Vapaus, June 11, 1949

              Sivu 4 liauaptaiim/kesäkuim 11 p., — Sat., June 11
TuDtantovoimat, -välineet ja -suhteet
1 lAimto j a työ o v a t InhlmlJJteen jh-
• teiBkuiman a i n e e l l i s e n r i k k a u d e n k a k ,
j s l lähdettä. TFöUä I h m i n e n vapautuu
^ l u o n n o n k a h l e i s t a , täydentää j a muut
Toivomme hauskaa ja
viihtyisää SuomimxUkaa
John
Turpeiselle
/a hauskaa kesää synty­mäseudulla
valoisassa
pohjolassa!
Saima Turpeinen
John Turpeinen J r .
Nancy, Vieno j a J u s s i
K a l l e j a V i o l e t Turpeinen
Vieno j a V i l h o Turpeinen
W i l l i am P u k k i la
Manda j a D a v i d H e l in
M a r t h a j a A r v o H e l in
Sanni j a J a c k Mäki
Piispaset
Vieno j a T o i v o Salo
A n n i e j a K a l l e Honkanen
A n n i , N i i l o j a äiti
K a u t i a i n e n *
Aune Tyynismaa
Beaver Lake, Ont.
Kesäk. 8 p:nä 1949.
t a a sitä. Muuttaessaan luontoa, muut­taa
i h m i n e n myösi itxeään.
Työn tarkoitus on tehdä luennon-tuotteet
ihmisen tarpeita tyydyiiä-vilcsi.
Alkuaikojen i h m i i e n työ o l i
lähinnä keräilyä j a metsästystä, i h - j
rol5en muovatessa luonnontuotteet
omien t a r k o i tustensa mukaisiksi,
muuttaessa niitä j a pannessa luon­n
o n lähteet voimakkaasti pulppaa-maan
muuttuu työ tuotannoksi. Tuo­tantoon
kuuluvat:
1) Ihmisen työvoima, 2) työväli­neet,
j o i t a nimitetään myö? tuotanto­välineiksi
j a J o i h i n kuuluvat työkalut,
eläintyövolma j a koneet j a 3i työn
kohde. J50, r a a k a - a i n e e t j a p u o l i v a l ­misteet.
T u o tantovälinelllä ymmärretään
tuotantolcojeita j a työkaluja yhdessä.
Ihmisen työvoima, johon l i i t t y y h ä ­nen
kokemuksensa Ja taitonsa, sekä
tuotantovälineet ovat tuotantovoimia.
Mikäli luonnonvoimia fjrysillLsten, k e ­m
i a l l i s t e n j a sähköomlnaisuuksiensa
perusleell^ käytetään tuotantovulinel.
nä, ne vaikuttavat tuotantovoimina.
Ja mikäli taas työn kohteen saman­laiset
ominaisuudet käytetään hyväksi
tuotannossa, ne palvelevat myös tuo­tantovoimin.
Tuotanto on tuotanto­voimien
määrätietoista käyttöä työn
kohteen muuttamiseksi tarkoituksen­mukaisella
tavalla. Tuotannon tulos
on tuote.
Ihmiset ovat alusta saakv.». eläneet
y h t e i s kunnallisessa järjestelmässä.
Tämän Järjestelmän pverustana ovat
i h m i s t e n keskinäiset suhteet heidän
aineellisten hyödykkelttensä t u o t t a m l,
sessa: näiden i h m i s t e n suhteet koko­naisuutena
muodostavat tuotantosuh­teet,
niiden oikeudellLsena ilmaisu­muotona
ovat omistussuhteet. Tuo­tantovoimat
j a tuotantasuhteet muo­dostavat
yhdessä tuotantotavan.
Määräävänä tekijänä ovat tuotan­tovoimat.
Niiden kehitystasosta r i i p ­puu
tuotantosuhteiden laatu. Hi.sto-r
i a tuntee tähän mennessä viisi t a ­lousmuotoa:
alkukommunismi. orja­talous,
feodalismi, k a p i t a l i s m i Ja so-
«lalisml; Tuotantovoimat kehittyvät
K i ia Ilmari Kianto 75-vuotias
Touirökuun 7 pälvär.ä täytti k i r j a i l i ja
I l m a r i K i a n t o 75 vuotta. Xoska
K i a n t o on meille monelle teostensa
k a u t t a tutuksi tullut k i r j a i l i j a , n i in
lienee mielenkiintoista nähdä mitä
' K a n s a n T a h d o n " Jöke hänen luo­mistyöstään
sanoo. Julkaisemme k i r -
joituk.';en kokonai-suudessaan.
Ikävä erehdys vippasi-tämän j u t un
o i k ' ! a l t a päivältään. Ilmari K i a n t o,
Calämnius-papin poika nimittäin
täytti j o eilen 75 v u o t t a , ei s is tänään.
M u t t a sanotaanhan; Parempi myö­hään
k u i n ei m i l l o i n k a a n .
Henkilötietoja l y h y e s t i : Ilmari K i .
anto syntyi 75 vuotta sitten P u l k k l -
la.s.^a rovasti August Calamniuksen j a
hänen puolisonsa Cecilia L u n d a h l ln
poikana. OuIus.sa hän v u o n n a 1892
pää-Si ylioppilaaksi, s u o r i t t i f i l k a n d .
t u t k i n n o n Helsingissä 1898. v i h i t t i in
m a i s t e r i k s i 1900, opiskeli Moskovan
yliopistossa 1901—1903, toimi K a j a a ­n
i n yhteiskoulun opettajana 1904—05,
i-anomalehtlmlehenä 1906, j o n k a jäl­keen
s i i r t y i vapaaksi k i r j a i l i j a k s i , r a ­kensi
Turjanlinnansa. Suomussalmella
1912, jossa siitä saakka vähäisiä pois­saoloja
lukuunottamatta on elänyt.
