Vapaus, February 8, 1949

              2 Uittama, helmik. 8 p:nä — Tuesday Peb. 8.
iUBKMTM} lDllfpm<»nt
«a aeeood dtaf^näO br tbt foKk
OlHet DcpHTtmeDt, Ötuva. Pnb-
UikteA ttmot veeUjr: T u e s d a y *,
Tttqxaötv* a m 8«tuntey» I 9 VapMit
^imäamooBtffutruä^ s t 100-103
t3ai m. W 4 Beaboxf! O n t , Guutds.
Edltorial OCflee ^„
R ^ a J B L ^ d k t f l r W . B I t i i ^ I f U f af
Admonng-^lr .
TXX^UCUUNNAT:
C u k d M a s : lirk, «JOO « kk. 3 ^
a kk. 2JOO
TbdTSvaUolan: 1 vk. T i » • kk. 3J0
1 vk. 7 M e k k . 4.25
Ty&iräenliikkeen
uutisia maalbniui
jeii pubolilia
Vancouverin nais^ "Permantopaik-
(Allied Labor yetrs-kirjeenraibtajiltaj
asiaa tukmiaan
, Vaneoaver. B X . — Onpa sitä adcaa { T«nmto. — *TOTiaritopaikka j!<^o;
kulunut ieak&i kuukautta d i t * kun vii- | IV*, erikoisen l Ä i t A i ^ e ^ esttfr^
VENEZUELA ' mekd ott XisUsten kerbgnune kuu^
Carae&s. — Koko masta käsittävä sia c^ut Vapaudessa. Tämä aikai'on taulut ovat'olleet jo pitemni2n ajäh
Venezuelan fjljytyöläi^ten lakko on i ollut yhtämittaista keskitalven j n h - | harjoituksen alaisina. G. Gustalson
loppunut. Lakko alkoi proieitikii s i - : Ji-n järjestelyaikaa ja niissä hommissa i^tekee huoleHa ja itseä^n^säästfimät»
i t ä oikelshallitusta vastaan, joka k u - " ^-»—1—...^ .1 * »
' Ltbtemme lukijat ovat varmaankin havainneet viime lauantain
; tfufflerassa julkaistua Suomalais-Canadalaisen Amatööriurfaeiloliiton
j ^retooihuksen. Me olemme vakuutettuja siitä, eitä lehtemme lidcijat
> antavat täile kamppailulle täyden tuken.<a. .
' Keräys ei tietysti rajoitu vain Vapauden lukijapiiriin. Onhan
l meidän utheiluseuroissamme muihinkin kansallisuuksin kuuluvia jä.se-riä.
Meidän velvollisuutenamme .onkin levittää tätni>ker'äys mahdoin
' ' Isimman laajoihin jöukkt^n j a tlHä tavalla auttaa ifiahatdceräyksen
vo.inistumista.
I Monissa maissa hallittiLset tukevat uiheilutoimintaa myöntjunällä
määiiirahoja valtion rahoista fyyskuUtutirin kdiittämise TällabU
urheilutoiminnan tukemista harjoitetaan mm. Suomessa. Täällä ei
l^tiitenicaan ole maakuntahallituksien taikka liittohallituksen toimesta
tähän mennessä kiinnitetty tähän huomiota, vaikka ön oleniassä varoja
tätä varten. Esimerkiksi Suomalai.s-Canadalainen Amatöffriurheilu-liitto
ei ole koskaan saanut minkäänlaista tukea yleisistä varoista. Sen
toiminnan rahoittamiseksi on täytynyt sen omien jäsenten eri keinoilla
pitää huolta. Kaikesta näistä vaikeuksista huolimatta on voitu tehdä
huomattavaa työtä Canadan nuorison mukaan vetämiseksi terveelliseen
urheiluelämään. Myöskin liittomme jäsenet ovat kyenneet jo koboa-cnaan
rata- ja kenttäurheilussa .sekä hiihdossa maamme urheiluelämän
Icärktaisemiin.
Syt aloitettavan rahoitu-skamppailun keskeisimpänä tarkoituksena
'<!H> lirheOutoiminnan laajentaminen lähettämällä asiaa tunte\'ii järjes­täjä
eripuolille Canadaii tekemään jarjestämistyötä. Työkenttä on
laaja ja suuria mahdollisuuksia on liiton työn laajentamiselle. Csimer-kijcsi
Port .\rthurista länteen päin ei toimi ainoatakaan liiton alaista
V seuraa vaikka on olemassa suuria suomalaiskeskuksia, kuten V^ancou-wr,
We1)^ters Comers, Sointula ym. Suomaläis-Cänadalaisen Ama-tooriuH^
eilulliton .seuroilla olisi kaikki menestymisen mahdollisuudet
' varsiökin nyt kun liittomme kuuluu .Xmaieur Athlctic Union of Cana-i
d ^ n . Tämä tarkoittaa sitä, että liittomme seurat voivat lähettää eri
poolilla Cahadaa viralliset edustajansa eri paikkakunnilla järjesteltä­viin
kilpailuihin.
Urheilutoiminnan tukeminen on myöskin erittäin tärkeä siltä kan­slialta,
että urheiluelämä tarjoaa nuorisollemme terveellistä ajanvie-
'ietta ja tästä syystä urheiluelämän laajentaminen on myöskin tärkeä
' sosiaalinen kysymys. Se bn kaikkein tehokkain muoto taistella k a i -
, jcenlaläia "känkejä" vastaan, joita on muodostunut eri puolille Cana-daa
suurempiin väestökeskuksiin.
