1949-09-10-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i r ; li-- Sivu 4 Lauantaina, syysk. 10 p. — Saturday, Sept. 10; Vaikutelmia edustajakoJcousmatkalta Materialistinen historiankäsitys Kesäkuun 7 päivän Ulalla sanoin i Järvi otti minut vastaan. El ollut mm •S- - rx MOKAALI f j a r v i otu mmut vastaan, tn ouui; ^ j ^ ^ ^^^^ matcrlÄsUnen his- Emil Wilenin kanssa hyvästi nUUe aikaa puhumiseen sillä oli myöhä ja > lariankäsitys ei voi tunnustaa mitään . =„- . menin levolle. Huone, jossa sain ^ ^ ^ ^ muuttumatonta Ja yhtelskun-yksln asua. oU oikein miellyttävä, kehityksestä riippumaton- Vielä hyvänä puolena oli se, että se „ioraalia. Siitä kirjoittaa Engels oli vastapäätä suomalaista haalia. 1 ^ Iiii? tovereUle, Jotka olivat tulleet saattamaan meitä Vancouverin asemalle. Lähdimme Sudburya kohti. Siellä kokoontui CSJnr 17. edustajakokous Ja meidän tuli edustaa B. C : n aluetta. Tunsin Itseni hyvin pieneksi Ja vähillä tiedoilla vjinistetuksi niin vas- ' tuiinalalseen tehtävään kuin edustamaan niin laajaa aluetta kuin B. C. on. Mutta olihan minun seurassani vanha veteraani, johon luotin 100 prosenttisesti Ja myöhemmin tuli tp-dlstetuksi etltl luottamukseni ollut turhaa. Kun pääsin junaan niin ajattelin, että otan kolmen vuorokauden levon. Olin todella väsynyt. Nautin todella matkasta. Syötiin kun oli nälkä ja nukuttiin kun oli uni. Aika meni nlfn nopeasti, etten huomannut ennenkuin oltiin lähellä Sudburya. O l tiinhan siihen mennessä nähty monta ' paikkakuntaa ja monenlaisia seutuja. ,'^Matka kesti kolme vuorokautta. % ,.^..,^»6x1116 päästiin kello 10 illalla. As- M tuessani alas Sudburyn asemalla tun-tiil niin kotoiselta sillä olimmehan » ^kaupungissa, jossa lehtemme Vapaus •H • ja Liekki painetaan. Vastassa meitä oli meille vancouverilaisllle tuttu Aku Korhonen herttaisen vaimonsa kanssa; Menimme heidän kotiinsa Juo- -maan tuliaiskahvit. Se malstuikin liyvältä lohlvolleiplen kera. r t Korhosten kotona näimme paljon '^^uomesta ruotuja esineitä kalverruk-sincen. He itse olivat tuoneet niitä Suomesta. Ne olivat hyvin mielenkiintoisia nähdä. Sitten Aku lähti viemään minut minulle varattuun asuntoon. Ystävällinen emäntä mrs. -M- ... 1 .^ mm: mmm .'•t''f-'^X-'*jiV'!.'''" M. SELL FUNERAL HOME HAUTAANTOIMITTAJAT Hyvämaineinen palvehu 2746 East Hastinrs Street PUHELIN HA. 0015 Vancouver Br. Colombia VAPAASTI KOKEILUA VARTEN mmmmm im 1 teumatismin ja Nivel- Reumatismin pakotuksille Jos ette ole koskaan käyttäneet' KOSSE TABS-lääketta kitisalllMn nivelrcumatismln, hermotulebduk-sen ja reumatismin pakotuksiin — n im kokeilkaa sitä Jo TXNÄÄN meidän kustannuksella? Sitä ovat käyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i •25 vuoden äjätl'Canadassa Ja Y h dysvalloissa. V.tPAASTI TÄMÄN LEHDEN t i m u o i L L E . Me lähetämme mielihyvällä teille täysikokoisen paketin suoraan k o t i. osoitteellanne. Käyttäkää 25 tablettia vapaasti. Jos ette ole tyyty. vainen tuloksiin, niin pyydämme lähettämään käyttämättömän osan paketista meille takaisia — se el maksa teille mitään. Älkää lähettäkö rahaa, ainoastatm nimexme Ja osoitteenne: ROSSE PRODUCTS CO. Dept. B-5.2708 FanreU Ave^ Chicasro 45. lU XiAJk. Lähetetään meidän Canadan konttorista tulli vapaasti. Aamulla lähdin kuululle Pinnish-haalllle. Nähdessäni sen ajattelin, ettei meidän Järjestötyö ole mennyt hukkaan omistaessamme näin mahtavia haaleja. Sisään astuessani huomasin heti, että palkalliset toverit olivat tehneet tunnollista työtä laittaessaan haalin Juhlakuntoon. Elnsimmäisenä pisti silmääni esi-riptm yläpuolella oleva tunnuslause: "Tervetuloa CSJ:n 17. edustajakokoukseen!" Näyttämön edes.sä oli Järjestömme perustajan J . W. A h l - quistin kuva. Joka seinällä olisi sopivia tunnuslauseita. Yhdellä seinällä oli kuvia laulukuoroista, näytelmistä, tanssiryhmistä yms. Haalille oli saapunut muutamia edustajia ja Vapauden henkilökuntaa. Siellä oli myös Aku Päiviö. Olin lukenut kirjoituksen "Osaako Päiviö hymyillä". Siksi menin kysymään häneltä itseltään sitä ja kyllä hän sen taidon osasi ja vieläpä päästi »"hörönaurun". Entä se meidän Vapauden henki-lökonta? Olin kuvitellut heidät kes-kl- iän ylittäneiksi miehiksi ja hyvin arvonsa tunteviksi. Olivatko he sellaisia? JäTkimiehiä kaikki, eivätkä ensinkään vaikuttaneet itsekkäiltä. Hyvin vapaita, nuorekkaita Ja m i e l lyttäviä tovereita. Toimittaja Eklund oli hyvin poikamaisen näköinen, osasi kyllä hymyillä Ja laskea leikkiä. E. Suksen siisti huuliparta teki hänet hyvin arvokkaan näköiseksi. Hän puhui aina hyvin harkitusti. H. Sula oli iloinen, ryhdikäs Ja aina eloa täynnä oleva mIesT Kelk) 10 aamulla edustajat ottivat palkkansa. Kaikki edustajat olivat saapuvilla. En halua kajota edustajakokouksen kulkuun ja päätöksiin koska niistä on aikaisemmin kirjoitettu. Tpk:n puolesta annettiin ruokakortit Kuluttajat-ruokalaan. Eikä meitä tarvinnut sinne kahdesti käskeä. Ruoka oli hyvää ja riittävästi. Efislmmäisen kokouspäivän illaksi oli Järjestetty suurenmoiset Illalliset Työn Puistoon. Työn Puisto on laon-nonlhanalla palkalla Trout Laken rannalla. On Ilahduttava asla, että me työläisetkin omistamme tälläiaia paikkoja. Huoneita saa vuokrata, r a vintolassa syödä Ja käydä saunassa kohtuullisilla hlniiollla. Toveri Wilen sanoi minun paljon "mistanneen'' kun en'käynyt saunassa. Luulen kuitenkin päässeeni tasan hänen kanssaan sillä olin tansseissa. Hypittiin kuin päättömät kanat ja varmaan hikoilimme yhtä paljon kuin Saimassa olijat. Tämän voi todistaa N. Rajala, Montrealin edustaja. Sunnuntal-IUaksi oli meille järjestetty henkistä ravintoa, nIm. juhlakonsertti haalille. Tämä tilaisuus oli hyvin onnistunut Ja mieliin painuva. Se osoitti meille edustajille ettei meidän järjestömme ole kuoleva järjestö. Esitetty ohjelma oli ylipäänsä nuorison esittämää. Kun tätä ohjelmaa seurasi, niin tuli ajatelleeksi, että kyllä meidän suomalaisten kulttuuritoiminta on korkealla josta kannattaa olla ylpeitä. Meidän tulee puhua Ja opettaa nuorisollemme, että he e-delleen kehittäisivät Ja harrastaisivat •Anti-Duringlssä" seuraavasti: " K a n sasta toiseen, aikakaudesta toiseen ovat käsitykset hyvästä Ja pahasta muuttuneet niin suuresti, että ne usein ovat toisilleen aivan vastakkaiset. Vle_ läkin enemmän. Jokaisessa maassa voidaan havaita useita toisistaan olen.naisestl poikkeavia moraalisia oppeja." Niinpä Engels toteaa xnainir tussa kirjassaan, että porvarillisissa maissa saarnataan tai opetetaan hyvin monenlaista moraalia. •Ensiksi varhaisemmilta uskon ajoilta perittyä kristillLs-feodaallsta, Joka taas olennaisesti jakaantuu katoliseen ja protestanttiseen Ja näistä ei puutu alajakoja jesuiitta- katolisesta oBtea-oppiprotestanttlseäta aina vetelään vallstusmoraallfai saakka. Sen rinnalla esiintyy nykyaikainen porvarDlInen moraali Ja tämän rinnalla taas proletaarinen tulevaisuuden m o r a a l i . . ." Tämän todettuaan Engels Jatkaa: "Tämän mukaisesti me hytkfiämme jokaisen yrityksen. Jolla meille tyricy-tetään jotain moraalioppla ikuisena, muuttumattomana siveyslakina sen varjolla, että moraalisellakin maailmalla on omat pysyvät i>eriaatteensa. jotka säilyvät historiasta Ja kansojen erilaisuudesta huolimatta. Me väitämme päinvastoin, että kalkki tähänastiset moraaliopit ovat viime kädessä kunkin ajan taloudellisen y h teiskuntatilan tuotteita. Ja samoin yhteiskunta on tähän saakka liikkunut luokkavastakohdissa, samoin on moraali aina ollut luokkamoraalla, se on Joko oikeuttanut hallitsevan luokan