T u o t a n t o a : Runoja, novelleja Ja e n ­nenkaikkea
proosatuotteita, j o i s t a v a r -
s;na;s3n päätyön muodostavat k a n ­sankuvaukset
"Punainen v i i v a " ja
" R y y s y r a n n a n Joosepj^", teoksia k a i k .
kiäan y l i 50.
I l m a r i K i a n t o — I k i K i a n t o — K o r -
venklro — oma.s.sa itsessään t a v a l l a an
kuvastelee kansamme sitä osaa, joka
\—: ' •
vielä tänä päivänä Juutetonns boojuu,
tietämättä m i h i n Juurensa tonkisi,
kussa paiicicansa pitäiaL E i l a i n k a an
tällä tahdo väheksyä K i a n n o n tuo­tantoa
ennenkaikkea hänen parasta
tuotantoaan, vaan vilpittömSsti olen
tunnustamassa hänen suuret ansion­s
a k o r p i k a n s a n kuvaajana, hänen p a i -
Jastavat kuvaelmansa. S & i t i a samalla
olen a i n a k a i v a n n u t niistä t i e n a l k i i a,
etsinyt edes pientä " t i k k a a ^ joka
olisi osoittamassa, mistä valoisampi
päivänura kansalle avautuisi. Sitä en
ole koskaan löytänyt.
H i l j a t t a i n o l i lehdessämme selostus
I l m a r i K i a n n o n vUmeisimmästft k i r ­j
a s t a " O m a t k o i r a t p u r i v a t " . Jossa K i .
anto t i l i t t i suhdettaan yhteiskuntaan
Ja s o ^ n . S i k s i ei t ä ^ enSft liene
syytä a s i a a n enempää kajota. M u t ta
pienenä muistelmantapaisena tulkoon
kerrottua tässä I k i - K l a n n b n J a a l l e -
m e r k i t y n vuorosanat p a r i vuotta s l t -
Vtlbbt, <ML — A l l e U j ^ o i t t a o t i t v a ­l
i t t i i n U r J f r i t t a i n a a n K<dahm osuos-icatipan
vuosikokouksen asioista V a ­pauteen.
C a n a d a n V u o s i i n J a O s u o s -
tofmintalsbteen.
K o k o o s o l i h y v ä J a c s a n o t t a j i a l dn
o l i enemmän k u i n viime «ikoina on
t a v a n n u t oHa. Mistään ryhmäriitai-suudesta
ei näkynyt nerkkiäkiän.
U i k e v a i h t o kuhmeella tilikaudella
saavutti edellisen vuosOa^ouksen t o i ­vomuksen,
nimittäin y U t t l 200,000 d o l ­l
a r i n m e r k i n . P u l i t a a k s i voitoksi Jäi
vähän y l i 4,000 d o l l a r i a , mikä on
v e r r a t t a i n hyvä tulos, v a r s i n k i n Jos
otamme huomioon, että S o u t h GOIies
o l i t a o t t a n u t t a a s k i n tappiota vähän
y l i 300 d o l l a r i a . Oikeastaan kauppa
t u o t u siclläkto voittoa y U 500 d o l l a ­r
i a , mutta, k u o r m a - a u t o tuotti t a p p i o ­t
a y l i 700 d o l l a r i a . K i m otamme h u o ­mioon,
että Uikevaihto S o u t h G i i ^ e s -
sä o n o l l u t 69,000 d o l l a r i a , n i i n tuntuu
t a p p i o ihmeelUsgltä. E i l u u l i s i v i an
olevan Johdossakaan, sillä sitäkin o n
monta kertaa Jo v a i h d e t t u , m u t t a t u ­los
o n o l l u t aUia sama. V i k a tulisi
k u i t e n k i n löylää. sillä mikään l i i k e e i
v o i k a u a n tappiota t u o t t a e n toimia. ,
siltä, e t tä m i k s i l i i k e e i eoSA tee h e i -
näkauiqpoja. Hän aatud farmazien t t -
setuä p i l a n n e e n heinäkai^ian asetta­m
a l l a a l i m m a n m y y n t i h i n n a n h e i n i l -
leen, eilcä hän v d n n t osuuskatqiian
l i i k k e e n h o i t a j a n a ryhtyä nhtä polke­maan.
Sfonet farmarit s en sUaan p o l ­k
i v a t itse h e i n i e n h i n n a t alas, mikä
ficSvä kylläkin an t o t t a . M u t t a a i n a ­k
i n o s i t t a i n t o t t a o n myös se, että
f a r m a r i t olivat paktdtetut n i i n teke­mään,
sillä heiniä a l k o i v i r r a t a m u u a l -
t a . Olivatko sitten asettamamme
SENSATIOÄIAINEN SILMÄLASIEN
Jäähdytyslaitoksen perustamisesta
ten. Ne ehkä kuvastavat Kiannossa'myös k e s k u s t e l t i i n . S e n tarpeellisuus
':0ininruniiniiuiiiiiiimiiiiiimt
§ •
tnifitiiifiiifiitiiiiiiiMitititiiiiniiminTj;
KIITOS
South Porcupinen suomalaisen haalin johtokunnalle ja
yleisölle. Erikoisesti emännille leivoston teosta, myyn­nistä
j a ravintolasta, josta k a i k k i tulot t u l i mrs. A . Saaren
hyväksi.
Tanssitilaisuus onnistui kohtalaisen h y v i n.
j . H. HEN6RICKSON.
iiiuirtniiiinitiiuiiii»
KIITOS
Kiitämme sydämellisesti k a i k k i a Teitä, s u k u l a i s i a Ja ystäviä, j o t ­k
a Järjestivät meille yllätyskekkerit kesäkuun 2 p:nä meidän van­hempien,
mr. Ja mrs. F r e d Preemanin kotona Broder Townshipi.».<ra,
että k a i k i n päästiin Juhlimaan Sudburyn piirissä meidän häiitilai-suutta.
j o k a v i e t e t t i i n Torontossa tammikuun 21 p : n ä 1949.
