettei a t o m i -
merkitsi sodan estämisessä. Mutta energia ole enää heidän monopolinsa,
k u i t e n k i n heille lankesi suimnaton tekee mahdolliseksi saada a i k a a n k a n -
ansio siitä, että he k a s v a t t i v a t o p p i l a i . sainvälidä sopimuksia, j o i l l a a t o m i -
ta valistivat suuria joukkoja, jotka • sse j a u h k a f l u atomiaseella kielletään,
nyt rikastune3na saaduista k c k e m u k . ! samalla k u i n Nieuvostoliitoji r a u h a n -
i sista jatkavat u i s t e l u a kasvanein v o i . ' : tahtoiset kansat avaavat valtavat nä-
Erää s u u r i m p i a esteitä r a u h a n t a i s . e -
l u n tiellä k a l k i s s a maissa or» l u u l o —
j o k a t o s i a a n k i n o n sangen yinmärret- ^
tävä — että n y t j o l l o i n e i Vielä viittä ! '
vuotta ole k u l u n u t toisen m a a i l m a n ­sodan
päättymisestä, on naahdoton-ta,
että s a a t t a i s i o l l a t o d e l l i s t a sodan
vaaraa.
Suuressa osassa maailmaa v a l l i t s e ­v
a n UloudeUisen järjestelmän sisäiset
1 m i n . i koalat siitä S u i n k a tätä tiedettä v o l -
Neuvostoliiito, lyötyään H i t l e r i n ] d a a n kä>ttää hyödyttämään ihmis-hyökkäyksen
j a o s a l l i s t u t t u a a n f a s i s . I k i m t a a .
m i n murskaamiseen, on jälleen j a t - ! Taistelusta s o t i l a a l l i s i a hyökkäysso-kamassa
rakennustyötään. Yhä l a a - | p i m u k s i a ' vastaan j a niistä johtuva
jemmat joukot näke^'ät sen maana, j kiihkeätä varustautumispclltiikkaa
Kysymys: Onko Canada.5sa suoma- j
laisista ja muista kansallisuuksista! ^JJsge„ koska heitä ei oltu kutsuttu
syntynyt henkUö yhtä täysiarvoinen j jcj^oukseen. Palkalle kutsutut polU-canadalalnen
k u i n canadalaisista t a i ; määräsivät DP-miehet pysy- ^
e n g l a n t i l a i s i s t a vanhemmista s>-nty-J ^ g n pol^^sa kokouksesta.-jonka j ä r - I l;;;^^^^^^^^^ j^^^.
n e € t ? - K . P . : j e « ä j ä t poliisi p i t i vastuussa -sutä. j kenjääneeseen ristiretkeen Neuvcsto.
Vastaus: Teoriassa kyllä, m u t t a el ^ttä DP-miehiä ei pää.stetä k o k o u k - ; nittoa j a kommunismia vastaan.
^^"^^ • ' Ihmiskunta on saanut kärsiä
j o k a koskaan ei t a r v i t s e sotaa, joka ei vastaan, taistelusta asevarustelujen
• ,. , 1 : r i s t i r i i d a t ovat kaikesta huolimatta
^^^iT^l^^^^A^i'''!"".,^:^^^^ uhkaavan vaaran ja
vieläpä voi sanoa, että ennen H i t l e ­r
i n vastaisen sodan Icqjpumlsta o l t i in
eräillä t a h o i l l a j o v a l m i i t ^ yhtymään
käytännössä. -Intiaanien lisäksi C a ­nadassa
syntynyt japanilainen on
äänlolkeudeton Ja yleensä aasialais­t
a ' alkuperää olevien ihmisten o i ­keuksia
on rajoitettu. Esim. O n t a ­riossa
on alueita missä o n kiellettj-kiintelmlstöjen
myynti j u u t a l a i s t a a l ­kuperää
oleville canadalaLsille ja
Dresdenlssä, Ont., kieUetään k a i k i l ta
neekereiltä tarjoilu visseissä r a v i n ­toloissa.
Nämä ovat k a i k k e i n räi­keimpiä
esimerkkejä ulkomaalaista
alkuperää olevien d i s k r i m i n o i n n i s t a,
m u t t a mitä ylemmälle portaalle nous­t
a a n yhteiskuntaelämässä, sitä sel­vemmin
nähdään, eitä ta.sa-arvoi-suus
ei ole käjrtännössä läheskään
n i i n yleinen, mitä .se o n puheissa.
