Vapaus, February 8, 1949

              Sivu 4 -Tiistaina^ helmik. 8 p:nä Tuesday F^b, 8,
:n Opintokurssit lierättänyt innostvsta
P. Arthurissa; laulujuhliin valmistutaan
'Fort A i t h n r . — Opintokurssii ovat = Olemnte ryhtyneet jo t o t o e n p i t e l -
täällä p a r h a i l l a a n menossa ja innos­t
u s t a nä>ttää riittävän n i i n opettajal­la
k u i n o p p i l a i l l a k i n . Lopettajaisti-laiEuutta
myöskin valmistellaan par­h
a i l l a a n Ja se on tk. 12 p:nä. Toi­vomme
jokaisen maanmiehemme Eaa-p
i i v a n s i l l o i n h a a l i l l e tähän h a r v i n a i ­seen
tilaisuuteen. .
Osastomme vuosikokous pidettiin
t k . 2 p:nä. m u t u i l m a n k y l m j ^ s o li
ehkä syynä xilhon. että osanotto el mutta olemme oppineet kokemuksls-sUn
V. 1950 pidettävää l a u l u - j a s o i t - j
tojuhlaa varten, koska j t i h l a on l o -
pullleestl pietetty pltä& tääim Port
A r t h u r i s s a . Meillä o n j o komitea, j o ­ka
huolehtii siitä, että puistomme vas­taa
suurempiakin vaatimuksia. K e ­väällä
kaadamme tukkeja omasta
metsästämme j a sahaamme lautaa
puirtcssa t a r v i t t a v i a rakennuksia var­ten.
Tämä on kyllä ennenaikaista.
ollut kovin runsaslukuinen. Ktthkm-t
e lu c l i erittäin viisasia ja toverljlis-t
a . j o t en jokaiselle kokoutoessa o l l e e l ­l
e jäi varmaankin tJTtyvälnen mieli
k o t i i n mennessään.
E r i komiteat ja j o h t o k u n l a esitti­vät
selostuksema, jotka hyväksyttiin
j a v a l i t t i i n taas uudet toimikunnat
viemään toinrtntaamme eteenpäin.
Valistustyössämme on viims aikoina
ilmennyt heikkouksia j a sy>-nä on o l ­l
u t se, ettei meillä ollut valtstusko-miteaa
viime ^Tjcnna. Nyt s e k in v a ­l
i t t i i n j a voimme o l l a varmat, että
edistystä tulee tapahtumaan tälläkin
a l a l l a .
tamme, ettei koskaan ole l i l a n a i ­k
a i s t a r>'htyä toimenpiteisiin kun
suurjuhlat ovat tulos.<!a.
I
Neuvostoliitossa
P a v e l Panteleiniovits L u k Janenko on
tyäskenneOyt kuusitoista v u o t t a K r a s -
nodarakinf k a s v i n jalostuslaitoksessa.
•••I säilyttää
A L V E K O S I I T E A N T A N S S IT
Aluekomitean järjestämät lahjavoit-totanssit
olivat viime kuun 24 p : n i l ­t
a n a Ja h e onnistuivat heikonlaisesti.
mikäli r a h a l l i n e n puoli on kysymyk­sessä,
Mutta niitä ei nyt enää k a n ­n
a t a muistella, teemme vastaisuudes­sa
parempaa työtä. Voitot lankesivat
seuraaville numeroille: 1. 235. 273, 379,
472, 666. 670, 697. Voitot olemme pos­tittaneet.
Kiitos lippujen ostajille.
— WilIIam-polka.
hyvin voin
Kiinan rautatieläiset taistelevat
kuomintangin nälkäpalkkoja vastaan
Honjf Kon«r. — ' A L N ) — Yk.si syy
miksi K i i n a n hajoava työJUlrvastainen
h a l l i t u s o n epäröinyt valmistelle-ssaan
pakoa etelä-Kiinaan, o n työläisten 11- s l a l a k k o j a , j o i h i n voidaan ryhtyä n y t .
_hes ÖO prosenttia.
Etelä-Kiinassa odotetaan tulevan
yhä enemmän taloudellisia j a p o l l l t t l -
. «ääntyvä toiminta etelä-Kiinan r a u -
; ' tateilla.
H a n k o w - K a n t o n - H o n g K o n g i n r a t i -
. tätien, j o n k a kautta h a l l i t u s t c i v o i v o i -
, vansa evakuoida jäljellii olevat Joifc-
Konsa j a rikkautensa, työlältet olivat
lakossa tammikuun 5 pälvä.stä l 2 päi-
^ vään asti palkankorotusvaatimuk.sen
puolesta. iMikkolalict maka.';lv.'it r a i -
teillä rautatien eri kohdfe.sa. estäen
s i t e n m u u a l t a tuodun henkilökunnan
. kuljettama.sta junTx EteJä-Kllnnn
^toisen päärautatien, Hunan-Kwan(?sln
' , l i n j a n työläiset ryhtyivät kannatu.s-lakkoon.
Kuomintangin kontrolloinin
• mekanlkkojen unio heikensi toimonpi-telUään
lakkoa, m u t t a raatattehallinto
Joutui kultenicln a n t a m a a n l i i k k o l a i s l l -
, ^ le llsfiä p a l k k a a j a e l i n t a r v i k k e i t a.
. Etelä-Kiinan rautatieläisillä. Jotka
, . o n tähän asti pakotettu alistumaan
k u o m i n t a n g i n s o t i l a a l l i s in toimsnpl-tein.
o n p a l j o n välien .selvitystä alueen
^ * r a u t a t l e h a l l l n i i o n Ja s s n johtajan, Tu
'j, C h e n - y u a n l n kanssa. • R a u t a t l c h a l l l n -
tö o n Jatkuvasti kieltäytynyt korotta-tnästa
työläisten p a l k k o j a v a i k k a kuo­m
i n t a n g i n r a h a n arvon aleneminen on
kun sotilaalliset tappiot ovat horjut­taneet
turmeltuneen kuomintangin.
