Vapaus, May 3, 1949

              Siira 2 Tiistaina, toukokuun 3 p., — Tuesday, May 3
S^äe?Kov etb 1917, Atithmlml
M «eoood d a » maa by tbe Fost
OCQce Department. OtUwB. Pab-
UdieA ttelce wedciy: T u e s d i t y *,
Ttaoradays and Satardays by Vfvum
tiamslag Company Lt<L, at lOO-lffi
B m 8 t W , Sodbaiy, O n t , Canada.
XdQibaDea: BarfnMi OfOe» 4-4BM.
• d d n M - B o K flB/'0iidbQi]^ OUariou
Adhrettiainc latea upuu appHfUop.
Itanalatlon free ot chaige.
XEUAUSHnOIAT:
C t a a d a a » : Tvk. «j0O 6 tt. t SB
3,]Qk> 3JO0
^SbdysvtilolMa: 1 fk. t«o 6 tt. •«>
Suomesa^: 1 vk. IJbO 6 kk. 4JS
"Ja he divät onnellisina loppiiun asti'!, Voisi olla otsikkona niissä
sanarikkaissa ja kauniissa uutistiedoissa, joissa kerrottiin meille taval­lisille
kuolevaisille Lontoosta, Englannista:, että Britannian common-w
«J[thin konferenssi on löytänyt 'uuden formulan", jonka mukaan
Intia voi tulla "suveneeriseksi tasavallaksi ja silti jäädä jäseneksi com-monwealthiin,
jonka yhdyssiteenä on kruunulle osoitettava uskollisuus.
Toisin sanoen, Intian tasavalta tunnustaa Britannian kruunun
coinmonwealthin maiden vapaan yhdistyksen korkeimmaksi symboo-
'Iik$i jonka johdosta Toronton Daily Star lausui mm. seuraavaa:
'*Gommonwealthin jäseninä niiirä on kulttuuri- ja kauppasiteet jotka
eivät ole niinkään vähäpätöisiä."
. Mikäs sitten sai kaksi täydellisenä vastakohtana ymmärrettyä
yhteiskuntamuotoa — kuningaskunnan ja tasavallan — yhtymään täl­laisilla
"kulttuuri- ja kauppasiteillä"? Vastaus tähän on hämmäs­t
y t t ä ä yksinkertainen: Intian porvariston pelko!
Intian porvarit, jotka tulivat Xehrun johdolla itsenäistyneen In­tian
hallitsijoiksi, ovat yhtä luokkatietoisia ja vallanhimoisia kuin mui-deiokin
maiden kapitalistit. Intian kapitalistit haluavat keinolla milE
tahansa soittaa ensimmäistä viulua omassa maassaan. Tämä selittää
«niksi Nehru ja kumppanit taistelivat ihailtavalla sitkeydellä ja urheu­della
maansa itsenäistymisen puolesta. Mutta saatuaan osittain itse­näistyneen
maansa hallitusvallan käsiinsä Intian porvaristo halvaantui
siitä pelosta, että miljoonaLset kansanjoukot; joita on pidetty aliste­tussa
asemassa, tietämättömyydessä ja kurjuudessa, voivat vaatia itsel­leen;
tasa-arvoisten kansalaisten oikeuksia omassa maassaan. Nehrun
Johtamat Intian kapitalistit tunsivat tämän pelon vallassa itsensä
kovin yksinäisiksi ja heikoiksi ja siksi on ollut havaittavissa, että he
ovat pyrkineet saamaan miöidollisiriiman paljon ulkopuolista selkäno­jaa
oman maansa kansanjoukkojen nousevaa vapausliikettä vastaan.
Nehru ei luonnolli.sestikaan vornut palata takaisin menneisyyteen. In­tian
kansan, keskuudessa ei voi esiintyä kansallisena johtajana kukaan,
joka ei puolusta suveneerista tasavaltaa.' Siksi tUli tarpeelliseksi uusi
foimuia, joka yhdistjiä kruunun jä tasavallan, joka jatkaa vanhoja
"kulttuuri- ja kauppasiteitä" ja samalla lujittaa itsenäistyneen Intian
uusien hallitsijain poliittista asemaa Yhdysvaltain rajusti hyökkäävän
pääoman tunkeutumista ja ennenkaikkea Intian riiiljjjonaisten kansan­joukkojen
nousua vastaan. NMinpä esim. Toronto Daily Star lausui:
"Kun komnfiunismi etenee vastustamattomasti cteliiä kohti Kii-nas.<
a, Etelä-Aasian värilliset kansat ovat; peloissaan., Jntigin hallitiis
on tietoinen kovasta painostuksesta. Se käsittää, että tietämättömät,
kauan riistetyt joukot kotona ja naapurimaissa, antavat hedelmällisen
maaperän kommunistipropagandalle."
Todellinen syy "uuden formulan" löytämiseen on siis se, että
Intian hallitus pelkää omaa^ "kauan riistettyä" kansaansa. Ja tämä
pelko näyttää ajavan Intian yhä kauemmaksi itsenäisyytensä uudel­leen
menettämisen tielle. Xiinpä otaksutaan, että kysymys tästä "uu­desta
formulasta" tasavallan ja kruunun yhdistämiseksi oli todellisuu­dessa
ratkaistu jo ennen Lontoon konferenssia, ja että todellisena kes­kustelun
aiheena oli Etelä-.\asian paktin valmistaminen Aasian kan­soja
vastaani Tämä suunnitelma edellyttää, että Nehru Järjestää
Lontoon ja VVashingtonin piirustusten mukaisen Etelä-Aasian paktin,
Joika toimii vahtikoirana isiirtomaakansojen kaikkia todellisia vapaus­liikkeitä
vastaan.
