1950-04-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm i Mm K ' «at. Tiistaiha, huhtikuun 4 p. — Tuesday, April 4 iOrgan ot nsnUh CanailiaBa ^B»» qpiS; eecond clafia mall br' *te -'Post *Iliundai« Bod Batnnlayslqr Vajpstzo ^lU(bl&g 0009807 I M , at 109-109 AdvertiBlzig rates upon «iq^leatiaiL TraD0lsUon dCree of cfaayge. YhdytraUoIss»: 1 fk. lJ0O6tik.tJ8O paiiilaläi^ lehdessämme on kerrottu, Torontossa pidetään huhtikuun kansalaisvapauksien puolustamisen hyväksi toimivan : Rights prganizati^ kansallinen konferenssi. Tämän -iajan-tuiki tärkeän konferenssin kokouskutsussa korostetaan oikeuksien lain tarpeellisuutta ja tätä asiaa perustellaan s€u- C^jnädaääneisti joulukuun 6 pnä 1948 ^deisten ihmispi- Me olemme hyväksyneet, että "ihmisoikeudet on suojatta- >fe hyväksyimme, että (YKrn) "julistuksessa mainitut o i - ^»uudet kuuluvat poikkeuksetta kaikille rotuun, 'väriin, sukupuoleen, uskontoon, Ijpliittisiin tai m Äö>5aaalisceh alkupe^^ omaisuus-, syntymä- toi muihin suhteisiin I roentiessä on tehty perin vähä "perusöikeuksieh" takaami- Kalkkunä-aferidie Ole. iZ ^rr»ä täytti -Ai^ali^ dymme onnitteluihin! r " / Eilen. tk. 2 pnä täyUi Eino Alaiiko k i r i ^ i i d Lakella 50 vuotta, Yhdym-ms sukulaisten ja ystävien onnitte-luiliin. Jobn Malm Sointula^ta täyttää tänään 76 vuotta. Ormljttelumjrie päivän sankarille! ' Mitä ipiiiil^^apo^ TUNNUSTUSTA SAANTI.., Seoul, ^orea. — JCorean k^nsallisko- Sootli ppreit^ait, — iJyt kun csas-totnme ykkdsrylmiän touhut rupeavat olemaan finis. tulee ]cakkois;yhmä)i vuoro hääriä haalimme tienoilla aika-jneen Jkuukauden aikana. .Jljthmäliem-me kuuluu tulevan kaJikenlaista hommaa ja touhua joka sunnuntaiksi. ^ muista enkä tiedä^än läheskpn Icaikkca mitä kakkosryhmä -järjestää haalinemme kuluvan kuukauden a i kana^ Mutta icyUä me niistä .^aikoinaan ilmoitamme kallcill» kansalatshle ja vaikkapa 'kielslUekin. Montr (Karialais-suomalaSsen S<»iali8tisen Neuvostolasavallan Korkeimman Neuvoston edustaja) Oheellisena julkaisernamme artikkelin kirjoittaja, Kari Rautio, on syntynyt v, 1839 Suomessa, talonpoikaisperheessä. Vuonna 1903 hän lähti sjoitymämaastaan Yhdysy^ltpihin-. Lapsuudestaan asti musiikkiin kiintyneenä Rautio soitti i l taisin Yhdysvalloissa ollessaan kaivosmiesten, amatööriorkeste-rissa oltiiqanpäivähraslcaassa työssä kaivoksessa, Rautio työskenteli kovasti uneksumansa musikaalisen. opisk&- reille", jos sellaisia täältä löytwr, että kouksen 13 jäsentä tuomittiin tänään pääfiiäissunnuntalna (tk. 9 .pnä) tä.s-i ^BiÄfSfi^M^s» lailla. Täällä tarvitaan välttämättä Oikeuksien Lakia. Canada- ^ räikeällä tavalla ja lisään-määrässä. «Seuraavassa on joitakin räikeitä esimerkkejä siitä, miksi Oikeuk- Kslen laki on niin tarpeellinen ja miksi parin viikon kuluttua Torontos-järjestön konferenssi on todella ajan-läisien katolisen jjnion järjestäjä ^vankilassa — ja vuonna 1948 käydyn merimiesunion mainehikkaan johdosta on vielä kymmenen merimiestä vankilassa. 1949 kiellettiin British Columbiassa lakimiesoikeudet Ca-asevoimissa palvelleelta mieheltä pelkästään hänen poliittisten perusteella. -IFasistimieliset ainekset ovat hulinoineet iikrainalaisten työläis- "^''Pi^-it'/^'-^ ^len haaleilla (esim. Timminsissä) ilman että poliisiviranomaiset olisi- C l / r - V *vat velvollisuuksien mukaisesti estäneet nämä hulikaanityöt. Toukokuussa 1949 erotettiin Albertan yliopistosta Bio-Chemistry entista eräs professori hänen "radikaalisten" mielipiteidensä Joulukuus.sa 1949 hyväksyttiin Dresdehissä, Ontariossa, kurmalli- 1 siyula^iii injl^^Hieitä mm maakunnassa on tulossa satoja oikeusjuttuja Jehovan 'todistajia vastaan, tarkoituksella kieltää Iveiltä oikeus palvella jumalaansa kuten heidän omatuntonsa käskee. _Surtolais- ja kaiisalaistumjslakcja kaytetääii kem la kielletään vierailijoita pääsemästä tähän maahan heidän poliittisten ^ mielipiteidensä takia. Kansalaisoikeudet on mielivaltaisesti, jopa fa-n - [ ' *sistista ajatusten kontrollia muistuttavalla tavalla anojilta evätty sillä kuuluvat— tai väitetään kuuluvan — joihinkin kulttuurisiin tai muihin järjestöihin, jotka syystä tai toi-kertaa satu olemaan vallanpitäjäin suos Ottavvasta tulee huhuja, että siellä suunnitellaan jonkinlaista rikoslain 98:tta lakipykälää, jonka kansanjoukkojen voimakas : painostus hävitti yhdessä rautakorko-Bennettin komennon kanssa vuonna 1936. Kaikki nämä seikat korostavat sitä seikkaa, että kansalaisvapauk-sien puolesta nyt Torontossa järjestettävä konferenssi ori tarpeellinen, Ja "että sen pitäisi saada kaikkien oikeamielisten ihmisten jakamattoman kannatuksen. m m .Asia on kaikessa lyhykäisyydessään siten, että jos tänään annetaan riistää kansalaisoikeudet yhdeltä ryhmältä, huomenna ne voidaan riistää toiselta. Jos Jehovan todistajat eivät tänään saa palvella omalla tavallaan Jumalaansa, niin huomenna voidaan panna luterilaiset samaan pannaan. Jos juutalaisten toimipaikat voidaan mielivaltaisesti sulkea tänäiin, niin huomenna voidaan sulkea suomalaisten, ruotsalaisten, ranskalaisten ja vieläpä ei-haluttujen englantilaistenkin toi- A j i ; \ » mipaikat. Jos tänään julistetaan koinniums Ifliiiill^^^ maksi, niin huometma ovat lainsuojattomia kaikki aatteet ja \'-'\'''. » ajatukset, jotka eivät syystä tai toisesta miellytä vallanpitäjiä. \ :y .v • ; ; . , . . . • • „, ; [1 M^j. l Historia ön kiertämättömällä tavalla osoittanvit, että fasistisen ji ;< i ii j ajatusten kontrollin tielle lähdettäessä ei voida pysähtyä puoliväliin, .