Tämän vuok.«i on yhä enemmän k y ­seellistä
se, että voiko kucmlntang g l -
tää edes etelä-Kiinaakaan Y h d y s v a l ­t
a i n avulla.
Kiloai
A i n o a s t a a n tät^n kutsumme kalk­k
i a Port A r t h u r i n j a ympäristön h i i h ­täjiä
osallistumaan h i i h t o k i l p a l l u l h in
sunnuntaina hclmik. 20 pnä. K i l p a i ­lut
alkavat kello 2 ip.
H i i h d o t suoritetaan v a n h a l l a p a i k a l ­l
a , West E n d Hockey C l u b i n huoneis­t
o n luona.
M a t k a t : Ikämiehet, yleinen j a alle
21-v. sal-ja 5 kilometriä. Alle 12-v. k m .
Tytöt Ja pojat 1 k m .
Jokaisessa sarjassa Jaetaan tavan-mukaLscÄtl
palkinnot.
Runsasta osanottoa toivotaan.
V.- ja u.-seara bko.
Ahti Wcsterback, S. Pakkala,
riistänyt työläisten cstovolmasta lä-' sihteeri. puheenjohtaja.
uuni ämc^t^Htft / . .
J o n a k i n kaimiina^ päivänä havalt-tette
ruokatavarakauppaan mermes-sänne,
että voi o n sievästi a l u m i i n i ­kääreissä.
Alumiini on kevyttä —
se ei p a i n a paljoa enempää k u i n hen­k
i — mutta S2 säilyttää vofn tuoreu­den
paremmin kuin tavallinen per-gamenttlkääre.
Joissakin tapauk.<;is-s
a 400 pros^I:ttIa paremmin.
C a n a d a n liittohallituksen maata-lousdepartmentin
tutkima-;- Ja tie­deosastolla
on t u t k i t t u laboratoriossa
alumiinikäärettä Jq se on läpäissyt
hyvillä arvolauseilla k a i k k i kokeet.
Kä-sittelemällä alumiinikääre mo­l
e m m i n puolin siten, ettei suolavesi
syövytä sitä j a panemalla a l u m i i n in
sisäpuolelle h y v i n kevyttä pergament­t
i a , k a i k k i m a h d o l l i n e n metallimaun
s i i r t y m i n e n v o i h i n o n poistettu.
"alumiinikääreen vertailu perga-manttikääreeseeh
t e h t i i n käyttämäl­lä
h y v i n vatkattua j a o s i t t a in vat­k
a t t u a voita, mikä oli valmistettu
tuoreesta kermasta j a kaupallisesta
voikermasta. Voipaketit käärittiin
käsin j a säilytettiin 40 Ja €0 asteen
F. lämpötilassa 28 päivää. Näitä voi­paketteja
pidettiin myös omena- ja
perunasällytyshuoneessa 39 asteen
lämmössä.
Molemmissa ensin m a i n i t u i s s a läm-pötilois.
sa alumiinikääreessä olleen
p i n t a v o i n makuarvo oli 1—2 pistettä
korkeampi kuin pcrgamenttlkääressä
olleen voin ai^o. Yhtä poikkeusta
lukuunottamatta (60 asteessa) alu­miinikääreessä
olleen pintavoin arvo
o l i sama kuin sisäosankin arvo. Per-gamenttikäärecSä
olleen pintavoin
arvo oli* a i n a vähintään 1 pistäen a l ­haisempi
k u i n sisäosan arvo.
Alumiinikääre antoi täydellisen
suojan voille, Joka p a n t i i n välittö­mään
auringon paisteeseen kahden­toista
päivän ajaksi samalla k u n per-gamenttikääreessä
olleeseen voihin
k e h i t t y i talimainen maku pinnalle.
Välittömässä auringonpaisteessa 3—7
t u n t i a pidstty pergamenttlkääreen
pintavoi menetti airia k o l m e k i n pis­tettä
makuarvostaah.
V o i n painon vähenaminen oli alur
mllnikääressä vain yksi kolmas osa
40 asteen lämmössä j a yksi viidesosa
60 asteen lämmössä v e r r a t t u n a pcrga­menttlkääressä
olleen voin ' p a i n on
vähenemiseen.
Pergamenttikääresssä oli selvästi
nähtävissä voin värin sj^-enemlnen
Jotavastoln alumiinikääreessä voin
väri pysyi muuttumattomana.
Alf alfan ja apilan
t vioittuminen talvella
[ Alfalfan ja a p i l a n talvivIoUtuman
I pääasialliiimpia aiheuttajia ovai: O n
k y l v e t t y sellal-Ua lajia mikä :-i ic:-.sta j
riittävä-sti lunta tai pellolle muodos­tuu
jääpeite; virhe--Ilin';n syyshoirc l a i
tuhchyönteisten viyisyllä aiheuttamaa
vauriot.
k u i n esim.
Ostakaa nyt rekis-siemeniä
Äkkiä j a odottamatta tullut rekis-teerauujen.
siementen kysynnän lop­puminen
E u r o o p a n maissa — johtuen
se tarvittavan ulkomaiien valuutan
puutteesta — Canadassa o n n y t y i i -
l a r d " . j o i t a suoöitellaan itä-Canadan
alueille, ovat verrattain h y v i n kestä­viä
no.^-maalioloissa. Mutta jos on
vähän lunta t a i pellolle nujödcstuu
jääpeite; siinä tilantees-sa ei voida
praljon mitään tehdä. On kuitenicin
muistettava, että jos kasvit oltavat
talven vastaan hyvässä kasvukunnos­sa,
s i l l o i n niillä on parempi kestamls-mahdollisuus.