K a i k e s t a huolimatta ryhtyivät D P -
miehet vilkivallantölhin murskaten
kokouspaikan oven 16 j a l a n p i t u i s e l -
Mitä muut sanovat
K A H V I K V L T A JA ROSVOUS
USA: SS A JA CANADASSA
J o k a i n e n perheenemäntä tietää, et­tä
viime v i i k k o j e n a i k a n a o n k a h v in
h i n t a a korotettu aivan r i v o s t i . . . Ja
m i t e n se on tapahtunut? T u t t u j u t ­tu.
KahviUa keinottelijat ensin nos­t
a t t i v a t h u h u n sanomalehdissä <pal-jonko
Lienevät siltä matoaneet?), et-
> ti, kahvia o n saatu niukasti tähä
vuonna — kuivuus n ä e t . . . K u h n i u -
desta Brasiliassa el ennen puhuttu
mitään. Ja koska o n kuivuus j a k a h ­via
niukasti, n i i n h i n t a . nousee. Ja
samalla jo nostettiin k a h v i n h i n t aa
vähittäiskaupassa kolmella, j o p a v i i ­dellä
j a kuudella sentillä viikossa
paunaa kohti useita v i i k k o j a peräk­käin.
. Herkkäuskoiset, j o l l i a o n m a h ­dollisuutta
varastoida j o n k u n paunan
k a h v i a 'sadepäivän" varalle, hyökkä­sivät
k a u p p o i h i n j a ostelivat ne k a h ­vista
tyhjäksi. Trusti pidätti k a h v in
m a r k k i n o i l t a , siten sj-nnj^täen keino­tekoisesti
k a h v i n puutetta. Ja a h ­naat
kahvikeinottelljat pistivät kä-tens-
i Rjrvälle perheenemäntlen k u k ­karoon
punastelematta k u i n maantie­rosvo
Ikään j a muutaman v i i k o n a j a l ­la
tilastojen mukaan rosvosivat h e i l ­tä
90 miljoonaa dollaria ylimääräistä
voittoa.
Tuo oli jo n i i n julkeata ros\ousta.
että samat sanomalehdet, j o t k a nos­tivat
huhun k a h v i n niukkuudesta ja
kuivuudesta, alkoivat moitiskella sitä,
mutta sen sijaan, että noihtellsivat
j u l k e i t a rosvoja, ne sjTttivät k a n ­san
perheenemäntlä k a h v i n k a s a a m i ­sesta
ja siten niukkuuden a i h e u t t a ­misesta.
.. J a s i t t e n New Y o r k T i m e s - l e h -
den (marrask. 27 p.) simnuntajn n u ­merossa
eräs k i r j o i t t a j a paljastaa,
että puhe k a h v i n niukkuudesta ja
kui\-uudesta on pelkkää pötjiä. Tä­hän
maahan o n tänä vuonna tuotettu > l a s t en joulujuhla tk. 17 p:nä Rtissel
k a h v i a kaksi biljoonaa satamiljoonaa hotellin alakerrassa k l o 8 ip. T o i v o m.
paunaa, cli noin biljoonan paimaa } me lapsia tulevan tähän tilaisuuteen,
enenunän k u i n viime vuonna, joka o l i f j o u l u p u k k i tulee myös j a muutakin
ennätysvuosi k a h v i n maahan t u o n n l s - i "
sa. Siis maassa oli trustin varastoissa ritettuun yleisviänestykseen, missä
k a h n a noin puolta enemmän k u i n kauppakin 600 asukasta äänesti 4
viime vuonna s a h a a n aikaan kun äänellä 1 ääntä vastaan sen puolesta
v e r i ­sistä
sodista jo s i l l o i n , k u i n o l i v a l l a l la
v a i n yksi y h t e i s k l m n a l l i n e n järjestel­mä.
Nyt tahdotaan meille loskotella
la p a r r u l l a j a raahasivat T o m K r e y m - ! että sota j o h t u i s i k a h d e n erilaisen j ä r -
r i n ulo3, potkivat hänet tiedottomaksi, jestelmän olemassaolosta,
aiheuttaen kolmen k y l k i l u u n m u r t u - Nämä kaksi erilaista järjestelmää
misen ja mahdollisia muita sisäisiä j voivat olla olema-ssa r i n n a k k a i n ,
vammoja hänelite ja muille. Tämä
D P - m i e s t e n roskajoukko heitteli i k ­k
u n o i h i n kiviä, h i i l e n - j a jäänpalasia
j a aiheutti vammoja useille h e n k i ­löille.
K u n poliisit c l i uudelleen kutsuttu
paikalle p u h d i t t i v a t he kadun h i l j a l ­leen,
kutsuivat paikalle lääkärin ja lä­hettivät
loukkaantuneet saii-aalaan.