> i i 1 * sillä sellainen kansa ei voi olla vapaa, jonka joltakin osalta kielletään ^perusvapaudet. On riittävästi merkkejä siitä, että Canadan kansalaisvapaudet t vaarassa, ja että tämä vaara on lisääntymässä. Siksi on lämpi- . ( ) i ' . Hiästi terv^ehdittävä sellaisia toimenpiteitä, joiden avuUai pyritään kan- 'i . ' ;^salaisvapauksia puolustamaan ja laajeiitaniaan. j a kuten tämän kir- ;K V:^' • Moituksen alussa todetaan, Canada tarvitsee Oikeuksien Lain, mikä la- Canadassa ja canadalaisten laatiman lain mukaan, kansalaisten perusvapaudet. Jos tällaista lakia ei saada, silloin kansakuntana rikomme ja loukkaamme Y K : n istunnossa tehtyjä l O n u a päätöksiämme, joiden kautta me suosittelemnrie näitä lakivoi jf\ j sesti taattuja oikeuksia koko muulle maailmalle — muttei itsellemmel vankilaan aina ^ymmcnfuea :VUoteen ftsti Jcatisallisen tHn/alligapden l o^ kaamiscsta .ojen^U^ yhteyksissä jkom-muntstien kanssa, ^ J^nsallisicokb^d;:^ iäsenei ^ H ^wan ja Lee Älpon Wun tuomittiin kymmeneJcsi yu.o^eji^. 'pitkän oikeudenkäynnin aikana, marraskuun 17 p:stä hejmikuim 10 p:n, Ron ja Leen sanottiin timnusta-neen. että he olivat ^in&et rahaa Jrto^munlsteiksi samotuilta. iMQlem-mät miehet todistivat, että nämä ole-tetufc tunnustukset Eaatlln heiltä k i - dutiiksen avulla. Syyttäjä Oh Che Do sänol, että kailcki 13 syytettyä ovat tehneet kirjallisen tunnustuksen. Hän ei esittänyt toista syytettyjä sen jälkeen kuin Bo Ja Lee todistivat etti| heitä o l l j i i - dutettu. — AP:n uutis^ietq, mgsliak. 14 p:nä. " • i.-' SOSDEMJPUOLUE OLI TAAS TJB^ a^ELIN'HARJAA lÄ NÄyTTI KARVANSA Sosdem-puoluejohtO; on jälleen temppelin harjalla Jsaiken kansan tarkasteltavana. Edellisellä kenralla oli kysyinys presidentin valinnasta. Ja ratkaisu oli sosdem-valitsljamlesryh-män käsissä. Se ratkaisi psian siten, että ,kp)iOQrnuspuolueen ^ tuli VAlitulJSi. Näin soadeni-j>uoluejohto Jo^ ennakkoon määritteli kantansa noudatettavaan hällitussuuntaUkseen nähden, j a otti tästä päävastuun kannettavakseen. . ' ; Tällä .luenpa on kysymys uuden hal-lituksch kokoonpa^iosta Ja sen yksl-tylskohtaIsem? nastä ohjelma^ Näyttää jälleen riipplivan varsinkin sos-dem- puolueesta.iömakfiuuko uusi hallitus kansanvaltaisen vaiko ivain kan- «anvastaisen suimtauksen... — Työkansan Sanomat. Nyt aluksi ^ l i k ilmoitettava kyläm- j lun saamiseksi ja vuonna 1920 hänen onnistui^säada päästötodis-me emäntäväelle. ja myfeiin 'ijä^^ tijs califpmiari yliopiston niusiikkijapstolta. .Mutta riiin kovan työn tuloksena monen viioden jälkeen saiatu päästötodistus ei johtaniit hätitä elämärunuutokseen; hän ei saanut musiikkona työtä. Vuonna 1922 Rautio pofetui Ylidysvalloista Ja meni Neuvostoliittoon. Sieltä hän löysi it^^lleeri isiär^inaah Karl Rautio asuu Peti^oslroissa, Karjalsis-SupnmlMsen^^S^ listisen .Neuvostotasavallan pääkaupungissa. Hän on säveltäjä, jonka ninii ja työt ovat hyvin tunnettuja tasavallassa ja sen rajojen ulkopuolellakin.' Hän ön tasavaltansa Neuyostosäveltäjäin liiton puheeinjohtaja sekä Kanteielaulu-Ja tanssiyhtyeen johtaja. Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neiivostptasavallan puhemiehistö ahtoi autiolle v. 1943 tasavallan ansioituneen taidetyö- Jäisen tittelin. Vuonna 1947 Volkovin vaalipiirin työtätekevät Petroskoin kaupungissa valitsivat hänet Karjadais-Suomalaiseri Sosialistisen Neuvostotasayallan Korkeimman Neuvoston jäsei neksi. V. 1948 Rautip gai ^ ö n Pimalipun kunniamerkin tunnustuksena Jtyöstääh ^musiikldkuUtöurin kehittämiseksi tasaväl-iassa.' • , Siiomi^n radion lyhytaalto-ohjelmasta Suurta innostusta ja suuria toiveita täkäläisten maanmiestemme [.keskuudessa aluksi aiheuttanut Suomen Yleisradion lyhytaalto-ohjel- ! ma Tiäyttää kuihtuvan ja kutistuvan kuin pyy maailmanlopun edellä. Tosiasiassa Vapaus on saanut lukuisia tiedusteluja ja valituksia että täällä oleville maanmiehillemme Porista lähetettävä lyhyt-i aalto-ohjelma ei ole enää sitä. mitä se oli aluksi ja samassa yhteydessä j tiedustellaan sjytä siihen. Ero onkin xuelko. suuri. Aluksi Suomen [Yleisradio-ohjelma ' edusti todellakin karisanomaisia demokraattisia osausr jcaupan myYnni} Solntula, B. C. --- Täkäläisen osuuskaupan vuosikokous pidettiin maalisk. 17 pnä CSJ:n «sastbn haalilla. Kokouksen avasi puheenjohtaja O. J . Anderson. Kun kokoukselle oli valittu tarpeelliset, virkailijat esitti O. Luck kpko-ukselje liikkeen johtokunnan t-oimintpi-kertomulcsen, joka käsiteltiin myöhemmin kohdlttam. Kaupanhoitaja H. Mynttl esitti kokoukselle selostuissen liikkeen toiminnasta, viim« vuoden tllikertomuk-sen ja tilintarkastajain lausunnon, jonka mukaan tilit oli huolellisesti hoidettu. Selostuksista jlmeni, että kauppala qn monien tuhansien.saatavat, jonka johdosta päätettiin pitää edelleen voiniassa edelliijen "kojcoulssen päätös, että slippltlllUä pitää pila r a haa tavaran saaimin ehtoiia. Kokoukselle Ilmoitettiin, että ,W. y^illiams on lupautunut toimimaan työnjohtajana uudella ,kauppatalora-kennuksella niin kauan, että se saadaan vesikattoon. Hänelle maksetaan $1.25 tunnilta ja karpenterien apulaisille maksetaan dollari tunnilta. Uuden rakennuksen langoittamlstyö on annettu Alex Williamsonine $2,850 hinnasta. VOITON JAKAIVIINEN Tllikertomuksesta ilmeni, että viime vuoden ylijäämä oli $10,190.60. Josta ei ole tehty varausta tuloveron suorittamista v-arten. Sitä varten päätettiin varata 300 Ja loput $9,890.64 päätettiin Jakaa seuraavalla tavalla: OsuuspääomatlUlle eo^c . . . . .