• Näin Nehru ja kumppanit suorittavat muutamassa vuodessa k o ko
kapitalismin kehityksen ympyrän. Se alkaa edistyksellisestä ja vieläpä
vallankumouksellisestakin roolista ja jatkuu vissin ajan vipusemena,
joka auttaa k.o. maata eteenpäin, mutta historiallisen roolinsa pää­tyttyä
taantuu uudelleen ja muodostuu jarruksi historian kehityksessä.
S)ry siihen, miksi Intian kapitalismin kiertorata on näin lyhyt, on se,
että tntia nousi kapitalismin kartalle sen "myöhäisvaiheessa, jolloin
kysymys sosialismiin, siirt3'misestä on astunut päiväjärjestykseen.
CCF:n jäsenille miettimistä
' Pohjois-Atlantin pakti on nyt Canadassa ratifioitu. RunCCF:n
kansallinen johtaja mr. Goldwell vakuutti, että hän kannattaa sitä täy­dellisesti,
niin tämä aiheutti varmaan paljon miettimisen aihetta CC
F^: n Jäsenille ja kannattajille. Sosialistien johtajana esiinty\'ä henkilö
v|ikuuttaa kannattavansa ulkopolitiikkaa, mikä oil "a" ja "o", koko
kapitalismin yleishyÖkkUyksessä kaikkien maiden, myös Canadan työ­väenliikettä
vastaan! Muistetaanpa vain se, että senaattori Robertson
sanoi viime torstaina Canadan senaatin istunnossa Atlantin patista
seuraavaa:
^ . Voi hyvinkin olla, että tämän sopimuksen todellinen arvo on siinä,'
e(tä siihen osallistuvien maiden ekonomiaa lujitetaan siten, ettei niissä
ole pelkoa subversiivisten aatteiden jalansijan saamisesta (CP:n uutis»
tieto huhtik. 28 pnä).
• Kapitalistien mielestä ovat "subversiiveja" niin sosialistit kuin
kommunistitkin ja kaikki, jotka vaativat kansanjoukkojen elintason
parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä hallituksiltaan. Senaattori Ro­bertson
Sanoo, että Pohjois-Atlantin pakti kohdistuu ensikädessä kaik-k|
en maiden työväenliikkeitä vastaan — mutta canadalainen sosialisti­johtaja,
CCF: n päämies, nir. CoUhvell-sanoo, että hän kannattaa täy­dellisesti
Atlantin paktia!
• Eikä tässä kaikki, sillä mr. Coldwellin on täytynyt syödä hävyltä
hanaankin kun hän voi protestoimatta vastaanottaa mustien por\'arien
o4hittelut ja ukaasit oman puolueensa hajoittamisesta. Torysenaattori
Hiäig sanoi senaatin istunnossa, kuten on lehtemme uutisosastolla ker­rottu,
että Hän haluaa onnitella pääministeri j5t. Laurentia ja myös
CGF:h johtajia A,ilantin paktin hyväksymisen johdosta ja samalla hän
oliikyllin julkea vaatiakseen avoimesti, että CCF:n johdon pitäisi heit­tää
puolueesta pois kaikki, jotka vastustavat tätä paktia.
^ On mielenkiintoista seurata, ketä mr. Cold\vell ja kumppanit nyt
sejäraavat, niitä jäsenjoukkoja, jotka ovat uskollisia sosialistisille peri­aatteilleen
ja vaativat puoluettaan vastustamaan kapitalistipuolueiden
sotasuunnitelmia, vaiko niitä porvaripolitiikkoja, jotka vaativat, että
CCF:n oikeistojohdon pitäisi nyt aloittaa punakauhuhj^terian nimessä
oraian puolueensakin hajoittaminen, kuten he kapitalistien toivomusten
mukaisesti ovat hajoittaneet eräitä unioita! Sivumennen sanoen tässä
to^utuu vanha sanonta, että kun annetaan pikkusormi paholaiselle, se
vie, koko käden. Nyt nimittäin näyttää jo siltä, että porvarit vaativat
ennen pitkään CCF:n hajoittamista, sillä suurbisnes haluaa kerta kaik­kiaan
hallita yksin. Miksi? Liberaalien senaattori Crerar antoi tähän
vastauksen kun hän viime torstaina sanoi senaatin istunnossa, että
cajiadalaisten on tuettava tätä paktia, vaikka se asettaakin heille ras-luHta
velvollisuuksia. "Raskaiden velvollisuuksien" vuoksi o n kaikki
itsenäinen ajattelu ia kaikki patrioottiset tunteet ja pyrkimykset tukah­dutettava
fasismiin tähtäävän diktatuurikomennon avulla. Tämä sii-tä^
in^suuremmalla syyllä, koska '^meidän on käsitettävä se, että tämä
p^ti avaa portin sellaisille tapahtumille, joita emme voi nähdä enna­kolta",
kuten senaattori Crerar lausui.
ILjspajkaä ja
vasbnina
KysyiBTs: Voiko Vapaus tledcMtaa
siitä, onko vanhuudeneläke-lkäiaja jo
elennettit e5:een tkftvitoteen. k u t o i o»
Sidotettu? — TIetosU kiitontnen
Taataos: El ole. VanbuadeneUUcet-t
ä annetaan 70 vuotta täyttäneille v a ­rattomille.