K i i t o k s i a p a l j o n siltä sopivasta j a käytännöllise.stä lahjasta, j o n ­ka
annoitte meille. Olemme iloisia, k u n n i i n monta Teistä tuli
meitä tapaamaan ennenkuin menemme Torontoon takaisin. Mutta
toivotaan, että p i a n taasen tavataan.
Olemnte k i i t o l l i s i a enemmän k u i n voimme tässä lausua teidän
hyväntahtoisuudesta meitä kohtaan Ja Iloisella mielellä tulemme-
Teitä a i n a muistamaan.
Erikoiset kiitokset Miss Preda M e l i n i l l e j a M i s s M i l d r e d Moxo-m
l l l e j a k a i k i l l e teille. Jotka otitte osaa tähän yllätystilaisuutoen.
SAIMI J A J O H N EDNIE
Toronto Ontario
ihmisten oman tuotannollisen t o i m i n ­n
a n vaikutuksesta. Määrätyllä a s ­teella
joutuvat tuotantovoimat r i s t i ­r
i i t a a n vallitsevien tuotantosuhteiden
kanssa j a vaativat n i i d e n v a l l a n k u -
mouk.5ellista uudistamista.
Elämme parhaillaan aikakautta,
j o l l o i n * kapitalisllset tuotantovoimat
ovat joutuneet r i s t i r i i t a a n k a p i t a l i s ­tisten
tuotantosuhteiden kanssa. K a ­pitalistiset
tuotanto.suhteet tai p a r e m ­m
i n k i n kapitalistiset omistussuhteet
estävät tuotantovoimien kehitystä Ja
johtavat määrätyin väliajoin p u l i i n t a i
.sotiin. Ne tekevät -välttämättömiksi
tuotantosuhteiden muuttamisen, so.
tuotantoväTTnslden ottamisen pois k a ­p
i t a l i s t i en cmlstuk.sesta j a n i i d e n s i i r ­tämisen
kansan käsiin. Vasta sosla-
JismLssa vallil^ec tuotantovoimien Ja
tuotantosuhteiden välillä Jälleen oikpa
suhde, joka tekee mahdolliseksi i b -
mlskunnan kehityksen nykyistä kor­keammalle
tasolle.
Persoonakohtainen sanoma
suomalaisiUe metsämiehille
Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SAND­VIKIN
"Kala ia koukku"-malli8ia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkin erikoisen suuri, niin m e
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäjät joko
" K a l a ja koukku"- tai ''Tornado"-malIi8illa sahoilla.
" K a l a ja koukku"
tavaramerkki
S)
Tämä m e r k k i sahanterässä on
t a k u u siltä, että sahan laatu
Ja valmistus ovat parhaat, t u ­loksena
y l i 50 vuoden koke­muksesta
sahojen v a l m i s t a m i ­sessa.
Ylläoleva k u v a osoittaa k u i n k a S a n d v i k i n sahanterä l e i k ­kaa
puuta j a k u i n k a räkettihampaat poistavat sahan­purun.
Tämän tyyppinen saha k e h i t e t t i i n ensin j a t u o t i in
, tähän maahan Sandvikenin toimesta j a vieläkin No. 129
saha on voittamaton. Vaatikaa alkuperäisiä Sandvikin
sahoja, älkää tyytykö mihinkään k o r v i k k e i s i i n tai jäljit-t
e l y i h i n .
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
Antti J. Salon
M U I S T O L L E
K u o l i niaalisk. 9 p:nä 1948.
Taos vuosi on vierinyt muistojen
taa,
vnun sinua, isä, emme unhoita
milloinkaan.
I! Hja II kärsit tuskien taakan.
Kotkcrii suru ja kaipaus
rintaininc täyttää.
Rakkaudella iäti muistelevat
Tyttäresi Elsie
Irene j a Y r j ö K o r pi
' P u o l i k u u ' icAOBontarv t%mrrr-r Tavaramerkki
A i
ObVrgin tehdas on s u u r i n s a h a n v i l l o j e n valmistaja maailmassa \-uo-dcsta
18,50 saakka j a s en t u o t t e i t a — v a i k k a niitä o n jäljiteltv — ei
ole vielä voitettu. Öbergin " P u o l i k u u n " v i i l a t tekevät s a t i i n i n p e h ­meän
jäljen sahan terähampalsiin, k u t e n kokeneet metsämiehet
v a a l i v a t k i n . O l K r g i n v i i l o j a o n n y t k y l l i k s i saatavissa.
Te voitte ansaita enemmän käyttämällä S a n d v i k i n sahoja
j a Öbergin v i i l o j a , S a n d v i k i n k a a r i a sekä sahanteroitus-välineitä.
Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
kautta. K i r j o i t t a k a a j a pyytäkää meidän uutta kuvitet­tua
lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten
sarjamme.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
426 McGiU Street Montreal 1. P. a
S u r r r n ilmoitamme, että puolisoni
j a äitimme
Mrs. Ida Wilhelm
syntynyt Suomessa heinäkuun 5 p.
1880, kuoli toukokuun 9 p:nä 1949
j a haudattiin toukokuun 11 p:nä
Riversiden hautausmaahan.
K a i p a a m a a n jäi hänen puolison­sa,
John, Kaministiqoiassa, O n t .
yksi poika j a kaksi tytärtä s d n
ko'snc lastenlasta j a k a k s i p o i k a ­puolta.
KIITOS
Lausumme sydämelliset kiitokset
k a i k i l l e omaisille j a ystäville. Jot­ka
ctitte osaa suruumme. Kiitos
k a u n i i s t a kukista j a surusanomis­ta.