$5,934,39 Ostopalautul£siin 30<rc . . . . . . . . 2,967.19 Vararahastoon 10% . : . ... g89i0() Autoja varten päätettiin perustaa öljyasema ja:.samalla päätettiin, että Icauppa saa välityspaikklota 6.5 senttiä gallonalta. . Rakenteilla olevaan uuteen kaupparakennukseen päätetUln sijoittaa myös luottoyhdistyksen (Credit Union) toimisto. minälleen klo 12 .aijkaan päivällä soi ykfl^csiyhmän emäntien ,ruoka)^llo, kutsuen kaiken ,kansan nauttimakin cpmadalaisten ikansalUsherkusta, k a p - tomasta. Eip^täväen ei siis tarvitse hankkia ruokatarpeita pääsiäispäivällistä varten kun on kerran tilaisuus mexmä kalkkunapälvälliselle hailille. Oikein tulee' vesi klejelle tätä JUrjblt-taessanl, ajatellessani sitä herkullista •ttörkyä" Jota ori tarjolla, pienmoe onnistuneet saamaan tämän seudun parhaat aw>aplaittajat i>alvelukseem-me sitä varten. Lähiseudun - farmiväestö, timmiosi-läisistä puhtunattakaan, ovat myöskto tervetulleetmaistamaan lintujamme Ja täyttämään kupunsa mauklkaalla linnunlihalla. El se ole niin^kalllsta, että kukkaroni sitä kestäisi! Sitten meillä kakkosilla on ohjelma-iltama ja sen jälkeen .esitetään lopuksi "Elinari surma" Juhlanäytelmäpä. Harjoitukset ovat käynnissä Ja se esitetään vielä tämän kuukauden aikana, kaiketikin saapuvat kaikki suomalaiset katsomaan tätä kuuluisaa historiallista näytielmää. Kakkpsiyhinä toivoo saayarisa^J^ kieri kylämme ja lähisseudun suopia-laisten kannatuksen, osastpmme jäsenten välisissä kulttuuriltilpailulssa. ^Saapukaa runsaslukuisina .tilaisuukslim-me,.. olipa tilissä sitten .tarjolla nm-miin tai sielun ravintoa. Älkää siis imPhtako. kalkkuna/-i>ää-släispäivällistä. Tilaisuudessa pn niyös seura- ja ajanvietepelejä. — Jaakkosten mies. j p i ^ n yhteinen latöa^ni^-ala on 2,-, ITäjOOO neliöjalkaa. Karjalais-Suomalaisen ,Scsi3listisen Neuvostotasavallan ensimmäisen \TIO-den aikana oli suuri kiilttuuritapaits. sillä silloin avattiin valtion ensinunäl-nen yliopisto. EnsiDM^eE^ .vuonna sen oppilaaksi otettUnylt4(W p^^^ mi^tä ja naista.i^TjalaissucJ^ metsämiesten, Icaiastajäin, kollektlvis-tien ja.mtcUektjwalien^ to^ NeuvcstoUiton. kansain. rauhaUinen rakennustyö keskeytyi fasistien petollisen hyökkäyksm;johdosta. ' Kasistien hyökätessä" KarjalaisrSuomalaisen Sosialistisen Neuvpstota§avallan,laiikkilh kansallisuuksiin kuuluvat miehet rien- »vät puplustamaansä maansa rajoja ja kansansa/onnea! .Karjalaiset, suomalaiset ja vepsäläiset taisteUvat. pika Olassa JKMjalais-Suomaj^s rälä yhdessä yenäläisten. ukrainalais- 'ten Ja uzbekien seii;ä:muiden .kansallisuuksien .kanssa - kunnes vjhollinsn lyötiin takaisin. Niiden ^yupsien; aikana Jolloin ,Kar-jalais- Suomalainen Sosialistinen Ta- .savalta.oli,miehit«ttynä, saksalaiset ja ;heidän palkkalaisensa/tuhosivat monta Itauppalaa jä .kylään tehtaita, k l u - ^ärjalais-Sudmalalneh; Sosialistinen Neuvostotasavalta on suuren Neuvos-tomaan. yksi nuorin tasavalta. Tämän vuoden maalLsJcuun 31 pnä se juhli olemassaolonsa ensimmäistä lO-vuötis-juhlaa. "Käymättämien polkujen Ja peloittamattomien Untujen^' maasta, miliisi Karjalaa sanottiin tsadsrnin a l - Suömen yleisradion kuluvan viikon lyhytaaltb-ohjelmassa <bavaitaa,n seuraavat; erikoisuudet: Tiistaina huhtia. 4 pnä: klo 10.10.lp. alkaa radio-orkesterin tilsitalkotisertti. KesMvUkkona klo 1225 lp. jatke, taan Maila Talvion romiaanln lukemista. ;Osana Helsingin 400-vuotls-ohjelmasta ja, klo 1055 lp. esitetään Boratynskin Suonal-atheisia runoja. Torstaina klo 4.20 ip,.esitetään 1^ ten satunäytelmä "Lootuksen kukita" jä klo 10.10 lp. aHcaarsidio-örkesterin konsertti. Perjantaina klo 10.15 lp. esittää Heikki Malmivaara kansanlauluja ja klo 10.35 ip. vieraillaan Selim ja Minna Palpigrenin ispdissa. Lauan^ain^ Jclo 4.05 ip. esitetään työväen musiikkia, klo 10 lp. luodaan •katsaus tulevan -viikpn ohjelmaanja klp 10.10 ip. esitetään kuulokuva " K e i sarin sana". Suomenkielinen sanomalehtikatsaus esitetään klo 4.05 ip. Jsaijkkina arkipäivinä paitsi el lauantaina Ja englanninkielinen klp 10 ip. Ohjelmaa lähetetään aaltopituiik-silia 19 m. i j / ^ 15190 ja 17 .m. Jcj/s 17800 sekä klo 10—24 ip. 31 ,m. k j /s .9555.'r- Kaikki alkamääräykset ovat Eastern Standard Time. Kuulijoita .keholtetaan tiedoitta-maän lähetysten ätuuluvalsuudesta ja toivomuksistaan osoitteella: Suomen yleisradio, Helsiriki. kana. on tullut kiikolstava scsiplisti-uen tasavalta. Heti aluk.si Neuvostphallltus teki päätöksen Karjalan tasavaliäii teollisuuden kehittämlsek.si. Täten aloitettiin V. 1921 suuren sähkö- ja paperitehtaan rakentaminen Kontupohjassa, Karjalassa, yhdemnukaisesti TVö-ja Puolustusneuvoston päätösten karissa. Sotaa edeltäneen Stalinin vilsl-vuotlssuuntutelman aikana tasavallan pääomasijoitulcset nousivat 2,580,000,- 000 ruplaari. Vuonna 1939 .teollisuusr tuotannon määrä oli jo lO'^ kertaa suurempi kuin v. 1913. Uusia laltok-- sla ja uusia toelllsuuksla — puumassa ja paperlteoliisuus, nloka-, llhä- ja meijeriteollisuus sekä rakennustaryik-keteolllsuus-- kehittyi maassa^^^^^^^ tupphjati paperitehdas ja «egezhan puumassa tehdas: pantiin peräkkäin käyntiin; Onegan Metallurginen ja Konerakennustehdas