Ainoastaan yksi D P - m i e s v a n g i t t i i n:
K u n mellakointi o l i päättynyt r>-h-d
y t t i i n kokouksen . pitämiseen uudel­leen
ja kokous lopetettiin tavalliseen
tapaan.
pelkää hyökkäyksiä, j t ^ työskentelee 1 supistamisen puolesta, atomipsmmin
lujittaaks^en kansojen välistä yrLä- [ j a kaikkien joukkotuhoamisaseiden
\7ytta j a j t J ^ sen vuoksi on eräs r a u . i tuhoamisen puolesta täytyy tulevat­h
a n l u j l m p i a l i n n a k k e i t a . \ suudessa muodostua rauhan t u r v a a -
Aasiassa K i i n a n kansa on pyyhkäis-[ misesn tähtäävä toimintamme pää-j
syt pois mädännäisyyden pesäkkeen, i kohde, a^eldän o n myös määriteltävä
I j o t a Ecdan voimat tukivat r a h a l l i s e s t i | r a u h a n organisation .suuret s u i m t a v i i -
' j a aseilla. Enkä solinkaan arvele I rat.
vakuuttaa, että k a i k k i a l l a missä kansa \ Viime huhtikuussa P a r i i s i s s a l o i m -
talstelee vapautuakseen voimista, j o t - j me perustan rauhan joukkovoimien
ka sortavat jä riistävät sitä, se t a i s - \ l a a j a l l e kokcontumiselle. suurisuun-telee
s a m a l l a m a a i l m a n r a u h a n puoles. | täiselle t o i m i n n a l l e , j o n k a t a r k o l t u kr
KYSTSirS J A VASTACS
ErääsÄ l i i . kandidaatin tutfeaJ
sa Ruotsissa sattui ä^ttäin,
kija kesken jännittävää k e ^
August Strindbergin näjtelajä^
•nosta, hdttl esille kysymyksen-
— Muuten, milloinka
kuoli?
— S i i h e n kj-symykseen ei var-sanoi
nuOTi mies, j o i & a miöestä
fesBorto kysymys tässä 5iitejtl«^
navffettava-
— Mikalei?
— Hän on kuolematon. • » .
SUHTEELLISESTI AKMOIDLV
S t . Marylebonessa, .Englaimissa,
I i t t i eräs talonomistaja vuokralä'-
kunnaHe, että asunto, jonka hän
antanut vuokralle, ei ole lainh
•iilan plent s i i h e n hintaan. Vika
ainoastaan siinä, että tämä ma
v u o k r a l a i s i on tavattoman sua
kasvuinen mies, j a siitä syystä te
ne näyttää pieneltä.
ro
New Westminsterin
joulujuhla on
tk. 17 päivänä
X e w Westniinster. — E i ole täältä
o l l u t k a a n pitkään a i k a a n mitään k u u ­l
u m i s i a . Täällä o l i kovat myrskyt ja
sateet tekivät p a l j o n vahinkoa täällä
länsirannikolla. Kalastus cn loppu­nut
tälle vuodelle. Kalamiehet ovat
jo kotiutuneet kesä- ja syyskalastuk­sesta,
ehkä e i n i i n hyvillä saaliilla k un
t o i v o t t i i n sillä ei tänä vuonna tainnut
olla k o v i n hy\'ä kala vuosi.
N i i n , minun p i t i vähän pakista täs­tä
osastomme toimmnasta. V i i m e k o ­koukseen
tk. 4 p. oh saapunut r u n ­saasti
jäseniä, joka on ilahduttava ja
keskustelu oli h y v i n vilkasta. K u u ­limme
selostuksen tovereilta Rapo ja
Vikström, j o t k a olivat aluetoimikun­nan
kokouksessa edustajana ja se h y ­väksyttiin.
Sitten meillä oli ilo .saada
kokouksemme vieraaksi a l u e t o i m i k u n .
nan sihteeri, toveri Holmes. Hän se­losti
meille paljon naielenkiintoista,
kaikesta osastoamme koskevista a s i ­oista,
joka oli tervetullutta meidän
tulevalle toiminnallemme. Olisi vas­t
a k i n hyvä, aina joskus, saada joku
toveri Vancouverista kokouksiimme,
sillä siitä olisi meille p a l j o n hyötyä ja
samalla innostaisi meitä. Toveri H o i .
mes kj-llä lupasi t u l l a joskus toisten­k
i n . Tervetuloa!