Heinä- tai l a i d m i m a i ta
ei pitäisi k a t k a i s t a l i i a n t y y n i syys­k
u u n a i k a n a . Täten menetellen anne­t
a a n kasveille mahdoUtsuus kerätä r e -
servlvoimaa j u u r i i n s a j a l ie o v a t talven
t u l l e n hyvässä ka.svukunnossa. Hei­nää
voidaan kaataa tai l a i d u n t a a l o ­kakuussa
loukkaamatta sen j u u r i r e -
servejä. '
O t t a w a n keskuskoefarmin kasvijas-t
o n edustaja H. A . M c L e n n a n sanoo,
että a l f a l f a n j a a p i l a n suhteen suo­r
i t e t u t tutkimukset o.soittavat, että
taudit j a tuhohyönteiset vaikuttavat
myös näiden kasvien kuolemiseen t a l ­vella.
Sclerotlnlan 'tuhohyönteinen)
aiheuttama juurirutto voi heikentää
t a i tappaa p u n a - a p i l a n . P e l l o i l l a , mis­sä
kylvetään a l f a l f a a tai p u n a - a p i l aa
vuosi toisensa perään, s c h l e r o t i n i a n in
a l h e u t t a i ^ a juurirutto aiheuttaa 20
prosenttia p u n a - a p i l a n j a 12 prasent-t
i a a l f a l f a n kuolemasta talvella. A p i -
l a j u u r e n " p o r a a j a " aiheuttaa vakavaa
vahinkoa puna-apilan oraille, joista
monet kuolevat heti sen jälkeen k u n
on ensimmäinen heinä tehty.. Nämä
molemmat tuhohyönteiset voivat a i ­heuttaa
farmareille suuria vahinkoja,
jas apilaa tai a l f a l f a a kasvatetaan
vuosi toisensa perään samalla pellolla.
M u t t a oikean vuoro v i l j e l y k s en avulla
nämä tuhohyönteiset voidaan kuiten­k
i n hävittää n i i n hyvin, etteivät ne
voi huomattavampaa vahinkoa a i ­heuttaa.
Fosfaatti parantaa
alfalfaa
teällisen alhaiselle tasolle. Tämän
vuoksi nyt on e d u l l i n e n aika ostaa
entistä enemmän rekisteerattuja sie­meniä.
K u n rekisteeratut siemenet ovat
visläkin muita k a l l i i m p i a , n i i n siksi
suositellaan pienempien erien ostoa.
Muutama busheli rekisteerattua sie­mentä,
kylvettynä hyvään kesanto-maahan
tai m u u h u n puhtaaseen pel­toon,
antaa hy\än tulokS2h jos se
tehdään j o k a vuosL Nämä muutamat
eekkerinalat. mitkä v a r a t a a n rekistee-r
a t u n siemenen kylvöä varten, a n ­tavat
kahden k o l m e n vuoden kuluessa
riittävästi hyvää siementä — j o s e l o n ­korjuu
suoritetaan h u o l e l l a s i t e n , ettei
sekaannusta tapahdu.
J o k a vuosi kehitetään uusia • l a j e j a.
S i k s i o n eduksi f a r m a r i l l e , että hän
ostaa jatkuvasti vähän näitä uusia
siemenlajeja ja pysyttelee siten a i ­k
a n s a tasolla ylläpitämällä viljansa
korkeata ta.soa j a p a r a n t a m a l l a sitä
m
H y v i n välttämättömäksi C a n a d a n suomalaisille vuosien v a r r e l l a k e ­h
i t t y n y t Taskukaicnteri on taas ilme5t}'nyt, sisältäen .tietoja l u k u i ­s
i l t a aloilta. Tämän jokaiselle välttämättömän 128-slvuisen tieto­k
i r j a n h i n t a on edelleen 35 senttiä h u o l i m a t t a kustannusten kohoa­misesta.
T a s k u k a l e n t e r i a on lähetetty jo k a l k i l l e asiamiehllle. Metsämie­het,
t i l a t k a a pikaisesti Taskukalenteri. sillä voi käydä n i i n k u i n edel­lisinäkin
vuosina, että painos loppuu kesken. Kymmenen tai useam­m
a n kappaleen tilauksesta myönnetään 20 p r o s e n t in asiamiespalk-k
i o .
Taskukalenteria saa j o k o aslamfehiltämme tai tilaaoialla suoraan
osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Sudbury, Ontario
riipii t*-^
UUTUUS
Kirjallisuuden harrastajille
Sirola-Opiston Oppilaskunnan
Julkaisu 1948
Runsas kuvitus - 78 sivua
Hinta $1.00
Sifältäen oppilaskunnan j a opettajien kjnäntuotteita opiston t o i ­m
i n n a s t a , pieniä kertomuksia, r u n o j a j a p a k i n o i t a.
H a n k k i k a a itselleime tämä ajankohtainen kirjanen. 4
T i l a t k a a osoitteella:
Vapaus PubUshing Company Ltd.
Box 69 Sudbury, Ont.
Liikarasitus vaarallista
P e n n s y l v a n i a n lääkärien yhdistys
on Julkaissut selostuksen, miten vaa­r
a l l i s t a QU n a i s i l l e vielä väsyneenäkin
yrittää tehdä taloustöitään. 'Nämä
lääkärit sanovat, että miehet eivät
useinkaan jaksa käsittää, mikä työ-inäärä
sisältyy naisen kotitöihin.
S a m a l l a kertaa voidaan sanoa, että
monet naiset eivät j a k s a käsittää m i ­kä
työmäärä j a probleemit on miehen
edessä f a r m i l l a , konttorissa j a teh­taissa.