uusittiin perusteellisesti; Petroskoin katinkultateh-das, Nadvoltskm huonekalutehdas ja sahalaitokset aloittivat toimintansa, J . V. StalirUn .alpiUeest.a rakeri^ tiln ennätysajassa suiur^npminen: vesiväylä, Valkolsemneren ja itämeren välinen Jcanaya vuosina 1932 ja 1^3. TäWn kanavan raitentaUnlsen avulla -voitiin teoilistuttaa; Keski-Kar jalan suuret metsäalueet. Elin- ja työsuhteet ovat. suunnattoman paljon parantuneet"; puumassa-ja paperitehtaiden ympärille, on rakennettu nykyaikaiset yhdyskunnat missä pn jculttuurlkeskukset, koulut Ja sairaalat. Pienten karjalaiskylien pai-jcollla — Kontupohjan ja Segezhan t i loilla, viimeksimainlttuim £i mennjrt ,edes mantletä v. 1918 Ja kiunmassa-kaan niissä;el ollut muuta kuin noin 15 talpnpoiKaishökkeliä — on nyt sosialistiset kaupungit. Kontupohja i a Sege-zha. Belomorskin kauppala pn kas-sVanut pienen kalastajakylän Socokän tilalle. Medvezäiegorsk ja ntiuut kauppalat on rakennettu. Tasavallan perustan^^ alkaen Kommunistinen puolue Ja Neuvostohallitus ovat antaneet maatalouddle suurta ja jatkuvasti lisääntyvää apu3; • hyvälaatuista.siementä, siitoskarj^ ja uutta maatalöuskoneistoa. Kiitos tälle, viljeltävän maan uinta-flla oli v. 1940 itaksi kertaa suurempi kuin v. 1917; viljasatojen paranemisessa huomattiin jyrkkä nousu Ja karjatalouden tuotanto lisääntyi. Sellaista viljaa kuin vehnää,^mitä ei sodan edellä kasvatettu lainlcaan. kasvatetaan nyt huomattavan suurella alueella. Tasayallah talouden nopea nousu Ja materiaalinen hyvinvointi'' auttoivat Itansankmttuuritäspnnopeata housua. Neuvostovallan aikana ori suoritettu laa jakähtöln^ opetusohjelma. Vuonna lp4Ö oli 11 kertaa enemmän alkeiskouluja jai 24 kertaa eneinmän keskikouluja kuin eimen vallanku-moiista. Alkeisr ja'keskikoulujen op- .pilaii^^ lukuniäärä lisääntyi samana i - liisesy le^kertais^^^ ,Tämän perusteella suuri työ liiku-taidottpmui^ den . ^hävittäai : oli miltei ipö-p^rc^nttoesti .sijoritettu en- ;^^n ,§pdain^u^giB^ ' JVIa^n k ^ - ,?ies§asa-j£<»r^^ bpptoltpksessa ja 15 .kpri^an^^ : lussa qli _sillpin ojppilaaija 3,000 nuorta miestä ja naista. - Maassa toimi -.teatteri, koomikko-teatteri, matkustava -v^l^ion tilpjen ja kollektiivitalouksien teatteri, nukketeatteri, filharmoöhineh järjestö, 569 klubia, kirjastot, kulttuurirakennukset ja 489 .elokuvateatteria. Maaliskuussa, 1940, työtätekevien toivomusten mukaisesti. Karjalan Autonomien :Neuvostotasavalta muodostettiin Karjalais-Suomalalseksi Sosialistiseksi .Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi. Uudessa valtiollisessa asemassaan tasavallan ajsukkaat käyttivät entistä paremmin hyväkseen luomiskykynsä rikkautta ja ottivat entistä nppeampia ja menestyksellisempiä askeleita konimunismia kohti. Jo niin alkaisin kuin keväällä 1940, Neuvostoliiton hallitus teki päätöksen auttaakseen nuoren tasavallan .talouden Ja .kulttuurin edistämistä. Vuoden 1941 alussa pantiin paperiteollisuuden useita laitoksia käyntiin ja sen lisäksi saatiin käyntiin 12 ruok^-, liha- ja 18 saha- ja puutyötehdasta sekä .kaksi yaneeritehdasia. \ Taskvallan uusiUa ^lueiUa rakennettiin tai- uiislttilh asuinrakem\iijks|a, tavaksi annettiin UedoittaaT^i' tawan suomalaiset saavat p jah vaan kuu tämä keväfon - iiet huonossa .kunnossa niia^^. ph myöhästynyt yhdelläAiikolia.. he haavat sen tk. I5 p:nä: tfetysti -haluaa saada UeSäS^ lahja cn ja kun minulla o a i i ^ ' moittaa niin minä ilmoitan JQ,' lujalla äänellä, että se hs&^ [ Poutasen Samin asuinpemfem. Niin täällä Hydron työnmiia toimimaan oikein miesvoinaUj., tilasimme sellaisen kappaan, ' ei. ole naisia ollenkaan. Kym& naisiakin olisi mukaan otettii kun «lemme Joutuneet _ Jänteiseen, että näitä henani tä ei pie näillä psrukbiila niih j me näyttää, että tullaan sitä L muutenkin. Niin että mikä jseil palesn nimi pn? No sehäncn-i piin viimeinen vii^i". Se on icolmiösairien näytelmä; Me ok. harjoitelleet sitä ja siitä tulee i masti hyvä sillä sitä harjoiteUajal kein saunan löylyssä. Meillä ija^^ ole muuta palkkaa missä harjoi siin,kilin saunassa, mutta,!^liä£ Lauanta JOMEN JGATION 140 WeUi Ottaw Fobe ;koti i: on kuin m Ikaa V A la sitä ysl bihuoneita ja sairaaloita, keski- Ja ^äkin.käyja hyvä tuleekin;^ korkeakoulu. Ne pplttivat miltei kokonaan Petroskoin kaupungin. Ne pplttivat .maan, UuaUe lVIc^vc2lMigo^^ kin ja .Kontupoitjjan kaujppaiat. Ne , hävittivät kaikki Jcöllektlivitllat. Fa-sistlhyijkkääjäih .Karjalais-Supmalal-selle Sosialistiselle Neuvpstptasaval-lantaJoudeileaihfiuttama yhteinen hinko on 20,000,000^00 ruplsui. Mutta Neuvostoliitto bn.voimakas ja mahtava maa. > Sen voiman perustana on kansansa yhtenäisyys Ja sen horjumaton ystävyys. Juuri tämä ystävyys pelasti .Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan häviöstä Ja orjuudesta. Se on auttanut sodan haavojen parantamisessa. Sodan päätyttyä Venäjän Liittotasavalta Ja Ukraina lähettivät veljelliselle •Karjalals-Suomalalselle Tasavallalle satoja vaununlasteja materiaaleja, koneita ja välineitä jälleenra- Icennustöltä varten; Moskova ja Le-vningrad lähettivät tieemlehiä' Ja spje-siallstjea avuksi. •, Tällä kertaa tasavallan Jälleenrakennetut teoUisuuet tuottavat enemmän kuin ennen sotaa. Vuonna 19Ö maan teollisuustuotanto kohosi 43 prosentilla vuoden 1948 tuotantoon ver-r a ^ n ' Urheat työtätekevät joukot ovat jälleen. rakentaneet hävitetyt tehtaat ja laitokset Ja sen lisäicsi r a kentaneet vielä uusiakin. On rakennettu txusia teplllsuukjsia — tehdasmainen a s u i n r a k erinusteollisuus, moottoriteollisuus -ja yillakangasteplll- SUUS.' . . '.:./; Petroskoi, ^^ledvezhegörk, kontupohja ja.muut kauppalat on jälleeiira-kenhettu. Yksistään viime vuorina ra*- kennettiin maan puutavaratyöläisille asuinrakennuksia^ joiden -yJtiteinen lat- .tiapinta-ala.ori yil 6^15340 neliöjalkaa. •KoUeJitUvltilaUiset ovat .elvyttäneet rnaatalpustuotannori. • Kansan materiaalinen hyvinvointi lisääntyy Jatkuvasti. Viime vuonna perustettim Petroskoissa Neuvostoliiton Tiedeakatemian ;Osastp, missä on useita tutkimusinstituutteja. Valtion yliopisto Ja opettajain harjoitusinstituutti ovat toiminnassa. Sotaa .edeltänyt keski- Ja tek-niikkakpiUujen ketju pn Jälleen toi-jninnassa. Tähän menniessä tasavalta ,on kasvattanut suuren määräri tieteellisen työn tekijöitä jotka ratkaisevat pul-makysymyksiä teollisuuden, maatalouden ja kulttuurityön hyväksi. Tällainen on se tie minkä Karjalais- Suomalainen Sosialistinen Neuvosto-tatavalta on kymmenen vuoden aikana kulkenut. Ja pn pidettävä mieles-nasta puhuttaessa meillä kim «< Iäinenkin yJellisj-yslaite, Joka ön vinaista Hydron työmailla löylyt joka arkipäivä ja taloni ta se pidetään lämpimänä oiin meidän ei .tarvitse likaisena cllii han meillä täällä muitakin i kuten pallosaU, keilarata ynj. t saliin asti vaan sauna se oh joia malaisen terveenä pitää. Samalla kun me olemme täällä tyneet tällaiseen toimenpiteöeea päätimme, tiedustella että J(B kin työmailla otettaisiin tämä tehtävä keskustelun alaiseksi nii eiköhän sitä toisetkin saisivat niin paljon, että harjoittelisivat ipaleen. tai voisivat vaikka jär ohjelmatilaisuuden lähiseudun le. - Varsinliin metsäkämpillä nst i^as kphta alkaa piilakausi niin alussa kun ottaa tämän asian .niin on paljon aikaa harjoitella. Vankin tilaisuuden. Kun työt lopussa jä mennään kaupunkiin varmasti silloin olisi haali väkeä hä sillä Se- olisi uutuutta, jota suutta ei kukaan sivuuttaisi, näin miten Hankilan Eemelinldn vot loistaisi jos eteläpään m het järjestäisivät joko kapjalfei muun ohjelmatilaisuuden ti piUäkämpältä. Entäs Kosken Varmaankaan hän ci tietäisi le puolen suuta piipun pistäisi auttaisi näitä vanhoja veteraania paaksi ainakin yhden tiaisuuden jestämisestä samoin kuin monia takin saman työn tekijöitä, jta! paljon kaikkialla. Mitä arvelette a ? asta? Niin muistakaahan mattaTalö pitää tk.. 15 päivän ilta mieleä minunhan piti vielä sanoa, eitä )& ken päälliseksi pistämme sillä me tuomme soittajan tuUesssj me. — K . S. i o l isä, että miltei toisen puolen sen ( nmssaolon ajasta tasavallan taisteli maansa. itsenäisyj'den i ta vastavallankumouksellisia sekä myöhemmin saksalaisia laumoja ja heidän palkkasoti vastaan. Ei ainoakaan porva mäa -ijykene sellaisiin saavuin edes sadan TOoden aikana. .(Suomennettu engia USSB'n Information Bullei V maaliskuun numerosta.) Paava MUI ;noli kolona Ontarii 'iljaa saapi •Jlästi irroi laviiit iimt i«s' ci oo' Aina tihiii Martha J Henry, I CSJ:! CSJ:n Wa sikökouk kuukaud taina kl Sihteerij Wanup, CSJ:n He kokouks kauden 2ip; CSJ:n Sp kuukaui kaisen ! Eunnun kunta semmis CSJ:n Pc kausiko kuukau viikkon Johtok) Jokaisei kesklvli sa paik te: Tyj Port AJ CSJ:n T nen ku kaisen maana ton hu CSJ:nT Eikokoi kuukai iiuntai — V,- 1857 ainoa paikka Onb länteen, joka tuli toimeen ilman« kismetsästystä, oli Red River V35 asutuskeskus. HUS — Maaliskuun 29 pnä v. 1632 luovutettiin Uusi J^nska ja Acadia Hanskalle St. Germain-en-Layen rauhansopimuksessa. Sairashuoltpkpmlteaan vaaittiin seii-raavat kolme jäsentä: A. P. Hilton, Ester Tarkkanen ja Ella Pakkala. Osuuskauppamme myi viime vuoden aikana tavaroita kaikkiaan 237.259:94 dollarin arvosta ja vUme vuoderi lopulla oli käsillä olleen tavaravaraston arvo Inventarlon mulraan kaikkiaan $64,- 931.60 dollaria. Kaupan osuuspääoma oli \'Uoden lopulla 49.023.07 dollaria ja Vitory-lai-noihln yjn. tehdyt sijoitukset olivat arvoltaan 30,056^4 doMarla. Palkkojen maksamiseen käytettUn vUme "vuoden aikana yhteensä 18,- 544.08 dollaria. — M. Luokka. ' Sen jälkeen ikun Karl Marx ja P. £rigel« kirjpittivat sosIaUstiset teoriansa .pn spsiaJUsnda sanoUu kuolevf^ liikkeeksi kapitalistisen j^jestelmän "aseman lyhytaaltöUihetyk.set aluksi saivat. Mutta "se ei ole enää entisenlaista" sanoi eräs lehtemme lukija ja i x ^ / s^^ on tullut 5'ksipuoliseksi,ikävysiäväksi ja kuivaksi kuin porilaisen vanhoillisen "Saitakunnan Kansan" sisältö. Suomen "Yleisradion lyhytaalto-ohjelnuston huononeminen on tapahtunut nopeassa tempossa sen jälkeen kuin sen yleisjohtaja Hdla \Vuolijoki kyseenalaisella tavalla st^iiutettiin sen johdosta ja kaikki merkit \-iittaa\'at siihen, että tarkoitus oli samaistuttaa Yleisradion ohjelmisto maan Airallisen hallitusohjelman kanssa. Vapaus pitää suuressa, arvossa sitä luottamusta mitä sen lukijat csoittavatlehdellenmie tällaisten valittelujen käsittelyssä, mutta meistä tuntuu, että kuuntelijain pitäisi lähettää valituksiaan suoraan osoitteella: Suonien Yleisradio Helsinki. Ja Suomen yleisradion tiedoksi yoimme mainita, että se on Canadassa jo menettänyt ainakin kolmannen osan Porin lähetysaseman alkuperäisistä kuuntelijoista ja menettää jatkuvasti lisää> mikäli nykyistä ohjelmaa jatketaan. kannattajien taholta. Eräässä Suomen Kansanvalistusseuran