M u t t a k a p i t a l i s t i s t e n m a i d e n t c d e l.
liset j o h t a j a t , liikemiehet j a p a n k k i i ­rit,
tietäen järjestelmäänsä jäytävät
r i s t i r i i d a t , j o i d e n johdosta he jo a l -
kaisemnjin ovat joutuneet j u l i s t a m a an
sotia, pelkäävät, että k a h d e n erilaisen
järjestelmän saavuttamien tulosten
v e r t a i l u ei p u h u i s i l i i a n selvää kieltä
työläisille j a johtaisT näitä v a p a u t t a ­maan
itseetLsä riistäjien ikeestä. K o s .
ka nämä j o h t a j a t eivät luota omaan
järjestelmäänsä, koska hs tahtovat
vielä j o n k i n a i k a a säilyttää etuoikeu­tensa,
ajavat he kansojaan sotiin.
; Rauhanpuolustajain maallmankong-
; ressi viime huhtikuussa osoitti k u i n ka
j k a i k k i a l l a maäilmas-sa ihmiset olivat
tulleet tietoisiksi" v a a r a s t a j o k a uhkaa
! rauhaa. Kongressi osoitti h a l l l t u k -
•• sille. jo'^ka pyrkivät saamaan aikaan
' u u t t a s e S k a u s t a . tai n i i l l e , jotka a n.
I t a v a t j o h t a a itseään siihen, että on
! otettava huomioon myös kansa, joka
tahtoo rauhaa.
Olemme julistaneet P a r i i s i n j a P r a ­h
a n kongresseissa, että emme tyydy
tekopyhästi rukoilemaan, että rauha
valUtsisi maan päällä, v a a n tulemme
määrittelemään sodan vaaran, osoit­tamaan
i h m i s i l l e , m i l l a i n e n sota heitä
u h k a a , sekä m i l l a i n e n hyökkäys on
v a l m i s t e i l l a .
T a h t o i s i n toistaa tässä erään l a u ­seen
kongressimme hyväksymästä j u l .
kilausuniasta, jos.sa määritellään t o i ­mintamme
päälinjat: "Rauhanpuo-lustus
o n k a i k k i e n k a n s o j e n a s i a ".
Se merkitsee, että sotia ei ole, jos
kansat eivät niitä tahdo j a jos ne i l ­maisevat
selvästi tämän tahtonsa ja
toimivat sen puolesta.
J a nyt pystymme tosiaankin va­kuuttamaan,
että meidän j u l i s t u k s e m ­me
o n k u u l t u j a että r a u h a n puolesta
toimitaan.
Siinä o n ero, mikä vallitsee niiden
y r i t y s t e n välillä, j o t k a epäonnistuivat
kahden ensimmäisen maailmansodan
välisenä a i k a n a sekä meidän jn-itj-s-temme
j a j o toteutetun toimintamme
vällUä.
K t i k a p a ei muistaisi mielenosoituk.
sia ja kokouksia, joita järjestettiin
toista maailmansotaa edeltäneinä
vuosina.
Nämä ihmiset osoittaen hyvää t a h -
ta.
Meidän taistelunune rauhan puo­l
e s t a täytyy t u l l a myös yhä a k t i i v i ­semmaksi,
yhä'toimivammaksi sodan
u h a n yhä selvetessä. Näistä k a n s a i n ­välisistä
tapahtumista, jotka vaativat
meidän erityistä huomiotamme, t a h ­t
o i s i n lyhyesti m a i n i t a j o i t a k i n:
— Saksan elvyttäminen, j o t a k e n ­r
a a l i C l a y v a a t i i ensisijaisena tehtävä­nä,
o n smnessa määrin epäonnistunut
M a r s h a l l suunnitelman johdosta.
— R u h r i n e n t i s t e n , Isäntien uudel­leen
virkaanasettaminen, n i i d e n j o t ka
n i i n voimakkaasti auttoivat H i t l e r in
yleiestä aseistariisumisesta.
— Eräät a j a t t e l i v a t pitkän alkaa,
että neuvostovaltuutettujen oli tosi­a
a n sangen helpoa ehdottaa atomia-sena
oli tuomita s o d a i r / a i m i s t e l i j a t ja
saada heidät perääntymään h a n k k e i s ­taan.