J a t k u v a j a uusiintuva askareiden
s u o r i t t a t n i n en väsyttää n a i s i a h e n k i ­sesti
suunnattomassa määrässä, sano­vat
pennsylvanialalset lääkärit. Nais­ten,
J o t k a suorittavat kotitaloustöitä,
t u l i s i saada tunti t a i a i n a k i n puoli
t u n t i a a i k a a n u k k u a päivällä. Lämpöi­sissä
maissa elävät Ihmiset ovat omak­suneet
tavan, joka suiuresti auttaa
heidän terveyttään j a lisää ikää — he
nukkuvat tai lepäävät puoli t u n t ia
keskipäivällä.
Lääkärien lausunnon mukaan s e i -
so.minen kuluttaa 12 pros. energiaa
enemmän k u i n makaaminen; kimiar-rukslssa
oleminen 55 pros. enemmän
k u i n makaaminen: portaita kiipeä­m
i n e n 15 pros. enemmän k u i n käve­leminen.
Suola kannibalismin
estäjänä
Toistensa repiminen, c l i k a n i b a l i s -
m i , kanaparvessa joskus kehittyy \M-ka\-
aksi vitsaukseksi, joka vähentää
huomattavasti muhatuotantoa. Siksi
sen estämiseksi o n y r i t e t t y keksiä h y ­v
i n monenlaisia keinoja. Yhtenä sel­l
a i s e n a keinona suositellaan suolan
piristämistä mäskiin. Tätä keinoa on
k o k e i l t u Y h d y s v a l t a i n maanviljelys-v
i r a s t o n Ja useampien valtioiden koe-f
a r m i e n t a h o l t a j a h a v a i t t u menestyk­selliseksi.
N A V E T T A L A N T A
Sirotelttmä vakituiselle l a i d i m m a a l -
15 t a l v i k u u k a u s i e n aikana t a l v i k u u ­kausien
a i k a n a tai v a r h a i n keväällä
n a v e t t a l a n t a ^irkistää ruohon kas­vamista
j a takaa hyvän l a i d i m m a an
ensi kesäksi k a r j a l l e . Kokeilut osoit­tavat,
että laidtmmaata kannattaa
l a n n o i t t a a . Ellei maa o le k o v i n k u k ­k
u l a i s t a , l a n t a voidaan hajoittaa l u ­men
päälle.
V o i t t e saada alfälfapeltonne. kasva­maan
vähän paremmin ja samalla
saatte parempilaatuista h3inää kar­jallenne,
jos l a n n o i t a t t e peltonne fos-faattilannoklceella.
Eräs coloradolainen farmari sanoo
tehneensä n i i n j a saaneensa takaisin
10 d o l l a r i a jokaisesta dollarista, jonka
hän s i j o i t t i lannoitusaineeseen.
Tämä farmari kylvi a l f a l f a a sarkoi­h
i n j a v e r t a i l i l a n n o i t e t u n Ja l a n n p i t -
tamattoman saran satoa toisiinsa.
Hän sai k o l m e kertaa enemmän h e i ­nää
lannoitetusta sarasta toisena vuo­tena.
Eikä k a i k k i ole siinä, v a a n sen
lisäksi heinä sisältää 8 kertaa enem­män
fosforia.
K a k s i vuotta s i t t e n hän l e v i t t i pel­toon
fosfaattilannoketta juuri vähää
ennen k i m k j - l v i alfalfan siemenen.
Hän k y l v i lajinokkeen 4 j a 5 tuuman
syvyyteen. l U i n että alfalfan juuret
pääsivät heti s i i h e n käsiksi. O s a e n ­simmäisen
.vuoden sadosta oli n i i n h y ­vää,
että siitä a n n e t t i i n ensimmäinen
p a l k i n t o Coloradon maanviljelysnäyt-telj^
ä.
Karitsoja If^innattaa
hoitaa hyvin
L a m p a i d e n karltsoimisajan lähes­tyessä
o l i s i v a l m i s t a u d u t t a v a vastaan­ottamaan
näitä karitsoja. Tällaisel­l
a , v a l m i s t a u t u m i s e l l a , yhdistettynä se
lampaiden tlineysajan hoitoon, voi­daan
kasvattaa mahdollisimman p a l ­j
o n l a m p a i t a m a h d o l l i s i m m a n pienillä
v a l k e u k s i l l a , selittää O t t a w a n keskus­koefarmin
elälnholtojaoston edustaja
S. B . W i l l i a m s.
E m i e n tullessa r a s k a l m m l k s l , n e t a r ­vitsevat
enemmän k a r s i n a t i l a a j a s a ­m
a l l a c n h u o l e h d i t t a v a siltä, etteivät
cmälampaat sullo Itseään enää ovissa
j a käytävissä. Tähän a i k a a n o n e d u l ­l
i s t a se. että u t a r e i s t a j a n i i d e n t a k a ­osasta
poistetaan k a i k k i löysä j a l i ­kaantunut
v i l l a , sillä tämä vähentää
tartuntavaaraa. Käsltellessänne emä-l
a m p a i t a n i i d e n pitää antaa seisoa j a ­l
o i l l a a n ja samalla on varottava
k a i k k e a kovakouralsuutta.
Kaukaloistako vai
lattialta
H6tl karitsolmisen jälkeen o l i s i emä
j a sen karitsat pantava yksltylseefi
k a r s i n a a n . T^ten menetellen emä
h a r v e m m i n hylkää karitsansa, eikä
ole pelkoa k a r i t s a n vieraantumisesta
j a s a m a l l a voidaan emälampaalle Ja
k a r i t s o i l l e antaa erikoishoitoa häirit­semättä
muuta osaa lammaskarjasta.