valta-aseman Ja sen harrastukset, tai se on, niin pian kuin sorrettu luokka on tullut kyllin voimakkaasti, edustanut sorrettujen suuttumusta tätä valtaa vastaan Ja sorrettujen t u . levalsuudenharrastuksla. EI ole epäl. lystäkään siitä, että moraali on tällöin suurin piirtein kehittynyt samoin kuin inhimillisen tiedon muutkin haarat, Mutta luokkamoraalista emme ole vielä päässeet. Luokka-vastaJcohtlen Ja niiden muistojen yläpuolella oleva todella Inhimillinen moraali käy mahdolliseksi vasta sillä yhteiskunta-asteella. Jolla luokkavas-takohdat on paitsi voitettu, myöskin elämän kulussa unohdettu." Syynä moraalin kehittymiseen on epäilemättä ollut yhteiskunnallinen kehitys, ennen kaikkea työn, tuotannon kehitys, sillä aivan samoin kuin tuotannon kehitys oi> pystynyt muut. tamaan ihmisen elimistöä, hänen a i vojaan Ja ajattelukykyään, aivan s a moin se on kyennyt muuttamaan hänen yhteiskunnallista tietoisuuttaan, hänen katsantokantaansa siitä, mikä on hyödyllistä Ja vahingollista, hyvää ja pahaa, mahdollista Ja mahdoton* ta. • Aluksi olivat Ihmisten moraalisten käsitysten perustana yhteiskunnalliset vaistot ja vietit, Jotka ovat varsin pitkälle kehittyneet kaiklUa laumoissa elävillä eläimillä. Joiden kaltaisista Ihmisenkin on täjrtjmyt polveutua. Käimen laumavaisto voimistui moninkertaiseksi sitä miikaa kuin alku- Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen luento-mulstilnpanojen perusteella kir|oittanut AKU KORHONEN peräisen Ihmlsyhteistön tuotannoin- i moraalin^ j a eri luokkiin Icuuluvat nen toiminta laajeni. \ ihmiset kohtelevat toisiaan vihollisi- Samaan suuntaan vaikutti ptioles- ; na. Joihin ei tarvitse sovelluttaa m i tään puhekielen syntyminen, jcata tu- i tään moraalisia käsitteitä, l i mitä voimakkain yhteisöä koossa i Sellaisesta asiantilasta on puoles-pltävä väline, sillä sen avulla yhteis- 1 taan seurauksena, että vallassaoleva ktmnalliset vaistot voimistuivat, tul:-1 luokka koettaa kaikin keinoin saavat vähitellen selvästi tietoisiksi. Sa- j da omat moraalikäsitteensä voimaan maila kieli teki mahdolliseksi siirtää 1 myös alistettujen luokkien keskuu-moraaliset käsitykset Ja tottumukset i dessa ja kun se ei muuten onnistu, sukupolvelta sukupolvelle. i niin se turvaantuu väkivaltaan myös Myöskin sota. n i i n kauan kuin sen | siveyssäännösten lujittamiseksi. Sää-tarkoltuksena on suvun Ja heimon detään lakeja, joiden rikkomisesta puolustaminen tai lisääminen, siis en- seuraa rangaistus Jne. Sen lisäksi nen j*sitylsomlstuisen muodostumis- cn hallitsevan luokan hallussa kaikki ta, oli omiaan vahvistamaan yhteis- i ideologiset keinot, filosofiasta uskon-kunnallisia vaistoja j a muuttamaan \ toon saakka. Erikoisen tärkeä on niitä tietoisiksi katsomuksiksi. Samaan aikaan tapahtui m(»aalis-ten käsitteiden vaikutusalan laajeneminen. Alusta alkaen eivät käyttäytymistä koskevat säännökset käsittäneet yleensä kaikkia ihmisiä, vaan määrätyn yhteisön Jäseniä. Vieraaseen heimoon kuuluvat olivat vihollisia Ja kuta voimakkaammaksi yh-tetskunnalliset vaistot muodostuivat, sitä kiinttömmin lauma tai heimo esiintyi yhdessä ulkonaista vihollista vastaan. Yhteiskunnalliset hyveet, avuliaisuus, uhrautuvaisuus, totuudenrakkaus Jne olivat voimassa ainoastaan sukutovereihin. saman heimon Jäseniin nähden, mutta eivät ulottuneet toisen yhteisktmnalllsen Järjestön jäseniin. Mutta sitä mukaa kuin tuotantovoimien kehittymisen Johdosta työn- Jako, vaihto j a ihmisten kanssakäyminen kehittyivät, laajeni myös se piiri. Johon määrätyt moraalikäsitteet ulottuivat. Erikoisen voimak-cUut viimemainitun merkitys sen Jälkeen kun alkoivat muodostua vielä nykyisiinkin vaikuttavat uskonnot, joissa päinvastoin ktiin vanhoissa luonnonu^u>nnoi&sa uskonto ja s i - veysoppi ovat kietoutuneet yhteen. Olemme Jo aikaisemmin todenneet, että ylärakenne yleensä on omiaan auttamaan koko yhteiskimnan kehitystä niin kauan kuin se suurin piirtein vastaa taloudellista perustaa, v i i me kädessä tuotantovoimien kehitystasoa, mutta että se muuttuu kehityksen Jarruksi sitä mukaa kuin risti- j etuja saadakseen. raalikäätteiden "vastakkaisuus ^ m - nyttää aivan, toiseniaisen vaikutuksen. VallankinpoitkgelllseHa luokalla ei ole mitään etua siitä yhteiskunnalhse-sta perustasta, jodca on tuonut valliteevan stveyskäsityksen j a siksi sillä ei ole mitään syytä kannattaa tuota siveys-käsitettä. Kuta selvemmin ne käsittävät luokkaetunsa olevan vastalEkai-sia vallitsevalle yhteiskuntajärjest^- mälle. sitä vqimakkaajnmin kasvaa niiden siveellinen suuttunnis ja sitä suuremmassa määrätesä ne asettuvat vaphoja moraalikäsitteitä vastaan uuden znoraaSin, jonka zie tahtovat saattaa koko yhteiskunnan moraaliksi. Näin syntyy vallankumouksellisten luoJdden siveellinen ihanne, joka t u lee itsenäiseksi sikäli kuin noiden luokkien yoinia lisääntyy. Samalla kiih^vä lutdtkataistelu voimistaa valtaan pyrkivän luokan s(^idarisuutta ja uhrautuvaisuutta. Joten siveellisen ihanteen itsenäistyessä kasvaa innostus Ja laistelxunieli sen toteuttami-s ^ L Edellä sanpttu ei tietysti merkitse sitä, etteikö myös valtaan pyrkivän luokan keskuudessa olisi yksilöitä, vieläpä-eräinä aikoina aika huon^t-tava määrä. Joihin tarttuu taantu-muksel isen luQkan moraalin rappeu- Uuninen Ja Jotka suostuvat palvelemaan tuota im&kaa henkilökohtaisia kaana esiintyy tuolla kaudella yhteisön kaikkien Jäsenten solidaarisuus sekä tuotannossa että vaaran uhatessa. Qmistuskäsityksiin taas painaa cman leimansa tuotantovälineiden Ja tuotteiden yhteisomistus. Sellaista käskyä kuin älä varasta, Joka muodostaa kalkissa myöhemmissä y n . teiskunnissa moraalikäsitteiden keskiön, ei alkuperäisessä yhteisössä tunnettu. Perinpohjainen muutos yhteiskunnallisessa moraalissa tapahtui sen jäi. keen kun alkoi siirtyminen alkuiieräi-sestä yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan. Kun tuotantovoimien kehitys teki lisätuotteen Ja siten riiston mahdolliseksi, kim yhteiskunta sen Johdosta jakaantui riistäjiin Ja riistettäviin, omistaviin Ja omistamattomiin, t a pahtuu samalla^myös Jakaantuminen moraalisessakin suhteessa. Yhteiskunnalliset vaistot Ja hyveet, jotka aikaisemmin olivat kohdistuneet ':o-ko yhteiskuntaan Ja ulottuneet kaikkiin yhteisön Jäseniin, voimistuivat kyllä Jokaisen yhtelskuntalucrfcan s i sällä, mutta käsittivät nyt vain tuon-luokan, eivät enää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Solidaarisuus koskee enää vain luokkatovereita, samoin oikeudenmukaisuuden vaatimus, rehellisyys, avtaialsuus jne. Luokka-vastakohtien kärjistyessä Ja luokkataistelun kiihtyessä tämä luokkamo-raall voittaa kokonaan yhteiskuntaan mmk m. I i- •. i i i : mm. mmm Sadat tuhannet käyttävät vaoslttain RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä • waci mimapT Oletteko seuraavien tauUen Ja kipujen uhri: umpltaudin, ruoansulatushälriöitten, maksavian. sappi- tai keltataudin, tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n tanne alla, kipua kylklluittenne alla. selässänne, vatsanne o i kealla tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsassanne, tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne, eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia, tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnetteko reumaattista pakotiista?. Älkää odottako huomiseen —viivyttely on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI TREATMENT STQMACH REMEDY-lääkettä Ja ottakaa sitä teelusikallinen ennen jokaista ateriaanne j a mennessänne