, Me keholtamme lukijoitamme tekemään kaiken voitavansa Suo-
-<«nalais-Canadalaisen Amatööriurheiluliiton kampanjan tukemi.seksi ja
luotamme myöskin, että tähän asiaan tartutaan tarmokkaasti kiinni.
ollut kak£i viikkoa k-^tävät cpioto-xncfii
dsmokraaiti^Äti valitun presi­dentti-
llomulo G^l!e?oiln haiUtuksin.
Lakkolaisia vastjan käytettiin anica-j kurssitkin toveri A. Korhosen Johdol
rea painostusta ja heidät uhattiin'* — «-
erottaa työstä ja peruuttaa kaikki so-pimusoikeudc-
t, elleivät he palaa vjö'-
^ on osaltaan meidän naistenkin aika [hyvää työtä, joten laulut sujuvat odqt-mennyt.
Onpahan meillä tällä ajalla tamattsman hyvin.
hön.
SVEITSI
Bern. — Työlaliet ovat protestoineet
Sveltsiisä sen takia, kun hallitus tuo
maahan 'jlkcmal-rii työIäL-siä työ-la.
Ilahduttava huomio näihin'ktas-
«cihln nähden oli se, että ne onhlsftil-
Vat ja vfelä, että me naisetkin Jak­soimme
seurata ja olla riukaha. K a i ­ken
muun t^minnan jätimmekin sik-
=1 aikaa ja nytliän sitä alkaakin ke-vättoimintamms
aivan kun uusilla
voimilla:
Kerhomme myyjäisc-t olivat meillä
Hön halvem-Tliinrpslkoillä kuin maan j joulukuun neljäntenä päivänä niin-varsInälsiUe
työläisille täytyisi mak-t j^.uin s;itä viime vuonna tiedDtettiinkln.
Meillä oli taas onni mukana. Saim­me
kiitettävän hyvän kannatuksen.
I^hjoituk.sia saimme ympärLst<imme
I naLsilta, käsitöitä oli kaikenlaisia;om-
I peluksia, virkkauksia ja miesten sok­kia
ym. Olihan meillä todella myytä­vää,
vieläpä jäämäänkin. Olemme k l l -
tollLsuudella ottaneet lahjat vastaan,
joka on teille kaikille selvää. Kiitos on
pian sanottu ja tehty mutta että sal­saa.
Sveitsin imloiden keskuskomi­tea
on vaatinut hallltasta lopettamaan
ulkomaisten työläisten tuomLsen maa-hän.
'
KII.\A
Pohjois-Shensi. — Chu Hsueh-fan,
joka oh pitkät ajat toiminut . K i i n aa
I Työväenyhdistyksen pr e s idsnttinä
Chiang Kal-shekin hallitsemilla alu­eilla,
cn nyt koko Kiinaa' käsittävän
TVÖväenlliton virkailijana. Hän on
y k i i niistä 55'huoriiallavaÄta miehes-i
tä. jotka eivät olskuomintangin ei­vätkä
kommunistijohtajia, jotka alle­kirjoittivat
läasunnon, missä tuetaan
Harvoin näyttämöllämme on y h ­dellä
kerralla niin Ihnosttmeita koin
nyt. Olipa eräänä ätäUa i i a r j o J t^
sissa vierähtänyt aikaa jÄioS kiixVteh'.
toista, mutta H . "Elimen tmimisdl. että
"otetaan nyt vielä yksi näytös". Hä­nellä
enkin hyvä osa. joka näyttää
olevan hyvissä käsissä. Elli Linden
hoitelee osaama varmuudella j a sa­moin
Elsa Romanoff, Aimi Elimen.
Greta Sjöman. Rakkausasiöita pitä­vät
vireillä Aarto Latvala, Taisto Lem­berg
ja Slg. Ilomäki.' &lalhlt£emme
vielä Ossi Luoman, jolla ensi kerran
on sanottavana pari s a n ^ näyttämöl­lä.
Onhan heitä useampiakin, mutta
jääköön tällä kertaa salaisuudeksi.
Tämä ennakkomainostus on siksi,
että katsomomme yleisö osaa järjes­tää
menonsa ja pitää mielessään edel­lämainitun
esityksen. Siis kulkemiin!
— Jepettimestari.
Saksassa Nyrnbergin oikeus vapautti tunnetun natjidiplomaatin Franz von.Papenm. Vasemmalla Itä­nen
tyttärensä, keskellä von Papen j a takana hänen vaimonsa.
'avun' ätö
simme yhteisymmärryksen ja tositove-ruuden
keskuudessamme säilymään
sitä toivoisin, lämmöllä kerhomme j
puolesta kaikille, jotka tavalla tjii toi- j
{ sella clette viime vuoden aikana t o i -
t mintaamme avustaneet. On vanliä
KUnan kommUnLstljohtaja Mao Ts?- j ^ ^ ^ ^ jj^^^ kulunut ajatus, k u n s a -
tun?la tämän vaatics.sa kuomiRt.infria| nofaan: "Yksilönä me olemme h s i -
antautumaan.
Lausunnossa .sanotaan mm. että
kot vaan joukkona voimakkaat."
Pidimme vuosikokouksemme tam-ph
päämies maansa pettuicma
Viimeisen maailmansodan aikana oli Vatikaani hyvin hiljaa. Sen
.taholta ei tuomJhu niitä raakuuksia mitä natsi-Saksassa ja fasisti-Ita-iiassa
tehtiin, alutta heti .sodan päätyttyä sc tuli hyvin aktiiviseksi. Se
julisti sodan 'kommunisteja" vastaan. ''Kolhmuhistejä*' paavin riiie-fcstä
olivat kaikki sellaiset erilaisiin t y ö v ä e i i j ä r J f ö t Ö i h i n ^ i h ­miset,
olipa heidän poliittisen mielipiteensä mll^ liyväiisä, jotka tais-'
4e)!vat työväenliiokan etujen puolesta. Paimertkirjeissään ori paavi
^.moneen kertaan kehoittanut alaisiaan kapinoimaan kansanhallituksia
taan kansandemokraattisissa maissa. Katoliset päämiehet ovat
eilisesti pyrkineet toteuttamaan päämiehensä määräyksiä.
