Vapaus, February 8, 1949

              2 Histaina, helmik. 8 p:na — Tuesday Peb. 8.
>mt:- luaarrn — X D d c p a d ^ Labor
lAMMMfl H&r,mb tm. Anthorfd
Af Meood öäM tatSl bf Ottfott
Oitiot Deimnaem. Ottava. Piit>-
UUOftd tbnee vedOjr: T o e t d a y a,
J^rtHftttitnl {kmfpänr LUL, at 100-103
taai «1. W4 B o A u y / O B t ; Ouiada.
EditoUal QCflee 4-4088. UazM«er
• d i l MM Bflg #. ttiitMij, Otma, TruflOatkn frte altbaaBft^ >
TnJiUSHUnfAT:
OanadaMa: 1 vk. «JOO « kk. 3.2d
S kk. 2i)0
YhdysvaUoisBa: I vk. TJOO 6 kk. 3iK>
Soomau: 1 vk. 7A) 0 kk. 4.25
Työyäenliikkeen
utijisia maaiitnan
ieri puolilta
> Hyirää asiaa tukemaan
(MätA LaboT S'ew&-
kJrJeenraihtajillai
VEVEZUEL.%
Vancouverin n a i ^
oyaltojmineet
vilkkaasti
4 »
"Permantopaik­kaa"
i i a g i ^ an
Vaneiorer, B.C. — Onpa «itä aÄaa T«nt<». — '^mmMopaikksi mo:
kulunut Icalcsi kuukautta siitä kun v i i -
racksl on iialsten kerbonune kuulomi-
O r a e i s . — Koko maata käsittä.','^' tia. cyut Vapaudessa. Tämä a i k i ' bn
Venezuelan öljytjöläl-t<en lakko on s oDut yhtämittaista keskitalven Juh- ; harjoituksen alaisina. G. Gustafson
loppunut. Lakko alkoi protestiksi s i - ; !i?n järjestelyaikaa ja niissä hommissa ,.t«kee huolella j a itseään säästämättä
10^, «tikoisen bivaidpi äjperetti, eätfrr
tään D^-ha^ina nluui^skuuo:^^^^
taulut ovatolteet jo pitemnÄo aj&h
1 Lehtemme lukijat ovat varmaanlfin havainneet viime lauantain
' ] ftttmefxissa julkaistun Suomalais-Canadalalsen .A'tnatööriurhenani,toh
> vetoomuksen. Me olcnnme vakuutettuja siitä, että lehtemme lukijat
' antavat täile kamppailulle täyden tuken.«i. .
* ' Keräys ei tiety.sti rajoitu vain Vapauden lukijapiiriin. Onhan
l meidän uiheiluseurotssamme muihinkin kansallisuuksin kuuluvia jäse-
; ciä. Meidän velvollisuutenamme ookin levittää tämä^lteräys mahdol-r
" '• Lsumnan laajoihin joukkoihin ja tällä tavalla auttaa rahairiceräyksen
vounlstumista. ,
Monissa maissa hallitukset tukevat urheilutoimintaa myuntämällä
määrärahoja valtion rahoista fyyskulttuurin kdiittämiseksi. Tällaista
: urheilutoiminnan tukemista harjoitetaan mm. Suomessa. Täällä ei
Ipuitenkiaan ole maakuntahallituksien taikka liittohallituksen toimesta
tähän mennessä kiinnitetty tähän huomiota, vaikka on olemassa varoja
tätä varten. Esimerkiksi Suomalais-CanadaJaihen .Aniätooriurheilu-liitto
ei ole koskaan saanut minkäänlaista tukea yleisistä varojsta. Sen
toiminnan rahoittamLseksi on täytynyt .sen omien jäsenten eri keinoilla
pitää huolta. Kaikesta näistä vaikeuk-sista huolimatta on voitu tehdä
huomattavaa työtä Canadan nuorison mukaan vetämiseksi terveelliseen
urheiluelämään. Myöskin liittomme jäsenet ovat kyenneet jo kohoa­maan
rata- ja kenttäurheilussa .sekä hiihdossa maamme urheiluelämän
kärkiasemiin.
X y t aloitettavan rahoituskamppailun keskeisimpänä tarkoituksena
'db liiiteilutoimlnnan laajentaminen lähettämällä ä.siaa tunteva järjes­täjä
eri'puolille Canadaa tekemään järjestämistyötä. Työkenttä on
|aaja ja suuria mahdolli.suuk.sia on liiton työn laajentamiselle. Esimer­kiksi
Port .Arthurista länteen päin ei toimi ainoatakaan liiton alaista
storää vaikka on olemassa suuria suomalaiske.skuksia, kuten Vancou-
Wr, tVehsters Comcrs, Sointula ym. Suomalais-Cänadalaisen Ama-toöriutheiluHiton
.seuroilla olisi kaikki menestymisen mahdollisuudet
' varsinkm nyt kun liittomme kuuluu .Amateur .Athletic Union df Cana-
,daan. Tämä tarkoittaa sitä, että liittomme .seurat voivat lähettää eri
poolilla Canadaa viralliset edustajansa eri paikkakunnilla järjestettä­v
i in kilpailuihin.
. -i-1.1 • • '• • • • •, • , • • >
Urheilutoiminnan tukeminen on myöskin erittäin tärkeä siltä kan­slialta,
että urheiluelämä tarjoaa nuorisollemme terveellistä ajanvie­tettä
ja tästä .syystä urheiluelämän laajentaminen on myöskin tärkeä
' sosiaalinen kysymys. Se oh kaikkein tehokkain muoto tmstella kai-
.tJtenlaista "känkejä" vastaan, joita on muodostunut eri puolille Cana­daa
suurempiin väestökeskuksiin.