Kyrjmy; Voiko Vapauden t c ^ t u s
«anoa kuka keksi enstomiaisen auton
j a minä vuonna »e keksittiin. — Väit­telyyn
joutunut Vapauden tilaaja.
V a s t a n ; T&m&n luontoisista asi-dsta
voidaan väitellä i^aoleen j a t o i ­seen.
Onhan esim. v ä i t e l ^ sUtäkin,
e t t ä Idysikö Columbus Amerikan vai
löysikö sen Joku muu. Tosiasia luon­nollisesti
oo, e t t ä esim. viikingit vie­railivat
tällä mantereella paljon aikai­semmin
kuin Colombus, mutta vasta
Columbuksen kuuluisan matkan j ä l -
keen/<merlkan "löytö" johti myöntel.
siin tuleteiin j a sikci Columbusta p i ­d
e t ä ä n edelleenkin Amerikan löytä­jänä.
Tällaisin "'varauksin on suh­tauduttava
autojen j a muiden konei­den
keksimiseen sitAkin smiremmalla
syyllä, kun esim. nykyaikainen loisto-
« u t o on monivaiheisen kokeilun j a ke­hityksen
tulos. Autoa ei ole keksitty
n y h j ä s t ä ilmasta", vaan sitä edeltä­neiden
kdcsintöjen perusteella j a n i i ­t
ä kehittämällä. Pikkujättiläisen ker­toman
mukana GottUeb Dalmler Ja
K a r l Benz valmistivat 1886. ensin £ua.
ritettuaan moottorikokeUuja. maail­man
ensimmäiset käyttökelpoiset au­tot.
Näistä nykyinen auto on kehit­tynyt,
mikä kehitys edelleen jatkuu. * • •
Kysymys: Onko lääketieteellä m i ­t
ä ä n tarkempia tietoja kohtusyövän
oireista? Pitäisi saada tarken^iia tie-toja.
— Tietoa haltiava.
Vastaus: Jos epäillään olevan syö­pätaudin
alku, silloin on parasta
kääntyä lääkärin puoleen. Siten saa­daan
joko heti apua tai p ä ä s t ä ä n mie­lenrauhaan
siltä, ettei syöpää ole.
TiinTninsilaisten
huomiooni
9lattewalaisen aas. ^aaaieD. fBh-
«eksan Ixpsea. I>sWlHhi,^|oto pa-m
koti äritettife IcriMaa |<ilrtilii
tibUsmis tk.. 7 yoii IrtBo 9 OUn»
Pääkaupunkimme ihanaa ajotietä. Liittovaltion perustamisen jälkeen on pääkanpuneissa rakennettu
noin 22 mailia tieteellisesti suunniteltua ajoiteta, jota lisätään uaden asemakaavan edellyttämällä tavalla.
Kuva otettu Bank Streetin lähettyviltä j a oikealla näkjry 117 - vuotta vanha Rideau-kanava.
Albert Norden:
Göbbelsin myrkynkylvö jatkuu
Mitä muut sanovat
PORVABIT IHMETTELEE
On todella kummallista, e t t ä r i i t t ä ­vä
tuottokyky aiheuttaa meille vai­keuksia,
mutta tämä näyttää tapal}-
tuvan tai ainakin uhkaa tapahtua.
Nyt, kuten me k a i k in tiedämme, meil­lä
on taas ostajien markkinat. Hin­nat
alenevat. Asiakkaita liehltellään
yhtä paljon kuin koskaan aikaisem­min.
Mutta tavaroita kerääntyy va­rastohuoneisiin
Ja kauppoihin, nope­ammin
kuin kuluttajat vievät n i i t ä . —
P. M . Richards, Saturday Nightin f i -
nanssitoimittaja.
• • •
FRANKOLAINEN
O I K E U K S I E N L A KI
Lontoo. — (Britatmian) ulkoviras-ton
piireistä seUtettlin että nämä
(protestanttiset) kirkot suljettiin 1945
laaditun Espanjan "oikeuksien lain
mukaan, mikä kieltää Julkisen juma-lanpalvelusoikeuden
kaikilta ei kato­lisilta
uskonlahkoUta. Tämä laki sal­lii
yksityisen omantimnon vapauden.
—Toronto Starin erikoistieto huhtik.
28 pnä.
• • •
VOIMA VETXX
PUOLEENSA
Tilatme ei kuitenkaan ole Ca­nadan
kohdalta n i i n musta nUltä se
pinnallisesti näyttää, sanoi eräs lai­vanomistaja.
Tämä virkailija selitti,
e t t ä niin pian kuin kommunistit" pa­lauttavat
järjestyksen Kiinan kaaos-riiaiseen
tilanteeseen, aloitetaan miltei
varmasti kaupankäynti Canadan
kanssa, ehkä smuremmassa mittakaa­vassa
kuin koskaan aikaisemmin...
— Montreal Starin uutistieto.
• • •
MITEN VAPAA LEHDISTÖ
T O m n J A R I K A S T UU
DoUarikulttuurin Eurooppaan tun­keutumista
rahoitetaan nyt Marshal­lin
suunnitelman varoilla.