Kutos kantajille j a k a i k i l l e,
j o t k a tavalla t a i toisella osoititte
ystävj-yttä meitä kohdanneessa
surussanome.
John Wilhelm ja perho
Box 63, Kamlnistiania. O n t .
sitä puolta. Jota varsinainen Zänsa o n
hänessä vleroksimut, kansan ymmär­tämättömyyttä.
K u n K i a n t o kuiUl,
että olen K a n s a n Tahdossa:
— V a i K a n s a n Tahdossa sinä olet.
M u i s t a n hyvto, kuinka sitä lehteä
vuonna 1918 v i h a t t i i r i .
A l l e k i r j o i t t a n u t : — On a i v a n selvää,
että propagandasumun sokaisemat
k a n s a n i h m i s e t k i n sitä vihasivat. M u t .
ta yhtä selvää on, että kansa vihssi
s i l l o i n sinua, I l m a r i K i a n t o , Jo y k s in
n i i d e n kyhäyksiesi Johdosta, J o i l l a y i .
l y t i t tappamaan k a i k k i punaiset n a a -
rassudet.
Rälskähtelevä keskustelumme t a i t ­t
u i sillä kertaa siihen. Myöhemmin
palasimme asiaan toiselta laidalta,
m u t t a yhteistä pohjaa emme löytä­neet,
vaikka n i i n monessa muussa
aslssa saatoimmekin käsikkäln k u l ­kea.
J a Jutui tuossa Ja k a i k i s s a saman-luontoisissa
otteissaan o n K i a n t o p e r .
sonoltunut Juurettpmduden symbolik­s
i . Hän o h tuotannossaan, elämäs-säänkin
kaikesta bohemlsuudestaan
h u o l i m a t t a kuin mikäkihän k l r k a s -
silmäinen p o r v a r i s k o d i n poika ' t a h a n ­s
a : Hän v i h a a k a n s a n taistelua, kos­k
a hänet on n i i n opetettu tekemään,
hän liehittelee mahtajaa, koska hän
n i i n o n o p p i n u t tekemään, m u t t a k a i .
k e n aikaa hän sisuksissaan kapinoi
r a j o i t u k s i a Ja k a r s i n o i t a vastaan, t o i ­s
i n a a n ptuee kipeästikin picUlttftJänsä
kättä, m u t t a perään nuolaisee haavan
reunat Jälleen k i i n n i . . Niin tekee
K i a n t o j a n i i n tekevät useimmat por­v
a r i l l i s e n kasvatuksen saaneet k O y -
hlmykset. Jotka pitävät itseäSn " p a r
r e m p i n a " ihmisinä. J o i d e n e i sovi seu­r
u s t e l l a kenen ryysylälsen kanssa t a ­hansa.
J a siinä o n J u u r i perussyy.
miksI<-Kianto hengenlahjoiltaan suu­r
i t a i t e i l i j a J a näkijä, e i o l e sitkeydes-tään
huolimatta Jaksanut valloittaa
itselleen päätä pitemmän asemaa a j a l .
l a a n Ja tulevaisuudessa, miksi K i a n ­n
o n tuotannosta elää Jälkipolville v a in
y k s i puoli: Saamattomuuteen p a i ­n
e t t u korven eläjä, j o k a nuhjastaä
päivästä toiseen, hamaan hautaan
s a a k k a löytämättä ulospääsyä pimey­destä.
K a i k e s t a h u o l i m a t t a ojennan käte­n
i KorvenkiroUe J a t o i v o t an hänelle
•viem monta elämäntäyteistä päivää,
työntäyteistä ennenkaikkea siellä h ä ­n
e l l e rakkaassa uudessa T u r j a n l i n n a s.
sa. — Jännittjmeenä odotan v a l m i s t u ­vaa
I s o - K e i s a r i s t a.
J a käytännöllisyys ymmärrettiin n i in
osuuskaupalle kuin fannareillelcin,
n u i t t a k u n t i e d e t t i i n sen t u l e v a n m a k ­samaan
useita t u h a n s i a d o l l a r e i t a J a
k u n m u l t a k i n ylimääräisiä menoja o n ,
n i i n €l t e h t y varmaa päätöstä s en
perustamisesta.
L i i k e o n y h t y n y t Jäseneksi N o r t h -
W€st Ck)-op F e d e r a t i o n i i n . Osto-osin­k
o j a Jaetaan 2 p r o s e n t t i a vaatetava­rassa.
L i i k k e e n h o i t a j a l l e t e h t i i n kysymys
h i n n a t l i i a n korkeat, v a i k k a n e eivät
meistä siltä i s t u n e e t , emmekä s en
vuoksi kestäneet k i l p a i l u a . Joka - o n
a i n a edessämme ellemme Järjesty?
V a i oliko n i i n . että tieiniä t u o t i i n k in
mmtalta tänne äksl, että s a a t a i s i in
näyttämään siltä, että f a r m a r i e n y h ­teistoiminnasta
e l o l e m u u t a k u i n v a .
hinkoa? Puhuttelin erästä suurta
helnänostajaa kaupungissa j a h än s a -
qoi tuottaneensa heiniä y l i 400 t o n n ia
a i n a Saskatchewanista saakka Ja s a a ­neensa
ne txalvemmalla kuin .mitä
täällä heinät maksoivat. Hehiäin h än
sanoi kylläkin olleen villiheiniä, mutta
suti hyviä. M i e l e n i teki kysyä, että
maistoitko itse, sillä villihehiät eivät
m i n u n tietojeni mukaan ole hyviä.