; Me kehoitamme lukijoitamme tekemään kaiken voitavansa Suo-
• 'tnalais^anadalaisen .Amatööriurheiluliiton kampanjan tukemiseksi ja
luotamme myöskin, että tähän asiaan tartutaan tarmokkaasti kiinni.
lä oikeishalIitti£ta vastaan, iolca. k u ­mosi
dsmoXraatti tr.5:i valiuin p r e s i ­dentti-
Romulo G#»!!egOjin hallituk^s-n.
^ Lakkolals:a vastaan käytettiin a n k a -
f raa pilnostusu ja heidät uhattiin
! erottaa työstä ja peruuttaa k a i k k i r,o-
; pimusöikeudftt, tlli«vät he p a l a a työ-
\ hön.
l
. SVEITSI
Bern. — Työläiset ovat p r o t e J t o i n o et
Sveitsissä sen takia, kun hallitus tuo
maahan ' u ! k c m a i ; i i työIäL-?:ä työ­hön
halvem.TiilIa'p3ikoilla kuin m a an
varslnalsnie työläisille täytyisi mak­saa.
Sveitsin unioiden keskuskomi­tea
on vaatinut hallitusta lopettamaan
ulkomaisten työläisten tuomi.5en m a a ­han.
KIINA
PohJois-.Shen8i. — Chu Hsueh-fan,
joka oh pitkät a j a t toiminut ; K i i n an
Työväenyhdlstyk.sen pre sidinttinä
Chlahg Kal-shekin hälHtsemilla a l u ­eilla,
cn nyt koko Kiinaa käslitavan
TySväenlliton virkailijana. Hän on
yk«l niistä 55' huomattäva.Hta miehes- i
tä. jotka eivät 0I3 kuomintahgin e l ­on
osaltaan meidän naistenkin Aika
mennyt. Onpahan meUlä tällä a j a l la
ollut kakii viikkoa kestävät cptntcH
kurssltkin toveri A, Korhosen jolutol'
Ia. Ilahduttava huomio näihin'kttts-f
eihln nähden oli se, että ne onnistui­vat
ja yfelä, 'että me naisetkin jak-hjrvää
työtä, joten laulut sujuvat odot­tamattoman
hyvin.
Harvoin näyttämöllämme on y h ­dellä
kerralla niin innosttmeita koin
nyt. Olipa erääM i i t a j k h a t j d t i i l t -
sissa vierähtänyt aikaa 1;:^bii ksliteen-tolsta,
mutta H . Ellmetttihunäll, että
•Amme .'.eurata ja olla rfukaha. K a i - "otetaan nyt vielä yksi näytös". Hä-ken
muun toiminnan jätimmekin sik-
•i aikaa ja nythän sitä alkaakin ke-vättoimintamms
aivan kun uusilla
voimilla.
Kerhomme myyjäiset olivat meillii
joulukujin neljäntenä päivänä niin­kuin
s:itä viime vuonna tiedDtettiinltln.
Meillä oli taas onni mukana. Saim­me
kiitettävän hyvän kannatukseri.
r.,ahijoituksIa saimme >-mpärLst<Jmme
naisilta, käsitöitä olt kaikenlaisia;om-
;' pelukiia. virkkauksia Ja miesten sok­kia
ym. Olihah meillä todella myytä­vää,
vieläpä jäämäänkin. Olemme kii­tollisuudella
ottaneet lahjat vastaan,
joka on teille kaikille selvää. Kiitos on
pian sanottu ja tehty mutta että sai-
.simmc yhtel.symmarryk.sen ja to-sitove-ruuden
keskuudessamme säilymään
sitä toivoiäin. lämmöllä kerhomme
neliä enkin hyvä osa, joka näyttää
olevan hyvissä käsissä. Elli Linden
hoitelee osaanpa varmuudella j a sa­moin
Elsa Romanoff, Ahni Elimen,
Greta Sjöman. Rakkausasiöita pitä­vät
virsillä Aarto Latvala. Taisto L e m -
i>erg j a Slg. IlomäJu." Malhltsänme
vielä Ossi Luoman, jolla ensi kerran
on sanottavana pari sanka näyttämöl­lä.
Onhan heitä useampiakin, niutta
jääköön tällit kertaa salaisuudeksi.
Tämä ennakkomainostus on siksi,
että katsomomme yleisö osaa järjes­tää
menonsa ja pitää mielessään edel­lämainitun
esityksen. Siis kuulemiin!
— Jepettimestari.
Saksassa Xyrnberffinolkeas vapautti tunnetun nat:udiplomaatin Franz von.Fapenin.
nen tyttärensä, keskellä von Papcn j a takana hänen vaimonsa.
Vasemmalla hä- •ded
Ahlden ja SJijkuis
voittivat Bostonissa
'avup'
- ' - - » . • ' i puolesta kalkille, jotka tavalla t a i toi-vätkä
kommunistijohtajia, jotka alle-!
fCirl^^ päämies maansa petturma
Viinieisen maailmanso<Jan aikana oli Vatikaani hyvin hiljaa. Sen
..taholta ei tuomittu niitä raakuuksia mitä natsi-Saksassa ja faäisti-Ita-ilajksa
tehtiin. Sluttahcti sodan päätyttyä se tuli hyvin aktiiviseksi. Se
Julisti sodan •kommunisteja" vastaan. '•KbtHniuhi.steja'V paavin ihie-iestä
olivat kaikki sellaiset erilaisiin työväenjärjestöihin kiiiiluvat ih-mi^
t, olipa heidän poliitti.sen mielipiteensä tnitä hyvänsä, jotka täis-'
4e|ivat työväenlupkan etujen puolesta. PaitTienkirjeissään oh paavi
, moneen kertaan kehoittanut alni.siaan kapinoimaan kaosanhäUituksia
taan kansandemokraattisissa maissa. Katoliset päämiehet ovat
'ollisesti pyrkineet toteuttamaan päämiehensä määräyksiä.