Normaalisesti emälampaat eivät
tarvitse apiia karitsoimlsessa. Toisi­naan
nuoret emälampaat — t a i j o s t a ­p
a h t u u v i r h e e l l i n en s y i m y t y s '— tar­vitsevat
k u i t e n k i n a p u a . ..Tämä o n a n ­nettava
varovaisesti j a hellästi. V a l ­keassa
tapauksessa olisi paras kutsua
elälnläälcäri. -
H y v i n hoidettujen elälampaiden
elinvoimaiset karitsat eivät tarvitse
p a l j o a k a a n syrmytyksen jälkeistä
hoitoa j a n i i d e n pitäisi o l l a 15 m i n u u ­t
i n kuluttua j a l o i l l a a n syntymänsä
jälkeen ravintoa etsimässä.. Heikot
k a r i t s a t tarvitsevat erikoishoitoa. H e i ­kot
karitsat pitäisi kuivata 'ja s i t t en
niitä olisi autettava pääsemään ime­mään.
Tämä pitäisi tehdä joka k a h ­den
t a i neljän t i m n l n k u l u t t u a kunnes
I ne kykenevät itse ravitsemaan itsen-i
5ä. Kylmettj-mistä poteyat karitsat
I pitäisi kääriä peitteeseen j a panna
j lämmitysuunln lähettyville. Riittä­västi
toinnuttuaan niitä olisi hoidet­tava
samoin k u i n h e i k k o j a k i n k a r i t s o -
Cuptmxaton kasvinjalostaja on tänä
a i k a n a kehittänyt kymmeniä u u s i a l a ­j
e j a maatalouskasveista. " N o v o u k r a i n -
k a " , " k i a s n c d a r i a " j a "pervenets"-
vehnälajien kehittämisestä hänelle
a n n e t t i i n S t a l i n i n palidnto.
K u b a n i l a i n e n kasvin j a l o s t a j a , nyt
akateernikko P . P . L u k j a n e n k o o n j o ­k
u a i k a s i t t en jälleen päässyt työssään
huomattavaan s a a u i t u k s e s n . Hän o n
kehittänyt koi^easatoisen uuden s y j s -
vehnälaadun, j o l l e c n a n t a n u t nimeksi
"skoroslepka L - 3 " ("nopeastikypsy\-ä
L - 3 " ) .
— K u b a n i l l a vuosien a i k a n a s u o r i -
t e i im kasvinjalostustyön tuloksena
olemme kehittäneet useita korkeasa-toisia
j a nopeasti kypsyviä sy>-svehnä-läatuja.
kertoo akateemikko L u k j a n e n ­ko.
Oraitten heikko talvenkestävyys
r a j o i t t i kuitenkin n i i d e n leviämistä
K r a s n o d a r s k l n alueen ylängöille. >
V. 1944 m e ryhdyunmekehittämään
p a r e m m i n p a l k a l l i s i i n o l c s u l i h e i s i in s o ­piva
a syysvehnälaatua j a n y t lähes
v i i d en vuoden työ o n k r u u n a u t i m ut
menestyksellä. M i t s h i u i n l l a l s e n p e r i ­aatteen
mukaan risteyttäen maantie­teellisesti
etäLsiä l a a t u j a j a suorittaen
määrätietoisesti valikointia olemme
kehittäneet korkeasatoislmnian l a a -
d i m k u i n koskaan aikaisemmin.
"Skorospelka L - 3 " o n talvenkestävä
l a a t u . K i m s u o r i t e t t i in ' e r i l a i s i l la
syysvehnälaaduiUa k o k e i t a keinotekoi­sen
jäädyttämisen avulla, säilyi uusi
l a a t u täydellisesti siinä missä toiset
laadut säiljrivät väin puoleksi t a i s i ­täkin
vähemmän. Uusi vehnälaatu ei
ule myöskään a l t i s kasvitaudeille.
K u i v u u d e n alentaessa satoa s a a t i in
kesannolle-kylvetystä "skorospelka L -
3"sta 4,400 k i l o n sato h e h t a a r i l t a . T ä ­nä
v u o n n a a n t o i ko. l a a t u p a r h a a n s a ­don
k a l k i s t a 37stä kasvlnjalostuslal-toksella
kokeiltavasta vehnälaadusta.
Verrattaessa sen a n t a m a satoa " n p -
v o u k r a i n k a 8 3 " n j a "skorospelka L - l " n
a n t a m a a n satoon oli "skorospelka L -
3 " n sato kesannolla olleelle maalle
kylvettynä y l i 1,000 k i l o a j a l u s e r n i l la
olleelle palstalle kylvettynä puolitois­t
a kertaa äuiu-empi.
' U u s i syysvehnälaatu o n m i e l e n k i i n ­toinen
myös siksi, että se soveltuu
p a i t s i k a i k i l l e K u b a n i n alueille, myös­k
i n etelä-Ukrainaan, D o n i n alueelle,
S t a v r o p o l s k i n alueelle ja myöskin
m u i h i n p i i r e i h i n . K r a s n o d a r s k i n k a s -
vinjalostuslaltos on r y h t y n y t lisää­mään
"skorospelka"-vehnää useiden
K u b a n i n p i i r i e n kolhoosien j a neuvos-t
o t i l o j en koeviljelyksillä.
1 Sudet luiliiavaikucdla ^
j kunnis^^istä Ontarion
'maakunnan alueeUa
F o r t TFIIBam. — M a i d e n j a metsien
m i n i r t e r i Scott sanoi t ä i l lä Iceskiväk-k
c n a N o r t h e r n ( t o t a r i o Outfittets* A s ­s
o c i a t i o n in kokoukselle, että m a a k u n ­t
a h a l l i t u s ei o l e t a i p u v a i n e n k o r o t t a ­m
a a n aikuisten susiax tapporahaa
M i n i s t e r i sanoi O n t a r i o n tapporahan
o l e v a n huomattavasti karkeamman
sillä Quebecissä maksetaan kymme­nen
j a Manitobassa v i i s i t o i s t a d o l l a ­r
i a sekä Ontariossa 25 d o l l a r i a . V i i me
vuonna m a k s e t t i i n Quebecissa tappo­r
a h a ainoastaan 179 sudesta j a M a n i ­tobassa
950 — DBUtta O n t a r i o s s a 2,975
suudesta.