Yksi kaikkein uskollisimpia paavin alamaisia on kardinaali Mlnds-
« n t y Unkarissa. Hän toimi haikailemalta hallitusta vastaan. Unka­rin
kansan hallitus seurasi kardinaalin vehkeilyä hyvin kärsivällisenä.
Kardloaalin vehkeily meni niin pitkälle, että Unkarin poliisilaitos
pidätti hänet ja kuusi muuta hänen vehkeilijöitään.
Heti kun tuli tieto kardinaali Mindszentyn pidättämisestä kapita-ilistisen
maailman propagandakoneisto pantiin kaikella voimalla käyn­tiin.
Paavi oli etunenässä ja syytti Unkarin hallitusta oikeusrikoksesta
vakuutti kardinaalin syyttömäksi. Vieläpä Canadan ulkoministeri
«^Pifeat-son etinätti vakuuttaa kardinaali ^iindszentyn syyttömäksi ja
Unkarin hallituksen .syylliseksi.
y Tuskin koskaan minkään suuren oikeusjutun aikana on niin pian
«'Selvitetty kuinka kapitalistisen propagandakoneiston lietsomat "tiedot"
/ ovat paljastuneet täydellisesti valheiksi. Unkarin oikeuslaitos on toi-
\ minut avoimesti ja sanomalehdillä on ollut täydellinen oikeus pitää
'^edustajansa oikeudenkäyntipaikalla. Canadian Pressillä on Budapes-tissä
edustajatisa, joka seuraa oikeuskuulusteluja. Jutut kardinaali
Mindszentyn kidutuksesta ovat osoittautuneet täysin paikkaansa pitä-mättömäksi.
'Porvarillisten lehtien edustajatkin ovat ttmnustaneet.
•'että kardinaali näyttää kaikin puolin hyvin voivalta' ja hän itse 041
1^ oikeudessa tunnustanut, että häntä on kohdeltu kaikin puolin hyvin,
s A Mindszentyn oikeusjuttu sai kansainvälistä luonnetta ktib^Bii^
% < tannian hallitus p>'}'si saada oikeuden lähettää diplomaattisen edustuk-
V^n oikeuspaikalle. Tällä Britannian hallittfs epäilemättä halusi p a i -
:| nostaa Unkarin hallitusta. Unkarin hallitus kieltäytyi antamasta täl-
; laista erikoisoikoutta, jota ei mikään toinen maa ole pyytänj^t.
* Xyt on kardinaali Mindszenty tunnustanut syyllisyytensä. Por-
' värillisen propagandakoneiston on ollut vaikea tällä kerralla puhdistaa
r\rikollista, jonka se etukäteen selitti aivan puhtaaksi. Paavi on häm-
* .mast>'nyt erikoisesti siitä sy\-stä kun kolmekymmentä unkarilaista
' katolista pappia ori antanut lausunnon jossa selitetään, että nykyinen
^'•Unkarin hallitus perustuu •jumalansanari mukaiseen sosialistiseen
''totuuteen". ^-^0Sm^
1' Unkarin hallitus on antanut lausunnon, jossa sanotaan ettei-.
/.Mindszentyn jutulla ole mitään yhteyttä katoliseen uskontoon. Unka-.
Vrin kansanhallitus takaa uskonvapauden kaikille kansalaisilleen. Kysy-
''«nysön «iin kansaa vastaan suunnatusta rikoksesta. Sy>'tetyn penkillä
' V)n kansansa petturi, joka vehkeili vieraan A-allan kanssa taritoitukse-
U^oaan palauttaa maahansa yksin\*altiuden.
^< , Unkarin kansalla on hv^-in katkera kokemus sellaisten miesten
/'Vehkeilystä kuin kardinaali Mindszenty on. V. 1919 Unkarin kansan
«perustama hallitus hukutettiin \^reen vieraan vallan avulla. Tämä
l>terrorihallitus lopuksi johti kansansa sotaan Hitlerin vasallina j a t u -
/ Kansia unkarilaisia maksoi hengellään tämän rikoksen.
Uiikarin kansa ei halua palata takaisiin orjuuteen. Kardinaali
'^Jklindszentyn ja hänen rikostovereittensa oikeuteen vetäminen on par-
^''häin todistus siitä, että Unkarin kansa on katkatssut yhteydet mennei-
«sjryteen ja on päättänyt lopettaa orjuuden ikuisiksi ajoiksi. Olipa
\ tuomio miten raskas tahansa, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että syy-
/ tettyinä ovat rikokselliset, jotka olivat \-almiit mN-ymään maansa k o l -
*jBJestakyanmenestä hopeajpenningbtä.
ta ei ole. Imperialismi, feodalismi ja
byrokraattinen kapitall£mi ovat K i i ­nan
Itsenäi-syj-den. demokratian ja
vapauden suuret, häiritsevät viholli­set.
Ellei r.lltä tyystin hävitetä, niin
todellista rauhaa ei saavuteta."
JAPANI
Tokio. — Japanin työmini.steriön i l ­moituksen
mukaaq täytti vain 18 pro­senttia
viime lokakuussa suoritetun
tarkastuksen mukaan tehtaat ja työ­pajat
työpalkoista annetut lait. Mai­nitun
kuukauden aikana tarkastettiin
27.236 työpaikkaa, Jqi=sa oli yhteensä
925,998 työläistä. TarkastukssF.sa pal­jastettiin
kaikkiaan 61.758 työvienlain
rikkomusta. Viime marraskuu.ssa oli
kaikkiaan 640.460 japanilaista työ-
Iäistä lakossa.