Yksi kaikkein uskollisimpia paavin alamaisia on kardinaali Minds-zpnty
Unkarissa. Hän toimi haikailematta hallitusta vastaan. Unka­rin
kansan hallitus seurasi kardinaalin vehkeilyä hyvin kärsivällisenä.
Kardinaalin vehkeily meni niin pitkälle, että Unkarin poliisilaitos
pidätti hänet ja kuusi muuta hänen vehkeilijöitään.
• Heti kun tuli tieto kardinaali Mindszentyn pidättämisestä kapita­listisen
maailman propagandakoneisto pantiin kaikella voimalla käyn­tiin.
Pdavi oli etunenässä ja syytti Unkarin hallitusta oikeusrikoksesta
,.4,a vakuutti kardinaalin syyttömäksi. Vieläpä Canadan ulkoministeri
•^Pearson ennätti vakuuttaa kardinaali Mindszentyn .syyttömäk.si ja
^« Unkarin hallituksen .syylliseksi.
y Tuskin koskaan minkään suuren oikeusjutun aikana on niin pian
»»selvitetty kuinka kapitalistisen propagandakoneiston lietsomat "tiedot"
. o v a t paljastuneet täydellisesti valheiksi.' Unkarin oikeuslaitos on toi-t
minut avoimesti ja sanbmalehdillä on ollut täydellinen oikeus pitää
edustajansa oikeudenkäyntipaikalla. Canadian Pressillä on Bifdapes-tissä
edustajansa, joka seuraa oikeuskuulusteluja. Jutut kardinaali
Mindszentyn kidutuksesta ovat osoittautuneet täysin paikkaansa pitä-niättömäksi.
Porvarillisten lehtien edustajatkin ovat tunnustaneet.
> että kardinaali näyttää kaikin puolin hyvin voivalta ja hän itse on
) oikeudessa tunnustanut, että häntä on kohdeltu kaikin puolin hy^'in.
>4 Mindszentyn oikeusjiittu sai kansainvälistä luonnetta kun B r i -
«• tannian hallitus py}'si saada oikeuden lähettää diplomaattisen edustuk­seen
oikeuspaikalle. Tällä Britannian hallitus epäilemättä halusi p a i -
( nostaa Unkarin hallitusta. Unkarin hallitus kieltäytyi antamasta täl-
/ laista erikoisoikotitta, jota ei mikään toinen maa ole py>'tänj't.
Xyt on kardinaali Mindszenty tunnustanut syyllisyytensä. Por-
•j yarillisen propagandakoneiston on ollut vaikea tällä kerralla puhdistaa
//rikollista, jonka se etukäteen selitti aivan puhtaaksi. Paavi on häm-mistjTiyt
erikoisesti siitä svystä kun kolmekymmentä unkarilaista
katolista pappia oh antanut lausunnon jossa selitetään, että nykyinen
hallitus perustuu 'junialansanan mukaiseen sosialistiseen
*• L*nkarin hallitus on antanut lausunnon, jossa sanotaan ettei-
^^Mindszentyn jutulla ole mitään yhteyttä katoliseen liskontoön. Unka-.
^ r i n kansanhallitus takaa uskonvapauden kaikille kansalaisilleen. Kysy-
Vinys ön vain kansaa \'astaan suunnatusta rikoksesta: Syytetyn-penkillä
^'^n kansansa petturi, joka vehkeili vieraan A'allan kanssa taritoitukse-
^*iiaan palauttaa maahansa yksinvaltiuden.
ILTnkarin kansalla on hy\nn katkera kokemus sellaisten miesten
*>vehkeilystä kuin kardinaali Mindszenty on. V. 1919 Unkarin kansan
Vperustama hallitus hukutettiin vereen vieraan vallan avulla. Tämä
vterrbrihallitus lopuksi johti kansansa sotaan Hitlerin vasallina ja tu-
/ ^ n s i a unkarilaisia maksoi hengellään tämän rikoksen.
) - UhlUrin kansa ei halua palata takaisiin orjuuteen. Kardinaali
'^•^fjndszentyn ja hänen rikostovereittensa oikeuteen vetäminen on par-
J^hain todistus siitä, että Unkarin kansa on katkatssut yhteydet mennei-
»syyteen ja on päättänyt lopetiaa orjuuden ikuisiksi ajoiksi. Olipa
t tuomio miten raskas tahansa, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että sj-y-
/tettyinä ovat rikokselliset, jotka olivat \-almiit m>->'mään maansa kol-
J >inestakymmenestä hopeapenningistä*
>
^^^'Unkarin
• totuuteen'
kirjoittivat läu.sunnon, missä tuetaan
Kiinan kommunistijohtaja Mao Tso-tun?
la tämän vaatie.s.sä kuomintanpla
antautumaan.
Lau.siinnos3a sanotaan m m , että
"mitään kompromissin mihdolli-suirt-tä
ei ole. Imperialismi, feodalismi ja
byrokraattinen kapitalismi o v a t K i i ­nan
ftsenälsyj^den, dem.okratian ja
vapauden .suuret, häiritsevät v i h o l l i ­set.
Ellei r.iitä tyystin hävitetä, niin
todellista rauhaa ei saavuteta."
JAPANI
Tokio. — Japanjii t y ö . T i i n i s l e r i ö n i l ­moituksen
mukaap täytti vain 18 pro­senttia
viime lokakuussa suoritetun
tarkastuksen mukaan tehtaat ja t y ö ­pajat
työpalkoista annetut lait. M a i -
n'tun kuukauden aikana tarka.ststtiin
27J336 työpaikkaa, joi-sa oli yhleen-^ä
925,998 työläistä. Tarkastuksessa pal­jastettiin
kaikkiaan 61,758 työvienlaln
rikkomusta. Viime marraskuu.ssa oli
kaikkiaan 640,460 japanilaista työ­läinä
lakossa.