levolle, välttääk-senne enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelette. on parhaimmankin lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä. RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY poistaa epänormaalin kaasim Ja vieraat aineet vatsasta, sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a vlrtsatlehyeistä. jonka jälkeen .olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen prasUmakiuIneen. Salva, jonlca miljoonat tuntevat MIZARH-SALVAA Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynärpäät, ranteet, kipu t a i kylmyys rinnassa, luuvalo, lannesärky. kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäsenissä, jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahaiset kävelisivät ihon Ja nahan välissä? Käyttäkää MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältäviä näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen käytön Jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia Ja kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markkinoilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen. Useimniat earooppalalset tuntevat - EUROOPPALAISET DIANA-tipat Miksi kärsitte! kylmettymisen, yskän, nenäkatarrin, hengenahdistuksen, henkltorven tulehduksen, hengityshäiriöitten, r i n takivun, kurkkukivun, ikeneitten kivim. korvakivun tai korvissanne kuulujien äänien takia? Muutama DIANA-tippa sokeripalassa tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa heti huojentamaan kylmettymistä ja yskää. Sitä voi myöskin käyttää kurkun kurlaamisessa useita kertoja päivässä. Tuhannet Ja taas tuhannet pitävät eurooppalaisia DIANA-tippoja kotonaan kesällä Ja talvella, sillä tämä lääke on aina käjrtännöllinen olemassa. Hinta $1.10 pullollinen postimaksiiinieen. NäUä lääkkeitä voitte ostaa teidän pailcalliscsta rohdos- tai kirjaltaa-pasta. eli suoraan meiltä. Me enune lähetä Jälkivaatimuksella (C.O.D.). Liittäkää raha tilauksenne mokaan. LiOdieen osoRe: HUSCOE PRODUCTS LIMiTED 8S9 QUEEN STREET WEST TORONTO S. ONT. esi-islemme perinteitä. Mieheni on entisiä Long Laken asukkaita ja hänen lapsensa, sukulaisensa Ja tuttavansa ovat siellä. M a a - nantal-illaksi oli tytär Marget laittanut illallisen kotiinsa Long Lakella, johon toisetkin sukulaiset oli kutsuttu. Vastaanotto oli todella ystävällinen, josta kiitos. Muistan teitä kaikkia rakkaudella. Morgetin koti on kaimis ja ympäristö hyvin romanttinen. Sievä sauna, jossa kylvöin, on aivan Järven rannalla. Yöllä tulin Vilin ja Martan kanssa takaisin Sudburyjm. Osallistuin Vapauden yhtiökokoukseen. Kokoukset loppuivat tiistaina kesäkuun 14 päivänä. Illalla Bertha Ja Kaarlo Ttoikka hakivat minun takaisin Long Lakelle. He olivat mieheni monivuotisia tuttavia. Molemmat olivat OSJ:n.paikallisen OS. pitkäaikaisia toimihenkilöitä. Kävin tervehtimässä paikkakunnan vanhinta suomalaista "Mamma" R i taria. Hän on täyttänyt tätä kesänä 88 vuotta. Hän oli hyvin herttainen ja miellyttävä vanhus. Hänellä on hyvä näkö ja lukee työväenlehtiä ja seuraa tapahtumia. Toivotan hänelle hyvää terveyttä ja rauhaisaa vanhuuden lepoa. Ne terveiset, jotka .lähetit, tofn juuri sellaisena perille kuten oli määrä. Mieheni oli hyvin iloinen niistä. Torstaina lähdettiin katselemaan Sudburyn ympäristöä. Olihan siellä kauniitakin paikkoja. Mutta kun t u l tiin Incon nikkelialueelle. niin .siellä iiäkee maUi määrht kasvullisuudesta kuollutta seutua. Tiellä Copper CUf-fiin näk3ry Jo kaukaa kolme jylhää savupiippua. Jotka tupruttavat ilmaan myrkyllistä kaasua. Siellä on suunnattomat määrät sulattimoata tullutta kuonaa. Jota tulikuumana kaadetaan määrättyihin palkkoihin. Sudburjrssa käytiin vanhimman tyttären Vallan kotona. Tapasin myöskin Wilenin Ja päätettiin lähteä seuraavana aamuna kotia kohti. Beaver Lake oli vielä näkemättä. Viimeisenä päivänä mentiin sinne Martan Ja Vilin kanssa. Trokimme tarttui "moti booliin" välillä ja k * - pumatka t e h t i i n Jalkapatikassa. ta ei ole tarjottavana, mutta heillä kyllä on merisilliä. Mary Johnsonin nimi oli minulle ennestään tuttu lehtikirjoitusten kautta Ja hyvänä näyttelijänä sekä näytelmien ohjaajana Meillä oli paljon puhumista näytelmistä Ja kiilttuurltyöstä. Juttelimme myöskin Beaver Laken hiihtäjistä Ja panee melkein uskomaan heidän edustajansa sanota, että "Beaver Laken lapset kapaloista päästyään saavat heti sukset Jalkoihinsa'»'. Tulin myös timtemaan Mary Johnsonin äidin. Tiina Pesosen. OU o i kein Ikävä jättää nämä juuri tutuiksi tulleet Ihmiset. Kesäkuun 18 päivän aamulla s a noimme hyvästi Sudburylle ja lähdettiin Vancouveria kohti. Päätirnme yöpyä Canmoressa. Saavuimme sinne maanantaina kesäk. 20 pnä. Can-more on kai voskylä vuorien keskellä. Hilma Louhela. vieraanvarainen e-mäntä. otti meidät avosylin vastaan. Tapasimme myös D. Kedon. En ollut nähnyt häntä 13 vuoteen. Hän oli samanlainen kuin ennenkin, iloinen Jaihuiunoria täynnä oleva mies. Käytiin vanhojen tovereiden luona katsomassa Jos lyötyisi sopivia kirjoja C a nadan Suomalaiseen Arkistoon. Kesäkuun 22 pnä olimme Vancouverissa. Mieheni oli (ullut vastaan asemalle. Hän luuli, että matkustamme herroiksi Ja odotti makuttvau-numatinistajia kun me taas matkustimme päivä vaunussa. Siksi emme tavanneet toisiamme asemalla. Olin jälleen kotona kahden viikon matkan jälkeen. Heti kun tulin s i sälle näinettä minua oli odotettu. Ensi ja Elma, tietysti papan avustamana, olivat siivonneet huoneet o i - riita sen j a uusien tuotantovoimien välillä k ä r j i s ^ . Kaikki tämä pitää paikkansa myös moraalisiin käsityksiin nähden. Niin kauan kuin moraaliset käsitteet ovat yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisia, ne edistävät kehitystä, mu> ta koska ne eivät muutu välittömästi tuotantovoimien kehittyessä, vaan pyrkivät säilymään entisellään tai s i t . ten kehittymään määrättyyn rajaan saakka suhteellisen itsenäisesti, niin ennemmin tai myöhemmin ne vanhe-nevat, eivätkä vastaa enää uusia y h teiskunnallisia tarpeita Ja ehkäisevät siten yhteiskunnallista kehitystä. Kuta kauemmin tällaiset aikansa eläneet moraalikäsitteet säilyvät vallassa olevan luokan ponnistelujen ansiosta, sitä suuremmaksi muodostuu va'lltsevlen sivey^käsitysten Ja y h teiskunnan jäsenten elämän Ja pyrkimysten vastakkaisuus. Tuo vastakkaisuus ilmenee eri luokissa eri tavalla. Vallassa oleva luokka, jonka edut vaativat vanhan lärjestelmän säilyttämistä, pitää kiinni vanhoista moraalikäsitteiltä, kuiter^in vain teoriassa, sillä uudet yhteiskunnariset tekijät eivät voi olla vaikuttamatta myös vallassa olevan luokan käytännölliseen elämään. T u loksena on kaksoismoraali. Joka Ilmenee joko häikäilemättömänä asettumisena perinnäisten moraalivaatimusten yläpuole'le ja samaan aikaan alistetuilta luokilta vaaditaan niiden noudattamista, taikka sitten noitten vaatimusten salaisena rikkomisena Ja kuitenkin samat h e i ^ ö t samaan a i kaan niitä saarnaavat. Siten synnyttää tämä kehityskausi Joko. hä-reämätöntäi siveyttömyyttä tai yhtä Inhoittavaa tekopyhyyttä Ja tee^en-r telyä. Valtaan pyrkivän luok»n keskuudessa taloudellisen kehityksen j a mo- Nykyisin kaikissa porvarillisissa maissa vallitsee selvästi edellä k u vattu tilaime. Vallassa oleva kapitalistien luokka ei voi enää elää n i i den moraalisten ihanteiden mukaisesti, , jotka nauodostuivat porvariston keskuudessa kapitalistisen tuotantotavan ollessa edistyksellinen. Tietysti ^ t a siveellisiä ihanteita ei ole voitu kokonaisuudessaan koskaan toteuttaa, koska ne muodostuivat valtaan pyrkivän porvariston keskuudessa Jo slllolh kun sen parhaatkaan ideologit eivät viem voineet tarkoin määritellä minkälaiseksi uusi porvärillinen yhteiskunta muodostuu Ja niin ollen siveelliset ihanteet heijastivat tuon yhteiskunnan sisällä muodostuvia sutitelta täysin idealisoidussa muodossa. Silloin esitetyt siveelliset ihanteet: yapaus. tasa-arvo ja veljeys muuttiiivat käytännössä toteutettuina varsin rajoitetuksi porvarilliseksi vapaudeksi, tasa-arvoisuudeksi lain. edessä Ja ennen kalkkia yrittäjien tasa-arvoiseksl riiahdollisuudeksi osallistua taloudelliseen kilpataiste-luun j a työläisten riistämiseen. (Jatkuu). Korjatun haalin AVIOLIITTOON VIHITTY ANJA KOSKINEN JA ELMAR HENDRIKSOi TOIVOTAMME PARASTA ONNEA JA MENESTYSTÄ Mrs. A. Rautiainen Finland, Qni..