Jiiokaisu^, Joka painettiin viime vuosisadan lopulla, Edward Hjelt kirjpittl käynnistään pariisin kcmmunäardlen ilcrikpvtk-sessa ja lopuksi vakuutti, että scsialis-mi ulkomaalaisena liikkeenä el saa koskaan jalansijaa Suomessa. Tuskin Hjelt pääsi sanomasta tätä kun sosialistinen työväenliike alkoi Suomessa. _ BSm Lokakuun yaUai&umo-uksen kautta ilmaantui sosialistinen NiEUVQStoliltto, niin porvarUlisIIn hy-vuii tapoihin kuului eimustaa Neuyos-tolUton pikaista "tuhoutunaista. Eikä vain ennustaa, inutta. myöskin tplpoia sen ku^amisen hyväksi. Niinpä lähetettiin intervcntlbarmeijolta nuorta Neuvastplllttoa vastaan ja kapltalLstU olivat varmoja, että tämä sosäailstlnen valtio pian kukistuu. Kun aseellinen interventio ei auttanut, iiiin jarjestet-turi taloudelllhen saarto Ja uskottiin sen varomti tepsivän. Neuvostoliitto kuitenkin säilyi. Kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliiton kimppuun v. 1941, nUn neuvostovallan taman viikon sisällä. Sitten porvarit antoivat .Neuvostoliitolle jdinaikaa muiM^an^ k u u ^ lisään, mutta .el npissäto^ edes vuottakaan.' ': Sodassa kuitenikin kävi niin, että porvareltten ennustukset eivät pitäneet vähääkään paikkaansa. Sensijaan että Neuvostoliitto olisi kiikistunut, se säilyi ja Jasistiset vallit, kuten Hitlerin Saksa ja Mussolinin Italia tupa-tulvat. IJsäksI maailman näyttämölle ilmaantui uusia kansandemokraattisiamalta, jotka ovat astuneet sosialis-imn tielle. Sosialismia ei rakenneta enää vain yhdessä maassa, jonka väkiluku läheiitelee 2W) miljoonaa, vaan monissa muiissoi maissa, joiden yhteinen v^cfluku on noin 700 miljoonaa Ihmistä. Neuvostoliiton ja kansandemokraattisten valtioiden johtomiehet tekevät työtk malttensa taloudellisen elämän vakauttamisen puolesta ja yrittävät vakauttaa - rauhaa. Kapitalistisissa vanoissa valmistellaan sotaa näitä nia kasteta. Nyt el kelpaa amerlka. laisille taantumuksellisille mikään ellei lupaa tappaa Stalinia ja muita neuvostovallan johtohenkilöitä, Britaimian - puolustusministeriä John Stracheytä syytetään kommu-nistisuudestaan k o ^ hän on jolloinkin kirjoittanut teoksia, joissa hän on osoittanut 'kapitalistisen talouden rls-tirUtaisuuksla. Puoiustusminlsteri vakuuttaa lakki kourassa .'kapitalistien edes^ olevansa tuhlaaiappEka ja palanneensa aikoja sitten kapitalistisen tialouden kaimatjtajaksl. Täällä ipanadassi^dn 'On "seulottu" valtion laitoksia. Tavalliset poryarit ovat • menettäneet virkapaöiojaan vaarallisina nykyiselle valtiovallalle. Ei tarvitse olla ^sosialisti saadakseen lähtöpassin: Kunhan on vain jolloinkin Uinaissut Jcta|n vapaamielistä aatetta, niin se orr riittänyt todistukseksi "puriaisuudesta". Canadian Broad-casting Corporatio on tarkasti "puhdistettu". Mutta sittenkään ei se kelpaa kaikille taantumuksellisille. Viime lauantaina Canadan alahuoneessa So-hial Greditin parlamentin jäsen E. G . Hans^ syytti CBC:n Lontoon iko-mentaattoria patataantumuksellista Matthexv Hallonla '[sosialistiksi". lämä osoittaa kuinka hallitseva luokka pelkää varjojakin. Mutta kun cn tätä. käsissä, niin apukin oh lähellä/ Eilisessä Globe and Mailissa Julznaita vastaan Ja kylmä sota on saa- kaistiin Saksasta Baömche.n istä lähe-nut jo sellaisen hermostunelvuudsn.' tetty tieto, jonka otslj^ona oli 'Valetta käydään tappelua inissä jokainen , lankmnous lähellä Venäjällä/toteaa lEUkistumista porvarit odottivat mua-syyttää toisiaan. Yhdysvaltalainen sisnaattori McCarthy ^yttää Truma-nin hallituksen virkailijoita 'kommunisteiksi. E i edes presidentti Tnuna-maanalainen johtaja". Ky^myksessä oleva maanalainen johtaja cn ukrainalainen fasisti Ste-pan BandertL Kiysjnus^ksessä oleva henlölö on hyvin salaperäinen kuulpma sanomalehtimieliet vanneet hänet Myndhenin la piilopaikassa. Tärkeintä ti mitä Battdera sanoi. Gldbea oli hän sanonut mm. seuraaTaa: "Vallankumouksen kasvamisöJ •keen me hyökkäämme neu tuksen etujoukkoa - NKVDjts vastaan Ukrainassa ja halvaar me koko valtiorakenteen. 3& kodjyökkäyksen. hallitusta lastg me Uedämme, että toL^t sen.M " sen alaisena olevat kansalla ovat yhtä hyvin valmistunöt» ukrainalaisetkin ovat..." Eikä lehdeUe riittänj-t tänä mutta sitten lehti jatkaa kels^. että "Lontoossa olevat a toliiton ekspertit sanovat, ettj on tietoja monen >Tioden deiran johtamasta liikkeestä. nyt Sjaamme-oUa varmoja. voEtpiiitto kukistuu hyvin ; Meillä on,kuitenkinbiulan tä Bandeiran johtamaa liiklteei doUisuuksista. Historia on -~ että paljon voimakkaamfflät piteet kuin mita Handera s» jos tällaista miestä on edes " on saanut hyvin häpeällisn ra Mutta kun käydään kyi»^^ niin onhan lupa cdottaa liikkeeltä jotain apua. kuin on kysymyksessa liikkeen tuhoaminen, mm myöskin opettanut, että ' « ^ ^ mahdottcmuus. Sitä ei vo^^ edes Hitler vaikka ^^ffto..-. tehtaat. Mutta kuka ^ I muksellida toiveajatukdsta. - «vaot ^TOMAi eni Huon ' ;^ ' > i ^^'<" '^T^ * ^1 ' I Hi t 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 4, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500404 |
Description
Title | 1950-04-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mmm i Mm
K '
«at.
Tiistaiha, huhtikuun 4 p. — Tuesday, April 4
iOrgan ot nsnUh CanailiaBa ^B»»
qpiS; eecond clafia mall br' *te -'Post
*Iliundai« Bod Batnnlayslqr Vajpstzo
^lU(bl&g 0009807 I M , at 109-109
AdvertiBlzig rates upon «iq^leatiaiL
TraD0lsUon dCree of cfaayge.