N E U V O S T O t l l T T O .
Moskova. — Neuvostoliiton radio.ssa
sanottiin äskettäin, et^ä C I O : n s i h -
teerirahastonhoitajä' *iames B. Carey,
feeicä brittiläiset ja hollaritllaläet Am-mattiunlolderi
Maailmanliiton edusta­jat
ovat "työväenluokan pettureita",
koska he määräsivät edustamansa
ujilöt pois mainitusta maailmanlii­tosta.
Näiden "työv&enmie.~ten" tar­koituksena
— sanoi radio — o n avus­taa
kapitalistisia monopoleja työläisiä
vastaan kaikkialla jti hajottaa miaa-ilmanliltto
samojen syiden perusteella
kuin heidän hallituksensa käy " k y l ­mää
sotaa".
ISRAEL
Tel Aviv. — Israel, josta on viimek-sikuluneeh
10 vuoden aikana kehit-tynyt
suurin timantinhiojain keskus
maailmassa, ottaa arastaan Timantti-työläisten
kansainvälisen järjestön
edustajiston tämän kuun a i k a n a . Tä­mä
lähetystö \ierailee ULseissa mat?.sa
ja valmistaa järjestönsä kongressia,
mikä pidetliän 'AmsteVdamissa. Hol­lannissa
^nsi huhtikuussa.
CANADA
Ottawa. — Liittohallituksen tilas­tojen
mukaan o l i Canadassa viime
vuoden aikana kaikkiaan 148 l a k k o a
Ja työsulkua ja niihin osallistui 41,234
työläistä. Työaikaa menetettun y l l ä ­mainittujen
takia 898.405 p ä i v ä ä . Lak­kojen
lukumäärä ja menetettyjen t y ö ­päivien
luku oli pienempi kuin edel­lisenä
\'uonna.
ITALIA
Rooma. — Sisilian kaivosmiehet ja
klvllouhimojen työläiset qvat lakkou-tuneet,
kun pitkistä neuvotteluista
huolimatta ei päästy sopimukseen hei­dän
p.ilkkojensa korotuksesta.
IINK.4RI
Budapest. —• Satoja Unkarin rauta-ja
terästyöläisiä on harjoitettu uusien
hallituksen nykyään omistamien ko­ne-
ja traktoriasemien johtajiksi.
Näitä asemia on perustettu kaikkialla
maassa avustamaan maatalouden n y -,
kyaikaistamista. Näiltä a s e m ilta
^ T i o k r a t a a n koneita farmareille ja
osuustoimintaryhmille. koneet pide-
I tään kuonossa ja nlide» käyttöä o p e ­tetaan
farmareille. Unkarin sadon us­kotaan
kaksinkertaistuvan tällaisen
menetelmän johdosta.
R t J M A N L i
Bukarest—Romanian uniot oirat r y h ­tyneet
harjoittamaan 'eattlritoimin-taa.
Hallitus"^ on luovuttanut Giulestin
teatterin, yhden tämän kaupungin
isoimmista teattereista unioille. Rau-tatietyöläisten
union .järjestämässS
juhlassa suoritettiin ohjelmaa, mikä
kuvasi maan jälleenrakennusta ja ar­vostelijat
ovat antaneet juhlasta mai­nioita
lausuntoja.
Teatterit ovat h y r i n suosiossa tääl­lä
— paljon enemmän kuin elokuvat.
Y l i miljoona Ihmistä kävi teattereis­sa
Btikarestissa viime vuoden aikana
Ja noin 2.500,000 ihmistä kävi maa­seututeattereissa.
Boston. — Ruotsalainen, 25-vuotias
clette viime vuoden aikana toi- j tukholmalainen urheiluvälineiden
j mintaamme avustaneet. On vanha
I vaan ei liian kulunut ajatus, k u n s a -
jnotaan: "Yksilönä me olemme hei-
1 kot vaan joukkona voimakkaat."
Pidimme vuosikokouksemme tam-mik.
27 päivä. Koetan selo.staa toi­mintaamme
vuosikertomukseii tapai-
.sesti. ...
Suomiapukomitean loputtua olimme
niinkuin lampaat ilman paimenta..
Vuosia tolminna.ssa olleille naisille oli
tervetullut uuden toiminnan alkami­nen.
Tammik. 15 pnä, 1948 c l i m^Ölii
eniimmälnen perustava kokous. .Vii­meinen
kokous oli V. 1948 jouluk. 30
p. Viime vuoden aikana on meillä ollut
20 varsinaista kokousta ja kirjoitettu
pöytäkirjaan 310 pykälää. Toimintaa
on viety eteenpäin naisten keskusko-;
mitean chjesääntöjen mukaisesti. ÖK-jelmallisia
tilaisuuksia on järjestetty
seuraavasti: Toiminnan alkajaistilai-
.suus helmlk. 15 päivänä. Kansainväli­nen
naisten päivän vietto 21 prns
maalisk. j a esitettiin kokoillan nä*y-tö.
skappale "Ostettu ja maksettu*'.
Toistamiseen sama huhtik. 25 paiyä.
Äitienpäivä 16 päivänä toukokuuta
nuorisomme ja lastemme avustanigipa.
sekä ohjetmallinen kahviaistllaisuus,
jossa meillä oli kaksi rauhan kysynp»-
tä selostavaa puhujaa. Maaliskuun 9
p.-nä aVustirnme englanninkieltä p u ­huvien
liaistenpäivänvlettoa antaen
ohjelmaa sekä rahallisestikin kanna-t^
me. HintakontfoUikomitean vas­taanottotilaisuuteen
osallistuttiin kun
se palasi Ottawasta jonne, se oli jättä­nyt
anomuksen, että hinijat alennetr
täisiin V . 194^ tasolle. Anomuksen oli
allekirjoittanut 709,573 maan varsi-haista
asukasta.