Sadat miljoonat ihniiset ovat vas­tanneet
vetoomukseemme j a sen jäl­keen
heidän toimintansa on jatkur
vasti k r f i i t t y n y t . Me tulemme jäl­leen
kokoontumaan saman innostuk­sen
elähdyttäminä yhtä päättäväisi­nä
toimimaan, ettei meidän lastemme
tarvitsisi tuntea uuden sodan k a u h u ­ja,
ettei tiedettä r i k o l l i s e l l a tavalla
käännettäisi pois sen todellisista pää­määristä,
että maailmaa kalkkien
työläisten yhtyneet ponnistelut i u o t -
taisivat onnea eivätkä r a u n i o l t a . Me
jatkamme työtänune, s i k s i kunnes/^
vaara on t o r j u t t u . Mikään ei ole m e i ­tä
pysähdyttävä.
Eestin pakolaisia
'orontoiaisessa
itsenäi!
Thorhildissa oli
onnistunut
KUULUISUUKSIEK MUISTO
Eräs amerikkalainen matkusti
Kalaisella l a i v a l l a kotimaahansa mi
t a m i e n skandinaavien seurassa,
l a i v a o h i t t i Vapaudenpatsaan
y o r k l i n j o h t a v a n reitin varrella,
a m e r i k k a l a i n e n virkkoi matkafaa
p a n e l i l e e n :
— Tuo o n Vapaiidenpatsas.
— V a i n i i n , vastasi eräs niotsali
neo. m a t k u s t a j a . Myöskin mei
Ruotsissa <wi tapana pystyttää mu
topatsaita k i v l u i s i e n vainajien m.
t o k s i .
, • •• •• •
VAIHTOEHTO
S u u r i m a h a i n e n herra kävelee kat
j a joukäto p i k k u p o i k i a seuraa häntä
pyytävät viittä senttiä. Herra kyUää
tyy poikien j a t k u v a a n pyytämiseen
yrittää pelottaa poikia pois kantapa
tään.
" N o jos k e r r a n ette anna viittä sei
tiä n i i n annatteko meille peniko
k u n poijitte", huutaa eräs pojana
k a l i .
L a h j o i t i m m e Vapauden Perheen
nuorempien joulurahastoon viisi d o l l a - toa. vilpittömyyttä 5a rohkeutta, jota
r i a . Aikaisemmin lahjoitimme C l i n ­ton
h a a l i n rappausrahastoon $25 ja
langat kahdeksalle sukkaparille. j o t ka
kutoi toveritar L u n d . Päätettiin pitää
ihailemme j a k i m n i o i t a m m e eivät o n .
nistuneet saamaan tuloksia, j o i t a he
nostettim h u h u kui\-uudesta j a k a h ­v
i n niukkuudesta . . . — Naisten V i i ­r
i .
K A T K E R A PETTYMYS
DEMOKR.\ATILLE
"Missä hyvänsä maailmassa
nähnyt rotusortoa siellä olen
havainnut fasismin kehitystä".
ettei neekerikansalaisille tarjoilla
kauppalan johtavissa ravintoloissa.
' M i n ä olen kovasti tj-rmisiynj-t",
sanoi Robeson. "Minä tiedän, ettei
neekerien eiämä ole Canadassa n i in
helppoa miksi jotkut canadalaiset sen
luulevat. Mutt^T täällä Canadassa ei
myös i ole ollut sellaista kauheata rorusor-l
a u - ' toa. mikä on vallinnut etelävalti-o
l e n !
ohjelmaa on.
S i t t e n tammik. 14 p:nä, 1950 on
meillä tanssit samassa paikassa k l o 8
ip. Pitäkääpä myös muistissaime.
Vuosikokous on tammik. 22 p:nä,
1950 toveri K a r j a l a n p a i k a l l a 191 B y r ­ne
Road. Saapukaa joukolla.
Osastomme jäsen, toveri Matson,
o n vielä s a i r a a n a . Toivomme hänelle
p i k a i s t a p a r a n t u m i s t a . Hauskaa j o u ­l
u a kaikille Vapauden l u k i j o i l l e ja
t o i m i t t a j i l l e ! — R a p o r t t e r i.
Toronto. — (Ontalta kirjeenvaihta­jalta)
— N o i n - v i i s i s a t a a henkeä kä­sittävä
yleisömäärä, joukossa r u n -
saanl.aiseÄtl'^nglanniiikielistä väkeä,
kokoontui v i i m e t o r s t a i n a yhdistyneen
o i k e i s t o n , E a t o n i n A u d i t o r l u m i i n j ä r -
jestäsnään-Suoinen itsenäisyysjuhlaan
m i n k - i pääpuhujana oli Suomen C a ­nadan
lähettiläs, m i n i s t e r i U r h o T o i^
vola.