— C S J : n osastolla oli kokous t.k. 4 pnä ja jäseniä oli kokouksessa saapuvilla sen entinen määrä — e l se näytä siitä paranevan. Se puolueettomuustauti näyttää riehuvan täälläkin. Toivon kuitenkin ettei, se siitä pahenisi. Osaston haailin korjaaminen on o l lut täällä jo. pitkän aikaa keskustelun aiheena. Korjaustyöt ovat nyt vih-dqin vitmeint käyjmissä — rakennusta rapataan ja maalataan.'- Haalin uudelleen avaamistilaisuus pidetään päivällä sunnimtaina t.k. 18 pnä j a tilaisuuteen yritetään hankkia oh jeOmaa. Sen lisäksi on kaikille tarjolla vapaa ravintola. Kaikki ovat teryetulleet tähän tilaisuuteen. Vasta korjatussa haälissa pidetään sitten avajaistanssit . tJc. 23 pnä. Muistakaapa . kääntää sypäksen no- Jcat sUloin haalille päin. Nähdään sitte ^ t ä siellä on tehty. Kehoitan kaikkia painamaan myös-| kään mieleensä, että C S J j n osaston» kpkpukset pidetään Joka kuukauden Uudet " jäsenet ovat tervetulleet. Ei ele niin vanhfia etteikö kelpaisi osaston jäseneksi, joten vaijhuus ei ole mikään riittävä .syy siyuim jääroiselle. Järjestömme lukuisissa, osast on p a l jon vanhuudemeJäkkeeU olevia jäseniä,. kopl^ he: toteavat, että vanhuu- .•dene^^eet.on-j^atu käy työ- VäeE^jykkeen pitkäaikaisen taistelun tuJtoksena. — J . Elli ja Juho Kivimäki Harry Tulonen Aino Koskinen Mr. ja mrs. Hendrickson . Annikki ja Toivo Mer6nen j ' ^ a u ^ ^ ^ Rocky Kivimäki -' - Johnsonilla oli illallinen odottanut meitä Jo monta tuntia. Iloinen isäntä huomauttl,^ että Ty-ynen meren l o h - kein perinpohjin. Mieheni jok^a luuli ettonme tulleetkaan, palasi murheellisena kotiinsa ja hänunästylcsen-sä oli suuri kun kuuli, että olin ollut kotona jo useita tunteja. On ollut paljon työtä Ja touhua e t tei ole tätä kirjoitusta ennemmin joutunut kirjoittamaan. Kiitän B C : n tovereita siitä, että lähetitte mhiut edustajakokoukseen. Se oli mielenkiintoinen j a ( o t t a v a kokous. Xuot-tamuksenne tahdon palkita tekemällä työtä yhteispyrintömme eteen voin- Uni mukaan j a olla apuna kun näitä edusUjakcduMiksen päätöksiä toteutetaan käytännössä. — Manda Ranta. arvöl(i(aan paketin Tiistaina saapui Canadan Suomalaisten Arkistolle Jälleen arvoka^ l a h japaketti, joka käsitti 15 kappaletta Toronton Viikko Uutisten" numeroita kahden vuoden (1932 Ja 1933) ajalta, yhden "Canadan Viestin" niuneron ja Torontossa Julkaisttm suomalaisen. v. 1930 Almanakan. Kaikki kappaleet olivat hyvin säilyneet ja sellaisia. Joi- ^öisimmäisenä sunnuntaina, ta arkistossamme ei ollut entuudestaan. Kaiken lisäksi lupasi mrs. A . Rautiainen (Woods, Ont.) lähettää vielä lisää jos hänen kätköistään "vielä jotain löytyy.' Hän toi Sudburyn seudulla äskettäin vieraUles-saan arkistoomme myöskm isOn p a - ketm kirjoja, joista o l i yhtä j a toista hyötyä arkistollemme. Samalla -.cOi arkistonhoitajalla tUaisuus näyttää hänelle arkistohuoneeoune, joka ei valitettavasti silloin oUut ensiluokkaisessa Järjestyksessä. Mrs: Sigrid I.aine on aikanaan, lähettänyt arkistollemme lyhyen kuvauksen Whiteflshin suomalaispendcas-ta, varsinkin Trout Laken seutuun nIUiden. K u n tämä .a^akirja pantiin heti talteen, unohtui sen aikanaan mainitseminen Ididessä.* John Särkilahti lähetti Dinsmores-ta, Sask., kolme kirjaa käsittävän p a ketin hänelle lähetetyn pyynnön m u kaisesti. Ennen kylmien ilmojen tuloa idlisi tutkittava mitä tärkätä a^kistOfHnme kelpaavaa kirjallisuutta, asiakirjoja Ja kuvia saattaa olla ullakoilla ja muissa paikoissa, joissa säilytehän "vanhaa rojua.' Arkistoimne haluaisi saada esim. muutamia kappal^ta Sudburyssa v. 1922 painettua teosta Punaiset Ja Valkoiset" fcuinmyöddn Vaiftuden numeroita vuositta 1917— 1920. Mainitunta vuosilta ei. ole a r kistossamme ainoatakaan Vapauden numeroa. Myöhemmiltä Toosilta pn sidotut j a täydelliset vuosflcerrat. Karkki lähetykset o n tehtävä osqit-t e ^ : Plnnish-Cänadian ArcUves, Box 354. Siuibtury, Ont. J^ff^}^ jQU^ueeseen ,^^^nJö. — tSrS) — Tukhohnassa syydtuun.9r-lLpiiä)j^ettävään Ruotsi — mtiU;P<*jolarOtteluun on valittu 27 sU0ixia;^dsta\.edii^ 5 vara-jBiestä. Viljo Heino, jQka nykyään fm.}oist<)Jpmito^ ia, olisi paras edustaja jsyjäs 5j]|0O metrillä, keskittyy yrittämjiito . vain kympin jucksun maallJmaoennätystä. lisiUcsi lähettää kukin maa maratoniin S edustajaa s ^ lO-otteluun ;3. -Parhaittet sijoitukset hucanioi-daan. Kisoissa, on myös naisten lajeja, jotka eivät varsinaisesti kuulu oh-jelmaan. . ^{H>hJolan joukkueen johtajana toimii .suomalainen Onni Rajasaari sekä kapteenilla Tapio Rautavaara. (Best Man) Leila Kilkki (Maid of Honour) Jean Hendrickson Aune Rautio Sodas Nikaido Annikki Auvinen Rakel Takoja Alice, Kauko ja Roy Paananen Ossi Luoma Aino, George ja G . Gustafson Sonia Halicchuk Kuss Piva Leo Niskala Ruth Rowlands Nick Birch Sigrid Lahti, A. Wahlman Ali ja Vilho Roininen Wilbert ja Frank Hakala Olga Telin Allan lUbury H. Nikander Mr. Ramberg ja perhe Mr. ja mrs. Lindfors Mr. ja mrs. Holma Olga ja Jalmar Suomala Kaisa ja Kosti Raita Aune Laitinen Jack Ross Miller Martha Böhm ja Wilb€rt j Maire Mattila Muriel, Alan ja Edward Aito Helvi ja Sulho Perälä S. Warjonen Margie ja John Lehtinen Josefine ja Sam Kokko Rauha ja Y. Lemberg Hilma ja Eino Luoma Elsie, Mary ja Erkki Randall Mr. ja mrs. Kilkki » Sirkka ja Sulo Hyppönen j Mamie ja Paul Seppälä Mary ja Wally Vickberg Jean ja Eric Vieno ja Henry Taimi ja U. Pykälä Helvi ja Henry Karvonen, Antti Kaisa ja Kosti Raita Elo Sigrid Pohjonen Selma Paananen P. Seppänen Mrs. Alina Niskanen ja Leila Allen, Bill ja Eddie Eva, Bobby ja Aug. Laitinen John Kiviranta Karen, Elli ja Lauri Latva H. Parker Leo Nikander Lizzy ja Rocky Saima ja Reino Taipalus Eila Tuuttila Eine Kivimäki George Pomplin Elli ja Jack Karvonen Tom Jokinen Greta Sjöman Miss Flora Nielson Mrs. Vera Varady Lola Godin E. Lampinen Mr. ja mrs. A. Pärssinen Mr. ja mrs. Jaakkola Mr. ja mrs. L. Alanko E. H. Kekki Aino ja Kalle Kauhala Anton Laari, St. Catharines Hilja ja Kassu Karvonen 1 Impi ja Väinö Tulonen l SYYSKUUN 2 P:NÄ 1949 TORONTO ONTARK HfigiBM. .—:,Xagt»uden Tarmon jär- Jestämissä .iiaistai rata- ja kenttä-urheilun metttftri^vkilpaMMissa voittivat T D L : n naiset kaikkiaan seitsemän yhdeksästä mestaruudesta. Maire . Österdahl saavutti kilpailuissa msröskin T Q L : n uuden naisten e n - n ä t y k ^ pituushypyssä t u l o k s i a an 5^45 metriä. JCIITOS Lausumme sydämelliset kiitokset raha- ja kauniista lahjoista. Kiitos soittajille ja kaikille. ]om auttoivat saamaan meidän hääpäivämme niin muistorikkaaksi. AÄJA ja ELMER HENDRICKSON _ 30 ROSE AVENUE TORONTO, ONT.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 10, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490910 |
Description