Lahjavolttolippuja olemme myy­neet
saadaksemme varoja toimintaan
ja kahviaisia järjestäneet seuraavas­t
i : Elok. 15 pnä Clinton-haalilla vaa-lirahaston
hyväksi, lokak. 10 pnä V a ­pauden
haastsryntäyksen hyväksi,
marraskuun 21 pnä Effie Jonesin vaa-llrahaston
hyväksi ja 4 p. jouluk. myy­jäiset
haalin korjausrahaston hyväksi.
Lahjoituksia on tehty seuraavasti:
Kcsäk. 30 pnä haalin korjaus-rahas­toon
$20, toukok. 6 pnä Suomen eri­koisnumeroon
onnitteluun $5, huhtik.
22 pnä Cancer-järjestölle $5, vaalt-rahastoon
syysk. 23 pnä $20, vuokriin
$5, Vapauden haasteryntäykseen 10
pnä lokak. $10, marrask. 21 pnä Dori-se
Nielsonin matkakuluihin $5, mar­rask.
21 pnä sairashuoltokomitealle
$2.62, Jouluk. 30 pnä haalin korjaus-rahat
$60, jouluk. 20 pnä opintokiffs-seille
$10. Tässä tulee näkyviin toi­mintamme
tulokset. Rahastonhoita­jan
selostus tulee myöhemmin.
Puheenjohtajana on käytetty vuo-rpmenetelmää.
Rahastonhoitajana on
ollut Ida Ström, edustajana hinta-kontrollikomiteassa
Henni Bell, kirju­rina
allekirjoittanut ja organiseeraus-työ
on ollut kaikkien tehtävänä. M i ­tään
suurta emme todella ole aikaan
saaneet mutta "vähästäkin paljo t u ­lee",
"kipinästä tuli syttyy". Toivon,
että tässä toiminhan taistelussa oli­simme
siltikin jotain oppineet. " T u n ­ne
itsesi" on lainattu ajatus vanhalta
ajalta, mutta onhan siinä vielä meille­kin
oppimista.
Uutta toimintaa suunnittelinune.
Kokousajassa päätimme tehdä muu­toksia.
Päätimme pitää Clmton hää-liUa
nyt alkaneena vUonna joka t o i ­sen
kokouksen kuukauden ensimmäi­senä
keskiviikkoiltana. Kaikki työssä
käy\-ät miehetkin voivat osallistua n i i ­hin.
KähvitarJoUusta huolehtijat
haiset. ~- "
Kansainvälistä naistenpäivää varten
valittiin ohjelmakomitea, edistämään
asiaa. Seuraavat henkilöt
myyjä Erick Ahlden voltti Boston A -
A ; n sisäratakilpäilun kahderi'mailin
matkalla ja hollantilainen wnierh S l i -
jkhuis mailin matkalla laUantaina.
Lähes 14,000 katsojaa oli seuraamas­sa
kilpailua.
Ahlden pääsi johtoon vasta noin 20
j|iardin päässä maalista kun hän pää­si
loppukirissä belgialaisen Gaston
Reiffin edelle. m.n hävisi Reiffille
kahdella maililla viikkoa aikaisemmin
New Yorkissa, voitettuaan sitä eimen
täällä pidetyn kahden mailin kilpailun.
Lauantain aika oli 8.555. Fred .Wilt
New Yorkista oli kolmas.
SUjkhuisin aika o l i 4.12.4 Ja hän c l i
maaliin tullessa 8 jaardia edeUä muis­ta,
jolta oli kolme.
annm
nulle yllätyksenä kesken omia toimin­noltaan
lahjoitti: E t ^ tilaisiius on­nistui
on jo ennen sanottu. Se oli k u i ­tenkin
niin paljon nähdä Johtöhom-missa
nuorisoa, sellaisia joiden kans­sa
on yhdessä n i i n monta tilaisuutta
vuosien vieriessä järjestetty, etten voi
olla kiittämättä. Kiitos Irene iMiit-ta*
Doris Arola, Eleanor Rae. Ensi
Ranta ja kaikki toisetkin. On todellsi
^^duttayaa, n^hdä ntujrispmnie j a t ­kamassa
työtä Johon olemme bUeet
sydämemme lämmöllä' kiintyrteita.
Tämä on todistus, että toiminnallam­me
on tulevaisuutta. MeUtä vanhoil­ta
vaaditaan nyt, että elämme Ja t o i ­mimme
niin, että nuoret oppisivat
meiltä hyviä tapoja Ja ettemme miten-kääri
heidän omintakeista yritteliäi­syyttään
lannistaisi. Tässäkin nyt
on nähtävänä, että johtokykyjä on;H-kempänä
kuin kuulemmekaan, kun
vain osaamme oikealla tavalla antaa
heille luottamuksemme.
Kalkkien Vancouverin sairaaloissa
olevien sekä sairaskomitean piiolesta
vilpitön kiitos raha- j a tavaralahjoi­tuksista
joita saimme Joulun aikaan
vastaanottaa. Sairaitten lahjapake­tit
kortteineen on toimitettu oinista-jilleen.
Ensikuim alussa on sokein
viikko. Grandview-salraalassa on
mrs. Hakala, joka on sokea. -Häh tuti-tee
paljon suomalaisia Ja puhuu heis­tä.
Kehoittaisin henkilöitä Jotka t u n ­tevat
hänet käjrmään katsomassa
häntä Ja muittenkin. Kun asetam­me
itsemme sairaan asemaan teem­me
sellaisen pienen palveluksen hyväl­lä
mielellä. Toivon kaikilie edistys­mielisille
naisten kerhoille tarmokasta
tolmbitaä rauhan puolesta. — Lempi
Myrtle.