*
NEUVOSTOLIITTO.
Moskova.—• Ileuvostplliton r2dio.s.sa
sanottiin äskettäin, ct;^ä CIÖ:n s i h -
teerirähastönholtaja James iB. Carey,
W^ä brlttnälset ja holiahtilatöBt A m -
mattlunioiden Maailmanliiton edusta­jat
ovat "työväenluokan pettureita",,
koska he määräsivät edustamansa
unlöt pois mainitusta maailmanlii­tosta.
Näiden "työväenmliestsn" tar­koituksena
— sanoi radio ^— on avu.s-taa
kapitalistisia monopoleja työläisiä
vastaan kaikkialla ja hajottaa maa-ilriianliitto
samojen syiden perusteella
kuin heidän hallituksensa käy " k y l ­mää
sotaa".
•mitään kompromLssiri mahdolli.suut-j ^jj^ 27 päivä. Koetan selo.staa toi­mintaamme
vuoslkertomukseii tapai-
.sesti.
Suomiapukomltean loputtua olimme
niinkuin lampaat ilman paimenta..
Vuosia toiminnassa olleille naisille oli
tervetullut uuden toiminnan alkami­nen.
Tammik. 15 pnä. 1948 c l i m<?illJi
ensimmäinen perustava kokous. V i l -
meinen kokous oli v. 1948 jouluk. 30
p. Viime vuoden aikana on meillä oUul
20 varsinaista kokousta ja kirjoitettu
pöytäkirjaan 310 pykälää. Toimintaa
on viety eteenpäin naisten keskusko­mitean
ohjesääntöjen mukaisesti. O h ­jelmallisia
tilaisuuksia pn järjestetty
seuraavasti: Toiminnan alkajaistilai-
.suiis helmik. 15 päivänä, Kansalnvkfi-nen
naisten päivän vietto 21 prnä
maalisk. ja esitettiin kokoillan näy-tö.
skappale "Ostettu ja maksettu'';
Toistamiseen sama huhtik. 25 pälyä,
Äitienpäivä 16 päivänä toukokuuta
nuorisomme ja lastemme avustamana,
sekä oh'jetmallineri kahviaistöaisuus,
jossa meillä oli kaksi rauhan kysyn^p**
tä selostavaa puhujaa. Maaliskuim 9
p:nä avustimme englanninkieltä p u ­huvien
naistehpäivänviettoa anta,en
ohjelmaa sekä rahallisestikin kanna­tamme.
Hintakontrollikomitean vas­taanottotilaisuuteen
osallistuttiin k an
se palasi Ottawasta jonne, se oli jättä­nyt
anomuksen, että himoat alennetr
täisiin v. 194§ tasolle. Anomuksen pii
allekirjoittanut 709,573 maan varsi­naista
asukasta. .
Lahjavoiltolippuja olemme myy­neet
saadaksemme varoja toimintaan
j a kahviaisia järjestäneet seuraavas­t
i : Elok. 15 pnä Clinton-haaliUa vaa-lirahaston
hyväksi, lokak. 10 pnä V a ­pauden
haasteryntäyksen hyväksi,
marraskuun 21 pnä Effie Jonesin vaa-lirahaston
hyväksi ja 4 p. jouluk. myy­jäiset
haalin korjausrahaston hyväksL
Lahjoituksia on tehty seuraavasti:
Kesäk. 30 pnä haalin korjaus-rahas­toon
$20. toukok. 6 pnä Suomen eri­koisnumeroon
onnitteluun $5, huhtik.
22 pnä Cancer-järjestölle $5, v a a l i -
rahastoon syysk. 23 pnä $20, vuokriin
$5, Vapauden haaster}'ntäykseen 10
pnä lokak. $10, marrask. 21 pnä D o r i -
se Nielsonin matkakuluihin $5, mar­rask.
21 pnä sairashuoltokomlteaUe
$2.62, jouluk. 30 pnä haalin korjaus-rahat
$60, jouluk, 20 pnä opintokurs­seille
;ilO. Tässä tulee näkyviin toi­mintamme
tulokset. Rahastonhoita­jan
selostus tulee myöhemmin.
Puheetijohtajana on käytetty vuo-romenetelmää;
Ilahastonhoitajana on
ollut Ida Ström, edustajana hinta-kontrollikomiteassa
Henni Bell, k i r j u ­rina
allekirjoittanut ja orgäniseeraus-työ
on ollut kalkkien tehtävänä. M i ­tään
suurta emme todella ole aikaan
.saaneet mutta "vähästäkin paljo t u ­lee",
"kipinästä tuli syttyy". Toivon,
että tässä toiminnan taistelussa oli­simme
sutikin jotain oppineet. " T u n ­ne
itsesi" oh lainattu ajatus vanhalta
ajalta, mutta onhan siinä vielä meille­k
i n oppimista.
Uutta toimintaa sutmnittelimme.
Kckousajassa^ päätimme tehdä muu­toksia.
Päätimme pitää Clinton h a a -
lllla nyt alkaneena vuonna joka toi­sen
kokouksen kuukauden ensimmäi­senä
keskiviikkoiltana. Kaikki työssä
käyvät miehetkin voivat osallistua n i i ­hin.
Kahvitarjoihista huolehtijat
naiset..
Ahlden ja Siijkuis
voittivat Bostonissa
Boston. — Ructsalaineh, 25-vuotias
tukholmalainen u r h e i l uvälineiden
myyjä Erick Ahlden voltti Boston A -
A : n sisäratakil^äilun kahden mailin
matkalla ja hollantilainen 'Willeni S l i -
jkhuis mailin matkalla lauantaina.