Title | 1949-09-10-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | i r ; li-- Sivu 4 Lauantaina, syysk. 10 p. — Saturday, Sept. 10; Vaikutelmia edustajakoJcousmatkalta Materialistinen historiankäsitys Kesäkuun 7 päivän Ulalla sanoin i Järvi otti minut vastaan. El ollut mm •S- - rx MOKAALI f j a r v i otu mmut vastaan, tn ouui; ^ j ^ ^ ^^^^ matcrlÄsUnen his- Emil Wilenin kanssa hyvästi nUUe aikaa puhumiseen sillä oli myöhä ja > lariankäsitys ei voi tunnustaa mitään . =„- . menin levolle. Huone, jossa sain ^ ^ ^ ^ muuttumatonta Ja yhtelskun-yksln asua. oU oikein miellyttävä, kehityksestä riippumaton- Vielä hyvänä puolena oli se, että se „ioraalia. Siitä kirjoittaa Engels oli vastapäätä suomalaista haalia. 1 ^ Iiii? tovereUle, Jotka olivat tulleet saattamaan meitä Vancouverin asemalle. Lähdimme Sudburya kohti. Siellä kokoontui CSJnr 17. edustajakokous Ja meidän tuli edustaa B. C : n aluetta. Tunsin Itseni hyvin pieneksi Ja vähillä tiedoilla vjinistetuksi niin vas- ' tuiinalalseen tehtävään kuin edustamaan niin laajaa aluetta kuin B. C. on. Mutta olihan minun seurassani vanha veteraani, johon luotin 100 prosenttisesti Ja myöhemmin tuli tp-dlstetuksi etltl luottamukseni ollut turhaa. Kun pääsin junaan niin ajattelin, että otan kolmen vuorokauden levon. Olin todella väsynyt. Nautin todella matkasta. Syötiin kun oli nälkä ja nukuttiin kun oli uni. Aika meni nlfn nopeasti, etten huomannut ennenkuin oltiin lähellä Sudburya. O l tiinhan siihen mennessä nähty monta ' paikkakuntaa ja monenlaisia seutuja. ,'^Matka kesti kolme vuorokautta. % ,.^..,^»6x1116 päästiin kello 10 illalla. As- M tuessani alas Sudburyn asemalla tun-tiil niin kotoiselta sillä olimmehan » ^kaupungissa, jossa lehtemme Vapaus •H • ja Liekki painetaan. Vastassa meitä oli meille vancouverilaisllle tuttu Aku Korhonen herttaisen vaimonsa kanssa; Menimme heidän kotiinsa Juo- -maan tuliaiskahvit. Se malstuikin liyvältä lohlvolleiplen kera. r t Korhosten kotona näimme paljon '^^uomesta ruotuja esineitä kalverruk-sincen. He itse olivat tuoneet niitä Suomesta. Ne olivat hyvin mielenkiintoisia nähdä. Sitten Aku lähti viemään minut minulle varattuun asuntoon. Ystävällinen emäntä mrs. -M- ... 1 .^ mm: mmm .'•t''f-'^X-'*jiV'!.'''" M. SELL FUNERAL HOME HAUTAANTOIMITTAJAT Hyvämaineinen palvehu 2746 East Hastinrs Street PUHELIN HA. 0015 Vancouver Br. Colombia VAPAASTI KOKEILUA VARTEN mmmmm im 1 teumatismin ja Nivel- Reumatismin pakotuksille Jos ette ole koskaan käyttäneet' KOSSE TABS-lääketta kitisalllMn nivelrcumatismln, hermotulebduk-sen ja reumatismin pakotuksiin — n im kokeilkaa sitä Jo TXNÄÄN meidän kustannuksella? Sitä ovat käyttäneet jo tuhannet ihmiset y l i •25 vuoden äjätl'Canadassa Ja Y h dysvalloissa. V.tPAASTI TÄMÄN LEHDEN t i m u o i L L E . Me lähetämme mielihyvällä teille täysikokoisen paketin suoraan k o t i. osoitteellanne. Käyttäkää 25 tablettia vapaasti. Jos ette ole tyyty. vainen tuloksiin, niin pyydämme lähettämään käyttämättömän osan paketista meille takaisia — se el maksa teille mitään. Älkää lähettäkö rahaa, ainoastatm nimexme Ja osoitteenne: ROSSE PRODUCTS CO. Dept. B-5.2708 FanreU Ave^ Chicasro 45. lU XiAJk. Lähetetään meidän Canadan konttorista tulli vapaasti. Aamulla lähdin kuululle Pinnish-haalllle. Nähdessäni sen ajattelin, ettei meidän Järjestötyö ole mennyt hukkaan omistaessamme näin mahtavia haaleja. Sisään astuessani huomasin heti, että palkalliset toverit olivat tehneet tunnollista työtä laittaessaan haalin Juhlakuntoon. Elnsimmäisenä pisti silmääni esi-riptm yläpuolella oleva tunnuslause: "Tervetuloa CSJ:n 17. edustajakokoukseen!" Näyttämön edes.sä oli Järjestömme perustajan J . W. A h l - quistin kuva. Joka seinällä olisi sopivia tunnuslauseita. Yhdellä seinällä oli kuvia laulukuoroista, näytelmistä, tanssiryhmistä yms. Haalille oli saapunut muutamia edustajia ja Vapauden henkilökuntaa. Siellä oli myös Aku Päiviö. Olin lukenut kirjoituksen "Osaako Päiviö hymyillä". Siksi menin kysymään häneltä itseltään sitä ja kyllä hän sen taidon osasi ja vieläpä päästi »"hörönaurun". Entä se meidän Vapauden henki-lökonta? Olin kuvitellut heidät kes-kl- iän ylittäneiksi miehiksi ja hyvin arvonsa tunteviksi. Olivatko he sellaisia? JäTkimiehiä kaikki, eivätkä ensinkään vaikuttaneet itsekkäiltä. Hyvin vapaita, nuorekkaita Ja m i e l lyttäviä tovereita. Toimittaja Eklund oli hyvin poikamaisen näköinen, osasi kyllä hymyillä Ja laskea leikkiä. E. Suksen siisti huuliparta teki hänet hyvin arvokkaan näköiseksi. Hän puhui aina hyvin harkitusti. H. Sula oli iloinen, ryhdikäs Ja aina eloa täynnä oleva mIesT Kelk) 10 aamulla edustajat ottivat palkkansa. Kaikki edustajat olivat saapuvilla. En halua kajota edustajakokouksen kulkuun ja päätöksiin koska niistä on aikaisemmin kirjoitettu. Tpk:n puolesta annettiin ruokakortit Kuluttajat-ruokalaan. Eikä meitä tarvinnut sinne kahdesti käskeä. Ruoka oli hyvää ja riittävästi. Efislmmäisen kokouspäivän illaksi oli Järjestetty suurenmoiset Illalliset Työn Puistoon. Työn Puisto on laon-nonlhanalla palkalla Trout Laken rannalla. On Ilahduttava asla, että me työläisetkin omistamme tälläiaia paikkoja. Huoneita saa vuokrata, r a vintolassa syödä Ja käydä saunassa kohtuullisilla hlniiollla. Toveri Wilen sanoi minun paljon "mistanneen'' kun en'käynyt saunassa. Luulen kuitenkin päässeeni tasan hänen kanssaan sillä olin tansseissa. Hypittiin kuin päättömät kanat ja varmaan hikoilimme yhtä paljon kuin Saimassa olijat. Tämän voi todistaa N. Rajala, Montrealin edustaja. Sunnuntal-IUaksi oli meille järjestetty henkistä ravintoa, nIm. juhlakonsertti haalille. Tämä tilaisuus oli hyvin onnistunut Ja mieliin painuva. Se osoitti meille edustajille ettei meidän järjestömme ole kuoleva järjestö. Esitetty ohjelma oli ylipäänsä nuorison esittämää. Kun tätä ohjelmaa seurasi, niin tuli ajatelleeksi, että kyllä meidän suomalaisten kulttuuritoiminta on korkealla josta kannattaa olla ylpeitä. Meidän tulee puhua Ja opettaa nuorisollemme, että he e-delleen kehittäisivät Ja harrastaisivat •Anti-Duringlssä" seuraavasti: " K a n sasta toiseen, aikakaudesta toiseen ovat käsitykset hyvästä Ja pahasta muuttuneet niin suuresti, että ne usein ovat toisilleen aivan vastakkaiset. Vle_ läkin enemmän. Jokaisessa maassa voidaan havaita useita toisistaan olen.naisestl poikkeavia moraalisia oppeja." Niinpä Engels toteaa xnainir tussa kirjassaan, että porvarillisissa maissa saarnataan tai opetetaan hyvin monenlaista moraalia. •Ensiksi varhaisemmilta uskon ajoilta perittyä kristillLs-feodaallsta, Joka taas olennaisesti jakaantuu katoliseen ja protestanttiseen Ja näistä ei puutu alajakoja jesuiitta- katolisesta oBtea-oppiprotestanttlseäta aina vetelään vallstusmoraallfai saakka. Sen rinnalla esiintyy nykyaikainen porvarDlInen moraali Ja tämän rinnalla taas proletaarinen tulevaisuuden m o r a a l i . . ." Tämän todettuaan Engels Jatkaa: "Tämän mukaisesti me hytkfiämme jokaisen yrityksen. Jolla meille tyricy-tetään jotain moraalioppla ikuisena, muuttumattomana siveyslakina sen varjolla, että moraalisellakin maailmalla on omat pysyvät i>eriaatteensa. jotka säilyvät historiasta Ja kansojen erilaisuudesta huolimatta. Me väitämme päinvastoin, että kalkki tähänastiset moraaliopit ovat viime kädessä kunkin ajan taloudellisen y h teiskuntatilan tuotteita. Ja samoin yhteiskunta on tähän saakka liikkunut luokkavastakohdissa, samoin on moraali aina ollut luokkamoraalla, se on Joko oikeuttanut hallitsevan luokan valta-aseman Ja sen