YhdytraUoIss»: 1 fk. lJ0O6tik.tJ8O
paiiilaläi^
lehdessämme on kerrottu, Torontossa pidetään huhtikuun
kansalaisvapauksien puolustamisen hyväksi toimivan
: Rights prganizati^ kansallinen konferenssi. Tämän -iajan-tuiki
tärkeän konferenssin kokouskutsussa korostetaan
oikeuksien lain tarpeellisuutta ja tätä asiaa perustellaan s€u-
C^jnädaääneisti joulukuun 6 pnä 1948 ^deisten ihmispi-
Me olemme hyväksyneet, että "ihmisoikeudet on suojatta-
>fe hyväksyimme, että (YKrn) "julistuksessa mainitut o i -
^»uudet kuuluvat poikkeuksetta kaikille rotuun, 'väriin, sukupuoleen,
uskontoon, Ijpliittisiin tai m
Äö>5aaalisceh alkupe^^ omaisuus-, syntymä- toi muihin suhteisiin
I roentiessä on tehty perin vähä "perusöikeuksieh" takaami-
Kalkkunä-aferidie
Ole. iZ ^rr»ä täytti -Ai^ali^
dymme onnitteluihin! r " /
Eilen. tk. 2 pnä täyUi Eino Alaiiko
k i r i ^ i i d Lakella 50 vuotta, Yhdym-ms
sukulaisten ja ystävien onnitte-luiliin.
Jobn Malm Sointula^ta täyttää tänään
76 vuotta. Ormljttelumjrie päivän
sankarille! '
Mitä ipiiiil^^apo^
TUNNUSTUSTA SAANTI..,
Seoul, ^orea. — JCorean k^nsallisko-
Sootli ppreit^ait, — iJyt kun csas-totnme
ykkdsrylmiän touhut rupeavat
olemaan finis. tulee ]cakkois;yhmä)i
vuoro hääriä haalimme tienoilla aika-jneen
Jkuukauden aikana. .Jljthmäliem-me
kuuluu tulevan kaJikenlaista hommaa
ja touhua joka sunnuntaiksi. ^
muista enkä tiedä^än läheskpn
Icaikkca mitä kakkosryhmä -järjestää
haalinemme kuluvan kuukauden a i kana^
Mutta icyUä me niistä .^aikoinaan
ilmoitamme kallcill» kansalatshle
ja vaikkapa 'kielslUekin.
Montr
(Karialais-suomalaSsen S<»iali8tisen Neuvostolasavallan
Korkeimman Neuvoston edustaja)
Oheellisena julkaisernamme artikkelin kirjoittaja, Kari
Rautio, on syntynyt v, 1839 Suomessa, talonpoikaisperheessä.
Vuonna 1903 hän lähti sjoitymämaastaan Yhdysy^ltpihin-.
Lapsuudestaan asti musiikkiin kiintyneenä Rautio soitti i l taisin
Yhdysvalloissa ollessaan kaivosmiesten, amatööriorkeste-rissa
oltiiqanpäivähraslcaassa työssä kaivoksessa,
Rautio työskenteli kovasti uneksumansa musikaalisen. opisk&-
reille", jos sellaisia täältä löytwr, että
kouksen 13 jäsentä tuomittiin tänään pääfiiäissunnuntalna (tk. 9 .pnä) tä.s-i
^BiÄfSfi^M^s» lailla. Täällä tarvitaan välttämättä Oikeuksien Lakia. Canada- ^
räikeällä tavalla ja lisään-määrässä.
«Seuraavassa on joitakin räikeitä esimerkkejä siitä, miksi Oikeuk-
Kslen laki on niin tarpeellinen ja miksi parin viikon kuluttua Torontos-järjestön
konferenssi on todella ajan-läisien
katolisen jjnion järjestäjä
^vankilassa — ja vuonna 1948 käydyn merimiesunion mainehikkaan
johdosta on vielä kymmenen merimiestä vankilassa.
1949 kiellettiin British Columbiassa lakimiesoikeudet Ca-asevoimissa
palvelleelta mieheltä pelkästään hänen poliittisten
perusteella.
-IFasistimieliset ainekset ovat hulinoineet iikrainalaisten työläis-
"^''Pi^-it'/^'-^ ^len haaleilla (esim. Timminsissä) ilman että poliisiviranomaiset olisi-
C l / r - V *vat velvollisuuksien mukaisesti estäneet nämä hulikaanityöt.
Toukokuussa 1949 erotettiin Albertan yliopistosta Bio-Chemistry
entista eräs professori hänen "radikaalisten" mielipiteidensä
Joulukuus.sa 1949 hyväksyttiin Dresdehissä, Ontariossa, kurmalli-
1 siyula^iii injl^^Hieitä
mm
maakunnassa on tulossa satoja oikeusjuttuja Jehovan
'todistajia vastaan, tarkoituksella kieltää Iveiltä oikeus palvella jumalaansa
kuten heidän omatuntonsa käskee.
_Surtolais- ja kaiisalaistumjslakcja kaytetääii kem
la kielletään vierailijoita pääsemästä tähän maahan heidän poliittisten
^ mielipiteidensä takia. Kansalaisoikeudet on mielivaltaisesti, jopa fa-n
- [ ' *sistista ajatusten kontrollia muistuttavalla tavalla anojilta evätty sillä
kuuluvat— tai väitetään kuuluvan — joihinkin
kulttuurisiin tai muihin järjestöihin, jotka syystä tai toi-kertaa
satu olemaan vallanpitäjäin suos
Ottavvasta tulee huhuja, että siellä suunnitellaan jonkinlaista
rikoslain 98:tta lakipykälää, jonka kansanjoukkojen voimakas
: painostus hävitti yhdessä rautakorko-Bennettin komennon kanssa
vuonna 1936.
Kaikki nämä seikat korostavat sitä seikkaa, että kansalaisvapauk-sien
puolesta nyt Torontossa järjestettävä konferenssi ori tarpeellinen,
Ja "että sen pitäisi saada kaikkien oikeamielisten ihmisten jakamattoman
kannatuksen.
m
m
.Asia on kaikessa lyhykäisyydessään siten, että jos tänään
annetaan riistää kansalaisoikeudet yhdeltä ryhmältä, huomenna
ne voidaan riistää toiselta. Jos Jehovan todistajat eivät
tänään saa palvella omalla tavallaan Jumalaansa, niin huomenna
voidaan panna luterilaiset samaan pannaan. Jos juutalaisten
toimipaikat voidaan mielivaltaisesti sulkea tänäiin,
niin huomenna voidaan sulkea suomalaisten, ruotsalaisten,
ranskalaisten ja vieläpä ei-haluttujen englantilaistenkin toi-
A j i ; \ » mipaikat. Jos tänään julistetaan koinniums
Ifliiiill^^^ maksi, niin huometma ovat lainsuojattomia kaikki aatteet ja
\'-'\'''. » ajatukset, jotka eivät syystä tai toisesta miellytä vallanpitäjiä.
\ :y .v • ; ; . , . . . • • „,
; [1 M^j. l Historia ön kiertämättömällä tavalla osoittanvit, että fasistisen
ji ;< i ii j ajatusten kontrollin tielle lähdettäessä ei voida pysähtyä puoliväliin,
.> i i 1 * sillä sellainen kansa ei voi olla vapaa, jonka joltakin osalta kielletään
^perusvapaudet.