Lähes 14,000 katsojaa oli seuraamas­sa
kilpailua.
Ahlden pääsi johtoon vasta noin 20
jaardin päässä maalista kun liSn pää­si
loppukirissä belgialaisen Gaston
Reiffin edelle. Hän hävisi ReiffiUe
kahdella maililla viikkoa aikaisemmin
New Yorkissa, voitettuaan sitä ennen
täällä pidetyn kahden mailin kilpailun.
Lauantain aika oli 8,55.5. Pred .Wilt
New Yorkista c l i kolmas.
Siijkhuisin aika oli 4.12.4 j a hän oli
maaliin tullessa i Jaardia iedeUä muis­ta,
joita oli kolme.
annin
ISR.\EL
Tel Aviv Israel, josta on vlimek-sikuluneen
10 vuoden aikana kehit­tynyt
suurin timantlnhiojain keskus
maailmassa, ottaa ^vastaan Timantti-työläisten
kansainvälisen järjestön
edustajiston tämän kuun aikana. Tä­mä
lähetystö \1erailee useissa mat^sa
ja valmistaa järjestönsä kongressia,
mikä pidetään 'Amsterdamissa, Hol­lannissa
ensi huhtlkuu.ssa.
C.\NADA
OtUwa. — Liittohallituksen tilas­tojen
mukaan oli Canadassa viime
vuoden aikana kaikkiaan 148 lakkoa
ja työsulkua ja niihin osallistui 41,234
työläistä. Työaikaa menetettiin yllä­mainittujen
takia 898.405 piiivää. Lak­kojen
lukumäärä ja menetettyjen työ­päivien
luku oli pienempi kuin edel­lisenä
vuonna.
IT.4LIA
Rooma. — Sisilian kaivosmiehet ja
kivilouhimojen työläiset, «jvat lakkou-tuneet.
kun pitkistä neuvotteluista
huolimatta el päästy sopimukseen hei­dän
palkkojensa korotuksesta.
r.NK.\RI
Budapest. — Satoja Unkarin rauta-ja
terästyöläisiä on harjoitettu uusien
hallituksen nykyään omistamien ko­ne-
ja traktoriasemlen johtajiksi.
Näitä asemia on perustettu kaikkialla
maassa avustamaan maatalouden ny-,
kyalkaistamlsta. Näiltä a s e m ilta
vuokrataan koneita farmareille ja
osuustoimintaryhmille. koneet pide­tään
kunnossa ja niidet^ käyttöä ope­tetaan
farmareille. Unkarin sadon us­kotaan
kaksinkertaistuvan tällaisen
menetelmän johdosta.
RtJMANI.4 ,
Bnkarest —Romanian tmiot ovat r y h ­tyneet
harjoittamaan, 'eattJritoimin-taa.
Hallitus on luovuttanut Giulestln
teatterin, yhden tämän kaupungin
isoimmista teattereista unioille. Rau-tatietyöläisten
imion .järjestämässä
juhlassa suoritettiin ohjelmaa, mikä
kuvasi maan jälleenrakennusta ja ar-vost^
jat ovat antaneet juhlasta mai­nioita
lausimtoja.
Teatterit ovat hi-Vin suosiossa tääl­lä
— paljon enemmän kuin elokuvat.
Y l i miljoona ihmistä kävi teattereis­sa
Bukarestissa viime vuoden aikana
Ja noin 2'.5O0.000 ihmistä käM maa- ? an kiittää Varhaisnuorisoa siitä'fld-seututeattcreissa.
' muistettavasta lahjasta minkä se n ö -
nulle yllätyksenä kesken omia toimin­noltaan
lahjoitti. - Et4^ tilaisints o n ­nistui
on jo ennen sanottu. Se oli k u i ­tenkin
niin päljöh nähdä jöhtöhom-missa
nuorisoa, sellaisia joiden kans­sa,
on yhdessä niin monta tilaisuutta
vuosien vieriessä järjestetty, etten voi
olla kiittämättä. Kiitos Irene M i i t -
ta, Doris Arola, Eleanor Rae, iEiisi
Ranta ja kaikki toisetkin. On todella
p^al^duHay^a, n ^ d ä iitiorisomme. j k t -
kainassa työtä johon öleirime « ^ e t
sydämemme lämmöllä' kiintyneitä.
Tämä on todistus, että toimltmaUam-me
on tulevaisuutta. Meiltä vanhoil­ta
vaaditaan nyt. että elämme j a t o i ­mimme
niin, että nuoret, oppisivat
meiltä hyviä tapoja ja ettemme miten­kään
heidän omintakeista yritteliäi­syyttään
lannistaisi. Tässäkin, nyt
on nähtävänä, että johtokykyjä o n K -
kempänä kuin kuulemmekaan, kun
vain osaamme oikealla tavalla antaa
heille luottamuksemme.
Kaikkien Vancouverin sairaaloissa
olevien sekä sairaskomitean puolesta
vilpitön kiitos raha- ja tavarailahjoi-tuksista
joita saimme joulun aikaan
vastaanottaa. Sairaitten lahjapake­tit
kortteineen on toimitettu omista­jilleen.
Ensikuim alussa on sokein
viikko. Grandview-salraalassa on
mrs. Hakala, joka oh sokea. -Hän tun­tee
paljon suomsdalsia ja puhuu heis­tä.
^Kehoittaisin henkilöitä jotka t u n ­tevat
hänet käymään katsomassa
häntä j a muittenkin. K t m asetam­me
itsemme sairaan asemaan teem­me
sellaisen pienen pialveiuksen hyväl­lä
mielellä. Toivon kaikille edistys­mielisille
naisten kerhoille tarmokasta
toimmtaa rauhan puolesta. — Lempi
Myrtle.