Tämä n y t m e n i vähän sivuun k o ­kousasioista,
m u t t a e n m a l t a o l l a h u o .
mauttamatta, että kokouksessa väitel­t
i i n Thunder B a y n m e i j e r i n k i n tuotr
taneen heiniä muualta, v a i k k a täällä
p a i k a l l i s e s t i niitä o l i k y l U n ,
K i r j o i t t e l e n näistä s i k s i , että f a r ­m
a r i t keskustelisivat J a päättelisivät,
että ovatko asiat n i i n k u i n niiden
pitäisi o l l a . EHeivät ne ole, n i i n s i l ­l
o i n meidän f a r m a r i e n t u l i s i n e m u u t ­t
a a . — J a c o b H u h t a .
JIp.VEN TYTrXISIÄ VAUTTA\^1^•A^•^E
Me-dän kauniit. tTirtlUu^it Usimnie pirtnuvjt tiikonälöäcn» Vj.»
june ja niillä nietle Jcauai tai UOitllr, TO « e lukea piemotakjii tij. j c i i su
panna lanj^an faienoimmackro neulan »ijouiiu '
SUPR.\A.V TEHTAASTA TEIIXE
Kun ö»lalte lasinne me'ltä, tcrtlc liikcMlä ybdrn Oasdaa
P^r.Miiva latiitirion kana'*. SäatKitie vjlhtäjille m-r.r»an
Viimei»;mmiin muodin Iawja.
RAHA TAKAISIN-T.^KUU
TÄYDELLINEN rk^TYVÄISYYS
Teid3io niianne palaiUeUan jo» palau­tatte
lasit 30 pihin kulue»». Te rk»:n
päitätf a«'an. PiHtittakaa riereinen kn.
ponki tjinään. .
V I C T O R I A G P T I C A L C O .
D e p t F L I 273 T o n e e S t .
Toronto, Ontario.
"Ml
• ~ ~ ~ ~ ^ KI PONKi-
I Victoria Oplical C-.. '
» « r t Cuar^n,rr. C V - , - ]t C Z"'''
I 30 iayt ,/ not ...i JT-^T-^^S
tee« /f}.'f !k"t r-r
I undrr no o>j!icr.ti,jn. >-r.i c^,",",',-
. Name 1^ Addrea» . I..;il.l>7)~~ -
Mitä on marxilais-diaiektinen metodi?
BSetodiksi nimitetään s u i m n i t e l m a l -
l i s t a menettelytapaa. Jota sovelletaan
ratkaistaessa J o t a k i n määrättyä tehtä­vää.
Jokainen toimenpide. Jonka i h ­m
i n e n käytännöllisessä elämässä t i e ­toisesti
s u o r i t t a a , v a a t i i ensiksi m e t o ­d
i a . Jotta voltaisUn päästä päämää­rään.
M i l l a i n e n s i t t e n tulee o l l a metodin.
Joka takaisi oikeat tulokset k a i k i l la
Arvolus raliaiöytö
tehty Suomessa
T o r n i o , — K u n Y l i v o j a k k a l a s s a a s u ­va
maanviljelijä V a l t e r F o r s l u n d oU
toukokuun puolivälissä kylvämässä
a p u l a n t a a viime syksynä auratulla
p e l l o l l a a n , h a v a i t s i h ä n vältinkiivujen
väUssä kiUtävän J o t a i n k i r k a s t a . I Ä -
h e m m l n p a l k k a tutkiessaan teki liän
odottamattoman löydön. .-Pellossa o l i
o l l u t p i e n i puuastia J a siinä nahkaan
käärittynä runsaasti vanhoja rahoja.
Osa r a h o i s t a o l i p e l t o a muokattaessa
s i i r t y n y t hieman etäämmälle.
Maanviljelijä F o r s l u n d löysi k a i k ­k
i a a n vanhoja r a h o j a seuraavasti: 4
kpL k u l m i k k a i t a t a a l a r e i t a . Joista y k s i
4 t a a l e r i n r a h a vuodelta 1743 j a k o o l ­t
a a n n o i n 25x25 s m sekä 3 kappaletta
2 t a a l e r i n rahaa, joista yhdessä o l i
vuosiluku 1718. Nämä kuparitaalerit
pahiavat yhteensä 8% k i l o a .
Pyöreitä 2 äyrin hopearahoja löytyi
63 kappaletta, yhdessä vuosiluku 1748,
y h d e n äyrin hopearahoja 118 k p l Ja
yhdessä niissä o l i v u o s i l u k u 1718, 93
k p l 1 t a a l e r i n pyöreitä hopearahoja j a
8 k p l K a a r l e x n a i k a i s i a hopearahoja.
J o i s t a eräässä oU v u o s i l u k u 1693. 9f6'
r e i d e n hopearahojen paino on y h ­teensä
SVi k i l o a . Lisäksi löytyi kät­köstä
kaksi leveää kultasormusta J a
myöhemmin o n p a i k a l t a t a v a t t u v i dä
J o i t a i n pieniä r a h o j a.
F o r s l u n d i n t i l a sijaitsee 1114 k i l o ­m
e t r i n päässä T o r n i o s t a Ja pelto, j o s ­t
a löytö t e h t i h i , o n n o i n 50 metctn
päässä matmtiestä.
tieteen J a yhteiskuntaelämän a l o i l l a?
S e n täytyy a i n a k i n o l l a l a a j a eikä se
saa t a r k a s t e l l a mitään yitsipuolisesti,
yhteydestään irroitetttma. Sen o n
edelleen otettava huomioon, että
maailmassa ei ole mitään p a i k a l l e en
Jähmettynyttä, muuttumatonta Ja
i k u i s t a , v a a n että k a i k k i o n a l i t u i s en
l i i k k e e n Ja mtmtoksen alaista. S e n
täytyy ymmärtää k a i k k i tapahtumisen
k u l k u historiallisena kehltysllmlönä.