J u h l a s s a oli useita tunnettuja ca-n
a d a l a i s i a , k i i t e n eräs t u o m a i i rouvi-.
neen, O n t a r i o n m a a k i m t a h a l l i t u k s en
kaivosminlsteri G e m m e l l j a k u n n i a ­k
o n s u l i G r a h a m . Ohjelmaa esittivät
Salme Andre, Suomen Sointu, t r i R o ­bert
Graham, " T r i o " . Elsa Ukkonen
<säestäjänä m i s s KUmtmen), T o r o n ­ton
ruiisvoimisteMjat j a Hebron Ev.
LutherilaL-Jl.1 K a n s a l l i s s e u r a k u n n an
kuoro.
Suomen- ja englanninkieliset
tervehdyssanat esitti Sven Stadins,
jolta Suomen ja Neuvostoliiton
'hyviä, suhteita" kai edistääkseen
esitteli. tilaisuudessa, missä puhui
Suomen ministeri, erään eestiläis-rylmiän
ja selitU eestiläisten ole­van
pakolaisina täällä kun heidän
isänmaansa, on nyt itsenäisyyttä
vailla, joskin hän vakuutti tulevafi
vielä ^jan jolloin hekin saavat
viettää itsenäisj^tään.
M i n i s t e r i T o i v o l a s e l i t t i suomen- ja
englanninkjelellä S i b e l i u k s e n eläimän-työtä
j a Suomen k a n s a n itsenäisyys­taistelua
ensimmäisen maailmanso-d
a n edellä. Puheensa kohokohdassa
m i n i s t e r i Toivola totesi, että:
Kan Suomen eduskunta julisti
Suomen itsenäiseksi tasavallaksi
joolok. 6 pnä 1917. oU saaren naa-parimaan
hallitsijat ensimmäise­nä
tonnostamassa Suomen itsenäi­syyden,
Sacmien kansa antaa täl­le
seikalle saaren arvon ja tolee
aina sen arvossa pitämään.
T h o r h i l d . Alberta. — Thorhilden
naisten sotaavastainen järjestö jär­jesti
kalamojakkapäiväJlisen marrask.
27 p. Dori? N i e l s e n i n M o s k o v a n mat­k
a n avustustarkoitukseen. Tämä t i ­laisuus
muodostui y l i toiveitten. V a n ­hempaa
väkeä o l i saapimut R a d w a y l -
ta j a H o l l ow L a k e l t a s a a k k a . I l m a o li
suotuisa, a i v a n k u n t i l a t t u tähän t a r ­koitukseen.
Ravmtolafcoimikunta ansaitsee k i i ­tokset.
Mrs. J a r d y m o j a k a n keittä­jänä
oli m a i n i o , saa c l l a tehtävässään
toistenkin. Nuorempi väki auttoi .täs-s-
1 hommassa, joten me vanhat s a i m ­me
k a t s e l l a valmista, Yleissumma ei
ole m i n u l l a tiedossa vaan l u u l e n t u ­lot
oUvat lähes $50. Päivällisen jäl­keen
p e l a t t i i n " b i n g o a " j a miesväki
pelasi "hailoDvistla". Voitot, jotka
a n n e t t i i n näissä, olivat k a i k k i l a h ­j
a n a saatua tavaraa.
K i i t c k s e t k a i k i l l e avustajille, jotkq
auttoivat tässä tilaisuudessa. R a u h an
a s i a on k a i k i l l e sydämen asia.
Samassa tilaisuudessa Vieno Järvi
keräsi nimiä atomipommin parmaan
j u l i s t a m i s e k s i . K a i k k i antavat n i ­mensä
Uomlelin tähän tarkoitukseen.
Täällä pohjois-Albertassa on ollut
h a r v i n a i s e n k a i m i i t i l m a t . E n m u i s ­ta,
että näin kauan olisi oUat läm­mintä
näinkin myiaiällä k u n o n jo
j o u l u p i a n käsissä. Kesä o l i k u i v a ja
kylmä, joten p a l j o n on elukan r e hu
lyhyenä monella f a r m a r i l l a v a a n täy-ty5-
toivoa jos ensi kesä o l i s i parem­p
i . — T i l d a Hummer.
Suomen-Puolan kauppa­sopimus
allekirjoitettu
Helsinki, — (S-S) — Joulukuun
pnä a l l e k i r j o i t e t t i i n Varsovassa S;
men j a P u o l a n väUnen sopimus, ]o
koskee molempien maiden tavais
v a i h t o a vuonna 1950. Soplmub
mukaan edellytetään kokonaiskat
p a v a i h d o n nousevan huomattavasti
n o i n 28 m i i j . . d o l l a r i a .