Marshall-suunnitelman jakolistalla
vuosiksi 1948—49 on Englanti Länsi-
Eiu-oopan maiden joukossa ensi tilalla.
Vuoden 1948 marraskuuhun mennessä
sen elintarvike- y.m. hankinnat nou­sivat
suunnitelman piiitteissa 597 milj.
dollariin.
Onko amerikkalainen "apu" paran­tanut
Englahriiri asemaa? Onko laa­jojen
kansankerrostsn elintaso noiis-sut?
Onko vienti turvattu, maksuta­se
parantunut teollisuuden tuotanto
laajentunut? Ja eimen kaikkea: Sei­sooko
Englannin talous omilla jaloil­laan
niin, ettei se ole joutunut entistä
suurempaan riippuvaisuuteen dolla­rista?
KalkkUn näihin kysymyksiin
on olemassa vain yksi vastaus: E i .
Tosiasiallinen, tilanne on n i in ikävä,
että Marshall-suunnitelman innok­kaimmankin
kannattajan on pakko se
huomioida. Kaiippaministerlön viral­linen
äänenkannattaja toteaa Eng­lannissa
varsin usein kysyttävänr " e i ­kö
Iso-Britanpian kannalta olisi olliit
järkevämpää koiconaan luopua Euroo­pan
jälleenrafcennusohjelmasta ja
ryhtyä suorittamaan jälleenrakennus­ta
omin voimin''. Monin sanoin lehti
kaikesta hubllmatta kuitenkin kiittää
suimnitelmaa. Ja lyhyesti sanoen s i i ­tä
» ettei «ngl«nnissa USA:n avun
vuoksi ole — kuoltu nälkään. Mutta
tämäntapainen kiitos eroaa suuresti
niistä ylistelyistä, joita marshall-suunnitelman
kaimattajät aina ovat
vuoda ttaneet;.: •
Marshall-"avun" vuoksi on Englan-niri
tuonti vähentynyt ja vienti kohtaa
yhä suurei^evia ^.vaikeuksia, n i in para­doksaalisella
kVfin se vaikuttaakin.
Maaliskuussa." siis ennenkuin Mars-halltsuimnitelmaa
oli käytännössä
alettu toteiittaa; toi Englanti maahan
tavaroita 178,2 xniljconan punnan a r ­vosta.
Hintojen kohoamisen huomi­oon
ottaen oli tämä 84 pros. vuoden
-38 tuonnista. Kkhtena^ensimmäisenä
vuosineljänneksenä kohosi Englannin
tuontikerroin 82, kolmantena vuosinel­jänneksenä
se o l i 79 pros. K u n tällai­nen
taantuminen vallitsee sodan edel­liseen
tuontiin Verraten, täytyy jokai­sen
suuremman tuontiin kohdistuvan
rajoituksen äeiil-auksena olla ehdot­tomasti
merkittävä elintarviketilan­teen
vaikeutuminen. Niinpä on E n g ­lannin
elintarVikeministeriön ilmoi­tuksen
mukaan vuoden -48 marras­kuun
21 pstä lähtien jo ennestäänkin
häviävän pieni 56,6 gramman siariliha-annos
alennettu 28,3 grammaan.
U S A : n kiellon johdosta on Englanti
menettänyt mahdollisuuden lisätä
tuontiaan Itä-Eurcopan maihin t a ­pahtuvan
viennin avulla. Näin on
Englanti -kahlehdittu länteen. Mutta
siellä taas ovat portit Englannin vien­nille
suljettu, ja näin Marshall-suun­nitelma
saattaa maahan pysyvän dol-larivajauksen.
1948 ensi puoliskolla -vähenivät E n g ­lannin
kulta- ja dollarivaral, ja vie­läpä
n i i n paljon kuin 512 miljoonasta
punnasta 451 miljoonaan. Tällaista
vajausta ei Marshall-suiinnitelma pys­ty
täyttämään. Vuoden kolmantena
neljänneksenä kykeni Marshall-suim-nitelma
vähentämään yhteistä kulta-ja
dollari vajausta 76 milj. punnasta
ainoastaan 41 milj. puhtaan. Jos E n g ­lanti
viioderi erisi puoliskolla menetti
kuukausittain 6:5 m i l j . puntaa, niin
menetti se heinä—syyskuussa Jniukau-sittäiri
12 milj. puntap. Marshall-suunnitelma
on siis vain huonontanut
Englannin ennestäänkin erittäin heik­koa
rahataloudellista-asemaa.
Vuoden 1948 viimeisenä neljännek­senä
oli teollisuustuotarmon indeksi,
varusteollisuus mukaanluettuna, 119
f 1946: 100), ensi neljänneksenä 120.
toisena 122. ja kolmantena 117. On
selvää, ettei voida puhuakaan Englan­nin
teollisuuden kokonaistuotannon
kohoamisesta-, pikemmmfcin se laskee.
hoittaa hintaan mihin hyvänsä
maan sellaiset olosuhteet, että
shalloidut' "maat eivät hanki
tavaroita Amerikasta, j o i ta
kykenee Itss valmistamaan",
sesti on Englantilainen konete
peloissaan. Tämän teollisuush
edustajat kohottavat kuolinhuut
pelätessään, että USA-mon-käyttäen
hsrväkseen Marshall-s"
telman dlktatoorista valtaa
nin ulkomaankaupan tappioksi
nittää kaikiksi ajoiksi itseensä lä~
eiurooppalaiset markkinat,
myöskin Amerjkan vienti alen
suimnattomasti.