Joka a l i t u i s s s t i nousee a l h a a l t a ylös­päin,
y k s i n k e r t a i s i s t a ytiä m o n i n a i ­s
e m p i i n muotoihin. N i i n esim. s y n t yi
pitkän, moninaisen k e h i t y k s e n tulok­sena
yksinkertaisesta yksisoluisesta
eliöstä monimuotoinen, monisolulnen,
tietoisuuden omaa,va i n h i m i l l i n e n e l i ­m
i s t ö a l k u k a n t a i s e s t a yhteisöstä o n
muodostimut luokkayhteiskunta j a l o ­puksi
syntyy korkealla tasolla oleva,
l u o k a t o n s o s i a l i s t i n en järjestys.
Meidän metodimme o n edelleen otet­tava
huomioon, että muutokset eivät
tapahdu a i n a vähitellen, tasaisesti Ja
sopusolntuisesti. vaan että o n o l e m a s ­s
a hyppäysmäisiä, äkillisiä muutoksia.
Jotka merkitsevät v a l l a n k i u n o u k s e l l i -
s i a m u l l i s t u k s i a , u t i s i en yhtetskunta-muotojen
J a -Järjestysten syntymistä.
S i t e n m u u t t u u neste lämpötilan m u u t ­tuessa
määrättynä hetkenä kihiteäk-s
l kappaleeksi. Jolla o n uudet peru-somhiaisuudet
— J a s i t e n j o u t u u k a p i ­t
a l i s t i n e n kehitys välttämättömästi
pisteeseen. Jossa vallankumötiksellinen
t o i m i n t a S3vjäyttää r i i s t o n Ja y h t e i s -
k t m t a muodostetaan perin p o h j i n u u ­delleen.
M e t o d i n o n l o p u k s i otettava h u o m i ­oon
syy, l i i k k e e l l e p a n e v a voima. Joka
o n k a i k e n k e h i t y k s e n perustana. S en
o n lähdettävä siitä, että k a i k k i t a p a h -
t i i m i n e n o n v a s t a k o h t i e n tälsteltm k e ­h
i t y s k u l k u a , r i s t i r i i t o j e n . Jotka ovat
o m i n a i s i a astolUe Ja ilmlölUe. Nihi
esimerkiksi sähkövirta o n p o s i t i i v i s en
Ja negatiivisen Jännityksen vastakoh­taisuuden
tulos — j a l u o k k a y h t e i s k u n ­n
a n h i s t o r i a o n v a s t a k a i s t e n luokkien
m a a i l m a n Ja käsittää m a a i l m a n v a in
hengen e l i meidän tajimtamme a i ­kaansaannoksena.,
M a t e r i a l i f i m i i n perustuva d i a l e k t i i k ­k
a on m a r x i l a i s e n maailmankatso­muksen
perusosa. M a t e r i a l i s t i n e n d i a ­l
e k t i i k k a . Jonka mukaan todellisuus
sellaisenaan h e i j a s t u u i h m i s e n t a j u n ­t
a a n , o n a i n o a t i e t e e l l i n en metodi, J o ­k
a suo m e i l l e mahdollisuuden oppia
ttmtemaan maailmaa, ymmärtämään
sitä Ja m u u t t a m a a ^ sitä.
Minkään m u tm maailmankatsomuk­sen
perusteella ei sellaista v o i d a tehdä.
M a n d l a l s - d i a l e k t i n e n metodi o n y l e i s ­pätevä,
koska se käsittää ajatuksen j a
t o i m i n n a n k a i k k i alat. Se o n objek­t
i i v i n e n , k o s k a s e n m u k a a n o n olemas­s
a inhimillisestä yksilöstä r i i p p u m a ­ton
todelllstms. Se o n l u o v a metodi,
koska se a n t a a iluniseHe m a h d o l l i ­suuden
t a r t t u a tapahtumien l a i n m u ­kaisuuteen,
h a l l i t t a niitä J a muuttaa
maailmaa. Se o n taistelumetodi, kos­k
a se a n t a a meille aiheen t a i s t e l l a t o ­tuuden
Ja. edistyksen puolesta. Se on
vallankumouksellinen, koska se k e h i -
t y s l a k i e n k o h d a l l a käsittää, että t u i t ta
Ja' edistyksellistä, e i voida pystyttää
i l m a n vanhan väkivaltaista murskaa­m
i s t a .
Hajaannus Ranskan
^eistounioiden
rintamassa
F a r i s . — H a l l i t u k s e n aikomus tut­k
i a k a n s a l l i s t e t t u j a teollisuuksia J o h ­t
i kommunismivastaisen ammatillisen
l i i k k e e n feajaantumiseen, katolisen
a m m a t i l l i s e n l i i t o n erotessa yhteis­r
i n t a m a s t a . K r i s t i l l i n e n Työväenliit-to
asettui vastustamaan (Ranskan Y l e i ­sestä
Työväenliltosta eronneiden a i ­nesten
perustaman Työn Voiman esit­tämää
sopimiista. Jonka m u k a a n uniot
eivät olisi missään yhteistoiminnas­sa
kommumstien johtaman Yleisen
Työväenliiton kanssa.
S t m n u n t a i n a pitämässään kokouk­sessa
Icatolisten imionistien järjestö,
jossa sanotaan olevan 800,000 jäsentä
päätti, että tuleva h a l l i t u k s e n t o i m e n ­pide,
koslcien kansallistettujen t e o l l i ­suuksien
tutkimista, on asia, jossa
k a i k k i e n työväenliikkeen p i i r i e n mie­l
i p i d e on. otettava Jiuomloon.
K a t o l i s t e n a m m a t i l l i n e n l i i t t o päät­t
i kutsua edustajansa pois "unioiden
'välisestä virastosta", joka on M a r s ­h
a l l - s u u n n i t e l m a n alaisuudessa pe^
rustettujen, Työväenliltosta eronnei­den
oikeistolaisten ainesten yhtymä.