On riittävästi merkkejä siitä, että Canadan kansalaisvapaudet
t vaarassa, ja että tämä vaara on lisääntymässä. Siksi on lämpi-
. ( ) i ' . Hiästi terv^ehdittävä sellaisia toimenpiteitä, joiden avuUai pyritään kan-
'i . ' ;^salaisvapauksia puolustamaan ja laajeiitaniaan. j a kuten tämän kir-
;K V:^' • Moituksen alussa todetaan, Canada tarvitsee Oikeuksien Lain, mikä la-
Canadassa ja canadalaisten laatiman lain mukaan,
kansalaisten perusvapaudet. Jos tällaista lakia ei saada, silloin
kansakuntana rikomme ja loukkaamme Y K : n istunnossa tehtyjä
l O n u a päätöksiämme, joiden kautta me suosittelemnrie näitä lakivoi
jf\ j sesti taattuja oikeuksia koko muulle maailmalle — muttei itsellemmel
vankilaan aina ^ymmcnfuea :VUoteen
ftsti Jcatisallisen tHn/alligapden l o^
kaamiscsta .ojen^U^ yhteyksissä jkom-muntstien
kanssa, ^
J^nsallisicokb^d;:^ iäsenei ^ H
^wan ja Lee Älpon Wun tuomittiin
kymmeneJcsi yu.o^eji^.
'pitkän oikeudenkäynnin aikana,
marraskuun 17 p:stä hejmikuim 10
p:n, Ron ja Leen sanottiin timnusta-neen.
että he olivat ^in&et rahaa
Jrto^munlsteiksi samotuilta. iMQlem-mät
miehet todistivat, että nämä ole-tetufc
tunnustukset Eaatlln heiltä k i -
dutiiksen avulla.
Syyttäjä Oh Che Do sänol, että
kailcki 13 syytettyä ovat tehneet kirjallisen
tunnustuksen. Hän ei esittänyt
toista syytettyjä sen jälkeen kuin
Bo Ja Lee todistivat etti| heitä o l l j i i -
dutettu. — AP:n uutis^ietq, mgsliak.
14 p:nä. " • i.-'
SOSDEMJPUOLUE OLI TAAS
TJB^ a^ELIN'HARJAA
lÄ NÄyTTI KARVANSA
Sosdem-puoluejohtO; on jälleen
temppelin harjalla Jsaiken kansan tarkasteltavana.
Edellisellä kenralla oli
kysyinys presidentin valinnasta. Ja
ratkaisu oli sosdem-valitsljamlesryh-män
käsissä. Se ratkaisi psian siten,
että ,kp)iOQrnuspuolueen ^ tuli
VAlitulJSi. Näin soadeni-j>uoluejohto
Jo^ ennakkoon määritteli kantansa
noudatettavaan hällitussuuntaUkseen
nähden, j a otti tästä päävastuun kannettavakseen.
. '
; Tällä .luenpa on kysymys uuden hal-lituksch
kokoonpa^iosta Ja sen yksl-tylskohtaIsem?
nastä ohjelma^ Näyttää
jälleen riipplivan varsinkin sos-dem-
puolueesta.iömakfiuuko uusi hallitus
kansanvaltaisen vaiko ivain kan-
«anvastaisen suimtauksen... — Työkansan
Sanomat.
Nyt aluksi ^ l i k ilmoitettava kyläm- j lun saamiseksi ja vuonna 1920 hänen onnistui^säada päästötodis-me
emäntäväelle. ja myfeiin 'ijä^^ tijs califpmiari yliopiston niusiikkijapstolta. .Mutta riiin kovan
työn tuloksena monen viioden jälkeen saiatu päästötodistus ei
johtaniit hätitä elämärunuutokseen; hän ei saanut musiikkona
työtä. Vuonna 1922 Rautio pofetui Ylidysvalloista Ja meni Neuvostoliittoon.
Sieltä hän löysi it^^lleeri isiär^inaah
Karl Rautio asuu Peti^oslroissa, Karjalsis-SupnmlMsen^^S^
listisen .Neuvostotasavallan pääkaupungissa. Hän on säveltäjä,
jonka ninii ja työt ovat hyvin tunnettuja tasavallassa ja sen rajojen
ulkopuolellakin.' Hän ön tasavaltansa Neuyostosäveltäjäin
liiton puheeinjohtaja sekä Kanteielaulu-Ja tanssiyhtyeen johtaja.
Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neiivostptasavallan puhemiehistö
ahtoi autiolle v. 1943 tasavallan ansioituneen taidetyö-
Jäisen tittelin. Vuonna 1947 Volkovin vaalipiirin työtätekevät
Petroskoin kaupungissa valitsivat hänet Karjadais-Suomalaiseri
Sosialistisen Neuvostotasayallan Korkeimman Neuvoston jäsei
neksi. V. 1948 Rautip gai ^ ö n Pimalipun kunniamerkin tunnustuksena
Jtyöstääh ^musiikldkuUtöurin kehittämiseksi tasaväl-iassa.'
• ,
Siiomi^n radion lyhytaalto-ohjelmasta
Suurta innostusta ja suuria toiveita täkäläisten maanmiestemme
[.keskuudessa aluksi aiheuttanut Suomen Yleisradion lyhytaalto-ohjel-
! ma Tiäyttää kuihtuvan ja kutistuvan kuin pyy maailmanlopun edellä.
Tosiasiassa Vapaus on saanut lukuisia tiedusteluja ja valituksia
että täällä oleville maanmiehillemme Porista lähetettävä lyhyt-i
aalto-ohjelma ei ole enää sitä. mitä se oli aluksi ja samassa yhteydessä
j tiedustellaan sjytä siihen. Ero onkin xuelko. suuri. Aluksi Suomen
[Yleisradio-ohjelma ' edusti todellakin karisanomaisia demokraattisia
osausr
jcaupan myYnni}
Solntula, B. C. --- Täkäläisen osuuskaupan
vuosikokous pidettiin maalisk.
17 pnä CSJ:n «sastbn haalilla. Kokouksen
avasi puheenjohtaja O. J .
Anderson.
Kun kokoukselle oli valittu tarpeelliset,
virkailijat esitti O. Luck kpko-ukselje
liikkeen johtokunnan t-oimintpi-kertomulcsen,
joka käsiteltiin myöhemmin
kohdlttam.
Kaupanhoitaja H. Mynttl esitti
kokoukselle selostuissen liikkeen toiminnasta,
viim« vuoden tllikertomuk-sen
ja tilintarkastajain lausunnon,
jonka mukaan tilit oli huolellisesti
hoidettu. Selostuksista jlmeni, että
kauppala qn monien tuhansien.saatavat,
jonka johdosta päätettiin pitää
edelleen voiniassa edelliijen "kojcoulssen
päätös, että slippltlllUä pitää pila r a haa
tavaran saaimin ehtoiia.
Kokoukselle Ilmoitettiin, että ,W.
y^illiams on lupautunut toimimaan
työnjohtajana uudella ,kauppatalora-kennuksella
niin kauan, että se saadaan
vesikattoon. Hänelle maksetaan
$1.25 tunnilta ja karpenterien apulaisille
maksetaan dollari tunnilta. Uuden
rakennuksen langoittamlstyö on
annettu Alex Williamsonine $2,850
hinnasta.
VOITON JAKAIVIINEN
Tllikertomuksesta ilmeni, että viime
vuoden ylijäämä oli $10,190.60. Josta
ei ole tehty varausta tuloveron suorittamista
v-arten. Sitä varten päätettiin
varata 300 Ja loput $9,890.64 päätettiin
Jakaa seuraavalla tavalla:
OsuuspääomatlUlle eo^c . . . . .$5,934,39
Ostopalautul£siin 30 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-04-02