T ä t ä rahaa käytetään myös siten,
e t t ä amerikkalaisten yksityisten kus­tannusyhtiöiden
kirjoja työnnetään
nyt Marshallin suunnitelman avulla
länsi-Saksaan ja pian myöhemmin
muihin M ^ s h a l l i n avun maihin. Ne
amerikkalaiset yhtiöt. Jotka ovat saa­neet
n ä i t ä Marshallin avun «tilauksia,
ovat seuraavat: Book Division of the
Nassau Dlstributing Co. Inc. $200,000,
New American Library of Vftytld Lite-ratuie
$100,000 j a Pocket Books $100,-
000...
Kuten on aikaisemmin tiedoitettu
New York Herald Tribunelle on mak­settu
$160.000, Time Inc:lle $156.000 ja
Reader's Digestille <41.000 Marshallin
avun kassasta sen jälkeen kuin valtio-departmenttl
oli hyväksynyt niiden
sodanlletsontaohjelman. T&ten toteu­tuu
kerskuttu kapitalistien '^vapaat
lehdistö".—Bernard Rubln. New York.
« » Jf
HTVXX BISNESTÄ
Viime sodassa kaatunutta jokaista
kolmea amerikkalaista sotilasta koh­ti
amerlUcalalset yhtiöt saivat voitok­si
miljoona dollaria, eli 106 miljoonaa
dollaria Amerikan 300.000 kaatuneen
vastakohdaksi — Career, New York,
huhtik. l p .
UUSI OLJTLOTTO ITÄVALLASSA
Viena ~> Sanomalehti \Kener Mon-tag
Uedoitti viime maanantaina sen-satiomaisesta
uudesta öljylöydöstä
M a t » n l n luona. Zistersdorfln öljy­kentän
pohjoispuolella Itävallassa.
Nämä alueet ovat venäläisten miehi-
^rsalueella.
Tämän artikkelin Idrjoittaja on
Saksassa. Neuvostoliiton mieliitys-alueella,
ilmestyvän "Deutschland
Stimmen" toimittaja. Norden on
elänyt monia vuosia maanpakolai­sena
j a on tunnettu kyvykkäänä
antiftEisLstiscna sanomalehtimiehe-n
ä ja kirjailijana..
Hyvin vähän tuunettu tosiasia on
se, että .samat .saksalaiset myrkyn-kauppiaat,
jotka olivat aktiivisia HiU
lerin alaisena, pelaavat edelleen sa­manlaista
^eliä — Saki5an länsiosas­sa
ja Berliinin Anglo-Amerikan osas­sa.
' ~ ^
Lakipykälä no. 40, jonka liittolaisten
korkein kontrollineuvosto juli.sti voi­maan
lokakuun 12 p n ä 1946, ki«ltää
rangaistuksen uhalla levittämästä nar
tionalistista, militarista ja demokrati­an
valtaista aatetta. Tämä ei kuiteU'?;
kaan pysäytä Göbbelsin manttelih pe­rijöitä.
•
Esitän teille muutamia kaikkein tär­keimpiä
ja räikeimpiä tapauksia.
ENTINEN GESTAPON MIES
VAKOOJANA
Brittiläisten lupakirjalla ilmestyvän
"Berlin Montagsechon" päätoimitta­jana
ja Länsi-Berliinin . Libsraalisen
demokraattipuolueen puheenjohtaja­na
toimii eräs Hubert'Schv;ennicke.
Hänet hyväksyttiin natsipuoluee­seen
V. 193» toukokuun 20 p n ä ja Ber-lin-
Bucholszin natsiosaston jäsenkir­jan
66 sivulle on h ä n e n nimensä re­kisteröity.
Minun käsissäni on natsipuolueen
entisen rahastonhoitajan antama va-lallinen
kirjallinen lausunto siitä m i ­hin
saakka Schwennicke on maksanut
jäsenvuoronsa senjälkeen kuin hän
liittyi puolueeseen.
Herr Scwennicke ei ollut mikään
pikkunatsi, ei mikään kanssamat­kustaja.
Päinvastoin hänet nimitet­tiin
Berliinin Siemensin tehtaaseen
vastavakoilun asiamieheksi, joka mer­kitsee
suhteellisen korkeata porrasta
gestapossa.
Scwennicke ilmiantoi useita ulko­maalaisia
työläisiä ja toimitti heidät
keskitysleirille.
Nyt tämä entinen gestapon palkat­tu
asiamies kehoittaa lehdessään län­sivaltoja
"puolustamaan Berliiniä
kommunismin leviämisen estämiseksi
ja estämään Eurooppaa joutumasta
kommunistisen alamaailman kaaok­seen."
Ei tarvitse muuta kuin selata kuol­leen
tri Göbbelsin kirjoituksia, niin
niistä näkee ettei Herr Schwennicke
vain omaa Göbbelsin aatteita, vaan l i ­säksi
ei edes muuta hänen fraasejaan.
GÖBBELSIN " K U L T T U U R IN
KOORDIN.AATTORI"
Sallikaa minun esittää Amerikan
lupakirjalla ilmestyvän lehden "Absn-din"
päätoimittajan Herr Mavimiliari
Mueller-Jabuschin. Hän kuului v.
1933 siihen komiteaan, joka surulli­sen
kuuluisan natsirunoilijan Hans
Jostln ja hallituksen emissaarin
Kinkelin kanssa suunnitteli saksalai­sen
Pen-klubin poliittisen linjan
(muistanette saksalaisen termin Glei-chshaltungin>.
jonka mukaan kaik­ki
demokraatit ja ei-arjalaiset tuho­taan.