Barnes Drug
— 3 KAUPPAA -
Sanlt Ste. Marie
RCA Victor
Nyal-lääkkeitä"
Täydellinen varastoi
Postitilaukset täyttiii
huolellisesti.
— K u n suuri meteori putosi maa­h
a n Siperiassa v. 1908, n i i n sen a i ­heuttama
ääni k u u l t i i n 600 m a i l in
päässä Irkutskissa.
T I M M I N S , 0]
S I M M S , HOOKER & pic
vakuutuksia ja kiinteimis
m i n i o n Bank Building
Ont, Morketteja, lainoja,!
j a vakuutuksia.
|cSJ:n l
baalill-p:
nä,
Sisä
K E
tarjoaa ke
oitiain. F
paiic^a on
. iityisiä Ca
laonncn t:
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli'
K a i k e n l a i s t a korjaustyötä
FnheUn 2-1891
76 L o n d o n St. E . Windsor, O n t .
. Suomipaketieja _
lähetläessänne
SÄÄSTÄKÄÄ
Hahaa — A i k a a — V a i v o ja
" O L Y M P I A "
$5.50
5 Ibs. Coffee
(Green)
3 Ibs. R i ce
1 Ib. R a i s i n s
" I M A T R A "
$5.75
4 Ibs. Coffee
(Roasted)
3 Ibs. R i ce
1 Ib. R a i s i n s
1 Ib. Prunes
Lähetetään Tanskasta, kaiklci p a ­k
e t i t vakuutuksessa. Virallisesti
tunnustettu 6 kertaa nimellisarvo-a
a n arvokkaammiksi.
. •
Norcon (i^egisfd)
S n i t e 338 r— D o m i n i o n gq. BIdg.
M o n t r e a l Quebec
HUOM.I
W O R K E R S ' CO.
RESTAURAI
of South Porcupiae
47 Crawford Street
S O U T H POECUPINE, OS
• Suosittelee suomalaisille 1
situnnettua roukaansa
koina. Ravintola auki kloSl]
• Siistejä kalustettuja
asimnoiksi. Kuluttsjain kodl
täytykää sisälle.
PeterA.Vesa,E,
Barrist4T, Solicitor, Kotiij
SUOMALAm
LAKIMIES
• * •
G E . 3392 592 Danforlk
(Near PapeÄve.)TB
II
So
Tl
ku
välisen t a i s t e l im h i s t o r i a a.
M e t o d i , j o k a täyttää k a i k k i edellä­m
a i n i t u t vaatimukset, o n d i a l e k t i n e n .
Se o n m e t a f y y s i l l i s e n ' k a t s a n t o t a v an
vastakohta, katsantotavan. Joka n ä ­kee
asiat yksipuolisesti, eristettyinä
yhtordestäfin, muuttumattoman Jäyk-khiä,
konemaisesu. l y i o m a a m a t t a n i i ­den
sisältämiä r i s t i r i i t o j a J a J o k a k a t ­santotapa
e i v o i J o h t a a k i i s t a t t o m i i n,
o i k e i h i n t u l o k s i t a.
Sen. onko metodi oikea, osoittaa
käytäntö. Käytännöllinen kokemus
osoittaa, että d i a l e k t i i k k a e i o le a i n o ­a
s t a a n m e i d ä n Jl^käxmie tekemä
s u u n n i t e l m a , e i ainoaataan m i e l i v a l ­t
a i s i s t a m a h d o l l i s u u k s i s t a kc^oonpan-t
u rakennelma, v a a n että se perustun
todeUisiin olosuhtäsUn, että t a p a h t u -
n n i n kuBca l u m m o sm Ja y h t e i s k m i -
nassa o n d i a l e k t i s t a . D i a l e k t i n e n m e ­t
o d i näkee m a a i l m a n sellaisena k u in
,se todellisuudessa o n .
Matetiallsminkäsitys o n , että m a a ­i
l m a lmiice..ssa lainmukaisuudessaan
— Newfoundlandilaiset saavat idtfifi
edelleen koulu^steeminsä. j o n k a nni-^
kiaan h a l l i t u s tukee e r i uskonlahlcbijai
k o u l u j a .
t o d e l l a o n olemassa r i i p p u m a t t a m i ^ -
dän tajunnastamme. Ja ettS se o n
meidän tajuntaihzne u l k i ^ i u o l e l l a eikft
gUs v a i n m e i d S n mielikuvaamme, e t t i
se-ei kätke ntitSfiii ilcuisesti t u n t e m a t -
tomiksTjäftvia salaisuuksia, että m e
siis.vaiznnie(m>ia t u n t e m a a n ätil yhft
p a r e m m i n ja tSydelHstmmin. M a t e -
r i i d i s m i <m s i i s i d e a l i s m k i vastakob-koafca
idealismi U d t f i f t todellisen
S u o m a l a i s - C a n a d a l a i s e n Amatööri-u
r h e i l u l i i t o n toimesta lähetetään U n ­tamo
Mäkelä Järjestämismatkalle e r i
p u o l i l l e Canadaa. M a t k a n alkupuo­l
e l l a hän vierailee s e u r a a v i l l a p a i k k a ­k
u n n i l l a :
. Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa vartenj
S U O M E E N — T A N S K A A N — N O R J A A N — BUOTSm
Lentoteitse keväällä ja- kesällä Montrealista tai New Yo
P a l u u m a t k a p a i k k a taataan.
L a i v a l l a ensi syksynä t a i j o u l u n a j a samoin kesällä 1950 :
tai E n g l a n n i n k a u t t a . Paluumatkapaikan saanti taataan.
Halutessanne tuoda Jonkun henlcilön Canadaan, avustamme I
l u v a n saaimiEsa ja; myymme täältäpäin maksettuja tulolippuja.
Avustamme myös passien j a v i i s u m i e n hankkimisessa.