Suomen päävienti käsittää silkki,
paperimassa, p a i n o - , kehruu- ja <
koispaperia. kuitulevyjä, sahatavaj
ratapölkkyjä, s i l l a a , erikoisterästä
k o n e i t a .
T u o n t i Puolasta käsittää kivihiil
koksia, sokeria, vucrisuolaa, kalsim
k l o r i d i a , k a l s l n o i t u a soodaa, kipsä
veä, kipsiä, smkkivalkoista, valä
tuotteita, sinkkilevyjä. koneita, \TII:
p u u v i l l a , j a vuorikankaita ym.
Väinö Aaltoselle
korkea italialai­nen
kunnianosoitus
Helsinki, — (S-S) — Suomen H
temian jäsen, prof. Wäinö Aalton
on saanut suurimman ulk<!mai£
kuimianosoituksen, joka suomalais
t a i t e i l i j a n osaksi voi tulla. Hänet
v a l i t t u I t a l i a n kulttuuria katemii
A c a d e m i a C u l t u r e Adriatican, ku
niajäseneksi kaikkine etuineen.
A k a t e m i a a n kuuluu Italian kai
k i e n y l i o p i s t o j en tiedekuntien esimi
het sekä huomattavia kirjailijoita
t a i t e i l i j o i t a .
— Badmintonia p e l a t t i i n ensiksi
B e a u f o r t i n b e r t t i i a a n t i l a l l a Glouces-tershiiressa,
Englarmlssa, v. 1837.
M i n i s t e r i T o i v o l a el p u u t t u n u t edel­lämainittuun
ees_tiläisk}-sj'mykseen,
m u t i a hän sanoi Suomen haluavan
saada rauhassa j a t k a a itsenäistä k e ­hitystään.
Juhlayleisö täytti n o i n kaksi W -
mannesta j u h l a s a l i n 4 s t u i m i s t a .
Suomen itsenäisyys­päivän
vietto
Helsinki. — (S-S) — Suomen 32.
senäisyyspäivää vietettiin kaikkis
Suomessa h i l l i t y i n juhlallisuuks
Helsingissä o l i Suurkirkossa jublaj
malanpalvelus, yliopistossa valtiom
voston järjestämä juhlakonsertti,,
sa e s i i n t y i m-m. L e a P i l t t i sekä ilU
l a o l i presidentinlinnassa tasavalta:
me päämlehellä suiuri vastaanotto,
h o n osaUistui diplomaattikunta
corpere sekä h a l l i t u s , edusktmtai
e r i alojen johtohenkilöitä, yhteen»
1,900 henkeä. Pääministeri Page
h o lm puhui radiossa.
M u u a l l a Suomessa olj juhlaJ'-^
l a n p a l v e l u k s i a , itsenäisjTSJuhlia, o'4
eräillä seuduilla paraatikin.
sui vapaustaistelija ja kuuluisa l a u - ! oissa. Minä olen kuuUut, ettei s e l -
l a j a P a u l Robeson tämän k i r j o i t t a - 1 laista voi tapahtua Canadassa." —
jalle viime viikolla. Hän viittaasi j J o l m Stevvari, Canadian T i i b u n e -
lausunnoUaan Dresdenissa. Ont. suo- j lehdessä jouluk 12 pnä.
PÄIVÄN PAKINA
määrän nousevan 5—6.000. t-nsi tammtkuim 1 päivään menne^^ä. el­lei
ryhdytä päättäviin toimenpiteisiin työtiöniyyden torjumisek.>i. V i i ­si
tai kuusituhatta työtöntä kaupungeissa, joiden yhteinen väkiluku
on noin 60.0001 Port .Arthurin lyöttömyystikinne on kehittymässä
uhkaavaksi kriisiksi ja muistaa sopii, että Canada antaa miltei ilmai­seksi
Yhdys\'altain pankkiireille Steep Rockin rikkaan rautamalmin,
sensijaan, että se valmistettaisiin raudaksi ja teräkseksi Port .Arthu­rissa,
missä se antaisi t3r\-itt.ivaa ja hyödyllistä työtä työttömille.
Mutta ei. canadalainen rautamalmi lähetetään MidyiA-alloihin ja Ca­nada
ostaa sieltä kalliilla hinnalla 3 , 4 käyttämästään teräksestä! Ja
tämä on vain yksi tällainen esimerkki.
Elämän huolet lisääntNTät huolestuttavassa määrässä kautta
maan ja kuten näkyy, hallituksen nykyinen politiikka ATidysvaltain
rahavallan h>-\'äksi pahentaa jatkuvasti tilannetta.