Tämän jälkeen kansainvälinen Pen-klubi
eroitti saksalaisen xyhmän.
Hitlerin haliitultsen aikana oli Muel-ler-
Jamusch Saksan panlön sanoma-lehtipäällikkönä.
Saksan pankki, jo­ka
on suurin yksityisten omistama l a i ­tos,
osallistui Euroopan .mannermaan
monien pankkien ryöstöön.
Asemansa takia oli Mueller-Jabiisch
läheisessä yhteydessä Saksan pankin
johtajaan Herr von Staussiin. Mueller
Jabusch lauloi ylistysvirttä Herr
Staussille,. jonka Hitler l i m i t t i Sak­san
valtiopäivien varapuheenjohtac
jaksi j a Preussin valtion neuvonanta­jaksi.
Nykyään h ä n veisaa samaa ylistys­virttä
samalle ammattikimnalle johon
Stauss kuuluu, mutta turvatakseen i t ­sensä,
läntisenunllle. ArtUckelelssaan
hän vaatii Jaltan ja Podstamln sopi­musten
hylkäämistä koska niissä
määritellään Saksan demokratisoimi­nen.
AVOIN SODAN LIETSOJA
Esitän teille uuden j a e r i t t ä i n häm­mästyttävän
tapauksen. Berliinissä
brittiläisten luvalla ilmestsrvän sosr
"demlenlehden päätoimittaja on mies.
joka kutsuu itseään Franz Tauschiksi.
Hän sanoo t ä m ä n olevan h ä n e n oikea
nimensä ja e t t ä h ä n on syntjmyt Libe-rev
- Reichenbergissä. Tshekkoslova­kiassa.
; Kuitenkaan. Ö.-Iiberecin kaupimgln
syntymäluettelossa ole merkitty Franz
Tauschin syntymää. Herr Tausch ei
ole Herr Tausch. Jos te kysytte; m i ­nulta
kuka on alias Tausch, n i i n m i ­nun
täytyy tunnustaa tietämättörasry-teni.
Tiedän kuitenkin sen, e t t ä h ä n k i r ­joitti
lehdessään, jotta "Berliini on
scdan arvoinen" ja "Sozialdemokra-tlssa"
esitti seuraavan vetoomuksen:
"Venäläisten täytyy kärsiä vaikeuk­sia
itäblolcilla ja joissakin länsieu­rooppalaisissa
kaupoissa, vaikeuksia,
joista voi tulla heille kuolettava, eh­dolla
ettemme anna hellle*hengähdys-taukoa
vaikeuksien voittamiseen". K u -
ksL hyvänsä kirjoittaa näin hänen ön
syytä salata henkilöllisyytensä.
FRANCON AATTEEN
KANNATTAJA *
Näiden länsi-Berliinin sanomalehti­miesten
keskuudessa on eräs taitava
journalisti. Hänet on usein lähetetty
luentomatkalle U S A : n New York T i ­mes
jtdkaisee hänen kirjoituksiaan.
Kansainväliset uutistoimistot lainaa­vat
häntä kuin T tärkeääkin tietoläh­dettä.
Puhim amerikkalaisten luvalla i l ­mestyvän
"Tagesspiegelin" päätoi­mittajasta
Eric Regeristä. '
"Tagesspiegelissä" hän kehoitti
p ä ä s t ä m ä ä n Francon Y K :n j ä kaksi
päivää myöhemmin* h ä n kirjoitti leh­dessään,
että Neuvostoliiton pitäisi
eroittaa Y K : s t a j a lisäksi "sivistyneen
maailman perheestä'^
Hän vaatii lehdessään, e t t ä Saksan
itäosat, jotka ovat Neuvostoliiton mie-nityksen
alaisena, "tulisi julistaa i r -
reden taksi kaikkine seurauksineen.
Kuka hyvänsä toimii siellä, toimi­koon
omalla vastuullaan".
Kuka on antanut Regerille oikeu­den
kehoittaa saksalaisia alkamaan
sodan Venäjää vastaan? H ä n ei myös­kään
ollut toimetteautitiA- HiCtei Ia- il&i-sena.
Hän ei osallistimut Saksan an-ttfasistien
taisteluun. Hän ei ollut
aktiivinen maanalaisessa liikkeessä.
Herr Reger kirjoitti kirjoja, joitä el
tarkoitettu aseeksi Saksan fasismin
vihollisiUe. Ne olivat Hitlerin halli­tuksen
puolustaihiseksl.
Yksi lause Regexin kirjasta riit­t
ä ä osoittamaan onko Herr Reger kel­vollinen
uudelleen kasvattamaan Sak­salaisin
rauhantahtoisiksi Ihmisiksi:
"Kuolema taistelussa on paras minkä
saksalainen voi toivoa itselleen."
Te muistatte yhden suuren kansain­välisen
provokation v. 1948. nim. tun­nettu
"ProtokoUa M " . Se sisältää
asiakirjoja, joiden pitäisi muka todis­tamaan
kuinka Neuvostoliitto yrittää
kominformin kautta nostattaa kom­munistit
kapinaan Ameriican ja B r i ­tannian
viranomaisia vastaan länsi-
Saksassa.
Mistä tämä väärennetty asiakirja
alkujaan on- lähtöisin? Vastaus t ä ­h
ä n on hyvin tärlceä sillä se antaa
meiUe tilaisuuden pilkistää mitä ta­pahtuu
Berliinissä ja Saksassa so-danlietsonnan
verhojen takana.