Marshall-suunnitelman jakolLstalla
vuosiksi 1948—49 on Englanti Länsi-
Euroopan maiden joukossa ensi tilalla.
Vuoden 1948 marraskuuhun mennsssä
sen elintarvike-'y.m. hankinnat nou­sivat
suunnitelman puitteissa 597 milj.
dollariin.
Onko amerikkalainen "apu" paran­tanut
Englannin asemaa? Onko laa­jojen
kansankerrosten elintaso noiis-sut?
Onko vienti turvattu, maksuta­se,
parantunut teollisuuden tuotanto
laajentunut? Ja ennen kaikkea: Sei­sooko
Englannin talous omilla jaloil­laan
niin, ettei se ole joutunut entistä
suurempaan riippuvaisuuteen dolla­rista?
Kaikkiin näihin kysymyksiin
on olemassa vain yksi vastaus: E i .
Tosiasiallinen, tilanne on n i in ikävä,
että Marshall-suunnitelman innok­kaimmankin
kannattajan ön pakko se
huomioida. Kauppaministeriön viral­linen
äänenkannattaja toteaa Eng­lannissa
vai-sin usein kysyttävän,'"ei­kö
Iso-Britanniaii kannalta olisi ollut
Järkevämpää kokonaan luopua Euroo­pan
' jälleenrafcennusohjelmasta ja
ryhtyä suorittamaan jälleenräkennxis-ta
omin vcimln'\ Monin sanoin lehti
kaikesta huolimatta kuitenkin kiittää
suunnitelmaa. Ja lyhyesti sanoen s i i ­tä,
ettei ««glaainissa, USA:n avun
vuoksi ole — kuoltu nälkään. Mutta
tämäntapainen kiitos eroaa suuresti
niistä ylistelyistä, joitä niarshall-stumnitelman
kannattajat aina ovat
vuodattaneet;.' • •
Marshall-"avun" vuoksi on Englan­nin
tuonti vähentynyt ja vienti kohtaa
yhä suureii^evia ;yaik°uksia, n i i n para­doksaalisenpa
kuin se vaikuttaakin.
Maaliskuussa," siis ennenkuin Mars-hallrsuunnitelmaa
oli käytännössä
alettu toteiittaa; toi Englanti maahan
tavaroita 178,2 miljoonan punnan ar­vosta.
Hintojen kohoamisen huomi­oon
ottaen oli tämä 84 pros. vuoden
-38 tuonnista. Kkhtena ensimmäisenä
vuosineljänneksenä kohosi Englannin
tuoiDtikerroin 82, kolmantena vuosinel­jänneksenä
se oli 79 pros. K u n tällai­nen
taantuminen vallitsee sodan edel­liseen
tuontiin verraten, täytyy Jokai­sen
suuremmah tuontiin kohdistuvan
rajoituksöh seurauksena olla ehdot­tomasti
merkittävä elintarviketilan­teen
vaikeutuminen. Niinpä on E n g ­lannin
elintanlkeministeriön ilmoi­tuksen
mukaan vuoden -48 marras-kuim
21 pstä lähtien jo ennestäänkin
häviävän pieni 56,6 gramman sianiiha-aimos
aletmettu 28,3 grammaan.
USArn kiellon johdosta on Englanti
menettänyt mahdollisuuden lisätä
tuontiaan Itä-Eurcopan maihin t a ­pahtuvan
viennin avulla. Näin on
Englanti Tcahlehdittu länteen. Mutta
siellä taas o'^at portit Englannin vien­nille
suljettu, ja näin Marshall-suun­nitelma
saattaa maahan pysyvän dol-larivajauksen.
1948 ensi puoliskolla .vähenivät Eng­lannin
kulta- ja doUarivarat, Ja vie­läpä
n i in paljon kuin 512 miljoonastsi
punnasta 451 miljoonaan. Tällaista
vajaustai ei Marshall-suunnitelma pys­ty
täyttämään. Vuoden kolmantena
neljänneksenä kykeni Marshall-suim-nitelma
vähentämään yhteistä kulta-ja
dollarivajäusta 76 milj. punnasta
ainoastaan 41 milj. puntaan. Jos E n g ­lanti
vuoden ensi puoliskolla menetti
kuukausittain 6,5 milj. pimtaa, niin
menetti se heinä—syyskuussa kuukau­sittain
12 milj, puntaa. Marshall-suunnitelma
on siis vain huonontanut
Englatmin ennestäänkin erittäin heik­koa
rahataloudellista-asemaa.
Vuoden 1948 viimeisenä neljännek­senä
oli teollisuustuotannon indeksi,
varusteolUsuus mukaanluettuna, 119
«1946: 100), ensi neljänneksenä 120,
toisena 122. ja kolmantena 117. On
selvää, ettei voida puhuakaan Englan­nin
teollisuuden kokonaistuotannon
kohoamisesta; pikemminkin se laskee.
• Englannin vientiä kohtaavat ankä-hoittaa
hintaan millin hyvänsä
maan sellaiset olosuhteet, että
shalloidut' "maat eivät hanki
tavaroita Amerikasta.^Joita
kykenee itss valmistamaan",
sesti on Englantilainen koneteol]
peloissaan. Tämän teollisuush
edustajat kohottavat kuolinhuuta
pelätessään, että USA-mono
käyttäen hyväkseen Marshall-s
telman diktatoorista valtaa En
n i n ulkomaankaupan tappioksi
nittää kaikiksi ajoiksi itseensä
eiurooppalaiset markkinat,
myöskin Amerikan vienti alentj
suunnattomasti.