•-Träppärit väittävät suäcn olevan
k a i k k e i n älykkäimpiä eläimiä. Siksi
j o k a i n e n v a n h a s«si. Joka o n k i i n t y ­nyt
perintöasioihin, s i i r t y y <totarioon
kjjska se tietää olevansa siellä k u o l ­leena
enemmän a r v o i n e n k u i n muissa
maakunnissa", sanoi i n r . Seotti
Rohto alkoholihimoa
vastaan kokeiltavana
Toronto. — Täällä o n r y h d y t t y k o ­keilemaan
uudella r a h d o l l a , j o n k a väi­tetään,
saattavan^" r o h d o n nauttijan
vastenmieliseksi a l k o h o l i i n nähden.
Tätä Antabuse-nimistä rohtoa on
tuotettu tänne Kööpenhaminasta, jos­sa
se k e k s i t t i i n äskettäin sattuman
k a u t t a j a j o l l a o n j o k o k e i l t u l u p a a ­v
i n tuloksin S k a n d i n a v i a n maissa ja
Suomessakin. Toronton yliopiston
f a r m a s i a n osasto kokeilee tällä r o h ­d
o l l a yhteistoiminnassa erään a l k o h o ­l
i s m i n tutkimista varten -perustetim
säätiön kanssa.
V i i m e v i i k o l l a aloitetut kokeilut o ^ t
ensimmäiset Canadassa.
on ruvemi vi
famaan Cani
BIontreaL — Antabus-r
t o a . J<*a saattaa ai]
v a s t e i m i i d i s e k s i , o n ryhdytrr
t a m a a n Canadassa. st
katq)palassa. Rohdon
merkitystä "on ryhdytty
myöskin M o n t r e a l in
k a i s e m m i n ilmoitettiin,
j a sen v a i k u t u s t a on ryt
m a a n T o r o n t o n yliopistoasi
J Y Y X R U O K A A EHKÄ
L I S Ä T T Ä VÄ
Nyt k y l m i e n t a l v i - i l m o j e n a i k a n a on
ehkä t a r p e e l l i s t a antaa h i e m a n enem­män
jyväruokaa muniville kanoille,
v a r s i n k i n jos kanahuone on kylmän
puoleinen. Tarpeellista olisi pitää s i l ­mällä
j o i d e n k i n l i n t u j e n painoa. Jos
h a v a i t a a n r i i i d en kevenevän, n i i n pie­n
i lisäys jyyäruoan Inäärässä voisi o l la
eduksi. K a n o j e n keventymistä t a v a l ­lisesti
seuraa munatuotannon vähene­minen.
" '
see Englarmln kansantalouden. Vie­läpä
C i t y l e h t i " T h e E c o n o m i s t " k i r ­j
o i t t a a , ettei I s o - B r i t a n n i a voi viedä
lävitse 'jälleenyarustautumisohjelmaa'
s a a t t a m a t t a k a n s a n t a l o u t t a a n l a m a u -
tumisen vaaraan. E n g l a n n i n hallltfie-vät
p i i r i t eivät kuitenkaan kuuntele
tällaista varoitusta. Labourhallitus
asettaa 40 pros. v a l t i o n t ^ o u d e n v a ­r
o i s t a s o t l l a a U i s l in t a r k o i t u k s i i n . V a -
rustugmenolhln o n myönnetty 700 m i l j .
p i m t a a . Ensi k e r t a a u u d e l l a a j a l l a p i ­tää
E n g l a n t i r a u h a n v a l l i t e s s a miljoo­na
miestä aseissa. Englanti käyttää
m e r e n t a k a i s i i n sotilaallteUn tarkoi­t
u k s i i n k a k s r vildettäosaa maksuta­seensa
kokonaisvajauksesta. Viime
O H U E N P U T K EN
KÄStTTELYSTÄ
Välttääksenne ohuen putken r u u v i ­penkissä
lytistymisen s i l l o i n k u n e l
ole käytettävissä pyöreäleukalsla r u u -
v i p u r i s t i n t a , pankaa pala l u n p i n a i s ta
pyöreätä r a u t a a putken sisälle.
K A N O J E N PÖLYYTYKSESTÄ
Taataksenne sen, että kanat tule­vat
määrätyin vällajom pölyytetyksl
täitä _ vastaan, sitokaa pesän yläpuo­l
e l le kappale karkeata kangasta ja
täyttäkää se tälvastalsella pölyllä. Tä­t
en pöly seuloontuu k a n o i h i n niiden
mennessä pesään j a sieltä pois.
T u l i s i k o m u n i v i l l e kanoille jyväruo- i
k a syöttää l a t t i a l t a kai kaukaloista?
Tällainen kysymys tehdään usein. •vi.--
Terveyssyistä o n etua syöttää jyvä- Patako konteaa l u a n k a u a^
r u o k a kaukaloista. K u i t e n k i n j o s peh- ! t^^f^ ^"^
k u k a n a l a n l a t t i a l l a muutetaan k j ' l l in
usein, j o t t a se o n t a v a l l i s en puhdasta
j a ellei kanaparvessa ole s a i r a u t t a , j y -
värnoka voidaan syöttää p e i i k u n se­asta.
Tätä tapaa yleisesti suositel­laan,
v a i k k a k a a n ei ole olemassa m i ­tään
varsinaisia todistuksia, että se
o l i s i edullisempaa kuin kaukalosta
syöttäminen. K u i t e n k i n jos jyväruo-k
a syötetään kaukaloista, n i i n on
tarpeellista varata riittävästi k a u k a -
l o t i l a a . jotta kaikilla kanoilla on
mahdollisuus syödä yhtäaikaa. Muu­t
o i n h e i k o i m m i l l a tai a r e l h m i l l a ei ole
t i l a i s u u t t a jyväruuan saamiseen.
Lehmien hoito ennen
poikimista
V a r s i n usein laiminlyödään saada
lehmät hyvään kimtoon ennen p o i k i ­mista.