Ranskan luvalla Berliinissä Julkais­tavan
"kurisr"-lehden päätoimittaja
Paul Bourdin ensiksi julkaisi "Proto­kolla
M : n " J a vakuutti sen alkuiieräl-seksi,
•
Kuka on Herr Bourdin? Kun h ä ­nen
hyväksyttiin Saksan Sanomaleh-timiesliiton
-Berliinin osastoon, niin
h ä n täytti kysymyskaavakkeen seu­raavasti:
"Deutsche Allgemeine Zei-tungin
Pariiisin kirjeenvaihtaja tou*
kokuuhun 1944 asti.y Hän oli Sak­san
natsien raskaan teollisuuden leh­den
edustaja toukokuuhun 1944 asti.
Hän ei paljastanut sitä tosiasiaa, et­t
ä h ä n oli aktiivinen natsien sano­malehtimies
natsihallituksen kukistu-niiseen
saakka.
f
F « F t Artlmr. — K t m elokuva *T«u.
xenberg Trials" valmistui j a ^ 1 Ca.-
cnadaasa esltyshivan. idettiin kalidek-san
kutikautta sitten neuvotella sen
länsirpntarioon,saamisesta. Kierret­t
y ä ä n ympäri maan teattereissa se
saapuu nyt ensi kerran länsi-Onta­rioon.
"Nurenbergte oikeusjuttu" esitetään
seuraavasU toukokuun ajalla:
Finlandissa torstaina tk. 12 p : n ä ,
alkaen klo 1 ip. C S J : n csaston haa-l
i l l a .
Fort Francesissa torstaina 12 p : n ä .
alkaen klo 8 illalla ukrainafiaisten
iLabor-temppelissä.
Nolatussa lauantaina tk. 14 p:nä;
alkaen klo 8.30 C S J : n osaston haalilla.
Kaministiqniassa sunnuntaina tk. 15
p : n ä , alkaen klo 1.30 iltapäivällä CS
J : n osaston haalilla Pohjolassa.
Port Arthurissa sunnuntaina 15
p : n ä , alkaen klo 7 illalla C S J : n osas
ton haalilla.
Fort TFilUamlssa maanantaina tS.
16 p : n ä . alkaen klo 8 illalla ukraina,
laisten Labor-temppelissä Ogden-ka-dulla.
South GUliesissä tiistaina tk. 17
p : n ä , alkaen klo 8 illalla Community.
haalilla.
Suomalaisia*yllämainituilla paikka,
kimnilla pyydetään ottamaan ajat ja
paikat huomioonsa ja järjestämään
omat asiansa niin, että sopii tulla
katsomaan t ä t ä mahtavaa elokuvaa.
— A T H .
—SITÄ:
JUUTALAISTEN BYOSTXJX
Lopuksi cn mies, jonka nimi on
Arno Scholz. Hitlerin alaisena h än
omisti tehtaan, joka. tuotti painotuot­teita.
Propaganda- Ja ilmaministeri
Suömeii porokanta
135,000 kappaletta
HelsinkL — (S-S) — Poroja maas.
samme on nyt n. 135,00 kappaletta
vastaavan luvun ollessa viime vuon­na,
n. 105.000.
Poroja vähennettiin viime teuras-tuskaudella.
vain 12 pros., mutta me-nekksl
el. s i t t e n k ä ä n ollut riittävä
Entisinä hyvinä vuosina saattoi teu­rastus
kohota 20 prosenttito Ilman
ylitarjonnan haitallisia sein-auksla.
Valuuttaktu^ien takia eivät esimer.
kiksi Ruotsi j a Norja ole nyt kuiten­kaan
osoittaneet s a i ^ a halua poro-kauppoihin
kuiri ennen sotia. Nor­j
a n kanssa tehty kompensatiokaUppa,
joka käsitti 150,000 ruhokilon vien­n
i n sekä 30,000 ruhokilon vienti Ruot.
s i in pelastivat kuitenkin osittain t ä ­män
vuotisen Ulanteen. Kaikkiaan
teurastettiin 15—^16,000 eläintä, joista
vientiin toimitettiin 4r-5,000 eläintä.
olivat h ä n e n ostajapiirissään. Hän ra­kensi
teht|an juutalaisilta takavari­koiduista
ai-jalaistetuista omaisuuk­sista.
Tämän omaisuuden omistajan omi­naisuudessa
h ä n o l i jäsenenä natsien
kauppaneuvostossa 12 vuotta.
Länsialueilla korkeissa asemissa ole­vien
henkilöiden mielestä h ä n on erin­omaisen
sopiva nykjriseen asemaansa
— uskokaa jos tahdotte — brittiläis­ten
luvalla julkaistavan Berliinin "Te-legrafln"
päätoimittajaksi. Tämä on
eniten levinnyt lehti Berliinissä.
Tässä on kuva länsi-Berlilnln sano­malehtimiesten
valiojoukosta, jotka
jatkavat saman asian ajamista kuin
mitä he tekivät Hitlerin hallituksen
aikana.
Tällaiset lehdet eivät valaise ihmi­sille
tietä, vaan pimentävät sen.
Tällaiset lehdet eivät hälvennä su­mua,
vaan tekevät sen sakeammaksi.
Tällaiset eivät tee sokeaa näkeväk­si,
vaan näkevän sokeaksi.