harrastukset, tai se on, niin pian kuin sorrettu luokka on tullut kyllin voimakkaasti, edustanut sorrettujen suuttumusta tätä valtaa vastaan Ja sorrettujen t u . levalsuudenharrastuksla. EI ole epäl. lystäkään siitä, että moraali on tällöin suurin piirtein kehittynyt samoin kuin inhimillisen tiedon muutkin haarat, Mutta luokkamoraalista emme ole vielä päässeet. Luokka-vastaJcohtlen Ja niiden muistojen yläpuolella oleva todella Inhimillinen moraali käy mahdolliseksi vasta sillä yhteiskunta-asteella. Jolla luokkavas-takohdat on paitsi voitettu, myöskin elämän kulussa unohdettu." Syynä moraalin kehittymiseen on epäilemättä ollut yhteiskunnallinen kehitys, ennen kaikkea työn, tuotannon kehitys, sillä aivan samoin kuin tuotannon kehitys oi> pystynyt muut. tamaan ihmisen elimistöä, hänen a i vojaan Ja ajattelukykyään, aivan s a moin se on kyennyt muuttamaan hänen yhteiskunnallista tietoisuuttaan, hänen katsantokantaansa siitä, mikä on hyödyllistä Ja vahingollista, hyvää ja pahaa, mahdollista Ja mahdoton* ta. • Aluksi olivat Ihmisten moraalisten käsitysten perustana yhteiskunnalliset vaistot ja vietit, Jotka ovat varsin pitkälle kehittyneet kaiklUa laumoissa elävillä eläimillä. Joiden kaltaisista Ihmisenkin on täjrtjmyt polveutua. Käimen laumavaisto voimistui moninkertaiseksi sitä miikaa kuin alku- Ennen sairastumistaan, Eino Nevalaisen luento-mulstilnpanojen perusteella kir|oittanut AKU KORHONEN peräisen Ihmlsyhteistön tuotannoin- i moraalin^ j a eri luokkiin Icuuluvat nen toiminta laajeni. \ ihmiset kohtelevat toisiaan vihollisi- Samaan suuntaan vaikutti ptioles- ; na. Joihin ei tarvitse sovelluttaa m i tään puhekielen syntyminen, jcata tu- i tään moraalisia käsitteitä, l i mitä voimakkain yhteisöä koossa i Sellaisesta asiantilasta on puoles-pltävä väline, sillä sen avulla yhteis- 1 taan seurauksena, että vallassaoleva ktmnalliset vaistot voimistuivat, tul:-1 luokka koettaa kaikin keinoin saavat vähitellen selvästi tietoisiksi. Sa- j da omat moraalikäsitteensä voimaan maila kieli teki mahdolliseksi siirtää 1 myös alistettujen luokkien keskuu-moraaliset käsitykset Ja tottumukset i dessa ja kun se ei muuten onnistu, sukupolvelta sukupolvelle. i niin se turvaantuu väkivaltaan myös Myöskin sota. n i i n kauan kuin sen | siveyssäännösten lujittamiseksi. Sää-tarkoltuksena on suvun Ja heimon detään lakeja, joiden rikkomisesta puolustaminen tai lisääminen, siis en- seuraa rangaistus Jne. Sen lisäksi nen j*sitylsomlstuisen muodostumis- cn hallitsevan luokan hallussa kaikki ta, oli omiaan vahvistamaan yhteis- i ideologiset keinot, filosofiasta uskon-kunnallisia vaistoja j a muuttamaan \ toon saakka. Erikoisen tärkeä on niitä tietoisiksi katsomuksiksi. Samaan aikaan tapahtui m(»aalis-ten käsitteiden vaikutusalan laajeneminen. Alusta alkaen eivät käyttäytymistä koskevat säännökset käsittäneet yleensä kaikkia ihmisiä, vaan määrätyn yhteisön Jäseniä. Vieraaseen heimoon kuuluvat olivat vihollisia Ja kuta voimakkaammaksi yh-tetskunnalliset vaistot muodostuivat, sitä kiinttömmin lauma tai heimo esiintyi yhdessä ulkonaista vihollista vastaan. Yhteiskunnalliset hyveet, avuliaisuus, uhrautuvaisuus, totuudenrakkaus Jne olivat voimassa ainoastaan sukutovereihin. saman heimon Jäseniin nähden, mutta eivät ulottuneet toisen yhteisktmnalllsen Järjestön jäseniin. Mutta sitä mukaa kuin tuotantovoimien kehittymisen Johdosta työn- Jako, vaihto j a ihmisten kanssakäyminen kehittyivät, laajeni myös se piiri. Johon määrätyt moraalikäsitteet ulottuivat. Erikoisen voimak-cUut viimemainitun merkitys sen Jälkeen kun alkoivat muodostua vielä nykyisiinkin vaikuttavat uskonnot, joissa päinvastoin ktiin vanhoissa luonnonu^u>nnoi&sa uskonto ja s i - veysoppi ovat kietoutuneet yhteen. Olemme Jo aikaisemmin todenneet, että ylärakenne yleensä on omiaan auttamaan koko yhteiskimnan kehitystä niin kauan kuin se suurin piirtein vastaa taloudellista perustaa, v i i me kädessä tuotantovoimien kehitystasoa, mutta että se muuttuu kehityksen Jarruksi sitä mukaa kuin risti- j etuja saadakseen. raalikäätteiden "vastakkaisuus ^ m - nyttää aivan, toiseniaisen vaikutuksen. VallankinpoitkgelllseHa luokalla ei ole mitään etua siitä yhteiskunnalhse-sta perustasta, jodca on tuonut valliteevan stveyskäsityksen j a siksi sillä ei ole mitään syytä kannattaa tuota siveys-käsitettä. Kuta selvemmin ne käsittävät luokkaetunsa olevan vastalEkai-sia vallitsevalle yhteiskuntajärjest^- mälle. sitä vqimakkaajnmin kasvaa niiden siveellinen suuttunnis ja sitä suuremmassa määrätesä ne asettuvat vaphoja moraalikäsitteitä vastaan uuden znoraaSin, jonka zie tahtovat saattaa koko yhteiskunnan moraaliksi. Näin syntyy vallankumouksellisten luoJdden siveellinen ihanne, joka t u lee itsenäiseksi sikäli kuin noiden luokkien yoinia lisääntyy. Samalla kiih^vä lutdtkataistelu voimistaa valtaan pyrkivän luokan s(^idarisuutta ja uhrautuvaisuutta. Joten siveellisen ihanteen itsenäistyessä kasvaa innostus Ja laistelxunieli sen toteuttami-s ^ L Edellä sanpttu ei tietysti merkitse sitä, etteikö myös valtaan pyrkivän luokan keskuudessa olisi yksilöitä, vieläpä-eräinä aikoina aika huon^t-tava määrä. Joihin tarttuu taantu-muksel isen luQkan moraalin rappeu- Uuninen Ja Jotka suostuvat palvelemaan tuota im&kaa henkilökohtaisia kaana esiintyy tuolla kaudella yhteisön kaikkien Jäsenten solidaarisuus sekä tuotannossa että vaaran uhatessa. Qmistuskäsityksiin taas painaa cman leimansa tuotantovälineiden Ja tuotteiden yhteisomistus. Sellaista käskyä kuin älä varasta, Joka muodostaa kalkissa myöhemmissä y n . teiskunnissa moraalikäsitteiden keskiön, ei alkuperäisessä yhteisössä tunnettu. Perinpohjainen muutos yhteiskunnallisessa moraalissa tapahtui sen jäi. keen kun alkoi siirtyminen alkuiieräi-sestä yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan. Kun tuotantovoimien kehitys teki lisätuotteen Ja siten riiston mahdolliseksi, kim yhteiskunta sen Johdosta jakaantui riistäjiin Ja riistettäviin, omistaviin Ja omistamattomiin, t a pahtuu samalla^myös Jakaantuminen moraalisessakin suhteessa. Yhteiskunnalliset vaistot Ja hyveet, jotka aikaisemmin olivat kohdistuneet ':o-ko yhteiskuntaan Ja ulottuneet kaikkiin yhteisön Jäseniin, voimistuivat kyllä Jokaisen yhtelskuntalucrfcan s i sällä, mutta käsittivät nyt vain tuon-luokan, eivät enää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Solidaarisuus koskee enää vain luokkatovereita, samoin oikeudenmukaisuuden vaatimus, rehellisyys, avtaialsuus jne. Luokka-vastakohtien kärjistyessä Ja luokkataistelun kiihtyessä tämä luokkamo-raall voittaa kokonaan yhteiskuntaan mmk m. I i- •. i i i : mm. mmm Sadat tuhannet käyttävät vaoslttain RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY-lääkettä • waci mimapT Oletteko seuraavien tauUen Ja kipujen uhri: umpltaudin, ruoansulatushälriöitten, maksavian. sappi- tai keltataudin, tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n tanne alla, kipua kylklluittenne alla. selässänne, vatsanne o i kealla tai vasemmalla puolella, epätavallista happoa vatsassanne, tunnetteko kipua munuaisissanne tai virtsarakossanne, eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita aineksia, tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tunnetteko reumaattista pakotiista?. Älkää odottako huomiseen —viivyttely on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla RUSCI TREATMENT STQMACH REMEDY-lääkettä Ja ottakaa sitä teelusikallinen ennen jokaista ateriaanne j a mennessänne