Olemmeko onnellinen vai onneton
sul
J o k u a i k a s i t t e n eräs lehtemme h j ' -
yä a\-ustaja kirjoituksessaan m a i n i t si
onnettomasta sukupolvesta j a onnet­tomasta
ajasta. Hän t a r k o i t t i nylqr-a
i k a a j a n y k y a j a n ihmisiä. Onko to­d
e l l a k i n nyt onneton aika j a olem-m
^ o me onnettoman ajan ihmisiä?
T i e t y s t i me voisimme sanoa, että
t c d e l l a onneton o l i se sukupolvi, joka
j o u t u i kä>Tnään v i i m e i s e n m a a i l m a n ­sodan
läpi. Muistammehan me M a i -
danekjn tappotehtaat. Äidit itievät
k a a t u n e i t a p o i k i a a n . Meillä o n h o i ­dettavanamme
sodassa r a a j a r i k k o u -
tuneet. Paljon on kielteisiä puolia.
Jos etsitään vain kielteisiä puolia,
n i i n todellakin me olemme onneton
sukupolvi.
O t t a k a a n i m ^ esimerkiksi vaikka
Sudbury. Kymmenen vuotta sitten
täällä ei ollut julkisuudessa mitään
muuta u n i o a k u i n rautatieläisillä. Jos
kaivosmies biisi näyttänyt u n i o n n a ­p
i n , n i t a silmänräpäyksessä oUsi hän
saanut matkapassin. Nyt voi kaivos-tj-
öläinen ylpeillä u n i o n n a p i l l a eikä
Inco v o i sille mitään. Viimeisen k y m ­menen
vuoden a j a l l a o n tapahtunut
p a l j o n m u u t a k i n .täällä, Sudburyssa.
Sudburj-n k a u p u n g i n työläiset fcuulu-
\-at rniioon ja heillä o n työehtosopi­mus
kaupungin -kanssa. Sudburyn
I h o t e l l i en t a r j o i l i j a t ovat järjestyneet
! Sannoin ovat o s i t t a i n puusepät, p u t k i -
I t>'öläiset, raitioti&läiset y.m. TCaiTfiri
I tärkeimmät teollisuudet ovat järjeste-tj-
t. Tämä osoittaa, että Sudtmryssa
on tapahtunut sumi muutos sikäli
k u i n työväenliike on kysymyksessä.
N y k y i s e n suliupoLven ei pidä m u r e h ­tia
siitä kehityssutmnasta mitä on
Sudburyssa tapahtunut.
Tämän lisäksi voidaan vielä t c d e -
ta. että esimerkiksi kaivostyöläiset
ovat rakentaneet itselleen suuren ja
nykj-alkäisen haaim. Se yksistään
on todistus siltä, että työväenliike k e ­h
i t t y y j a edistyy Canadassa.
Entä muissa maissa? Sitten m a a ­ilmansodan
on tapahtunut paljon
muutoksia. Keski-Euroopassa, j o s^
aikaisemmin o l i puolifasistiset h a l l ii
tukset, on nyt kansandemokraattiset
hallitukset. Se on suuri askel.eteen­päin
työväenliikkeen kannalta"" k a t ­sottuna,
f
K i i n a n kansa edustaa neljäsosan
koätö ihrinskurmasta. Sen vapaus­t
a i s t e lu on päättynyt sum-een voit­toon.
K i i n a n Kansantasavallan
r u s t a m i n e n on s u t u i n tapaus sit!
L o k a k u u n suuren vaUankumoii*
Vuosisatoja kestänyt maaorjisK
feodaalinen sorto o n lopetettu Kiia
sa. Ei ole vähääkään epäil3*siäi
e t t ^ ö K i i n a s t a tule j-ksi edustava
'pia sivistysvaltioita mitä on olemaa
maailmassa.
Nykysukupolvi Kiinassa ei ° ^ J ^
n e t o n . Se on onnellinen SUIBSXÄ
Se o n sukupolvi, j c * a on taisteto'
pautuksensa puolesta ja o i nijöa
saavuttanut sen.
O n -totta ettei meidän pidä
a s i o i t a ykslpuoäisestL Meidän
o t t a a kielteiset j a myönteiset
huomioon. Meidän tulee pitää l
siitä ettemme johda itseämme
h a a n l i i a l l a toivotikkaudeUa.
M u t t a jos otetaan
myönteiset puolet huomioon t j ö*
l i i k k e e n näkÄannalta. niin o
täytyy myöntää, että meidän
polvemme on onnellinen suM»
— U o tL