Sitä ei kuitenkaan saisi t a -
Aärimmäisen kovan synnytyksen
jälkeen karitsa voi o l l a m i l t e i eloton
n i i n , ettei ole havaittavissa mitään
keuhkotoimlntaa. Joskus voidaan täl­l
a i n e n k a r i t s a saada h e n k i i n . Poista-t
a k a a l i m a s e n suusta j a sieraimista,
p u h a l t a k a a hellaväroen kolme t a i n e l ­jä
kertaa sen s u u h u n , painakaa ke­vyesti
useita kertoja sen kylkiä. U i ­k
u t t a k a a etujalkoja eteen j a taakse
j a sitten toistakaa useita "kertoja k o ­ko
tämä sarja. Jos k a r i t s a o n h e n ­gissä,
n i i n sen pitäisi elpyä tällaisen
hoidon avulla.
K a r l t s o i m i s k a u s i o n k r i i t i l l i n e n a i k a .
Vähän lisäholtoa s i l l o i n v o i a n t a a h u o ­m
a t t a v i a lisätuloa s i t t e n k u n nämä
lampaat myydään.
I M E E P A L J ON
V O I M A A M A A S TA
K y m m e n e n torniin tomaattisato
imee maasta noin 100 paunaa typpeä,
35 paimaa forforihappoa, 200 paunaa
potaskaa, 90 patmaa kalslumikslidia
ja 15 paimaa magneisunuokslidia, o-
SDittavat tiedemiesten toimittamat
tutkimukset. .
vuoden kohdalta se m e r k i t s i 152 m i l j .
puntaa.
Y k s i n o m a a n tämän menoerän r a ­j
o i t t a m i n e n voisi täyttää E n g l a n n in
maksutaseen repeämän, j o t a nyt y r i ­tetään
p a i k a t a M a r s h a l l - s u i m n i t e l m an
v i i r o i l l a . Niinikään v o i t a i s i i n soti­lasmenojen
kustannuksella helpottaa
verokuormaa, kehittää r a u h a n t a l o u t -
t a , uudistaa teollisuutta, rakentaa
asuntoja jne.
L a b o u r h a l l i t u s el k u i t e n k a a n ajat­tele
tätä ryhdyttyään järjettömään
k i l p a i l u v a n i s t e l u u n . Se h a l u a a v a in
u u s i a almuja. Työväenpuolueen v a l ­t
u u t e t t u Grossman s e l i t t i alahuonees­sa
pulasta pääsyyn t a . r v i t t a v ^ d o l l a -
r i k a t e t t a lällsi-Eurooppalaiselle jäl-leenvarustautumlselle.
L a b o u r p o l l t l k q t ovat siis v a l m i i t o t ­tamaan
uuden annoksen d o l l a r e i t a ei
ainoastaan jatkaakseen kilpaväruste-l
u j a r vaan myös luopuakseen v i e n t i ­kauppansa
asemista tällainen o n kyllä
a m e r i k k a l a i s t e n "bisnesmiesten" mie­l
e n mukaista. Jos E n g l a n t i vähentää
ulkomaankauppaansa v a r u s t e l un
vuoksi, n i i n e i se kykene enää koskaan
h a n k k i m a a n t a k a i s i n menetettyjä «ul­k
o m a a n m a r k k i n o i t a a n a m e r i k k a l a i s i l ­t
a monopolistellta. Tämä o n paras
t ie l i k v i d o i d a Brittiläisen Impsriumln
yhteydet, kadottaa I s o - B r i t a n n i a n i t -
senäisjrys j a alentaa E n g l a n n i n k a n ­san
elintasoa. J a tämä k a i k k i , jotta
z r l t t e i n saaret v o i t a i s i i n m u u t t a a U S -
A : n hyökkääjien ryhmitysasemiksi ja
E n g l a n n i n kansa uuden sodan k a n u u ­n
a n ruoaksi.
E n g l a n n i n , tämän M a r s h a l l - s u u n n i ­t
e l m a n j o h t a v a n eurooppalaisen maan
R o h d o n vältetään vaikatuj
r a a v a l l a t a v a l l a:
K i m j t * u o n nauttinut
o t t a a s e n Jälkeen v a i n yhdg
a l k o h o l i a , tulee hänen
j ä l ^ n punaiseksi ja syd
m i n t a vilkastuu. Hänen
saattavat vapista j a hän
päänsäryn j a oksennuskohti
K o k e m u s t e n väitetään
että j o s r o h t o a nautitaan ei <
t i j a koske väkijuomiin, ei
edelläkerrotunlaisen kohtau
keen. Rohto ei ole sellaist»,!
a i h e u t t a i s i j a t k u v a n halun saf
miiseen j a s en väitetään olera
v a a r a t o n t a ihmisen tervey
k u u n o t t a m a t t a sen edel)
v a i k u t u s t a siinä tapauksessa, e
don n a u t t i j a maistaa alkoh
tä enemmän tätä rohtoa nau
tä vastenmielisemmäksi
sen n a u t t i j a l l e . Yhde.". anno!
k u t u k s e n väitetään kestävi
päiviä, •
Tätä rohtoa koskevassa
dessa korotetaan sitä seikkaa, e
ei paranneta alkoholismia
sitä v a r t e n tarvitaan rohdml
m u l t a toimenpiteitä.
Tämän lääkkeen canada
t e n t i n h a l t i j a t ovat pyytäneet!
ministeriötä asettamaan sen|
lääkkeiden luetteloon, joita
myydä i l m a n lääkärin määrijJ
R o h d o n tieteellinen nimi on|
t h y l h i u r a m l d s u l f i d e .