Toukokuusta 1947 maa'
19487 ts. vähemmässä kuin vu
on tavaranvienti USA:sta vähen
enemmällä kuin neljänneksellä (
pros.) Mörshall-suimnitelmin tot
taminen ei ole voinut estää tätä
tumista. Toukokuussa oli Ame
vienti 1,123 milj. dollaria, kesäk
1,103 milj., kesäkuussa 1.013 mUj.,
näkuussa 1.022 milj., elokuussa
m i l j . j a syyskuussa 928 milj. d
J a mitä enemmän tilkomaantnar
nat kutistuvat, sitä haikailema
mämmiksi muuttuvat USA-mon-
Un valtausmenetelmät. sitä en
näkee se vaivaa saattaakseen Iso-"
• Englannin vientiä kohtaavat anka- tannia "Lähsi-Eiu-ooppalaiseen
rat .vaikeudet. Heinäkuussa 1948 v i e - j n i i n ' ' , voidakseen siteri voittaa
tiin maasta tavaraa 145,6 milj. pimnan | lännin marmermaan markkinoilla
arvosta, elokuussa 130.5, syyskuussa 131 valloittaa sen asemat,
ja lokakuussa 140,1 punnan arvosta.
Tuntuvat heilahtelut osoittavat kuin­ka
epävarmaa labourhallituksen
"vientikampanja" on. Esim. autoja
vietiin kolmantena vuosineljänneksenä
52,794 kpl. toisella neljänneksellä 63,-
868 kpl. Traditionaalinen koneiden
vienti on lamassa ja kuitenkaan van­haa
saksalaista kilpailua ei tällä het­kellä
ole.
Tuonnin taantuminen, kulta- ja
dollarivarojen jatkuva ehtyminen,
elintason aleneminen, tuotannon vaa­rallinen
keskeytyminen j a viennin voi­makas
väheneminen ovat Märshallr
suunnitelman ensimmäisten toteutta-miskuukausien
negatiivisia seiu-auk-sla
Englannissa.
Täysin luonteenomaista on pelko,
jota Englannin kauppaministeriö
osoittaa Amerikan "avtm" neljävuo-tissuunnitelman
valmistelim yhteydes­sä.
"Bcard of Trade Journal" pelkää
suuresti sitä tulosta, jonka ylivoimai­nen
amerikkalainen kilpailu aiheuttaa
rajoittamalla englantilaisten tavaroi­den
nierid&iiä mark­kinoille,
"^iiatähmiddssaan lehti ke-
Kuitenkin vaikka englantilaiset
kemlespiirit tuntevatkin pelkoa
hall-suunnitelman ensimmäisinä
reina, toivovat he siitä myöskin jo'
He laskevat nimittäin voivansa
U S A : n imperialistien hovimestare'
johtaa muita länsi-eurooppals
maita. Tätä salaista toivomustaan'
eivät suinkaan salaa.
- Mutta kun USA:» imperialistit
tävät brittiläistä leijonaa hänr
ei se uskalla näyttää hampaita he
leen, vaan väläyttää kynsiään v
pienemmille Marshall-suunnite
satelliiteille. "Uhrien" antan
länsi-eurooppalaiselle alttarille
luu "Board of Trade Joiu^alin"
Iestä muille kuin Iso-Britanni
Tällaida uhraajia saattavat o
Ranska. Belgia tai Italia.
Paitsi mannermaan "agrarisoimis
vaatii Lontoon City "Länsi-Eurp-talousyhtenäisyyteen"
kuuluville
le yhteistä "peruskustannusohjelmaa
joka jarruttaisi mannermaan t
siiuden kehittymistä'ja vapaut
erigiarittlaifiet- epämiellyttävästä "•'
(Jatkuu neljännellä sivulla)
Kuka haluaa rauhaa j§ kijka sotaa
Maailman jakautuminen ksJiteen
leiriin on ollut havaittavissa änunoi-set
ajat. mutta viime aikoina se on
tullut erittäin kouraantiirituväksi k a i -
kUle sellaisiUekln. jotka sitä eivät ole
äikaisonmin huomanneet.
Jos nyt emine jaottelisi tätä maail­maa
suorastaan siten kuin s ^ l u o n -
nollifiesti pitäiM JaöteUä. nimittäin k a ­pitalistiseen
ja sosialistiseen leiriin,
niin jaottelemme sen rauhan ja sodan
leiriin. Tavallisesti kapitalistinen l e i -
I r i merkitset aina sodan ja sosiallsti-jnen
leiri raultari leiriä. MUtta nykyi­s
e s i Jaottäu&sa ei tämS pidä aina
Kansainvälistä naistenpäivää varten palkkaansa, sillä rauhan leiirissä on
\'alittiin ohjelmakomitea, edistämään j n3rt myä|kin Wallacen kaltaisia kapi-asiaa.
Seuraavat henkilöt valittiin | talistejä ja sodan leirissä Bevinin k a l -
siihen: Lempi Myrtle. Hilma Salo. | talsia •'sosialisteja".
Henni Bell ja Elsie Norrena. Seuraa-
^•a kokous pidetäätt tk. 10 p:nä klb 1
P3i\-änä Clinton-haalilla. Käsityö-ja
seurustelukokoukset alkavat vasta
maaliskuun ensimmäisenä keskiviik­kona
klo 7J0 illalla. Kaikki ten-ettilT
leitar
Vaikka kuusijuhlastamme on jo k i r ­joitettu
kajoan siihen vieläkin. HälU-Viime
päivinä ön herättänyt paljon
huomiota se. k u n Nemrostolilton pää­ministeri
Stalin esitti, että hän olisi
valmis neuvotteiemaan Yhdysvaltain
presidentin Trumanin kanssa maafl-tnan
rauhasta. W a s U n g ^ on nyt
kylmästi kieltäytynyt ryh^rmästä xteti-votleluihin
mtikai sillä syyllä, ettei se
voi syrjäyttää Yhtyneiden Kansojen
järjestöä ryhtymällä yfcstaään neu­votteluihin
NeuvostoUlton ksinssa:
Ei ole Pitkä aika siitä kuin länsimai­set
valtloml^et olivat hyvin haluk­kaita
neuvottelemaan Netivostoliiton
kanssa. Koko maailman kansojen
mielissä tulvahti lämm\p aalto, että
nyt vihdoinkin iiäästään askel eteen­päin.