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N TT
Täydelliset Ä mm • | A §k • Solti
Tiedot 0. K. Joliiison & Co.
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T < 7 I M I S T 0
724 B a y Street, Toronto 2, O n t Puhelin WÄ1
Kesäkuun
16 pnä . .
18 pnä . .
20pnä ..
24 pnä ..
25pnä . . .
28 pnä
30 pnä . .
Heinäkuun
3 pnä . .
Cambie
. . . . . Elspeth, A l t a.
T h o r h i ld
. . . Rorketon, M a n .
. . Meadow Portage
F i n l a n d , O n t .
P o r t A r t h u r
. . . . . Sudbury, O n t .
4 pnä Whitefish
5 pnä Beaver L a ke
6 pnä Sault Ste. M a r i e
10 p n ä — .. Toronto
JärJest&JSn lähettäminen eti p a i k ­k
a k u n n i l l e tehdään siinä t a r k o i t u k ­sessa,
että s a a t a i s i i n suuremmat nuo­risojoukot
Liittomme t o i m i n n a n p i i ­r
i i n . Siellä missä Jo o n cdemassa s e u ­r
o j a toivotaan voitavan voimistuttaa
n i i d e n t o i m i n t a a Ja missä v a i n s u i n ­k
i n o n mahdcdlistniksia, perustetaan
u u s i a seuroja.
K e h o l t a m m e kaikkia u r h e i l u l i i k -
k e e s em k i i n n o s t u n e i t a huolehtimaan
kfAooshuanelstcrista Ja .paikallisesta
flmodttamisesta. Olemme vakuuttu­n
e i t a , ettft toimintamme täilEeys o i ­v
a l l e t a a n j a eU& a s i a n onnistumista
a n t f t a a n - • - - "•• •
S C A l I L : n Umet«fpiikanta»
Sadat tuhannet käyttävät vuosittain
RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkeöi|
SAA"
JOHN DI
Kaikki U
• vaci
NMMSOT
Oletteko seuraavien tautien j a kipujen uhri: ump
ruoansulatushäiriöitten, maksa v i a n , sappi- tai fceiu
tunnetteko tiuvotusta a t e r i a n jälkeen, painastavaa Kaa.=aj
tänne aUa, k i p u a k y l k i l u i t t e n n e alla. seläs-sänne. vatsar
k e a l l a t a i vasenamalla puolella, epätavallista happoaj
sanne, tunnetteko k i p u a munuaisissanne tai virtsarafis
eristävätkö sappenne t a i virtsatiehyeenne vieraita aia
tunnetteko katkeraa j a h a p a n t a makua suussaniie,
t a i huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö perap
epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnett^
maattista pakotusta? Älkää edottako ^^^^^^^'^rJi^
o n vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI T B t . "
STOMACH REMEDY-lääkettä j a ottakaa .sitä teelu"
ennen jokaista ateriaanne j a mennessänne levolle,
senne enempää vakavaa sairautta. Jos viivyttelette. on ,
lääkkeen käyttö mahdollisesti l i i a n myöhäistä. BUSCI TBöi
STOMACH R E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun j a vieraat
sasta, sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a virtsatiehyeistä, jons»^
olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen
a n t a a tuloksia. H i n t a $6.00 p u l l o l l i n e n postimaksuineen.
S a l v a , j o n k a miljoonat tunteiat
M I Z A R H - S A L V AA
Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- s*ä
pakotukset t a i k i v u t , selkäkipu, kivut oUcar
lapaluissa. Jäykkä niska, kipeät liäsivan^t,
päät, ranteet, kipu tai kylmyj-s nnnassa^^
lannesärky, k i p u polvissa, nillioi.ssa t a i p o »
nissä, j a l k o j e n kylmj-ys t a i tunne, e tu
set kävelisivät i h o n j a n a h a n välissä?
IvnZARH-SALVAA, ainoastaan ai^^ui^ille.
o n vastaärssrttävä salva, mikä vetää niar*^°'
viä näppylöitä i h o n p i n n a l l e j a siis h?ti eosa
m käytön jälkeen lievittää reumaattisia paso'
- kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei oi.
n o i l l a . Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sita v a ^
seitsemässä päivässä. H i n t a o n n y t $5.00 tölldllinen postimaisuujec-
Useimmat eurooppalaiset tuntevat
EUROOPPALAISET D i A N A - t i p al
M i k s i kärsitte kylmettymisen, yskän, ffenäkatarri^
ahdistuksen, h e n k i t o r v e n tulehduksen. hengitjstoJiT»
t a k i v u n , k u r k k u k i v u n , i k e n e i t t e n k i v u n , k o r v a ^ « m i^
sanhe k u u l u v i e n äänien t a k i a ? Muutama n L * N A - n ^|
palassa t a i k u u m a n veden kanssa otettuna auttaa
tamaan kyhnettymistä j a yskää. Sitä voi ^ ^ ^ ^
k u r k u n kurlaamisessa useita kertoja päivässä. V ^ ^ ^ ^^
tuhannet pitävät eurooppalaisia DIANA-tippoja K O W -^
säliä j a t a l v e l l a . sillaTtämä lääke o n a i n a käytännolia»i
sa. H i n t a $1.10 p u l l o l l i n e n postimaksuineen.
Näitä; lääkkeitä voitte ostaa f ö d ä n p a i k ^ B s e s i a rohdos- W
pasta, eU s u o r a a n meOtä. M e o n m e lähetä jälkivaatimakseB»
Liittäkää l a h a tilauksenne mokaan.
L i i k k e e n ostme:
Vahvasti n
tuksilla. N
rustettu va
teellä., taka-rällä.
iolla \
Kahden va<
Hevosniittol
10 jalan hei
• PIIK
S-UTAVl
PRODUCTS
Q U E E N S T R E E T W E S T