N i i h i n ei kirjoiteta musteella, vaan
verellä.
Pikku poika: -juti. j^ma
päivästä minä «ynnyin?"
Ä i t i : "Jokseenkto keskiySIi-
Poika: "Minun käy siaaa
aul, e t t ä h ö ä t i n sinut
unesL*'
• * \
TODELLAKUr
Kaksi ystävystä istui
k im eräs nuori mies kävifi
pöytäänsä Ja yrittäen oua
silitteli tofeen Pöydässälstojjn]
päälakea ja sanoi:
"Tiedätkö, Sam. että sinua päjj^
n i i n sOeä. e t t ä se tuntuu tina]
minun vaimoni sääreltä."
Sam kosketti päätään: "Hitto
köön, nilfi tekeekin*', sanoi hia
• • •
HARJOITTELI
Lääkäri oli hyvin tyytyväinen
laansa tilaan. Joka osoitti
hyvään päta. Hän sanoikin:
"Te yskitte paljon helpommin
aamuna."
"Totta kai hitto vieköön, hm
Joittelin yskimistä koko viime
vastasi potilas.
Englaimlssa oU eräänä
Shrewsburyn oikeudessa käsii
vuokrajuttu. Erään pienen
vuokralainen halusi vuokraa
tavaksi ssn taloa, kun talossa oli
paljon hiiriä. Talon omistaja
ettei talossa die kufai yksi ainoa
T ä h ä n sanoi vuokralainen:
kämpässä on vain yksi hiiri,
isäntä sanoo, niin kyllä sillä
olla ainakin puukengt jaloissaan,
n i i n kovaa melua se pitää."
Vuokra oli ennen 25 sliillingjä
kossa, mutta nyt se on 17 shillinkii
6 pennyä. • • *
PAPAN KANSSA
Pikku Evert oli pahalla tuulella
kä tahtonut ruveta nukkumaaa Vi
hanaikainen ja harras, isä torai:
"Katsoppas nyt, ellet rupea
maan, n i i n sinä et pääse tSivaaseof.
"En minä halua mennäkään
seen", tenäsi poika. "Minä
tulla sinne minne pappakin menet'
• • •
LYKKÄSI VUODELLA
Skotlantilainen eukko tuli
vaajan luo ja. kysyi:
"Voisinko minä täällä saada
kuvatukd lapseni?"
Tietysti, tämähän on juuri
varten", sanoi valokuvaaja.
'Ja paljonko se maksaisi?"
'Taalan tusinalta." t
'Siinä tapauksessa", tuumi enU^j
"tulen ensi vuonna, sillä minulla
nUtä vasta yksitoista."
• • •
MAITOMIES VAIHTOI
"Ulkona kaupimgista virkä-asioiUaa]
oleva kitsas aviomies lähetti vala*
leen t ä m ä n syntymäpäivälahjaksi jhe-kto,
joka oli kkjoitettu miljoomlkj
suudelmalle. Vaimo, joka oM odotti-nut
jotain uutta vaatetta tai konjs
oli pettynyt ja lähetti mieheUeen p»
tlkortin:
"Rakas Jim. Kiitos syntymSi»!*
shekistäsi. Maitomies vaihtoi seniä-nulle
t ä n ä aamima."
• • •
KOULUSSA
Opettaja: "Eikö ole ihmeeM
lapset, että kananpojat sdviytjfrtl
kuorestaan omin voimin?
Oppilas: "Mutta minusta on Hl-meellisempää,
että ne pääsevät B*
naan sisälle."
• • •
K I R J A L L I S T A VARKAUTTA
Toimittaja: "Oletteko te kirjoitti^
nut tämän runon?"
RunoiUJa: "Jokaisen rivin.'
Tohnittaja: "Sitten minä olen e*
t ä i n iloinen tavatessani teidät. E»
Leino. Minä olen luullut, että te ofct-te
kuollut." • • *
"Lomakysymys ei näytä kiinnosta­van
sinua ollenkaan."
" E i ollenkaan .sillä minun tyfima-tajanl
määrää koska saan lomani»
vaimoni määrää missä sen vletäa'
FOR EVERYT
Le time to work •
tccess.
ke.time to tliink -
wcr.
! time to play -
ferpetual youth.
Le time to read -
j of wisdom.
Le time to be frii
> happine&s.
ke time to drcaiT
: wagon to a star
Lke time to love ä
|e privilege of Ihe
: time to look a
, a day to be sei
Le time to laugh
; soul.
ington, Vt. — .
,by sitting" wa
by the Univer
•an Robert H. K
immencement J
plomas nct only
le co-ed school J
nds of wive.s
wliile Iheir spi
id if a husband
-time jobs than
be honored, too,
PÄIVÄN PAKINA
Porvarilehdetkin puhuvat joskus totta
Kotipuolessa sanottiin, e t t ä "kim
oikein kovalle ottaa, H h n koiraskin
munii".
T ä m ä pitää erikoisesti paikkansa
porvarilehtlln nähden.