Kysymys:-oli siUoin n.s. B e r l i ­nin
kriisistä.-Sitten pidetyinkin v i i ­me
kesänä suurvaltsurv ulkoministerien
kokous Mojovassa, jossa päästiin so­pimukseen-
Beflinln kysymyksestä.
Mutia tämä sopimus ei tyydjrttänyt-kään
"länslmaisifn sivistyksen ^iarti-joita"
ja seurauksena oli. että val­miiksi
töity sopimus romutettiin ja
siihen ovat > länsivallat täydellisesti
syyllisiä. Maaihna vaipui-taas t a ­kaisin
siihen.mlsEä se oli ollut ennem­min,
nimittäin sodan vaara tuli yhä
lähemmäksi ja rauhantoiveet muut­tuivat
taas haaveiksi.
Stalinin äskeinen tarjous — se oli
jo järjestyksessä kolmas kahden vuo­den
aikana — avasi taas ovet epä­varmuuden
lopettamiseksi maailmas­ta,
miftta taaskiö saivat rauhaa r a ­kastavat
ja'toivovat maanman kan-sat
kylmän vesiry^yn päälleen, sillä
Wa5hington si;aki ovet asiapolkainsa
mielissään, säestäessä j a maailman­rauhan
saavuttaminen b n taas siirty-j esiintynyt omaa' maataan vastaan
nyt harmaaseen tuleyaisiiuteen.
Jänkkien vastauksessa, etteivät he
voi ryhtyä yksinään neuvotteluihin
Neuvostoliiton kanssa -syrjäyttämällä
Y K : n järjestön, on havaittavissa eräs
omituinen piirre. Onko kiiiuhelsella
kiireellä valmistettu n.s. Benelux-liit-tb,
täydellinen Neuvostoliittoa vastaan
tähtäävä sotilasliitto, sitten mennyt
Y K : n järjestön kautta? Onko poh-joIs-
Atlantin sotallitosta keskusteltu
Ja päätetty Y K : n järjestön elimissä?
Eipä suinkaan, mutta siinähän se o n ­kin,
että kun nuo liitot tähtäävät Neu­vostoliittoa
vastaan, ei siinä tarvitse
ky;^ä mitään muilta mailta.
Imperialistiset sudet tietenkin luu­levat,
että ne saavat tehdä tässä maa­ilmassa
mitä h3rvänsä. Ke unohtavat
kokonaan sen seikan, että neljä vuot­aa
sitten Neuvostoliitto pelasti ne f a ­sismin
tuholta. Toisaalta tulee usein
mieleen, ^ t ^ miksi läniiivallai tais­telivat
«öceästaan fisäsmiä viastaan.
kun niiden sodanjälkeiset otteet ovat
aivan samanlaisia kuin fasismin ot­teet.
Mutta pm muistaa sen, että
kapitalistisen mänilman täytyy mark-kinain
takia sotia aika ajoin, niin
käsittää senkin. On myöskin käsi-
Elis tehnyt rikoksen. Nyt rientävät
pitalistimaat vuodattamaan kyyne*
tä tämän rikollisen puolesta. Näin
esimerkfltsi tehi«rt CSmadakin.
on oikei]skäsitteen omaavasta
sestä'*1»yvin merkillistä, kun su"
"demokratiat" puolustavat omat
koksensa tunnustanutta rikollista.
Länsimaiset diylomaatit ja halli
sft puhuvat hjrvin teltopyh^ti to'
maiden sisäisiin asioihin sei
misesta j a ovat hyvin hanakoita s^'
tämään sUtä NeuvostoUIttoa.
eivätkö Blindszentya. rlkollisU
taan osoitettu myötättmto virallis
hallitusten protestien muodossa
toisen maan sisäisiin asioihin se""
tumista ja mitä t5|-keimmällä tav
Miten tehtiin KUnassa, miten
dään Kreikassa, Indonesiassa,
tettävä se tosiasia, että länsinuuden
täytyi pakceta sotia Hitleriä vastaan,
kun eivät Kalkisla yritykästään huo­limatta
voineet ajoissa »f^nTitaä sotaa
Neuvostoliittoa vastaan.
Kummallinen juttu on myöskin k a r ­dinaali
IGndsssentyn juttu. Tämä kor­kea-
arvoinen katolisen kirkon r u h t i ­nas
on.oman timnustuk$ensa mukaan
massa ja muualla?
Mutta jos Canadaakin kehoite
siln v i r a l l i s ^ protestcämaan
kiksi Francon vankHuolissa vt
espanjalaisten vapaustaistelijain
telua j a murhia vastaan, niin
arvoisa hallituksemme vastaisi
ettei se voi sekaantua toisten
sisäisiin asioihin. • Aivan va
Asia on siis aivan toinen, kun on
symyksessä omankin tunnus"
mukaan rikollinen kirkfflsmies,
tumuksen tukipylväs ja sadat,
haimiet työlälstaistelijat
Taantumus tuntee cnnansa ja
lustaa niitä kaikella voimallaan
.samalla yrittää painaa vastusta;
maan rakoon. — Waldemar.