Aavikon farmari
saaneet apua
$11792,951
Regina, — A a v i k o n farmari
t a m i s t o i m l n n a n 'täällä sija
toimistosta i l m o i t e t t i i n viikon!
että vjime vuoden aikana
k a i k k i a a n 53,944 aavikon
avustuksina yhteensä $12,7
Saskatchewanln maakunnan]
r i t saivat tästä siunmasta $11,
j o k a maksettiin 44,660 ma
n o i n 120,000 farmarista, joten j
masosa maakunnan far
r a h a a " r u o k a a j a vaatetusta"
tullakseen toimeen seuraavaani
mennessä.
A l b e r t a s s a sai 8,930 fa
637,306 j a Manitobassa 354 faj
$42,974.
A v u s t u s t o i m i n n a n johtaja R.|
Gregor sanoi "kuivuuden
l u v u l l a j o i l l a k i n aavikon seud
tä t l k u u t t i s e n k u i n 30-luvulla.
A a v i k o n farmarien avustu
toon o n s a a t u varat siten, eHl\
r l e n vehnän, ohran, kauran
k l i n m y y n t i t u l o i s t a o n vähennä
sl prosentti avustustarkoituk
esimerkki osoittaa a i v a n s a m a a n k u in
R a n s k a n j a I t a l i a n aikaisemmin, n i ­mittäin
että a m e r i k k a l a i n e n " a p u t u ­hoaa
k a i k k i , j o t k a s i i h e n l i i s t e r i i n j o u ­tuvat.
— (Novoje Vremja.)
Majavista $55.00
Lontoo. — Hudson's Bay-yhtiöl
tulsessa turkismyynnissä pui
m a j a v a n n a h k a i n hinnat 35 doj
e l i n o i n kymmenellä prosenti
me lokak. h i n t o i h i n verratt
laisuuteen o l i saapimut yli
j a a 13 e r i m a a s t a j a kysyntä i
jäisissä vilkkaampi kuin jbt|
odottanut.
I CENTRAL TA]
I (Lindberg)
I Pulielin 944
180 Spruce Ave., So. Porcupi».]
^•iftnminuiiniiiiiiiinniiiiiniiiiari iiioiinumiimuiniuimiHiiniunniHniimiimmiiiinniiiniiiiimiiiiiiH
pahtua jos lehmältä toivotaan tulok­s
i a poikimisen jälkeen. Siksi j o s u m ­peen
mennyt lehmä on l a i h a , t u l i s i | aimettava* äannöllisesti j a puhdasta
K A N O J E N Horro
T a l v i k u u k a u s i e n a i k a n a o n kanojen
hei to va-stuksellisinta. On muistettav
että k a n a l a vaatii k a i k i n p u o l i n mitä
säännöllisimmäh huölloä'. Fildlt on
s i l l e antaa viljaa 4—5 p a u n a a n päi­vässä
ummessa olon aikanakin, j o t ta
vettä täytyy a i n a o l l a . Samoin myös­k
i n \'alct kanalassa ön a a m u i s i n kään-ss
pääsisi h3rvään, kuntoon ennen p o i - nettävä päälle a i n a samaan a i k a a n j a
k i m l s t a . Se palkitsee hoidon feimrem- • i l t a s i n pidettävä päällä tavalliseen äi­mällä
tuotannolla usean kuukauden | k a a n . jos tahdotte estää vähentymiset
ajan. ' i mtmantuotannossa. .
Amerikkalaisen . . .
( J a t k o a toiselta sivulta)
pailusta. "Stinday Times" ehdottaa
ennakkoarviossaan lähemmille neljäl­le
vuodelle Länsi-Euroopalle 7 m i l j.
p i u m a n a r v o i s t a koneiden vientiä, k u n
sein s i j a a n E n g l a n n i l l a o l i s i oikeus v i e -
dä l i b i s i - E u r o o p p a a n k o n e i t a 100 m i l j.
p u n n a n arvosta.
E i voida i m o h t a a myöskään t a a n t u ­m
u k s e l l i s t a j a u t o p i s t i s t a e n g l a n t i l a i s ­t
a "pikku-Maishäli-suunnltelmaa"
mannermaan läntistä osaa varten, "jos­sa,
sen s i j a a n , että s u u n n i t e l t a i s i in
n o r m a a l i a t^varanvaihtoä Itä-Euroo-p
a n kanssa, yritetään "solveltaa"
Länsi-Euroopan maat palvdemaan
L o n t o o n p o l i t i i k k o j e n tarkoitusperiä.
M u t t a he unohtavat amerikkalaisen
talonisännän. U S A : n ipiperialistit
vastustavat Länsl-Euroopan maata­loustuotannon
kehittymistä sekä tar­vitsevat
mannermaan markkinat
omaan kä3^töönsä. E n g l a n t i j a nnmt
Länsi-Euroopan maat o n n o s t e t tu a l t ­t
a r i l l e / j o s s a n i i d e n oma kansantalous
hajoaa saumoistaan. «
Marshall-hyökkäyksen taantiunuk-selliset
poliittiset j a strategiset pää­määrät
kaivavat Kngianmn talouselä­män
hautaa m u u l l a k i n t a v a l l a , kas­v
a v a n varustautumisen p o l i t i i k k a ja
s o t i l a a l l i n e n blokkiutuminen kahht-
Helmikuun 12 p:nä, alkaen klo 8 illalla
CSJm Pmi Atthmih 4saston haalilla]
316 Bay SL
- O^JELMA:
Kiu»roIauIva 8 ^ k » k a ^ 4oö!olätiIiuu runo, pt
häämojrfä, Ibonädd^ ym. sefca yksihäyiolcsinMa näyiel
K i r j . , J u h a n i Tervapää
Henkilöt: Esittäjätj
M i e s Aku K o r t
N a i n e n . . _ Martha Käri
S a n d r a .. .T. Tyyne
S a a r i n e n K. Hor
OviKput: etuk. 40it — ovella 5 0 ^
Lippuja saatavana Vapaudesta ja kurssilqfsilta.