levolle, välttääk-senne enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelette. on parhaimmankin lääkkeen käyttö mahdollisesti liian myöhäistä. RUSCI TREATMENT STOMACH REMEDY poistaa epänormaalin kaasim Ja vieraat aineet vatsasta, sapesta, munuaisista, virtsarakosta j a vlrtsatlehyeistä. jonka jälkeen .olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen prasUmakiuIneen. Salva, jonlca miljoonat tuntevat MIZARH-SALVAA Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai lapaluissa, jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynärpäät, ranteet, kipu t a i kylmyys rinnassa, luuvalo, lannesärky. kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäsenissä, jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahaiset kävelisivät ihon Ja nahan välissä? Käyttäkää MIZARH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. MIZARH on vastaärsyttävä salva, mikä vetää märkää sisältäviä näppylöitä ihon pinnalle ja siis heti ensimmäisen käytön Jälkeen lievittää reumaattisia pakotuksia Ja kipuja. Mitään tämänkaltaista salvaa ei ole markkinoilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran seitsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineen. Useimniat earooppalalset tuntevat - EUROOPPALAISET DIANA-tipat Miksi kärsitte! kylmettymisen, yskän, nenäkatarrin, hengenahdistuksen, henkltorven tulehduksen, hengityshäiriöitten, r i n takivun, kurkkukivun, ikeneitten kivim. korvakivun tai korvissanne kuulujien äänien takia? Muutama DIANA-tippa sokeripalassa tai kuuman veden kanssa otettuna auttaa heti huojentamaan kylmettymistä ja yskää. Sitä voi myöskin käyttää kurkun kurlaamisessa useita kertoja päivässä. Tuhannet Ja taas tuhannet pitävät eurooppalaisia DIANA-tippoja kotonaan kesällä Ja talvella, sillä tämä lääke on aina käjrtännöllinen olemassa. Hinta $1.10 pullollinen postimaksiiinieen. NäUä lääkkeitä voitte ostaa teidän pailcalliscsta rohdos- tai kirjaltaa-pasta. eli suoraan meiltä. Me enune lähetä Jälkivaatimuksella (C.O.D.). Liittäkää raha tilauksenne mokaan. LiOdieen osoRe: HUSCOE PRODUCTS LIMiTED 8S9 QUEEN STREET WEST TORONTO S. ONT. esi-islemme perinteitä. Mieheni on entisiä Long Laken asukkaita ja hänen lapsensa, sukulaisensa Ja tuttavansa ovat siellä. M a a - nantal-illaksi oli tytär Marget laittanut illallisen kotiinsa Long Lakella, johon toisetkin sukulaiset oli kutsuttu. Vastaanotto oli todella ystävällinen, josta kiitos. Muistan teitä kaikkia rakkaudella. Morgetin koti on kaimis ja ympäristö hyvin romanttinen. Sievä sauna, jossa kylvöin, on aivan Järven rannalla. Yöllä tulin Vilin ja Martan kanssa takaisin Sudburyjm. Osallistuin Vapauden yhtiökokoukseen. Kokoukset loppuivat tiistaina kesäkuun 14 päivänä. Illalla Bertha Ja Kaarlo Ttoikka hakivat minun takaisin Long Lakelle. He olivat mieheni monivuotisia tuttavia. Molemmat olivat OSJ:n.paikallisen OS. pitkäaikaisia toimihenkilöitä. Kävin tervehtimässä paikkakunnan vanhinta suomalaista "Mamma" R i taria. Hän on täyttänyt tätä kesänä 88 vuotta. Hän oli hyvin herttainen ja miellyttävä vanhus. Hänellä on hyvä näkö ja lukee työväenlehtiä ja seuraa tapahtumia. Toivotan hänelle hyvää terveyttä ja rauhaisaa vanhuuden lepoa. Ne terveiset, jotka .lähetit, tofn juuri sellaisena perille kuten oli määrä. Mieheni oli hyvin iloinen niistä. Torstaina lähdettiin katselemaan Sudburyn ympäristöä. Olihan siellä kauniitakin paikkoja. Mutta kun t u l tiin Incon nikkelialueelle. niin .siellä iiäkee maUi määrht kasvullisuudesta kuollutta seutua. Tiellä Copper CUf-fiin näk3ry Jo kaukaa kolme jylhää savupiippua. Jotka tupruttavat ilmaan myrkyllistä kaasua. Siellä on suunnattomat määrät sulattimoata tullutta kuonaa. Jota tulikuumana kaadetaan määrättyihin palkkoihin. Sudburjrssa käytiin vanhimman tyttären Vallan kotona. Tapasin myöskin Wilenin Ja päätettiin lähteä seuraavana aamuna kotia kohti. Beaver Lake oli vielä näkemättä. Viimeisenä päivänä mentiin sinne Martan Ja Vilin kanssa. Trokimme tarttui "moti booliin" välillä ja k * - pumatka t e h t i i n Jalkapatikassa. ta ei ole tarjottavana, mutta heillä kyllä on merisilliä. Mary Johnsonin nimi oli minulle ennestään tuttu lehtikirjoitusten kautta Ja hyvänä näyttelijänä sekä näytelmien ohjaajana Meillä oli paljon puhumista näytelmistä Ja kiilttuurltyöstä. Juttelimme myöskin Beaver Laken hiihtäjistä Ja panee melkein uskomaan heidän edustajansa sanota, että "Beaver Laken lapset kapaloista päästyään saavat heti sukset Jalkoihinsa'»'. Tulin myös timtemaan Mary Johnsonin äidin. Tiina Pesosen. OU o i kein Ikävä jättää nämä juuri tutuiksi tulleet Ihmiset. Kesäkuun 18 päivän aamulla s a noimme hyvästi Sudburylle ja lähdettiin Vancouveria kohti. Päätirnme yöpyä Canmoressa. Saavuimme sinne maanantaina kesäk. 20 pnä. Can-more on kai voskylä vuorien keskellä. Hilma Louhela. vieraanvarainen e-mäntä. otti meidät avosylin vastaan. Tapasimme myös D. Kedon. En ollut nähnyt häntä 13 vuoteen. Hän oli samanlainen kuin ennenkin, iloinen Jaihuiunoria täynnä oleva mies. Käytiin vanhojen tovereiden luona katsomassa Jos lyötyisi sopivia kirjoja C a nadan Suomalaiseen Arkistoon. Kesäkuun 22 pnä olimme Vancouverissa. Mieheni oli (ullut vastaan asemalle. Hän luuli, että matkustamme herroiksi Ja odotti makuttvau-numatinistajia kun me taas matkustimme päivä vaunussa. Siksi emme tavanneet toisiamme asemalla. Olin jälleen kotona kahden viikon matkan jälkeen. Heti kun tulin s i sälle näinettä minua oli odotettu. Ensi ja Elma, tietysti papan avustamana, olivat siivonneet huoneet o i - riita sen j a uusien tuotantovoimien välillä k ä r j i s ^ . Kaikki tämä pitää paikkansa myös moraalisiin käsityksiin nähden. Niin kauan kuin moraaliset käsitteet ovat yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisia, ne edistävät kehitystä, mu> ta koska ne eivät muutu välittömästi tuotantovoimien kehittyessä, vaan pyrkivät säilymään entisellään tai s i t . ten kehittymään määrättyyn rajaan saakka suhteellisen itsenäisesti, niin ennemmin tai myöhemmin ne vanhe-nevat, eivätkä vastaa enää uusia y h teiskunnallisia tarpeita Ja ehkäisevät siten yhteiskunnallista kehitystä. Kuta kauemmin tällaiset aikansa eläneet moraalikäsitteet säilyvät vallassa olevan luokan ponnistelujen ansiosta, sitä suuremmaksi muodostuu va'lltsevlen sivey^käsitysten Ja y h teiskunnan jäsenten elämän Ja pyrkimysten vastakkaisuus. Tuo vastakkaisuus ilmenee eri luokissa eri tavalla. Vallassa oleva luokka, jonka edut vaativat vanhan lärjestelmän säilyttämistä, pitää kiinni vanhoista moraalikäsitteiltä, kuiter^in vain teoriassa, sillä uudet yhteiskunnariset tekijät eivät voi olla vaikuttamatta myös vallassa olevan luokan käytännölliseen elämään. T u loksena on kaksoismoraali. Joka Ilmenee joko häikäilemättömänä asettumisena perinnäisten moraalivaatimusten yläpuole'le ja samaan aikaan alistetuilta luokilta vaaditaan niiden noudattamista, taikka sitten noitten vaatimusten salaisena rikkomisena Ja kuitenkin samat h e i ^ ö t samaan a i kaan niitä saarnaavat. Siten synnyttää tämä kehityskausi Joko. hä-reämätöntäi siveyttömyyttä tai yhtä Inhoittavaa tekopyhyyttä Ja tee^en-r telyä. Valtaan pyrkivän luok»n keskuudessa taloudellisen kehityksen j a mo- Nykyisin kaikissa porvarillisissa maissa vallitsee selvästi edellä k u vattu tilaime. Vallassa oleva kapitalistien luokka ei voi enää elää n i i den moraalisten ihanteiden mukaisesti, , jotka nauodostuivat porvariston keskuudessa kapitalistisen tuotantotavan ollessa edistyksellinen. Tietysti ^ t a siveellisiä ihanteita ei ole voitu kokonaisuudessaan koskaan toteuttaa, koska ne muodostuivat valtaan pyrkivän porvariston keskuudessa Jo slllolh kun sen parhaatkaan ideologit eivät viem voineet tarkoin määritellä minkälaiseksi uusi porvärillinen yhteiskunta muodostuu Ja niin ollen siveelliset ihanteet heijastivat tuon yhteiskunnan sisällä muodostuvia sutitelta täysin idealisoidussa muodossa. Silloin esitetyt siveelliset ihanteet: yapaus. tasa-arvo ja veljeys muuttiiivat käytännössä toteutettuina varsin rajoitetuksi porvarilliseksi vapaudeksi, tasa-arvoisuudeksi lain. edessä Ja ennen kalkkia yrittäjien tasa-arvoiseksl riiahdollisuudeksi osallistua taloudelliseen kilpataiste-luun j a työläisten riistämiseen. (Jatkuu). Korjatun haalin AVIOLIITTOON VIHITTY ANJA KOSKINEN JA ELMAR HENDRIKSOi TOIVOTAMME PARASTA ONNEA JA MENESTYSTÄ Mrs. A. Rautiainen Finland, Qni..