Porvarilehtien "puolueeton uutis­palvelu"
kuvastuu kaikkein km-jim-pana
lakkotaistelusta. TavalUsesti
siinä tapahtuu, e t t ä lakkolaisia puo­lustavista
seikoista ei kirjoiteta m i ­t
ä ä n j a lakkokomit^n lausunnot hei­t
e t ä ä n paperikoriin. Mutta jos esim.
tuhannen lakkolaisen keskuudesta
löytjry kourallinen karvajalkaisia r i k -
kurelta, n im h e i t ä kuvataan^ yliste­t
ä ä n ja mainostetaan kaikella mah­dollisella
tavalla,
• Mutta kuten sanottu, kun "oikein
kovalle ottaa, niin koiraskin, mxmii",
sillä porvarilehdet ovat nyt joutuneet
sellaiseen tilanteeseen, e t t ä kokonaan
vaikenemisella ei enää tukahduteta
työväenliikkeen Rientoja. Sitäpaitsi
on totuuttakin harrastettava ainakin
siteeksi, ettei tule kokonaan ylenkat­seen
kohteeksi kansanjoukkojen kes­kuudessa.
T ä s ^ olisi muutama esimerkki:
Porvarilehdet j a niiden linjaa orja-maisesti
seuraavat, mtmten vain-por-varit,
jotka luulevat olevansa por­vareita
vaikkeivat olekaan (kuten C a ­nadan
Uutiset, Toronton Vapaa Sana
jne.) ovat kiven kovaan väittäneet, et­t
ä soaalismia kehnompaa Järjestelmää
ei voi olla, koska k e mm on siten, e t tä
ilman kapitallaniljOneereja ei voida
tulla t o i m e e t L l S i n S n j u i ^ ^ väi­töksensä
tueksi ns 'Osoittavat sormel­laan
sosialistista Neuvostoliittoa Ja se­littävät
tavallisesti tähän tapaan:
-Siellä ei ole m i t ä ä n muuta paitsi t a ­kapajuisuutta,
ei atomipommeja, eikä
kunnollisia lentokoneita, puhumatta­kaan
nyt muista teknillisistä saavu­tuksista.
sUlä t y s s i n täytyy oHa saVf-
Jalkalsoi Jättiläisen siihen asti kimnes
se palauttaa tsaarien hallitusvallan.
Mutta vappujuhlien ybteydessä
kuultiin kummia. Ensinnäkin on huo-mättävä,
e t t ä niin hyviä valehtelijoi­ta
ja siunuttajla kuin porvarilehdet
ovatkin, ne eivät s e n t ä ä n voineet teh­dä
tyhjäksi sitä tosiasiaa, e t t ä työväen
kansainvälinen s o 11 d a arlsuuspälvä
vappu on olemassa ja että vappu­juhlia
ja -mielenosoituksia Jär-jestettim
kautta maailmati. Toiseksi
nämä "vapaan sanomisten" ritarit
joutuivat hammasta purren selittä-mjiän
lukijakunnalleen, että Mosko­van
vappujuhlan yhteydessä toimeen-tu
ilmanäytös oli hyvin "vaikuttava",
sillä siihen osallisttii Moskovan ra­dion
rrmVflftn ™<'f*<ln'fln nopeimpia re­aktio-
koneita. Jotka länsimaisten huo-mioitsijain
arvion mukaan toisivat
noin 450 mailin tuntinopeudella, mitä
nopeaouhin ei näiden ek^erttlen
mukaan juuti vcdda läheisessä r y h -
mämuodostelmassa lentää.
K i m oikein kovalle ottaa, n i i n por­varilehdetkin
Joutuvat siis myöntä­mään
tottmden J a kertomaan, että
osaavat ne maailman ensimmäisen
sosialistisenkiii maan ihmiset raken­taa
nopeita lenti&oneita — j a epäile­m
ä t t ä myös mimtakin tauhkaa.
Toinen samansuuntainen esimerkki
saatiin Pariisin raUhan ktSogxcssista.
Mikään määrä valhetteitm Ja mus­tamaalauksen
taitoa ei tdhnyt olenut-tomakd
ä t ä tosiasiaa, e t t ä Paiiaissa
knkoontni noin 46 maan rajojen a i s i l -
l ä asinrien noin 600,000,000 ihmisen
edustajat krakustelemaan yliteJs^
toimintasuunmtelmasta kansainnS-j
sen ratihan hyväksL Ja pahin 1
asiasta oli porvarilehtien kamaö
katsoen se, e t t ä tieto Pariisin rauha»-1
kongressista levisi kulovalkean ti«ö
kautta maailman porvarilehUen yvo- j
olopoUtiikasta välittämättä.
Näin muodostui niin kova paiÖ*|
e t t ä porvarilehtlenkin täytyi
Pariishi rauhankongressin tap
mistä y h t ä j a toista tosiperäistäldn.
Melko varmaa on myös se, ettU
ka täkäläiset porvajnlehdet eirät
erikoisen kitotyneitä Torontossa
kon kuluttua pidettävästä C^^J^j
rauhankongiessista, mutta jos
kokoontuu satoja eri yhtelskuntaji»!
Jä edustavia vaikutusvaltaisia
Iältä, n i i n porvarilehtien on byvini
kea siitäkto kokonaan vaieta, •
«mikään muu ei menesty niin
koin menestys".
T ä t e n voidaan todeta, että
tapahtumien oma paino l»*"**'*^]]
varilehdetkin Jollakin tavdn « ^ j
mään T^hän muutakin kuin s * " ^]
suurkapitalistien asiaa ja pahDB»*^j
Joskus t^Uun tottakm.
Mutta paras ketoo tosltie«d?j
tumkkfmiseksl nykyisessä
dessä on ä t t e n U h se, että
luetaan j a rakennetaan
— Känsftkounu