Toukokuusta 1947 maaliskuu
19487 ts. vähemmässä kuin vuo
on tavaranvienti USA:sta vähent;
enemmällä kuin neljänneksellä (2i
pros.) Marshall-suuimitelmin tota
taminen ei ole voinut estää tätä 1
tumista. Toukokuussa oli Ame
vienti 1,123 milj. dollaria, ke
1,103 milj., kesäkimssa 1,013 milj.,
näkuussa 1.022 mUj., elokuussa
milj. j a syyskuussa 928 milj. doll
Ja mitä enemmän ulkomaanmarlE
nat kutistuvat, sitä häikäaemätt
mämmiksi muuttuvat USA-mono
Iin valtausmenetelmät, sitä enen
näkee se vaivaa saattaakseen Iso-I
tannia "lÄnsi-Eurooppaläiseen
1945,
rat vaikeudet. Heinäkuussa 1948 vie^ n i i n " , voidakseen siten • voittaa
tiin maasta tavaraa 145,6 milj. pimnan
arvosta, elokuussa 130,5, syyskuussa 131
ja lokakuussa 140,1 punnan arvosta.
Tuntuvat heilahtelut osoittavat kuin­ka
epävarmaa labourhallituksen
"vientikampanja" on. Esim. autoja
vietiin kolmantena vuosineljänneksenä
52,794 kpl. toisella neljänneksellä 63,-
868 kpl. Traditionaalinen koneiden
vienti on lamassa ja kuitenkaan van­haa
saksalaista kilpailua ei tällä het­kellä
ole.
Tuonnin taantuminen, kulta- ja
dollarivarojen jatkuva ehtyminen,
elintason aleneminen, tuotannon vaa­rallinen
keskeytyminen ja viennin voi­makas
väheneminen ovat Marshall-suunnitelman
ensimmäisten toteutta-miskuukausien
negatiivisia seurauk­sia
Englannissa.
Täysin luonteenomaista on pelko,
jota Englannin kauppaministeriö
osoittaa Amerikan "avun" neljävuo-tissuunnitelman
valmistelun yhteydes­sä.
"Board of Trade Journal" pelkää
suuresti sitä tulosta, jonka ylivoimai­nen
amerikkalainen kilpailu aiheuttaa
rajoittamalla englantilaisten tavaroi­den
meqetoäeuröb^^ mark­kinoille.
ITätähtiudossaän lehti ke-iannin
mannermaan markkinoilla
valloittaa sen asemat.
Kuitenkin vaikka englantilaiset lä
kemlespiirit tuntevatkin pelkoa Man
hall-suunnitelman ensimmäisinä uh
reina, toivovat he siitä myöskin jotaii
He laskevat nimittäin voivansa aii
U S A : n imperialistien hovimestarein
johtaa muita länsi-eurooppalais
maita. Tätä salaista toivomustaani
eivät suinkaan salaa.
• Mutta kun U S A : n imperialistit vi
tävät brittiläistä leijonaa hännästl
ei se uskalla näyttää hampaita heml
leen, vaan väläyttää kynsiään vai
pienemmille Marshall-suunnitelim
satelluteille. "Uhrien" antamiue
länsi-eurooppalaiselle alttarille km
luu "Board of Trade Journalin" mie
Iestä muille kuin Iso-Britanniall
Tällai^a uhraajia saattavat
Ranska, Belgia tai Italia.
Paitsi mannermaan "agrarisoimlsU
vaatii Lontoon City "Länsi-Euroopai
talou^htenäisyyteen" kuuluville mail
le yhteistä "peruskustannusohjelmaa'
joka jarruttaisi mannermaan teoE
suuden kehittyinistä - j a vapauttai
englatitllaiBet epämiellyttävästä ii!
(Jatkuu neljännellä sivulla)
llilillllllilllili
Kuka haluaa rauhaa ja kijka sotaa
Maailman Jakauttuninen kahteen
leiriin on ollut havaittavissa ammoi­set
äj&t. mutta viime aikoina se on
ttillut erittäin kouraantuhtuväksi k a l ­kille
seUaisiUekin. jotka sitä eivät ole
aikaisemmin huomanneet.
Jos nyt emihe Jaottelisi tätä maail­maa
suorastaan sitoi kuiri sen luon­nollisesti
pitäiäi jaotella, nimittäin k a ­pitalistiseen
Ja sosialistiseen leiriin,
n i in jaottelemirie sen rauhan Ja sodan
leiriin. Tavallisesti kapitalisUnen l e i ­r
i merkitsee aina sodan ja sosialisti­nen
leiri rauhan leiriä. MUtta nykyi­s
e s i jaottelussa ei tämä pidä aina
paikkaansa, sillä rauhan leirissä on
nyt myöhin Wallacen kaltaisia kapi-va
Uttiin ; talisteja ja sodan leirissä Bevinin k a l -
siihen: Lempi MjTtle, Hilma Salo,
Henni Bell Ja Elsie Norrena. Seuraa­va
kokous pidetään tk. 10 p:nä klo 1
päix-ällä Clintori-haalilla. Käsityö-^ ja
seurustelukokoukset alkavat %-asta
maaliskuun ensimmäisenä keskiviik­kona
klo 7.30 illalla. Kaikki ter\-etul-t
leita!
Vaikka kuusijuhlastamme on jo k i r ­joitettu
kajoan siihen Aieläkin. Halu­an
kiittää varhaisnuorisoa siitä' I k i ­muistettavasta
lahjasta minkä se S i l -
taisia "sosialisteja".