— C S J : n osastolla oli kokous t.k. 4 pnä ja jäseniä oli kokouksessa saapuvilla sen entinen määrä — e l se näytä siitä paranevan. Se puolueettomuustauti näyttää riehuvan täälläkin. Toivon kuitenkin ettei, se siitä pahenisi. Osaston haailin korjaaminen on o l lut täällä jo. pitkän aikaa keskustelun aiheena. Korjaustyöt ovat nyt vih-dqin vitmeint käyjmissä — rakennusta rapataan ja maalataan.'- Haalin uudelleen avaamistilaisuus pidetään päivällä sunnimtaina t.k. 18 pnä j a tilaisuuteen yritetään hankkia oh jeOmaa. Sen lisäksi on kaikille tarjolla vapaa ravintola. Kaikki ovat teryetulleet tähän tilaisuuteen. Vasta korjatussa haälissa pidetään sitten avajaistanssit . tJc. 23 pnä. Muistakaapa . kääntää sypäksen no- Jcat sUloin haalille päin. Nähdään sitte ^ t ä siellä on tehty. Kehoitan kaikkia painamaan myös-| kään mieleensä, että C S J j n osaston» kpkpukset pidetään Joka kuukauden Uudet " jäsenet ovat tervetulleet. Ei ele niin vanhfia etteikö kelpaisi osaston jäseneksi, joten vaijhuus ei ole mikään riittävä .syy siyuim jääroiselle. Järjestömme lukuisissa, osast on p a l jon vanhuudemeJäkkeeU olevia jäseniä,. kopl^ he: toteavat, että vanhuu- .•dene^^eet.on-j^atu käy työ- VäeE^jykkeen pitkäaikaisen taistelun tuJtoksena. — J . Elli ja Juho Kivimäki Harry Tulonen Aino Koskinen Mr. ja mrs. Hendrickson . Annikki ja Toivo Mer6nen j ' ^ a u ^ ^ ^ Rocky Kivimäki -' - Johnsonilla oli illallinen odottanut meitä Jo monta tuntia. Iloinen isäntä huomauttl,^ että Ty-ynen meren l o h - kein perinpohjin. Mieheni jok^a luuli ettonme tulleetkaan, palasi murheellisena kotiinsa ja hänunästylcsen-sä oli suuri kun kuuli, että olin ollut kotona jo useita tunteja. On ollut paljon työtä Ja touhua e t tei ole tätä kirjoitusta ennemmin joutunut kirjoittamaan. Kiitän B C : n tovereita siitä, että lähetitte mhiut edustajakokoukseen. Se oli mielenkiintoinen j a ( o t t a v a kokous. Xuot-tamuksenne tahdon palkita tekemällä työtä yhteispyrintömme eteen voin- Uni mukaan j a olla apuna kun näitä edusUjakcduMiksen päätöksiä toteutetaan käytännössä. — Manda Ranta. arvöl(i(aan paketin Tiistaina saapui Canadan Suomalaisten Arkistolle Jälleen arvoka^ l a h japaketti, joka käsitti 15 kappaletta Toronton Viikko Uutisten" numeroita kahden vuoden (1932 Ja 1933) ajalta, yhden "Canadan Viestin" niuneron ja Torontossa Julkaisttm suomalaisen. v. 1930 Almanakan. Kaikki kappaleet olivat hyvin säilyneet ja sellaisia. Joi- ^öisimmäisenä sunnuntaina, ta arkistossamme ei ollut entuudestaan. Kaiken lisäksi lupasi mrs. A . Rautiainen (Woods, Ont.) lähettää vielä lisää jos hänen kätköistään "vielä jotain löytyy.' Hän toi Sudburyn seudulla äskettäin vieraUles-saan arkistoomme myöskm isOn p a - ketm kirjoja, joista o l i yhtä j a toista hyötyä arkistollemme. Samalla -.cOi arkistonhoitajalla tUaisuus näyttää hänelle arkistohuoneeoune, joka ei valitettavasti silloin oUut ensiluokkaisessa Järjestyksessä. Mrs: Sigrid I.aine on aikanaan, lähettänyt arkistollemme lyhyen kuvauksen Whiteflshin suomalaispendcas-ta, varsinkin Trout Laken seutuun nIUiden. K u n tämä .a^akirja pantiin heti talteen, unohtui sen aikanaan mainitseminen Ididessä.* John Särkilahti lähetti Dinsmores-ta, Sask., kolme kirjaa käsittävän p a ketin hänelle lähetetyn pyynnön m u kaisesti. Ennen kylmien ilmojen tuloa idlisi tutkittava mitä tärkätä a^kistOfHnme kelpaavaa kirjallisuutta, asiakirjoja Ja kuvia saattaa olla ullakoilla ja muissa paikoissa, joissa säilytehän "vanhaa rojua.' Arkistoimne haluaisi saada esim. muutamia kappal^ta Sudburyssa v. 1922 painettua teosta Punaiset Ja Valkoiset" fcuinmyöddn Vaiftuden numeroita vuositta 1917— 1920. Mainitunta vuosilta ei. ole a r kistossamme ainoatakaan Vapauden numeroa. Myöhemmiltä Toosilta pn sidotut j a täydelliset vuosflcerrat. Karkki lähetykset o n tehtävä osqit-t e ^ : Plnnish-Cänadian ArcUves, Box 354. Siuibtury, Ont. J^ff^}^ jQU^ueeseen ,^^^nJö. — tSrS) — Tukhohnassa syydtuun.9r-lLpiiä)j^ettävään Ruotsi — mtiU;P<*jolarOtteluun on valittu 27 sU0ixia;^dsta\.edii^ 5 vara-jBiestä. Viljo Heino, jQka nykyään fm.}oist<)Jpmito^ ia, olisi paras edustaja jsyjäs 5j]|0O metrillä, keskittyy yrittämjiito . vain kympin jucksun maallJmaoennätystä. lisiUcsi lähettää kukin maa maratoniin S edustajaa s ^ lO-otteluun ;3. -Parhaittet sijoitukset hucanioi-daan. Kisoissa, on myös naisten lajeja, jotka eivät varsinaisesti kuulu oh-jelmaan. . ^{H>hJolan joukkueen johtajana toimii .suomalainen Onni Rajasaari sekä kapteenilla Tapio Rautavaara. (Best Man) Leila Kilkki (Maid of Honour) Jean Hendrickson Aune Rautio Sodas Nikaido Annikki Auvinen Rakel Takoja Alice, Kauko ja Roy Paananen Ossi Luoma Aino, George ja G . Gustafson Sonia Halicchuk Kuss Piva Leo Niskala Ruth Rowlands Nick Birch Sigrid Lahti, A. Wahlman Ali ja Vilho Roininen Wilbert ja Frank Hakala Olga Telin Allan lUbury H. Nikander Mr. Ramberg ja perhe Mr. ja mrs. Lindfors Mr. ja mrs. Holma Olga ja Jalmar Suomala Kaisa ja Kosti Raita Aune Laitinen Jack Ross Miller Martha Böhm ja Wilb€rt j Maire Mattila Muriel, Alan ja Edward Aito Helvi ja Sulho Perälä S. Warjonen Margie ja John Lehtinen Josefine ja Sam Kokko Rauha ja Y. Lemberg Hilma ja Eino Luoma Elsie, Mary ja Erkki Randall Mr. ja mrs. Kilkki » Sirkka ja Sulo Hyppönen j Mamie ja Paul Seppälä Mary ja Wally Vickberg Jean ja Eric Vieno ja Henry Taimi ja U. Pykälä Helvi ja Henry Karvonen, Antti Kaisa ja Kosti Raita Elo Sigrid Pohjonen Selma Paananen P. Seppänen Mrs. Alina Niskanen ja Leila Allen, Bill ja Eddie Eva, Bobby ja Aug. Laitinen John Kiviranta Karen, Elli ja Lauri Latva H. Parker Leo Nikander Lizzy ja Rocky Saima ja Reino Taipalus Eila Tuuttila Eine Kivimäki George Pomplin Elli ja Jack Karvonen Tom Jokinen Greta Sjöman Miss Flora Nielson Mrs. Vera Varady Lola Godin E. Lampinen Mr. ja mrs. A. Pärssinen Mr. ja mrs. Jaakkola Mr. ja mrs. L. Alanko E. H. Kekki Aino ja Kalle Kauhala Anton Laari, St. Catharines Hilja ja Kassu Karvonen 1 Impi ja Väinö Tulonen l SYYSKUUN 2 P:NÄ 1949 TORONTO ONTARK HfigiBM. .—:,Xagt»uden Tarmon jär- Jestämissä .iiaistai rata- ja kenttä-urheilun metttftri^vkilpaMMissa voittivat T D L : n naiset kaikkiaan seitsemän yhdeksästä mestaruudesta. Maire . Österdahl saavutti kilpailuissa msröskin T Q L : n uuden naisten e n - n ä t y k ^ pituushypyssä t u l o k s i a an 5^45 metriä. JCIITOS Lausumme sydämelliset kiitokset raha- ja kauniista lahjoista. Kiitos soittajille ja kaikille. ]om auttoivat saamaan meidän hääpäivämme niin muistorikkaaksi. AÄJA ja ELMER HENDRICKSON _ 30 ROSE AVENUE TORONTO, ONT. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-10-04