Viime päivinä on herättänyt paljon
huomiota se, k un Neuvostoliiton pää­ministeri
Stalin esitti, että hän olisi
valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain
presidentin Trumanin kanssa maail­man
rauhasta. Washington on nyt
Icylmästi kieltäytynyt lyhtymSstä neui
vofleluihin mukai sillä syyllä, ettei se
voi syrjäyttää Yhtyneiden Kansojen
j ä r j e s t i ryhtymällä yksinään neu­votteluihin
Neuvostoliiton kanssa. '
Ei ole pi^kä aika siitä kuin länsimai­set
valtiomiehet olivat hyvin haluk­kaita
neuvottelemaan Neuvostoliiton
kanssa. Koko matdlman kansojen
mielissä ttilvahti lämmVi aalto, että
njrt vihdoinkin päästään askel eteen­päin.
Kysymys-oU silloin n.s. B e r l i ­nin
kriisistä. Stten pidettiinkin v i i ­me
kesänä simrvaltain ulicoministerien
kokotis Moätovassa, jossa päästiin so­pimukseen
••• Berlinin kysymyksestä.
Mutia tämä sopimxis ei tyydyttänyt­kään
"länsimais^ sivistyksen w r t i -
Joita" ja seurauksena oli, että val­miiksi
tdity;Ä)pimHS. romutettiin Ja
siihen ovat .^länsivallat täydellisesti
syyllisiä. Maailma vaipui-taas t a ­kaisin
.siihen missä se o l i ollut ennem­min,
nimittäin sodan vaara tuli yhä
lähemmäksi Ja rauhantoiveet muut­tuivat
taas haaVeiksL
Stalinin äskeinen tarjous — se oli
Jo järjestyksessä kolmas kahden vuo­den
aikana avasi taas ovet epä­varmuuden-
lopettamiseksi maailmas­ta,
mtltta taaäön saivat rauhaa r a ­kastavat
ja 'toivovat maailman kan­sat
kylmän vesiryöpyn päälleen, sillä
Washington sulki ovet asiapoikainsä
m i e l i s e n . , säestäessä j a toaailman-rauhan
saavuttaminen on taas siirty­nyt
harmaaseen tiöeyaisuuteen.
Jänkkien vastauksessa, etteivät he
voi ryhtyä yksinään neuvotteluihin
Neuvostoliiton "kanssa -syrjäj^tämällä
Y K : n järjestön, on havaittavissa eräs
omituinen piirre. Onko kuumeisella
kiireellä valmistettu njs. Benelux-liit-to,
täydellinen Neuvostoliittoa vastaan
tähtäävä sotilasliitto, sitten mennyt
Y K : n järjestön kautta? Onko poh-jois-
Atlantin sotaliitosta keskusteltu
Ja päätetty Y K : n järjestön elimissä?
Eipä suinkaan, mutta siinähän se o n ­kin,
että k im nuo liitot tähtäävät Neu­vostoliittoa
vastaan, ei siinä tarvitse
kysyä mitään muilta mailta.
Imperialistiset sudet tietenkin luu­levat,
että ne saavat tehdä tässä maa­ilmassa
mitä hyvänsä. Ne unohtavat
kokonaan sen seikan, että neljä vuot­t
a sitten Neuvostoliitto pelasti ne fa-^
sismin tuholta.. Toisaalta tulee usein
mieleen, että miksi länisivallat tais­telivat
blkeästaari faäsmia' vastaan,
ktin niiden ^odanjälkeiseit otteet ovat
aivan samanlaisia kuin fasismin ot­teet.
Mutta ^un muistaa sen, että
kapitalistisen maailman täytyy mark-
Icinain takia sotia aika ajoin, niin
käsittää senkin. On myöskin käsi­tettävä
se tosiasia, että länsimaiden
täytyi pakosta sotia Hitleriä vastaan,
k im eivät kaikista yrityksistään huo­limatta
voineet ajoissa kääntää sotaa
Neuvostoliittoa vastaan.
KnmmaTlinen juttu on myöskin k a r ­dinaali
Mindszentyn juttu. Tämä kiär-kea-
arvoinen katolisen kirkon r u h t i ­nas
on oman tunnustuksensa mukaan
esiiritsTiyt omaa' maataan vastaan -
siis tehnyt rikoksen. Nyt rientävät
pitalistimaat vuodattamaan kyynele
tä tämän rikollisen puolesta. Näin
esimerkiksi tehnyt Canadakin. Täa
on oikeuskäsitteen omaavasta Uno
sestä'^yvin merkillistä, kun suun
"demokratiat" puolustavat omat
koksensa tunnustanutta rikollista.
Länsimaiset diylomaatit ja hallinil
sgt puhuvat hyvUi tekopyhästi toiste
maiden sisäisiin asioihin sekaanta
misesta Ja ovat hyvin hanakoita sTT'
tämään siitä Neuvostoliittoa. Mu»
eivätkö Mindszentya, rikollista to*
taan osoitettu myötätunto virallisti
hallitusten protestien muodossa
toisen maan sisäisiin asioihin sekaan
tumista Ja mitä töjrkeimmällä tavaö
Miten tehtiin Kiinassa, miten tcS
dään Kreikassa, Indonesiassa, Bu
massa ja muualla?
Mutta Jos Canadaakin kehoitett»
siin virallisesti protest<amaan essoS
k i i s i Francon vankfluolissa viruvia
espanjalaisten vapaustaistelijain It*
telua j a mturhia vastaan, niin
arvoisa hallituksemme vastaisi
ettei se voi sekaantua toisten naiää
sisäiiiin asioihin. Alvan vannaJö
Asia on siis aivan toinen, kun on V
symyksessä omanldn tunnus tufesaS
mukaan rikollinen kirkonmies, taJS
tumuksen tukipylväs j a sadat
hannet työläistaisteiijat.
uu
*
Taantumus tuntee jsihansa ja
lustaa niitä kaikella Voimallaan
samalla yrittää painaa vastust
maan ralcoon. — Waldemar.
Uhetet
Vai
BOX 69
Näitä